4.11.2013
Ahneella on
Mainokset ovat tulleet suomalaiseen Youtubeen. Ainakin googlevetoista Chrome-selainta käytettäessä jokaisen katsomani musiikkiesityksen alkuun oli röyhähtänyt mainoksia. Yhdessä väitettiin, että tietokoneeni toimii vajavaisesti ja minun on parasta klikata nyt mainos auki ja ostaa taikaluu.
Tämähän on hitonmoista valehtelua. Koneeni toimii hyvin. Mainostaja ansaitsisi sakot harhauttamisyrityksestä.
Olen aiemmin sadatellut nettisanomalehtien tarjoamien videoiden ja pelien - mahjong, pasianssi - pakkomainoksia ja siunannut mielessäni Youtubea sen kuluttajaa arvostavasta mainoksettomasta linjasta. Vaan nyt tämäkin systeemi pilasi itsensä. Ellei klikkaa sieltä ja täältä, joutuu mainosriekunnan uhriksi.
Vaan jos valitsee selaimeksi Firefoxin, välttyy Youtuben mainossaasteen pakkokatselulta, luki yhdessä nörttikeskustelussa. Nappasin tuon yllä olevan matkamiehen Firefoxin selaimella, ja totisesti, minulla ei siinä ole mainossaastetta, vain Tuomarin ja Aija Puurtisen pistämätöntä veisuuta, jota rakastan. Miksi muuten vanhoja upeita virsiä ei lauleta enempää räkäisellä äänellä? Kurjillehan ne ovat laaditutkin. Olen hieman kyllästynyt Samuli Edelmanin siloiseen kirkkolauluun. Tom Waitsinkin räkäisyys on suloista. Leonard Cohen voisi olla vielä räkäisempi, joskin korutonkin töykeys puhuttelee, jos silmät viestivät syvyyttä.
Maailma on rikkaitten Google-ihmisten, yritysjohtajien ja ennen kaikkea ahneitten ihmisten. Ahneella on, ahneelle kertyy. Uusista verotiedoista voi aika hyvin lukea ihmisten ahneusasteita. Epäonnistuneet johtajat keikkuvat tulotilastojen kärjessä, ja maallikolle alkaa pikku hiljaa selvitä, että maailmassa pärjää taloudellisesti upeasti vain yritysjohtaja. Maailmassa ei rikastuta muulla kuin elämäntehtäväksi jalostetulla ahneudella.
Yritysjohtajien yhteinen ominaisuus ei ole siis älykkyys, vaan pikemminkin häikäilemättömyys. Eivät ollilat, eelopit, siilasmaat, alkiot, vehviläiset ja granit ajattele muitten hyvää, ei heidän motiivinaan ole muitten auttaminen. Eivät he halua muuta kuin voittoa itselleen ja luonnollisesti johtamalleen yritykselle eeloppia lukuunotttamatta - tai ehkä hän onkin vain ainoa nalkkiin jäänyt. Yrittäjältä vaaditaan myös sieluttomuutta, tunteettomuutta ja asioiden priorisointia materian hyväksi.
Viimeisellä portillakaan Pietarin luona yritysjohtajan silmissä ei siinnä rakkaan ihmisen silmäpari tai itse Herra, niin kuin kurjan matkamiehen. Verkkokalvolle ovat piirtyneet ikuiset setelinkuvat. Takataskustaan hiipuva yritysjohtaja koettaa vielä löytää setelit, joilla taivaspaikan voisi ostaa ovelta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kas, Iines lataa täyslaidallisen nykymenoa vastaan. Mutta huomautan vaan, että samoin kuin kaiken surkeuden, syrjäytymisen ja sähläämisen syy ei ole yksilöissä, niissä köyhissä, niin myöskään syytä nykyiselle kurjalle meiningille ei kannata etsiä yrityksistä ja yritysjohtajista, vaan yhteiskunnasta.
VastaaPoistaMe olemme äänestäneet valtaan päättäjät, jotka ovat rakentaneet tällaisen epäreilun yhteiskunnan. Varmaan globaalin pakon edessä, mutta silti. Yksittäinen yritysjohtaja on vain palkkasoturi, rintamakomentaja, joka toteuttaa annettua tehtävää laput silmillä. (Sen sijaan yrittäjä on hieman eri asia kuin yritysjohtaja.)
Vai että vika ei olekaan sähköjohdoissa.
PoistaSiis yhteiskuntaa kuitenkin on turha syyttää mistään, yhteiskunta olemme me. Ja sen sanotkin tuossa äänestysjutussa.
Tämäkään ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä äänestetyt tekevät sellaistakin, mihin emme ole heitä valtuuttaneet. Ei meiltä sitten enää kysytä mitään, kun vaalit ovat ohi ja soidintanssi päättynyt.
Mutta siis on tuo sadan eniten ansaitsevan lista mielenkiinoinen. Kaikki sata ovat suuria yritysjohtajia nopeasti katsottuna - voi olla että katsoin huolimattomasti.
Adblock, anyone? Hirveen hyvä lisäosa mainostauhkan suodattamiseen. Täydellisen välttämätön!
VastaaPoistaProxMaten avulla saat maakohtaiset rajoitteet fidduun youtubestasi, mikä suodattanee kanssa noi mainokset.
Lisäosanamiskoilla selaimen saa toimimaan ilman propagandaa. Lämpimästi suosittelen, Iinoseni.
-myst a
No en ole kuullutkaan, tai siis ottanut vielä selvää. Vasta yhdellä nörttisivulla kävin, ja siellä suositeltiin Firefox-selainta. Tämä neuvo toimi minulla, Chromen käyttäjällä.
PoistaKiitos vinkistä, -myst a, minäpäs tutustun asiaan ja katson, jahka osaan asentaa vaikka tuon Adblockin.
Mun oli pakko vaihtaa Chromeen, koska sillä verrattuna Firefoxiin ja johonkin muuhun, oli muita etuominaisuuksia. Tosin sitten tuli tuo kirous, että jopa ennen Stingin biisejä on kehdattu änkeä niitä raivostuttavia mainoksia.
PoistaMyst.aan Adblock-suostitus kesti muutaman sekunnin asentaa, nyt juutuubi sujuu kuin musiikkia vaan!
PoistaVaikka tämä Adblockille omistamani Mississippi John Hurtin esitys.
Mikä hitto tätä sivustoa vaivaa? Naputtelin äsken pitkän, suoraan sydämestä lähteneen tekstin ja se vain katosi. Ruudulleni ilmestyi joku bloggerin mainos, mikä lie.b
VastaaPoistaVoi harmi, olen pahoillani, Kolehmainen. Bloggerin tempuille ei voi kukaan mitään. Oma kommenttini, pitkä ja innolla kirjoitettu, heittyi myös hiljakkoin jonnekin Bloggerin miiluun herra Riemun blogissa, vaan minäpäs kirjoitin uuden, tosin sadatellen.
PoistaOnhan niitäkin toimitusjohtajia, joilla on plakkarissa enemmän irtisanomiskorvauksia kuin varsinaista palkkatuloa.
VastaaPoistaEi tuo minua haittaa, mutta ihmettelen niitä yrityksiä, jotka palkkaavat näitä sarjajohtajia.
Toki epäonnistumisista voi oppia, mutta jos parin vuoden välein saa kenkää niin.....
Samuli
Minunkaan päivääni yritysjohtajat eivät pilaa, enkä ole katkera heille. Onhan takana kuitenkin aina myös osaamista ja muita avuja, ja niinkin on, että ei noihin töihin jokamies pysty.
VastaaPoistaTässä kirjoituksessa lähinnä itsekseni mietin, mistä rikkaus syntyy, mikä on se ponnin, joka aiheuttaa materian kasautumista tiettyyn pisteeseen.
Usein luullaan, että syy varakkuuskasautumiin olisi älykkyys ja pystyvyys, mutta nekään yksin eivät riitä, ellei ihmisellä ole intohimoa rikastua.
Miksi Virtasen perheessä ilo oli jouluna ylimmillään, mutta Lahtisen lapset palasivat kouluun hiljaisina? - Virtasten isä oli irtisanonut herra Lahtisen ja 200 muuta, vaikka yrityksellä meni hyvin, se tuotti jatkuvasti voittoa. Osakemarkkinoille piti antaa myönteinen signaali ja osoittaa tehokasta toimintaa. Osakkeenomistaja ei halua paljon, vaan kaiken.
VastaaPoistaMinä kerran postitin anonyymina tuon Nurmion esityksen yhden eläköityneen itseään vasemmistolaisena pitävän "ratikaalin" ja "petakokin" blogiin. Deletoi sen hyvin nopeasti, varmaan parta kauhusta täristen. Semmoisia ne ovat.
Pakko minunkin on joku suodatin hankkia noille mainoksille, juutuubi on niitä alkanut esittämään aivan kauheasti.
Riku, ymmärrän tuon pikakuvasi Virtasen ja Lahtisen perheen jouluista, niiden eroista. Se on vain niin kliseinen uskossaan siihen, että raha tuo automaattisesti ylimmän ilon.
