Sen suven suloisuutta
ja suurta ihanuutta
ei saanut maistaa kärsäkäs,
ei pienen pieni muurakas
kuin hetken kultaisen,
väliss pilvien.
Kun tuli suuri sade,
päälle kylmien,
jo kastui lude kade
all mustain pilvosten.
Vaan luojan
pikku muurahainen
se nousi lupiiniin
ja lauloi innoissansa
ja veti baletin.
20.6. Lisäyksenä juhannuspäivän pisarakuva,
aamuauringossa otettu,
ennen kuin taivas meni uudelleen pilveen
ja alkoi sataa:
Muurahaisella on kieltämättä balettitanssijan raajat. Hyvää juhannusta, IInes!
VastaaPoistaHyvää juhannusta, Riku, ja kaikki tänne kurkistavat!
VastaaPoistaSateiseista on ja kohta täällä raikaa pitkin meren pintaa Poika, sanoi muuan kylänmies. Suuri tapahtuma kylässä, Jukka Poika lurittelee, samoin Frederik ja Teflon Brothers. Nyt jo raikuu bassonjytke. Vaan eipä tuo haittaa, kun ulkona sataa.
Hyvää juhannusta, Iines! Täällä kävi niin, että n. klo 18 sateenkaari kaartui ylitsemme ja saimme sateettoman illan. Yöllä oli satanut, mutta tämä juhannuspäivä on ollut toistaiseksi sateeton. Ja lämmin. Tuntuu ihan oudolta.
VastaaPoistaIhanat, nuo kuvat ja runo!
Kiitos, Liisa! Täällä satoi eilen koko illan suurin piirtein, ja mm. grillaaminen jäi. Istuttiin pirtissä bassonjytkeessä, joka kantautui läheiseltä leirintäalueelta, jossa vietettiin paikkakunnan juhannusta. Tänäänkin kantautuu bassonjytke, vaikka taas sataa kahden pisaran edestä (Forecan ja Ilmatieteen laitoksen sääennuste.). Päivällä päästiin sentään grillaamaan.
VastaaPoistaHyvää juhannuksen jatkoa!
Hyvää juhannusta (joka on onneksi kohta jo ohi) kaikille iinesläisille ja mikseipä muillekin!
VastaaPoistaTäällä on satanut koko päivän, välillä katto kohisten, välillä tihkuna ilmassa. Aurinkoa ei ole näkynyt kuin hyvin varhain aamulla. Silti on ollut kohtalaisen lämmintä.
Me täällä seurataan kansainvälistä Tsaikovski-kilpailua verkosta tietsikka yhdistettynä tv:hen jossa se näkyy suurempana.
Edustettuna piano, viulu, sello ja laulu. Mukana 4 solistia Suomesta. Kaikki kilpailijat korkeaa kansainvälistä tasoa. Tärkeä kilpailu, jotkut näyttävät jännittävän, jotkut nauttivat itsekin soitostaan. Tosi hyviä esiintyjiä.
Kilpailu on varmaan elämys, ja jännittävää seurattavaa, Liisu, etenkin kun perheessäsi musiikki tuntuu olevan erityistärkeällä sijalla - osaamista ja paneutumista on omasta takaa. Näin olen käsittänyt ja toivotan onnea jatkossakin!
PoistaItse asiassa minäkään en kauheasti tykkää erikoisjuhlapäivistä, olen enemmän tavallisen arjen kannalla.
pisara kuva on hieno!
VastaaPoista
PoistaSamppa, kiitos pisarakuvakehusta. Luonto on ihmeellinen näyttäjä, kun vaan viitsii ja jaksaa katsoa yksityiskohtia..
Pisarakuva ja muurahaisen muotokuva ilahduttavat. Juhannusterveiset sumun ja jatkuvan sateen Helsingistä! Tämä on tavallaan ikimuistoinen juhannus. Mieleen tuli ajatus: Entä jos säämme muuttuu pysyvästi tällaiseksi?
VastaaPoistaMikä on pysyvää? Sää on kuin naisen mieli . Aina muuttuu.
PoistaParemmin: Sää on kuin ihmisen mieli. Aina muuttuu.
PoistaTäällä Uudenkaupungin - Rauman suunnassa oli sateisin juhannus naismuistiin. Harvoin on istuttu niin paljon sisällä kuin nyt.
VastaaPoistaOlen miettinyt tänä keväänä ja alkukesänä vähän vastaavaa: miksi nykyään tuulee kovasti lähes joka päivä ? Valokuvaaminen tuulessa on hankalaa, koska kaikki heiluu.
Juhannus on Eestissä (suomeksi Viro) vasta silloin kun sen pitääkin olla, eli 24.6tta.
VastaaPoistaTerveisiä Rakveresta ja Viljandista. Kävin siis Eestissä (suomeksi Virossa). Matka oli ”valmustav”. Tunnen kaupungit entuudestaan, nyt tutustuin niihin paremmin. Kerron joskus tapahtumista, en nyt, yhdestä ”jutskusta” tämän verran. Että…
istuin hyvin miellyttävässä Pubissa. Klo oli yli 22 nollanolla, ja siellä oli vielä perhekuntia pikkulapsineen, popsivat ruokaa, he. Suomessa pikkubabyt ovat nukkumassa jo tähän aikaa, pieni nallekarhu kainalossaan, ajattelin. Tilasin giniä. Kapakan – ja se oli siisti, vessakin sellainen että siellä olisi voinut vaikka yöpyä – kapakan seinät olivat paneloitu kirja-aiheisilla tapeteilla. Ja ikkunalaudoilla, jotka olivat leveitä, oli vinot pinot kirjoja. Eestinkielisiä olivat kaikki. Join niitä ja lueskelin giniä, ei kun, siis siemailin giniäni ja lueskelin niitä. Ihastuin Lilli Promed’iin. Kovasti oli kirjoittanut, jopa 6-osaisen trilogian, luin osaa 1 ja 5. Hitsi, kun tuo kieli kiehtoo minua! Oon joskus kirjoittanut rakkausrunoja eestiksi, silloin minulla oli sanakirja polvillani ja kielioppi pöydällä, ihan kelvollista kieltä minä kuulemma kirjoitin. (Ja sain. Vaikka runot sinällään olivat huonoja. Mutta en minä osaa kirjoittaa hyviä runoja edes suomeksi. Tai muilla kotimaisilla kielillä, saameksi tai ruotsiksi.) Nyt ajattelin, kun luin ja luin, että minä suomennan nämä kirjat… ensiksi tietysti osa 1sen, ja kun siitä tulee hirmuinen myyntijytky, niin sitten myös trilogian osat 2-6. Mulla oli hauskaa! Siis se, että ei osaa kieltä juuri ollenkaan, kuten minä eestiä, ei mikään hidaste (eli šikaani) suunnittelemalleni ole, päinvastoin. Jos jotain sanaa ei tunne (eli tiedä) niin keksii itse siihen sopivan sanan. Sehän voi olla paljon parempikin kuin alkuperäinen! Höh. Eikä kirjan kirjoittajakaan voi protestoida, koska on kuollut. Sitä paitsi Proosa sopii minulle paremmin kuin Lyriikka. Suorasanaisessa kertomuksessa pitää vain pitää huolta siitä että lauseista tulee jossain mielessä järjellisiä, virkkeistä nyt puhumattakaan, että kaikella on jokin logiikka. Itse lopputuloksesta ei niin väliä ole; se saa olla vaikka mittatilaustakki joka sopii kelle tahansa. (= puhun nyt meidän kääntäjien ongelmista)
– Ps. Panihan Saarikoskikin (ei, en missään nimessä vertaa itseäni häneen, neroon) suomennoksissaan omiaan. Kerran Päivö Oksala (Tapsa korjaa jos muistan nimen väärin), proffa joka itse käänsi latinasta ja kreikasta, valitteli että ”kyllä suomennoksesta sentään pitäisi saada selvää edes se, että ketä runoilijaa nyt käännetään?” – Voi olla, että siinä mielessä pistän paremmaksi; kriitikot eivät ehkä tiedä sitäkään, mistä kielestä minä käännän! (Minulla on vain 1944 painettu kolmas korjattu painos eli ”kolmas parandatud trukk” Leeni Vesterisen ”Soome-Eesti Miniatur Sõnaraamat kirjasta. Pirun pieni se onkin: tulitikkuaskin kokoinen.) Emmä tiedä?
- Sa tegid seeda meeleega?
- Ma ei suuda ära minna.
Vastasin talle: - Siis jää.
Seisime teineteise najal vasta puud. Nagu kokku kasvanud.
Nähtamatu oja vulin ägnes. Arvasin:
- Või kohiseb see mul kõrvus?
- Mis asi?
- Kas sina ei kuule?
Ps. Mikä tässa on vaigea käändaa? Siis soomeksi? Ainoastaan tuo sana ”nähtamatu” on outo. No, saatan suomentaa sen ”niittymadoksi”. Tosin on kummallista - minua itseänikin ihmetyttää se - kun kesken keskustelun ko. madosta alkaa joku puhuda? Jospa kääntäisi sen ”kiiltomadoksi”…? (No, nämä eivät teidän probleemeja ole. Nämä olla meijä kääntäjien problema. Jos teill on sama probleema, teillä täytyy olla probleema myös muiden asioiden kans.)
Mikä romaani suomeksi käännettynä (ei, ei se minun suomentamani ole!) päättyy
VastaaPoista... ja hänen sydämensä hakkasi kuin hullu ja kyllä minä sanoin kyllä minä haluan Kyllä.
Trieste-Zürich-Pariisi, 1914 - 1921
Helppo kysymys, liian helppo. ÄLKÄÄ VASTATKO SIIHEN!
Kääntäminen on mahdotonta, moni muukin asia on mahdotonta, siksi eläminen (juuri ja juuri) on mahdollista. Selkärangattomien eläminen on vielä mahdollisempaa. Kaikkein mahdollisimpaa elämä on mikrobitasolla. (Sen jälkeen orgaanista Elämää ei enää ole. On vain esim. kiviä, jotka tuijottelevat meitä epäluuloisen näköisinä... kun kävelemme Heidän ohi.)
Rakvere-Viljandi-Jyväskylä, 2015-2015
Hyvää juhannuksen loppuiltaa - tai siis viikonlopun. :)
VastaaPoistaKuvat olivat Kauniita, Iines, samoin runot. :)
En ole osannut kirjoittaa tänne, kun a) olen vieras, eli b) tuppautuminen on tökeröä. Mutta kun c) itse tiedän miten vakava olen, hupsuttelu on minulle sallittua omassa maailmassani - muut ihmiset kyä huolehtivat että saan korvilleni sekä asioista että kirmailuista. Itse tiedän pusimuikkuseni, ja kun se ärsyttää joitain, se on ikävää. Tyyli ei kuitenkaan muutu.
Nyt kuitenkin Hakkapeliitta-päivät lähestyvät, eli onko tulijoita? Tästä puhuttiin vajaa vuosi sitten, enkä yleensä kirjoittele vain nähdäkseni kirjaimia näytöllä.
Markkinat kuulostavat kivalta, ja saatan saada kyydin, eli mahdollista olisi järjestää kokoontumisajot lankkupiffin ja sahdin merkeissä. - Ehkä pieni markkinalahja tytölle; huivi tai koru?! - Ja no, ainakin siellä on luentoja! :D
Ei varata Iineksen palstaa tähän; minuun saa yhteyden sugarbethcarey@gmail.com; kaikki posti käsitellään yksityisyys muistaen.
- Muuten ei kuulu mitään erityistä; exä muisti taas kukilla (tosin synttäripäivä oli väärin *rolls eyes*). Vein kukat naapurinrouvalle mieluummin kuin roskiin - henkensä antaneet, kauniit ruusut yms, hyvä jos joku nautti niistä. - Arvostakaa hienoista dramatiikkaa.. ;)
Naapurinrouva itse vaikutti alustavasti kaveriainekselta, mutta onkin ns. moniongelmainen - kepsu on/off miesystävä, ja yhtenä yönä eron jälkeen rouva sotki niin paljon viinaa ja pillereitä, että puolenyön jälkeen tuli hädissään koputtamaan ovelle; ei osannut soittaa ambulanssia. Ei ollut itsemurhayritys - oletan; päästivät aamulla pois - ja toki on nytkin kaveriainesta, mutta hirmuisen syvälle en voi toisten ongelmiin nyt mennä.
