14.2.2018

Mustaa valkoisella


Isällä oli hopeapäinen kävelykeppi, eebenpuuta. Tai en minä varmaksi muista, oliko se eebenpuuta. Musta se kuitenkin oli, pikimusta. Sadun Lumikin tukkakin oli musta kuin eebenpuu. Tämän muistan vuorenvarmasti.

Joskus vappuisin isä lähti kävelylle eebenpuinen keppi kädessään. Muutoin keppiä ei näkynyt, ja se vain oli jossain, oletan että toimiston kaapissa, koska ei sitä ainakaan eteisen naulakossa ollut.

Tosin en muista naulakkoakaaan, ja mahdotontakin se olisi, koska eihän meillä eteistäkään ollut. Meille noustiin portaita ylös niin, että vasemmalta puolelta mentiin suureen keittiö-makuuhuoneeseen ja oikealta isän toimistoon, joka oli samalla olohuone sohvineen ja oleskeluryhmineen.

Eräänä päivänä keppi todettiin kadonneeksi. Tuosta vaan, kuin maan nielemänä. Isä oli varma, että lurjus oli varastanut hänen keppinsä. Ja mitä enemmän katson yllä Jorma Kurvisen valokuvaamaa koirantaluttajaa, sitä varmempi olen, että tuossa se isän keppi menee. Eihän se sovi ukon käteen pennin vertaa. Sitä paitsi se on väärää kokoa noin pienelle miehelle. Ja sopimaton ukon rähjäiseen habitukseen.

Vai mitä?  Miten rähjäisellä ukonrahjuksella voi olla noin hieno keppi, hopeaa ja eebenpuuta? Miten keppi on voinut päätyä kapista koiraa taluttavalle ukolle?

*

Ja sitten - en malta olla sanomatta sanasta Alin tarinasta. Alihan on irakilainen poliisimies, jolta Migri julmasti epäsi turvapaikan ja käski mennä kotiinsa Irakiin. Siellä mies kuitenkin ammuttiin heti, ja tänne jäivät turvapaikkaa odottamaan tytär ja hänen kaksi lastaan.

Minussa heräsi nimittäin epäilyksen siemen, kun Ylen aamutelevisiossa haastateltiin Ylen omaa toimittajaa, Irakissa tutkivaa journalismia suorittanutta  Eero Mäntymaata. Olin jo aiemmin huomannut, että samana iltana oli A-studion aiheeksi lehtien ohjelmatietoihin merkitty kysymys irakilaisten turvapaikanhakijoiden palautusten oikeellisuudesta. Olin tyhmästi kuvitellut, että aamutelevision aiheet ovat päiväntuoreita, mutta siis aihe oli buukattu jo vähintään päivää ennen ohjelmatietoihin lehtiin.

Tämä vaikutti siis ohjelmoidulta ja ajoitetulta kampanjalta Migriä ja Suomen EU:n kanssa yhteneväistä turvapaikkalinjaa vastaan. Annetaan lisäksi mielikuva, että Suomi se vasta on umpirasistinen kylmä maa.

 On jokseenkin luokatonta, että Yle käyttää lähteenään  Ylen oma toimittajaa, jolla lisäksi ei tässä tapauksessa ollut esittää minkäänlaista käsitystä Alin taustasta tai ampumisen syistä. Ainoa tieto oli se, että ammuttu on ja nyt tytär ja pienet lapset itkevät täällä isän ja isoisän kohtaloa. Ja itkuun yhtyy tietenkin koko Suomen  kansa Ylen heiluttaessa tahtipuikkoa.

Tällaista valikoivaa ja manipuloivaa journalismia en toivo medialtani.  Tutkiva journalismi on vallan muuta kuin itsensä siteeraaminen. Enkä ryhdy surkuttelemaan Alin tragediaa, koska minulla ei ole mitään todellista faktaa asiasta eikä myöskään tästä miehestä.

(Valokuva Jorma Komulainen, Mustaa valkoisella, Suomalainen lukemisto)




116 kommenttia:

  1. Keppi on eebenpuuta ja muu on muuta.

    Tästä kirjoituksesta en osaa sanoa mitään, hoten kerron romaanista, jota olen suunnitellut. Työnimenä sillä on "Pizzanpaistajan kuolema" ja se käsittelee baletttanssijana aiemmin työskennelleen Mehmetin ongelmia, kun pizzanpaisto on hänelle vaikeaa eikä quattrostagioni kerro hänelle mitään.

    Osanottoni Alille, Irakin väkivaltakoneistossa työskenneelle tuhdille poliisimiehelle ja hänet tunteneille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä nämä läheiset ovat naisia ja lapsia, kun miehet tappelevat jonkin tyhjänpäiväisen asian takia. Toki heidän suruunsa ottaa osaa. Kovin suojaton on yksinäinen irakilainen nainen.

      Poista
    2. Miehet tappelevat niin, mutta mielenkiintoista on valtioiden ja niissä toimivien kansalaisien toiminta. Tappoikohan Ali, kun hänellä oli siihen valtion mandaatti?

      Poista
    3. Toivottavasti Alin tausta selviää, samoin tappajien osuus. Oli se mikä tahansa.

      Olisipa jollakulla medialla nyt mahdollisuus tutkivaan journalismiin! Tämän hutkivan sijasta.

      Poista
    4. Panen tähän linkin tuohon isän kävelykeppiin. Valokuvassa on isän isä, joka sai kepin ilmeisesti 60-vuotislahjakseen.

      http://i-iines.blogspot.fi/2014/04/aktiivisia-virtuaali-ihmisia.html

      Poista
  2. Niin surullista kuin irakilaisen poliisin surmaaminen 2 kk sitten Irakissa onkin, niin kyllä minullakin on tämänkin tapauksen kanssa ollut samankaltaisia mietteitä.

    Onko otettu selvää taustoista eli miksi tämä irakilaispoliisi ensin pakeni ja sitten surmattiin? Aikaahan olisi ollut. Tappajien pahuus ei riitä syyksi.

    Sellainen sosiaaliporno, jota Ylen artikkeli edustaa, nakertaa median uskottavuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieleeni tulee tässä se suomalaisille rakkaaksi käynyt mies, joka keräsi avustuslasteja ja vei niitä sinne kotimaahansa sodan keskelle.

      Kunnes paljastuikin, että mieshän pelasi omaan rahapussiinsa ja oli kovan luokan petkuttaja ja valehteva rikollinen. Taisi esiintyä monen hyvän poliitikon rinnallakin valokuvissa. Kuten Tarja Halosenkin.

      On kuitenkin myös hyvinkin mahdollista, että Ali oikeasti oli syyttä vainottu ja sitten vainoajiensa tappama.

      Tällainen median tapa hutkia asiaa ei kuitenkaan millään tavalla auta ketään ja niin kuin sanot, Tapsa, syö median luotettavuutta objektiivisen ja ennen kaikkea tarpeeksi kriittisen journalismin harjoittamisessa.

      Poista
  3. Piti vielä kysymäni, että onko tuo kuva todella oululaisen kirjailija Jorma Kurvisen ottama? Mistä löysit sen?

    En tiennytkään, että kymmenien kirjojen lisäksi Kurvinen kunnostautui valokuvaajanakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elin yli viisi vuotta minua seitsemäntoista vuotta nuoremman naisen kanssa. Häneen susikoira Roin televisioinnit olivat lapsena tehneet suuren vaikutuksen. Minulle hän sanoi niistä ottamallaan lainauksella: "Paska äijä!'

      Poista
    2. Kiitos oikaisusta Tapsa. Nimi tuli muistilonkalta ja siitä tuo kirjailijan nimen esiin putkahtaminen. Tässä huomaan jälleen kerran, miten tietoja kannattaa aina tarkistaa. Näin toki pääsääntöisesti pyrinkin tekemään.

      Kuva on Jorma Komulaisen, alun perin teoksesta Kainuun kuvia, ja tämä kuva on otettu toisen käden lähteestä, kirjallisuuden aikuisopiskelijoiden lukemistosta Mustaa valkoisella, Suomalainen lukemisto.

      Vaan eikö tuo oikeasti hopeapäinen eebenpuukeppi herätä teissä hieman ihmetystä. Miten se on eksynyt kainuulaisukon käteen jossain jumalan seljän takana?

      Poista
    3. Kuva on tuossa Mustaa valkoisella -teoksessa kuvittamassa Eino Säisän kertomusta Mies ja juoppo koira.

      Poista
  4. TV uutisraportin mukaan Irakiin palautettu Bagdadilainen virkamies päätyi murhatuksi, kieltäydyttyään korruptiosta. Uskottava ja yleinen ilmiö laajoilla alueilla maailmaa. On lukemattomia ongelmia joihin ei ole näkyvissä mitään ratkaisua.
    Kävelykeppi on kadonnut status kapine.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin luin, ja se voi hyvinkin olla totta.

      Tämä on vaikea asia kenelle tahansa, sillä tiedossa on, että kaikki eivät puhu totta tulosyistään. Ruotsissahan ilmeni esimerkiksi, että enemmistö valehteli ikänsä maahan tullessaan.

      Poista
    2. Kieltäytyminen korruptiosta kuulostaa hyvältä, mutta perustuu aina ihmisen omaan väitteeseen, näyttöä tuskin voi olla.

      Suomalaisen voi olla vaikeaa tajuta, että Irakissa poliisi on aina ollut konkreettisesti osa väkivaltakoneistoa. Voi olla niin, että jotkut uskaltavat alemman tason poliiseja lahjoa, mutta henki sellaisessa on hupaa.