PoistaMinä jos tekisin tarinan tuosta kuvasta, panisin taatusti ristiriidan sinne rikkaaseen perheeseen. Voisin vaikka panna vaimon murhaamaan miehensä.
Siis minulla alkaa mennä hermo mainosten kanssa. Mainosta tarvitaan, muttei joka raossa ja väkisin. Parasta mainosta voisi olla hiljaisuus.
Raha jos ei tuo iloa, puute tuo aivan takuuvarmasti surun.
PoistaNiin tuokin, näinpäin takuuvarmasti.
PoistaMutta siis raha ja rikkaus ei tuo yhtään mitään tunnetilaa, ja tämä on asia, jossa Karl Marx erehtyi raskaasti.
Minäkin muistan hyvin yhden miehen, joka oli pitkään tuskastunut: ostaisiko Bemarin vai Mersun, kumpi sen pitäisi olla.
PoistaSitten minä muistan Dickensin Oliverin, joka lapsen viattomuudessa kysyi, voisiko saada soppaa toisen lautasellisen. Ja ne näkemäni ihmiset, jotka kymmenen asteen purevassa tuulipakkasessa nukkuvat kivetyksessä olevan lampun päällä, että hieman lämpöä saisivat. Ihan suomalaisia usein ovat. Yhdellä on pressu, jonka kietoo ympärilleen. Muut suomalaiset käyvät kusella samassa paikassa. Oma vikansa se tietysti on, mitäs eivät kestä samaa kuin muut!
Kärsimystä on, kurjuutta on, köyhyyttä on, mutta maailma ei silti ole musta-valkoinen.
PoistaEi se mene niin, että rahan luona ei ole surua ja murhetta, ei niin että suru ja murhe sikiäisi vain köyhyydestä. Semmoinen on vähän naivi lähtöoletus.
Moni asia on toisin kuin näyttää. Rikkaissa perheissä voidaan olla äärimmäisen saitoja ja kylmiä lapsia kohtaan. Jopa tiedän parikin tällaista tunnevammaista perhettä omasta tietämyspiiristäni. Sitten taas köyhemmissä perheissä voidaan suhtautua lapsiin lämmöllä ja rakkaudella, annetaan vähästäkin ensin lapselle, sitten vasta katsotaan, mihin muu raha riittää.
Sinulla on tuo opettajan ja pedagogin näkökulma, lapsen kasvatus. En sitä lainkaan epäile, varmasti se on noin.
PoistaOnni on riittävä lämpö, riittävä ruoka ja hieman epämääräisempänä tunne elämän mielekkyydestä.
Onni jonkinlaisena euforiana tulee lukemani perusteella parhaiten amfetamiinilla. Ehkä myös poltettavalla heroiinilla, jota 7-vuotias afgaani veteli posket lommolla tämän päivän Iltalehdessä.
No, lapsi minulla on mielessä, ei varsinaisesti kasvatus, koska oikeastaan vastustan kasvatusta erillisenä asiana: lasten kanssa voi vain joko olla läsnä tai luurit korvilla.
PoistaMinua hieman haittaa se, että ajatuksistani ehkä vedetään johtopäätöksiä siitä, etten ymmärtäisi, että onni on yksinkertaista ruumiin ja sielunkin tyydyttymistä ja hyvinvointia. Ruoka. lämpö, valo, toiveikkuutta ja tie eteenpäin.
Juuri siksi minä ihmettelenkin ylikorostusta. Kun arvellaan materiaa runsaasti omistavien olevan onnellisempia kuin köyhempi kanssaeläjä. Minusta tyytymättömyys ei aina tule perusasioitten puutteesta, vaan paljon myös siitä, että ihminen haluaa aina vain lisää materiaa. Lopulta mikään ei riitä onneen, kenelläkään.
Uusi yritys.
VastaaPoistaMielestäni Iines erehtyy. Ei maailma ole eeloppien ja olliloiden vaan meidän, tavallisten keskiluokkaisten oma. Eelopit ja tosiköyhät ovat marginaalissa, heitä on aika vähän. Me tavikset tätä maailmaa pyöritämme. Itse asiassa meidän pitäisi sääliä eeloppeja. He eivät voi meiodän laillamme nukkumaan hyvin omintunnoin ja kaikessa rauhassa. Eeloppien pitää turruttaa omatuntonsa ja pelkokeskuksensa pillereillä tai viinalla, koska jo huomenna saattaa olla lehdessä uutinen heidän veroparasiittitilistään tai salarakkaastaan.
Eelopit eivät koskaan voi olla varmoja siitä, ovatko heidän ystävänsä ystäviä rahan vai heidän itsensä takia. Se kuulkaa syö miestä! Vaimot heidän pitää ostaa. Me tavismiehet taas tiedämme, että jos joku naaras meistä kiinnostuu, se ei johdu rahasta vaan meidän eläimellisestä seksikkyydestämme, jota on mahdotonta vastustaa.
Olkaamme siis armeliaita rikkaimpia kohtaan. Heidän elämänsä on itse asiassa yhtä helvettiä.
Tapsan tapaan puolustan yrittäjiä. He kuitenkin tässä maassa pinoavat yhteiskunnan käteen ne eurot, joilla Iinukan ja minunkin eläkkeet maksetaan ja joilla Ahmed ja Ali elävät turvallista, puutteetonta elämää Puotilassa.
Mainosryntäystä nettiin tervehdin suurella tyydytyksellä. Vielä hetki ja kansa saa niistä kerta kaikkiaan tarpeekseen ja alkaa taas miettiä, tilaisiko lehden. On sitä vaan niin kiva rapistella aamukahvipöydässä!
Hesarikin voi päästä jaloilleen, kunhan se muuttaa hiukan kurssiaan. Nythän se on Vihreän Langan tuhkaluukkuosaston pää-äänenkannattaja. Tekee oikein hyvää pistää muutamia kymmeniä tulisieluja pihalle ja miettiä, mitä suuri rahvas oikein haluaisikaan lukea. Kun ilmoituket pannaan omille sivuilleen ne eivät häiritse edes kultturelleja meitä.
Maailma on niiden, joilla on valta, ja valta on niillä, joilla on rikkaudet. Emme me äänestäjät ole suinkaan vastuussa kaikesta, mitä ehdokkaamme ja suuryritysten johtavat päättävät ja tekevät - viittaan ylempään kommenttiini. Vallanpitäjät sanoutuvat nopeasti irti äänestäjien toiveista, ja unohtavat lupaukset ja kadottavat moraalin. Tässä mielessä me tavalliset köyhät emme suinkaan pyöritä maailmaa eikä yhteiskunta lopulta ole me, vaikka itsekin niin tuolla sanoin. Se on vain fraasi.
VastaaPoistaMinähän en paperilehdistäni luovu. Digitaalisuus yksinomaisena mediamuotona ei kelpaa minulle.
Eläkkeidenmaksajia ovat toki muutkin kuin yrittäjät, Minunkin 40 prosentin veroistani osa meni oman tulevan eläkkeeni maksuun ja osa muitten elättämiseen. Ja unohtaa ei passaa, että eläkeläinen maksaa veroja monesti jopa enemmän kuin työtätekevä. Mikä elätti semmoinen on?
Vaan kaikki tuki ja arvostus tavallisille pienyrittäjille. Kovaa työtä he tekevät.
Raha tietysti kiertää yhteiskunnassa pitäen sen elinvoimaisena, eli vaikka opettajien palkat maksetaankin veronmaksajien rahoista, ja niistä palkoista otetaan osa heti takaisin veroina jonnekin muualle maksettavaksi (vaikka eläkeläisille ja ahmedeille), niin ei tämä systeemi ihan ikiliikkuja silti ole, vaikka moni niin kuvitteleekin.
PoistaJostakin on tultava systeemiin uuttakin rahaa. Jostakin muustakin kuin Suomen Pankin setelipainosta. Mistä se tulee? Ja mitä tapahtuu, jos ei tule mistään?
Tämä kuntatyöntekijöiden syyllistäminen - yrittäjiin verrattuna - on vakiovastaus tämän kaltaisessa keskustelussa. Japehan oli varsin hanakka ja pistämätön näissä perusteluissaan, joilla hän löi opettajat ja työkyvyttömyyseläkeläiset tämän yhteiskunnan parasiiteiksi ja yrittäjät marttyyreiksi, jotka maksavat heidän palkkansa. Yrittäjät taisivat hänellä ylipäänsä pitää yhteiskunnan raiteillaan, etenkin pienyrittäjät.
PoistaEn ole taloustieteilijä enkä tiedä, mistä enin osa uudesta rahasta tulee. Turismista ei kai tule mitään eikä vientikään oikein vedä. Varmaan se on sitten yrittäjiltä, jotka maksavat itse palkkansa ja sen lisäksi veronsa eivätkä saa mitään helpotuksia, tukia eivätkä kierrä koskaan veroja.
Syyllistäminen?
PoistaEi ollut tarkoitus syyllistää, vaan kerrata tosiasia. Pitäisikö sitten jättää sanomatta, että julkisen sektorin palkat maksetaan verorahoista?
Tähänhän "vakiopuolustus" on se, että entä poliisi, palokunta, sairaalat, vanhainkodit - pitäisikö ne jättää sitten heitteille?
