4.6.2015

Minä lähden Pohjois-Karjalaan!



Pohjois-Karjalan nuoret vihreät esittävät puoluekokousaloitteessaan, että Suomen lipun häpäisemisestä ei pitäisi rangaista. Puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan rangaistavuuden poistaminen liittyy sananvapauteen. Suomen lipun häpäisyn sallimisen ohella Pohjois-Karjalan nuoret esittävät uskonrauhan rikkomisen, uskonnonharjoituksen estämisen ja hautarauhan rikkomisen kieltojen kumoamista. 

Mielenkiintoinen esitys. Olen itsekin innokas sanan- ja ilmaisuvapauden kannattaja. On hyväksyttävää kuljettaa jättihäpyä pitkin Helsingin katuja, jos on taiteilija. Jos on sen sijaan vain kylähullu, poliisi tulee ottamaan hävyn parempaan talteen.  Mannerheimiakin saa pilkata, jos on elokuvan tekijä, tai Jeesusta, mutta tässä pitää olla tarkkana, sillä syyte jumalanpilkasta voi joskus napsahtaa - viittaan Hannu Salamaan. Jos sen sijaan on tavallinen  anarkomarko, poliisi ottaa huutelijan  tai jumalanpilkkaajan heti kiinni. 

Nyt pitää saada ilmaista itseään vapaasti sanoin, teoin, välinein, esittävät nämä riuskat pohjoiskarjalaiset nuoret kokoukselleen. Kuka sanoikaan, että vihreitä on vain Kallion kulttuurikuplassa?

Ja kuka voisikaan olla eri mieltä? Lippuhan on vain pala kangasta, ja jumalia ei ole. Kun ihminen kuolee, hän lakkaa olemasta ja maatuu. Miksi ruumiinjäänteiden paikan tulisi olla pyhä? Miksei siihen voisi vaikka kusaista, jos kerran tahtoo? 

Nyt kaikki samanmieliset, lähdetään  Pohjois-Karjalaan tukemaan näitä reippaita nuoria!

148 kommenttia:

  1. Nuoret ovat tulevaisuutta. Kokoomusnuoret jostain samalta suunnalta taas halusivat kuninkaan takaisin Suomeen. Aate velvoittaa.

    VastaaPoista
  2. Tuota kuningasehdotusta en muista. Ilmeisesti en kiinnittänyt siihen huomiota, koska eihän se ketään millään tavoin liikuta: kuninkaalla ei ole poliittista valtaa. Ruotsisssakin ovat sosiaalidemokraatit olleet vallan kahvassa kohta varmaan sata vuotta. Meillä kuninkaan palkka olisi taatusti korkeintaan presidentin palkan tasoa.

    Sen sijaan muistan kokoomusnuorten ehdottaneen valtion monopoliyhtiön Alkon johtajien palkanleikkausta viime vuonna. Alkohan maksoi mm. toimitusjohtajalleen Hille Korhoselle vuonna 2013 tarkalleen 385 467 euroa. Kannatan lämpimästi ideaa, sillä ei kai viinaa tarvitse Suomessa kovasti myydä, se kaupitsee itsensä vaikka tiskin alta.

    Tämä vihreitten karjalaisnuorten ehdotus on vastenmielinen ja omassa luokassaan törkeä. Mitä pahaa kunnioittamisessa on? Siinä, että jokin asia on jollekulle pyhä? Eihän kunnioitus tarkoita kenenkään edessä pokkurointia tai nöyristelyä, vaan selkeää arvossa pitämistä. Mitä väärää siinä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. #Ja kuka voisikaan olla eri mieltä? Lippuhan on vain pala kangasta, ja jumalia ei ole. Kun ihminen kuolee, hän lakkaa olemasta ja maatuu. Miksi ruumiinjäänteiden paikan tulisi olla pyhä? Miksei siihen voisi vaikka kusaista, jos kerran tahtoo?

      Nyt kaikki samanmieliset, lähdetään Pohjois-Karjalaan tukemaan näitä reippaita nuoria! #

      iines käytkö sinä jouluna haudoilla ? Miltä tuntisi , jos joku olis käynyt k...lla ?

      Joonas

      Poista
    2. Kamalalta tuntuisi, olisin pöyristynyt ja suivaantunut, mutta en kirkuisi. Voisin pitää tyypille ankaran saarnan ja tarttua häntä kraiveleista. Enempään väkivaltaan minusta ei ole.

      Kävelen usein hautausmaalla, Joonas, ne ovat kauniita paikkoja, minulle myös vähän pyhiä. Pidän kirkoistakin, ja siitä kun urkuri soittaa niin että holvisto raikuu. Katselen lasimaalausikkunoista mielelläni ulkona tuulessa heiluvia lehviä.

      Parhaita ovat vanhat hautakivet. Laatikkomalleista en pidä. Äidillekin hommasin ruusugraniittisen päältä pyöreän kiven. Siellä on aina tuoreita kukkia. Mikään ei ole parempaa surun hoitoa kuin haudalla käynti.

      Poista
  3. Vihreät ovat superliberaalipuolue.

    Vihreät antavat kaikkien kukkien kukkia, aina kannabiksen pössytttelystä homoliittoihin saakka.

    Puolueessa kaikkea hyväksytään, paitsi tietysti konservatiivisia perusarvoja.

    Ympäristöasioista ovat jo vieraantuneet, josta ydinvoimapäätös antoi selvän näytön.

    Jäljelle jää kuseminen ja hautojen häpäisy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, juuri noin, ja näin minäkin ajattelen. Yksin tämä tapaus saa aikaan sen, että en koskaan enää äänestä vihreitä.

      Paitsi, se, että eiväthän vihreät ole superliberaalipuolue, sillä he eivät suvaitse muita kuin omaa ahdasta aatettaan.

      Poista
  4. Enpä olisi uskonut itsestäni, mutta menin ja ostin melkein kolmenkymmenenviiden euron kalliiseen hintaan Jarmo Korhosen uuden kirjan "Valtataistelu". Tuli pakottava tarve kirjaan, kun Unto Hämäläisen arvostelun tapaisen siitä luin. Muistamme, että J.Korhonen oli c- tai d-luokan valtataistelija ja keskustapuolueen likaisen työn tekijä, puoluesihteeri. Hänet oli pakko jopa siitä puolueesta saattaa mahdollisimman kauas, ettei haju kaikkia kavalla.

    No, mutta. Katkeroitunut Korhonen haukkuu kirjassaan kaikki. Hän kirjoittaa aivan kammottavan huonoa tekstiä ja hän tankkaa ja tankkaa samoja asioita, ne toistuvat yhä uudelleen ja ne toistuvat yhä uudelleen. Hyvää kirjassa on se, kuinka hienosti se porautuu ylimmän tason politiikan ytimeen. Siellä ei ole ystäviä. Tai on, mutta ystävät ovat toisilleen kaikkein pahimmat viholliset. Myrkkykäärmeitä, joilla ei ole vallanhimossaan mitään muuta mielessä kuin oman uran eteneminen keinolla millä hyvänsä. Eikä puolueilla ole mitään eroa, samanlaisilla toistensa puukottajilla kaikki puolueiden johtoportaat on miehitetty/naisitettu. No on pieni ero, se on keskustapuoleen hyväksi. Siellä ovat pahimmat.

    Jokseenkin kammottavaa on kuvaus (kertaus) kekkosen henkisten kykyjen hiipumisesta ja siitä kuinka hänen 70-luvun alkupuolella alkaneet tajunnan pimentymisensä lisääntyivät, ja kuinka jo henkisiltä kyvyiltään heikko presidentti piti vielä kaikin voimin kiinni vallasta. Ja kuinka häntä pidettiin vallassa, vaikka ei enää aata osannut sanoa.

    Korhonen on penkonut kaikki arkistot ja lukenut kaikki kirjat omaa kirjaansa varten, mutta kun se perkele on laittanut siihen kaikki ne ilkeydet, mitkä on lähteistä löytänyt. Eikä ole osanut tiivistää tekstiään lainkaan. Reilun kuuden sadan sivun järkäle asiaan, joka olisi pitänyt pystyä kertomaan vajaassa kolmessa sadassa.Puolentoista sataa sivua vasta olen lukenut. Tähän mennessä Korhonen on tappanut kekkosen lisäksi, Väyrysen, Karjalaisen, Virolaisen, Sorsan ja eräitäkin muita. Saas nähdä, kun ehdin Koivistoon asti.

    Tämä kaikki oli johdantoa mielipiteelleni puolueiden nuorisojärjestöistä. He harjoittelevat aivan tosissaan, vaikka paukkupatruunoilla vielä ampuvat. Heidän provokaationsa ovat lähes poikkeuksetta huonoja ja mieltä vailla. Semmoisista kasvaa menestyviä poliitikkoja tulevaisuuteen.

    Mitä pyhyyden pyhittämiseen tulee, siitä minulla on ristiriitaiset tunteet. Kaikkinainen keskustelukin tuollaisista tuntuu minusta tekopyhältä. Kaikkihan melkein poikkeuksetta lähtevät siitä, että niiden väärässä olijoiden, niiden toisten, pyhiä saa surutta mätkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä, Riku, pyhittämisestä puhunut. En sitä kannata itsekään, koska siinä on selvästi ihmisen välikäsi, ihminen teon suorittajana. Ei pyhyys tarvitse itsessään säädöksiä, se on niitten yläpuolrlla.

      Minusta se on vain kokemus, jonka tuntee sisällään.

      Ja jos meillä on lakipykäliä, jotka eivät ole ketään vastaan suojatessaan joitain toisille täysin harmittomia yleisiä ja perinteisiä arvoja, en ymmärrä, miksi ne tuli poistaa perusteella "tulee saada häväistä, tulee saada rikkoa". Ymmärtäisin, jos perustelut olisivat rakentavia.