      Spekulaatioitahan nämä, mitä voimme oikeasti tietää Alista ja siitä, miksi hänet tapettiin: emme mitään! Korruptiosta kieltäytyminen syyksi ei minua vakuuta, epäilen sitä suuresti.

      Poista
  5. Oikeesti Alia ei ole tapettu, eihän sitä ole edes karkotettu. YLEn keksintöä koko juttu. Ali sai turvapaikan ja asuu nyt Westendissä ja istuu syyrialaisessa sohvassa ja katsoo valtavaa tauluteeveetä kultahampaat suussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tjaah, näinkö olisi?

      Ainoa fakta, jonka tiedämme, on se, että Ali ei saanut turvapaikkaa.

      Siihen asti kunnes lopulliset tiedot varmentuvat, jätetään kultahampaat ja Westendit naulakkoon.

      Poista
    2. PS Ainoa jättimäinen taulutelevisio, jonka jollakulla tiedän, on taloyhtiömme umpikantasuomalaisella viisilapsisella uusperheellä. Vanhemmat ovat pätkätöissä, väliin työttömyysjaksoilla.

      Poista
    3. Mankemang sekoittaa nyt Alin veljeen, Muammariin ja hän sitä paitsi asuu Kulosaaressa. Itäkeskuksen Puhoksessa hoitaa liiketoimiaan.

      Poista
  6. Suomen kannattaa nyt olla aktiivinen aseidenmyynnissä Ugandaan, runolliseen ja ihanaan maahan. Entisiä tyhmemmän puoleisia ministereitäkin kannattaa hommaan ottaa mukaan, sellaisia syrjäytyneitä. Ugandassa on aina Suvi kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvi Linden on saanut ehkä turhaan rapaa niskaansa tässä Uganda-asiassa. Hänhän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämistä koskevissa asioissa, ei Patrian asialla. Tietoyhteiskunnan edistäminen köyhissä maissa on kuulunut Lindenille, koska hän on YK:n laajakaistakomission erityislähettiläs jo vuodesta 2011. Näissä tehtävissä hän on matkustellut Afrikassa ja aikoo ilmoituksensa mukaan edelleen matkustaa.

      Poista
    2. Ugnadassa murhatun miehen ja Lindenin puolestaan yhdistää kokoomustausta, ja he tunsivat toisensa ilmeisesti ennestään. - Näin lukee lehdissä.

      Poista
    3. "Se oli sattuman sanelema juttu, hän oli mulle pelkkä puolituttu..."

      Katsotaan, miten juttu etenee...

      Poista
    4. Patrian osoitettiin jo valehdelleen: "Valtuutuskirjeen on allekirjoittanut ja leimannut Markku Koivisto, jonka titteli on Vice President, Key Accounts, Patria Land System Oy.(Iltalehti)"

      Poista
    5. No en minä Patriasta sanokaan mitään, uskon kepeästi, että on voitu valehdella.

      Mutta ydin tuossa minun sanomassani oli se, että Suvi Linden ei käsittääkseni ollut Patrian leivissä vaan YK:n, oman ilmoituksensa mukaan. Patria ei kai voi edes kommentoida Lindeniä, joka ei kuulu sen palkkalistoille.

      Poista
    6. Muistetaan nyt kuitenkin, että asejärjestelmät ovat yksi keskeinen osa tietoyhteiskuntaa, tietotekniikkaa.

      Poista
    7. En halua intää, mutta siis Linden on YK:n, ei Patrian tehtävissä. Ei, herra paratkoon, tällaisessa humanitaarisen maailmanjärjestön erikoislähettilään tehtävässä voi mitenkään kytkeytyä aseteknologian edistämiseen.

      Poista
    8. Välillä ammutaan YK:lla, toisinaan kk:lla.

      Poista
    9. Nyt Patriasta kerrottiin, että heillä Vice President on rivimyyjä. Isommat johtajat siellä lienevät His Royal Highnesseja.

      Poista
  7. Eiks Suvi ole sopeutumiseläkkeellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kyllä, katsovat josko hän vielä tokeentuisi syrjäytymisestään.

      Poista
    2. Jos minä saisin päättää, sopeutumiseläkkeet poistettaisiin heti, samoin valtion yritysten kultaiset kädenpuristukset erottaessa tai eläköityessä. Ne ovat hävettäviä ja ansiottomia etuisuuksia.

      Poista
  8. On sopeutumiseläkkeellä ja tekee konsultin töitä ilman palkkaa, ainakin ilman verokorttia.

    Asekauppa lienee olevan lähes aina hieman hämärää touhua.
    Myydä saa niin paljon kuin ehtii, mutta jos niitä aseita käytetään mihin on tarkoitettu, niin sitten taasen ei saisi myydä.

    Samuli

    VastaaPoista
  9. Lindenillä ei kait ole asiassa muuta roolia kuin, että liikkuu vähän oudossa seurassa, mikä on kokoomuslaiselle ihan normaalia.
    Käytän usein sanontaa, paska tarttuu.

    Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokoomuksella oli Kurikassa ampumaurheiluseura jonka nimi oli Työväen ampujat.

      Poista
    2. Ampunaseuran nimi on jopa hauskempi kuin Kyröskosken Pärske.

      Poista
    3. Anonyymi, missä niin lukee? Enpä taida uskoa. Ei ainakaan nettihaulla löydy jälkeäkään tuosta seurasta.

      Poista
    4. Saarijärven Pullistelijat on ainakin olemassa.

      Poista
    5. Ja Kokemäen Kova Väki.

      Poista
    6. Yhden kaupunginosan, Kirkkarin Kuntoliikkujista, joskus puhuttiin, mutta en ole varma oliko sitä ensinkään ja mitä verkkareiden selässä olisi lukenut. Pasilan Kajolla luki kumminkin Paska. Lappeenrannassa on kuulemma Sairaan Pallo.

      Poista
    7. Ne verkkaripukuiset pikku-ukot, jotka yhtenä "pitkäkaulaisten pullojen yönä" (kuten Liisu sanoisi) tuuppasivat minut Tammelan Saaren Pirtin sängystä lattialle... heillä oli puna-vihreät-mustat verkkarit ja selässä luki Ypäjän Yllätys. - Tammelan ja Riihimäen välissä on Lopen kunta, siellä on kuulu urheiluseura Lopen Uupuneet. - Suomen paras urheilija ikinä, Elmo, kuului taas Kainalniemen Hiki -nimiseen seuraan. (Oli Elmo ilmeisesti ko. seuran ainoa jäsen. Mutta sehän riitti. Voittihan hän yksin mm. Neuvostoliiton joukkueen jääkiekossa, ja teki 100:lla metrillä uuden maailmanennätyksen vaikka kaatuikin matkalla... no, kerran vaan. Ja Andien talvikisoissa. Elmo ällistyttää maailmaa 50 kilometrin hiihdossa, vaikka ottaa torkut sopivassa notkelmassa, polttelee piippua ja vetää hiihdon lomassa viiniä ja Huihai-juomaa kuin onttoon jalkaan...)

      Poista
    8. Lopen Uupuneet ja Vetelin Kuivat lienevät mitä lienevät, mutta urheiluseura Alapään Koitto on oikeasti ollut Etelä-Pohjanmaalla, kunnes se sulautui Ylipään Kaverien kanssa vuonna 1925 ja fuusioseuran nimeksi tuli Nurmon Jymy.

      Poista
  10. Kaipa sopeutumiseläkeläiselläkin on jokin ansaitsemisraja, jota hän ei saa ylittää muita töitä tehdessään, eli ilmaiseksi on tehtävä. Vaan sitä mietin, miten on palkka-asia tuossa Lindenin YK:n erikoislähettilään tehtävässä.

    VastaaPoista
  11. Lehdessä kerrotaan YK:sta sanotun, ettei Lindén voinut olla Ugandassa sen tehtävissä. Verkko kiristyy...

    VastaaPoista
  12. Lindenistä luin Hesarin jutun, eli Lindenillä onkin selittämisen paikka.

    YK antaa lisäksi ymmärtää, että sillä ei edes ole erityislähettiläitä. Aikamoista valehtelemista, jota minun on kyllä vaikea ymmärtää. Enkä edes oikein osaa alkuun uskoa, että joku ihminen voi noin valehdella ja korottaa itseään ja titteleitään.

    VastaaPoista
  13. Minä ymmärrän Suvia oikein hyvin. Kun syrjäytyy oikein pahasti työelämästä, se saattaa johtaa itsetunnon ongelmiin ja tulee tarve korostaa itseään. Tietoyhteiskunta on mukavan ympäripyöreästi sanottu, se saattaa tarkoittaa mitä vain tai ei mitään.

    VastaaPoista
  14. Tommi Parkkonen Lindénin tekemät ugandalaiset osasi selittää parhaiten. - Voi, voi, kun tuolla tavalla pikku-Suvia käyttävät hyväkseen!

    VastaaPoista
  15. Hei vaan! Terveisiä sairaalasta! Eli Liisu oli ihmemaassa. Kävi kuoleman rajoilla. Itse ei tiennyt siitä mitään. Toiset kertoivat. Käveli kadulla. Liukastui ja kaatui. Iski otsansa jäiseen katuun. Muistona siitä on vielä se että näyttää Pandakarhulta. Laaja musta täplä toisen silmän ympärillä. Koko kylki mustana konkka mukaan luettuna.

    Musta kävelykeppi hopeisine kädensijoineen oli myös Liisun vaarilla. Se oli saanut sen toiselta pojaltaan, joka oli kulta- ja hopeaseppä. Myöhemmin ennen kuolemaansa vaari huitoi sillä pikku-ukkoja sängyn päädystä. Se söi särkylääkettä, joka on jo poistettu käytöstä.

