"Opetelkaa ruotsia - JUNTIT!" Tähän huudahdukseen Juha Hurme päätti riemastuttavan ja suureksi osaksi ruotsin kielellä pitämänsä kirjallisuuden Finlandia-palkintopuheensa. Keskustelupalstat täyttyivät samantien loukkaantuneiden älämölöstä ja pakkoruotsin vastustajista.
Taidan yhtyä Hurmeen sanoihin - juntit. Miten aikuiset ihmiset voivat olla noin huumorintajuttomia puusilmiä, ja - omaa kulttuuriaan osaamattomia. Hurmeen suusta "juntit" on rakkaudentunnustus. Ja hän on itse juntti numero yksi, kuten hymyillen mainitsi aamuteeveessä. Kun lukee Hurmeen kirjoja, luulee vähemmän.
"Sivistys ja valistus ovat kovinta todellisuutta. Kaikki muu niiden rinnalla on roskaa." Kunpa Sanni Grahn-Laasonen lukisi nämä Hurmeen viisaat sanat ja lopettaisi höpinänsä digiloikista ja koodaribusseista. Jos ei ihminen tunne henkisen kulttuurinsa juuria, hän ei tiedä mitään. Käykääpä lukemassa Hurme-keskusteluja miltä tahansa nettifoorumilta, niin joudutte sellaiseen pimeyden valtakuntaan, että! Lisää humanistisia aineita opetussuunnitelmiin: äidinkieltä, kirjallisuutta, historiaa, uskontotiedettä, musiikkia, eri taiteita! Digi on väline, ei päämäärä.
Ministeri Sampo Terhokin muuten munasi itsensä pahanlaisesti myötäloukkaantumalla tästä Hurmeen junttipuheesta. Katsokaa, hyvät lukijat, Ylen aamuteeveestä, miten viehättävällä tavalla Hurme pyytää Terholta anteeksi. Virkistyin tästä paremmin kuin kofeiinista, jota kupistani siemailin. Ihana Juha Hurme, olen myyty. Taidan alkaa taas hipiksi. Rakastan ruotsin kieltäkin, joten se puoli on valmiiksi kunnossa.
Kuvan nainenkin näyttää rakastavan Hurmetta, niin hanakka on kaulaan ripustautuminen. Vaan arvatkaapas, mihin Hurme aikoo voittamansa 30 000 euroa käyttää. Ette tainneet arvata, enkä olisi minäkään. Siis ruokaan, ja elelee summalla kaksi vuotta. Tässä jään hieman miettimään, mitä Hurme oikein syö.
Syömisestä aasinsillalla kerjäläisiin ja muihin onnettomiin. Mielenkiintoinen on laittomasti maassa oleskelevien eli ns. paperittomien eilinen sosiaalisten tukien laajentamispäätös Helsingissä. Paperittomilla tarkoitetaan siis ihmisiä, jotka oleilevat maassa ilman oleskelulupaa tai joilla ei muusta syystä ole oikeutta terveyspalveluihin.
Käsittääkseni edellinen määritelmä kattaa myös turistit. Ja huomioon on toki otettava sekin, että kaikilla ihmisillä, myös oleskeluluvattomilla, on Suomessa oikeus kiireelliseen terveydenhoitoon, esimerkiksi ensiapuun.
Oli miten oli, ihmisestä täytyy pitää huolta, vaikka hän olisi laittomasti maassa. Näin sanoo minunkin kristillinen ja myös sisäinen etiikkani. Kuitenkin, kun viimeksi kävin Helsingissä, minua kiellettiin antamasta romanikerjäläisille mitään ja katsoin ihmetellen, kun kaikki, aivan kaikki - joukossa oli taatusti vihreitäkin ja epäilemättä jokunen demari - kävelivät kerjäläisten ohi kitsain sydämin ja suljetuin lompakoin.
Yksikin romaninainen, reppana, tarjosi liikuttavasti sinivalkoista Serlan nenäliinapakkaustaan myyntiin. Seuralaiseni kiskaisi minut pois mahdollisesta ostotilanteesta. Miksi tämä nyt stadissa virinnyt auttamishalu ei silloin tositilanteessa ja syysviimassa näkynyt? Kukaan ei vienyt sitä naisraukkaa edes kahville läheiseen baariin. Kysyn vaan.
(Valokuva: Lehtikuva, Emmi Korhonen, ESS)
Tämä Hurmeen ansaittu voitto piristääkin mukavasti tulevaa Einesbaarin alustustani. Viimeistelen sen varmaankin viikonloppuna.
VastaaPoistaVoinkin käsitellä kätevästi siinä samalla omaa viha-rakkaussuhdettani Hurmeeseen. Tosin se kääntyi Nyljettyjen ajatusten myötä väkevästi rakkauden puolelle.
Sehän suokin oikeuden antaa Hurmeelle myös muutama korvatillikka...
PS. Terhon myötäloukkaantuminen oli todella typerää. Voisin lisätä Hurmeen teesiin omani: opetelkaa viroa, lukiolaispölvästit, niin ymmärryksenne suomen kielestä syvenee!
Nurkan takana olevassa kuplassa vallitsee tietenkin ikiyö.
VastaaPoistaKouluissa pitäisi mielestäni opettaa paljon entistä enemmän terveydellisiä aineita: toisten kanssa juttuun tulemista, omasta terveydestä ja kunnosta huolehtimista, kanssakulkijoitten erilaisten ajatusten ja pyrintöjen arvostamista. Voi siinä jotain vanhakantaisia oppiaineitakin olla, mutta esim. vieraat kielet ovat rankasti yliarvostettuina esillä Suomen kouluissa. Englanti riittää ja äidinkieli. Aika vähällä matematiikallakin nykyään pärjäilee. Numerot on hyvä tuntea, niin osaa tulkita Mestiksen sarjataulukoita.
Odotan korvatillikkojasi innolla, Tapsa. Ja saan viikonlopulla Nyljetyt sopivasti loppuun. Niemi odottaa e-kirjana Elisa-kirjastossani (sis. mainont.).
VastaaPoistaViron kieli kuuluisi myös tuntea, niin samaa mieltä. Kaiholla muistelen yhä kauemmas etääntyvää nuoruusaikaani, jolloin Herbert Salu opetti meitä viron saloihin. Eesti lugemik seisoo vieläkin hyllyssäni.
Matematiikasta olen kanssasi niin samaa mieltä, ketjukolaaja. Taskulaskimella olen pärjännyt hyvin, jopa prosenttilaskuissa.
VastaaPoistaMutta siis historiasta olen huolestunut, sillä se kuuluu yleissivistyksrn kivijalkaan. Samoin uskontotieteet, eli kaikkien maailmanuskontojen merkitys ihmiselle ja kulttuurien rakentumiselle on mittaamattoman merkityksellistä.
Kannatan myös tuota terveyteen liittyvää opetusta, kunhan se pitää sisällään nimenomaan sielullisen puolen, ihmisen moninaisen käyttäytymisen ja psykologian - mutta ei tiukkaa diagnosointia eli asioitten tautiluokitusta.
Matematiikasta olen sitä mieltä, että sen parempi hallitseminen olisi erittäin tärkeää. Viittaan vaikkapa niihin lukuisiin tumpeloihin, jotka eivät osaa suhteuttaa menojaan tuloihinsa.
VastaaPoistaUskontotieteessä komppaan Iinukkaa. Juuri näinä päivinä, kun ankara uskonto tunkee väkisin tänne maallistuneeseen pohjolaankin, sen perusteiden tietäminen olisi tervettä. Erittäin hyvää se tekisi uskonnollisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien lapsukaisille.
Ketjukolaajalla näkyy olevan mielenkiintoinen kirjablogi. Vilkaisin äkkiä Gottlundista kertovan osuuden ja ihan asiaa se oli.
No juuri tämän takia huijasin vähän, ja otin lukiossa etiikan ja toisaalta uskontotieteet.
PoistaEn olisi ev.lut. meinaan saanut valita kuin uskonnon.
Minkä olin jo kybällä vetänyt läpi 15 vuotta aikaisemmin...
Ei ollut paljon lukiotasoista opittavaa siinä.
Raamatun luin sitten taas silloin kun pikkusiskoni vaati että käyn riparin, päästäkseni kummitädiksi.
Olin jo kummitäti - mutta en lähde vänäämään itkuisen pikkusiskon kanssa, jonka ympärysmitta on yli 120 cm, ja joka pelkää Kaikkea.
Kun mun ripari helpotti, by all means.
Ja oli kivaa jutella papin kaa - mulle osui naispappi, puhuttiin siitäkin. Siis naiseudesta ja kirkosta.
Hyvä homma! Ja juu, kävin oikein ripillä, oli yksityinen tilaisuus Aleksanterin kirkossa...
Olisin siis päässyt läpi sillä, että olin lukenut raamatun - mutta en halunnut.
Ihan valtava määrä kulttuurihistoriaa, länsimaista, nivoutuu uskonoppeihin.
Uskoipa uskontoihin tai jumaluuksiin tai ei, on hyvä tietää, mistä puhutaan, vanhemmat kirjatkin aukeavat uudella tavalla - jopa tavalla, joita ne on kirjoitettu!
No niinkun vaikka Moby Dickissä se Ishmael-nimi on juju koko juttuun, ja tapa jolla se kerrotaan avain koko kirjaan. - Siis näin minulle kerrotaan. Itse luen enemmän dekkareita ja romansseja....
Esimerkiksi kristinuskollahan on ollut monenlaisia positiivisia ja yhteiskuntaa mullistavia vaikutuksia, kuten nyt vaikkapa pakanuuden poistuminen ja sitä kautta maagisen taikauskon väheneminen, noitarovioiden ja ihmistappojen väheneminen, kristillisten hyveiden esiinnouseminen. Kukapa ei pitäisi vaikkapa köyhän tai heikon auttamista hyveenä? Tai ihmisyyden näkemistä rikollisessakin? Anteeksianto on hyvä, nöyryyskin on hyvä ellei käsitä sitä mielistelyksi ja matelemiseksi. Sitähän se ei ole.