      Poista
    2. Tuo kuvaamasi puolueiden rajojen hämärtyminen ja samanlaistuminen on tämän ajan ilmiö. Kaikki haluavat ajaa kaikkea ja omia senkin, mitä naapuripuolue keksii. Ja yhtä vallanhaluisia ja itsekkäitä ollaan kaikissa ryhmissä.

      Poista
  5. Minä en lähde Pohjois-Koreaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä halusin tavata Kim Jong Unin
      sillä tiesin sen minua vielä etsivän
      Minä halusin tavata Kim Jong Unin
      sillä tiesin sen minua vielä etsivän
      eihän elämä paljoa antanut
      sateenkaari päättyi nakkikioskille
      ravintolapöytään oksentaville naurettiin
      Dam-dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam
      Dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam
      Minä lähden Pohjois-Koreaan
      vaihdan farkut univormuun
      kotiseudulle Pohjois-Koreaan
      juon sojua auringon nousuun
      Sivukujilla elämän kulkien
      toivon onneni jostain vielä löytyvän
      enhän minäkään liikoja vaatisi
      jotakin jolla tarjoaisin illan
      elatusmaksut lottokupongilla kuittaisin
      Dam-dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam
      Dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam
      Minä lähden Pohjois-Koreaan
      vaihdan farkut univormuun
      kotiseudulle Pohjois-Koreaan
      juon sojua auringon nousuun
      Vaikka elämän sävelen hukkasin
      oman onneni sirpaleita säilytän
      sillä sinua kaltoin jos kohtelin
      olisin voinut vaikeampi olla
      yritin silti aina sovinnolla kuitenkin
      Dam-dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam
      Dam-dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam

      Poista
  6. Eikös uskonrauhan rikkominen tarkoita juuri sitä vanhaa jumalanpilkkaa, jota jo Eino Leino Hesarin pakinoitsijana 1900-luvun alussa piti vanhentuneena ja älyttömänä?

    Tämän lain perusteella meillä on viimeksi tuomittu eräs Halla-aho, joten siinä mielessä Pohjois-Karjalan vihreä nuoriso tekee mielenkiintoisen avauksen. Jussihan on vihreiden arkkivihollinen, pahuuden ruumiillistuma.

    Jaa... todellakin... voihan olla, että vihreä nuoriso haluaa häpäistä persujen ruumiit ja haudat? Sen sijaan en usko, että he uskaltavat pilkata Allahia tai hänen profeettaansa. Tässä kohtaa säädetään takuulla poikkeuslaki.

    VastaaPoista
  7. Uskonrauhan rikkominen ehkä tarkoittaa nimenomaan ns. jumalanpilkkaa.

    Tähän asiaan minulla on vaikea suhde, sillä kannatan sananvapautta, mutta en toisille tärkeiden elämänarvojen pilkkaa. Jotenkin sitä toivoisi, että asioita hoidettaisiin rakentavilla tavoilla. Pilkka saa harvoin aikaan muutoksia tai mitään parempaa. On kuitenkin niin, että esimerkiksi Salaman Juhannustansseja ei minusta olisi pitänyt sensuroida, koska kirjailija kuvasi täysin mahdollista puhetta.

    Minäkin luulen, että muslimien uskonnolliset tavat eivät kuulu vihreitten pilkan piiriin. Tuskin edes Isisin harjoittama Allahin palvonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, mielestäni heikko on se Jumala, joka ei ihmisen pilkkaa kestä.

      Sitäkin ihmettelin, kun eräässä mielestäni mukavassa blogissa puhuttiin perussuomalaisista kuin he olisivat koko maailman kirotuimpia otuksia, joitten hajukin saastuttaa ilman.

      Ja sitä ihmettelen, että Halla-ahoa pidetään lurjuksena ja petona.

      Vaikka kaikki he ovat suomalaisia, Halla-aho ja nykyinen puolustusministeri Niinistö heistä suoraselkäisempiä.

      Sitäkin minä ihmettelen kun oppositio suorastaan nauttii posket punaisina haukkuessaan uutta hallitusta. Eikö sitä ennemminkin voisi tukea. Tietysti epäkohdista on hyvä aina puhua, mutta että nauttia siitä että niitä ilmenee? Iloita?
      Ei, hitsi! Taidan olla vähän vinksahtanut.

      Poista
    2. Liisu, en minä ajattele jumalanpilkkaa jumalien kannslata, vaan niiden ihmisten, jotka jumaliinsa uskovat. Miksi loukata heidän ajatuksiaan eli siis heitä.

      Jumaliin en osaa uskoa, vaan olen taustaltani uskontotieteilijä -yksi opiskeluaineistani - ja suhtaudun uskontoihin ihmiselle tyypillisenä käyttäytymismuotona.

      Tuo opposition valpas räksytys tuntuu myös jeesustelulta, koska eivät itse hallituksessa saaneet mitään aikaiseksi.

      Poista
    3. Korjaus, koska en saa nyt tabletilla kopioitua tekstiä, kannslata = kannalta

      Poista
  8. Asetuksesta Suomen lipulla liputtamisesesta haluaisin julki tuoda seuraavaa. Kapitalisti on tässä asiassa jo aikaa sitten ylikävellyt sivistysporvarista ja vielä potkaissut menessään. Asetuksessa suorasanaisesti käsketään, että liputus alkaa aamulla klo 8.00 ja päättyy auringonlaskuun. Ja että jos aurinko laskee myöhemmin kuin klo 21.00, niin lippu lasketaan viimeistään klo 21.00. Näihin aikoihin on muutamia poikkeuksia.

    Menkää katsomaan Helsingin tai minkä tahansa kaupungin tilannetta liputuspäivinä. Nuo asetuksessa mainitut ajat ovat pelkkä vitsi. Liputukset hoitaa nykyisin erilaiset huoltoyhtiöt ym., koska muut järjestelyt koetaan liian kalliiksi. Yhdellä miehellä saattaa olla kymmeniä lippuja laskettavanaan tai nostettavanaan niin, että hommaan kuluu useita tunteja.

    Suomalainen kapitalisti häpäisee Suomen lipun ja kusee Suomen lipun päälle jokaikinen liputuspäivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä nyt viitsi, Riku, tahallasi vääntää tätä asiaa. Tulet asenteellasi juuri puolustaneeksi vihreiden aloitetta. Häväistyksellä tarkoitetaan aggressiivista halveksimisasennetta, eikä sitä huoltoyhtiöitten liputuskäytännöissä taatusti lle. Ei pidä liioitella ja kärjistää.

      Poista
    2. Niin, kyllä minä tässä haen asian tynkää monesta suunnasta. Mielestäni en liioitellut, en kärjistänyt kovin paljoa.

      Minusta tuntuu, että maailma isänmaallisimpia ihmisiä löytyy Amerikan Yhdysvalloista. Tähtilippu on siellä monelle tärkeää tärkeämpi. Silti eivät epäröi valmistaa vaikka lippunsa näköisiä kalsareita tai t-paitoja. Suomalainen suhtautuminen lippuun on aina ollut oudon fetisistä, jotain mitä en ymmärrä. Sellaista tekopyhäilyä.

      Poista
    3. Suomen lippu yhdistyy vanhemmilla ja vähän nuoremmillakin ihmisillä vahvasti viime sotaan ja siihen, miten lähellä lipun menettäminen oli. Monella on lisäksi raskaita ja kipeitä muistoja sodasta, ja ne ovat kulkeutuneet jossain määrin jälkipolvillekin.

      Yhdysvallat ovat aina olleet voittajia, eikä itsenäisyyden puolesta ole tarvinnut pelätä. Ei ole ihme, että lippu on Yhdysvalloissa myös iloinen asia - se nostaa selvästi ilon heidän kasvoilleen.

      Meille lippu on vakava asia.

      Poista
    4. Vajaa kuusikymmentä vuotta ennen meitä kuitenkin taistelivat verisen sisällissodan, jossa voittajaksi meinasi nousta etelävaltioiden kapinalippu. Ja paskat ne Vietnamissa mitään voittivat, - turpaan tuli niin, että tukka lähti ja kaljuun tuli lommoja.

      Poista
    5. Noh, mutta sisällissota ei ole sama kuin vieraan vallan kauhea uhka. Vietnamissakaan ei ollut uhkana itsenäisyyden menetys.

      Kyllä Suomella oli kohtalon paikat sodassa, ja se tilanne on pienelle kansakunnalle elämän ja kuoleman kysymys.

      Poista
    6. Yhdysvaltojen isänmaallisilla on voimakas vainoharhaisuuteen sekoittunut vapausideologia, kuten kiihkoisänmaallisilla usein tahtoo olla. Jos valtio sanoisi, ettei enää saa liputtaa öisin, tai asettaisi muita suuria rajoituksia liputukseen, niin kaivaisivat automaattiasearsenaalinsa, kypäränsä ja muut sotavarustukset esiin, ja menisivät ydinsuojabunkkereihinsa.

      Poista
    7. Syvän etelän kiihkoisänmaalliset liputtavat tietenkin vanhojen hyvien konfederaation aikojen kapinalipulla. Jenkkien lippuun pyyhkivät takapuolensa ja tallovat sitä jalkojensa alla.

      Poista
    8. Kyllä tämmöistä maailmalla tapahtuu. Jos jollekulle tulee siitä parempi mieli, kun pyyhkii takalistonsa roippeet lippuun, niin kenties jää yksi hirmuteko tekemättä. Lippuja on iät ja ajat poltettu mielenilmaisuissa. Vaan sitä en ymmärrä, miksi sille tulisi saada lupa. Mitä itua on sitten enää talloa lippua, kun se on luvallista? Mitähän sitten keksitään?