    Mitä noihin muihin asioihin maailmalla tulee, ampumisiin ja toimittajiin tms. en voi ottaa kantaa, kun tuntuu vielä kipulääkkeiden pehmennyksen takia, ettei mikään kauheasti kiinnosta muu kuin miten päästä eroon voimakkaista lääkkeistä, jotka syövät voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Anonyymi oon minä, Liisu. Se on kirjoitettu tabletilla. Tää on kirjoitettu PC:llä, joka on kirotun hidas verrattuna mun Macbook Airiin, joka on mun työkone. Siinäkin on omat pulmamsa. Sitä paitsi se on kaukana matkan päässä "kotona". Elämä on monimutkaista.

      Poista
    2. Pyydän: voikaa te kaikki oikein hyvin!

      Poista
    3. Pikaista paranemista, Liisu!

      Poista
    4. Liisu, kauheaa! Vaan onneksi selvisit ja näyttää se tärkein eli ajatuksen kirkkaus säilyneen ennallaan tuossa pään iskussa. Pää on kovaa tekoa, luojan kiitos.

      Syö nyt kiltisti lääkkeesi, ja tottele muutenkin lääkäriä. Aikansa kutakin, pian pääset niistä eroon. Hyvää toipumista nyt vaan, ota levon kannalta, ihminen parantuu kyllä.

      Noita liukastumisia minäkin pelkään sen kesäisen nilkkamurtuman jälkeen, etenkin nyt talvella. Olenkin ilmoittanut itseni fysioterapeutin ohjaamalle kuntosalijaksolle, tänään alkaa. Koetapa malttaa nyt, Liisu!

      Poista
    5. Liisu, sinä olet kysellyt tyttäreni kirjoista. En halua niistä enempää kehitellä juttua, mutta sinulle voin kertoa näin luottamuksellisesti, että yksi hänen kirjoistaan on tänään Hesarissa, ei kritiikissä. Koko sivun artikkelissa lapset esittelevät lempikirjojaan. Yksi näistä on tyttären kirjoittama.

      Poista
    6. Voi Liisu, Liisu kun sinulle aina tapahtuu kaikenlaista! myös ikävyyksiä, harmi. - Pandakarhut ovat suloisen näköisiä mutta tylsiä eläimiä: kuntoudu pian takaisin Liisuksi!

      Poista
    7. En tykkää pandakarhuista, koska ne kuulemma inhoavat
      säkkipillimusiikkia.

      Poista
    8. Siinä on varmaan jokin sellainen taajuus, joka osuu kipeästi pandan kuulohermoon.

      Eläinten kuulo on herkempi kuin ihmisen, ja esimerkiksi meidän kaikki koiramme ovat selvästi kuulleet ääniä, joita ihminen ei kuule. Koira saattoi mm. mennä ulko-ovelle seisomaan ja odottamaan jo ennen ovikellon soimista.

      Poista
    9. Säkkipillimusiikki on hirvittävää kidutusta kaikelle elolliselle. Olen lukenut - en muista mistä - että kukatkin ko. musiikkkia kuulleessaan sulkevat terälehtensä (KLANKS KALANG KLONKS) kiinni. Ja ne, jotka eivät kuki, yrittävät kaivautua takaisin maan alle. Ja sipulit muuttuvat ihan vihreiksi.

      Huh, huh. Koko luomakunta huokaa.

      Poista
  16. Sitä minä vaan ihmettelen, että mikä tässä Uganda-keississä on niin pöyristyttävää Patrian osalta?

    Miten voi olla kiellettyä jakaa rehellistä liiketoimintaa harjoittavan valtionyrityksen esitteitä eri tahoille?

    Niitä tuotteitahan on tarkoitus kai peräti ihan myydäkin jollekin? Joku muu ne tuotteet myy kuitenkin.

    Sitten meillä ihmetellään, että miten ruotsalaiset pärjäävät kaupoissa ja markkinoinnissa aina meitä paremmin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko tapaus on hämärä. Jo kaksi johtajaa on eronnut, mikä on Suomessa hyvin harvinaista, meillä kun ei erota selvästä virkavirheestäkään, saati rikoksesta, ellei pakoteta. Ja mikä on Suvi Lindenin osuus? Miten tuommoinen valehteleva ihminen on voinut saada adoptiolapsen, kun monet rehellisetkään eivät saa.

      Poista
    2. Paljon kysymyksiä, totta, siksipä kannattaa odottaa vastauksia. Niitä joko päättäjiltä saamme (epätodennäköistä) tai emme saa (todennäköisintä). Tai julkisuuteen saamme vesitetyn version siitä "mitä tapahtui todella". Eikös ase- ja huumekauppa ole kaikkein tuottoisinta bisnestä? Eikä niistä sivullisille kamalasti pruukata laverrella, sew nääs käy helposti nirrin päälle. Niin kuin nytkin näimme. - Tai emme me mitään nähneet, eikä meidän pähkäilymme, vaikka pähkäilisimme päämme kipeäksi, ei "puusta pitemmälle johda"... Mitä Suvi Lindén siellä teki, sitä voi kysyä Suvi Lindéniltä itseltään kun kerkii Sankivaaran golfkentältä takaisin viestintävälineiden ääreen. Jolloin kuulee kysymyksen.

      Poista
    3. Kysyn uudelleen: mitä pahaa on liikeyrityksen esitteiden jaossa potentiaalisille ostajille?

      Poista
    4. Mitä pahaa on jakaa ilmaisia näyte-eriä huumeita ammattikoulun portinpielessä nojaileville oppilaille, potentiaalislle ostajille?

      Ai, että on laitonta?

      No, niin on asetarvikkeiden myynnissäkin omat lainalaisuutensa. Kun jätetään nämä eufemismit (= esitteiden jako) omaan arvoonsa.

      Poista
    5. Ahaa, ymmärrän: neekereille ei saa myydä aseita, kun ne eivät osaa käyttää niitä vastuullisesti.

      (Mutta tätä ei saa sanoa ääneen, vaan sen sijaan paheksua kovasti Suvi Lindeniä... niin, mistä? No, jostakin.)

      Poista
  17. Rutisenpa tässä vielä yön korvalla yhdestä aiheesta, josta en ole ennen rutissut. Asia koskee aktiivimallikeskustelua.

    Ymmärrän sen, että aktiivimallia pitää korjata, se on nyt osin kohtuuton ja epäoikeudenmukainenkin. Pahin epäkohta on se, että pitäisi vastaanottaa mitä tahansa työtä, johon ei ole pätevyyttä eikä minkäänlaista kiinnostusta. Arvostan koulutusta ja pidän selvänä, että vastaanotettavan työn tulee jollakin tapaa liittyä hakijan koulutusosaamiseen.

    Mutta tätä vuodatusta en parhaalla tahdollanikaan ymmärrä:”Nykyään pidetään jo selvänä, että esimerkiksi nuori ei opiskeluaikanaan saa pitkistä työharjoittelujaksostaan palkkaa, vaan työ pitää tehdä ilmaiseksi.

    Olen itse toiminut opiskelijoittemme työharjoittelun valvojana, ja jo harjoittelupaikkojen saamisesta sai olla kiitollinen. Yrityksellä on muutakin tekemistä kuin katsoa tunaroivien harjoittelijoiden perään. Moni lintsailikin harjoittelussaan ja myöhästeli aivan törkeästi. Saimme kuitenkin kaupungin yrittäjiä ylipuhuttua ottamaan harjoittelijoita. Työ oli palkatonta, koska opiskelija suorittaa harjoitteluaan osana opintojaan ja saa tältä ajalta opintotukea. Se on siis opiskelua, ei työntekoa. Siihen kuuluu jatkuva ohjaus ja työnvalvonta, josta kukaan ei maksa myöskään yrittäjälle minkäänlaista korvausta.

    Tätä näkökulmaa kannattaa miettiä, jos suivaannuttaa se, että työharjoittelusta ei saa opintotuen lisäksi palkkaa. Me opettajat olimme kiitollisia yrittäjille, jotka ylipäänsä ottivat opiskelijoita omien kiireittensä sekaan peräänkatsottaviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kuulun ikäluokkaan joka sai opintoihinsa liittyvistä harjoitteluista harjoittelijanpalkkaa. Kultainen 1980-luku! Olen nuorten puolella, sillä olen työharjoittelujen lisäksi saanut oikeata palkkaa kesätöistä ja sijaisuustöistä. Se oli hyvä kannustin tehdä työnsä hyvin, palkaton työnteko ei kannusta nuorta ihmistä eikä se kannusta lainkaan niitä jo kymmeniätuhansia koulutuksen saaneita aikuisia, jotka joutuvat pakosta palkattomiin töihin. Ja vain siksi, että saisivat työttömyysturvansa.

      Työttömyysturva kuuluu lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen, jota maksavat kaikki. Sosiaalivakuutuksen tarkoitus on turvata kohtuullinen toimeentulo sairauden, työttömyyden ja vanhuuden aikana. Työttömyysturvalaki on velvoittava laki. Työttömän on täytettävä tietyt velvollisuudet ja ehdot saadakseen työttömyysturvansa. Aktiivimallilaki lisää ainoastaan sanktioita ja leikkaa työttömyysturvaa, se ei millään tavalla edesauta työttömän työnsaantimahdollisuuksia.

      Kannattaa painaa mieleensä, että kun ja jos hyvää sosiaalivakuutussysteemiämme muutetaan näin merkittävästi työttömien kohdalla, sitä on tämän jälkeen varsin helppo muuttaa myös sairaiden ja eläkeläisten kohdalla. Vastikkeellisuutta voidaan lisätä sosiaaliturvaan liittyvien muidenkin etuuksien osalta. Ei enää riitä, että maksat verosi ja sosiaalivakuutusmaksusi vaan sinun on niiden lisäksi "osallistuttava" muillakin tavoin yhteiskuntaan.