PoistaVaan mikä myös sivistyksen kannalta tärkeää: kristinusko toi meille luku- ja kirjoitustaidon. Kaikki muu kulttuuri alkoi tulla sen myötä.
Olisikin kummallista, jos historia ja uskontotiede siis poistuisi koulujen opetussuunnitelmista. Se olisi häpeällistä ja suurin kulttuurinen skandaali aikoihin.
Luulenpa, Tapsa, että tulevalle kuluttajalle olisi enemmän hyötyä jonkinlaisesta teoreettis-käytännöllisestä yhteiskuntatalouden ja henkilötalouden opetuksesta kuin puhtaasta numeroitten käsittelystä eli matematiikasta.
VastaaPoistaKannatan uskontotiedon opettamista kaikille yhtaikaa, ei eriytetysti muslimeille, kristityille jne. Minulla on sellainen käsitys, että esimerkiksi Ruotsissa on kaikille yhteinen elämänkatsomustiedon tai uskontotiedon opetus. Muutenkin kannatan enemmän integraatiota kuin erilliskulttuureihin lokeroitumista. Muslimilapsille tekisi eetvarttia kuulla muistakin uskonnoista ja niiden merkityksestä kulttuurin kehittymiselle. Suomalaislapsillehan on jo kymmeniä vuosia opetettu uskontoa uskontotieteen näkökulmasta.
Muuten, pidän sellaisista kirjablogeista, joissa luettavaa valitaan myös trendikirjojen ulkopuolelta. Ketjukolaajalla on hyvä valikoima ajatonta kirjallisuutta. Linkki on sivupalkissakin, Tahaton lueskelija.
Ei minun tarvitse käydä lukemassa Hurmeen herättämiä nettikommentteja. Tuo "pimeyden valtakunta" ja sen argumentit ovat jo tuttuja ja lukemattomat kerrat luettuja.
VastaaPoistaVielä on vähän matkaa amerikkalaisten nettipalstojen brutaaliuuteen. Siellä näillä öykkäreillä on tukija korkeimmalla paikalla.
Noh, en tiedä niistä muista, sillä luen keskusteluista nykyään vain HS:ien hyvinkin asiallisia keskusteluja, jotka ovat edelleen ennakkosensuroituja, mutta kohtalaiseen objektiivisuuteen pyrkien. Kaikenmielisiä kommentteja sallitaan.
VastaaPoistaHurme-keskusteluissa pimeyden valtakunnalla tarkoitin tietämättömyyden valtakuntaa, puusilmäistä tajuamattomuutta. Ei tunneta yhtään suomenruotsalaisuuden ja ruotsin kielen merkittävää vaikutusta suomen kieleen ja kulttuuriin. Ei lueta kirjoja, ei tunneta kulttuurihistoriaa, vaan korkeintaan poliittista historiaa. Ja ruvetaan vaahtoamaan jostakin pakkoruotsista, josta ei ollenkaan ole tässä kyse. Henkistä pimeyden valtakuntaa!
Ongelma on toinen kuin me pakkoruotsimme lukeneet ymmärrämme, myöskään Hurme ei ymmärtänyt mitä sanoi ja kenelle. Ne, jotka eivät hänen ruotsiaan ymmärtäneet, olivat dysleksikot, maahanmuuttajat ja kulttuuris rakastavat duunarit.
VastaaPoistaNäin kirjoittaa nuori mies blogissaan ja tämän soisi kuuluvan Hurmeen ja hänen ymmärtäjiensä korviin:
Kerron teille julkisen salaisuuden: en osaa muodostaa ruotsiksi oikein yhtäkään lausetta. Ylipäätään olen kielissä ihan paska. Yksinkertaisesti mahdottoman ruotsin kurssin vuoksi myös kandin tutkintoni lepää ruotsia vaille valmiina yliopistolla. Luultavasti ikuisesti. ---
---. Ymmärrän tarpeen ruotsinkielisille palveluille. Kaksikielisyys on itsestäänselvää. Kielten opiskelu todellakin avartaa maailmaa ja sivistää, mutta ei itsessään ole koko sivistys eikä opiskeltavan kielen tarvitse olla ruotsi. ---
---
Juha Hurmeen eiliseltä Finlandia-palkintopuheelta ja "opetelkaa ruotsia, juntit" -puheelta tuskin kukaan on voinut välttyä. Myönnän rehellisesti, että pahoitin siitä mieleni ---
--- elitismissä ruotsi --- eniten näkyy. Siinä, kun suomenruotsalainen puhuu suomenkieliselle ruotsia ihan vain koska voi, ei koska tarvitsee. Siinä, kun ruotsinopettaja vahingoniloisesti naurahtaen aloittaa, että olit kyllä kaikista hylätyistä ehdottomasti heikoin, ruotsi ei tule päästäsi ulos järjellisessä muodossa kun pitäisi oikeasti käydä tentti läpi siinä mielessä, että joskus voisin päästä siitä läpi. Siinä, kun kirjallisuuspalkinnon pitäjä puhuu puolet ruotsiksi ja hörähtää loppuun, että opettele juntti ruotsia ja koko ylhäinen kirjallisuusväki katsomossa nauraa. Se ei ole minusta lempeää huumoria, se on ilkeää. Minäkin olen kirjallisuusihminen: kirjoitan, luen ja olen paperillakin ruotsia vaille kirjallisuuden tuntija. En tosin selvästikään saman kirjallisuuden kuin Juha Hurme.
Sivistynyt ja fiksu kun voi ihan hyvin olla osaamatta ruotsia. Asioista voi olla perillä ja aikaansa seurata.
--- Kielitaidoton junttikin tajuaa, ettei Hurmeen peräänkuuluttamaa sivistystä vaalita sanomalla toisen olevan tyhmä.
http://www.tamankylanhomopoika.fi/2017/11/ruotsin-kieli-ei-ole-sivistyksen-mittari.html
Anonyymi, Tämän kylän homopojan blogista lainaamasi kokonainen kirjoitus on hyvä, ymmärrettävä, ehkä hivenen liikuttavakin, ainakin sympaattinen. Siinä yhtyy kirjoittajan ajatuksiin ja tuntoihin. Kontekstistaan irrotettuna tekstirakennelmana se ansaitsee aplodit.
PoistaVaan jos Tämän kylän homopojan kirjoitus siirretään siihen kontekstiin, josta se on virinnyt, Juha Hurmeen palkintopuheeseen, kirjoitus on valtava olkiukko, joka ei kestä edes tyyntä.
Hurme on taiteilija, joka käyttää esiintyessään taiteen keinoja, hän on näyttelijä, joka improvisoi yleisön reaktioiden mukaan, hän käyttää huumoria, sarkasmia, ironiaa, hän kärjistää, hän riepottaa yleisöä, mutta tekee sen rakkaudella, luottamuksesta yleisön ymmärrykseen.
Kun hän sanoo, että opiskelkaa ruotsia - pitkä tehotauko - juntit, niin siinä hän on selvästi yhtä kuulijoiden kanssa, ymmärtää jotain suomalaisuuden perimmäisestä olemuksesta, mutta ei halveksi sitä.
Tällaisia me olemme, ja meidän kirjallisuutemme nyt vain on versonut ruotsin kielen avulla, sen kautta. Kivi luki Cervantesinsa ruotsiksi, samoin muut painavat klassikot, koska meillä ei ollut suomenkielistä romaanikirjallisuutta. Suomenruotsalainen kirjallisuus - Runeberg, Diktonius, Södergran, Topelius, Björling kirjoittivat kaikki ruotsiksi ja nuo meidän kansalliset aarteemme ovat ruotsista suomennettuja. Jopa Kivi kirjoitti Nummisuutarit ensin ruotsiksi, mutta suomensi sen sitten itse.
Toisin sanoen puhe koski kirjallisuutta, ei nykyistä kielikeskustelua ruotsin kielen opetuksesta. On puusilmäistä ottaa tällainen taiteilijan puhe konkreettisesti.
Sampo Terhoa olen pitänyt melko fiksuna, mutta tragikomiikan puolelle vetää, kun poliitikko on oikein epätoivoinen itsensä ja puolueensa kannatuksen suhteen. - Poliitikon syvin ja sisin olemus loistaa.
PoistaHesarissa joku viisas kertoi hienoja syitä nykyisen presidentin uskomattoman isolle kannatukselle. Kissan viikset, vastaehdokkaat vaan sattuvat olemaan politiikan sakkapohjaa ja kansa tarttuu epätoivoissaan yhteen järkevyyttä osoittaneeseen. - Eikö muka kenestäkään muusta siinä ole komediaa, että Thorvalds entisenä ääritaistolaisena, pussihousustalinistina, on nyt, varmaankin ihan oikein sanotusti, oikeistolaisin. Tämä ehdokasporukka ei ole tosiaankaan pakan päällimmäisiä tai kakun kermaa. Vain Väyrystä se sortin sakki enää huutaa joukkoonsa.
Meni vähän sivuun, mutta tältä pohjalta ajattelen ministerin surkuhupaisaa "raivostumist5a". Terholle täydet kymmenen poliitikkopistettä. Ja potku perseeseen.
Ennen vastustin ruotsin kielen kohtuutonta valtaa, mutta persut saivat minut vaihtamaan mielipdettä.
Minäkin petyin Sampo Terhoon, koska hän on ollut asiallinen ja hillitty puheissaan. Nyt meni yli, ja tämä oli hänelle henkilökohtainen moka.
PoistaMistähän tämä "pakkoruotsin" viha johtuu perimmältään? Muistan, miten ystävämme Jape jo oli kiivas pakkoruotsin vastustaja.