      Poista
    9. Eli, että ne tallojat purkavat energiansa, mutta hymistelijöillä ja äärikonservatiiveilla on energia tallella hyviin asioihin. Kuten niiden tallojien tuhoamiseen.

      Poista
    10. Ajauduin sanoissani nurkkaan? - Tai sitten todistui, että Vihreät nuoret vertautuvat Yhdysvaltojen syvän etelän pimeisiin voimiin.

      Poista
    11. Ja että kapitalisti visvat mistään välittää.

      Poista
    12. Kyllä sinä olet mestari kärjistäjä ja vastakkainasettelija, Riku! Varo, ettet saa nakkikioskin kulmalla joskus turpaasi, jos tämmöistä harrastat live-elämässä isojen ja tyhmien karjujen kanssa.

      Poista
    13. Näkis vaan ja kuulis kolinan.

      Poista
    14. Juu, turpaan saantia täytyy aina varoa, mutta ei kai niiltä vihreiltä humanisteilta sentään?

      Poista
    15. Eikös niitä näe nykyään astalot kainalossa?

      Poista
  9. Lisäksi haluan esittää mielipiteen, joka ei vähimmässäkään määrin ole poliittinen. Ihastuin talvella pitkästä aikaa appelsiineihin, siihen kuinka hyviä ja makeita ovat. Ostin niitä vaikka kuinka monta pussillista ja kerran ämärillisenkin, - ämpärin sai kaupan päälliseksi. Appelsiinien nimi oli Jaffa. Sitten jostain syystä asiat etenivät niin, että Jaffoja ei tähän vuoden aikaan tunnu olevan oikein missään.

    Niitä kaupoissa tällä hetkellä olevia egyptiläisiä Naveleita ei syö naapurin Erkkikään. Enkä minä - rahat takaisin ja saatanan sassiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syö Brunoja, ne ovat kaikkein parhaita! Jaffoihin en koskisi pitkällä tikullakaan. Naveleita kokeilin minäkin, mutta niissä on sitkeät kalvot, jotka jäävät hampaiden rakoon.

      Poista
  10. Syö Reissumiehiä! Maistuvaisia ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antaa vapaaksi syntyneiden vaeltaa rauhassa!

      Poista
    2. Minä olen luopunut Reissumiehestä, koska tuote on ylisuolattu.

      Täälläpäin valmistetaan muistaakseni Ullan pakarin juureen leivottua herkullista ruisleipää, jossa suolaprosentti jää yhteen. Leipä on paperiin pakattu, jolloin kuori säilyy rapsakkana eikä vetelöidy, niin kuin muoviin tuupattu ruisleipä. Sama koskee vaaleampaa leipää, joista syön kauraversioita, aina paperiin pakattuna. Näissä tuotteissa suolaprosenttikin on pienempi. Ja se kuori rapsakka.

      Poista
  11. Mjaah. Mitäs Suomi enää lipulla tekee, kun eihän valtiomme ole enää itsenäinen valtio vaan yks pikkuruinen EU:n liittovaltio. Samalla lailla autonominen kuin Ahvenanmaa suhteessa Suomeen.

    Ymmärrän kyllä, että kansalliseen lippuun liittyy vahvoja ja hyvin todellisia tunteita. Se merkitsee Suomea, jota ei enää ole kuin vain muistoissamme...

    VastaaPoista
  12. Tottakai Euroopan maat ovat itsenäisiä ja kansallisia valtioita. Sellaiset voivat muodostaa kiinteitäkin liittoja, vaikka mailla oma kielensä ja kulttuurinsa.

    Oma kieli onkin arvo sinänsä, eikä sen merkitystä kannata vähätellä ja kuvitella, että on fiksumpaa osata englantia. Omaa kulttuuriakin pitää pitää yllä ja ylpeästi olla alistamatta sitä maahantulijoiden kulttuurin alle. Ei mikään muukaan maa häpeä omaa kulttuuriaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa. Kieli ja kulttuuri pitää minut lujasti kiinni kotimaassani enkä aio siitä luopua. Äidinkieli on tunteen kieli, muut kielet opitaan myöhemmin eikä niihin muodostu samankaltaista tunnesidettä, vaikka kuinka hyvin ne oppisi.

      Poista
    2. Olen joutunut seuraamaan suomalaisten ja ruotsalaisten nuorten kohtaamista. Kun he ennen puhuivat keskenään, kieli oli melko sujuva ruotsi. Nykyään dialogi käydään englannin kielellä, mikä tuntuu hassulta, kun ruotsia kuitenkin opiskellaan koulussa. Ruotsi ei ole trendikieli, vaikka silläkin hyvin pärjättäisiin.

      Itselleni on jäänyt pelkästä kouluruotsista melko hyvä kielitaito. Ymmärrän ja puhun, paremmin kuin englantia, jota olen lukenut koulussa vain lyhyen englannin lukiossa - meillä oli pitkä saksa vielä silloin, kun kaikissa muissa kouluissa luettiin englantia. Että älkäät ihmetelkö, jos en rakasta englanninkielisiä linkkejä. Ymmärrän niitä vain sanakirja kädessä.

      Poista
    3. PS Yliopistossa oli suoritettava niin sanottu englannin pro, ennen kuin pääsi jatko-opintoihin. Kummakseni tämä sujui minulta hyvin, kröhöm, ja opiskelijatoverit panivat minut kääntämään vaikeimmat paikat, koska "käänsin niin hienosti". Useimmat olivat pitkän englannin lukijoita.

      Poista
    4. PS II Kun sitten jouduttuani työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojani selvittelin jatko-opintoja tohtorinväitöskirjaa varten, opinnot tyssäsivät tähän englannin kielitaidon puutteeseen. Tai siis minä tyssäytin ne. Olisi ensin pitänyt suorittaa vain englanninkielisiin teoksiin pohjautuvat metodologiaopinnot, ja sitten vasta olisin päässyt kirjallisuudentutkimukseen. Katsoin , etten selviä tieteellisestä englannin kielestä, ja jätin sikseen.

      Poista
    5. Aika karmeaa on rankingien sijoituksista kilpailevien suomalaisten yliopistojen halveksunta suomen kieltä kohtaan. Sivistys loistaa poissa olollaan.

      Poista
    6. Muuten olen sitä mieltä, ettei poissa olo ole yhdyssana.

      Poista
    7. Annas, kun ope sanoo! Siis o-päätteiset teon nimistä johdetut sanat (substantiivit) kirjoitetaan yhteen, mutta -inen-päätteiset taas erikseen. Nih.

      Siis läsnäolo, mutta läsnä oleminen, lähelletulo, mutta lähelletuleminen. Ettäs tiedät.

      Muutoin olen kanssasi samaa mieltä. Epäilen aina yhdyssanoja, ja minulla on useimmiten (huom. kaksi m:ää) hyvä selitys siihen, miksi sanat voi kirjoittaa myös erikseen.

      Poista
    8. Piti käyttää poissaoloa, mutta tulikin läsnäolo.

      Kai tuon englannin kieli yliopistoissa on arvostettu siksikin, että vastaavia tieteellisiä tutkimuksia ei taida löytyä suomen kielellä. Tämä kielaiarvostus johtaa kyllä myös ylilyönteihin. On myös englanninkielistä opetusta parin ulkomaalaisen opiskelijan vuoksi.

      Poista
    9. Epäilemättä kansainvälisyys on tutkimuksessa erittäin tärkeää, suorastaan keskeistä, mutta pitää olla sivistystä kääntää tuloksia meidän kielellemme. Eiks jees, tohtorit?

      Poista
    10. Poissa olossa minun täytyy tyytyä olemaan poissaoleva.

      Poista
    11. Eikö kukaan lue kommenttejani? Kauhea hajamielisyys tuossa klo 11.33 kommentissa, jossa opettaja Näsänen neuvoo oppilasta. Siis lähelle tuleminen erikseen myös kirjoitettuna, ei vain sanottuna.

      Poista
    12. Minä vain kunnioitan kykyjeni mukaan, ja uskon heikon ymmärrykseni mukaan. Tuommosista vähäpätöisyyksistä aina tuumin, että tervetuloa kotiin vain!

      Poista
    13. Totta kai minäkin sen huomasin, mutta ymmärsin kommenttia kaipaamattomaksi lipsahdukseksi. Tärkeämpää oli tämä o-inen-opetuksesi, kiitos siitä, oi opeista oivin.

      Poista
  13. Aijumankauta juu, tämän aamun parhaat naurut sain Biscuitin pakinaa kommentoineen latvapaleltumasta kärsivän buuhaasedän sanoista: "Katkeraa punavihreää tilitystä taas persuja vastaan. Ettekö te toimittajat voisi jo hyväksyä vaalitulosta?" - Heh, heh, minä en kovin mielelläni menisi Seppo Ahtia sanomaan punavihreäksi. - Persujen trollitehdas alkaa olla samalla tasolla putinin valmistamon kanssa. (Ja eiks ne perkeleet ole koskaan lukeneet yhtään kirjaa, että ymmärtäisivät muitakin kuin kovaa ja korkealta kirjoituksia?)

    VastaaPoista
  14. Olen katsellut dokumentteja toukokuussa 106-vuotta täyttäneestä Sir Nicholas Wintonista, pörssimeklarista. Kuten kaikki tajuavat, me emme kaikki ole sankareita, kuten vähän hassu laulu väittää. Sir Nicholas on.