      Tämä on joidenkin poliittisten voimien toive: sosiaaliturvaan on lisättävä vastikkeellisuutta (lue: palkatonta työtä tai palvelua).

      Poista
    2. Tuo palkanmaksu opintoihin kuuluvasta työharjoittelusta meni meillä 90-luvulla ja 2000-vuoden alkupuolella niin, että työharjoittelujaksolta ei pääsääntöisesti maksettu palkkaa. Harjoittelupaikkojen saanti oli vaikeaa, joskus lähes kiven takana. 

      Jos palkanmaksu opiskelija-harjoittelijalle olisi ollut pakollinen, ei harjoittelupaikkoja totisesti olisi ollut tarjolla. Ei pienempien kaupunkien ja maaseudun pienyrittäjillä olisi ollut varaa eikä aikaakaan opettaa harjoittelijaa.

      Harjoittelu oli nimittäin työn harjoittelua ehdottoman opastuksen ja valvonnan kera, ei suinkaan minkään työn ankaraa puurtamista. Se oli työelämään tutustumista, työssäolon opiskelua yhtä paljon kuin annettujen tehtävien suorittamista. 

      Opettaja kävi haastattelemassa työnantajaa ja opiskelijaa, eli ei siellä ollut edes mahdollisuutta siihen, että opiskelijarukka olisi pantu puurtamaan päivätolkulla jotain hihnahommaa hiki hatussa. Ja palkkaa sai toki maksaa opiskelijalle, mutta opintotukihan juoksi koko harjoitteluajan.

      En tiedä, onko keskiasteen ja ammattikorkeakoulujen työharjoittelu muuttanut nyt sitten luonnettaan niin, että se ei olekaan enää osa opintoja, jolloin opiskelijalla on siis opintotuki ja opintolainat tilillään, vai onko harjoittelun opetus- ja ohjauspuoli jätetty pois. 

      Ja onko työnantajalle sitten ruvettu maksamaan korvausta ylimääräisestä ohjaustyöstä ja mahdollisista harjoittelukuluista? 

      Tällöinhän käsittääkseni opintotuki lakkaisi, jos opiskelijalle maksettaisiin palkka harjoittelusta. Tätäkö halutaan?

      Poista
    3. PS Jo nyt Kela perii säännöllisesti vuosittain takaisin liikaa maksettuja opintotukia, jos opiskelija on tienannut töistään liikaa. Näistä on aina iso parku, mm. oma tyttärenikin joutui kerran tuen takaisiperintään.

      Poista
  18. Kai siinä nyt joku aikaraja pitää olla kuinka kauan voi työttömyskorvauksella etsiä koulutusta vastaavaa työtä.
    Esim. Tanskassa se aika on melko lyhyt.

    Kyllä koulutusta pitää arvostaa, mutta ei kerran hankittu koulutus voi olla mikään ikuinen putoamissuoja.
    Elämä on kovaa ja sitten kuolet.

    Samuli

    VastaaPoista
  19. Ammattisuoja on tasan 3 kuukautta. Tämän jälkeen on otettava haettava mitä hyvänsä työtä ja otettava työ vastaan jos tulee valituksi, suurin osa ei tule valituksi.

    Tanskassa asiat hoidetaankin hyvin, työttömät saavat palvelua ja apua työnhaussa, koulutukseen pääsee ja etuudetkin ovat ihan reiluja. Tanskan sosiaaliturva, työttömien osalta, on hyvä, verrattuna Suomeen.

    Miettikääs vähän, yli 200.000 julkisen alan,lähinnä nyt sosiaali- ja terveyspuolen, ammattilaisen tilannetta sotemylläkässä. Yksityiset sote-firmat ottavat heistä palkkalistoilleen vain osan, on arvioitu että jopa liki puolet nykyisistä jukkisen alan työntekijöistä irtisanotaan. Kokonaan. Valtion työntekijöitä, muun muassa Te-tmstojen ammattihenkilöstö, irtisanotaan. Te-tmstothan lakkautetaan, kun työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Ei yhdelläkään työttömällä ole harmainta aavistustakaan miten työvoimapalvelut on parin vuoden kuluttua järjestetty, kun sitä eivät tiedä varmasti he, jotka näistä asioista päättävät.

    Miettikää pieni hetki, mikä näitä julkisten alojen koulutettuja ja ammattitaitoisia ihmisiä odottaa? Onko työtä? Onko uudelleenkoulutusta? Onko työttömyysturvaa? Onko yhtään mitään?

    Vanha intiaaniviisaus kehottaa meitä kulkemaan vaikka vain yhden päivän toisen ihmisen mokkasiineissä, jotta voisimme ymmärtää häntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi klo 13.11, uskon, että valtaosa kansalaisista haluaa muuttaa aktiivimallia realistisemmaksi ja ymmärtää ahdinkoon joutuneita.

      Tanskan mallista olen lukenut, että vaikka se antaakin enemmän korvausta, se myös kiertää ruuvia rankemmin kuin Suomen malli. Heikki Ikonen kirjoittaa Aamulehdessä näin:”Tanskassa työttömällä on kyllä kova velvoite työn vastaanottamiseen. Täysi työttömyysturva edellyttää viikkoa palkkatyötä kuukaudessa. Koulutukseen tulee osallistua ainakin kaksi viikkoa vuodessa. Jos ehdot eivät täyty, kärsii työtön yhden karenssipäivän neljässä kuukaudessa.

      Alle 30-vuotiaille ehdot ovat tiukimmat. Minkä tahansa työn on kelvattava. Jos sellaista ei löydy, työtön ohjataan kuukaudesta puoleen vuoteen kestävään työharjoitteluun työttömyyskorvauksella.”

      Itseäni hieman väsyttää lukea dystopioita, joita Suomen tulevaisuudesta kirjoitetaan. Jos niitä uskoo, maata hallitsevat psykopaatit hyperäärisuperoikeistolaiset, jotka kyykyttävät huvikseen vähäosaisia, joiksi kaikki julkisen talouden työntekijät ja köyhät joutuvat, ja ennen pitkää valkokaulusväeltäkin loppuu työ ja leipä. Horroria ja helvettiä, etten sanoisi.

      Poista
    2. Anonyymin kirjoitus klo 13:11 on asiallinen. On turha tässä muistella miten asiat olivat 1990 luvulla. Elämme toisia aikoja. Tanskaa myöskään ei suoraan voi rinnastaa Suomeen, jo työn perässä siellä liikkuminen on toista, kun miettii maantiedettä. Jokin sitaatti sieltä tai toinen täältä, ei kerro totuutta. Asioihin on syytä perehtyä paremmin ennen kuin esittää jotain muuta kuin vain mielipiteensä. Mielipiteet ovat ehkä arvokkaita mutta mitä merkitystä niillä on. En tarkoita Iines että vääristelisit mitään, uskon että oikeasti kannat huolta asioista, mutta et tiedän mistä nykyajassa on kyse. Olet turvallisesti eläkkeellä, joka on hyvä asia, en kadehdi.

      Poista
    3. Toinen anonyymi, yhtä asiallisia ovat minun kommenttini ensimmäiselle anonyymille - ne eivät ole mielipiteitä, vaan faktoja, joissa on jopa luotettava lähde (esimerkiksi Aamulehti, toimittaja Ikonen).

      Ensimmäisen anonyymin selitykset sen sijaan ovat selkeitä mielipiteitä ja todistamatonta selitystä, eivät tarkkoja faktoja. Se, että sinä saatat olla hänen kanssaan samaa mieltä, ei kuitenkaan tee niistä ”oikeita” tai tosia.

      Rinnastamisen Tanskaan teki ensimmäinen anonyymi, en minä. Minä tarkensin hänen esittämänsä mututiedon tuoreella lähdeviitetiedolla. Joten pysyhän asiassa. Ensimmäinen anonyymi lisäksi puhui 80-luvusta, jolloin kertoi saaneensa harjoittelusta palkkaa, minä myöhemmästä ajankohdasta, jolloin palkkaa ei saanut, koska opintotuki ja lainat juoksivat samaan aikaan. Se on fakta, ei mielipide - en juurikaan pohjaa kirjoituksiani mielipiteisiin.

      Että pysyhän faktoissa, hyvä Toinen anonyymi!

      Poista
  20. Esitän nyt aktiivimallista sensuroimattoman mielipiteen:

    Syynä siihen on se, että meillä on ihan liikaa valtion elättejä. Eli sellaisia ihmisiä, jotka tyytyvät yhteiskunnan heille tarjoamaan tukeen: työttömyyskorvaukseen, asumistukeen, toimeentulotukeen yms.

    Heidät halutaan patistaa edes yrittämään elättää itse itsensä, sillä verovarat uhkaavat loppua. Uskonpa, että moni meistä jopa tuntee tällaisia ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi OAJ:n jäsenistö on nyt kovasti huolissaan? Opettajien työtilanne kun on yhä useammilla se, että heidät lomautetaan kesäajaksi. Aktiivimallin tarkastelujakso on 65 päivää (ma-la) ja joillakin lomautus kestää yli 65 päivää. Joka tarkoittaa sitä, että täyden etuuden saadakseen heidän on täytettävä aktiivisuusehto (esim 18 tuntia tessin mukaista työtä). Kesäksi voi olla suuria vaikeuksia saada mitään palkkatyötä, kesätöihin kun on tulossa myös opiskelijat ja lisäksi aktiivimallin tuuppimat reilu 300.000 työtöntä.