Puutarhaa remontoidaan re aidat, itte opettelen käyttämään uutta trimmeriä!
Nyt lopetan ja luen mitä teille on kuulunut viime kuukausina!
Haleja, Char
Kiitos kuvakehuista, Char! Minä en nyt taida tulla Tampereelle, kun olen täällä mökkimaisemissa ainakin elokuuhun asti. Houkuttelevalta tuo kuvauksesi kyllä kuulostaa. Olisipa hauska kuulla sinun elämäniloista pulppuiluasi ja mikiksen reissutarinoita ihan nokikkain! Samaten muidenkin - voin helposti kuvitella lähes jokaisen blogitutun ison pöydän ääreen. Taitaisin olla siinä seurassa enemmän kuuntelijan osassa, mikä sopii minulle mainiosti. Teitä kaikkia kannattaa kuunnella.
PoistaChar, kiva nähdä sinua täällä pitkästä aikaa!
PoistaP.S. Mikis: onko se oikeaoppisesti Viro vai Eesti, mitä sanoo Kielikello?!
VastaaPoistaEntä sanotaanko matkustan Thaimaahan (mun arvio) vai Thaimaaseen?
Kesäterkkuja Charilta! :)
Char - ihanaa että olet ikään kuin "uudestisyntynyt", taas. Ja Varmaan neitseellisesti - taas? Rutisevia natihaleja sulle vaan! Ja, ja... mennään toki Hakkapeliittapäiville Tammelaan. (Sillä ehdolla ett joku muu, kuin minä, on kuskina. - Riku?) Siälä on semmotekin kilpailulaji kun "sauvakävely"; sauvoina on kaks rautakankee. Kävele siinä sit lujaa!?! No, jotkut menee kun taigapuput, durisevat ja pörisevätkin siinä matkalla, mutta ei kai mee? - Tai en tiä susta?
VastaaPoistatuus ):- tuus );-
Ai niin.
VastaaPoistaEesti on eestiksi Eesti. Viro on maakunta Eestin Pohjoisrannikolla. Suomalaiset tunsivat (ammoin aikoinaan) vain Eestin Pohjoisrannikon. Joka siis oli ja on nimeltään Viro. Siksi he kutsuivat koko maata Viroksi.
Ts.
Suomeksi Eesti oikeasti on Viro. Ihan virallisesti. (Samalla lailla kuin esimerkiksi Sverige suomeksi on Ruotsi.)
Matkoilla takaisintulot ovat parhaita, onpas. Kyllä minä tämän tiedän kun olen ollut siellä sun täällä, tiedänpäs. (Enpäs tiedä.) Rakastan vastaanväittäjiä, paitsi Iineksestä tykkään vaikka se olisi samaa mieltä kuin minä, ei se aina ole. Em mä oikein tiedä. Ja kaikkein vähiten mua kiinnostaa tietää kaikki; miks te ite ette tiedä? Pelkäättekö? Em mä pelkää mitään. En oikein osaa. Mulle on sanottu Santosissa "ai kilj juu" ja on ammuttu Boniksessa konepistoolilla sarjatulta pääni yli, pahemmista tapahtumista en halua puhua, niitä oli - näen niistä yhä painajaisia. - Ja jos nyt kuvittelette että tässä vanha vaari muistelee ja dramatisoita sylki suussa menneisyyttään, on ihan hyvä että ajattelette niin. Koska kai se on totta. Mutta kun olin 17 -v, niin Kuolema koko ajan istui mun olkapäälläni... mää härnäsin sitä, mutta päätin, että jos se on musta kiinni, en lähe sen messiin. Mua monta kertaa älykkäämpi veljeni, Pekka, voi voi Pekkaa, jätti kirjeen Bedfordilaisen (Lontoon esikaupunki) hotellin pöydälle kirjeen:
VastaaPoistato You
My last will is:
Please, don’t make any inqviries
into who I am. Don’t let anybody
know where I am and how I am
now. Please, don’t make news,
because it would be a terrible
shock for my parents and friends
to hearof me now. They really
believe that I am in a far
country and am happy.
Here I am. And I AM HAPPY.
I was happy in my life and
now I am even happier.
Please, keep quiet about
all this affair. Nobody must
suffer from hearing of me.
Please!
Mikis, miten kauniin kirjeen veljesi jättikään hotellin pöydälle, mutta miten surullisiksi se teki teidät, omaiset. Olispa joku sattunut soittamaan, tai lähetti olisi tuonut hänelle sähkeen joltain tutulta jostain iloisesta asiasta, joka olisi saanut elämänhalun palaamaan tuona synkkänä hetkenä.
PoistaTuttavani siskon poika oli konsertoimassa Lontoossa. Hänellä piti olla kaikki hyvin, hänen omaisensa olivat matkalla Suomesta häntä tapaamaan. Mutta ennen kuin he tapasivat, oli poika hypännyt mustaan aukkoon. Ei mitään selityksiä jättänyt jälkeensä.
Heräsin tänään ja luin lehdestä että Veijo Meri on kuollut. Ei se yllätys ollut. Ihmiset kuolevat, ennemmin tai myöhhemmin. Kuolema on elämää, ehkä ystävällisin hahmo jonka kohtaamme, äidin jälkeen. (Tai aina ei äidistä tiedä.) - Mutta ei hätää. Veijo Mereltä on tekstejä joita voi lukea tänään, tai ylihuomenna, samoja kuin ne jotka hältä eilispäivinä luki: parempia kuin hyviä.
VastaaPoistaAh mikis ja muut, elämä on kärsimystä!
PoistaAjoin äsken kylätiellä harmaassa ankeassa sateessa ja arvatkaapa mitä näin. Variksen, joka kyyhötti keskellä risteystä, siipi maassa suorana, pääsemättä lentoon, vesipisaroiden piiskatessa katua. Kun hetken kuluttua palasin, se kyyhötti siinä edelleen, supussa, sateessa. En kyennyt ajamaan sen yli, sillä en ollut varma osumasta, se olisi vain saanut viime hetkillään kauhun hetket pyörien vieriessä sen ohi. Ainoaksi toivoksi jäi, että pian tulee joku ronski maalaisihminen, joka osaa taittaa isoltakin linnulta kaulan katki. - Vaan tuo kuva sateessa asvaltilla kyyhöttävästä variksesta jää ikuisesti mieleeni. Olen suunnaton raukka.
Mystiikkaan taipuvainen ajattelija voisi sanoa, että jotain noilla kohtaamisilla koetetaan sinulle viestittää: ensin se naakka ja nyt varis. Varislinnuthan ovat tarujen ja myyttien sanansaattajia, jumalallisia lintuja, joihin liittyy usein jotain pahaenteistä ja synkkää (ekoina mielleyhtyminä tulevat tuolla jo aiemmin mainittu Poen Korppi ja van Goghin Vehnäpelto ja variksia). Voivat ne olla auttajiakin, niin kuin kaarneet (korppeja?), jotka kantoivat ruokaa profeetta Elialle. Psykologisoiva tulkinta voisi olla, ettei viestittäjä ole mikään yliluonnollinen jumaluus vaan oma piilotajunta, joka tuntee nuo kulttuuriset merkitykset ja korostaa siksi noiden kohtaamisten merkityksellisyyttä. En tiedä, mutta joka tapauksessa varislinnut ovat kiinnostavia, ja älykkäitä. Variksen lopettamisesta luin juuri äsken jostain Ylen uutisjutusta, jonka aiheena oli eläimeen törmääminen autolla. Suositeltiin napakkaa iskua takaraivoon. Hyvä tietää, mutten kyllä toivoisi joutuvani tuollaiseen(kaan) tilanteeseen. Lapsena löysin joskus kaverini kanssa tienvierestä pikkulinnun, joka oli aika pahasti hajalla, mutta vielä hengissä. Kaverini, ei mikään ronski tyyppi, löi siltä pään murskaksi kivenmurikalla. Katselin toisaalle. Vaikka kuinka järkeilisin, että eutanasia on hyvä ja armelias teko, elämän säilyttämisen vaisto on voimakkaampi. Olen silti toiminut sitä vastaan, esim: annoin koirani lopetettavaksi, ja vaikka sen teki eläinlääkäri, ratkaisu (ja vastuu) oli minun. Järkiperusteista huolimatta tunnen vieläkin tehneeni väärin.
PoistaP.S. Yksi kauneimmista lauluista, jonka tiedän
PoistaKerran vanhempieni mansikkamaalla siilinpoikanen oli juuttunut nailonlankaan jaloistaan kiinni. (Vanhempani olivat rastaita vastaan suojelleet mansikkansa muovipeitolla joka oli sidottu nailonlangalla.) Se siili meni aina kumoon kun yritti kävellä. Askeleen otti ja taas oli KUPS. Otin sen kiinni ja yritin ottaa sen langan pois sen jaloista. Mutta mä en pystynyt kun se aina vetäytyi käppyrään. Odotin, että se oikenisi, ja taas yritin, mutta se meni taas käppyrään. Odotin ja yritin, odotin ja yritin. Lopulta tajusin että tämä on aivan mahdoton juttu - en luovuttanut helpolla, mutta oli pakko! Ja koska rakastan eläimiä, kävin hakemassa isäni pistoolin. Ammuin sitä siilinpoikasta päähän 5 kertaa, varmuuden vuoksi 5 kertaa, että se varmasti kuolisi. (Se aina nytkähteli, kun luoti siihen osui. Vaikka tietysti se kuoli heti ensimmäisestä laukauksesta.) Vein pyssyn pois, takaisin sinne mistä sen olin ottanut. Itkin, aika kauan, mutta sitten aloin heittää tikkaa. Sain tulokseksi 44. (Olen hyvä heittämään tikkaa.)
PoistaSiis sen siilin jos olisi jättänyt semmoisenaan sinne kompuroimaan, luonnon armoille, sillä olisi ollut kamalan karmea Kohtalo edessään. - Siks mä sen ammuin. Oli pakko. Koska rakastan eläimiä.
PoistaSchnurin laulu on kiva, oikeastaan kamalan kiva. (Kauhee ukko, tai sen pää, pomppii vaan siinä koko ajan.) Kiergekaardea luin niin nuorena, muistaakseni 5 -v., niin Tarhassa kun lausuin hänen nimensä - vähemmän tanskalaisittain - niin kaikki Tarhan tädit purskahtivat nauramaan. (Yksi heistä sitten sanoi että ei sitä noin lausuta. Ja hymyili ja katsoi minua silmiin. - Täytyy myöntää että vähän häkellyin.
PoistaSchnur, erittäin kiinnostavan näkökulman esität noitten lintujen kohtaamisesta! Kiinnostavaa.
PoistaEn, Mikis. ole aina ihan varma, milloin olet tosissasi ja milloin narraat! En tarkoita, että epäilisin jutun todenperäisyyttä, hämmennyn vain, kun realistisen kerronnan keskeltä pamahtaa äkkiä ilmeinen hyperbola (enkä tarkoita tikanheittotulosta; sen uskon kyllä).
PoistaMikael Wiehen pomppiva pää videossa on kamala, mutta ukko itse on kamalan kiva, kun on tehnyt niin hienoa musiikkia ja erityisesti siksi, että on kääntänyt Bob Dylania ruotsiksi. Oikeastaan keksinkin Wiehen sitä kautta, kun näin hänet vuosia sitten jossaun tv-dokkarissa, jossa hän kertoi rakkaudestaan Dylaniin. Sympaattinen kaveri.
Inte natt än (Upea lauluääni on Totta Näslundin )
Rakas Schnur... oikeasti rakas. Ei minusta kukaan ota selvää. Itse aikoinani yritin, mutta oli pakko luovuttaa. Ei minusta saa selvää, edes tekemällä. (Se oli helmikuun 29s päivä 1974 kun luovutin. Olin tulossa hiihtolenkiltä. Ja runkannut, kyllä. Mutta siitä huolimatta lapaseni - kummatkin - olivat täynnä lunta. Silloin ajattelin että "tämä peli ei enää vetele"... Ja lopetin hiihtämisen. (En onanisointiani. Enkä unelmointiani.)
PoistaElämä - etenkin villieläimien elämä - on tragediaa an sich.
VastaaPoistaIhmisiä en lue villieläimiksi.