    Vuonna 1938 hän matkusti lasketteluloman sijaan Prahaan ja onnistui pelastaa 669 lasta natsien keskitysleireihin joutumiselta. Vaatimaton mies, joka ei koskaan pitänyt ääntä itsestään, tekonsa paljastuivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Myöhemmällä iällään hän on perustanut vanhainkoteja. Mies, joka lisää uskoa ihmisyyteen. Ainakin 103-vuotiaana hän oli juutuubista löytyvässä haastattelussa älyltään poikkeuksellisen terävä. Nicholas on hyvä ihminen. Sir Nicholas Winton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Englanninkielinen linkki, hui kauhistus. Mutta riittää kun sanot, uskon sinua. Vanhainkoteja perustava mies ei voi olla paha.

      Poista
    2. Katso nyt vain! Englannin kieli ei tuossa ole ratkaisevassa merkityksessä.

      Poista
    3. No juu, olihan se kovasti liikuttava ja ymmärrettävä pelkästään elekielelläkin tulkittuna. Vaikka taisin kyllä ymmärtää teksteistä sen, että hän pelasti satamäärin lapsia joutumasta leireille.

      Kyllä minä uskon edelleen ihmisen hyvyyteen.Kunpa se vain tulisi enemmän esille tässä itsekkäiden ja ahneiden ihmisten rynniessä pilaamaan maailmaa.

      Poista
    4. Ja vittu, jos joku haluaa olla kyyninen tässä kohtaa, niin naulaan hänet parhaimman kykyni mukaan. Winton on suurmies, enemmän kuin yleisesti mainitut. Sotilaat eivät sitä koskaan voi olla.

      Haluatko oikein kunnolla turpaasi, haluatko sanoa jotain tähän vastaan? - Jumalauta, mulla on jo mielessä pari juttua taistolaisoikeistolaisista, mites olis? Kristiina Halkolat ja Sinikka Sokat eivät kaipaa hyvästelyjä, koska heidän ajatuksensakin kuolivat jo 2000 vuotta sitten.

      Poista
    5. Tämä turpaansaanti ei totta totisesti ollut ehdotus Iinekselle, vaan yleinen kutsu porvareille. Tuletteko sovittuun paikkaan ja sitten nyrkeillä katsotaan, kuka on homo ja kuka ei? (Tämä oli myös kyseenalainen peräsuoliprovokaatio!)

      Poista
    6. Hetken jo pelästyin, että minulleko puhut.

      Minä pyyhin oikeasti silmiäni kilpaa Sir Winstonin kanssa. Ihmisten kunnioitus oli niin selvää, hiljaista ja vakavaa. Tämmöisiä tekoja pitäisi nostaa enemmän esille. Oikein ällöttää, kun ajattelee kaikkea nykymaailman minäpalvontaa, naisten oman bodyn ympärille kietotunutta kapeaa ja itsekästä fitnes-elämää. Mistähän tähän syssyyn miehiä syyttäisin? En nyt keksi, heovat minusta joskus humaanimpeja kuin minäkeskeiset naiset.

      Poista
    7. Sarkasmi ei Wintoniin yllä, Winston on läpikotaisin sarkasmia itsessään.

      Poista
    8. Kuulis vaan ja näkis kolinan.

      Poista
    9. Onko sinulla muita lausahduksia repertuaarissasi, Anonyymi? Vai onko tästä jokin kolmaskin versio?

      Poista
  15. Mitä Vihreät näkevät hautarauhantikkomisen dekriminalisoimisessa. Onko tämä askel kohti pulssineutralia avioliittolakia? Kyseisen dekriminalisoinnin jälkeen jokainen voi mennä kaivelemaan hautoja, jos niin haluaa ja hakemaan oman muiston.
    Laki:

    "Hautarauhan rikkominen

    Joka

    1) luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,

    2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai

    3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,

    on tuomittava hautarauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan zombieita kaikki,
      kun vihrein silmin katselee
      Me ollaan zombieita elämän
      ihan jokainen.


      Seuraava vihreiden nuorten esitys epäilemättä koskee hekumallista raatopornoa, josta Pahkasika joskus Nekrologia-osiossaan kertoi. "Kaupparatsun hekumapotti: osuin ensimmäisenä kolaripaikalle."

      Poista
    2. Pahkasian nekrologia-osastolla oli myös kirjoitus: "Rintamalotta muistelee: Raatteen tiellä sitä sai!"

      Olisivatkohan vihrujen lapset tuosta niin riemastuneet?

      Esim. Heidi Hautalan isähän oli yleisesikuntaeversti ja kaappiaisten lapsiahan ne useimmat taistol....vihreät kantaaottavat ja osallistuvat ovat.

      Poista
    3. Vahingossa sanoin "kaappiaisten", kun "kapiaisten" piti sanoa.

      Poista
    4. Kovin on pieni tuomio ruumiin häpäisijälle. Arkkuun vaan ja kansi kiinni, seitsemäksi päiväksi. Metri multaa päälle ja pieni henkireikä. Seitsemän päivän jälkeen kysytään, vieläkö häpäisy maistuu.

      Poista
    5. Siis oikeasti - mihin vihreä nuori pyrkii tällä aloitteella: hautarauhan poisto? Mielikuvitukseni ei nyt riitä. Muut aloitteet jotenkin ymmärrän.

      Poista
    6. Iines, sinun ongelmasi ehkä on, että haluaisit etsiä järkeä puolueen nuorisojärjestön asettamasta ongelmatiikasta. Puolueiden nuorisojärjestöjen ällimäjäyksissä ei koskaan ole ollut mitään järkeä, kuinka monta kertaa minun täytyy tämä sanoa?

      Poista
    7. Minusta tämä menee nyt puolueen piikkiin eikä ole yksittäisen märkäkorvan mätäkuun ajatus.

      Puolueohjelmaa tai opasta ei ole laadittu kyllin hyvin kertomaan jäsenille puolueen päämääristä ja keinoista. Puolueen jäsenhankintaan voisi kiinnittää vähän huomiota kaikissa puolueissa.

      Poista
    8. Viittaan vaikka näihin nyt alkuun: Hakkarainen - Häkkänen - Schubak - Kankaanniemi - Vihreä Nuori.

      Poista
    9. Puolueiden nuorisojärjestöjen kannanotot ovat aina poikkeuksetta typerintä, mitä maailma päällään kantaa. Kannanottojaan typeryydessä ei lyö ehkä mikään ennen väitöskirjojaan. Voi kissan vittu, jos saa olla näin modernirahvaanomainen.

      Poista
    10. Noh, noinkin voi asian kuitata, mutta kyllä näitä mätäkuun aloitteita voi tulla myös vakiintuneilta vanhoilta jäseniltä, niin kuin opposition mielestä nyt on viime päivinä nähty... Viittaan nyt vaikkapa Sipilän kaljanmyyntikieltoaloitteeseen, joka älyttiin vetää kyllä pois, ennen kuin tilanne eskaloitui puolueen tuhoksi.

      En siis kuittaa asiaa nuoruudella ja hulluudella, vaan panen yksilön ja puolueen henk.koht. vastuusee. Kai siellä vihreissä nyt jonkinlainen esiaivoriihi on, etteivät kaikki möläykset tulee edes käsittelyyn, saati lehtiin.

      Poista
    11. Muistan 70-luvulta, kun menimme pesäpalloa katsomaan Alajärvelle. Olimme kuin ällikällä lyötyjä, kun paikalliset kaupat eivät myyneet keskiolutta, vissiin useamman kokeilimme ennenkuin uskoimme. Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, että eteläpohjalaisten täytyy olla kovia lääkkeiden väärinkäyttäjiä. "Notta, lääkkeillähän me puihin sirotut, ristus sentään!"

      Poista
    12. Etkös sinä 70-luvulla ollut korkeintaan seitsenvuotias?

      Poista
    13. Niin kai. Kovaa menoa ja meininkiä jo vuodesta 1962.

      Poista
    14. Lienee totta, että 18 täytin vasta vuonna 1980. Sitä aiemmin yrittäjäkauppiaat olivat kuitenkin hyviä ja hellämielisiä, eivätkä monesti pilteiltä kaljan ostoa evänneet.

      Poista
    15. Alko myi 18-vuotiaille vain mietoja alkoholijuomia. Siksi en heti ymmärtänyt, että ravintoloista 18 vuotias aikuinen sai vapaasti ostaa väkeviä. Ravintoloista ostettiin oluista ainoastaan neloskaljaa, kolmonen ei tullut kyseeseen, koska nelonen oli niin paljon hienostuneempaa.

      Poista
    16. Ei silloin nuoriso kovin usein ottanut, ei lähellekään joka viikonloppu.

      Poista
    17. Siis minähän ostin ensimmäisen kaljapulloni jo alle kouluikäisenä, mikäli muistan oikein - voin erehtyä korkeintaan parilla vuodella. Ostin myös tupakkiaskin. Kukaan ei kysynyt henkkareita.

      Poista
    18. Rikun lapsuudesta paljastuu synkkiä salaisuuksia: hänet on herkässä iässä viety järviseudulle katsomaan pesäpalloa!

      Pesäpallihan on junteista junteinta sisäsiittoista hutunkeittoa, jossa lyödään, poltetaan, haavoitutaan ja kuollaan. Ei ihme, että sielu piti turruttaa tolppakaljalla.

      Poista
    19. Heh, en minä tuollaisia häpeile. Yhä edelleen Hyvinkään Tahkoa kannatan ja Sotkamon Jymyä halveksin! Mie oun junteista juntein, en seleviä kuivin puntein!

      Poista
    20. Me etäläkainuulaiset haukuimme sotkamolaisia sudeettisavolaisiksi, koska heidän mongerruksensa kuulosti hieman toiselta kuin jalo oulujärvinen murre.

      Myöhemmin luinkin yhdestä tutkimuksesta, että oikeassa olimme: sotkamon puheenparsi on kainuun murteista kirkkaasti lähinnä savoa.