Jungner selitti aamuteeveessä Niinistön suosion nousua 80 prosenttiin Haavistosta johtuvaksi. Kun viime vaaleissa Haavistoa äänestivät laskelmoiden ne, jotka kammosivat oikeiston Niinistöä, niin nyt he ovatkin siirtyneet Niinistön taakse, koska Niinistö ei puhukaan oikeistolaista kovaa talouspolitiikkapuhetta, vaan enemmän arvopohjaista retoriikkaa, jossa jopa lähestyy vasemmistoa,
Omana mielipiteenäni sanon, että homopoika-blogin kirjoitus on mieltä vailla ja ajatusta ilman. Utan vidare.
PoistaJungner sanoi, tuuli hänen huuliaan ja korviaan heilutti. Lapsi kiljahti: "kattokaa, ku tolla lentoon lähtevällä miehellä on pitkä nenä!"
PoistaKirjoitus on laadittu huolellisesti, se on hyvin perusteltu, oma ajatus on saatu hyvin esille, kirjoittaja puhuu sydänverellään - minusta se on sympaattista.
PoistaTätä Tämän kylän homopojan kirjoitusta on siirretty myös Katleena Kortessuon Ei oo totta blogin kommenttiosioon, jossa viestintäasiantuntija pitää sitä hyvänä, ja oikeaan osuneena, ja sitten taas Hurmeen puhetta ilkeänä ja vääränä. Olen niin hämmästynyt, etten saa sanaa suustani! Viestinnässä nimenomaan kontekstin huomaaminen on avainasia. Ja sävyjen.
PoistaSuomen kansa on järkevää väkeä ja siksi tiedän, ettei Niinistön mahtikannatuksella ole mitään tekemistä Niinistön poikkeuksellisen erinomaisuuden kanssa.
PoistaEikä sillä ole kovin paljon tekemistä edes vastaehdokkaiden värittömyydenkään kanssa.
Kyse on vain siitä, että Niinistö on osoittautunut virassaan ihan asialliseksi ja luotettavaksi tolkun ihmiseksi, joka hoitaa homman niin kuin pitääkin.
Kansa tietää, ettei kukaan vastaehdokkaista hoitaisi sitä yhtään paremmin - parhaat ehkä yhtä hyvin ja muut huonommin. Edes puolueella ei ole näissä vaaleissa väliä, kuten yleensä aiemmin, vaan nämä ovat puhtaasti henkilövaalit.
Ehdokkaissa ei ole edes yhtään sellaista, jolle voisi oikeasti antaa prostestiäänen. Mitä vastaan protestoi, jos äänestää Luhtasaarta, Torvaldsia tai Väyrystä? Ei mitään, vaan sen sijaan kannattaa älyvapaata kreatonistia, epäluotettavaa tuuliviiriä tai itsekeskeistä narsistia.
Halla-aho olisi oikeasti kerännyt protestiääniä, väitän minä. Presidenttinä hän tietysti olisi ollut huono ellei peräti tumpelo, kuten älyköt usein, mutta se on toinen asia.
Korjaan itseäni: eivät nämä vaalit ole tietysti henkilövaalitkaan, vaan mieluummin vaalit Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuvuudesta.
PoistaMyös muut maltilliset ehdokkaat jatkaisivat tätä linjaa, mutta eivät sen paremmin kuin Niinistökään, mieluummin hieman löperömmin. Vetäjää ei siis järkeä vaihtaa.
PoistaMinullakin painaa valinnassani eniten Niinistön tolkullisuus. Hänessä en ole lisäksi havainnut populismia, enkä kumartelua edes omien puoleen. Kolmanneksi: en pidä pahana sitä, että presidentti on enemmän isänmaallinen kuin kansainvälinen.
https://yle.fi/uutiset/3-8508137
Presidentinvaali on sivuseikka. Suomessa joja on järkevää poliittinen valta on pääministerillä. Siihen ei voisi edes vaikka ilkeilymielellä kuvitella Halla-ahoa. On mahdoton kuvitella että pääministeri olisi muu kuin "voissa paistettu" poliitikko. Juha Sipilä on ainakin epäonnistut kokeilu. Ei osaa hallita komprominsseja. Perustuu vain valtapolitiikkaan että meillä hallituksessa on enemmistö. Se pitkällä trähtäyksellä toimi.
PoistaKenelle Jumala antaa viran, sille hän antaa järjen. Vai miten se menee?
PoistaSelvää on, että poliittinen valta demokratiassa on eduskunnalla, hallituksella ja erikoisesti pääministerillä.
Oli pääministerinä kuka tahansa, hän on aina huono, erikoisesti tämän hallituksen pääministeri. Tosin hän on saanut talouden pitkästä aikaa nousuun, edellisen hallituksen jäljiltä, mutta sehän olisi kait tapahtunut ilman häntäkin.
Ei pääministeri ei tämä hallitus ole saanut taloutta nousuun. Älä puhu.Suhdanteet on maailmassa kääntyneet nousuun ja Suomi siinä. Sipilän hallitus tätä yrittää jarruttaa. Se heidän rooli on myös kaikessa muussa ollut, tai olet aivokääpiö.
PoistaPuhutpas rumasti, Anonyymi. Tuommoinen nimittely syö kommenttisi uskottavuutta. Etkö osaa viestiä ystävällisesti ja asiallisesti? Ellet, viesti siellä, missä ruma puhetyyli on ok. En minä mitään ole väittänyt, kunhan kertasin vaan faktoja. Minä en järin usko minkään puolueen poliitikkoihin.
PoistaLuku- ja kirjoitusvaikeudet, siis dyslexia, johon TKHP, Eino, viittaa omalla kohdallaan eivät ole seurausta kielistä, ei edes ruotsin kielestä. Eino kertoo, että hän "on huono kielissä". Luki-vaikeudet ovat hahmotushäiriö, ja monet siitä kärsivät kokevat usein olevansa huonoja tai tyhmiä. Niinhän ei ole vaan ainoastaan vaikeutta oppia, joka ei ole sama asia kuin ettei oppisi ollenkaan. Kyse ei ole älyllisestä vajaudesta vaan oppimisvaikeudesta. Koulussa nykyisin otetaan lukihäiriö huomioon, samoin yliopiston pääsykokeissa (saa ylimääräistä vastausaikaa) sekä käsittääkseni myös yliopisto-opinnoissa tähän oppimisvaikeuteen suhtaudutaan ymmärtäväisesti.
PoistaErityisesti kirjallisuudenopintoihin kuuluu tietenkin kieliopinnot, nehän kuuluvat itsestäänselvästi kirjallisuuteen. Joten mikäli ryhtyy opiskelemaan kirjallisuutta, niin täytyy olla tietoinen opintojen sisällöstä. Eino on valinnut opinnot joiden suorittaminen on kieltämättä hänelle haasteellista, mutta tuskin kuitenkaan mahdotonta. Riippuu tietenkin dyslexian laajuudesta.
Einon pitäisi myös ymmärtää, ettei Hurme tarkoittanut häntä sanoessaan "juntit". Moni muukin oli ottanut itseensä, Sampo Terhon lisäksi, ikäänkuin Hurme olisi osoittanut sormella juuri "minua" tai "meitä". Some-aikakausi saa näemmä ihmisen luulemaan, että kaikki mitä hän kuulee tai lukee koskee häntä itseään henkilökohtaisesti. Eikä ymmärrä sanojen kontekstuaalista yhteyttä, kuten tuolla edellä Iines mainitsikin.
Ehkä tuo luki- ja kirjoitushäiriöisten huonommuudentunto johtuu paitsi turhautumisesta myös siitä kohtelusta, jota he ovat saaneet vuosien varrella. Kotonakin voi olla sellainen tilanne, että lasta kovistellaan turhaan, kun ei aluksi ymmärretä, ettei häiriö ole lapsen vika eikä johdu mistään älyllisestä vajeesta, päinvastoin. Moni lukihäiriöinen voi olla hyvinkin älykäs.
PoistaNostan hattua Einolle, juuri noin pitääkin elää: tulta päin ja nimenomaan omia pelkoja kohti, omia rajoja murtaen. Viis siitä, mitä muut ajattelevat. Uskon, että Eino pääsee päämääräänsä!
Kauhean moni on ottanut puheen konkreettisesti ja tämä on asia, jota nyt en lakkaa hämmästelemästä. Taiteilija siinä puhui, ja taiteilijan kuuluukin kärjistää, provosoida ja riepotella yleisöään, ja samalla itseään. Minun on vaikea nähdä tässä kenenkään mollausta, koska Hurmetta lukeneena tiedän hänen arvostavan nimenomaan vähäväkisiä, heikkoja, sorrettuja ja juntteja. Hän ei pidä itseään junttia parempana, hän on yksi junteista.
Kuka helvetin Eino? Mitä aivokääpiö-anonyymiin tulee, niin joko hän kirjoitti pienessä maistissa tai sitten ei, valitettavasti.
PoistaSuomen viimeisimmän pitkän laman aikana on suhdanteita tullut ja mennyt ja naapurimaat ovat porskutelleet niiden aallonharjoilla - mutta ei Suomi.
Mutta nytkö siis Sipilän akan pojalle kävi oikea moukantuuri ja tämä suhdanne tempaisikin Suomen mukaan nousuun?
Uskon asia se on tämäkin.
No, en oikeastaan tiedä, kuka Eino. Oletan kuitenkin, että tässä hänellä tarkoitetaan Tämän kylän homopoika -blogin kirjoittajaa.
PoistaEino, Eino, et ole kaikkein älykkäimpiä sanan mestareita. Kirjoita vaan, mitä se mulle kuuluu, mutta varoita etukäteen.
PoistaKuulkaas pojat, antakaapas Einon nyt olla, kuka hän sitten onkaan. Muistakaat se, että sanat haavoittavat meistä jokaista.
PoistaTuo "junttiheitto" käsitettiin juuri niin väärin kuin miksi Hurme sitä ymmärtääkseni ei tarkoittanut. Tai kuka käsitti kuka ei. Samastahan olisi kyse jos olisi hän saanut Saamelaiskäräjien Sámediggi palkinnon ja palkintopuheessaan heittänyt, että "opetelkaa meänkieltä, heinäkengät". - Hauska, eläväinen tyyppi. Teatteri-ihmisiä.