      Ongelma, jonka kerroit, on suurempi. Meillä on liikaa eläkeläisiä työssäkäyviin verrattuna. Eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan, kun 1950-luvulla syntynyt suuri ikäluokka on parhaillaan siirtymässä eläkkeelle. Vuoden 2024 jälkeen seuraa 1960-luvun ikäluokka, joka ei ole pieni sekään. Vasta 1970-luvulta lähtien ikäluokat ovat edeltäneitä ikäluokkia huomattavasti pienempiä.

      Nykyisistä työttömistä yli 50-vuotiaita on reilu kolmannes, he poistuvat työttömyystilastoista noin 5-10 vuoden aikana. Uusi eläkelaki mahdollistaa osittaisen ennenaikaisen eläkkeen jo 62-vuotiaana. Se saattaa jopa nopeuttaa eläköitymistä.

      Työssäkäyvien määrä ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa, vaikka se olisi aivan välttämätöntä. Aktiivimalli työntää ihmiset minitöihin ja myös täysin palkattomiin töihin, niistä ei synny niin hyvää verokertymää kuin jos normipalkkaukseen perustuvia työpaikkoja olisi riittävästi. Usko tai älä, mutta suurin osa työttömistä ottaisi normipalkkaisen kokopäiväisen työpaikan vastaan ilomielin. Jos niitä vain kaikille halukkaille olisi.

      Poista
    2. Lisäksi. Kannattaa lukea toimittaja Pirjo Auvisen kirjoitus Ylen sivuilta. Analyysi perhevapaista. Hän kirjoittaa:"Itselleni oli hätkähdyttävää haastatella muutama vuosi sitten kahden lapsen helsinkiläisäitiä, joka oli ollut kotihoidontuella pitempään kuin yliopistossa, mistä oli valmistunut. Silloin ajattelin, että onpa aikamoinen satsaus yhteiskunnalta ensin korkeakouluttaa ja sitten maksaa vuosikausiksi kotiin."

      Poista
    3. Opettajia ei lain mukaan saa lomauttaa kesällä, koska se merkitsee palkanalennusta. Opettajan palkka on vuosipalkka, joka on jaettu 12:lla, jotta palkka voidaan maksaa myös kesäkuukausilta. Ei missään muussakaan ammatissa ihmisiä saa lomauttaa heidän lomillaan. Opettaja on palkkansa ansainnut.

      Sinä Anonyymi taidat nyt puhua määräaikaisten opettajien ikävästä kesätilanteesta, joka on vanha ongelma. Sillä ei ole mitään tekemistä siis lomautusten kanssa. Määräaikainen opettaja valitaan lukuvuodeksi kerrallaan, ja kyseessä on siis tilapäistyö, ei virka. Tällöin määräaikainen on tähän asti saanut täyttä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta kesän ajalta.

      Nyt on ilmeisesti edessä tilanne, jossa ns. ammattisuoja poistuu ja määräaikaista tehtävää hoitanut voi joutua ottamaan kesäksi mitä tahansa työtä vastaan, vaikka palkka olisi pienempi kuin työttömyyskorvaus. Muutoin hän menettää ansiosidonnaisensa.

      Tämä määräaikaisten huono tilanne on aina surettanut opettajia, määräaikaisen vuotuinen kokonaispalkka on vain 11 kuukauden yhteispalkka, ei 12:n, niin kuin pitäisi. Tämä nähdään koko kentällä suurena epäkohtana. Katsomme edelleen OAJ:n suuntaan, mutta mitään ei tapahdu nähtävästi edelleenkään. Määräaikaiset tulisi nopeasti pestata kesän loppuun saakka.

      Poista
    4. Kaikkein paras toimenpide tähän tilanteeseen olisi perustaa lisää virkoja, kun työtä kerran on. Näin ketään ei voida irtisanoa kesäksi. (Kyse ei siis ole lomautuksesta.)

      Kunnat eivät kuitenkaan näin tee. Pätevistä opettajista ei ole pulaa.

      Poista
    5. Bloginpitäjä ei ole todellisessa elämässä enää laisinkaan. Opettajia on paljon työttöminä kesäisin, työsopimukset kirjoitetaan syksyisin uudestaan tai sitten - ihan totta- ollaan lomautettuina. Mikään laki ei kiellä sitä.

      Poista
    6. Ei, vaan sinä et tunne asioita, kun et tiedä sitäkään, että termi "määräaikainen" tarkoittaa juuri näitä lukuvuodeksi kerrallaan otettuja opettajia, jotka jäävät kesäksi ilman palkkaa ---> ansiosidonnaisen varaan, siis työttömäksi. Heistähän juuri puhuin.

      Ei opettaja ole lomautettuna! Se on eri asia, ja väärä termi tähän hätään. Luepas nyt uudelleen oikein hitaasti kommenttini. Opettajia ei voi lomauttaa loman aikana, kuten ei muitakaan. Sehän olisi palkanalennus.

      Poista
  21. Aktiivimallia on usein verrattu Tanskan malliin, jota on pidetty paremapana vaihtoehtona, jota meillä on vuolaasti kehuttu, jopa työttömät itse..

    Vaan onko Tanskan malli oikeasti parempi:

    "Alle 30-vuotiaille ehdot ovat tiukimmat. Minkä tahansa työn on kelvattava. Jos sellaista ei löydy, työtön ohjataan kuukaudesta puoleen vuoteen kestävään työharjoitteluun työttömyyskorvauksella."

    Aamulehti, Heikki Ikola 21.1.2018




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Suomen malli on parempi! Jos toimistolla ei ole kurssia tai harjoittelua, niin vähennetään työttömyyskorvausta.

      Poista
    2. Onhan tuossa mallissa mainittu myös omaehtoinen opiskelu. En oikeastaan ymmärrä, etteikö se olisi jopa kaikkein mieleisin. Suomi on maaseudun perukoita myöten täynnä kursseja, monimuoto-opiskelumahdollisuuksia, kansalaisopiston kursseja ja opintopiirejä eri aloilta. Minun on suoraan sanottuna vaikea ymmärtää, jos näistä ei löydy jotakin kiinnostavaa.

      Poista
  22. Mietin mitä kaikkia töitä eläessäni olen tehnyt. (miettii) V-ttu, niitä kaikkia millään muista. Mutta ainakin...
    1) sokerijuurikaspellon harventaja 2) mainoslehtisten jakaja 3) auton apumies eli repsikka 4) pumpulitehtaan työntekijä i Skene (hirveesti erilaisia duuneja) 5) messikalle/jungmanni 6) baariapulainen/portsari 7) free lanceri 8) teatterityöntekijä/järjestäjä 9) sekatyömies raksalla 10) aputyömies teurastamolla 11) aputyömies makkaratehtaalla 12) kuorma-autonkuljettaja 13) pääomasijoittaja 14) paperityömies (suunnattomasti eri vakansseja eri tehtailla, jotka höyryävät 15) ym, ym, ym...

    Ei niitä kaikkia, piru vie, muista mitä on tehnyt? Onneksi muistaa sen mitä EI ole tehnyt. Esim. en ryöstänyt erästä humppilalaista Teboilin huoltoasemaa, vaikka Santun kanssa niin suunniteltiin... oltiin n. 14 –v ja köyhiä ja oppikoulussa ja piti päästä luokkaretkelle Tukholmaan. Ja murtokeikan jälkeen minun piti paeta, poliiseja hämätäksen, keskellä aamuyötä 26 km Humppilasta Forssaan Santun mopolla. Oli helmikuu ja -28 astetta... Joopa, joo. Vähän myöhemmin ajattelin heittäytä ammattigigoloksi. Mutta kerran kun saunasta tultuani katsoin kokovartalopeilistä kehoani ... ajattelin, että ”jassåå, eipä taida n.s. kapasiteettini riittää”. Lapsena halusin tietysti veturinkuljettajaksi, niin kuin muutkin kaikki pojat. (Normaali ihminen minäkin olen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me too!

      Siis minä aloitin työni pikkukaupungin kirjastossa kirjojen leimaajana ja muovittajana kansakouluikäisenä. Olin niin ahkera lainaaja, että kirjastonhoitaja opettaja Martta K. kysyi, josko voisin tulla pieniin askareisiin kirjastoon, takahuoneeseen. Minähän menin. Leimaus tapahtui niin, että leimasin kastettiin leimatyynyyn, jossa oli mustetta. Leimassa luki soikiossa että Pikkukaupunkin kaupunginkirjasto tms. Leima painettiin kirjaan aina sivuille 99, 199, 299 jne.ja sitten nimiölehdelle. Tein työni niin hyvin, että siskokin pääsi muovittamaan kirjoja. Vieläkin osaan kaikki kirjan muovittamisen niksit ja olin taitava muovittamaan tyttären koulukirjat. Varhainen työnteko kannattaa.

      Kesäisin olin ystäväni hehtaarisilla sokerijuurikaspellolla mökkimaisemissa meren rannalla. raskasta mutta ihanaa, vedimme toisiamme pujopaakuilla perseeseen niin että toinen lensi nurin. Hauskaa oli.

      Iltaisin haimme lehmikarjan syvältä metsälaitumilta ja poltimme salaa ensi tupakit. Ysätävän isä yllätti meidät puskan takaa röhähtämällä että jlauta, savu nousee puskista ja täällä flikat tekee pahojas. Olimme alle murrosiän ja ystäväni poltti jo vakituisesti. Pomppasimme kirjaimellisesti ilmaan.

      (Jatkuu myöhemmin, ehkä, nyt on riennettävä ulos - ihana aurinko!)