      PS. Van minä se en veännä kaenuuta, kun olen muualta murreneutraaliin kaivoskylään tullut - sukuni on vankkaa muhoslaista talonpoikais- ja reilua siikajokista merikalastajasukua.

      Poista
  16. Tuolla ylempänä oli puhetta ruisleivästä, kun joku tarjosi Reissumiestä, ylisuolattua limpukan siivua. Suosittelin siellä kaikille Ullan Pakarin tuotteita.

    Tässä teille vielä linkki. Kun avaatte sen, löydätte kuvaamani herkkuleivät vasemmasta yläkulmasta, Siinä se on, maailman paras ruisleipä ja kauraleivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ullan Pakarin Aurinkosämpylät ovat ihan parhaita.

      Suolapitoisuuksiin en yleensä kiinnitä huomiota, enkä ravintosisältöihin enää juuri muutenkaan. Olin niiden suhteen joskus ihan ylineuroottinen, nyt en enää, vaikka jokin ortoreksisen kilvoittelun ihanne onkin iskostunut takaraivoon niin, etten siitä taida ikinä päästä: se on osa persoonaani (lausuu vakavin ilmein samalla kun pyyhkii dallaspullan murut suupielistään).

      Ainesosaluettelojen ja ravintosisältöjen neuroottisen kyttäämisen (ja vertailevan analyysin) ansiosta olen kyllä kehittänyt aika hyvän näppituntuman näihin ruoka-aineasiohin. Silti on hirveän paljon, mitä en tiedä, ja etenkin kun suositukset muuttuvat ja uusia tutkimuksia tehdään, tulee sellainen olo, että olen paljolti uskomusten varassa. Ja hyväksyn sen, kun en voi muutakaan. Enkä enää (paljoa) ahdistu.

      Olisihan se silti ihan kiva tietää esimerkiksi, onko käyttämäni Pansuola parempi vaihtoehto kuin tavallinen suola. Tai onko rypsiöljy saatanasta, eli olisiko sittenkin terveellisempää laittaa leivän päälle voita voi-öljyseoksen sijaan? Kun en tiedä varmasti, toimin mututiedon ja makuaistini mukaan. Terveellisyys ei tosin ole enää se ainoa tavoite. Tai no, riippuu siitä. miten terveellisyys määritellään: luulen, että se on huomattavasti relatiivisempi käsite kuin miten sen aikoinani mielsin.

      Poista
    2. Maku on pääasia, minullakin, kuten tulkitsen sinullakin olevan, Schnur. Vasta sitten tulevat ne terveellisyysseikat, joita haluan ravinnossani noudattaa.

      Suolan välttäminen johtuu yksinkertaisesti lääkärin ohjeesta: suola minimiin. Minulla on sukutaipumus verenpaineen nousuun, vaikka se on aika hyvässä hallinnassa tätä nykyä. Suolahan on verenpaineiselle suurin myrkky.

      Toinen asia, mihin kiinnitän huomiota syömisessä, on viljan laatu. Vältän vehnää, ja syön mieluummin kauraa ja ruista, tai moniviljaa, täysjyvää. Olen huomannut, että vilja vaikuttaa meikäläisen ihoon. Mitä vähemmän vehnää, sen vähemmän taipumusta nokkosrokkoon ja muihin ihottumiin. Muutoin annan palaa, ja syömisessä olen nautiskelija.

      PS Olen myös herkkupylly, ja suuri murheeni onkin, etten voi syödä lakritsia niin kuin tahtoisin. Se nostaa myös verenpainetta. Minusta suklaa ei ole yhtä hyvää.

      Poista
    3. Lakritsiset herkkupyllyt kiehtovat enemmän myös minua kuin suklaiset. Ehkä ikävä kyllä, en ole varma.

      Poista
    4. Maku kyllä, mutta toisaalta olen aikojen saatossa ehdollistanut itseni niin, että parhaiten maittaa ruoka, jonka olen arvioinut terveelliseksi, eettiseksi tai muuten vain riittävän perustelluksi (dallaspullan perustelu oli 1) se, että se oli poistokorissa puoleen hintaan ja olisi voinut joutua vaikka roskiin, ja 2) voimakas emotionaalinen tarve pullakahveille). Nautiskelija minäkin olen, mutta aika vähään ja yksinkertaiseen tyytyväinen: en mikään kummoinen kulinaristi. Jään joihinkin juttuihin koukkuun, niin että voin syödä viikkokausia samanlaisen aterian (ei tarkoita välttämättä lämmintä ateriaa) joka päivä. Koetan silti pitää ruokavalioni mahdollisimman monipuolisena. Parantamisen varaa kyllä olisi, paljonkin

      Lakritsi on minustakin ehdottomasti parempaa kuin suklaa, joskin epäterveellisempää, ainakin kohtuullisesti nautittuun tummaan suklaaseen verrattuna. Ja vaikkei olisikaan, niin - vaikka kärsin pikemminkin liian alhaisesta kuin korkeasta verenpaineesta - olo ei lakujen tai salmiakin syömisen jälkeen ole mitenkään miellyttävä. Kohtuukäytön rajat ovat yllättävän alhaiset.

      Poista
    5. Yksinkertainen ruoka on parasta minustakin: uudet perunat, tuoretta tilliä, voissa paistetut rapsakat pikkumuikut tai hellan pesässä märän voipaperin ja sanomalehden sisällä paistettu silli, ahvenet, ruisleipä, tällaiset perusmaut ovat gourmet-ruokaa minulle. Mansikkaa, mustia viinimarjoja. Siinä se on.

      Poista
  17. Entäpä jos järjestetään kulkue, jossa poltetaan tai häpäistään sateenkaarilippuja tai vastaavia humanistisia, kuten WWF, Amnesty international, entäs Vihreän puolueen lippu ? Saako puolueen lipun häpäistä ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys, olisi hyvä saada tähän vastaus vihreältä aloitteen tekijältä.

      Meitä ihmisiä, etenkin hyvin nuoria, vaivaa usein lähisokeus: emme näe omissa aatteissa vikaa. Tällaisia häväistyssääntöjä ei osata ajatella omaa ideologiaa koskevina.

      Poista
    2. Jospa sitten järjestäisitte jotain tai toimisitte. Mikäs estää? Uh. Eniten tympii kyllä tyhjänpäiväinen jaarittelu ja vatvominen, olipa kyse ihan mistä hyvänsä.

      Mutta voihan se olla, että osa ihmisistä on jo amputoinut itse itsensä niin ettei ole enää minkkäänlaista toimintakykyä, oikein mihinkään.

      Poista
    3. "Nyd mua tympii, voi käyhee, kun mua tympii!"

      Poista
  18. Liputan Leivon leipomon Augustin ruisleivän puolesta! Se on leivottu yli sata vuotta vanhaan juureen. Paperipussissa eikä hintakaan huimaa, Sokoksessa 1,39.

    Vihreiden nuorten aivopierujen takia ei kannata kääntää selkäänsä puolueelle. Se on juurikin kukkahattutätimäistä tuohtumusta! ;)

    Kuunkuiske

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen mielellni kukkahattu, jos siitä leimasta jollekulle iloa on.

      Vihreissä on kyllä muutakin, mikä tökkii. Ville Niinistön jeesusteleva tekopyhyys vaikkapa.

      Poista
  19. Ei pekkapuupäähattuisetkaan sentään sata vuotta vanhaa ruisleipää syö!
    Älä hassujas puhu, kuunkuiske.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa minunkin mainostamassani Ullan Pakarin ruisleivässä on käytettty taikinavjuurta, mikä merkitsee sitä, ettei taikinassa tarvita ollenkaan hiivaa. Se on siis terveellisempi vaihtoehto.

      Sitä en tiedä, uskoako tuota "satavuotista" taikinajuurta, vaikka yritys sitä mainostaakin. Voi se periaatteessa olla tottakin.

      Juurihan kulkeutuu maaseudulla joskus äidiltä tyttärelle jne., monta polvea. Tai ystävältä toiselle. Alan harrastajien, eli leipomistaitoisten keskuudessa se on arvostettu asia.

      Poista
    2. Toivottavasti en ikinä tule niin kyyniseksi, että epäilen lähtökohtaisesti kaikkea! Se olisi minulle hirttosilmukan paikka.

      Leipäpussin päällä lukee, että Fanny ja August Leivo perustivat leipomon vuonna 1913. "Fanny toi taloon tullessaan kaksi merkittävää asiaa: leipomistaidon ja myötäjäisinä ruistaikinajuuren."

      Kuunkuiske

      Poista
    3. Parasta kai oli että Fanny toi Leivon taloon itsensä! :)
      Enkä minä epäile, älä pelkää, äläkä hirttäydy!

      Poista
    4. Ei terve kriittisyys ole kyynisyyttä, Kuunkuiske. Kriittisyyteen jopa opetetaan nykyään oppilaita. Jo minun aikanani esimerkiksi vuonna 2005 yleisissä opetussuunnitelmissa oli kehotus, että oppilaita tulee kouluttaa arviointiin ja kriittisyyteen.

      Esimerkiksi media- ja somekriittisyys ovat painopistealueita mediakasvatuksen opetuksessa äidinkielen tunneilla.

      Erikseen ovat paranoiat ja muut harhaluuloisuudet sekä yleinen ihmis- ja maailmanviha, jossa kaikkea epäillään. Ne ovat kuitenkin vallan eri asia.

      Mutta siis selvää on, että taikinanjuuri voi hyvinkin olla aito kuvaamassasi leipomossa. Kylmä totuus kuitenkin on, ettei sen tarvitse olla aito, vaikka niin pussissa lukee.

      Poista
  20. Iines ei käsittääkseni ole tarpeeksi sisäistänyt Fakiiri Kronblomin sanomaa.