Ihmisillä on esim. vanhainkoteja - tai "palvelutaloiksi"-ko niitä nykyisin sanotaan. Siellä siipeensä saaneet ja hampaansa menettäneet Homo sapiensit viettävät viimeiset, epä-kummalliset elinvuotensa.
Ei villieläinmaailmassa näin.
juoksentelevat kummeksuttavat minua, samoin sienet
Ps. Lintumaailmassa on tällainen perussääntö: mitä isompi lintu, sen tyhmempi. Tämän ymmärtää tyhmempikin ornitologi: eihän kotkan, tai sen velipuolen Merikotkan, tarvitse pelätä ketään. Siksi se saa olla tyhmä. Pikkulintujen pitää pelätä kaikkia, siksi niiden pitää olla fiksumpia. Pss. Poikkeus tästä on varislinnut (naakka, korppi, varis, harkka), he ovat varsinaisia einsteineja (tai Søren Aabye Kierkegaardeja), välillä tuntuu että ajattelevat, mitä tekevät. - Ehkä niin tekevätkin, että ajattelevat?
Linnut on kummallisia.
Toisaalta, hyönteiset on kans kummallisia. On Insectoissa myös ns. "mustia lampaita"... niin, niin. Keissäpä ei meissä, olisi? Ihmisissäkin on. (Piru vie.)
Mustalaisetkin on kummallisia. Jos noin kauniisti asian haluaa ilmaista... en ehkä halua. (Romaanit, ne, multa huijasivat 9.600;- markkaa.) - No, ei raha ihmistä onnelliseksi tee, ainakaan kun ns. täppi eli mani eli valuutta eli rauta lähtee ihmiseltä pois, huomasin sen.
VastaaPoistaOh-hoijaa. Minkä tuuli toi, sen Manne vei...(tai kaks niitä kyllä oli)
Käräjäoikeudessa syyttäjä (joka oli mies) kysyi minulta - mielestäni kummallisen kysymyksen, että "mitä vaaditte näiltä syytetyiltä"... tms., em mä muista kirjaimellisesti mitä se multa kysyi. Mutta vastasin että "En mitään. Mielestäni heillä muutenkin on jo vaikeuksia, miksi minä niitä lisäisin. Haluaisin vaan rahani takaisin." Tuomari - se oli nainen - katsoi minua kamalan pitkään. En väistänyt hänen katsettaan. (Se muuten samana iltana soitti mulle. Ja kehoitti mua hakemaan rahojani jostain Valtion Rikos Uhri tms. rahastosta - tää on turkasen totta, että soitti! Lisäsi vielä että "tuskin se onnistuu" etc. Eikä me muuta juteltu. Enkä minä ikinä mistään rahojani takaisin saanut. Ja nää jätkät, mustalaisia kumpikin, saivat 1 v ja 4 kk ja 1 v ja 2 kk vankeutta. Niillä oli paljon muitakin rötöksiä kun tää mun pankkikorttini kähveltäminen. (Siitä ne tuskin olisi saaneet mitään, paitsi tietysti sen 9.600;- markkaa.) - Ps. Muistan kun rikospoliisi kuulusteli minua, se sanoi "nää on ammattilaisia. ne laskee sen että tietty aika ollaan vankilassa. se kuuluu siihen työkuvaan." ja kun kysyin siltä että onko mulla toivoa saada rahojani takaisin, se sanoi "ei".
VastaaPoistaPoliittista korrektiutta on se, ainakin se, että ei sano (ääneen) kaikkea mitä ajattelee. Mutta kun minä en tiedä mitä minä ajattelen? Ambivalentti olen, varmaan olen, tai ehkä? Minussa on jakamaton halu rakastaa ihmisiä, kaikkein eniten heitä joilla on vaikeinta. Kehitysvammaisten ihmisten kanssa voin olla vain kamalan nöyrä; mulla ei oo mitään annettavaa heille. Ei mitään, koska en pysty. Enkä minä sillekään mitään mahda että maailmassa on niin paljon epäoikeudenmukaisuutta, paljon enemmän kuin oikeutta, ei siihenkään pysty.
VastaaPoistaPs. Ja sitten on nämä koksinväriset ulkomaalaiset ei-perussuomalaiset ähläm-ählämit jotka räjäyttelevät ihmisiä - paitsi naiset ne ensin panevat. Sitten vasta räjäyttävät.
Skylla siellä, Kharybdis täällä, luovi sitten siinä.
Saarenmaan viina, 40 prossaa, menee näemmä päähän. Kiva, että menee. Ainakin minusta se on kivaa. - Teistä en tiedä? Mutta minkä takia minun koko ajan pitää ajatella teitä? Ajatteleisitte itse, itsiänne! Minkä ihmeen takia minun koko ajan pitää huolehtia myös teistä... kuulkaa ny, mulla on ihan totta muutakin huolehdittavaa. Älkääkä änkyttäkö! Huomenna mun pitää pistää esim. pesukone pyörimään, ja perunat porisemaan, ryöpätä vihanneksia, ja mennä suihkuun ja sivellä vartaloani Saippa-hei saippualla, pestä molemmat hiukseni, ja olla muutenkin ihmisiksi. - Ei elämä tästä äkkiä toiseksi muutu. (Luulette vaan, alle 4-kymppiset. Turhaan, oi, niin turhaan.)
VastaaPoistaEnnen maailma oli paljon käsitettävämpää kuin nykyisin. Tai se siis oli tavallaan jengoillaan. Maalaisetkin esimerkiksi seisoivat heinäpellolla isot haarukat kädessään, kaivoivat nenäänsä - nuo pellavapäät - ja ihmettelivät kun kuplavolkkarit ajoivat siitä ohi. Ja soratie pöllysi. Aina oli kesä ja aurinko paistoi, pikkulinnut lauloivat. Porvari maleksi vittumaisen näköisinä kivilinnassaan ja miettivät tulevia koukkauksiaan; mitä nyt välillä ahmivat paksuun mahaansa kaviaaria ja selleriä. Työläiset nöyrinä kävelivät tehtaan omistamiin taloparakkeihin syömään hernesoppaa; paitsi työnjohtajat ajoivat polkupyörillä ja soittelivat kellojaan, KLING KLANG. Oi Elämä, miksi hylkäsit meidät näin yksin? Korkeastioppineet professorit ja muut kemppiset kävelivät kengänkorot paukkuen Yliopistoon, papit omaan Pilttuunsa, lisensiaatit lauloivat ja dosentit todistivat, maassa oli rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Radiosta soi lauantai-iltaisin 1/2 tuntia himmeää jatzia, muuten vain konserttimusiikkia; kerran tai kaksi kuussa Olavi Virta laulaa 'Oi hopeinen kuu'... Ja Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki ja Oke Tuuri kähisevät 5 minuuttia toisilleen. Ampiainen istuu ruusun päällä ja sirisee. Hemmi-täti kulauttaa naukut Sherrypullostaan. Ikkunan takana oli aina päivä. Isä soitti urkuharmoonia. Äiti nojaaa käteensä ja ajattelee Kaarlo Sarkiaa. Minä vedin käteeni. Ja taas linnut vaan lentelivät ikkunan takana ja mehiläinen puhisi vihaisen näköisenä. Koululuokassa istui 24 oppilasta 24ssä pulpetissa ja katsoivat yrmeinä liitutaululle, jonne opettaja Irma Liinaharja piirsi liidulla kuvioita. Voi, voi se oli kamalaa aikaa. Etenkin talvisin, kun kaikki haisi sulanneelle lumelle ja monoille ja lapasille ja kristinuskolle. Kakluunit vaan hehkuivat. Ja pulpetissa läksyvihkojen päällä eiliset eväät kun ei niitä ehtinyt syödä, mädäntyivät... koska koko ajan opettaja pommitti erilaisilla kysymyksillä. Koko ajan piti olla vitun skarppi. - Ja Jumala katseli meitä Taivaasta, mitä me puuhailemme, me alakansakoululaiset, polvihousupojat ja hamehelmaiset tytöt. - No, leikittiin välillä karttua. Ja hypättiin ruutua. Likat pyörittivät myös narua. Ja keväisin, kun säät sallivat, poltettiin kärpäsiä suurennuslaseilla. Ja teikattiin, tietysti, oi Herra... ei me muuta, tehty! (kun ei keksitty)
VastaaPoistaOnkohan tämä minun blogini kun täällä ei ketään muuta ole? No, mitäs siitä. Kekkonenkin sanoi "niin on jos siltä näyttää", hän siteerasi. Olen ollut samassa huoneessa, Park -hotellissa Tartossa, missä Kekkonen vaihtoi hikiset alusvaatteensa (hiihtolenkin jälkeen) toisiin alusvaatteisiin. - Ei, en silloin siellä ollut, mutta noin 2-kymmentä vuotta myöhemmin. - On yllättävää, etenkin kun puhuu vanhempien virolaisten kanssa, miten jmalattomasti he rakastavat Kekkosta. Kyllä. Ja kyllä minä tiedän miksi. (Kekkonen oli ensimmäinen, ja ainoa, länsimainen valtiopäämies joka tunnusti virolaiset... kansakuntana. Tämä joskus unohtuu, kun arvostellaan Kekkosta. - Se oli ehkä rohkein teko mitä hän teki?)
VastaaPoistaKekkonen piti puheen Tarton yliopistossa eestiksi!!!!
Se oli samaa kuin Kennedy Berliinissä: "ich bin berliner".
Ihan samaa se oli, ihan samaa.
Ja vähän sen jälkeen sitten laiva Helsingin ja Tallinnan välillä alkoi kulkea. Ei, ei se ollut Gerog Ots, oli joku muu vene. En ikinä seilannut sillä. Georg Otsilla kävin Tallinnassa ensimmäisen kerran v. 1971. Heti menetin sydämeni sinne, ei sev väliä, minulla on varasydämiä. - Kyllä oli muuten Tallinna (tai kuten Hemmi-täti tätä kaupunkia kutsui) Rääveli ihan erinäköinen kun nyt! Siis ihan.
Minäkin vähän ihmettelen, missä kaikki luuraavat. Olenko tehnyt jotain väärin? Pelästyivätkö ne tuota edellisen jutun kaljatölkin kuvaa? Kenties se oli väärä valinta, mauton ja rahvaanomainen? Tai ovatko ne vaan lähteneet lomille?
PoistaJuhannusta viettävät, iines kulta. En usko että mitään väärää oot tehnyt. Jos olisit, niin varmaan iskettäisiin sinun kimppuusi kuin miljardi paarmoja. SUR SUR SUR. - Ps. Minäkin olen lukenut Korkejännityssarjoja.
PoistaKiitos kiltti mikis! Näin minäkin arvelen! Ja parempi onkin olla välillä irti koneista. Minäkin tein äsken pikkukirveellä pesän sytykkeitä. Sitä ennen saksin nurmikon tai siis piha-alueen reunuksia. Nyt paistaa aurinko, on ihanainen ilta.
PoistaMeidän kouluun kutsuttiin vierailevia taiteilijoita. Runoilijat kävivät lausumassa runoja, joissa oli loppusoinnut. Yksi tumma lausuja nuolaisi aina huuliaan, kun aloitti uuden runon. Hän laittoi myös oikean kätensä koukkuun pallean päälle ja veti keuhkoihin ilmaa ja aloitti pidätellen. Muistan että hänen kulmansa kohosivat ja laskivat vuorotellen.
VastaaPoistaMeille käytiin näyttässä myös elokuvia voimistelusalissa. Yksi kertoi Amazonin sademetsistä, ja siinä näytettiin alkuasukkaita ja anakondia. Katselimme tietysti silmät pyöreinä maailman ihmeitä. Myös Paavo Hiltunen kutsuttiin saarnaamaan meille. Hän heristi nyrkkiään ja huusi, että joudumme helvettiin ellemme anna elämämme Kristukselle. Minä päätin antaa. Sattumalta yksi Iiris kohotti päätään ja katsoi ylöspäin. Paavo Hiltunen riemastui ja huusi entistä kovempaa että sinä syntinen tyttö, älä paaduta sydäntäsi Jumalan edessä. Iiris oli pelästynyt kovasti.
Veijo Meri kuoli, Saarikoski on kuollut, toivottavasti Hannu Salamakin kohta heittää veivinsä. Toivon niin.