      Poista
    2. Sen verran jatkan, että tekisi se lapsityövoimanaolo eetvarttia kersoille vieläkin. Maailma opettaa.

      Minä opin senkin, että nenäliinaa on aina pidettävä mukana, jos haluaa välttää epämiellyttäviin tilanteisiin joutumisen.

      Kun nimittäin kirjastonhoitaja, opettajaneiti Martta K. käski minut ja siskon kotiinsa syömään välipalaa, minulla alkoi valua räkä nenästä siinä ruokapöydässä. Säntäsin mykkänä häpeästä Martta K:n vessaan ja niistin nenäni vessapaperiin. Sisko haukkui minua myöhemmin, kun yhtäkkiä sillä tavalla vaan ryntäsin pöydästä ylös. Oih, lapsuus on täynnä häpeää!

      Muistan toisenkin häpeätapauksen, joka liittyi räkääni. Nimittäin kirjoitin eturivissä äidinkielen tunnilla ainetta, oppikoulun alaluokalla. Räkä alkoi taas valua, ja ryystin sitä huomaamattani takaisin. Kunnes opettaja, joka istui edessäni opettajanpöydän takana, kiusaantui ja tokaisi, että eikö sinulla ole nenäliinaa. No ei ollut, ja häpeä oli valtava, vaikka taisin kirjoittaa siinä ryystellessäni ihan hyvää ainetta. Ilo aineesta on kuitenkin unohtunut, muistan vain sen ryystämisen ja opettajan tokaisun.

      Poista
    3. Omasta työhistoriastani sen verran, että lapsityövoimana minäkin aloitin, kun koulusta oli kesälomaa. Asfalttihommia tein, ensin liikennepoliisina, sittemmin paikkoporukassa, eli porukassa, joka tekee erilaisia asfalttipaikkauksia. Alettiin aamuvarhaisella eikä koskaan lopetettu kolmelta tai neljältä, kun kaupungin miehet lopettivat, usein jatkettiin myöhään iltaan saakka. Asfalttimassa painoi lapiossa ihan jumalattomasti, onneksi olin jo nostellut puntteja, että jotenkuten jaksoin. Aurinko paahtoi Suomenkin kesässä, olin aina ihan puhki, kun illalla lopettelimme. En kai jaksanut muuta kuin syödä, mennä nukkumaan ja herätä taas varhain seuraavana aamuna asfalttia luomaan. Aamulla vitutti ja väsytti.

      Yliopiston ilmoitustaululta näin aivan hiljattain Työstäkieltäytyjäliiton plakaatteja: "Työ tappaa!" - Heh, siinä tapauksessa ne työstäkieltäytyjät pitää heti laittaa työn eteen, siteitä silmillä ei tarvita.

      Onko tämän päivän ossinymaneista mihinkään? En minä siitä työnteosta niin, mutta miksei Ossi osaa kirjoittaa, onko hän afaatikko? Miksi atteelliset häntä kehuvat, mikseivät puolusta heikompiosaisia ja sorrettuja?

      Poista
    4. Mistäköhän nämä työstäkieltäytyjät luulevat verotulojen ja kasvun tulevan?

      Ihan sama kuin rokotevastaisuus. #muaeisaarokottaa, muita kyllä. Yhtä tyhmää ja vastuutonta.

      Poista
    5. Asfalttihommia tein useana vuonna, mutta olin minä jo aiemmine jotain tehnyt. Ilmaisjakelulehtiä jaoin olikose nyt kaksi tai kolme kertaa viikossa. Minulla oli suuri jakoalue ja homma alkoi väsyttää, ei siitä oikein tienannutkaan muuta kuin hien selkään. Kenkää sain, kun hautasin sitten kerran koko paskajulkaisusatsin lumihankeen, ensimmäistäkään en jakanut.

      Poista
    6. Kasvu tulee maasta, mutta rahat avustuksista, sanoi maalaisliittolainen vanha kelmi, kun pohti kaikkein syvällisimpiä.

      Poista
    7. Heh, tölväisin vähä-Ossia kirjoittamistaidon puutteesta. En häntä ole lukenut, enkä koskaan lue, mutta tuon saattoi kehuvista (lue säälivistä) kirjoituksista hänestä ja painatteestaan, lukea.

      Maailma säästyy paljolta sillä, ettei Ossi työntekoon rupea, ei siitä tulisi kuin itkua, surkua ja hammastenkiristelyä. Ossi, jos kiinnostaa, minulta jää paljon vanhentunutta leipää. Jos homeen raaputat pois, niistä tulee ihan kelpo einestä hengenpitimiksi.

      Poista
    8. Odotan mielenkiinnolla, millaisen vastaanoton Nymanin toinen kirja saa, etenkin jos hän vaihtaa aihetta. Jos taas kirjoittaa Röyhkeys kakkosen, uskon hänen kohdallaan alasinteoriaan.

      Poista
    9. Mitä kasvuun tulee, olen ostanut kevään ensimmäiset siemenpussit. Lisäksi on vetämässä mukula- ja taimitilaus Kodin Kukista.

      Poista
  23. Pahoja kun me pikkupojat teimme niin teimme oikeasti pahoja. Linikkalan kansakoulun pitkällä sivulla oli neljä vesiränniä. Kerran täytettiin rännien alaosa paperilla ja sytytettiin palamaan. Oli tosiupeaa kun savu pöllyi rännien päästä, oli kuin juna koko talo, PUH PUH PUH. Ohiajavasta pakettiautosta hyppäs ukko pihalle ja meidän kimppuun, "j-lauta mukulat, tee sytytätte koko koulun palaan". Se sammutti meidän nuotiot. - No, olishan se voinut palaa.

    Koulun pihalla oli myös monireikäinen makki (= ulkohuussi). Reiästä pohjaan oli monta metriä. Kerran sytyttelin wc-papereita (niitä sileitä arkkeja, ei näitä nykyaikaisia) ja pudottelin sinne alas. Nehän sai syttymään siellä alhaallakin olevat paperit. Minä juoksin innoissani ulos ja huusin "kakka kytee, kakka kytee..." - Taas sain selkäsaunan.

    Kerran tehtiin Lammashakaan (se oli koulun takana oleva pieni metsä/niitty jolla opettajat sodan jälkeen pitivät lampaita; niitä siihen aikaan sai kauppalan kaava-alueella pitää, ei kovin kauaa) niin tehtiin sinne iso Ritsa-Tykki. Eli sellainen 1 1/2 metrin korkuinen puuhaara juntattiin maahan kiinni ja haarukkaan tehtiin polkupyörän sisäkumista se ritsa. Sillä tykillä ammuttiin yli kilon pinoisia musia (= kiviä) kuusiaidan yli naapurin puolelle. Maalinamme oli aidan takana oleva iso talo, ja kyllä sen peltikatto välillä paukkukin/kolisi kamalasti. Ammuimme sellaisia kaarilaukaksia (= ballistisia), eli otimme mukaan kaavan _VP_EQN_7.GIF. Mutta äkkiä meidän piti maastoutua (= juosta pakoon) kun kuusiaidan takaa rupes kuuluu karmeeta kiroilua + raskasta askelten töminää...

    (jatkuu myöhemmin)

    VastaaPoista
  24. Kun vierailee Tukholman kuninkaanlinnassa ja sen aarrekammiossa, ihailee niiden tavatonta loistokkuutta, viesti iskee hitaampaankin tajuntaan: "tällaista siirtomaaisännyydellä, heikompien riistolla, saa hankituksi!"

    Natsi-Saksan sotavoimat toimivat ruotsalaisella teräksellä ja kuulalaakereilla. Ruotsalaiset innostuivat voimakkaasti natsien rotuteorioista, ne olivat musiikkia korville: "Just det, ihan kuin mun suustani!"

    Myöhemmin yläluokkainen ja arvonsa tunteva, kopea Olof Palme, ymmärsi bisneksen tekemisen juonen. Maahan piti saada suomalaisten jatkoksi laaja ruotsalaisia alempi orjaluokka, sellaisten avulla rikkaudet kerääntyvät. Palmen suunnitelma meni vähän pieleen, hän ei todellisuudesta vieraantuneessa mielessään voinut tajuta, että maahan kaleereilla kaukomailta tuotettu työvoima ei ollutkaan kiinnostunut ruotsalaisten hyvinvoinnin lisäämisestä siinä määrin kuin pääministeri kuvitteli.

    Ruotslaiset aseet jauhavat kappaleiksi naisia ja lapsia kaikkialla maailmassa. Boforsit ovat mustan itsevaltiashallitsijan ja eteläamerikkalaisen juntan haave, joka on helppoa toteuttaa, dollareita ruotsalaisille, niin asiat lutviintuvat.

    Siksi suomalaisten tai Patrian ei tule myydä aseita tämän maailman idi amineille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka laajalti. Ai mistä? Noh, ruotsalaisesta kaksinaismoralismista ja tekopyhyydestä. Ruotsalainen hullu pommimies, Alfred Nobel, perusti nimissään myös rauhanpalkinnon, olisiko sitten hävennyt, mutta antoi sen jakamisen norjalaisille, sittemmin öljyllä rikastuneille hännystelijöille.

      Poista
    2. Lehtien hassulit toimittajat eivät lakkaa ylistämästä tieteen ihanuutta ja sen vetämää sekä siitä lähtenyttä etiikkaa ja moraalia. Tieteen suurimmat nimet ovat ne, joiden hullun pommimiehen perilliset haluavat sitä olevan. - Totuus on Pravda niinkuin se luetaan.

      Poista
  25. On se vaan kummallista, että olen missä tahansa, minulla on halu käydä täällä lukemassa mitä Iinekselle ja hänen lukijakunnalleen kuuluu ja mitä uutta (tai vanhaa) on tapahtunut maailmalla. Muualla en paljon jaksa käydäkään (paitsi vessassa silloin tällöin).