    Suolaa, suolaa, enemmän suolaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi minun ikäluokastani tuli ihan dorkia!

      Poista
    2. Muistan tuon. Ja muistan, miten tuli se aika, jolloin rasvoja paheksuttiin, ja joka tuotteeseesta alettiin valmistaa vähärasvaisia vaihtoehtoja.

      Sama sokerista - tulivat aspartaamit ja muut keinomakeutukset.

      Milloin suolalle tulee jokin korvaava tuote, jotta makkaransyöjät eivät kuole sydän- ja verisuonitauteihin? (Sanoo nimim. Ilonpilaaja)

      Poista
    3. Aika usein olen oman ikäluokkani juttuja lukenut facebookista ja muualta. Sellaisia juttuja, joissa voimakkaasti paheksuvat nykynuorison edesottamuksia. Niitä lukiessani ajattelen, että tuon täytyy kummuta omista nuoruusmuisteloista. Minun ikäluokkanihan oli aivan kauheaa, varasti, rikkoi, rälläsi, juopotteli ja pani kuin kanit. Semmoisista sitä vanhemmiten kasvaa kamalia pikkumussolineja. Nykyäänhän nuoriso on uskomattoman fiksua ja hyvin käyttäytyvää meihin verrattuna.

      Poista
    4. No jaa, ehkä niinkin, jos joistain tietyistä pisteistä katselee. Nykynuoriso on ainakin raittiimpaa kuin minun aikaiseni, joka keksi keskioluen riemut ja joi koreittain. Seksissä erona on se, että teinixit harrastavat seksiä kotona, ja poika- ja tyttöystävät tulevat muina miehinä perheen aamupalapöytään. Ennen piti harrastaa salaa, jopa puskissa. Jos kumppanikandidaatti tuotiin kotiin, vanhemmat eivät olleet varmoja, joko ne ovat harrastaneet seksiä. Oli se aikaa!

      Toisaalta nykynuoret ovat selkeästi itsekkäämpiä ja uusavuttomampia kuin vanhemmat polvet. Omaa kehoa palvotaan ja paikkaillaan monin keinoin. Monilla juomattomuus johtuu juuri tästä fitnesbuumista.Henkevyys ei ole trendi. Keskustelutaitokaan ei ole järin arvostettua - siis älykkyys tai lukeneisuus,, tärkeämpää on se, millainen fyysinen kunto sinulla on.

      Toisaalta mitään ei osata tehdä itse, paitsi ruokaa valmistaa - se on trendi. Kehonpalvontaan kuuluu myös vatsanpalvonta, mutta kurinalaisesti, ja ehkäpä juuri siksi ruoanlaitto korostuukin lähes taiteeksi, kun sitä ajatellaan koko kuntokuurien ajan.

      Minä ja mun keho ja kaikki se mikä mun kehoon liittyy, on ainakin tytöillä johtava trendi.

      Poista
    5. Juu, me olimme valaistuneita, melkein Maharishi Mageshi Yogeja jokainen. Iltaisin teimme puhdetöinä röijyjä, leipälautoja ja lipastoja. Luimme alituisen työnteon ohessa ainoastaan korkeakirjallisia teoksia, tai ainakin sellaisia kirjoja, jotka edesauttoivat henkistä kasvua. Radiosta kuuntelimme kasvattavia ohjelmia ja harrastukseksemme kävimme auttamassa vanhuksia. Oli ne erihienoja aikoja!

      Poista
    6. Täytyy kyllä myöntää, että joku jerrycottonikin välissä meni. Aivan varmasti myös Kolehmaisen kirjoittamat. Luulen, että hänen kirjoittamiensa täytyi olla parhaita.

      Poista
    7. Jumankauta, että olen aina ollut hullu, kun sitä oikein ajattelee. Jotain kymmenvuotiaana luin varmaan Esa Anttalan koko tuotannon. Ei ihme, etten sotakirjoja juurikaan enää jaksa.

      Minä luin sen naurettavan Mouhijärven Uotsolan kirjaston muutamasta hyllystä varmaan suurimman osan. Siellä oli ihana kirjastonhoitaja, joka minulle varasi uusia kirjoja.

      Poista
    8. En tietysti koko tuotantoa, mutta siihen mennessä ilmestyneet.

      Niilo Lauttamustakin tottakai, hän oli ss-mies, jonka kirjoja faijalla oli paljon. "Vieraan kypärän alla". - Aika kova juttu se oli, että ampui itseään sittemmin haulikolla päähän. Neljä vuotta kitkutteli vielä hengissä.

      Poista
    9. Kirjallisista elämyksistäni täytyy lapsuusvuosiltani mainita vielä Hymylehdessä ilmestyneet Jacqueline Onassiksen alastonkuvat ja myöhemmin noin nelikymppinen Brigitte Bardot persu paljaana.

      Poista
    10. Olen tämän ennenkin kertonut, mutta koska tarina on totta niin menköön vielä:

      Ensimmäinen avoappiukkoni oli SS-vikingsoturi ja Lauttamus oli samassa komppaniassa, ja hän väitti olevansa eräs Vieraan kypärän päähenkilöistä, se iloluontoinen vanttera mies.

      Ja kun luin kirjan uudelleen, niin tutulta tuntui.

      Olen ollut vakaasti isänmaallisella linjalla nuoresta pitäen: myös ensimmäisen tyttöystäväni isä oli SS-mies, lisäksi poliisi. Kaksi SS-miestä ei voi olla sattuma.

      Poista
    11. Nyt pitääkin olla SSS-mies. Saatana.

      Poista
  21. Tätä miestä, Wiskaria väitetään Göstän veroiseksi. No, aikanakin tähän saakka
    https://youtu.be/47WzC90RSrI
    tuskin tämän jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wiskaria ei saa haukkua, minun käy koko äijä sääliksi! Ennen häntä luulin, että eihän sitä totaalilahjattomia voi edes olla.

      Poista
    2. Niin tai näin, mutta Wiskari on hyvä tanssimaan. Satuin näkemään, kun hän kiisi parketilla television jossakin tanssiohjelmassa. Mies oli uskomattoman kepeä, notkea ja rytmitajuinen. Menkääpäs ja tehkää sama perässä, pojat.

      Rallit ovat olleet käsittääkseni suosittuja, mutta ympätyn tuntuisia.

      Poista
  22. Itsekin luin lapsena isän Kollaa kestää -romaanin sekä Kolme muskettisoturia, Monte Criston kreivin ja Punaisen neilikan. Jännittäviä, tykkäsin kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki nuo ovat tuttuja ja selittävät meidän menneiden sukupolvien epäonnistumista. Kollaa kestää-sanoista tuli jonkinlainen symboli niistä 70-luvun ihan kamalista juoppohulluista veteraaneista. Ja sittemmin taiteen tohtoriksi väitelleen Jyrki Siukosen bändi. Kirjoituksia kellarista.

      Poista
    2. Kollaa kestää on kuuluisa sanonta siksi, että Kollaan rintama kesti metriäkään vetäytymättä 105 kunnian päivää.

      Täytyy suomenkielen maikkaa kuitenkin korjata sen verran, ettei Kollaa kestää ole mikään romaani, vaan silminnäkijän tapausselostus todellisine henkilöineen, mm. Marokon Kauhu ja Valkoinen Kuolema.

      Poista
    3. Näin tietysti on, Tapsa. Lukemisestani on sen verran aikaa, etten muista siitä mitään, vain sen, että koin kirjan jännittävänä.

      Poista
    4. Marokon kauhu oli ihan pimeä, minua tämä haastattelu jaksaa naurattaa.
      "Ei tässä mitään vaikeampaa ole ollut..." - Siviilissä hän ei myöhemmin pärjännyt, viina ja luonteen ongelmat veivät. Eikä sodassakaan tullut isoa mitalia, kun herrat häntä pelkäsivät. Ihan aiheesta.

      Poista
    5. Hyvät soturit ovat varmaan usein hieman erikoisia persoonia, jopa psykopaattisia, mieleen tulee esim. Törni.

      Tuntemattomassakaan paras soturi ei ole Rokka, ei Koskela, ei Lahtinen, ei Hietanen, vaan se unohdetuin: sekopäinen maailmanrannan rellu Viirilä.

      Poista
    6. Onpa harmi, ettei Edvin Laineen elokuvaversiossa ole ollenkaan Viirilää, jonka joku kenraali sitten teloitti. Tarkk'ampuja taidoiltaan, mutta hävytön suustaan - kertasin hieman opusta. Mollbergin versiota en muista aikoihin nähneeni, ja siinähän Viirilä kai oli - en vain muista hänen rooliaan. Kunpa tämä versio näytettäisiin joskus itsenäisyyspäivänä Laineen sijasta.

      Poista
    7. Viirilän ampui everstiluutnantti Karjula. Ei kenraali. Kenraalit eivät taisteluihin osallistuneet, johtivat niitä. Joskus kyllä hyvin lähellä eturintamaa. Mutta kumminkin muualla.

      Tuolla Viirilä/Karjula tapahtumalla on oma taustansa. Ainakin minä näin olen asian ymmärtänyt? Perääntymisvaihe silloin oli hyvin kaoottista, joukko-osastot hajosivat, ja informaatio... rintamavastuussa olevat johtavat upseerit eivät välillä tienneet mistä on kyse; mitä on, mitä ei ole? - Sellainen on vakava tilanne.

      Poista
    8. Tiesin, ettei ollut kenraali. Arvelin, että kyllä sen joku armeijan käynyt tai muuten tietävä korjaa oikeaksi.

      Viirilä on tosiaan aika vaiettu persoona teoksen tulkinnoissa. muut hahmot nousevat Viirilän yli.