VastaaPoistaJaan Krossin hiipuminen minua kosketti kun sen tajusi että hänellä olisi ollut vielä paljon, paljon sanomista. Mutta ei sitten jaksanut... Kross, silloin kun olin parhaimmissa voimissaan, joutui koko ajan tasapainoilemaan neuvostosensuurin kanssa; me emme tiedä - emme ikinä - mitä hän olisi kirjoittanut, jos näin ei olisi ollut. (Koska hän itse, punapskisena poika, vaikeni kaikesta tästä. Kun kysyttiin.) - Kross on maailmanluokankirjailija, "ilman muuta nobeltasoinen", kuten Kemppinen sanoo... Ehkä häntä on kumminkin vaikea lähestyä; pitää jollain lailla rakastaa Balttiaa. (Minulle se on helppoa koska rakastan Viroa.) Kun vertaa häntä meidän Mika Waltariin, niin Waltari jää ihan täysin viihdekirjailiajksi Krossin rinnalla, samoista asioista vaikka puhuvat. - Ps. Jos joskus haluatte tutustua Jaan Krossiin, niin lukekaa ensin hänen novellejaan... tai älkää lukeko, ne on vaikeita nekin. Lyhyitä, mutta vaikeita. Ehkä ensimmäiseksi kannattaa lukea Keisri hull (1978) (Keisarin hullu 1982) ja sen jälkeen Rakvere romaan (1982) (Pietarin tiellä 1984). Ellei näistä saa kipinää, tai tajua mistä on kyse, totta kai kannattaa lukeminen jättää siihen. (Itse ainakin niin tekisin.)
Ps. Kemppisen kanssa olen monesta asiasta eri mieltä. Mutta siitä olen samaa mieltä että Jaan Kross on ehdotonta nobeltasoa. (No, tietysti on!)
Iines rakas, minua et voi pelästyttää ainakaan millään, enkä usko että ketään muitakaan! Ihastuttavat kuvasi ja runotunnelmasi olisivat vaatineet kommenttia vähän aiemmin, mutta Juhannus pilasi kaiken yhteydenoton:)
VastaaPoistaTäällä oli kaunis aurinkoinen juhannus, kylästeltiin kotikylän tanhuvilla, jossa herkuteltiin juhannuskeitolla, kentucky-kakulla, kahvilla,mehulla, piirakalla uh.. jonka jälkeen Hiekkasärkkien kautta kotiin, missä illan päätteeksi grillailtiin ystävien kera, saunottiin lapsenlapsen kanssa ja kerättiin 7 pakollista kukkaa tyynyn alle:) Minä näin vain painajaisia ja yhden hämähäkin, joka vönki tyynyn alta vähän loukkaantuneena.. Juhannuspäivänä apattiin uusia perunoita, mansikoita, kermavaahtoa, vohveleita ja jätskitötterökioskille piti sinnekin mennä:) Mahaparka, ehkä muillakin oli samaa tunnelmaa?
Ihana lukea tämmöisiä viestejä, kiitos Mustis! Juhanneksesi kuulostaa hauskalta ja onnistuneelta, myös sään suhteen. Hienoa! Täällä siis satoi ropisemalla koko illan ja juhannuspäivänkin. Tuon seitsemän kukkaa tyynyn alla -taian unohdin!
PoistaYksi aikamme suurimmista koomikoista, kirjailija Timo Hännikäinen vietti ilmeisesti mukavan juhannuksen. Facebookissa hän lähetti viestejä naisasialiitto unionille tai jollekin sen kaltaiselle. Kertoi panneensa naisasialiiton jäsenten tyttäriä perseeseen ja lisäsi vielä perään: "sieg heil!"
VastaaPoistaMarty Feldman tai muut koomikot eivät tuollaiseen kykenisi! Koomikko Jon Gnarr melkein kykenee, Ylen Areenasta löytyvässä sarjassa Yövuorossa/Päivävuorossa/Vankilavuorossa.
Jatka, Timppa, samalla linjalla! - Milloinkaan en ehkä pysty nauramaan yhtä hersyvästi, kuin silloin, kun sinulle nauran! - Ehdottomasti vuosisadan koomikko, aina naurattaa kun suunsa avaa. Ja vaikkei avaisikaan. - Minua alkaa nykyään naurattaa jo kun nimensä kuulen.
Yksin kännissä ja läpällä. Juhannusaattona facessa. Vaikeaa olla kuuluisa taiteilija. Tai ainakin nyt surullisen kuuluisa.
PoistaHyhhyh, onpas rumasti toimittu, epäeettistä ja sivistymätöntä (+syd.siv.) kommentointia kirjailijalta, jonka esikoisteos ihastutti ja vihastutti. Minäkin paasasin siitä. Olen arvellut miestä kuitenkin säälliseksi esseistiksi.
PoistaKummelissa kysyivät niiltä, ovatko natseja. Vastasivat, etteivät suinkaan: "me olemme ISKTR!"
PoistaHännikäisellä ja minulla näissä naisasioissa on yksi ero. Eikä se suurensuuri ole, mutta ilmeinen; Hännikäiselle asiat ovat fiktiota. (Totta kai kunnioitan kirjailijan mielikuvitusta!) Minulle naiset ovat osa minua, he puhuvat minusta/minussa, se on faktaa. Itse lähinnä kuuntelen, mitä he sanovat, etenkin jälkeenpäin. - Ps. Itse en ikinä sano mitään pahaa naisista, jälkeenpäin, miksi sanoisin? (sehän olisi käsittämättömän kummallista)
PoistaSuuren kirjailijan, Veijo Meren, poismenon vuoksi laitan yhden ehkä elokuvamaailman inhorealistisimmista kohtauksista, kun Joose, upea Erkki Pajala, menee Sylvian vastaanotolle. Eikä siellä Sylvian joululauluja laulettu. Lapsena tämän nähdessäni, minä järkytyin. - K-50!
VastaaPoistaJoose Keppilän tarina on komeasti kerrottu. Erkki Pajala istuu hyvin Jooseksi elokuvassa. Elviiralle pyykkinaruksi aiotun köyden kohtalo on surkuhupaisa. Valitsin opiskelussani Joosen tarinan, siis Manillaköyden, laajahkon esseen aiheeksi, niin paljon siitä tykkäsin. Pidin myös Peiliin piirretystä naisesta, ja hankin kirjat itselleni vähistä pennosistani.
PoistaPS Meinasin pyörtyä onnesta, kun Veijo Meri käveli tuulessa vastaani Samppalinnan edessä Turussa. Hänellä oli sininen trenssi, ja tuuli nosteli sen liepeitä.
PoistaTuollainen kohtaaminen on hieno, melkein sitä kadehdin. Varmaankin yksi innostavimmista kulttuurihetkistä minulle on ollut, kun aivan nassikkana ollessani pääsin kuuntelemaan Veikko Sinisalon lausuntaa. Betonimylläriä ja varmaan jotain muutakin. Minulla on tallella tilaisuudesta paikallislehdestä leikkaamani kuva, johon olen vihreällä tussilla ympäröinnyt siinä näkyvästä yleisöstä itseni.
PoistaTuo Rikun laittama video oli minusta parasta pitkään aikaan nähtyä Veijo Mereä ja suomalaisia sotilaita. Haluaisin nähdä koko leffan.
PoistaJuutuubissa on se Kemppisenkin mainitsema kohtaus, kun sika syö everstin, mutta sotilaat eivät sikaa eikä everstiä. Joose syö ja tuumaa: "Hyvää!"
PoistaToivoisin minäkin kovasti, että elokuva lähetettäisiin uusintana vaikka Teemalta Meren muistoksi ja kunniaksi. Sen sijaan näytään uusittavan joku tylsä puhedokumentti Merestä.
PoistaMikis kertoi, kun Pekka Lipponen kumppaneineen kähisi radiossa viisi minuuttia kerralla ja jotain hämyjatsia tuli puoli tuntia viikossa. Sellaista se oli se mennyt aika, vielä pitkälle 70-lukua. - Siksi elämykset ovat jäänet ihmisiin niin syvälle, kun sielun ravinto oli niin vähäistä. Sellaiseksi tarjottiin klassista musiikkia ja hevonvitun balettia.- Ne olivat minun nuoruuteni "pakkoluetettuja romaaneja", niistä epäluulon ja jonkinlaisen vaihtelevan vastenmielisyyden sain. Valkoviiniin ja klassiseen musiikkiin olen uudelleen kyennyt vasta viime vuosina.
VastaaPoistaNykyään juutuubista ja täydentävistä löytää mitä tahansa milloin tahansa. Eivät ne sitten katsoessa tunnu enää niin suurilta elämyksiltä. Muistan, kun pikkupoikana vuosia odotin televisiosta edes jotain vilausta Beatlesista. Sitten kun se lopulta tuli, se oli jotain suurta. Vieläkin muistan elävästi 70-luvun puolivälistä, kun Lennon esitti kaksi kappaletta Rock´n roll-albumilta.
Minä en ole varma, kumpi on parempi. Tämä yltäkylläisyys, vai sekö, kun melkein mitään ei ollut.
Tähän täytyy lisätä, että ruoasta sukupolvellani ei ollut kovin laajalti pulaa; kyse on siis kuldurellisista asioista. Sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, kun oli varmaan alle kouluikäinen. Isää odotimme kuuluvaksi ruokakassien kanssa kotiin. Ei kuulunut. Äitini sekoitti lihaliemikuution vesilasiin ennen nukkumaanmenoa, oli se jotain sekin.
PoistaSuurella surulla katselen tätä nykypäivää. Ei hallituspuolue perussuomalaiset edes vanhuksille halua turvattuja viimeisiä päiviä. Lehdistä jo nyt saa nähdä kuvia, joissa kapitalisten kokoomusyrittäjien heille toimittamat ateriat, ovat ihan kissanvitun kamalia, suoranaista sontaa.
PoistaEn ole nähnyt vanhuspalvelun vastausta tuohon viimeiseen ateriakuvaan. Todennäköisesti virkanaiset (yleensä tuolla alalla ollaan naisia) vastaavat, että vanhuksille pitää olla helposti sulavaa mättöä.
PoistaTosin tuo pillastunut ateriankuvaaja kertoi, että äiti pyysi useinkin tytärtä tuomaan itselleen Hesen hampurilaisia ymv., eli kyllä kunnon pihvi olisi mummulle maistunut, ei pelkkä sose tai kiisseli. Hirveältä se vanhuslaitoksen sose näytti.
PoistaKokoomuslaista , kepulimaista , ja perussuomalaista ruikkua! Sillä pitäisi kansan elää, etenkin vanhustemme.- Hävettää oikeiston puolesta, vaikka itsehän niiden pitäisi hävetä.
PoistaRuokapalvelu-yrittäjille onnnittelut ensimmäisinä menestyneinä alkemisteina. Tekevät paskasta kultaa.
Jokainen maksaa eläkemaksunsa itse . Sen lisäksi voi ottaa niin sanotun "omaneläkkeen" . Eli säästää rahaa . Ei siihen puolueita tarvita . Mutta Riku on sossu , hän tarvitsee valtijon ohjausta.
VastaaPoistaOmilla aivoilla ajetteleva osaa miettiä , kuinka elää sitten vanhana.
Joonas
Pieni poika veisteli puukolla puulusikkaa. Isä kysyi pojalta, miksi hän vuoleskelee puulusikkaa? Poika vastasi isälleen, että teen tätä sinulle jo valmiiksi, kun tulee sinun aika mennä nurkkaan syömään.
PoistaJoonas sinä olet syvällinen ajattelija, jopa neroksi kutsuisin, jos sen sallit ja olet myötämielinen. Olisiko sinun tämän kaltaisia ajatuksiasi jossain laajemmaltikin luettavissa, heti ostan, jos vaan kerrot!
PoistaSampan kommentti on hyvä muistutus. Joonas ei taida kuitenkaan lusikoita vanhoille suoda, kun kuitenkin niillä "miun maksamoo soppaa syövät, ja muuta tarpeetonta pelijä pitävät!"
PoistaJoonas, kovasti ei jää säästöön vanhuuden eläkkeitä varten oikein kenelläkään. Suomi on kallis maa, verot ovat korkeat, asua ja kulkeakin täytyy. Sitä varten työeläkemaksuja maksetaan etukäteen, että omansa saa pois, kun työaika päättyy. Ja aika harva huomaa ja viitsii aloittaa eläkerahastoon säästämistä kyllin varhain, mikä olisi kyllä viisasta.