    Tällä hetkellä olen jo kotona, istun puolittain peiton alla , tietsikka peiton päällä sormien ulottuvilla. Lueskelin kommentteja.

    Jossain vaiheessa huomasin ystävällisiä terveisiä teiltä, joista olen kiitollinen, sillä minut valtaa välillä aivan armoton alakulon ja masennuksen musta muta. Ja se ei ole hauskaa, voitte uskoa. Ne toivotukset tulivat hyvään saumaan.

    Ja nyt, please, sulkekaa silmänne tai kääntäkää pois päin päänne, sillä minulla on Iinekselle salaista asiaa.

    Iines, kiitos vihjeestäsi eräästä kirjasta, jonka tahtoisin lukea. Olen koko ajan tahtonut, mutta kun meille ei tule Hesaria, enkä löytänyt netistäkään tietoa, vaikka kuinka etsin. Haluaisin sen hankkia ja lukea, sillä vaikka en ole sitä nähnyt, tiedän että se on hyvä. Tietoni perustuu Iineksen kirjoitustaitoon. Omena ei puusta kauaksi putoa (sellaista tietoa kuulee tämän tästä toistettavan). Ja koska lapsilla on siitä hyvä käsitys, voisin antaa sen synttärilahjaksi jollekin sukulaislapselle. Lahjoitan aina kirjoja, sillä itselle on pienestä asti kirja ollut se mieluisin lahja.

    Nyt voitte kääntää päänne. Ai niin, ei ihan vielä, sillä haluaisin kertoa itsekin asian, joka ei ole salainen, mutta kaikki eivät siitä pidä, arvaan.

    Laitan tähän linkin (jos vielä osaan), josta pääsee sen asian juurille.

    PAINA TÄSTÄ

    Jos hyvin sattuu ja silmiin näkyy otsake Sibafest Päätöskonsertti. olette oikeilla jäljillä. Klassisen musiikin ystävänä toivoisin että edes joku kuuntelisi sitä (voimassa 14 pv). sillä se on hyvä, ja siinä soitetaan väliajan jälkeen Paulon Säätiön tilausteos lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle.

    Se on sellokonsertto, Die Welt - Ein Tor (Maailma- Ovi) Sen säveltäjä on huolissaan mun kaatumisesta viikko sitten ja soittaa joka päivä: Onko jo parempi olo? Ja kuulostaa että sillä itsellä on surullinen olo. Me ollaan molemmat surullisia ihmisiä, joilla on joskus iloinen mieli. Solisti siinä sellon kimpussa on hyvä ja panee siihen biisiin itsensä sydänveriään myöten. Ja se on uutta musaa. Mutta ei hätää. Ekaksi soitetaan vanhempaa musaa. Se on kaunista. Se on sinfonia, jonka Leevi Madetoja sävelsi muistoksi veljelleen, joka tapettiin kansalaissodassa. (ihan kuin olisin tämän teille jo joskus kertonut?) Lopuksi Prokofjev tuo Shakespearen mukaan. Varmaan kaikille on tuttu Romeo ja Julia. Lopussa siinä Romeo seisoo Julian haudalla. Ihan tulee vedet silmiin, kun sitä ajattelee. Romeo raukka. Julia raukka. Ja minun pää raukka, se on melko sekaisin. Mutta se paranee! (Tai ei.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisu, kiitos pitkästä kommentistasi, linkkeineen. Säveltäjä on hyvä ihminen, Liisu, ja taatusti hieno säveltäjä, menestynyt noin nuorena. Mihin vielä ehtii. Itseäni en pidä klassisen musiikin tuntijana, mutta kyllä minä rakastan monien vanhojen säveltäjien sinfonioita ja niiden osia. En halua nimetä tässä ketään erikseen. Itsellänikin on liuta cd-levyjä eri säveltäjiltä. Uutta musiikkia en tunne oikeastaan ollenkaan. Koen sen ehkä itselleni vaikeaksi.

      Liisu, on varmaan parasta, että valitset itse nuo lasten lahjakirjat. Olet varmaan mestari valitsemaan tietylle lapselle sopivat kirjan.Minun tyttäreni ei kirjoita vakavia eikä yhteiskunnallista sanomaa sisältäviä tärkeitä lasten tai nuorten kirjoja, vaan mieluummin hauskoja ja fantasiasävytyksellä. Tämä lehdessä mainittu kirja käsittelee koululaisia ja niin muistaakseni uusikin, kohta ilmestyvä Lukupalat-sarjan kirja.

      Poista
  26. Kiitos vinkeistä Liisu multa! (käytän vähän aikaa k-kirjaimien tilalla m-kirjainta) Muuntelen mohta puolin nuo esitymset, ramastan mlassista musiimmia, mutta vain oimummaasti. (oi tulkaa takaisin kiltit k-kirjaimet, hoh-oi!?) Tässä jo ehdin miettiäkin että mitähän sille Sauli Zinovjeville kuuluu... hyvää näemmä. Kiva! Ja toivon tietysti että myös sinulle, että saat pääparkasi tokkeentumaan. (Hemmi-täti kerran kun talvella pihakaivolta kävi noutamassa vettä ja liukastui ja kompastui ja löi päänsä ja tuli sisälle tyhjän ämpärin kanssa sanoi että... "pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki".)

    Ps. Herrasmiehenä pistin silmäni kiinni kun luin mitä kysyit Iinekseltä. (älä valahtele!) No, ainakin toisen silmän pistin. Ja päätäni käänsin 360°. (ohoh)


    Astemerkki ° on Alt 248. Alt 2 tulee tämmöte ☻. (ohoh)

    VastaaPoista
  27. Jos pitäisi sanoa mikä ihmiskunnan kaikkein suurin aikaansaannos on, en minä pyramideista tms. puhuisi, kyllä se Bachin musiikkia on. Sen lähemmäksi jumalaa, semmoisena kuin minä jumalan ymmärrän, ei pääse.

    - Jazz on taas toista, pidän siitä hyvin paljon, se on musiikillista musiikkia, sen lähemmäksi Elämää, sellaisena tomupilvenä kun Elämän ymmärrän, ei pääse.


    Korostan, että musiikin suhteen olen täysi amatööri.
    Tykkään musiikkivinkeistänne. Kyllä minä niitä itsekseni kuuntelen.

    VastaaPoista
  28. Nuottien luku ei vaikeaa ole, tai helpompaa se kuin saksankielen epäsäännölliset verbit, on omaksua.
    "Miiver saaver siiver ever miiver oover puuver siiversaaver". (copyrigh Liisu)

    Tarkovsky imee elokuvaansa Solaris tästä...

    https://www.youtube.com/watch?v=E2j-frfK-yg

    ... omia merkityksiä, Solaris on ahdistava elokuva.


    https://www.youtube.com/watch?v=vJdQU_5E_Ao&t=28s

    VastaaPoista
  29. Tässä kolmas versio.

    https://www.youtube.com/watch?v=Mb3iPP-tHdA

    Rakastan tämänajan rautalankamusiikkia, nuoruutta, ja sitäkin iltaa kun minun piti mennä koulun konvaan, mutta en kehdannut. Minua ujostutti kaikki, etenkin tytöt. En osannut edes tanssia. Kotona taas en kehdannut sanoa että en menekään mihinkään juhliin... vaan puin parhaat vaatteet päälleni ja kävelin metsään, yhden hiekkakuopan lähelle, Kaukjärven rantaan. Se oli minulle tuttu paikka kun olin kerännyt perhosia siellä. Istuin siellä monta tuntia, oli toukokuu ja olin 15 -v. Järven jäät rytisivät, tekivät lähtöään, ja kivet jyrisivät hiekkakuopan rinnettä alas, ne tuli sen takia kun routa suli. Kuuntelin kaikkia ääniä ja ajattelin että "Mitähän elämässäni tulee tapahtumaan?"
    Yhtään ei osannut arvata.
    Puolenyön paikkeilla hiippailin kotiani. Äiti valvoi vielä, äidit ovat kovia valvomaan, ja kysyi minulta "Oliko juhlissa hauskaa?" Sanoin että "Oli. Tietysti oli." Sitten livahdin sänkyyni nukkumaan.


    Hyvää yötä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. We skipped a light fandango. Procol Harum on hyvän parasta.

      Minulle koulun bileet olivat tuskaa. En sittenkään uskaltanut hakea tansiin sitä ihanaa tyttöä luokaltani, jonka kasvot ovat maailman kauneimmat ja johon olin toivottomasti rakastunut. Vaikka tapettu olisi, sitä en silloin olisi myöntänyt. Itkin bileiden jälkeen katkerasti. Muutama vuosi sitten näin hänet Pasilassa ja hän kertoi juuri menneensä uusiin naimisiin. Kyseli minun eroistani ja kysyi, mitäs meinaan jatkossa. Vastasin: "varmaan sut otan!" Nauroi vain ja kertoi olevansa nyt onnellinen. Sellaista se elämä on, hänkin tykkäsi minusta silloin koulussa ollessamme. Hyvä se on, ettei minkäänlaista suhdetta koskaan muodotunut, tänään varmaan vihaisimme toisiamme ja vaihtaisimme kadun puolta, kun toinen tulisi vastaan.

      Poista
    2. Tunnistettavia tuntoja, sellaista se on kun on ihminen. Muistan eroni jälkeisen ensimmäisen kesäloman alun. Olin muuttanut Turusta Pikkukaupunkiin työpaikkaan, jossa tulisin työskentelemään työikäni. Tosin en olisi uskonut sitä silloin.