      Poista
    9. Tuntemattoman perusvire kai on sodanvastaisuus: "tämä on kamalaa!" - Kirja on kääntynyt ihmisten mielissä jonkinlaiseksi sodan ja sankaruuden ylistykseksi. Tottakai siellä olleet ansaitsevat kaiken kunnioituksen, mutta ei saa unohtaa sitä, kuinka sota pilasi niin monen elämän, muidenkin kuin kaatuneiden. Ei se mikään ihme ole, että esimiehen ampuma, sotimisessa loistava sotilas on haluttu unohtaa.

      Kirjan olen varmaan pari kertaa lukenut, mutta mielikuvani teoksesta ovat Edvin Laineelta. Siksi Viirilä oli minultakin unohtunut.

      Poista
    10. Sota on kaikkea sitä vastaan, mikä ihmisestä tekee ihmisen. Siis... minulla on luonnontieteellinen maailmankatsomus. Mutta ei se tarkoita, mitä monet tarkoittavat, että darwinismi on samaa kuin että vahvemmat syövät heikoimmat. Näin Hitler ajatteli. Ja luonnossa toki näin onkin: hitaimmat syödään ensimmäisinä. Mutta...
      ihmisenä oleminen on, minun mielestäni, ihan jotain muuta kuin sen todistamista, että on ihminen eläin. Tärkeämpää on inhimillisyys. (Ja sen saatte kukin itse määritellä mitä se tarkoittaa, por favor.)

      Ps. Ihminenhän on eläin - siinä kuin mikä muukin nisäkäs. Ja alun alkaen aika heikosti varustettu; oli aika kesseli kuulo ja helvetin huono hajuaisti ja keskinkertainen näkö... Sitä paitsi oli aika pienikokoinen, eikä ollut ollenkaan vikkelä! Ihmisen selvityminen aikojen alussa oli hyvin pienestä kiinni, ja tämän minä olen parhaimpana selityksenä kuullut: ihminen maistui (saalistajaeläinten mielestä) niin v-tun pahalle, että he söivät ihmisiä vain äärimmäisessä nälässään! Ja sen takia tämä Homo sapiensa, erilaisten muuttumisleikkien kautta, selvisi lajina?Ja menestyi. Miksi, oi miksi? No, siksi (samasta syystä kuin heidän serkkunsa apinat) että heillä oli peukalo joka kääntyi kämmentä vastaan. (Ei muilla eläimillä ole!) Se teki kädestä erinomaisen käyttökelpoisen... jopa niin, että Aivojen oli pakko kehittyä että keksisivät "mitä tuommoisilla kännyköillä voi tehdä?" Ihan totta. Ja kun aivot alkavat kehittyä, nehän kehittyvät logaritmisesti, eli kehittyvät ja kehittyvät vaan... Niin syntyi nykyihminen. (Simpsalabim)

      Pss. Jumalalle minä tässä 'ihmisen kehittymisessä' jättäisin vain jämät. (vrt. maukka perusjätkä: "jätä mulle jämät, et sä mua hämää")

      Ugh! (On muuten samperin kiva välillä paastata!

      Poista
    11. ... po. 'paasata'. (Ja älkää uskoko minua. Koska olen oikeassa.) .

      Poista
    12. Ja tämän minä olen teille sanonut monta kertaa aiemminkin, että mikäs siinä että en sanoisi sitä toiseksiviimeisenkin kerran... ihmisenä oleminen on vaatimaton "funktio". Ajatellaan vaikkapa muurahaisia... hyöhän olivat tiällä jo ennen dinosauruksia, ja ennen Iisalmen kaapunkia, ja aivan varmaan ovat myös ihmisten sukupuuton jälkeen... olemassa, siis. Ja miksi? Koska elävät fiksummin. Siksi. Ei muun takia.

      Ps. Kyllä muurahaisetkin muuten sotivat toistensa kanssa, siis myös samanlajiset, tiedän tämän. (En ole ns. "hyödyllinen idiootti".) Esim. kun ajat autolla Jyväskylästä Sastamalaan - ihan vaan turistina - ja Jyväskylässä autosi lattiamatolle on kivunnut (eli kiivennyt) muurahainen, tällainen tavallinen, Formica rufa, ja päästät sen jaloittelemaan - kaikilla 6della jalallaan - Saastamalan metsiin... Jossa hän tapaa aivan samalaisia formicarufia... niin, arvaatko mitä tapahtuu? Ehkä, ehkä et. Joka tapauksessa tapahtuu niin että nämä satakuntalaiset muurahaiset tappavat silmänräpäyksessä tämän keskisuomalaisen muurahaisen, koska... se "haisee erilaiselle kun me". - Se on lajisyntyistä puolustusmekanismia. Ei Luonnossa tapahdu mitään "sattumalta".

      Poista
    13. Se olisi kyllä hassua kuvitella että KAIKKI suomalaiset kekomuurahaiset olisivat samanlaisia, perussuomalaisia. Ja ruotsalaiset kekomuurahaiset olisivat erilaisia? Ja (ihmisten tekemän rajan takana) venäläiset kekomuurahaiset koko ajan suunnittelisivat invaasiota suomalaisten kekomuurahaisten kimppuun hyökätäkseen... Olisi se, aika kummallista, ajatella näin.

      Mutta näinhän me ajattelemme?

      Poista
  23. Mahdatteko muut kuin Riku tykätä mykkäfilmeistä? Kuudelta tulee Teemalta minun suosikkiani, kivivikasvoista Buster Keatonia. Pidän hänestä jopa enemmän kuin Chaplinista. Hänen vakavat kasvonsa ovat ilmeettömyydessään paljon puhuvat.

    VastaaPoista
  24. Mahdamme!
    Mutta kun olen nähnyt nuo filmit (joita on kaikkiaan noin 400 tuntia), noin kaksi potenssiin 24 kertaa aiemmin (Tapsa osannee laskea kuinkamonta tuntia minulla Keatonin katselemiseen on mennyt siis aikaa...), niin en nyt näitä katso. Vaan keskityn tähän blogiin (jota ilmeisesti aiemmin en ole lukenut?) ja sen kommentoijoi-oi-oi-hin... Jälkimmäiset tuntuvat jotenkin tutuilta. Koska näen paljon painajaisia. (Etenkin nukkuessani.)

    VastaaPoista
  25. Kauemmin Suomessa hallitsijana kuningas on ollut kuin presidentti. Tosin silloin tämän maan nimi oli Ruotsi. Sitten vähän aikaa oli tsaari ja maan nimi oli Venäjä. Mutta ollaan ny si suomalaisia. Kyä se mulle sopii. Miksei muka sopisi?

    Eikä lippuja saa sotata! Ajattele ite, että oot just bussissa matkalla Turusta Helsinkiin, ja oot tahallas paskantanut housuihis, ja oot sen lisäksi tärvellyt matkalippusi, niin ne (= linja-autokuskit) heittävät sinut viimeistään Piikkiössä bussista vek. Vaikka kuinka väittäisit että oot Ylkkärin Päätoimittaja. (Vitut oot, ne (=kuskit) vaan sanoisivat.)

    Hautakiviäkään ei kannata kaadella. Voi käydä kato sillain nääs että Viimäsessä Touhotuksessa, eli Ylösnousemuksessa, joku ei pääse jengin mukaan kun iso kivi on kaadettu just siihen mistä salakäytävän exit...
    Joo.

    Toisaalta, eikös jo Erkki Vala 30-luvulla uudessa "Tulenkantaja" -lehdessä... ei, se oli joku toinen lehti (eikä välttämättä edes E V...) kun päätoimittaja kirjoitti - kun salama (ei suinkaan Hannu!) oli iskenyt kirkkoon ja polttanut sen poroksi, otsikoksi että ..."Herra poltti huoneensa". Kuusi kuukautta (tai oliko se enemmän, ei ainakaan vähempää?) tuli linnaa. Niin että napsahti.

    (-jatkuu- jos jatkuu-)

    (Hardrockiakin kun soittas vähän hiljempää niin kuulis melodian paremmin. Vai mitä Riku?)

    Pohjois-Korea ja Pohjois-Karjala? Ma muutan Pohjois-Pohjanmaahan! Eikun Pohjois-Ahvenenmaalle.

    VastaaPoista
  26. Bruno nimisiä appelsiineja en ikinä ole syönyt. Enkä Alfred-nimisiä banaaneja. Reissumies, kun panee vähän juustoa päälle, ja tomaattimursketta ja sen semmoista, on hyvää kun sen lämmittää mikrossa - edellyttäen ettei se sätki kamalasti vastaan. Kaikki leivät ovat hyviä, toiset vaan toistaan parempia, Kuunkuiske. Ja Schnur. Ja Inkku. Ylhäisten Näkkileipä (jota toivottavasti ei enää valmisteta?) oli niin kovaa, että ihmisellä piti olla ketunraudoista tehty hammasproteesi, jos sitä meinas pureskella. Ellei ollut, äkkiä oli kuin pelaisia pesäpalloa ilman mailaa. Ja phfilman hamphfaita.

    Tähän Anonyymi sopisi: "Näkis kuulijan ja kolisis vaan." Sillä sotakirjoja olen lukenut enemmän suomeksi kuin mitä niitä on edes kirjoitettu. (Olen lukenut myös käsikirjoituksia. Ja myös koneella kirjoitettuja. Mutta en nollia (0) enkä ykkösiä (1)).

    Tapsa, entä jos kaksi SS-miesta solmii sukupuolineutraalin avioliiton, tuleeko heistä silloin §§-miehiä?