PoistaIsonkin talon poika joutuu puille paljaille, kunhan sosiaalidarwinistinen harha vahvimmat sopeutuvat saadaan yhteiskunnan normiksi.
Poista40k€ kun on hoitovuorokausi teholla. Siinä menee isotalo myyntiin, tai sitten se oli se kylmä nurkka?
Niin eihän nuorena eläke tule ensin mielleen, Mieluumin tuhlataa periaatteela " nyt kaikki ja heti".
PoistaAutoa ja asuntoa vaihdetaan silloin tällöin isompaan . Muutama ulkomaan vuoden aikana. Nekin rahat voisi laittaa pahan päivän varalle. Mutta ei sitä nuori ihminen ajattele kuinka vanhuuden rahoittaa.
Joonas
Ja vaikka Joonas on kaukaa viisas ja säästää rahaa, niin mikään ei takaa sitä, että sairaus, työttömyys tai muuta taloudelliset vahingot, kuten maataloustukien leikkaus syö säästöt kauan ennen vanhuutta.
PoistaPainaakaapas tämä nyt mieleenne: Työssäkäyvät maksavat kulloisenkin eläkeläisporukan eläkkeet.
PoistaSiksi TyEl maksut ovat nyt paljon suuremmat, siis palkasta pidätettävä prosentti on isompi, kuin silloin kun eläkeläisiä oli paljon vähemmän ja suuret ikäluokat olivat vielä töissä. Mutta ei hätää, pitkäaikaistyöttöminä on nyt yli 50-vuotiaita toista sataatuhatta, joten jos he pysyvät hengissä eläkeikään asti, se voi joidenkin kohdalla olla jopa epätodennäköistä, niin heille ei tarvitse maksaa niin suuria eläkkeitä. Joka tapauksessa heitä sopii solvata joka päivä, ainakin hesarissa kommentoivat työttömien potkijat tekevät niin.
Nykyisten köyhien eläkeläisten elinoloja tiukennetaan hallituksen toimesta, koska kuolevat siten nopeammin kun ei ole enää varaa lääkkeisiin tai kunnon ruokaan. Nih. Vanhustenhoidonkin jättää nykyhallitus yhtä hunningolle kuin se on ollutkin. Semmoinen on meininki kolmen Ässän hallituksella.
Eivätkö elakerahastomme tuotakaan voittoja?
PoistaPääomaan ei saa koskea. Koska muuten eläkepomojen leikki ja valta rahoilla vähenee.
Poista"Isonkin talon poika joutuu puille paljaille, kunhan sosiaalidarwinistinen harha vahvimmat sopeutuvat saadaan yhteiskunnan normiksi."
PoistaSamppa, taidat olla kaupungin kasvatti?
Täällä maaseudulla ei oikein ole enää ison talon poikia. Vaikka olen aina itsekin mollannut kepulaisia ja kepuhenkisyyttä, näen täällä varsin selvästi, että se ison talon poika käy tuossa Uudenkaupungin Saabilla, vai mikä Valmet se nykyään on, päivätöissä, ja hänen pikkuveljensä samaten. Ei taida metsänmyynnilläkään enää rikastua, niin kuin minäkin luulin.
Kun iso talo pilkotaan perinnöksi, verot ovat ensinnäkin kauheat, ja mitä sillä lohkotulla plaanilla tekee? Tonttimaakaan maaseudulla ei taida olla penninkään arvoista?
Isolla talolla tarkoitin tässä lähinnä taloudellisesti hyvin periviä.
PoistaKirjoitin tahallani väärin. Vahvimmat sopeutuvat. Eihän se näin ole, vaan sopeutuvimmat ovat vahvimpia luonnonvalinnassa. Sikäli kun oikein olen darwinismin ymmärtänyt.
Taloudellisesti hyvin periviä ei Suomessa ole pilvin pimein. Isorikkaita on vähän. Jo keskimääräinen perintö voi tuottaa semmoiset perintöverot, että perintö hupenee palasiin.
PoistaVain köyhät maksavat perinnöistään veroja. Vähemmänkin varakkaat osaa kiertää ne.
PoistaOnko Sampalla puulusikka ? Poikaa ei taida olla.
VastaaPoistaOnko Ansulla puupää? - Aivot eivät ole mikään ongelma, minä voin ne sinulle puusta veistää.
PoistaLueppa Ano blogini. Luulen, että löydät vastauksen molempiin kysymyksiin sieltä.
PoistaSitä vain olen perussuomalaisissa aina ihmetellyt, että meitä tosisuomalaisia niin kovasti vihaavat. Ymmärrän toki sen, että Kanarian saarilla ovat käyneet, ja "vähän mualimaa nähneet", mutta kuitenkin, kun itse olen koko ikäni tässä maassa asunut, eikä pieneen mieleenikään ole koskaan tullut muualle muuttaa.
VastaaPoistaDemareille työnantaja maksaa eläkemaksut valmiiksi eläkelaitoksille. Jos Demarin pitäisi itse huolehtia eläkemaksuista , niin kuinka moni muistaisi maksaa . Viinakauppaan nekin rahat menisivät.
VastaaPoistaPersu oli ilmeisesti ennen demari, kun noin kaivelee. Persut ei vie rahaa viinakauppaan, vaan ostaa kiljua paikalliselta trokarilta. Kun sitä ei osaa itse edes valmistaa. Sitten tuleelin facebookissa tarinaa ala Hännikäinen.
PoistaEi meillä alko-ongelmaa ole. Kunhan olisi vaan alkolukot tietokoneissa, kaikki menisi hyvin.
Viinakauppa on hyvä sijoitus tulevaisuuteen, vai kuinka, Ansuseni .
PoistaÄläkä sano, et "jaa mää vai?" .
Hitaat hevoset on kans hyvä sijoitus. Jos on nääs liikaa rahaa. Joka polttelee sormia.
PoistaPs. Mutta Joonas voisi mennä takaisin sinne Valaskalan mahaan. Kummatkin olisivat onnellisempia. (Tai en mä tiedä olisko Valas?)
Alkolukot tietokoneissa? Mikäs siinä. Mutta mun kommentointini loppuis si kuin seinään. Kertalaakista. (BÄNKS)
Voihan sinä mennä sossuu . Riku Reipas.
VastaaPoistaVoisitko Ansu minua vähän neuvoa, kun vielä en siellä koskaan ole käynyt. Olivatko ne sinulle kovasti tylyjä?
PoistaVai asioitko Sinä ainoastaan sen maalaisliittolaisen "miulle kaikki" sosiaaliluukun kautta, jossa meille ahkerille kansalaisille näytetään vain keskisormea tai persettä.
PoistaKerro nyt kuitenkin, miltä se tuntui, kun otit leipäpalan sitä syöneen vahuksen suusta, ja itse sen mässytit. Katselitko kuvaasi kiillotettujen jatsareiden pinnasta ja olit ylpeä?
PoistaKeskitysleirllä näin oli pakko tehdä - ottaa leipäpala toisen suusta - jos vähänkin ajatteli selviytyä sieltä hengissä. Eikä 92 % selvinnetkään.
VastaaPoistaJumala johdattelee ihmisiä... niinpä niin. Nyt eletään SSS-aikaa; en ollenkaan käsitä että meillä olisi ongelmia? Koska... en oo kissa joka on tottunut juomaan kermaa. Maistuu mulle Joppimaitokin. Ja ihmisille muuten sanon, näille suomalaisille, että HASTALA VISTA. (Se on argentiinaa ja tarkoittaa: HAISTAKAA VITTU.)
ps. rupee tutkimaan hyönteisiä
Kävin naapurissa asuvan broidin luona kylässä ja lapsuuttamme muistelimme. Kaksi syvintä musiikkikokemusta minulle ovat olleet Beatlesin Girl ja Michelle. Tänään ne tietysti tuntuvat hieman yksinkertaisilta, mutta niiden tenho ei ole mihinkään kadonnut. Syy, miksi ne niin lujaa kolahtivat oli, että olin jotain neljä tai viisi vuotta vanha. Enkä aiemmin ollut kai paskaakaan mitään kuullut, tai olin liian nuori mitään ymmärtämään. Michellen laulaa Maccara ja Girlin John Lennon vainaa, jota vissiin jo neljätoista vuotta sitten itsekin edesmennyt George Harrison muisteli tällä hienolla kappaleella: All those years ago!
VastaaPoistaKahdeksantoistavuotiaana minä itkin, kun Jake Nyman kertoi aamun Rokkivekkarissa, kun kouluun lähtö tein, Lennonia ammutun. Muistelen, että ensimmäinen sanomansa ei kertonut hänen kuolleen, asia varmentui myöhemmin. Ja myöhemminkin minä itkin, salaa sen tietenkin tein.
PoistaBeatlesin piti tulla Hyvinkäälle vuonna 1965, kaikki oli jo varmaa, Epstein oli näyttänyt vihreää valoa. Järjestäjille tuli kuitenkin pupu pöksyyn ja konsertti jäi toteutumatta. Äitini kertoi, että nyt jo edesmennyt isobroidini puhkesi lohduttomaan itkuun, kun kuuli konsertin peruuntumisesta.
VastaaPoistaJumankauta, että tämä kylä on mennyt alaspäin. Täällä asuu nykyään kaikkia saatanan salattuja elämiä, hindu-Sauleja ja Diandroita. Kuuskeetluvulla, jota itse heikosti muistan, Hannu Salamakin asui täällä.
Mikäli hiukankin oikein muistan, Mallun tätikin, se paavi, asui Hyvinkäällä. Minusta se oli hienoa ja taisin salaa kadehtia, että tuommoinen hieno paikkakin.
PoistaMallulla oli myös Gunnar-serkku, ja se oli hienouden huippu. Kun Gunnar tuli Turusta Mallulle käymään, minut pantiin aulaan odottamaan, kun he söivät köyhiä ritareita.
"Ennen täällä asui paavikin, nykyään vain salattuja eläimiä."
Poista"Rataa kiitävät junat
Poistavetureitten pilleissä kiire viheltää
kiskoissa jyrisee kiire
polun kävelijät kysyvät: minne?"
Myönnän googlanneeni, kun en ole erityisen sivistynyt. Ellun kotitalon seinässä on muistolaatta, yksi kaverini asuu siinä talossa.
PoistaElina Vaara oli tuttu näky kirjastosta joskus muinoin. Mutta en minä silloin osannut arvostaa, nastoja vain ihmisten tuoleille laitoin ja Mickey Spillaneja lainasin.
Jumankauta, nyt luin Wikipediasta Mickey Spillanen olleen Jehovan todistaja, se selittää minulle paljon. Ainoa minkä kirjoistaan muistan, on kun huora työnsi gangsteripomon perseeseen revolverin piipun ja ampui. - Jostain traumoistahan tuollaisen täytyy johtua.
PoistaKylämme kirjallisuudesta kerron, että Waltari kirjoitti paikkakunnalla useita niistä alkupään kirjoistaan. Miika oli porvari, mutta ehkäpä hänen suuremoista empatiakykyään edesauttoi myös se, että ollessaan ratatöissä ja penkkaa kaivaessaan osui haudattujen punaisten luurankoihin. Se oli hänelle järkytys.
PoistaWaltari oli joskus nuoruudessaan ihan lääpällään Elluun. En muista lukemistani, tuliko siitä koskaan sen kummempaa, ei tainnut.
PoistaTaidemaalaripuoli täällä on aina ollut vähän onnetonta. Joku Schjerfbeckin Hellu kuuluu tuossa kulman takana asuneen. Ja äitini asui lapsena Sotalaivassa, samassa talossa, jossa Waltarin diggaama Yrjö Saarinen eksentroi.
PoistaJoku täällä aikaisemmin mollasi Humalaa ja Krapulaa. Meillä on täällä sellaiset arvossa. Muun ja muun muassa Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski niissä sitä jumalatonta peliään pitivät. Myöhemmin Terho Sakki.
PoistaWaltari oli niin lääpällään Elluun, että pakit saatuaan istui päiväkausia ladattu revolveri taskussaan Töölönlahden rannalla, mutta ei sitten ampunutkaan itseään. Hän oli toki silloin vain parikymppinen.