Eli kehää kierretään puolin ja toisin.
Yrittäminen, yrittäminen, yriittäminen. Rahako syntyy palveluyritysten toiminnasta?
PoistaTapsa, tottahan se on mitä sanot, ja näin sanoin jo Japellekin, vaikka muuten kielsin kaiken, koska mainittu herra syyllisti meikäläistä loiseksi rautaisella insinöörinotteella. Siitä on jäänyt puolustuskannalla olo.
PoistaMinun kampaajani tienaa käsittääkseni hyvin, mutta normaalisti muihin kampaajiin verrattuna. Olen ollut hänen asiakkaanaan yli 30 vuotta, ja tiedän hänen taloutensa, asunnonvaihtonsa, ulkomaanmatkat, automerkit, miehenvaihdot ja nyt viime aikoina sukulaisten sairaudet ja omat krempat.
Aina en ole saanut häneltä kuittia ollenkaan, Esimerkiksi uudenaikaisen maksupäätteen yritys hankki vasta jokin aika sitten ja muistan hämmästyneeni, kun sain eritellyn kuitin. Noh, niin tai näin, enemmän tämä kampaamonrouva on matkustellut kuin minä, ja enemmän käyttänyt rahaa asuntoon ja sen remontteihin.
En tarkoita, ettei näin saisi olla. Mutta siis, haloo, korkeasti kouluttautunut maisterisihminenkouluttaja ja yrittäjäkampaaja - että älkäätten kukaan koskaan kadehtiko koulutettuja valkokauluksia ja luulko, että he ovat niitä rikkaita porvareita. Kyllä ne porvarit ovat vallan muualla.
Tarkennan vielä, että entisenä demarina kannatan sitä, että kansalaiset kustantavat yhdessä kunnollisen infrastruktuurin ja riittävät turva-, järjestys- ja opetus- ja hyvinvointipalvelut.
PoistaMutta entinen demari olen siksi, että välistävetäjiä, siivelläeläviä, vapaamatkustajia ja erilaisia tuhlareita on jo liikaa, eikä heille mikään riitä.
Tuo on vaan niin tätä päivää, että ainakaan täällä Kehä III:n ulkopuolella riittäviä turvapalveluja ei enää tarjota. Poliisia ei ole kunnassa, eikä terveyskeskusta tai siis lääkäriä iltaisin eikä koko viikonlopun aikana.
PoistaAjatelkaapas tällaista omalle kohdallenne. Kaikki eivät voi asua pääkaupunkiseudulla, jossa palvelut kyllä pelaavat. Minusta varat tulisikin suunnata paremmin Kehä II:n ulkopuolelle.
Jossakin on vikaa, jos peruspalvelut jäävät pois.
Selitys on, että ne yhteiset rahat, joita lisäksi koko ajan on enemmän ja enemmän, käytetään johonkin muuhun.
PoistaKysymys kuuluukin, että mihin?
Jotkut inhottavat populistit ilkesivät kysyä, hyi, että eikö Somaliaan annettuja 30 miljoonaa olisi voitu käyttää lastensairaalaan? Ei tietenkään voi. Ja vain rasisti kysyy tuollaista. Häpeäisivät.
Hesarissa oli pari päivää sitten aukeaman juttu suomalaisesta köyhyydestä, jolle kasvot antoi joku pulska ruotsinkielinen Rosenbröijer.
VastaaPoistaKoskettava valitus, jonka syvin sanoma mielestäni oli se, että on niin jävla väärin, ettei yhteiskunta tarjoa hänelle samanlaista elintasoa kuin muullekin ruotsinkieliselle keskiluokalle, vaan hänen täytyy tyytyä 2000 euron tukiin ja saunalliseen kolmioon!
Eikä se lukaali sijaitse edes Ulrikasborgissa, vaan jossakin Järvenpäässä. Hyvä että rahat riittää tupakkaan ja kaljaan ja joskus ravintola-aterioihin. Pojan leffaliput tekevät tiukkaa, onneksi sossu maksaa karatetunnit.
Pahinta oli, ettei juttu ollut parodia.
Lukea kuin piru raamattua.
PoistaLuin saman kirjoituksen, ja sen sanoma oli kyllä minun aivoillani aivan toinen: vaikka kaikki on päällisin puolin varsin hyvin, (kolmio yms) köyhyyden vaikutus on se, ettei ole haaveita.
Onhan se tietysti ärsyttävää, että köyhäksi valittiin ei-niin-suomalainen, mutta kai tuutingin mielestä köyhyyttä on vain se, ettei anna lapselleen viimeisiä rahoja leffan menoa varten. Siis ettei tee joskus valintoja vaan kärsii vaan.
(Jutussa kerrottiin kovin tavallisesta tilanteesta köyhässä perheessä: vaikka rahaa olisi vain muutama euro, joskus lapsille suo jotain "turhaa" sen sijaan että "järkevästi" säästäisi kaiken vaikkapa ruokaan. Olen itse tehnyt ihan samoin. Olen jopa ostanut kirjoja ruoan sijaan.
Mutta eihän niin saa tehdä.Hyi.
Sepä on hyvä. En ole lukenut juttua, mutta menettävä keskiluokka on nyt tarinana. Tosiasia on se, että meidän jokaisen on tingittävä kuluttavasta elämästä. Jokaisen tulopuoli kutistuu.
PoistaVuoden 2011 tilastojen mukaan 69% suomalaisista tienaa vuodessa alle 30.000 euroa. Palkkatuloa. Vain 31% tienaa enemmän. Jokainen narisee ja heittäytyy vuoroin martyyriksi ja vuoroin uhriksi ja vuoroin kunnon ihmiseksi joka on aina hoitanut asiansa kunnolla.
Hyvä, että kaikkien tulopuoli pienenee. On opeteltava elämään pienemmillä kuluilla, opittava nauttimaan ja iloitsemaan elämästä vaikkei tilillä olisi enää niin paljon kuin joskus ennen.
Suomalainen keskiluokka ei ole kovin yhtenäinen, enää. Se mikä murrosvaihe nyt on menossa ei ole ihan kirkastunut minulle, mutta kitkeryyttä on ilmassa aika tiheään toisinaan.
Siis kommenttini oli tarkoitettu Tuutinkin kommentin jatkoksi, mutta näytti siltä että tähän tuli väliin tu Sarin kommentti.
PoistaAi niin, unohdin sanoa tärkeän seikan: yhteiskunnalle 2000 euroa kuukaudessa per köyhä perhe on pieni hinta siitä, ettei köyhyys aiheuta yhteiskuntarauhan rappeutumista.
PoistaMistä se köyhä perhe ottaisi elinkeinonsa jos verorahoilla ei autettaisi? Mietipä sitä.
vinkki: rikollisuus ja korruptio on suorassa yhteydessä yhteiskunnan kykyyn huolehtia heikommista
Minäkin luin tuon jutun suoraan lehdestä torstaina. Tässä linkissä se on halukkaille lukijoille.
PoistaMinäkin sain varsin sympaattisen kuvan Mathias Rosenlundista, joka on siis kirjoittanut kirjan köyhyydestä, Vaskivuorentie 20. Köyhyys on nyt aiheena muillakin kirjailijoilla, mm. Susanna Alakosken Köyhän päiväkirja on jo kirjailijan neljäs kirja köyhyydestä, tosin Ruotsissa.
Nyt kun luin tuon kriittisemmin silmin, havaitsin, että Rosenlund unohti tuloistaan mm. lapsilisät. Ne nostavat käteen jäävät tulot jo 2 200 euroon kuukaudessa. Kun vuokra on 1 030 euroa kuukaudessa, täytyy kyllä hieman miettiä, että pakkoko on asua noin mielettömän kalliisti. Ei ihme, ettei ole varaa haaveilla muusta materiasta.
PS Huomatkaapa siis, että miehen tulot ovat suurimmaksi osaksi palkkatuloa, ainakin minun lukemani mukaan. Käteen jää 1600 euroa palkkatuloa + kunnan maksama asumistuki 400 euroa. Tähän tulisi siis kyllä lisätä lapsilisät 220 euroa kuukaudessa kahdesta lapsesta.
PoistaRosenlund tekee siis mm. päiväkodissa sijaisuuksia.
"Vain köyhälle voi sanoa, ettei sinun pidä tehdä sitä, mistä unelmoit vaan sitä, mistä saa rahaa. Vain sellaisia valintoja pidetään oikeina, jotka tuovat lisää rahaa. Jos et valitse rahaa, sinulla ei ole oikeutta puhua köyhyydestä."
PoistaMathias Roselund
Lainaus artikkelista,
Kyllä olen nyt aika vahvastikin eri mieltä Rosenlundin kanssa tuosta lauseesta.
PoistaSanoisin esimerkiksi jokaiselle nuorelle, joka miettii koulun päätyttyä elämänsä suuntaa vailla penniäkään säästöjä tai vanhempien rahallista tukea: Älä anna minkään maallisen estää unelmiasi, sitä mistä oikeasti pidät. Kuuntele vain itseäsi, omaa ääntäsi ja mene vain sen mukaan eteenpäin esteistä välittämättä. Elämä kantaa jokaista kohti unelmia.