VastaaPoistaSitä paitsi Juntit ovat kivoja, siis ihmisinä. Juntti käsitteenä on kuin ilmaan pössähtäisi äkkiä pahanhajuinen pieru. Junttilan talo taas luullakseni sijaitsee Nivalassa, i Nivala.
Kieliä olisi kiva kyllä hallita, ensimmäiseksi opettelisin venäjän.
Ps. En ole vieläkään saanut lainastosta "Nyljettyjä ajatuksia"... no jaa, kai sen joskus saan. Ennen sen lukemista en voi lukea edes Tapsan alustusta siitä. En halua saada vaikutteita. (edes fiksuja vaikutteita)
Aion Hurmeen kirjaan ilman muuta tutustua, mutta tuhraamiseksi on minulta toistaiseksi mennyt. Huomenna käyn ostamassa, om det finns en på lokal bokhandel. - Satans bara!
PoistaRiku, voit ostaa, mutta kyllä sen kirjastostakin helpolla saa, ei ole lainatuimpien joukossa.
PoistaLuin mikiksen kommentin lopusta, ettei Nyljetyt ole ollutkaan kirjaston hyllyssä.
PoistaTaisin sitten neuvoa väärin, sillä täällä olivat kaikki kappaleet sievästi odottamassa lainaajaa. Täällä junttilassa.
Voin muuten kertoa, että täällä on kylänosakin, Junttila, Junttilanmäki, ja se on saanut nimensä muinaisesta Junttilan talosta. Liekö sama, johon mikis viittaa?
Kirjoja en kyllä mielelläni keräile, minulla on niitä turhan paljon pieneen kämppään. Joku kerta pitäisi ihan oikeasti kantaa omistamani tervot (3kpl) ja oksaset (1 kpl), sun muu joutavanpäiväinen, roskikseen. Kannet pitää kai paperikeräyksestä repiä pois. En ole saanut aikaiseksi. Eikä tämä ole mitään rinnastusta Hurmeen (Hurmeeseen?), hänen teksteihinsä en ole lainkaan tutustunut.
PoistaSuomessa on 54 Junttila -nimistä paikkaa ja 1817 sennimistä ihmistä. Sana alun perin tarkoittanee naurista? (En ole etymologi.) Mutta nauris oli ennen peruunan yleistymistä tärkein juurikasvimme. (En ole MTK:n jäsen.) Mutta ilman naurista ja ohraa moni suomalainen olisi jäänyt syntymättä, tai jos olisi sattunut syntymään, olisi kuollut nälkään, etenkin keskiajalla. (En ole historijoitsija.) Mutta... paras lopettaa palkintopuhe tähän. (Kumartaa kevyesti opettajalle. Ja vie Hymypoika -patsaansa varovasti kohti omaa pulpettiaan. Jonne sen pistää.)
PoistaOlen koettanut ratkaista tätä liikaa kirjoja huushollissa -ongelmaa siirtymällä paperikirjojen ostosta e-kirjojen ostoon. Ne ovat hinnaltaan halvempiakin. Nytkin tilasin 17 eurolla Hurmeen Niemen sinne odottamaan.
PoistaOn vain niin, että rakastan paperikirjoja, samoin kuin paperilehtiäkin. Paperikirjalla on kiistattomia etuja. Siihen voi tehdä merkintöjä, sen sivuille voi kiinnittää tarramuistiinpanoja, siitä muodostuu helpommin kokonaisuus, jota on helppo selata. Ja sen tuntuma käsiin, tuoksukin, tunnelma. Ja paperilehti on silmille parempi. Olen kaksi kertaa saanut silmämigreenikohtauksen siristellessäni pientä tekstiä ruudulta. Eli nähnyt hitaasti laajenevan sahalaita-auran näkökentässä, ilman päänsärkyä. Lääkäri sanoi, että ilmiö on tavallinen ja vaaraton, ja se johtuu kuvannollisesti siitä, että "aivorata tukkeutuu näköhavainnoista" eli kirjaimista ja sanoista ja epileptisestä välkkeestä, jonka verkkokalvo ruudulta poimii, mutta jota ei itse näe. Kuvaruutuhan väpättää koko ajan, mutta me emme sitä näe, koska se on äärettömän nopeaa.
Rakastan kirjoja myös ich. Vaikka niistä voi saada pölykartioita, hirmuisesti bakteereja, lesenratteneita ja lukutoukkia (Satyrus semele). Ovat ne silti ihania. Kun sivua kääntää, KRAKHS, ei ikinä tiedä mihin taaas joutuu; kerran itse jouduin PopCorni koneeseen, keskelle PaukkuMaissia... äsch!
PoistaHistoriallisissa romaaneissa taas joutuu keskelle historiallisia tapahtumia, kuten esim. Tolstoin Sodassa ja Rauhassa. Silloin tulee lähinnä nolo olo: mitä mää täällä... ja hätääntyneenä alkaa kaivaa nenäänsä. Joka on etikettivirhe.
Lukemisen jälkeen vaikeinta on kirjoittaminen, se on kai Haavikkoa. No en ny niin tiedä. Eräs luonnontieteiden kand., Eero nimeltään, kun varasti minulta kengät (oli talvi ja maassa rauha mutta myös huhmareittain lunta) enkä siis sukkasillani päässyt Kultajyvään, katkerana kirjoitin
(elegia)
Kengän ne veivät, jäihän jalka,
alppikengistä jäi vain jäljet.
Joo, Tapsa tietää, Niilo Lauttamusta minä tuossa käytän hyväkseni. Mutta en pahalla! (Ehkä samalla tavalla kuin Wittgenstein käyttää hyväkseen tikapuita, kun se "Tractatus Logico-Philoso-phicus kirjansa lopussa puuskahtaa: "v-ttu tästä mitään pysty sanoon. parempi vaieta."
Ps. Itse eilen innostuin, koska minulle tuli mielenhäiriö, katsomaan mitä itse olen nuorenapoikana muistikirjaani skrivannut... Heh, he.
"Kirjoittaminen ei ole sanojen etsimistä. Eivät sanat kadoksissa ole. Niitä vastaan on vaan käveltävä, tavattava ne, puheltava niille niitä näitä, ja sitten sanottava hej. Näin tekstisi on yhtä mitä kirjoitat. Sanoihin tutustuu tulemalla sinuiksi niiden kanssa, niin kuin ihmisiin, vaikka ei kumpiinkaan kannata luottaa. Etenkään ihmisiin.".
no hyvä on, vähän sitä stilisoin... mutta vaan vähän. olin nuoempana tietävämpi (siis omasta mielestäni) kuin nykyisin. - Mutta eiköhän me kaikki niin olla?
Ps. Löysin myös rakkausnovellin jonka olin kirjoittanut opettaja N.N. tyttärelle kun tuo tytär oli ollut 5-v. Mutta nyt on kai 55-v.
(elegia)
Pienenä hän polvitaipeistaan kiikkui kansakoulun tikapuiden alimmalla puolalla kuin Enkeli ja lallatti ”haluutko nuolla mun pilluu lall llallaa laa?". Nyt hän haisi kirjeille joita säilytetään lipastonlaatikossa ja eetterille, isokokoisille kalahtaville 50 -pennosille, sisäänhengitykselle, silittämättömille housuille, metsämansikalle, äkäisille paarmoille ja niitetylle heinälle. Tai kuvittelin niin."
Miten ihmisen muisti voi olla tyhmä!!! ÄSCH! Tuo laulu ei ole se laulu jonka minä kuulin. Ei! (Jonkun vanhan äijän kurttuista kuvittelua.) Tuo Nisulan nätti tyttö lauloi puolapuilla "läll läll ää lieru, pääsikö sulta pieru".... Ja venytteli siinä itseään ilman vermen vermettä. Silmäni ihmettelivät - en usko että kiiluivat? Enkä usko että tästä kannattaa mitä #metoota tehdä. Itskin olin silloin vast 6 -v. (Vaikka se nyt tietysti on korkeintaan lieventävä asianhaara. Jos näitä törkyisiä tapahtumia oikeasti aletaan tutki. I'know.)
PoistaLuoja tosiaan varjele minua näkemästä enää yhtään #muakinonmääkans-häshiä enää missään, en jaksa tätä avautumista ja käräyttämistä enää toista kierrosta. Kun nyt mennään jo vuosien takaisiin synteihin, niin älkäät nyt vain kukaan menkö enää kysymään mummujenne ja mummujenmummujenne muistoja tästä aiheesta. Minutkin on meinattu raiskata ja naapurin setä hipaisi haaroväliä nostaessaan minua hevosen selkään. Mutta en minä niistä traumaa saanut, eihän elämä ole mitään jatkuvaa auvoa ja onnea.
PoistaMiten minusta tuntuu, että tämä häshikampanja peittää alleen jotain kauheampaa kuin miesten hipaisut ja riettaat katseet tai perän puristelut. Todella kauheista asioista ei tarvitse puhua, kun on häshikampanja.
Häshiskampanjoista en ole kuullutkaan, hashiskampanjoista kyllä. Vegee -ruokavalio on kai meidän kaikkien ihanne? (Tai tiedä häntä.) Tyttöjen peppujen puristelusta tai poikien pippelien nipistelystä en minäkään enää - haukotus - jaksa jauhaa. Traumoja jos elämässäni olen saanut - niinkuin oon - niin olen ne kyllä muilta alueilta kuin "seksi" -elämästäni saanut. (auchtsh) Ei sev väliä. Olen mielestäni normaali ihminen, mies, normaali siinä mielessä että vastaan teoistani. Ja jos joku kysyy minulta, esim. erittäin provokatiivisesti pukeutunut venkoileva, itseään käärmemäisesti vääntelehtivä nais-ihminen... että "mitä sinulle Mikko kulta kuuluu?"... niin voin vastata hälle sydän tulvillaan viattomuutta) "Ei kuule sen kummempia." Mutta jos hän edelleen jatkaa kiemurteluaan + tekee erilaisia houkuttelevia eleitä minua kohti, voin lisätä "Mitäs minä... (tässä paskaa puhun)"
PoistaJa eiköhän se siitä sitten. (Tai jollei ei, ei si.)