PoistaMäntässä, jossa siis kävin viime viikolla, ihailin kauan erästä upean hurjaa taulua, kunnes viimein katsoin tekijän: Jalluhan se oli.
”Olen joutunut maahan, jota en tunne / En tiedä, täällä ma kuljen kunne. / Ovat outoja pilvet, outoja puut, / ovat vieraita minulle ihmiset muut. / Kuin valkeat, viileät marmorikuvat / he vaieten käyvät ja haaveksuvat, / ja tyyni kuin kuolema hymynsä on. / Kai myös minä kärsin ja riemuitsin kerta, / kun sävelten paljous kuohutti verta; / nyt ympäri hiljaisuus , / unihorros ja liikkumattomuus. / Ei linnut laula, ei latvoissa tuule, / ei kahinaa lehtien korvani kuule – / vain rannoilta kumean huounnan. / Yhä alla huimaavan pilvikaton / mua painaa ahdistus tuntematon, / kun puutarhoissa ma harhailen / kukantuoksuja raskaita hengittäen. / Sydän rinnassani ei elä, ei sykkää: / sekin on kuin marmorikiveä mykkää – / siks että se unhoitti kaipuunsa maan”.
Poista- Elina Vaara
Tuon itseäni koskettavan runon kopsutin Kiiltomadosta.
PoistaTulenkantajaksi minusta ei silti olisi, ihailen tuulenkantajia.
PoistaViimeiseltä hyvinkääläiseltä suurmieheltä, Hannu Heliniltä, laitan tähän hänen blogissaan ilmestyneen runon, se on melkein kuin minusta sanottu.
Poistarääyit kun tulit tänne
luulit heti olevasi jotain
saavasi jotain suurta aikaan
unelmasi olivat silkkaa usvaa
suu multaa täysi olet
lopultakin hiljaa
sinua pilkataan julmasti
ja sinut unohdetaan
siinä suolasi mulkku
Samppaa minun käy melkein kateeksi. Hän on mies, joka on kuvannut mm. Eric Claptonin.
VastaaPoistaMinuutti Claptonin seurassa, ja yhtään ei hänen staran säteily alakanut välittyä minusta.
PoistaEihän se kuvaaja stara ole, paitsi ehkä David Bailey ( jonka olen muuten kuvannnut myös, hänen omassa studiossaan). Ja Annie Leibowitch ( joka taas alkaa olla jo liian iso stara, ollakseen vaan kuvaaja).
Claptonhan on tunnettu siitä, että hän oli Beatlesin ns. ulkojäsen.Ei kuitenkaan "sellainen" ulkojäsen. Beatlesin ikimuistoisessa Harrisonin kappaleessa Something, soitti soolon hän.
VastaaPoistaRikulle, jonka epäillään sairastuneen sosialismiin, tulee heti antaa rahaa jotta hän voi tuntea itsensä kapitalistiksi ja onnellisiksi taas. On myös suositeltavaa, että hänet jätetään omiin oloihinsa . Näin vältetään sairauden leviäminen. Hänelle pitää myös toimittaa kunnollisia länsimaisia kirjoja kapitalismista (esim. Adam Smithin Kansojen varallisuus) ja pitää Riku erossa sellaisista kirjoista kuin Pääoma, Kommunistisen puolueen manifesti ja Maon Punainen kirja.
VastaaPoistaOpin tuntemaan sen nimellä Pieni punainen kirja.
PoistaSaa lukea: http://sosialismi.net/kirjasto/muut/Mao%20Zedong%20-%20Punainen%20kirja.pdf
Miten veikkaan, että Annuska ei ole lukenut Adam Simithiä? Saati hänen lähes suoraa seuraajaa Marxia?
PoistaSen uskon, että Maon Punainen kirja on hyvin luettu, ja opit käyttöön otettu.
Kiitos vaan jälleen Anonyymi, mutta kyseisistä kirjoista myönnän, että en niitä koskaan ole käsissäni pitänyt, ne puuttuvat yleissivistyksestäni. - Oliks ne susta hyvii?
VastaaPoistaMitä persuvastaisuuteni tulee, sehän kertoo vain järkevyydestä, ei minkään muun puolueen kannattamisesta.
Semmoinen epäilys minulla on, että Joonas on se intialainen nihilistikyynikko, joka on kuuluisa ihmemies - varpaanväli viis senttiä.
VastaaPoistaOnko Joonaksella terävää analyysia siitä, mitä Beatle-heput oikein tarkoittivat kappaleessa "Back in the U.S.S.R"?
VastaaPoistaTuntuuko Joonaksesta, että maalaisliiton kaltainen agraaripuolue ja se toinen samanlainen olisivat vallassa jossain toisessa länsimaassa? - Aika neuvostoliittoahan se on, jos ihan totta puhutaan.
Kunnon polirukki Riku on, ilman epäpoliittisen perheen tukea ja työelämän saavutuksia, taistellut tiensä politiikan viheriölle ja eikös tule jokin työelämässä menestynyt julkkis pilaamaan Rikun vähillä työelämän saavutuksilla luoman poliittisen uran. Rikun tulee ehdottomasti valtaan päästyään hoitaa laki kuntoon, jossa vaalikelvottomia ovat kaikki yli vuoden yhtäjaksoisesti työelämässä olleet. Saavat julkut, nämä inhottavat mulkut ansionsa mukaan, mitäs menevät töihin ja hankkivat meriittiä, joka häiritsee Rikun elämää ja tekee vallantavoittelun kisan täysin epärehelliseksi. Peili, tämä ainoa Rikun ystävä kyllä kertoo sen, jotta kuka on vallan ansainnut, kerro kerro kuvastin.
VastaaPoistaPerkele, lopetat heti sen lsd:n käytön!
PoistaTyötodistuksia minulla on tähän mennessä kolmestakymmenestäviidestä vuodesta. Yhtäjaksoisesti tätä on nyt kestänyt kolmekymmentäkolme. Kerran työnantajapuoli on palkinnut minut vuoden parhaana.
PoistaMihinkään poliittiseen puolueeseen en koskaan ole kuulunut. Jos Alzheimer joskus saavuttaa, liityn perussuomalaisiin tai muihin kommunisteihin.
Isäni, joka usein kertoi ihailevansa Hitleriä, vähän samalla lailla kuin mahdollisesti myös Ansu, hoilotteli usein tätä hienoa ja mukaansa tempaavaa kommunistilaulua humalassa ollessaan. Minäkin hoilottelin: "Niin monta, niin monta, on katolta pudonnut..."
PoistaNiin, minä selvin päin ja faija kännissä hoiloteltiin myös tätä. Faija alkuperäisillä ja minä itse keksimilläni sanoilla.
Poista" jos alzheimer tai paha mielitauti joskus..."
PoistaDemareista se, jota arvostan, on Ilkka Taipale. Mies joka on köyhien ystävä, orpojen tuki ja raskautettujen auttaja. Kun kusipäinen Jungner ei häntä puoluekokouksessa päästänyt puhumaan vähäosaisten puolesta, niin hän vuokrasi nostimen, jonka nokasta megafonilla kertoi ihan oikeaa asiaa. Ei mitään lippostelua tai jungnerilaista narsismia.
VastaaPoistaMikis, huhuu, sano sääki ny jotain, kun mulla alkaa hyytymään.
VastaaPoistaSe minun täytyy sanoa, että Päivi Lipponen todisti erittäin huonon moraalinsa, kun eduskuntavaalien pettymyksen jälkeen ilmoitti eroavansa kaupunginhallituksesta. Ei sellaisista tehtävistä niin vain pitäisi erota, sehän on lain vastaista ja äänestäjien naamalle kusemista. Semmosia ovat ne Lipposet.
VastaaPoistaKaupunginvaltuustosta.
PoistaMinä sanon - koska olen aluperäinen, tosin rekistöröimätön mikis - että hahhhaaah hhahhah..
VastaaPoistaAnonyymikin on hyvä, etenkin niissä jaksoissa kun puhuu itsestään, niissä hän on tosi hyvä.
Mut ken Rikun jyrän alle jää,/se siitä sepeliksi hioenentuu."
(vrt. maks ja moritz)
Ps. Aikoinaan väittelin kamalasti Politiikasta, koska olin siinä itse mukana. Nyt en enää. - Varmaan samasta syystä?
Pss. Sampsasta sanoisin... että kylläpä Poika tykittää upeita aforismeja! Ei kun ihan totta.(tosta vaan)
Kun lainaat toisen viisausta väärin, se muttuu omaksi viisudeksi.
PoistaNoin, Nyt passaa. UGH.
Nyt olen hirveän väsynyt, hirveän väsynyt. (Taidan eksyä msste.)
VastaaPoista... kylmään ja tylyyn sänkyyn. jossa peitteenäni on vain lumisade. eikä tyyny ole yhtä tyyni ja yhtä pulle kuin iineksen vasen rinta. tämä on keskitysleiri, me olemme ihan keskellä, mkinä en vollaa. vanhuus on kauempana kuin minun nuoruuteni, molemmat hyvin lähellä, mutta minä enitke. itkeminen tarkoittaisi että olisi vielä toivoa... mutta kun ei ole, ei ole.
by mikis
(kulauttaa noin puoli pulloa vodkaa napandeeriinsa. 40 %sta. ja henkäisee.)
VastaaPoista... No niin Pojat, ja miksei myös tyttöset... Mihinkäs me jäätiinkään?
( hik )
Ai, että vedetään villoihin? Mikäs siinä. Olen kova karstaamaan. Aikoinaan kans oli kova lyömään näillä - mitä nää nyt on, sano sinä Anonyymi, nämä joilla Riihessä mätkitään jyviä murskaksi - karttujako nekin on? No olkoon mitä ovat, mutta kovasti minäkin niillä lätkin, lätkin myös naapuritalon Elisaa. Mistä hän ei yhtään digannut.
https://www.youtube.com/watch?v=UlFdwo0JmWU
Ps. Urjalasta - lähinnä Hanhisuolta - löysin muuten erittäin mielenkiintoisia Dipteroita. Joita sitten kotonani, elohopelampun alla, itseksini Forssassa tutkistelin.
Ka mitäkö sanon...Ookko sä Risto Reipas totta ristus menny hoitamahan jotaki asioota, eikö aikuunen miäs jumalauta käsitä, jottei Suomessa saa mennä asioota hoitamahan. Otanny opiksi ja lopeta tällääset touhut eihän tästä tuu ku porua, makaa ja räi kattohon näistäpualin niinku muukki viisahat.
VastaaPoistaForssasta Urjalaan on sellainen polkupyörämä matka. (Riippuu siitä tosin mistä lähtee ja minne menee. Nämä ovat isoja Maakuntia.) No, minä pyöräilin semmoiset 30 kilsaa. (Perhoshaavi ja syankalium pullot mulla oli tarakalla.) Mutta ihmettelin - tosin oli navakka vastatuulikin - että mihin minun voimani oikein hiipuvat...? Kun en, vaikka kuinka poljin sitä munamankelia, en millään meinannut päästä eteen päin. No, kun sinnittelin voimavarani melkein katkeamispisteeseen asti, pääsin lopulta kotiini. Ja hengähdin. - Ps. Seuraavana päivänä minuun puhkesi tuhkarokko. Eli se siitä. (Mutta kyllä minä sitä ennen, vajaan vuorokauden, ihmettelin että mikä minussa oikein on?)
VastaaPoistaPs. Kamalan asiantunteva Anonyymi ehti heittää tässä välissä vetisen viestinsä.Toivon, koska hän on niin oikeassa kuin ikinä kukaan, ettei kukaan hänelle vastaisi. - Heps.
VastaaPoistaVetisistä viesteistä ja aforismeistä.
PoistaKun vettä juo ja lunta syö, ei paska haise.
Miten on tuon lumen kanssa nyt näin kesällä? Vähän vaikeaa?
Virossa muuten - taisin käydä siellä äskettäin? - näkee muuten sellaisiakin rakennuksia että alkaa ihmetellä painovoimalakia. Ne on neukkuajalta. Mutta kumminkin miettii itsekseen, että mitkä fysiikan/geometrian tunnit keskikoulussa pinnasi, ja mitä ei? Koska... no, se siitä.