Olen luullut, että tämmöinen elämänasenne on varsin yleinen.
Pysyn toistaiseksi kannassasi: Rosenlund on tyypillinen tämän ajan urputtaja ja uhriutuja. Sarin lainaus suomeksi tulkittuna: antakaa minulle lisää rahaa, että saan toteuttaa itseäni.
PoistaKyse ei ole köyhyydestä, vaan surkeasta kyvystä oman elämänsä hallintaan. Kuka teistä kehtaisi valittaa, jos kk-tulot olisivat 2000 euroa käteen? Kuka ei tulisi toimeen?
Lisäksi jutusta unohtuu lasten toinen huoltaja: vaimo. Entä hänen osuutensa lasten elatukseen?
Ja vielä: kuka saatana kieltää rosenlundeja unelmoimasta ja toteuttamasta unelmiaan, kunhan hän tekee sen omalla kustannuksellaan?
Vaimosta ei ole mainintaa, mutta voihan hän olla esimerkiksi sairas ja työkyvytön. Tällöin kyllä mielestäni lapset saavat Kelan maksamaa huoltajantukea. Sitäkään ei jutussa mainittu, kuten ei lapsilisiä.
PoistaTotuus on se, että Rosenlund ei käteenjäävien tulojen vuoksi ole köyhä. Tai sitten köyhiä Suomessa on yli 60 prosenttia. Muutoin hän voi olla köyhä. Tilapäistöitä, lahjoituksia, ei omaisuutta, ei omaa asuntoa.
Minusta Rosenlundin voisi pyrkiä vaikka lastentarhaopettajaopistoon, koska on kerran päiväkodissa ollut töissä. Miesten on helpompi päästä koulutukseen sukupuolensakin vuoksi. Opiskeluhan on Suomessa ilmaista. On opintotuet ja sosiaalietuudet, jos on ainoa huoltaja. Miksi hän ei voisi pätevöityä, kun kerran opettajista on valtava pula?
Kolmannella perään:
VastaaPoistaAi niin, unohdin tuon asumistuen 400, joka on siis vähennettävä vuokrasta, jolloin vuokran osuus Rosenlundille tuosta kolmiosta on vain 640 euroa. Varsin kohtuullinen siis kai Helsingin markkinoilla, jos siellä nyt on pakko asua.
Minä olen koko elämäni ajan ollut köyhä,jos sitä mitataan käytettävissä olevilla tuloilla.Hoitajan pienellä (ja tosi on! )palkalla olen elättänyt itseni ja kolme lastani,suurimman osan yksinhuoltajana.Asumistukea sain aikanaan,mutta en mihinkään luxusasuntoon,vaan tavalliseen kaupungin vuokrakolmioon.Silti "tuhlasin"joskus,oikeastaan aika useinkin,lasten ja omiin kirjahankintoihin,sekä eritoten kukkiin ja kynttilöihin.Köyhänäkin oli mukavampi olla kun oli jotain kaunista ympärillä.Ja lapset oppivat arvostamaan kirjoa.Nyt aikuisinakin kaikki lukevat ja hankkivat kirjoja myös omille lapsilleen.Lukemisen kautta saa sellaista rikkautta elämäänsä,joka mielestäni korvaa jopa rahan.Laittamalla itse ruokaa ja ihan oikeasti hyödyntämällä tarjouksia,voi köyhäkin syödä hyvin.Jokainen tietysti tekee elämässään omat valintansa,mutta uskallan väittää,että köyhänäkin voi elää ihan ihmisarvoista elämää ja voida hyvin.
VastaaPoistaNyt eläkeläisenä minua kyllä todella ottaa päähän se,että eläkettäni laskettaessa otettiin huomioon vain yli 24 vuotiaana ansaittu eläke.Valmistuin ammattiini 22 vuotiaana ja sitä ennenkin tein töitä ja maksoin palkastani niin verot kuin eläkemaksutkin.Eipä tullut kultaista kädenpuristusta,mutta olisi tullut edes se,mikä on minusta oikeus ja kohtuus.Tehdystä työstä ansaittu eläke.
Syysmyrsky, sinulla on hyvä nimimerkki, osuva. Olet mitä ilmeisimmin onnistunut antamaan lapsillesi jotakin sellaista, jota rahalla ei saa: henkistä pääomaa ja elämän runsautta sinne suuntaan. Se on paljon enemmän kuin uusimmat trendituotteet ja örvellys papan rahoilla.
VastaaPoistaEn halua yleistää, mutta naiset isoinekin lapsikatraineen ovat ehkä useammin selviytyjiä ja voittajia kuin yksinäiset miehet. En syytä miehiä siitä, jos he eivät jaksa taistella ja taiteilla elämässä, totean vain, että näin näyttäisi olevan uutisten ja tilastojen valossa.
En ollenkaan ihmettele treffipalstojakaan, joissa miesten ilmoituksissa törmää useinkin toiveeseen: ei yksinhuoltajille. Yksinhuoltajat ovat sellaista sitkoainesta, lasten puolesta taistelevia tiikeriäitejä, että siinä taitaa olla usealle liikaa pureksimista.
Tuo eläkelain kohta, joka kieltää eläkkeen karttumisen alle 24-vuotiaana ansaitusta työstä, on järjetön. Törmäsin siihen itse, kun avustin yhtä Ruotsissa asuvaa tuttavaa eläkkeen anomisessa Suomen vuosistaan. Hän oli Suomessa työskennellessään 21 - 23-vuotias. Eläkettä ei tullut tuosta työstä mainitun pykälän perusteella, ja menetys on kohtalainen muutenkin pienessä eläkkeessä. Siitä kärsivät parhaillaan varhain työhön menneet suuret ikäluokat.
Joku miljönääri - taisi olla tämä pohjanmaalainen konepajan tyhjästä luonut yrittäjä - sanoi jossain haastattelussa että "5 miljoonaa on max. Sen kanssa vielä järkevästi pystyy elämään. Enemmillä miljoonilla ei tee mitään." Ymmärrän, mitä hän tarkoittaa. Mutta näitä oikeasti rikkaita ihmisiä jotka päivittäin tuskailevat sitä miten voisivat omaisuuttaan isontaa, en oikein jaksa ymmärtää. (Esim. viime lamassa - luin Lehdestä - eräänkin venäläisoligarkin omaisuus tipahti 20 miljardista $:sta 12eentoista miljardiin $:iin. Eli hän menetti vuodessa n. 8 000 000 000,00 $. Se on mielestäni aika perkeleellisesti.)
VastaaPoistaKeskiluokalla taas ei ole muuta menetettävää kuin Toyotansa. Ja kesämökki. (Ja jääkaappipakastin jossa on pasternakkia, parsaa, piparjuuria, porkkanoita ja perunoita. Mm.)
En osaa kadehtia ihmisiä joilla on rahaa; se on heidän probleemansa, ei minun. Politiikassa, kun vielä olin aktiivi, toimin tulonsiirtojen puolesta; itse asiassa toimin omia etujani vastaan. (Se oli kivaa!) (Jotkut ay-pamput kutsuivatkin minua anarkosyndikalistiksi. Koska siihen oli 3 syytä. 1)... en nyt muista mikä? enkä oikeastaan muista noita kahta muutakaan. (miettii ankarasti) Mun mielestä Valta, jota ihmisillä ei ole, ei ole heiltä pois, vaan se on heitä vastaan.
Ps. Olen lukenut vasta 2 ensimmäistä kommenttia. (Alustuksen lisäksi.) Taidan rönsyillä. (alkaa lukea muita kommentteja)
Minäkään en kadehdi rikkaita. Haaveissani ei ole paljon rahaa ja tavaraa. Mutta, se täytyy myöntää, että haaveissani on asioita, joihin tarvitaan rahaa.
PoistaHaaveissani on mm. päästä vielä joskus omalle laiturille tuulen ja kaislojen suhinaan katsomaan, vieläkö villiminkki pesii laiturini lähellä ja piisami uiskentelee kaislojen alla. Missään en ole ollut niin huolta vailla onnellinen kuin laiturilla lämpimässä auringossa makoillessa silmät kiinni. Tämän unelman toteutuminen vaatisi paljon rahaa, ranta pitäisi perata koneellisesti kaisloista, ja vielä ei ole keksitty sellaista konetta, joka toimisi hyvin matalassa jo kaisloittuneessa rantavedessä. Matalaa on siis kymmeniä metrejä ennen kuin saavutetaan edes pohjekorkeus. - Ja siis, rahanpuutteen vuoksi paikka rapistuu nopeammin kuin minä.
Joten, Mikis, ei voi sanoa noin sydämettömästi, että keskiluokalla ei ole muuta menetettävää kuin Toyotansa ja mökkinsä. Kun se mökki laitureineen voi olla juuri se unelma ja voimavara. On materiaa, joka lakkaa olemasta vain ainetta.