Ps. Minusta yhtä kaunis sana kuin "Kyllä", on myös sana "Ei".
Iines on kivimmillan kun innostuu. Hänellä on muistoja, kuten meillä kaikilla, Iines osaa ne myös kertoa. Hänen mielipiteistään olen usein eri mieltä, se on oikeuteni, niin kuin hänenelläkin on oikeus olla väärässä. Mutta aivan upeasti hän ne selittää, erheensä. (tämä siis oli vitsi) Kirjoittajatyyppinä hän mielestäni on aika perinteellinen runoilija... en oikein tiedä keheen häntä vertaisin, vertailuthan ovat aina epäoikeudenmukaisia, mutta mieleen tulee Eila Kivikk'aho.
VastaaPoistaPs. Kaikki Kivikk'aholta lukemani on tehnyt minuun vaikutuksen.
PoistaNoh, en ole tätä itse huomannut, mutta voi toki ollakin. Vierastan kovasti kyllä Kivikk'ahon uskonnollissävyistä hurmiohuudahtelua ja kantapäitten yhteenlyöntä.
PoistaMinä taas muistan aivan erilaisen Kivikk'ahon Eilan:
PoistaLäpäjävä vedenkalvo…
Vipajava kuva kuun.
Älä katso. Älä valvo.
Nuku tuoksuun tuomipuun.
Vaivu uneen, niin et muista
saman tuoksun huokuvan
tuhansista tuomipuista
rantamilla Laatokan,
etkä muista kuvastuvan
vielä kuulaampana kuun
hopeaisen peilikuvan
kotilahteen kaivattuun.
No tähän ei ole mitään naputtamista, tämähän on iki-ihanainen, puhdas ja viileän kaihoisa, mieleen syvästikin jäänyt runo.
PoistaSemmoisiakin muistaa, voi vee, kun Valtionpalkittu suuri Eepikko itkee olkapäätäni vasten Tillikan vessassa - kun yritän kusta, ja sanoo että "sää et tiedä mitä mun elämä mun elämä on ollu, et ikinä". No enhän minä, mistäs minä. Sitä paitsi olen 12 vuotta nuorempi kun hän. Ja me molemmat siihen aikaan olemme vielä vitun paljon nuorempia kuin ny.
VastaaPoistaMistäs sitä kaikkea.
Ps. Siksi häntä en ymmärtänyt kun hän oli 4n promillen humalassa. Ei tuolla ikäerolla mitään merkitystä ollut. Itse olin korkeintaan 2n promillen humalassa. (Ja sitäkin vain rimaa hipoen.)
PoistaTillikassa kaikki ihmiset oli samanveroisia. Siellä tapasi aina kulttuuri-ihmisiä, kaikki. Kiva oli pölistä. Kukaan ei tehnyt itsestään numeroa, yrittäjillekin vain naurettiin. Paras ruoka oli Pyttipannu. Itse söin aina kalaa. Baaritiskillä, se oli vähän sivussa, istuivat homofiilit. Homoseksalismi oli siihen aikaan kriminalisoitu. Mutta ei se meitä muita häirinnyt eikä heitä. Kaljaa joivat ja nauroivat suu ammollaan kuin haikalat, myös minun pankkini johtaja. - Tykkäsin siitä fiilingistä.
Minä annoin romaanikerjäläisille useinkin, mutta lopetin, kun tuli niin paljon uutisia, joissa heidän kerrottiin ryöstäneen jopa vanhoja ihmisiä. Siinä porukassa on ihan varmasti keskinäinen kontrolli, sellaiset olisivat voineet estää. Läpikävelen siitä mustalaisakasta, joka minun edessäni seisoo roskalehteä myymässä. Hyi olkoon roskalle.
VastaaPoistaMissä olit kun sana romaani sievistettiin muotoon romani. Visavuoren museo julkisti Karin vanhan piirroksen uutisesta, jonka mukaan Finlandia-palkinto myönnetään vastaisuudessa vain romaaneille. Kulttuuripartaniekan ovella seisoo mustalaisakka, joka sanoo : "Hai, tulin hakemaan sitä sataa tonnia!"
PoistaNoh, Suomen mustalaiset eivät sentään ole roomalaisia tai romanialaisia. Henry Hedmanin olen tavannut, ihan tavattoman miellyttävä, ystävällinen ja hieno mies.
tämä tähän vielä mielestäni sopii
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=hbgmu_mg8sA&index=29&list=PLjU_omuVjflFFSG4R2x_0UkqdERIAtUAV
oi, ystävät!
Panssarimuseossa Hämeenlinnassa katselin torjuntatykkiä jolla "Hande" Nurmion isä - joka oli oikea tuomari - oli ampunut venäläisiä panssarvivaunuja. Olin otettu.
Nurmion ekat ovat jääneet iäksi sydämeeni, niin myös tuo laulu luupuistosta. Minä en halua kalsaan skrubuun slepattavaksi, eldistä perseeseen vain, kun se aika koittaa. Pappi sanokoot sitten haudalla: "Liku Liekki on sammunut!"
PoistaLaivalla jonka nimi oli M/S Actinia, seilasin Jätkäsaaresta Buenos Airesiin. Samlla paatilla seilasi myös Matsson... en muista hänen etunimeä, se oli jungmanni ja kova nyrkkeilee. Välillä otettiin täkillä matseja, ei ollut muutakaan ajanvietettä keskellä Atlanttia. Se oli mua ainakin 10 kiloo painavampi, mutta en viitti valehdella, aina mä ne matsit voitin. Eikä minun siitä pitäny puhua. Mutta se Matsson oli oikea stadilainen - itse oli Forssasta - se välillä laulo tota "Oi mutsi, mutsi..." Siis ennen kun Tuomari Nurmiota oli edes olemassa. Se oli muutenkin kuin joku SKS:n säkeidenkeräilijä. Opin häneltä tämmöisenkin runon...
PoistaPuistossa kun ei näy ketään/silloin alkaa Pummi vetää/vanhaa setää tuhkaluukkuun, heija hei.// Kauhea on siinä lemu, morsiomelta menee taju,/ kuiskaa viimein... älä ole niin raju/heijaa hei... Vähän tässä runopolvet taitaa ontua, minunkin mielestäni, mutta... anteeksi annettakoon se. (edes se)
En osaa oikein rakentaa tähän aasinsiltaa, paitsi ehkä siitä joululaulusta, että vanhakin jo nuortuu. Olen nimittäin jopa kyyneleet silmissä ihaillut kakskakkosena lentokoneonnettomuudessa kuolleen (The Day that Music Died), Buddy Hollyn kappaletta Everyday. Nuoren pojan rakkauden haavetta, kirjaimellisesti nerokkaan yksinkertaisilla sävelillä ja sanoilla. Yksinekertaisista aineksista nerokkuutta. Sanojen merkitys on sivuseikka, ne soivat kuin Taivaan enkelien laulut. Kuunnelkaa noita kilkutuksia, eivätkö ne ole yksinkertaista ihanuutta.
PoistaHmm, laitoin tuon Buddy Hollyn ennenkuin sukelsin oman aikansa Lönnrotin tuhkaluukkuun.
PoistaEi näkynyt buddy....
PoistaMuuten nyt kun säädin autocorrectin, niin a, teen ihan sairaasti virheitä, ja b, en saa tähän isoa kirjainta. Näköjään - paitsi jos lyön välimerkkiä. Eli harjoittelu jatkuu...
Annetaan nyt ystäviemme iloita tovi, he kuulevat kepsut uutiset myöhemminkin...
Natihaleja, Riku
Näkyy se, jos säädät tietokoneesi kaasarin vähän pienemmälle ja painat kaasupoljinta.
PoistaPitää ottaa myös gardaaniakselista veto pois päältä. Tai jos sekään ei auta, säädä sytytystystulppien kärkiväli about +-2 mm:seksi. Jos sekään ei taas auta, älä vähään aikaa tee mitään. (max. 10 tuntia) Sen jälkeen käy vessassa ja pyyhi kätesi "Mun Pyyhkeeni" -pyyhkeeseen. Ja kun tulet takaisin koneellesi, huomaat - Le voilà! ´e.
PoistaKaikki toimii taas? - Hmnh. Opin tämän niksin tietokoneguru Petteri Järviseltä. (Jota en ole ikinä tavannut, en ainakaan Tillikan vessassa tai laivalla joka puuskuttaa kohti merenlahtea jolla on nimi La Plata, en.)
Nimim. "auttoi ainakin minua"
Oikeustieteen kandidaatti se on Tuomari Nurmio itsekin, huomautan vain sivumennen. Ja eikö se hänen tuomari-isänsä ole oikeasti kasvatti-isä? Ei sillä tietenkään sinsänsä merkitystä ole, selittääpä vain osaltaan isän ankaruutta siinä missä sotatraumatkin.
PoistaTuo Mattssonin runo muistuttaa hieman kuulun Viina-Matin härskeimpiä runoja. Kuulin niitä nuorena erään haapavetisen kaivosmiehen kännipäissään laususkelevan.
Puistossa kun ei näy ketään/silloin alkaa julkkis vetää/vanhaa setää tuhkaluukkuun, heija hei.// Kauhea on siinä lemu, morsiomelta ja telkkarin töllöttäjiltä menee taju,/ kuiskaa viimein... älä ole niin hellä, minä olen tarjottimella/heijaa hei...
PoistaHannu Juhani ”Tuomari” Nurmio on oikeustieteiden kandi. Kyllä minä sen tiedän. Tarkoitin tavallaan sitä, että hän koskaan ei ole tehnyt työkseen tuomarintöitä. Kuten isänsä, joka sodassa toimi panssaritorjuntatykistössä, Tapsa.
PoistaÄläkä hiilly.