VastaaPoistaJokseenkin kummallista sitä ulkomaanmatkoillaan aina näkee. Eikä aina tarvitse käydä edes merta edempänä kalassa. Kerrankin kun kävin Hyvinkäällä... lähellä Ryttylää, niin...tai no nyt, en halua säikytellä. Yökin kohta tulee. Eli - kaikki Nopönasuseni, myös Sinä siellä! - pukekaa ne geapardinväriset sukkahousunne nyt jalkoihinne - Iines kans! - ja, ja... painukaa pehkuihinne. (Nukkuminen on, olen lukenut tämän jostain, kuin tallettaisi pankkiin kolikoita.)
- kuorsauksen ääniä - (Ja joku sahaa saunapuita. Vaikka sataa.) Yö saapuu sademetsään. (Ja 5,6 miljoonaa ihmistä saa äkkiä Lottovoiton. Kuin sähköiskun.)
Kun nuorena miehenä olin töissä Hietalahden torin kulmilla, niin eräänä kesäpäivänä huomioni varasti Abrahaminkatua könköttelevä erittäin kolhiutunut onnikka, ihan kuin olisi lainattu Suomi-filmistä 40-luvulta.
PoistaElokuvassa luulin olevanikin, kun näin mitä linjurin kyljessä luki isolla: Ryttylän Liikenne.
Jaa, Mikis povaa lottovoittoa Suomen koko väestölle ja lisäksi 115 000 virunmaalaiselle? Tämän päättelin ihan pelkällä yleistiedolla ja vähennyslaskulla.
Rakastan sinua, Tapsa. (Luet minua kuin aukijäänyttä kirjaa.)
PoistaTäytyy vähän täsmentää vertaustasi:
PoistaLuen sinua kuin Koikkurintien kyläkirjastosta lainattua, palauttamatta jäänyttä hiirenkorvaista Tähtitieteen opasta kiertokoululaisille.
Kaikkihan me olemme, Tapsa, Auringon kiertolaisia.
PoistaAuringon kiertolainen
Tekijä
Haldeman, Charles
Tyyppi
romaanit
Tämä on kirja joka oikeasti säpsähdytti minua. (Voi vittu, kun ihmettelin!) Jos minun pitäisi luetella kaksi parasta lukemaani kirjaa, tämä olisi niistä viides. (Tai no - kolmas.)
Ps. Rakveressa koko ajan satoi. Minua hymyillytti se. Tiedän että Günter Grass on sanonut: "sateenvarjo yhdistää ihmisiä". No, yhdistää se, enemmän kuin Kulttuuri. Tykkään kastua, koska en ruostu, minusta on kiva tulla märäksi. Viljandissakin sade vain jakui ja jatkui. Söin siellä pizzaa ja tipahtelin sadepisaroita pöydälle. (Yritin pyyhkiä niitä pois.) Minulle tarjoili tyttö jolla oli kamalan tehakkaan näköiset rinnat, ne ikään kuin pulppusivat hänen persoonastaan pois. Yritin olla katsomatta niitä. Mutta en aina pystynyt. Ajattelinkin, että tuo tyttö olisi paljon vähemmän houkuttelevan näköinen jos olisi alasti. - Sitten joi capussi-kahvit, tai jotain semmoista, lasku oli melkein 10 euroa. Kyllä minä ihmettelin! (Vaikka samalla hyttynen pisti minua sääreen. Autsch, kun sattui.)
Yritän olla jaottelematta ihmisiä mihinkään kasteihin. (Tai Lahkoihin, kuten me hyönteistieteilijät sanomme.) Mulle riittää että toinen ihminen arvostaa toista ihmistä yhtä paljon kuin itseään, se on mun prioriteettini. Jos joku, tämmöisissä asioissa, ajattelee eri lailla, sehän on hyvä.
VastaaPoistaPs. Tapsa on kiva ihminen. (Tiedän kun olen tavannut hänet. Ja hän on hyvä runoilija. Ja avaruustieteilijä.Tämän maailmankaikkeuden.) Silti olen monesta asiasta eri mieltä kuin hän, mutta eihän se hänen vikansa ole. (Ei varmaan oo!) Mutta ei minukaan.
Jos ihmiset eivät olisi eri mieltä, he olisivat siis samaa mieltä Tämä haiskahtaa fasismilta. Tai Pohjois-Korealta anno Domino 2015.
Vittu, musta on kivaa että ihmiset ovat eri mieltä kuin minä. Minusta on kiva tuntea itseäni tyhmempiä ihmisiä. Näitähän täältä Netistä niitä löytää. Realielämässä se on vaikeampaa.
VastaaPoistaPs. Toisaalta itseäni älykkäämpiä ihmisiä en oo löytänyt mistään. Edes Valkeakoskelta. Eikä minua siitä voi syyttää ettenkö olisi etsinyt... olen, olen, olenpas!
Minä olen tavannut runsaasti itseäni viisaampia. Eräällä on kuulema omien sanojensa mukaan Mensan mittaamana AÖ 157.
PoistaVoi kuinka hän hyvin sitä osamäärää käyttääkään. Darwinistisesta sopeuttumisesta ei ole kuule merkkejäään.
Niin mutta minä puhun nyt heistä joilla tää alkaa 19. etc. Keran eräs ammatinvalinnanohjaa testasi ystävääni Lanksua; molemmat ihmettelivät kun taulukko loppui keseken. Toinen ystäväni, valehdellaan vaikka että hänen nimensä olisi Nyla, sai vastaavista testeistä 999 pointsia. Eli ne kaikki mittarit meni rikki. Ja se ukko joka häntä mittasi otti lopputilin ja muutti Utsjoelle. Ja se akka, joka sitä ukkoa avusti, riisui itsensä alasti ja muutti Heinäveden Luostariin. Ja on siellä vieä nytkin. (Kaikki muut testivälineet kuulema poltettiin. Ettei niihin jäisi sivullisten soremenjälkijä.)
PoistaNäin ainakin Eero kertoi mulle. Kun erehdyin kysymään.
Omaa ÄäOotani en koskaan oo mittaannuttanut. Aii, miksi? No, siksi. (Hullujakos kyselet!)
PoistaMinä olen luultavasti mittaustesteissä keskimääräistä tyhmempi. Luulen, että minulta puuttuu kokonaan avaruudellinen ajattelutapa tai kyky operoida laajoilla käsitteiillä ja muodostaa niistä kokonaisuuksia. Voin olla lahjakas tutkimaan ruohonkortta tai kastematoa, mutta en niiden muodostamaa laajaa biotrooppia (onko semmoista?).
PoistaOn, Iines.
PoistaOlet rakastettava.
Ihan oikeasti tykkään Susta.
Ja sillä, että oot minua älykkäämpi, ei kai silläkään sen suurempaa merkitystä ole.
Sinä olet, sinä olet.
Minusta olisi kiva jos iines olisi esimerkiksi ilmapallo, täynnä heliumia, niin häntä olisi kiva tökkiä. (Samalla kun pelaisimme shakkia.) Iinestä olisi kiva tökkiä Klunssilla, koska kumpikin puhumme suome. (Ja nyt on Iineksen vuoro siirtää Kuningatartan. Samperi kun pelkään, mihin.) No. sen jälkeen kun olemme nieleskelleet erilaisia ryytimiä, ja muutenkin puhuneet suumme puhtaaksi, rentoudumme. Minulla on käsi Iineksen harteilla, hänellä käsi minun haarojeni välissä, keskustelemme Kierkegaardista. Mutta meitä unettaa. Vaikka kuinka yritämme taistella viettejämme vastaan, nukahdamme toistemme syliin kuin pääskyset. - Ei sille mitään mahda.
VastaaPoistaole kiltti ja poista tuo edellinen. ole niin ystävällinen, iines!
VastaaPoistaMiksi, mikis, minusta se on kiherryttävän kiva ja kaunis! Äläs nyt peru puheitasi, mikis murmeli. Leikinlasku on kaikin puolin sopivaa, nirppanokkia täällä ei ole kukaan! Vaan jos kärsit kauheasti, poistan toki, vaikken ymmärräkään, miksi.
PoistaKävin tyttäreni kanssa katsomassa Jurassic Worldin ja kyllä tuo Mikiksen söpö tarina hakkaa sen käsiksen noin sata nolla.
Poista(Käynkin katsomassa tällaisia leffoja vain genren ja tehosteiden takia. Hyvin oli tehty.)
Minä ajattelin että loukkaan sinua. Tai Schnuria.
PoistaKun en todellakaan ajattele sillä lailla että loukkaantuisitte!
(vittu vieköön!)
Toisaalta...
Poistakivaahan se olisi jo vittu veisi. En minä ainakaan vastaan panisi. (Mitä nyt vähän, näon vuoksi, vähän. Tai Tollain vaan.)
Et suinkaan sinä Mikis Vilkastus vain ajattele, että Schnur kirjoittaa minun näppikseltäni?
PoistaEhei, minä en pystyisi niin hienoihin muodostelmiin ollenkaan. Schnurilla on oma näppis. Ylipäänsä ja ehdottomasti kirjoitan vain Iineksenä ja joskus äärimmäisenä poikkeuksena leikilläni iloitellen tähän blogiin anonyyminä tai keksityllä hupinimimerkillä, ja tällöinkin kirjoitan niin naiivisti, että minut tunnistaa kyllä jokainen, mikä on tarkoituskin.
PS vaikka ei se minua haittaa, jos luullaan joksikin, mitä kyllä et taida tehdäkään - kunhan paasaan. Kaikki luulot ja arvailut ovat hauskoja.
PoistaOhhhh! No ei minuakaan kyllä haittaisi: on oikein riemastuttava ajatus, että olisin Iineksen herra Hyde (välillä tuntuu, että olen jonkun herra Hyde). Mutta oma näppis on, eivätkä sitä käytä muut kuin Schnur --- ja joku epämääräinen Klunssi joskus, mikä selittänee pullanmurut ja muut sotkut. Iineksen näppis on oletettavasti siistimpi. Muuten meissä on kyllä paljon samaakin - ainakin tällainen käsitys minulle on muodostunut (toivottavasti et Iines loukkaannu: luuloa ja arvailuahan tämäkin on).
PoistaOn meissä samaa, Schnur, ja se on minusta iloinen asia, ei suinkaan loukkaantumisen aihe. Sitä tunnistaa toisessa jonkinasteisen saman herkkyyden sanojen läpi.
PoistaKohtasin tänään rannalla kaksi kivaa lasta, Veeran ja Pertin. Heillä oli kädessä pieni kannellinen ämpäri, johon he keräsivät simpukoita ja kiviä. - Mikä toi vihree kiiltävä hyänteinen on, kiljaisi pieni Pertti, ja iloisena kerroin hänelle, että se on lehtikärsäkäs. Samassa jokin sukelsi lähistöllä. Mikä toi on, kiljaisi pieni Pertti taas. Sehän on tukkakoskelo, tiesin minä viisaasti. Mukelot katsoivat minua kuin puolijumalaa. - Heippa, huusivat he lopuksi kun ämpäreineen poistuivat.
VastaaPoistaKerran oli äiti harvinaisen pirteän pikkutyttönsä kanssa samassa bussissa kuin minä. Tyttö meni äitinsä kielloista huolimatta kahden tenukepin viereen istumaan ja kutsui lopulta heidät kylään. Äitinsä oli haljeta häpeästä tai jostain, ja yritti saada lastansa pois iloisten herrojen luota. Tenukepit hykertelivät ja lupasivat ilman muuta tulla.
PoistaKyllä eläimiin tutustumisesta hyötyäkin on. Sinusta pidän kovasti, Iines. Pidän kovasti myös Riku Riemusta, en siksi että Hän on Muskettisoturi, vaan siksi, että Hän kirjoittaaa kamalan inhimillisesti.
VastaaPoistaInhimillisesti kirjoitettuja juttuja pystyy lukemaan. Vaivatta.
... "Ja taivaalla loistaa Kuu. Kuin Olavi Virran kullinpää"...
VastaaPoistaMiksi tuossa on sitaatit? Siksi, kun siteeraan itseäni.