Mainokset elokuvien keskellä on aivan karseita. Olen päättänyt, että maailmassa (Universumista en tiedä?) ei oo tehty yhtään sellaista leffaa (eli "rainaa" kuten me ammatti-ihmiset sanomme, lähinnä toisillemme) jota katsoisin mainos-tv-kanavilta. Sehän olisi pyhäinhäväistystä! - Eihän pappikaan (kai?) kesken hautajaisten - juuri kun pitäisi heittää hiekkaa arkun kannelle - sano että (eikä heti heitäkkään) vaan sanoo että: "Pari kaupallista tiedotetta tähän väliin..." Ja alkaa sit pölistä hiven- yms. aineista jotka "pitävät ihmisen elossa pitempään kuin hän itse edes osaa kuvitella".
VastaaPoistaEn usko.
Mainokset keskellä mitä tahansa ohjelmaa ovat syvältä. Esimerkiksi Suomen Mainostelevisiossa, jota en juurikaan katso, jo puolen tunnin sarjaohjelmakin on katkottu kahdella mainostauolla sen lisäksi, että sen alussa ja lopussa on mainoksia. Näin puolen tunnin ohjelma kestääkin oikeasti 18 - 20 minuuttia, eli ronskin vartin.
PoistaKyllä ainakin niissä hautajaisissa, joita olen ollut seuraamassa, pappi on aika pontevasti mainostanut oman yhteisönsä ydinbrändejä.
PoistaKirkollahan on verotusoikeuskin. Nyt se on myös Ylellä. Moni firma ottaisi sellaisen sielua virvoittavan rahahanan ilomielin tarjotakseen omia tärkeitä palvelujaan kansalle.
Lottoamisesta ainakin (kuulema) käytiin kovaa kamppailua että kuka kanava sen saisi. Maikkari sai. No, onneksi ei Kirkko. Em minä halua että arvotaan (kysymyshän on kai voittamisesta?) että kuka tällä viikolla nousee kuolleista... kuka vain osittain (6+varan.) ja ketkä jäävät sille hilkullei.
PoistaJoku tolkku mielestäni pitää olla rienauksellakin!
Karl Marx EI käsitellyt rahaa ja rikkautta "tunnetilana". - Muutenkin häntä syytetään kaikesta siitä mitä hän ei sanonut. Tai ymmärretään muuten vaan väärin.
VastaaPoistaPaavo Haavikko - fiksu ihminen, tunnustetusti, vai mitä? - oli huolissaan omista pörssiomistuksistaan. Aina aamuisin hän ensimmäisenä tarkasti pörssikurssit. Hänen mielestään "köyhän ihmisen mielipiteistä ei kukaan ole kiinnostunut". (Perunkirjoituksissa hänen omaisuutensa arvo olikin yli 3 milj. euroa. - Hyvin runoiltu.)
Joo, voi olla että vähän oikaisin tässä mutkia... Tai ymmärrän asiat väärin, ihan itse. Mutta minusta tuo on suunnattoman lattea ajatus. No joo, toisaalta tietysti B. Walhroosia tai X. Enroothia kuunnellaan "herkemmällä korvalla" kuin esim. minua tai Riku Riemua. Voi olla, että se on oikein, mutta R. Riemulla on mielestäni järkevämpiä mielipiteitä.
Marxista en uskalla lähteä kovastikaan keskustelemaan, koska en ole lukenut Pääomaa. Sen tiedän, että hänet tosiaan on monesti väärin ymmärretty, väärin tulkittu, eikä kukaan voi sanoa, mitä Marx ihan oikeasti tarkoitti. Niinpä minäkin tuolla yllä olevassa heitossani turvauduin lähinnä intuitiooni.
PoistaPuhutaan kuitenkin Marxin humanistisesta ihmiskäsityksestä, joka pohjaa siihen, että ihminen on luova yksilö, joka toteuttaa itseään työllään, esimerkiksi antamalla muodon materialle. Sitten sanotaan, että hänen itseilmaisuaan rajoittavat taloudelliset seikat, käsittääkseni rahan puute. Sanotaan myös, että hänen tarvitsemansa itseilmaisun välineet ovat kapitalistin hallussa, kapitalisti asettaa ehdot niiden käytölle. Ja tämän vuoksi ihminen vieraantuu ja luopuu omasta elämästään.
Tämä menee yli hilseen. Että tavaran omistus määräisi kaiken luomisen. Minusta siis Marx yksinkertaisesti erehtyy. Kyllä ihminen voi luoda ilman materiaakin, saati sen omistusta, lainamaterilikin käy hyvin. Tarvitaan tasan arkki paperia ja yksi kappale kyniä. Tai luolan seinä ja pala nuotiohiiltä.
Iines, rakas pörhiäinen (anteeksi, en keksi tähän nätimpääkää epiteettiä), opettele mitä tarkoittaa lisäarvo. Se auttaa, ei riitä, mutta opi... Perusasiat!
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=eBU5OwPCczc
Hitsi, em mä halua olla mikään selittäjä. Koska mä en oo. Minut on kasvatettu käsittämään se, ettei toiselle ihmiselle saa tehdä pahaa. (Pahaa on se mikä toisesta on väärää.)
Pörhiäiseni.
Marx unohti - tai ei tiennyt - lisäarvosta puhuessaan, että tavaralla ei itsessään ole mitään arvoa. Sillä on vain se arvo, jonka joku siitä on valmis maksamaan. (Sitä "jokua" kutsutaan talousteoriassa markkinaksi.)
PoistaOpi perusasiat, sanoi Kristiina Halkola, joka on varmaan hirvittävän älykäs ja oppinut itse kaiken vaivatta. Hatunnosto Halkolalle.
PoistaMinulla on ammottavia aukkoja perusasioissa, tiedän. Se johtuu paitsi matemaattistyyppisestä lahjattomuudesta myös kiinnostuksen puutteesta. Ei voisi vähempää kiinnostaa jokin lisäarvo tai perusasia. Kuka sen sanoo, mikä kullekin on perusarvo?
PS Luulin, että olin hirveän tiedostava ja fiksu tuossa yllä olevassa selityksessäni marxilaisesta ihmiskäsityksestä. Ei mennyt läpi.
Vai unohti, heh heh. Marx oli aivan yhtä oikeasa kuin Wahlroos: markkinoiden lisäksi lisäarvoa tavaralle edelleen tekevät työn suorittajat. Tapsan lainaama Wahlroosin mukaviisas heitto on vain asenteellinen seikka. Markkinalibertaarit käsittelevät myös työvoimaa, ihmisiä, tavarana. Heille myös ihmisen arvon määräävät markkinat. Aika Aatua.
Poista"Marx unohti - tai ei tiennyt - lisäarvosta puhuessaan, että tavaralla ei itsessään ole mitään arvoa."
PoistaTätä virkettä minä en kyllä ymmärrä vaikka kuinka yritän...?
Ps. Tiedän, Tapsa tirlittani, että et ehkä välttämättä halua lainata minulta 10-20-25 osaista koottuja "Engels-Marx -Lenin" teos sarjaa? Äkkiäkös sen läpi lukaisi. (Minulta siihen meni noin 10-25 tuntia.) - Mutta oikeasti... Marx oli hyvin kauas näkevä sosiologi. Se, mitä hän 150 vuotta sitten käsitteli, tulee 150 vuoden kuluttua vielä uudelleen käsiteltäväksi. - Luulisin.
Ps. Kuten Darwin.
Kas, Riku tiesi, että lainasin Nallen viisautta. Mutta olen kyllä tässä asiassa Nallen linjoilla.
PoistaJos Riku perustaa vaikka puusepänverstaan ja höylää siellä lylyjä ja kalhuja, niin miten niiden hinta muodostuu?
En minä tuohon vastaa, mutta jos Tapsa teet hyvän mainoksen, eikö se hyvyys ole lisäarvoa lainkaan, välttäisikö myös paska yhtä hyvin?
PoistaNo, Sortavalan Suksi ja Potkukelkkatehtaalla valmistettiin kaks ensimmäistä vuotta vain lylyjä. Kun ne ei menneet kaupaks, alettiin valmistaa myös kalhuja. Tavallaan siinä siis markkinat löysivät ostajansa. - Ps. Mut just sitten kun kaupankäynti pääsi vireensä, alkoi rajakahakka Finlandijan kanssa. Niinpä mummot saivat unohtaa potkukelkkatilauksensa; tehdas alkoi tuottaa panssarivaunuja. Ja näin - äärimmäisin sankarillisin ponnistuksin - saatiin Valkosuomalaisten Lahtarien häikäilemätön ja rikollisen salakavala hyökkäys torjuttua! (Se oli siinä ja siinä.)
PoistaRiku osuu vahingossa (?) oikeaan: brändi vaikuttaa voimakkaasti tuotteen hintaan eli tästä piste Nallelle.
PoistaKallelle voi antaa puoli pistettä "hyvyydestä", vaikka ei brändi hyvyyttä takaa – lisäksi lisäarvohan tarkoittaa vain kapitalistin työläiseltä riistämää työpanosta. Laatuun vaikuttavat myös muut asiat kuin kädentaito, esim. materiaalit.
Mutta niin se vain on, että tuotteen arvo - siis hinta - määräytyy vasta myyjän ja ostajan neuvottelussa. Tuaregille kalun ja lylhyn arvo voi olla lähellä nollaa, eskimolle hieman isompi.
En puuttunut Miksiksen ropakantaan, sillä arvelen maantieteen väärennöstä vitsiksi?