Minua käytännöllisenä ja yksinkertaisena naisihmisenä kummastuttaa, että tuon tason korkeakoulutuksella ei tehdä alan töitä. Vousihan siinä silti luritella lauluja.
PoistaVakavasti puhuen, Tuomari Nurmio on aina ollut suomalaisartisteista suurimpia suosikkejani. Sanoitukset ovat runoutta.
Hei, ja hali, mikis!
VastaaPoistaMuuten tuli liian monta sanaa Tärkeistä Asioista! Oikeasti pitää alkaa mennä nukkumaan. - olet kulta, ja aina piristät minua 😊!
Mutta nyt eikun mikis mielessä petiin!
Iines, miten selviät kirjahyllyistä?
Oma isosetäni oli Hannes Aemealeaus, yksi niistä veijareista, jotka veivät aikoinaan sanaa isolle kirkolle. Suomen puolesta.
En voi käsittää muuta kuin pitää taulua, valokuvaa, jne, meidän perheessä. Nyt juuri ostin palan kirjahyllyä ja sidotut, rutsinkieliset Dickensit itselleni...
No ostan hyllykön pala palalta, etuoikeus on mun.
- Siis kun kellään muulla ei ole ees paikkaa hyllystölle!
Muilla teillä on varmasti paikkoja kirjoille, tai hyviä kohteita lahjoituksille.
- En tiedä, toimiiiko tämä epä-autocorrect paremmin, kattellaan...!
Ej, Det är inte möjligt, Du din juntti!
PoistaAtt gå på jagt
och stå på vakt
i skogens fria friska trakt
det kallar jag
en herrlig dag...
- Z. Toppelius
Minä olen vankka ja sivistynyt kulttuuri-ihminen. Yleisen kontekstuaalisuuden ja osana jatkumoa olemisen huomioon ottaen, aika selvääkin se on, että Erkki kirjoitti Seitsemän veljestä.
PoistaP.S. Riku, kuka kirjoitti Kalevalan? 😀
PoistaNo se on niin vanha, että luultavasti kekkonen.
PoistaKoska Toppilan talo seisoo Oulujoen pohjoisella törmällä lähellä omia synnyinseutujani, ja sieltä lähtöisin oleva Mikael Mikaelinpoika Toppila joutui 1600-luvulla opintoihin lähtiessään muuttamaan maan tavan mukaan nimen kansainväliseen muotoon Toppelius, niin huomautan vaan, että jo Zacharias Topeliuksen isä Zacharias Toppelius muutti nimen muotoon Topelius.
PoistaRunon on siis kirjoittanut Z. Topelius. Tämä olkoon päivän nipotus Sampo Terhon hengessä.
Heh, tiedänhän minä tuon, koska kopioin runon alun omistamastani, yläotsikolla Dramatiska dikter varustetusta, Topeliuksen Kung Carls jagtista, ja siinä lukee kannessa Topelius. Pehmytkantinen, vähän vihkoa isompi ja vuodelta 1852. Joltain kirpputorilta tai vastaaavalta olen sen ostanut muutamalla markalla, oliko edes sitäkään. Toppelius oli minun taiteellinen lisäni.
PoistaEn halua olla kellekkään ilkeä. Mielestäni elämä ei ole sen arvoista, että jäisi aikaa ilkeillä. Eikä mun mielestä me vahvempia olla kuin lapset. Jos mukulaa heittää musalla, sitä sattuu. Minuun sattuu se että maailmassa on niin paljon epäoikeudenmukaisuutta, mutta mitä sille mahtaa. Ei mitään. Kommunistina uskoin väryydet oikeaksi... nyt, kun olen pragmaatikko, ja konservatiivi, uskon vääryydet oikeututetuiksi. (Siinä on ero, iso ero. Toivon kuolevani kohta.)
VastaaPoistaCharl, et sinä ole Charl. Miksi leikit tunteillamme? Ole kiltti, ole oma itsesi. Ei se niin pahaa ole, olla.
VastaaPoistaTai siis Char. (Minäkin taidan olla väsynyt.)
PoistaJuuri noin. Minäkään en ole itseäni siloitellut tai muuksi muuttanut. Vanhempi junttimies ja still rebel without a cause, or even pause. Minä olen minä.
PoistaÄsken kävin paikallisessa Suomalaisessa kirjakaupassa. Yritin hyllystä etsiä, mutta siellä ei ollut yhtään Hurmeen kirjaa. Menin kassalle ja kysyin: "onko teillä tääällä krääsäkaupassa yhtään kappaletta Juha Hurmeen Nyljettyjä ajatuksia?" - Ai, onks se joku niitä aikaisempii? - Siihen en vastannut mitään, mutta kun aikansa tietokonetta plarailtuaan ilmoitti, että "ei oo, mut sen voi kyl tilaa meijän kautta", niin ilmoitin, etten ainakaan teidän kauttanne.
VastaaPoistaPäätin mennä syömään. Mielessäni jo haukkasin Häränpihihviä paistetuilla perunoilla ja ryypäeskelin isoa kolmosta. Edessäni akka rupesi vaihtamaan pikkukolikoitaan, se kesti kuin jeesuksen ristiinnaulitseminen, ja kassaneito oli iloissaan kolikoista. Nakkasin jo ottamani iltapäivälehden pöytään ja lähdin jatkamaan omia polkujani.
Toivottavasti tämä maailma tuhoutuu mahdollisimman pian ilmastomuutokseen, ydinpommiin ja vihreään liikkeeseen!
So so, Riku. Vähän ystävällisyyttä ihmispoloille, herramme ahkerille työmuurahaisille, jotka palvelevat sinuakin parhaansa mukaan.
PoistaVaan miten sattuikaan, minunkin edessäni oli tänään marketissa meneillään kolikkojen laskenta. Kyseessä oli nainen, joka oli hätkähdyttävästi Tarja Halosen näköinen. Oli lähellä, etten ottanut kännykällä salakuvaa.
Nainen läväytti kassan eteen kauhean kasan kolikkoja, joita myyjä ryhtyi poimimaan yksitellen ja laskien. Nainen taisi olla syrjäytynyt ja johonkin eriarvoisuuskuiluun tipahtanut, ja halusi ruokaa viimeisillä pennosillaan. Minä, hyväosainen, tunsin syyllisyyttä siitä, että minulla oli luottokortti tyrkyllä, eikä tavaroitteni summaa tarvinnut edes miettiä.
Noh, syyllisyyteni lakkasi, kun huomasin että naisen takana oleva mies oli hänen miehensä, jolla oli hihnalla Karjalaa 24 tölkin pakkaus ja lisäksi 12 irtopulloa eri merkkejä. Jos juomaa ostetaankin jumalattomalla kolikkokasalla, niin hauskaa heillä varmaan illalla on. Kun tarkkaan katsoin, mies oli vähän Arajärven näköinen, mutta ohuthiuksisempi. Silmät harittivat, pörröinen olemus, silmälasit. Takissa oli valkoinen tahra selässä.
Rauhaa, rakkautta ja muuta rähmää vain ihmispoloille, muille sikiöille sikaporsaaille. Hermostuin vähän vastoinkäymisiini, marssin alkoon, en suinkaan kelloa kysymään. Ostin kolmen litran pänikän valkkaria, ihan pienen kahviliköörin ja pullon Pernod´ia. Pernod on nuoruuteni ykkösjuoma, enää en siitä edes kauheasti tykkää, mutta tuli olo muistella nuoruutta. Pernod-cola.
PoistaTottakai erikseen jouduin coca colaa ostamaan, ja vanha, 80-vuotias, äitini tuli kadulla vastaan, melko lähellä kun asumme, olin menossa kauppaan. Tarjosi lainaamaansa viittäkymppiä takaisin, mutten kehdannut ottaa. Menee kuulemma joulupaistin hintoihin, vielä pitäisi viiskymppinen pulittaa. On se tällaisella vanhalla pojalla mukavaa, että vielä saa edes äidillä käydä syömässä kunnon jouluruoat. Ainakin vielä tänä vuonna.
Arajärven pilkkaamista en salli, moikkasi minulle kerran ja olin otettu.
Ja jumalauta kuspää-sipilä, on se vähän sinunkin vikasi, että vanhan äitini eläke on niin pieni. Talvisodan aikana tätä kylää pmmitettiin ja makasi vanhempiensa kanssa lakanoiden alla laanilla, ettei ryssän pommi osuisi. Meitä kakaroita enimmäkseen kasvatti, ei ne eläkkeet siitä ihmeesti nousseet. Porvari on aina isänmaan vihollinen.
PoistaJa jumalauta, keskustapuolueen omistamassa Alkossa se Pernod maksoi yli kolmekymppiä. Kiitos vain, Juha Sipilä, Herramme armopala, mutta kun joskus kuolet, joudut maalaisliiton helvettiin, mikä on paljon kiirastulta pahempi paikka.
PoistaPernod'n osto on oma valinta, Rikuseni. Tuolla hinnalla saisi jo varsin porvarillisen paistin pöytään ja lisukkeet päälle, ja loppurahalla Hurmetta e-kirjana. Hurme muuten ylistää Nyljetyissä Arto Salmisen, varsinkin Varaston pilviin, samoin toisen suosikkisi, Martti Huuhaa Innasen. Sekä idoleitasi musiikin saralta.
PoistaEn käsittääkseni tai pyrkiessäni ole ikinä sanonut mitään Hurmetta vastaan. Otaksun, että jos joskus kiinni pääsen, Hurme on hurmaa
PoistaIines, ei minulla muita ongelmia ole kuin itse tekemiäni. Voin minä välillä katkera olla, mutta enimmäkseen tiedän murheiden johtuvan itsestäni.
PoistaOlenko minä vielä kertonut, että Hurme on rättipäiden uusi jeesus. Rättipäät ei ole mikään etninen ilmaus, vaan kertoo hipeistä. Hector oli entinen.