Joskus ajattelin noin. Asuin silloin Tampereella. Joku Syrjän veljeksistä oli luonani, Mikko hänkin, ja paljon muutakin porukkaa, mutta ei hän se ollut joka ampui ilmakiväärillä siiliä puutarhassa. Johon kuu paistoi, kuu. Jossain vaiheessa minä menin nukkumaan sänkyni alle, sen minä siitä yöstä muistan, koska olin varuillani. Yks tyttö sinä yönä raiskattiin. Mutta en oikein usko että niin tapahtui. (Eikä minulla ainakaan sen kanssa ollut mitään tekemistä. Kun nukuin.) Muistan puutarhan ja Kuun. Yötuuli ja se Kuu puhisi herukkapensaitten kimpussa. Täysikuu. Herahdin runolliseksi.
Kerran vietin juhannusta yhdessä saaressa jossa yks Mikko - uskokaa tai älkää, niin Mikko sekin oli - meinasi lyödä minua kirveellä päähän. Nuotiolla istuttiin, oli siinä akkojakin mukana, jostain semmoisesta se hermostuikin. Samperi, kun meinasin säikähtää. Ja lähdin soutaa kamalaa vauhtia sieltä saaresta pois. (Se vielä heitti sillä kirveellä mun perääni. Mutta kirves uppos järveen.)
VastaaPoistaSaarijärvellä, se oli entinen kansakoulu, mutta oli siitä huolimatta juhannus, niin yks eukko istui minun päälläni ja hoki "Hopoti Hopoti Hop". Äkkiäkös semmoisessa meiningissä laukeaa. Minä ainakin. - Ai niin, mitäs tällä edellisten kanssa on tekemistä? Onpa hyvinkin! Nimittäin sen veljen nimi oli kans Mikko! - Se selvisi kun juotiin aamukahvia. Ja Kaarinan tytöt, ne olivat kaksosia, kiipeilivät mun päälläni. Mitä lie viidenvanhoja. Niillä oli sukkahousut ja kumpikin haisivat kamalasti pissalle.
VastaaPoistaKerran Kankaan tehtaalla meitä istui 4 Mikkoa samassa pöydässä. Ei meitä enempää tehtaalla ollutkaan. Kun yks iso pamppu käveli siitä ohi -muistaakseni melkein tehtaanjohtaja, Tapsa - niin se sanoi "siinäpäs mikot istuvat kaikki samassa rykelmässä".
VastaaPoistaEi meitä ollut enempää!
Televisiosta tuli aikoinaan sellainen ohjelma kuin Mikko Mallikas. En ole kyllä yhtäkään jaksoa katsonut. Mutta töissä yks tyttö, tai kahden lapsen rouva hän oli, mutta josta kamalasti tykkäsin - Sirkku, sanoi minulle kerran että "no niin, rakas Mikko Mallikas, tehdäänpä tämä nyt näin..." Voitte vain arvata että säpsähdinkö? Kyllä!!
VastaaPoistaMarit ja Mikot.
VastaaPoistaKiitos, Riku. Totta, toki toki toki toki toki toki tunnustin itseni! (Ellen nimittäin tunnustaisi itseäni, olisin vielä kummllisempi. Ja jos totta puhutaan niin en minä mielestäni ole kamalankaan kummallisepi. - Ite ootte!)
VastaaPoistaMinun elämäni rakkauden poika on nimeltään Mikko. Maailma meidät vieroitti, äitinsä kai kielsi minua tapaamasta. Sydämeni meinasi pysähtyä, kun lehdestä luin hänen eksyneen rumiin asioihin.
VastaaPoistaEnsimmäisinä koulupäivinään hän meinasi itkua tuhertaa, kun repussa oli joku remmi väärin, minä sen korjasin.
Tytärkin rakkaudellani oli ja on. Olin ollut yön töissä ja juuri nukahtanut, kun heräsin kauhun huutoonsa. Säntäsin ovelle ja laitoin ovikelloa soittaneen ja väkisin sisälle pyrkineen tyypin rappusia alas, meni samalla vauhdilla alaoven lasista läpi. Hyvä, ettei kuollut tai mitenkään loukkaantunut, sekopäisenä zombina vain käveli pihalla edestakaisin, kun ikkunasta katselin.
Rakveressa, siellä on sellainen paikka kuin Tammiku. se tarkoittaa tammimetaasää. Kävelin siellä, linnut lauloivat, tunnistin niistä Mustarastaan. Eksyin myös saksalaisten sotilashautausmaalle, "Deutscher Soltandenfriedhof", sillä oli laatta JOSSA NÄMÄ SOTILAIDEN NIMET OLIVAT, NIITÄ OLI SATOJA, MELKEIN KAIKISSA KUOLINVUOSI OLI 1944. Kyllä minä historian tunnen. Siinä pellolla, keskellä tammimetsää, ajattelin että Hitler tapatti nämäkin nuoret miehet, ihan turhaan.
VastaaPoistaAjattelin kaikenlaisia asioita, siellä.
Mutta sinun kertomuksesi lapsistasi on pysähdyttävämpi, tietysti on. (Mutta kaikilla tällaisia kokemuksia ei ole. En tiedä onko se huono asia vai hyvä.)
VastaaPoistaSonny Boy lauloi hienosti kappaleensa Help me.
VastaaPoistaTässä Sonny on jo tyylikkäästi vanhentunut, melkein kuin minä.
VastaaPoistaEt kai ole narsisti?
PoistaHmpfh. Voivoi. Kun minäkin koetin niin kovasti opettaa lapsia ymmärtämään lukemansa monitasoisesti. Mikään ei ole niin masentavaa kuin se, että ihminen ei viitsi lukea painettua sanaa kuin yhdellä tasolla. Noh, taito sekin. Mutta mieti nyt edes itseironian mahdollisuutta, rakas anonyymi.
PoistaMinä taidan lopettaa tuon perussuomalaisten parjaamisen, minun on tullut sääli koko puoluetta. Soini toteutti elinikäisen haaveensa ministeriydestä sellaisella hinnalla, että kävelevät koko ajan puolueensa yli. Suorastaan hillittömän hauska oli nyt ajatellen se Soinin selitys, että RKP olisi suostunut ihan mihin vaan, jos hallitukseen olisi päässyt. Ehkäpä niin, sitä emme saa koskaan tietää. Mutta, kuten sanottua, persu antaa nyt persettä ja ottaa suihin. - Pakko se on näin suoraan suomen kielellä sanoa ja plokiin kirjoittaa.
VastaaPoistaSe minua kuitenkin ilahduttaa, että oikeusministeri ottaa tarkasteluunsa noitten raiskaustuomioitten kummallisuuksia.
PoistaNytkin neljä ulkomaalaistaustaista moukkapoikaa pääsi kuin koira veräjästä, kun teko ei sen kaikkein lempeimmän pykälän mukaan ollut erityisen törkeä. Niinpä niin, naisen alapäähän saa työntää mitä vaan, jos teko nousee otsikoihin ja tekijä on syrjitty tumma poikaparka. Ei semmoinen ole törkeää..... Hyvä Jari Lindström!
Tuo on kieltämättä tärkeää, mutta näissä valtiolaivan asioissa persut ovat suu auki ja nenäreiät ylöspäin kuin Innasen taulussa.
PoistaSe toki täytyy lisätä, että tuomioistuinten päätökset eivät oikeusministerille kuulu paskaakaan mitään. Kyse on siis puhtaasta populismista. Lindströn ei voi asiaan vaikuttaa enempää kuin minä ja sinä.
PoistaOhoh, nythän Riku hurjaksi heittäytyi. Etteivät tuomioistuimen päätökset kuulu oikeusministerille millään tavalla...
PoistaKohta varmaan väität, ettei valtion tulot ja menot kuulu valtionvarainministerille sen enempää kuin meillekään.
Oikeasti oikeusministeri on juuri oikea taho ottamaan kantaa maamme oikeuslaitoksen naurettaviin tuomioihin. Ja kyllä ne kannanotot vaikuttavat. Nytkin jopa yleensä harkitseva Kemppinen sortui puhumaan läpiä päähänsä tästä asiasta.
Tietysti muotoilin huonosti, sanomalla ettei millään tavalla. Etenkään tällaisiin lain voimaa vielä vailla oleviin tuomioihin ei ikinä. Oltiin kuitenkin aika lähellä sitä.
PoistaAikanaan Johannes Koskimies oikein opin saaneena oikeusministerinä otti useampaan otteeseen kantaa tuomioistuinten yksittäisiin ratkaisuihin. Jyrki Virolainen kertoi asiasta blogissaan näin: " Aiemmin oikeusministeri Johannes Koskinen kritisoi ministerinä ollessaan kymmenissä eri tapauksissa tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja ja sai oikeuskansleri Jaakko Jonkalta nuhteet menettelystään. Oikeuskansleri ei - tietenkään - itse puuttunut Koskisen sanottuun menettelyyn, minkä vuoksi jouduin tekemään siitä kantelun oikeuskanslerille. Peräti lähes kolme vuotta kanteluani haudottuaan Jaakko Jonkka rohkeni vihdoin ja viimein antaa Johannes Koskiselle menettelystä moitteet."
Koskinen mokelsi muutenkin ja ajautui politiikan sivuraiteelle.
Tämähän on selvää, mutta tällaiseen puuttumiseen ei Lindström ole kai sortunutkaan?
PoistaHän lähestyy asiaa yleisemmällä tasolla:
"Pääministeri Sipilän strategisen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on päättänyt käynnistää oikeusministeriössä asiaa koskevan selvityksen. Hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus on varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen."
Siinä kaikki. Ei mitään muuta. Kemppinen ja Riku lukivat kai rivien välistä? (Miten se menikään se Iineksen "aukkojen täyttö" -teoria?)
Tietysti Tapanilan Jupakka oli se kuuluisa Viimeinen Pisara, mutta muutenhan juuri tämä aihe on ollut kansan suussa, täälläkin, eräs eniten vakiomurinaa aiheuttaneista vääryyksistä.
Tämän jupakan toiseksi suurin syyllinen on media, joka johdonmukaisesti johti kansaa harhaan. Kyseessä ei ollut "joukkoraiskaus" (kuin korkeintaan juridisessa mielessä eli siitäs sait Kemppinen), vaan Kiva Sormipeli, jossa vastakkain olivat Somalien Nuorisoseura ja Suomalaisnaaras.
PS. Joko olette arvon leidit, Iines mukaan lukien, valmiit antamaan Halla-Jussille synninpäästön? Hänhän ennusti vuosia sitten, että raiskaukset tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti (tilanne 2015: 1700 %) ja lisäsi perään hartaan toiveen, etteivät ne kohdistuisi syyttömiin, vaan nimenomaan mamupolitiikan äänitorviin, punavihreisiin amatsoneihin. Tästä toiveesta nousi pyhä viha.
En ole tuosta Halla-ahon ennustuksesta ja toiveesta ääntä pitänyt, koska ne menivät minulta jotenkin ohi. Tässä blogissa suoraan tuosta asiasta ei kai edes keskusteltu, vaan toisessa yhteydessä ehkä sivuttiin.
PoistaNo, nyt voi sanoa, että ennustus taisi osua nappiin. Toivetta en silti vieläkään ymmärrä. Ei ketään saa raiskata. Toive lienee ollut vertauskuvallinen.
Samalla tavalla vertauskuvallinen toki kuin esim. se, että jos joku ääliöporukka kaahaa jatkuvasti autolla umpikännissä, niin toivottavasti tappavat vain itsensä ja kännikaverinsa, eikä lapsia suojatiellä.
PoistaVuonna 2012 ulkomaalaistaustaisten osuus oikeusistuimissa tuomion saaneista raiskaajista oli kolmasosa kaikista. Se on tietysti erittäin paljon. Tuosta 1700 prosentista haluaisin enemmän kuulla.
VastaaPoistaHutaisin epätarkasti, kun tarkoitus oli viitata siihen tuoreeseen tilastoon, jonka mukaan Lähi-idästä (= arabit, muslimit) ja Afrikasta (mm. somalit) tulevat raiskaavat yli 17 kertaisesti useammin kuin tosisuomalaiset. Siitä 1700 prossaa.
PoistaTämän tutkimuksen tunnet varmaan? Tietenkin ulkomaansuomalaisten kokonaisosuus on vasta 1/3-osa, kun heitä on vielä niin harmittavan vähän täällä!
Mutta tilanne paranee koko ajan ja kohta he kirivät iloisesti perisuomalaisten ohi suominaisen luvattomassa käyttöönotossa.