PoistaKyllä Suomi tulee toimeen itsekseenkin. Mutta elintasomme olisi silloin aivan toinen. Aivan, aivan toinen. (Keskiaikaisen matala.) Tämän elintason (joka mielestäni on järjettömän korkea) suo meille meidän vientiteollisuutemme. Kalevalaista Sampoa ei ole, vielä, keksitty.
VastaaPoistaSyysmyrsky... Sinua kun lukee, reivaa omat purjeensa. Voi, että olet kiva!
VastaaPoistaToivon totisesti,että kukaan ei minua lukiessaan reivaisi purjeitaan,vaan pikemminkin saisi niihin vahvaa ja hyvin kuljettavaa tuulta ,sinne myötäiseen.Elämän myrskyissä voi selvitä hengissäkin,vaikka siitäkään ei aina osaa kovin iloita.
PoistaMinäkään en ole ihan sinut noitten purjetermien kanssa, vaikka olen kyllä purjehtinutkin joskus, siis ystävien kanssa. Reivaa purjeet tarkoittaa kai purjeitten levittämistä myötätuuleen - näin olin lukemivani jostakin artikkelista aivan hiljakkoin. Tai sitten se oli jotain muuta.
PoistaMutta siis Syysmyrsky, uskon, että sanoistasi saa monikin voimaa ja uskoa siihen, että elämä kantaa, kunsinun laillasi pitää päänsä pystyssä ja uskoo vaikka niihin unelmiinkin.
Myrskystä puheenollen: täällä Satakunnassa on ollut jo vähän aikaa hirmuinen myrsky, tuulee niin että ikkuna helisee ja terassin tavarat saavat kyytiä! Valot vilkkuvat ja sähköt uhkaavat mennä. Sade hakkaa ikkunaan. Minulla palavat kynttilät.
Poistareivaaminen = purjealan pienentämistä.
PoistaTässähän reivataan selityksiä siihen malliin, että märssypurjeet repeilee!
PoistaToivottavasti eti menettänyt neitsyyttäsi. (Turhaan.)
PoistaPurjehtiminen on yhtä kivaa duunia kuin puitten istuttaminen, tai niiden kaataminen, pitsin nyplääminen, tai taulujen (tai naaman) maalaaminen, Ars longa, vita brevis. Tai mitä nyt milloinkin, oi väriseväsäärinen bambi, seni.
Aina, kärä lilla (eiks huomenna ole tukholmalaisuuspäivä) reivaaminen tarkoitetaan väärin! Yl. tarkoitetaan että aletaan "pullistelemaan" - sehän on aivan päinvastoin. Myrskyn jälkeen voi nostaa Pallokkaan...mikäs se nyt taas olikaan... Spinaakkeri.
VastaaPoistaPs. Muuten olen samaa mieltä kuin mitä olin äsken. Sinua lukiessa, Syysmyrsky, rakastuu sinuun. Sun sanoihis.
Ehkä nimimerkkini olisi parempi "Ahtojää"? En tiedä. Mistäs minä sen tietäisin - täytyisi kysyä muilta.
VastaaPoistaEilen kävelin Mäntässä. (Ihmiset, jotka eivät koskaan ole käyneet Mäntässä, nostakaa kätenne! Ai... että teitä on noin paljon? No jopas jotakin.) (Selittää myöhemmin professori Janatzukelle että... "kysymykseni oli aivan retoorinen. mistä vitusta minä tiesin että niitä niin paljon on!l enhän mä mikään vitun pop tähti oo joka laulaa gome home baby jee jee, vittu. muut saa laulaa mun puolesta, mää lähen vittuun täältä"
Valkoisessa Talossa = Mäntän Pääkonttorissa on mielenkiintoinen näyttely Gustaf Serlachiuksesta. Kävin läpi sen. Eikä se oikeasti mielenkiintoinen ole, enempi tylsä, mutta Pääkonttori on mielenkiintoinen! Näet, missä tämän (tehdasmiljöön, Jumalasta seuraavan) tehtaanpatruuna perselihaksiaan lepuutti... Hänen työpöytänsä, hänen tuolinsa, hänen seinänsä - joissa Collania, Edefeltiä, Gallen-Kallelaa. Ikkunasta näki järvenpoukamalle. (Jossa nyt, kun minä siellä olin, oli sumua.) Kai hän katseli vastarannalle - minä ainakin olisin katsellut - ja ajatteli omia ajatuksiaan. (Harvempi sitä ajattelee toisen ajatuksia?) Museoissa on kiva käydä, samoin hautaismailla, niistä tulee aina uusia ideoita. (Ja näkee sellaista mitä ei enää ole, purettua. Lankakerän.)
Minä olen ollut Mäntässä Häyrisillä, Saimin sukulaisissa, ettäs tiedät, Mikis. Siellä juteltiin Gustaf Serlachiuksesta, kuten niillä seuduin yleisemminkin. Olihan hän melkoinen patruuna ja vaimonsa varmaan aika matroona. Mäntästä laskeuduttiin sitten Ruovedelle ja sieltä Villppulaan. Matkalla poikettiin Runebergin lähteellä ja Kalelassa, jossa Tauno puhkesi laulamaan ooppera-aariaa taiteilijan maalaustelineen äärellä, ison ikkunan valossa.
PoistaHöh, mihin tästä hävisi Rikhardin kommentti, jossa oli hassuja paikannimiä? Nauroin sitä vedet silmissä ja innostuin hakemaan lisää hassuja paikannimiä.
PoistaPoistin kun ajatukseni kompastui ja siinä oli erhe. Mäntän sijaan ajattelin Jämsää. Jämsä, Lämsä, Lapua, Lipua, Äpyä, Hauho, Huoho, Hieho, Rokua, Hikiä, Kärsämäki ja Mouhijärvi. Aivan takuuvarmasti nuo kaikki eivät ole paikkoja ensinkään, mutta mistä sen tietää.
PoistaForssaa ympäröi kolme kylää. Niiden nimi on: Kuuma, Kalsu, Kiipu.
PoistaPs. Rakkaat ystävät... tai mistä minä tiedän oletteko vielä rakkaampia? Mutta tulee tietokysymys... Minkä kirjan mottona on "Mars tähteä kiertää kaksi kuuta, Phobos ja Deimos, Pelko ja Kauhu..."
Ai niin, kaikkihan tämän tietävät. Ensin ajattelin että Tapsa ei saa kilpailuun osallistua. Kun se lukee niin paljon runoja. (huokaus) Mutta nykyisin yleissivistys tarkoittaa googlaamista. Se siitä. (huokaisee toistamiseen) Toisaalta 60-luvulla laulettiin että "sivistys on sitä että kaivaa hautaa"... (ja jos halusit että muut pitivät sinua fiksuna, muistan, et saanut kysyä että "tä?"
Pilkkaan itseäni. Ei sev väliä. En ymmärrä ihmisiä jotka pitävät tätä markkinatalousjärjestelmää jonain taivaan lahjana... sehän on aivan hirvittävä järjestelmä. Se ei vain samalla tavalla näy... emme sulje ihmisiä keskitysleireihin, annamme heidän kitua ja kuolla jossain näkymättömissä, horisontin takana. (Se horisontti on meidän elintasomme.) Kyllä, minä uskon sosialismiin. Kyllä.
No, en ihan varmasti tiedä, mutta googlaamatta veikkaisin Marsin sotajumalia tms. Niitä Burroughsin parhaita.
PoistaVai parhaita?? - Revi Tinki tästä, elokuvahistorian ehkä suurimmasta kohtauksesta!
PoistaNo voihan persereikä ...anteeksi: anusaukko. Kyse on Olavi Paavolaisen "Synkkä yksinpuhelu". Kirja kannattaa lukea. (Vaikka olisi lukenut sen aiemmin.) Se selittää monta asiaa josta ette tiedä mitään. (Vaan kukapa meistä , etenkinnykyisin, haluaisi tietää asioista joista ei tiedä, ei kukaan.)
PoistaEi, en ole kyynikko. Pois se minusta! (siirtyköön se Rikuun)
Mikis, mursuni, kuule opettajan neuvo, opettajalla sormi pystyssä: Ei saa kysyä noin, että kuka kirjoitti nämä säkeet, vaan pitää kysyä näin: mitä mieltä olette näistä säkeistä. Nih. Jos meinaan haluaa vähän syvyyttä ja aktivointia toisenkin tukan alle. Ei se, että on lukenut kysytyn opuksen, takaa ollenkaan sitä, että muistaa pari riviä sieltä, vaikka ne olisivatkin elähdyttäneetkin. Kun niin moni teelmä sen jälkeen on elähdyttänyt. Muutoinkin sitä tahtoisi yleensä lukea enemmän sisällöistä ja niiden herättämistä ajatuksista kuin siitä, että voi kuinka ihana Thomas Bernhard onkaan.
PoistaNiinmuttakun Thomas Bernhard on ihana!
Poista(Kuka hän muuten on?)
Höpsistä, kylläs tiedät tämän trendikirjailijan, joka sen lisäksi että on kirjallisen eliitin huulosilla, on varmaan on kohta viimeisimmässäkin kirjablogissa. Einesbaariin hän ei tule, vaan sinne otetaan mieluummin vaikka Paavo Väyrynen.