      Työpaikka oli kauhea, oppilaitoksen painopistealue oli kaiken sen puolesta, jota vastustin. Opettajainhuoneen henki oli ylimielinen, vähän vittumainenkin, uutta tulokasta höyhenettiin ankarasti ja hän sai jämätunnit, jotka eivät kelvanneet vakituiselle päälehtorille. Oppilaita muokattiin ekstroverteiksi röyhkimyksiksi, hiljaisten numeroja laskettiin, koska nämä olivat "passiivisia". Äidinkielessä piti opettaa yritysviestintää ja kaupankäyntiä, kirjallisuudesta ja eettisyydestä viis. Se oli eräänlaista helvetin esikoulua aloittelevalle opettajalle, jolla oli pää täynnä vallankumousta ja humanistis-eettisiä aatoksia. Päätin että tännehän minä en jää.

      Kun kevätjuhla koitti, huokaisin helpotuksesta ja pukeuduin aamulla juhlavaatteisiin. Hyppäsin autooni ja lähdin ajamaan. En koulun juhliin, vaan mahdollisimman kauas koulusta, valtatietä lounaaseen päin. Ajoin tunnin ja pysähdyin metsän reunaan. Näin neljä hirveä syömässä kaikessa rauhassa. Katselin niitä ja ajattelin, että se on loppu nyt. Ajoin takaisin kotiin, hain lapsen tarhasta ja vietimme riemukkaan päivän. Äidilleni sanoin, että oli kivat kevätjuhlat ja hyvää kakkua. Näin itseni jo Turussa, uudessa koulussa vapaassa ilmapiirissä.

      Noh, eihän niitä paikkoja niin vain auennut. Minä jäin Pikkukaupunkiin ja sopeutin itseni siihen ilmapiiriin, kiitos mukavien oppilaiden ja muutaman kivan kollegan.

      Ihminen oppii istumaan vaikka tikun nokassa.

      Poista
    3. Sopeutumaan pystyminen on ihmisen tärkeimpiä ominaisuuksia. Joskus sanoin, kun jonkun kanssa näitä pohdimme: "kyky syödä paskaa on menestymisen salaisuus". Aforismeihin suhtaudun lähinnä epäluuloisesti, mutta toinen hieno sentapainen on: "Olennaisen tajuaminen on menestyksen salaisuus." - No jaa, minä en ilmeisesti vielä tähän ikään ole riittävästi syönyt sontaa ja olennainenkin on näköjään löytymäti.

      Poista
    4. Menestymisen sijaan voi esimerkeissäni käyttää sanaa selviytyminen.

      Poista
    5. Minä ihmettelen vaan. Tämä on minulle tärkeä, koska siinä on tuntemiani ihmisiä. Toronkin naama vilahtaa. Kiltti ja upea nuori mies, joka sai lopulta kaikesta tarpeekseen ja hyppäsi viidennestä kerroksesta asfalttiin. Voi Toro, miksi sinä sen teit!

      Poista
    6. Pidin huolen, että Tommin konserteissa tarjosin aina Torolle juotavaa, se oli iloni.

      Poista
    7. Toro kuuli ääniä, ne saivat hänet suunniltaan. Puhetta oman päänsä sisältä, sitä ei pystynyt estämään. Kiltti se minun tietämäni mukaan oli aina, hymyili aurinkoisesti, kun omiani selittelin. Hautajaisista en enää muista kuin sen, että Tommi tarjosi kyytiä kaupunkiin, mutta olin jo tilannut taksin. Peijaisiin en mennyt, tuntuivat vaikealta.

      Poista
    8. Puhut yllä "olennaisen tajuamisesta, Riku.

      Minusta tuntuu, että sinä päivänä, kun ihminen löytää "olennaisen", hän on hukassa. Minä kammoan valonnähneitä! Hyvä siis, ettet ole vielä löytänyt. Toivottavasti et löydäkään. Eli ei se perillepääsy, vaan matka.

      Poista
    9. "Elämisen tarkoitus" on todellakin vitsi, mutta en olennaisen tajuamisella tarkoittanut sitä. Kokonaiskuvan hahmottaminen voisi olla hyvä ilmaisu. Tai akanoiden erottaminen jyvistä ja päinvastoin.

      Ainoa muistamani esimerkki itsestäni olennaista tajuamassa on, kun vanha ja köyhä kansaneläkeläismummoni kysyi minulta, kun olin vaahtosammuttajan kokoinen, että minkäs näistä haluaisit. Näytti lipastostaan maamme eri kolikoita. Paukkasin oitis varmaan naama punaisena: "Marrdlkan tietenki!" - Sen sain, olin onnellinen.

      Poista
  30. Mikis. kirjoituksesi ovat hellyttäviä! Seikkailunomaiset lapsuuden touhusi kertovat fiksusta ja kokeilunhaluisesta lapsesta, jollaisesta on esimerkkejä kirjallisuudessa. Esim. Tom Sawyer. Juttujasi on mukava lukea.

    Ja Riku kirjoittaa asiaa. Hänen kokemuksensa elämästä ovat aitoja ja rehellisiä ja niistä saa oppia. Esim. tuo 'Menestymisen sijaan voi esimerkeissäni käyttää sanaa selviytyminen´, on hyvä ilmaisu, panee miettimään.

    Iines, on itsestään selvää, että musiikki avautuu meille ihmisille eri muodossa, ja tunnen ihmisiä, jotka eivät pidä musiikista ollenkaan. Se on asia, jota ei pitäisi kenenkään korostaa. Se on vähän kuin uskonto. Sitä on montaa lajia, joista jotakin tulee tyrkyttäneeksi toisille, koska se itsestä on niin ihana asia. Mutta musiikkia on montaa lajia, joilla jokaisella on oma kannattajakuntansa.
    Esim. täällä mainittu Jazz on erittäin arvostettu laji ollut vuosikymmeniä. Ja ns. "kevytmusiikki "on kuuntelijoilleen kallisarvoista. Se herättää tunteita ja muistoja ja on hyvin suosittua.

    Uudessa musiikissa on yhtä paljon erilaisuutta, kuin missä muussa asiassa tahansa. Jotkut tavoittelevat sitä käyttämällä erikoisia ääniä, rompetta ja rähinää, uusia soittimia, kuten esim. eläinten ääniä tms. Se on sallittua. Jotkut pysyttelevät totutuissa soittimissa nauttien uuden musiikin tarjoamista tiukoista ohjeista. Ei tarvitse noudattaa entisiä tiukkoja määräyksiä, musiikille suodaan vapautta. Tunnelmat, joita syntyy itse kukin saa tulkita omalla tavallaan. Ihan sama kuin kirjallisuudessa, varsinkin runouden kohdalla, on tapahtunut suurta vapautumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkiksi Mika Waltari pahoitteli sitä, ettei musiikki ollut avautunut hänelle lainkaan. En minä tässä mitään tragediaa näe, me ihmiset olemme erilaisia ja erilaiset ovat ilomme ja pyrkimyksemme. Hienoa niin!

      Poista
    2. Joissain taideasioissa olen aika ehdoton ja jäärä: en halua tulla hätkäytetyksi, säikäytetuksi tai jymäytetyksi. Maailma hätkäyttää, säikäyttää ja jymäyttää jo niin paljon, etten tunne tarvetta tällaiseen "elämykseen". En esimerkiksi halua "syntyä uudelleen", kuten kai oli tarkoitus Mimosa Palen jättihävyn kanssa. Jokuset laskettelivat taideteollisen hävyn uumenista ulos, mutta en muista kenenkään kertoneen uudelleensyntymästään, tai ainakaan millään tavoin todistaneen sitä. Taisi joku siinä jotain väristyksiä kokea, mutta epäilen, että hän koki niitä vähän muulloinkin.

      Minulla on jokin sellainen aivokompositio, että en pysyy kuuntelemaan kakofonisia rämäyttelyjä, jos sellaisia on. Esimerkiksi Kaija Saariaho on minulle mahdoton, en vaan pysty järjestämään sävelkulkua mielekkääksi ja nautittavaksi. Kuulen ne osiot irrallisina, minulla ei yhdistä. Tämä liittyy avaruudelliseen, käsitteelliseen ajattelutapaan, osin matemaattiseen. Aivoni ei ota vastaan, olen kuin jokin asperger tms. tässä asiassa.

      Haluan taiteelta mieluummin palojen yhteensommittelua, sujuvuutta ja uusia näkökulmia kuin irrottelua, repimistä. Maailma on muutenkin niin pirstaleinen.

      Poista
  31. Korjaan: lauseesta "Jotkut pysyttelevät totutuissa soittimissa nauttien uuden musiikin tarjoamista tiukoista ohjeista." Siitä puuttuu sana vapautuminen. Eli sen pitäisi kuulua: "Jotkut pysyttelevät totutuissa soittimissa nauttien uuden musiikin tarjoamista tiukoista ohjeista vapautumisesta!"

    VastaaPoista
  32. Kiitos, Liisu, aika huimaa, jos joku sanoo kirjotuksistani oppivansa, kun itse olen niin hukassa keskellä tätä isoa maailmaa. Mikis osaa kirjoittaa, minä yritän. Aina en edes jaksa yrittää.

    VastaaPoista
  33. Liisu, tuo äskeinen kommenttini hieman ylempänä ei ollut suunnattu ollenkaan sinun linkissäsi olleeseen säveltäjään, jonka musiikkia olen hieman kuunnellutkin. Se ei ole pauketta eikä räimettä, siinä on kauniita sävelkulkuja. Aivan upeaa!

    Puhuin yleisellä tasolla omasta vajavuudestani.

    VastaaPoista