Kuningashippi oli äskettäin manan majoiller joutunut Charles Manson. Hän loi hippi-ideologian ja toivoi kukkasia jokaiseen kiväärinpiippuun. Hippeys on mansonismia, ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Usutan teikäläistä vaan nyt lukemaan Hurmetta kohtalaisen pikaisesti keskustelua varten, koska olisi mielenkiintoista kuulla, mitä hänen teksteistään ajattelet.
PoistaMinä ihailen Hurmeen suomen kielen rakkautta ja arvostamista. Kun joku nuori älykkö sitten taas julistaa, että pieni suomi joutaa kuolla ja tilalle valittakoon suomen viralliseksi kieleksi englanti. Tuo vasta junttia on!
Joskus minullakin noin arkielämässäni käy, tai oikestaan aika usein. Vittu, tuttuja juttuja! Vaikka yleensä käyttäydyn herrasmiesmäisesti, vrt. Brontën "Humiseva harju", jolloinkättelen herra Lockwood'a. Joka mielestäni on ihan kärpän näköinen. Pidän ajatukseni kumminkin ominani, off koos, ja vasta sivulla 324, suomalaisessa painoksessa (suomentanut Martta Räsänen), tapaan herra Lockwoodin uudestaan. Samalla kun tapaan erään Catherine-nimisen naisen. Mutta se nyt tähän ei enää kuulu.
PoistaEnnen hippiaatetta oli betanikit. Ennen betanikkeja oli hobot. Siis kulkurit. Suomen eniten itseään mainostanut hobo eli kulkuri oli Veikko Ennala. (Pentti Haanpää ajeli polkupyörällä hänkin ja nukkuin heinäladoissa. Entäs sitten?) Beatnikit kuolivat huumeisiin, hippiaate matki heitä, mutta kuolivat lähinnä sukupuolitauteihin , viinaan, huumeisiin ja yleiseen väsymykseen, eli lässähdykseen.
O, onneksi meillä on nyt näitä nationalisteja, suuren meren molemmin puolin, kaipa tästäkin joku "kansannousu" nousee. Saa nuoriso taas olla jonkun aatteen vedätetettynä. Se on ihanaa! Ja sopii myös meille pikkuputinisteille.
Aatteet on kivoja. Varsinkin viheraatteet, joita luontorakkaana ihmisenä suuresti ihailen. Siitä vaan tuulivoimaa - ei vieläkään tuulivoimaa - naapurin mummon mökin takapihalle ja mummon metsikkö nurin, puut alas ja jänikset jorpakkoon ja siivet louskamaan ja valot välkkymään, niin että yökin on kuin päivä ja mummo näkee lukea Sanaa ellei saa louskeelta unta.
PoistaOlet hauska! Tai no niin no... olenhan sen ennenkin Susta pannut merkille. Senkin kissamirrinkynttiläaktivisti!
PoistaPs. Vai vielä tuulimyllyn lavat tänne humisemaan!? Niin että mummoparat eivät saisi nukkua, joisivat vaan aamusta iltaan kaffetta, ryystäisivät sitä teelautaselta sokeripala poikittain suussa. No, mikä ettei. Mutta jos niin on, että näin käy, haluan silloin olla loppuelämäsi Sancho Panza.
tuus m
Arto Salminen on minulle tärkeä, kirjoittamisen suurmestari ja Hausjärven Oitin nero.
PoistaJopa Charlie Parker ja Miles Davis yhdistetään beatnikkaamiseen. Heidän musiikkiinsa olen yrittänyt tutustua. Mitä sitten?
Tuon kappaleen minulle kerran opasti täällä blogimaailmassa Reijo Valta ja yhä edelleen olen hänelle siitä kiitollinen.
Veikko Ennala on minulle suurmies. Kirjoitti omana aikanaan ihan omilla poluillaan ja ihmiset ihastuivat. Veikko oli myös hyväntekijä, vankien pyttytuomio kai poistui hänen ansiostaan.
PoistaPyttytuomio oli eristäminen muista. Sellainen tuomio annettiin kai ihan vittuillakseen.
PoistaHurmeen Nyljetyt ajatukset on siitä hyvä kirja, että se sisältää noin tuhat pienoisesseetä kirjallisuudesta, musiikista ja teatterista. Kirjaa ei siis välttämättä tarvitse lukea pystyäkseen osallistumaan keskusteluun.
VastaaPoistaEtukäteen arvelen, että esim. Riku on aikamoinen asiantuntija mitä tulee esim. amerikkalaiseen juurimusiikkiin. Minä en ole.
Juuri näin. Meinasinkin sanoa tuossa ylempänä, että kirjaa voi lukea mainosti vaikka valikoiden. Järjestyksellä ei ole väliä, eikä sekään maata kaada, jos jokin essee jää lukematta. Esimerkiksi musiikista voi olla jokin sellainen muusikko, jota ei juuri tunnekaan. On melko selvää, ettei silloin kiinnosta niin paljon kuin tutummat.
PoistaHyvä niin, mutta kyllä minä haluan nyt nyljettyjä ajatuksia. Sihen eivät omat kaltatut ajatukseni kelpaa.
PoistaMutta ei kirjaa, voi Herranen Aika, voi lukea jos sitä ei ole!!!! This is mio nuovo primera problema i dag, donnerwetter! может дерьмо.
PoistaJa sama japaniksi: することができます
Minä nyt hankin sen kirjan vaikka sianvitunperseestä, ihan aloitukseen en ehkä kerkeä.
PoistaPs. Ei se minun vika ole - otan osaa - että harva teistä junteista osaa japania. Paitsi japanilaiset, tietysti. En ole koskaan käynyt Nipponiassa. Mutta jos olisin käynyt, olisin nähnyt että siellähän he Tokion, Tōkyōn, kaduilla kävelevät kamalaa vauhtia. Pienikokoisia kun ovat ja ohutkinttuisia. Ja välillä tekevät he U-käännöksiä. Vikkeliäkin kun ovat myös, käänteissään, nuo japsit.
PoistaMinä katselin ja/panin kauniita naisia. Jaappania on aina ollut mieleeni. Vinot silmät ja vinot ajatukset. Alituinen tarve valokuvaamiseen, niinku vähempi ei riittäisi. - Kyl määki jaappaniassa!
PoistaBeatnikkein jos haluaa tutustua, kantsii aloittaa Allen Ginsbergistä. Hänessä on kaikki, mitä ko. käsite sisällään pitää. - Huom! Tämä on vain minun mielipiteeni! En ole testannut tätä käsitystäni missään, tai kysynyt keltään Auktoriteetiltä, olenko oikeassa? No, en tosiaan. Jack Kerouac kuului samaan jengiin mutta ei mielestäni ollut kovin merkittävä. William S. Burroughs joka kirjoitti kirjan "Alaston lounas", on heistä ehkä merkittävin. Tuo kirja nimittäin on hirvittävä. (The nakend lunch. Ilmestyi alunperin 1959 Pariisissa.)
VastaaPoistaCharles Bukowski'n voisi myös liittää beatnikkeihin. Siis mun mielestä. Jotkut lukijat eivät näe hänen proosassaan sitä kauneutta, mitä se sisällään pitää - no, eihän he näe sitä kauneutta myöskään Arto Salmisen teksteissä. Salminenhan itseasiassa tulvii sympatiaa ja empatiaa ja mitä näitä on... ystävällisyyttä! (pitää vain tajuta se) Minusta Bukowskin runot ovat vieläparempia kuin hänen proosansa. Herkkä ukko! Lukekaa... ne on ihan karheita.
PoistaPs. Myöhemmin, varmaan sentakia kun oli tullut kuuluisaksi ja sai paljon rahaa, kirjoitti Bukowski paljon paskaa. - Mutta ei anneta sen hämätä!
Kerouacin kirjan olen lukenut, mutten muista siitä enää mitään. Burroughsin kirjaankin olen muistakseni tutustunut. Mutta vuodet vierii, eikä vanha paska enää ole ajatuksissani päällimmäisenä. Eikä se kai koskaan ole ollutkaan. Kirjat ovat vain paperia, nykyisin merkkejä tiedostoissa.
PoistaNo ota sitten sarvesta härkää ja tutustu Bukowskiin. En luule että kauheesti petyt. Ensiksi, aivan ehdottomasti, pitää lukea Postitoimisto (engl. Post Office). Se on avainromaani, ja avain Bukowskin ajatusmaailmaan. On se myös huvittava - mutta vain omalla tavallaan huvittava. - Mutta nyt taidan painua pehkuin, tai orrelle kuten lintuset sanovat. Kohtahan on aamu.
PoistaJo aamu saa. Bukowskiin olen jo jollain tasolla tutustunut, en vielä osaa sanoa juuta enkä jaata. Paitsi että jees.
PoistaBukowskilta muistan yhden runon, jota olen täällä muinoin siteerannut, Kun ajattelen itseäni kuolleena. Se on vaikuttava, kauniskin. Sen alku kuuluu näin:
PoistaKun ajattelen itseäni kuolleena
ajattelen autoja jotka on jätetty
parkkipaikalle
kun ajattelen itseäni kuolleena
ajattelen paistinpannuja
kun ajattelen itseäni kuolleena
ajattelen jotakuta rakastelemassa sinua
kun en ole maisemissa
kun ajattelen itseäni kuolleena
minun on vaikea hengittää
kun ajattelen itseäni kuolleena
ajattelen kaikkia kuolemaa odottavia ihmisiä
jne. - -
Just jotain tällaista tarkoitin. Pidän hänen tavastaan nähdä asiat. Karheankaunista. Ei yhtään teeskentelyä, ei hienostelua, tylyjä tosiasioita vain.
PoistaVastaansanomatonta tekstiä.
Lyhyt oppitunti japaninkielestä turisteille, tai sellaiseksi itsensä tunteville, hyvä on. (Myös mopedeilla päristelevät zen-budhistit saattavat tästä saada jotain irti. Mikäli kiireiltään ehtivät.)