PoistaEi! Ihan oikeasti kuulin nimen tänään ensimmäisen kerran!
PoistaPs. Minulla on aukkoja yleissivistyksessäni, en minä ole sitä kieltänyt. Valtavia, Mustia Aukkoja. Koko ajan saa pelätä että unohtaa senkin jonka joskus on muistanut. (Tai mistä sen tietää mitä ei enää muista?)
Minä alan huolestua. Meistä kummastakin.
Miten voit olla välttynyt kuulemasta Thomas Bernhardin nimeä! Tämä on uskomatonta, Mikis. Vaikka en kyllä epäile sinua valheesta, eli uskon että puhut totta.
PoistaBernhardin nimeen törmää kaikkialla niiden henkilöiden blogeissa, joiden kirjallisuus on. Kuuluu ymmärtää Bernhardia. Kruunun saa kun on lukenut Bernhardia jo ennen kuin buumi alkoi. Parasta onkin hieman googlailla ja antaa ymmärtää ronkitun tiedon avulla, että ai niin, Bernhardhan tarkoitti sitä että. Ihanaa kun ei jaa tekstiä kappaleisiin vaan antaa kaiken virrata vapaasti, ei yhtään haittaa ettei ole kappalejakoa.
PS En minä vanno, etteikö minusta tulisi Bernhard-fania, jahka ehdin tutustua häneen. Nyt on niin monta kahden viikon lainaa pöydällä, etten vielä ehdi.
PoistaJoo, em mä valehtele. Enkä lue kirjallisia blogeja. Thomas Dylanin tunnen, hän on kirjoittanut ehkä tiheintä (= kauneinta) englantia. (Under Milk Wood ). Jopa minä, joka osaan kehnosti englantia, pystyn käsittämään noiden lauseiden kauneuden (= tiheyden).
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=uuPO2Kvqlms&list=PLAC48B09B951F1B57
No, mitä tässä inttämään, käyn googlaamassa T.Benhardia. (menee) ... (tulee takaisin) ... Olen vähän hämmingillä lyöty... Ihan on outo kirjailija mulle! Ehkä en ole niin trendikäs kuin luulin? Ehkä minua sitten ei kai ole olemassakaan? En tiedä.
Juu, Mikis, pitää olla mielipide Bernhardista.
PoistaVaan nyt sen tiedät. Minä siis aion lainata jonakin kauniina päivänä Bernhardin, jotta voin muodostaa hänestä mielipiteen ja kertoa sen kaikille.
Bernhard on minunkin lukulistallani ja ehkäpä viiden vuoden kuluttua luen jonkin hänen teoksistaan. Arvostelut olen toki lukenut. Ne olivat hyviä.
PoistaArvostelut minäkin olen lukenut, samoin luin Melenderin uusimman kirjan Yhden hengen orgiat - josta pidin aika tavalla. Tässä kirjassa Melender tunnusti Bernhard-rakkauttaan, ja koko Bernhard-buumi eskaloitui mielestäni tämän jälkeen. Kaikki tahtovat nyt puhua B:sta. Hänhän kirjoitti teoksensa jo kauan sitten - kuolikin jo 1989.
PoistaSataa, sataa, sataa. Ikkunani edessä (sanoisin tätä työhuoneeksi jos vielä tekisin töitä) rakennetaan ensivuoden asuntomessualuetta. Kova on tohina! Ja noita - kalliin näköisiä omakotitaloja putkahtee tuohon... kuin sieniä sateella. (Jos sallitaan tällainen uunituore metafora.) Jännäähän tuota on katsella. (Tosin en viitsi katsella.) Muistan kun tyttäreni Saagan kanssa (4 v.) kävelin erään rakennustyömaan ohi; hän halusi jäädä katselemaan sitä. Piti kädestä kiinni, ei päästänyt minua irti, ja katseli. Sanoi sitten että "sedät leikkii, sedillä on iso leikki". - Sitähän tämä on, Elämä, kammottava leikki. (Kysykää vaikka sankarivainajilta. Jollette muilta kehtaai.)
VastaaPoistaPiti läminöidä tähän Loirin laulama Leinon "Elegia". Koska runo on koskettava; Leino teki tekstin itselleen kun täytti 30 v. Hän tunsi itsensä ikivanhaksi. Ikivanhaksi itsensä - itse kertoi - tunsi Junnu Vainiokin kun kirjoitti "Kolmatta linjaa takaisin" -tekstin. Oli sattumalta myös 3-kymppinen. Eli, rakkaat naisihmiset, kolmenkypän kriisi koskettaa myös - näämmä - miehiä.) - Mutta tuo Loirin lauluversio on niin falski etten minä semmoista halua suositella. (Voi vittu!)
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=gulk28fHQN0
ei tämäkään ole complete. mutta tässä ei kiljuta. se on hyvä.
Mitenkään aliarvioimatta Loiria sanoisin,että hän on mielestäni yliarvostettu laulajana.Tulkinta ei vielä tee hyvää laulajaa,minusta.Muistelen,ja voin toki muistaa väärinkin,että joskus 70-luvun lopulla Perttu Hietala teki sävellykset,mutta taisi laulaa itsekin.Ja paremmin kuin Loiri.Vai olisko ollut joku muu?Jos joku muistaa,niin virkistäköön minunkin muistiani.
PoistaTarkoitin tietysti Perttu Hietasta =Hietanen.
PoistaMinä pidän Loirin lauluista, tai siis tulkinnoista, miten vaan. En kaikista, mutta useista vanhemmista.
PoistaPentti Hietasta taidat tarkoittaa, Syysmyrsky? Hän on kai operetti- ja oopperalaulaja, mutta laulaa myös kevyempää viihdettä. Minun täytyy sanoa, että ei ole minun makuuni, hän on liian steriili ja siloinen. Laulaa kauniisti kyllä, mutta särmä puuttuu.
En tarkoita Pentti Hoietasta
PoistaEn tarkoita Pentti Hietasta,vaan Perttu Hietasta,edelleenkin.Joskus 70-luvun lopulla hän kuului nuoriin,radikaaleihinkin,voi sanoa.En tiedä jos vallan MLR:ään,kuten lasteni isä,mutta samoissa joukoissa kuljettiin.Palestiinan asiat olivat silloin(kin)kovin lähellä sydäntä.
Ok, Syysmyrsky, Perttu Hietanen on minulle laulajana tuntematon, mutta löysin Youtubesta häneltä Leinon Elegian. Hän taisi olla mies Loirin tulkintojen sävellysten takana.
PoistaTuossa hänen laulamassaan Elegiassa oli eleginen sävy kovin piilossa, ja mies lauloi kyllä hyvin, mutta kuin vanhaa hieman monotonista taistelulaulua. Näin minä sen koin. Ääni oli kyllä sopivan karhea.
Nämä lauluista tykkäämiset ovat kai puhtaasti makuasioita. - Tuota MLR:kin googlailin, mutta en löytänyt.
Kari Kuuvasta olen tykännyt pienestä lapsesta asti. Eikä mies nykyäänkään Hikiältä ole, Hausjärven Oitissa asunee.
VastaaPoistaBloggaaja Kemppinen tykkää roiskia, kuten minäkin. Kemppinen kyllä suuttui aivan kauheasti, kun hiljan edesmennyt Timo Kallinen siitä häntä huomautti. Kemppisen kolmas linja-höpötyksistä mieleeni tuli, kuinka kerran tein siihen uudet sanat, jotenkin näin ne menivät:
Mä kolmatta kaljaa takaisin spuglaan kerran
Ei rahaa oo, takaan sen
Kun kolmatta kaljaa ryypin näin lailla tyypin
Saa vanhat saatanat jokainen!
Saa Oivan portsari turpaan,
Sen mä velkaa jäin
Ja maksan kelloni pantin
Nyrkkiraudallain jne.
Tahallaan se Kemppinen noita virheitä teksteihinsä laittaa, nauttii kun virheiden korjailijat iskevät. Sellainen oli myös Vexi Salmen sanoittajaksi väittäminen.
Muuten osoittaa usein, ehkä mielellään, täydellisen tietämättömyytensä populaarimusiikista. Eppu Normaalien sanoitusten kehuminen, samoi Juicen. Huolimatta kirjallisesta perinnöstä, Martin sanoitukset ovat ehkä hieman tönkköjä, mitään tärkeäksi edes ohuesti aistittavia teemoja niissä ei ole. Ei ollut Juicellakaan, sanataiteen insinöörillä.
Korjaan tähän: Epuilla ei lainkaan, Juicella vähän.
PoistaTämän löysin Haapavaaran blogista. Siinä on todennettavia historiallisia virheitä, mutta sanoitus on kirjallisesti täysi kymppi, tai vähän enemmän.
VastaaPoistaMikko Perkoila: Punikin kirjelaatikko.
Ajatelkaapa, että suomalainen porvari oli tuohon aikaan niin kamala, että kannatti lähteä jopa Stalinin teurastamaksi: kärsimys ainakin päättyi.
LuukkosFannin tekohampaat...heh.