    VastaaPoista
  27. Ei, en osaa olla asiallinen. (Voihan a tai v.) Taivaalla pilvet, osa niistä kuin kerityt lampaat, kelluvat. POM POM POM, laulaa ranskalainen omenakuoro. Muurahainen katsoo muurahaispesästään, on hyvin nuori ja ujo vasta, ja pudistaa päätään: "ei hyvältä näytä!"( Eikä kukaan tiedä Mikä hänen mielestään Ei näytä hyvältä? Koska se puhuu niin hiljaa.) Koulussa säästötoimien takia suomenkielen maisterit opettavat enää kalligrafiaa, veistonope tanssii itsekseen balettia eikä opeta veistoa, kielenopettajat vaikenevat eri kielillä kuin sfinksit, matematiikanlukijat yrittävät löytää kimpassa oikealle vastaukselle oikeaa kysymystä - no, siinä on järkeä! Muuten kaikki on kuin 8-pallo, pussitettu. Ja kissa kiljuu kuin kissa jonka häntä on jäänyt ometan oven väliin. (När råttorna har vek dansar katter på bordet.)

    Merkillistä meininkiä!

    Lukekaa novelli (se ei mitenkään liity edelliseen) joka alkaa "Tietenkin eläimet osaavat puhua keskenään.". - Se on Mark Twainin "Bakerin Sininärhitarina".

    Ajattelin, sitten otin olutta, ajattelin enemmän, sitten otin enemmän.

    VastaaPoista
  28. Minä, kun ensimmäisen kerran jouduin/tulin/eksyin Pohjois-Karjalaan, niin... kyllä minä ihmettelin mitä minä täällä teen? (Isäni on Parikkalasta, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä minun kanssani... tai siis tietysti on... on tietysti... mutta Parikkala on Etelä-Karjalaa.) Olin jossain Seminaarissa, asuin yhteismajoituksessa jossain koulussa, en minä tiennyt missä enkä ollut niin kamalasti kiinnostunutkaan, missä. (En ollut silloin käynyt vielä armeijaa ja minusta oli jotenkin "noloa" nukkua huoneessa jossa oli 12 muuta jätkää. Tai poikiahan me oltiin. Ja ne 11 muuta olivat jotain puhallinsoittajia, ei kun ihan totta, vaskisoittajia. Olivat omalla kurssillaan siellä. Ja kysyivät minulta "mitä sä soitat?" En osannut vastata siihen mitään, sitten sanoin (varmuuden vuoksi) että en mitään. Olin siellä nääs jollain v-tun runoseminaarissa. Sain olla yksikseni, se sopi minulle, kuuntelin vaan kun he puhaltelivat niinhin Tuubiinsa ja Foneihinsa ja mihin lie Käyrätorviinsa. He harjoittelivat. (Minäkin harjoitin lyriikan tekoa: aina öisin salaa runkkasin peiton alla. Hiljaa, niin hiljaa...)

    Se oli kivaa aikaa.

    Minulla oli rahaa enemmän kuin koskaan elämässäni siihen asti oli ollut, koska... no, olin pöllinyt äitini pankkikortin. Nostin sillä noin 275;- markkaa. Olut, sellaisissa vaatimattomissa baareissa joissa kävin (eikä minulle vaativissa ravintoloissa olisi edes myyty, mitään) maksoi alle markan. Että... tulin ihan hyvin toimeen! (Ruoka ja majoitus kun oli ilmaista. Kuului kurssiin.) En minä paljoa kyllä luennoilla käynyt, Vilho Viksten siellä sitä veti, minua ujostutti olemassaoloni. Ja se, että mun takanani istuva Mirjam - Mirjami - Polkunen koko ajan pummas multa mun tupakoita.Ja kähisi mun korvaani. - Olin sillon hirveen nätti ja nuori. - Ihan kiva seminaari se oli vaikka aina oli kuuma, oli kuuma kesä, ja minua punastutti aina, kun piti puhua. Tai katsoa jotain toista ihmistä silmiin.

    Sitten tapasin erään äärimmäisen kielitaitoisen pianonsoittajattaren... ja elämäni muuttui. Elämässäni tapahtui Mullistus. (Mutta siitä joskus toiste, Désolé mon ami.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pankkikortti = pankkikirja. Ei silloin mitään kortteja ollut! Ja minulla oli äitini allekirjoittama valtakirja millä minä sillä kirjalla pystyin rahaa nostamaan. Olin itse sen väärentänyt. Ja se, vaikka itse sen sanonkin, oli pirun hyvin väärennetty!

      Ps. Äitini, vahva ja taiteellinen ihminen itsekin, tietysti närkästyi käyttäytymisestäni. Mutta ei edes vihastunut. Hän ymmärsi. Ja jokaisen pennin - tosin ilman korkoja - maksoin kyllä takaisin!

      Pohjois-Karjala... joopa, joo.

      Poista
  29. Näitä jutusteluja on kiva lukea, mikis. En viitsi sotkea tarinoitasi kommenteillani, mutta joka sanan luen ja nautin. En kehu enempää, ettet ala kiemurrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kommentoin täältä Iinukan söpön selän takaa: ei Suomi ole ikinä kuulunut Venäjään, saatikka että maamme nimi olisi Venäjä ollut - sen sijaan Suomi kuului Suomi-nimisenä suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Siinä on vissi ero.

      Poista
    2. Muurahaisista totean, että pelottomampia otuksia ei maa päällään kanna: vaikka miten jytistäisit rautakorkoa kivilattiaan, niin ohikulkeva muurahainen nousee ensin takajaloilleen ja käy sen jälkeen empimättä kimppuun!

      Niillä ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Mutta niitä on monta. Niille pärjää vain oveluudella.

      Poista
    3. Viirilästäkin vähäsen: kas, siinäpä persun prototyyppi!

      Mölisee älyttömiä, pukeutuu rähjäisesti, vastailee idioottimaisesti virnuillen viisaammilleen, ruma kouluttamaton törppö, joka ei välitä paskaakaan arvovalinnoista ja korkeakulttuurista.

      Poista
    4. Tapsan persujen ja Viirilän vertaukseen sanoisin, että olkoon sitten niin. Mutta minä muistan joskus nähneeni, kun mahdollisimman auktoriteettikammoinen ja vastenmielinen häirikkö perusteli omaa käyttäytymistään Rokalla. Silloinkin ajattelin, että olkoon sitten niin, mutta entäs se kredit-puoli. Viirilä tai Marokon kauhu olivat kuitenkin mestareita siinä silloisen tekemisen olennaisessa.

      Poista
    5. Ymmärsit piilosanomani toisen puolen. Toinen puoli oli tietenkin selkeämpi: potku akateemisen teekeilijän viherpunakkaan nilkkaan.

      Poista
  30. EI Suomi-niminen maakappale ole ikinä kuulunut Ruotsiinkaan... vaan Sverigeen. Ja Tapsa, Suomi niminen niemenkappale oli aikoinaan osa Venäjää! Oli, oli! (Samalla tavalla kuin Viro ja Puola.) Suuriruhtinaskunta oli vitsi; oma markka ja omat postimerkit ja oma kieli (=ruotsi) meillä oli mutta ei omaa ulkopolitiikkaa. Ja maa, jolla ei ole omaa ulkopolitiikkaa, ei ole itsenäinen maa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias, Kasanin, Astrakanin, Puolan, Siperian ja Taurian Kersonessoksen Tsaari, Pihkovan herra ja Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas, Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallenin, Samogitian, Białystokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas, Nižni Novgorodin, Tšernigovin, Rjazanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Beloe Ozeron, Udorian, Obdorian, Vitebskin ja Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas, Iberian, Kartalinian, Georgian ja Kabarinian ja Armenian herra ja hallitsija, Tšerkessien ja vuoristoruhtinaiden perintöruhtinas ja hallitsija, Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Dithmarschenin ja Oldenburgin herttua julistan armollisesti seuraavalla tavalla:

      Nykyisen Suomen alue oli osa Konungariket Sverigen valtakuntaa, sen itäinen maakunta, mutta laillisessa mielessä Suomi ei ole ollut ikinä osa Venäjää, vaan ainoastaan kuulunut samaan Keisarikuntaan sen kanssa.

      Tämä siis laillisessa mielessä, kun taas de fakto -mielessä Suomi tietenkin oli täysin Venäjän vallassa. Siitä ei ole erimielisyyttä.

      Poista
    2. Mikis, ei Furstendömet mikään vitsi ollut, kyllä Aleksanteri I sen tietoisesti salli tapahtua. Eikä se ollut vitsi myöskään käytännön tasolla. Venäjällä vallitsi maaorjuus ja lait olivat kuta kuinkin mielivaltaisten käskyjen tasolla. Suomessa olivat voimassa vanhat Ruotsin lait de fakto (obs. Tapsa) etc. On totta että 1800-luvun lopussa tulivat ns. sortovuodet mikä johti vastatoimiin suomalaisten puolelta ja lopulta Suomen itsenäisyyteen.

      Minullakin on ollut vieraana kauniina kesäpäivänä omalla pihallani nainen joka otti osaa 1905 suurlakkoon silloisessa Wiipurissa ja mielellään muisteli silloista mielenkuohua ja kuinka he saivat asiasta rangaistuksia kun alaikäisinä osallistuivat mutta rankaisijat heidät myös sallivat kukitettavan.

      Suomi siis harjoitti jo silloin reaalipolitiikkaa ja se kannatti niin hyvin että autonomiaa pystyttiin myös puolustamaan toisin kuin miten kävi äkkipikaisten puolalaisten, noin esimerkiksi.

      hh

      Poista
  31. KivaA, kiva kuulla!
    Musta (= minusta) on kauheen kiva olla väärässä. Koska silloin oppii aina jotain uutta. Yleensä (n. 99,97 %sti) olen oikeassa. Silloin ei mitään uutta enää opi.

    tuus

    VastaaPoista