VastaaPoistaJapanissa käytetään paljon ns. ”futuurin imperfektiä”. Esim. kun sanoo ’kun viimeksi KÄVIN Japanissa, jonne joskus saatan matkustaa...’ se on ihan korrektisti sanottu. Muutenkin kielet, siis suomi ja japani, muistuttavat kovasti toisiaan. (No kirjaimet nyt ovat vähän erinäköisiä, mutta ei puututa epäoleellisuuksiin. Puhutusta kielestä tässä nyt on kyse.) Kun menet vaikkapa lähimpään R-Kioskiin (japanissa ne ovat ¤-kioskeja) voit aivan vapaasti sanoa sille myyjälle ”Joko hama komau tan sua?”. Se tarkoittaa ”montako saakelin jeniä nämä ryppyiset sellerit maksavat?” Jos myyjä vastaa siihen ”Ningun nangun”, älä ihmeessä maksa sitä nangua, se on ihan liikaa. Jos taas Geisha kysyy sinulta, kun reporankana lepäilet hotellisi (mieluummin ¤¤¤¤¤ tähteä) polsterilla ja naukkailet sakea, että ”koko suku nai?” (se on suomennettuna ”lähtisimmekö tshuni-tulivuorelle katsomaan kirsikankukkia?”, niin ole varovainen. Nämä nipponilaiset kun pelkäävät kasvojen menettämistä eniten kaikesta; siksi heidän kielessään ei ole kieltosanoja. Ja jos sinua tosiaan ei huvita lähtee kipumaan sinne Tutshina... tai mikä hemmetin tulivuori se nyt olikaan, vuorelle, vaan mieluummin siemailet rauhassa sitä sakeasi, ottaen huomioon sen että kun on nähnyt yhden kirsikankukan on nähnyt ne kaikki, niin sinun pitää sanoa ”ou, nou”. Tai jos niitä geishoja sattuu oleen enempi, sanotaan nyt vaikka 3 kpl:etta, kohteliaampaa on sanoa ”ou nou. ou nou. ou nou.” Ja vielä kun pistät kädet yhteen rintasi eteen ja kumarrat, kaikki on hyvin. - Ainakin toistaiseksi.
Etteköhän tällä jo pärjää. Hyvää matkaa vaan teille muumikaisille!
Jaappanialainen kansanperinne on gutaa. Sen yli ei käy ehkä muu kuin tämä omaa perinnettämme oleva esitys.
VastaaPoistaDon Mclean teki hienon kappaleen, jossa muisteltiin lento-onnettomuudessa kuolleita nuoria, todella lahjakkaita, poikia, Buddy Hollya ja Ritchie Valensia. Päivä, jolloin musiikki kuoli.
VastaaPoistaRitchie Valensista tehtiin elokuva. La bamba.
VastaaPoistaTässä on teille, hipit. Jääkärimarssi.
VastaaPoistaParas presidenttimme, sotaveteraani, on kuollut. Iltahuuto.
VastaaPoistaMinä tykkään rienata, mutta Mauno Koivisto on ja oli minulle suurmies, jonka veroista emme ehkä enää tule näkemään. Helsinkiin matkustin edes jotain hautajaisistaan näkemään. Senaatintorilla näin, kun arkkunsa meni auton takatilassa. Otan hattuni pois päästä. Kunnioitukseni.
VastaaPoistaSiunatuksi lopuksi Hurmeen sanat:
VastaaPoista"Taideteos on huuto. Se on keskustelunavaus. Se on dialogin ensimmäinen termi. Sen jälkeen keskustelua jatkavat kokijat ja kokijoiden kokijat.-- Taideteoksen huuto virittää toisten taiteilijoiden vastahuutoja, jotka synnyttävät omat keskustelukenttänsä ja kaikunsa."
Hip hurraa, Tapsan kirjoittama Nyljettyjen ajatusten esittelyteksti on nyt ilmestynyt Einesbaarissa! Linkki on sivupalkissa. Painukaapa kaikki sinne! Ystävällisesti kehotan.
VastaaPoistaKyllä tänne siis edelleen saa kommentoida, mutta keskitetään Hurme-analyysit Einespaariin ja vapaat vuodatukset ja onelinerit tänne.
VastaaPoistaPaariin. Hm, sattuu sitä nättikielisellekin.
PoistaOlen tätä jakanut moneen paikkaan. Itsenäinen Suomi täyttää huomenna 100 vuotta. Kiitos, Suomi. Minäkin olen saanut elää.
VastaaPoistaSitten Sibeliusta, Jääkärimarssi.
VastaaPoistaKiitos siitä, että saan olla suomalainen, olen siitä onnellinen.
Itse jään noisen kauniiden (?) sävelmien kaikuessa lopuksi ihmettelemään Helsingin Sanomien uudelleen alkanutta läpinäkyvää kansalaisten manipulointia ja ennätystiukkaa ennakkosensuuria. Kun tuntuu, että sitä laulun mainitsemaa "syvää vihaa" on yhtä lailla siellä ja täällä.
VastaaPoistaSilmien välliin.
VastaaPoistaNo tätä meidän koulussa renkutettiin sukupuoliselämä-sävytteisin sanoin.
PoistaSamoin kuin Rovaniemen markkinoita.
Meillä oli kerran viikossa Esiintymistunti - ja kun en suuremmin tykkää sensuroinnista, tehtiin Neliapilan (kolme ystävää ja minä) pieni laulunäytelmä, ja Markkinat jäivät varjoon Pyhäkoululaisten wsitykselle.
Muutettiin siis sanat kokonaan, mutta pidettiin sävel.
- Minusta oli hyvä idea käyttää kiellettyä, mutta tehdä siitä uusi. 😊
Kävin tänään lääkärissä, ja kaupiolla.
Ihmiset olivat jotenkin kivampia kuin yleensä - no kaikki ainakin tervehtivät, katsoivat silmiin, ja toivottivat Hyvää Itsenäisyyspäivää.
Lankoni ei enää vietä, ei EUn jälkeen, ja on isänmaallinen kuin mikä.
On monta monessa.
Kivaa aattoa teille kaikille! 😊
P. S. Minusta tuntuu hienolta! 😊
PoistaYksi varhaisimpia musiikkimuistojani oli Tapani Kansan Delilahista väännetty "kaihdinta vasten nään pastorin raiskaavan Riittaa". Isoilta pojilta kuulin ihan nassikkana. Oli niitä muitakin, mutta sieltä kiltimmästä päästä oli Oi maamme Ruotsi, synninmaa. Runoustietoni alkoi Kalle-Kustaa Korkista, siitä joka muniaan sorkki.
PoistaMutsin muistan jälkeenpäin nauraneen, kun oskarin kokoisena Hoilottelin Irwinin St. Paul ja Reeperbahnia. Ei minulla ollut aavistustakaan kyseisestä paikasta, mutta sujuvasti päästelin: "sinne veri vetää uudestaan!" Ihan kaikkein varhaismpia musiikkimuistojani ovat Beatlesin Girl ja Michelle, niistä tykkäsin älyttömästi. Yhä tykkään.
PoistaGirl, Michelle ja All my loving, siinä kolme Beatlesien ihaninta. Tykkäsin Beatleksistä, niin kuin me sanoimme satakuntalaisittain, mutten ollut kehenkään oikein retkussa. Siskoni oli hulluna Pauliin, ja yksi kaverini Ringoon, ja yksi Georgeen, ja kukas tuosta vielä puuttuu? Nyt en muista.. Rolling Stonesista en tykännyt yhtään. Musiikki oli huutoa. Mutta sitten perässä seuraavista tykkäsin: Joan Baez, Bob Dylan, Peter, Paul ja Mary, Simon & Garfunkel ja tällaisista melodisemmista yhtyeistä.
PoistaHah, tietenkin John Lennon, yhtyeen sielu.
PoistaMinua ottaa päähän, että porvarit, levy-yhtiöt, poistavat Beatlesin parhaat You Tubesta. Teosto ja muut ovat riistäjiä, paskamahaporvareita ja kusettajia. Olisihan minulla ne vanhoilla levyillä, mutta levysoitinta ei enää ole. Sellaisen meinaan vielä hankkia, niin se kehitys kehittyy. John Lennon on elämäni sankari.
PoistaAloitin itsenäisyyspäivän juhlallisuudet katsomalla Areenasta dokumentin suurimmasta elossa olevasta suomalaisesta urheilijasta, Lasse Virénistä.
PoistaMinä aloitin jo eilen katsomalla uudelleen Mollbergin Tuntemattoman. Kovin tuttuja jo nämä Tuntemattomat alkavat olla, liiankin. Parempana pidän näistä kahdesta Laineen ohjausta, Mollbergin versiossa on hieman kökköjä suorituksia, esimerkiksi Laineen Hietanenhan on unohtumaton, kun taas Mollbergin Hietanen puhuu töksähtelevää lounaissuomalaista murretta ja on muutenkin ohuempi. Kunpa pian pääsisi näkemään uusimman Tuntemattoman.
PoistaLisäys: Mollbergilla Rokka on kyllä parempi kuin Laineella.
PoistaPalaan tähän vanhaan juttuun, kun vasta nyt uskalletaan kritisoida Hurmetta. Näin Hämeen-Anttila tänään hesarissa:
VastaaPoistaHurmeen junttipuhe lienee ollut tähdätty liiallista suomenkielistä kansallisuusmielisyyttä vastaan, mutta ylimielisyydessään heitto oli huonosti harkittu.
Useimmat suomalaiset, joille ruotsin puhuminen tai ymmärtäminen on vaikeaa, eivät suinkaan ole kansalliskiihkoisia fennomaaneja, vaan aivan tavallisia ihmisiä, joiden elämässä ruotsi ei vain näyttele mitään roolia ja joille laaja kielitaito ei ole itsestäänselvyys.
Ja tietysti on myös niitä, jotka seuraisivat englannin-, saksan- tai ranskankielistä puhetta vaivattomammin kuin ruotsinkielistä eikä heidänkään julistamisensa junteiksi tunnu oikein luontevalta. Nykyään ikkunoita voi avata suoraankin Eurooppaan eikä kaiken tarvitse enää kulkea entisen emämaan kautta.