Aamuaurinko! Eilinen huima myrsky on tyyntynyt ja takapihalla on kaikki irtain lentänyt uusiin asemiin.
VastaaPoistaTuolla ylhäällä puhutaan kolmenkympin kriisistä, joka aikaan saa miehillä katkeransuloisia säkeitä. Melkein luulisi pikemmin, että kyseessä ei ole ikäkriisi vaan ankara laskuhumala tai aamuinen krapula. Tämä kaikella rakkaudella ja lämmöllä sanottuna.
Tänään on ruotsalaisuuden päivä. Olen monesti kirjoittanut ruotsinkielisen jutun, jota en tohdi pakinaksi kutsua, mutta tästä päivästä en tiedä, kun pitää siivota myrskyn jälkiä ja käydä siistimässä omaa pöheikköä karvarilla.
"Tuolla ylhäällä puhutaan kolmenkympin kriisistä, joka aikaan saa miehillä katkeransuloisia säkeitä. Melkein luulisi pikemmin, että kyseessä ei ole ikäkriisi vaan ankara laskuhumala tai aamuinen krapula."
VastaaPoistaTämä oli hyvin sanottu. Luulin kolmikymppisenä (vaikka olenkin nainen) että tässäkö tää nyt on, elämä, että tämän jälkeen ei kai sitten tule enää mitään erityisen tärkeätä elämässä eteen. Nyt ajattelen, että kolmikymppisenä vasta alkaa aikuisuus, se todellinen ja tuossa kohtaa tekee (tein) elämänvalintoja jotka suuntasivat elämääni, sinne missä olen nyt. Sillätavoin merkittävä ikä tai elämänkohta, että herää lapsuudesta ja nuoruudesta.
Eipäs ilkuta, Iines !
VastaaPoistaKyllä kapitalistisetkin biologit tunnustavat nykyisin sen että ihmiskeho alkaa tuossa noin 30-v iässä lahota. Tai ei siis lahota, mutta ikään kuin taantumaan. Liikeradat hidastuvat, askel lyhenee, painovoima vetää enemmän puoleensa, ja mikä tärkeintä (tosin tämä ei koske naisia... tai tavallaan kyllä koskee): erektiokulma laskee 90 asteesta tonne ehkä noin 65een asteeseen. (Myöhemmin gravitaatio vetää senkin ihan nolliin. Kuulema...)
Eli,
kun miehet tietyssä iässä alkavat haikailla mennyttä elämäänsä (= tussuja), ja tekevät niistä lauluntekstejä (koska eivät enää muuhun pysty), et ilkkuisi heitä. Iines inuitti!
http://www.youtube.com/watch?v=tGhLfiW1noY
En minä ilkkunut, Mikis. Minun tyttäreni sanoo aina, kun esitän vastaavassa saumassa kommenttejani, että Latistaja-Iines iski jälleen. Sitä ehkä tein, mutta siis en suinkaan ilkkunut, ymmärrän kyllä tuon ajatuksen kolmenkympin tunnoista. Jokainenhan noita kokee aina kun uusi kymmenluku astuu voimaan. Aina se on yhtä kauheaa. Parhaiten muuten muistan, kun täytin kymmenen. Se tuntui suurelta. 40 kirpaisi hiukan, sen jälkeen vähemmän. Nelikymmppisenä on pakko tunnustaa ajan rajallisuus ja katsoa myös taaksepäin.
PoistaNiin, komppaan anonyymia. Jos en olisi amatööribiologi, niin mä toivoisin että ihmiset syntyisivät vasta 3-kymppisinä. Säästyttäisin äärimmäisen paljolta monista murheista. Jota nuoruus tihkuu. Kuin visvaa valuva mädäntynyt kananraato. (Jonka alta kun kaivaa maata - samalla kun pitää nenästään kiinni, ettei pyörry - löytää mielenkiintoisia ja nätin värikkäitä Coleopteroita. - Ei niitä muualta löydäkään.)
VastaaPoistaIhmiskeho toki muuttuu iän myötä ja se sallittakoon ja hyväksyttäköön.Se ei kuitenkaan tee ihmistä mitenkään pienemmäsi,vähäpätöisemmäksi ja varsinkaan tyhmemmäksi.Tärkeintä on kuitenkin,minusta,se mitä tapahtuu ihmisen mielessä.Kyky rakastaa ei häviä,vaikka fyysinen kokemus ei enää olisikaan sama,kuin nuorenpana,se voi olla silti enemmän.Vähän niinkuin mainos sanoo:"vähempi on enemmän".
VastaaPoistaMitenkäs se Eeva Kilpikin sanoi nyt kahdeksankymppisenä: Sama tyttö sieltä silmien raosta kurkkii kahdeksankymppiselläkin kuin nuorena. - Sanat eivät olleet nämä, mutta ajatus oli..
PoistaMikis ja syysmyrsky jatkoivat ajatusta hyvin. Hormonimyrsky sekoittaa monen teinin elämän, kellä lyhyemmäksi ja kellä pidemmäksi aikaa, nuoruus on aika kamalaa aikaa.
VastaaPoistaKyky rakastaa on henkistä kehitystä ja kyllä vain se tuossa kolmenkympin kulmilla alkaa muuttumaan. Tunne-elämä muuttuu. Sitä kutsutaan joskus kypsymiseksi, mutta lähempänä se on tuota mitä syysmyrsky sanoo: Tärkeintä on se mitä tapahtuu ihmisen mielessä.
Minusta tuntuu kuitenkin, että nuo muutokset kolmenkymmenen viivalla johtuvat myös olosuhteista. Useimmat ovat vakiintuneet, useimmilla on perustettuna nuori perhe. Naisella äidiksi tulo muuttaa paljon, koko tunnemaailma saattaa mullistua ja maailmaa katsotaan eri näkökulmasta kuin ennen. Sama miehellä, mutta biologisista syistä ehkä toisella tavalla tai hieman laimeammin.
VastaaPoistaKolmikymppisellä myös opinnot ovat useimmiten valmiit, ja elämä on rutinoitumassa työuomiin. On hankittu oma koti, on sitouduttu pankkilainoihin. Kyllä kaikki tämä vakavoittaa. Vastuu painaa ja kasvattaa ihmistä.
Minua hieman mietityttää siis se, että muutokset ihmisessä johtuisivat yksin iästä.
Muutokset ihmisessä eivät minun mielestäni johdu yksin iästä.Itse tunnen olevani vieläkin monissa asioissa se nuori tyttö,joka unelmia täynnä katsoi maailmaa.Unelmat eivät ole kadonneet,muuttuneet jonkin verran.Ja laulut,ne laulut...eivät kuole koskaan.Kuten eivät tarinatkaan ja niiden lumo.
PoistaJoku sananparsi oli aikoinaan,että"köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus",tai jotain sinne päin.Ja voin allekirjoittaa sen täysin!Mielikuvitukseni ja ihanat unimatkat ovat pelastaneet monelta arjen ankeudelta.
tää meni nyt pikkuisen asian vierestä,sorry.
Minäkin taidan siis kallistaa pääni tälle linjalle, että varsinainen syy muutoksiin ihmisen mielessä ei ole yksinomaan laskennallinen ikä, vaan muutokset ovat luontaista kehittymistä, joihin vaikuttavat kokemukset ja ihmisen oma persoona. Joku on sensitiivinen, ja kokee asiat herkemmin, toinen on vähemmän sensitiivinen ja sietää asioita toisella tavalla, niin että jokuset asiat valuvat hänestä pois kuin vesi hanhen selästä.
PoistaMutta siis se ydin tuolla ylhäällä oli kai vain viaton toteamus, että kolmikymppinen mies kokee tietyn elämänvaiheen kriisiä, mikä sinänsä varmasti on totta.
Ikä ikänä. Kyllä, kyllä. Tai siteeraan erästä ystävääni joka sanoi että "ei elämä väärästä päästä lyhene". Ei, mistäs minä tietäisin mitä hän sillä tarkoitti? - Olen lukenut koko päivän - nyt on jo ilta - Tsehovin novelleja. Tuttuja juttuja. Mutta on hän välillä yllättävän piikikäs - ironisoi. Tulee mieleen (minulle venäläisistä läheisin) Gogol. Tällaiset lauseet - ei tämä nyt mitenkään erityisen hyvä ole, ei sinne päinkään - huvittavat: "Kun kohtalo kerran oli määrännyt minut jatkuvaan joutilaisuuteen, en tehnyt yhtään mitään." Taiteilija vain katseli ikkunasta ulos ja luki kaiken mitä posti hänelle toi. Ja "...Välistä menin ulos ja myöhään iltaan asti harhailin jossakin."
VastaaPoistaIhminen tosiaan "harhailee" kun se jälkeen päin muistaa vain että "jossakin"...
Juutuubin suurkulttujana kiitän vielä Myst.A:ta adblocista. Kyllähän minä sen tiesin, mutten aiemmin jostain syystä ollut asentanut. Mukava kuunnella taas musiikkia ilman mainoksia. Toisaalta juutuubissa mainosten esto ei aiemmin ole ollut kovin tarpeellinen, kun niiden määrä ei ole kauaa ollut yhtä suuri kuin nyt.
VastaaPoista