Viime vuonna pukeuduttiin punaiseen,
oli metoo ja suuri huuto,
tuomioita jaettiin virtuaalisilla toreilla,
päitä putosi, maineita murskautui,
töitä - suuriakin - loppui, itsemurhia tehtiin.
Tulevana vuonna pukeudutaan kalakuosiin, on silakkaliike
ja nouseva uho, taivaanrannalla punaiset pilvet.
Luoja armahda minua tältä kiihkolta,
anna minun pysyä irti tästä
hurmaavasta massapsykoosista,
joka kaataa kansaa kaikkialla,
missä Totuus on.
Luoja, anna minun nähdä malka omassa silmässäni, etten vastaisi vihalla vihaan! Olenko minä tällöin yhtään parempi ihminen kuin vihaajakaan?
Anna minulle rauha, joka on ylitse kaiken öyhötyksen. Älä anna minun langeta yhdenkään ihmisen tai aatteen eteen kasvoilleni tulevana vuonna. Anna minulle kirkas oma mieli ja puhdas paita, kun siirryn vuoteen 2020. Vaikkapa tämän maailman kauneimman runon sanoin:
“Pyhä Tuntematon,
Käsittämätön,
Pyhä Näkymätön,
anna meille rauha.
Käsittämätön,
Pyhä Näkymätön,
anna meille rauha.
Anna meille rauha,
joka yhdistää poisnukkuneet
ja meidät, jotka vielä vaellamme täällä.
Anna rauha,
joka käy yli kaiken ymmärryksen.
Sinun rauhasi,…
anna se heille ja meille.”
joka yhdistää poisnukkuneet
ja meidät, jotka vielä vaellamme täällä.
Anna rauha,
joka käy yli kaiken ymmärryksen.
Sinun rauhasi,…
anna se heille ja meille.”
(Lassi Nummi, Requiem)
*(Lauluesitys elokuvasta Mies ilman menneisyyttä, Aki Kaurismäki;
tekstiviittaukset silakkaliikkeeseen)
Kameli menee neulansilmästäkin, kun taksi-Mohammed, ilman suomalaista ajokorttia ,on kuskina. UGH - olen puhunut.
VastaaPoistaLeskirouva antoi rovon kolehtiin, ja se oli suurin kaikista, paljon enemmän kuin miljonääri voi antaa.
Paljon terveisiä ahkeralle somalikansalle!
Kaikille terveisiä ja parempaa uutta vuotta!
VastaaPoistaMitä silakkaan tulee, sanoi muuan Peltsi juuri Itämeren suojelua koskevassa TV-ohjelmassa, niin jos jokainen suomalainen söisi kerran viikossa silakkaa, se poistaisi 11 miljoonaa ämpärillistä levää Itämerestä. Syökää silakkaa, ihmiset!
Kiitos Iines, puhutteleva postaus, joka sisältää kauniita, kannatettavia ajatuksia!
VastaaPoistaSardiinit ja silakat! Olisihan se huikeeta jos humaanit arvot ja sen myötä hyvät teot alkaisivat näkyä ihmisten arkipäivissä. Mielenosoituksia voidaan järjestää, vaikka joka päivä, mutta miten saada kaikki sisäistämään ja muuttamaan ajatuksiaan ja tekojaan.
Valmiita silakkapihvejä tulee ostettua silloin tällöin. Puu-uunissa haudutettu silakka- kuten lihaperunalaatikko on harvinaista herkkua.
Toivon Sinulle Iines ja kaikille blogikumppaneille terveyttä ja mielenkiintoista alkavaa uutta vuosikymmentä! Toiveet ja tavoitteet toteutukoot!
VastaaPoistaHumaanit arvot ovat ihmisyyden mitta. Ne vain eivät kaipaa päälleen ratsastajia ja kylkiin lyöjiä. Kun edetään tähän suuntaan, ratsastetaan Atlaksen harteilla, ollaan jo etääntymässä humaaniudesta.
VastaaPoistaEn muutoinkaan ymmärrä rauhan aikana sellaisia liikkeitä, jotka on verhottu hyvän kaapuun, mutta ovatkin tarkoituksella perustettuja vastaliikkeitä. Voisiko näkökulma olla vain jonkun tai jonkin puolesta, ei ketään vastaan? Vastaliikelähtökohta lisää aggressioita ja omaakin vihapuhetta taitamattomissa käsissä. Se ei ennusta hyvää liikkeelle itselleenkään.
Silakkafileitä minäkin ostan, ja lisäksi kesäisin muikkuja aina kun näen. Silakka on oikeasti arvokala, sanoi saksalainen ravintola-alan asiantuntija, joka ihmetteli, miksi meillä ei arvosteta sitä enemmän.
Toivon minäkin kaikkea parasta mahdollista ihanaan taloosi, Leonoora! Ihastuksella ajattelen blogikuvaasi jouluna ikuistamaasi kodikasta pirttiä. Samoin kaikille muillekin onnellista tulevaa vuotta. Kunpa jokaiselta toteutuisi jokin harras toive!
VastaaPoistaIines, oikaistakoon, että "ihana talo" ei ole minun, vaan aatonviettopaikkani sisareni luona. Minun pirttini on pikkuruinen, vaatimaton mummonmökki.
PoistaOk, Leonoora, sinun joulunviettopaikkasi kuitenkin. Ja ihana pirtti on, suurine pöytineen, tykkään kovasti vanhoista huoneista ja siis taloista. Ja voi pienikin pirtti ja mökki olla ihana - viittaan myös omaan vaatimattomaan punaiseen kesämökkerööni.
PoistaKlikkasin tuota silakkaliikettä.
VastaaPoistaMitäs rinnakkain sopu soinnussa-kulkemista tuollainen on, että vihreät ja ilmastoaktivistit vastaan persut.
Lisään, että olen puolueeton ihminen ts. minulla ei ole puoluetta, jota kannattaisin.
Tuo on viisas suhtautumistapa, ettei sitoudu poliittiseen puolueeseen, vaan katsoo asioihin. Kypsää, sanon minä. Mikään puolue ei ole täydellinen, ja jos on sitoutunut, joutuu puolustelemaan virheellisiäkin kantoja, ellei halua ulos puolueesta.
PoistaTietty iso linja useimmilla meistä silti on, ja hyvä niin. Itselläni on vaikka se, etten koskaan tule istumaan siinä pöydässä, jossa Eva Biaudet istuu. Saan kylmät väreet, kun tämä ihminen puhuu mitä tahansa.
En jaksa uskoa, että tuleva vuosi toisi mitään "pehmeämpää" ihmisten välille tai muuten. Ilmassa on arvojen kovenemista entisestään ja yleistä sekasortoa. Toivoisin vallan muuta.
VastaaPoistaTämä näkyy selvästi, ja se, että ihmiset ja ryhmät eriytyvät entistä enemmän toisistaan, vastakkainasetteluja korostetaan, yhteishenkeä ei ole missään, ei edes pääministerin puheissa.
PoistaNyt tarvittaisiin pääministerin rakentavaa ja yhteistyötä korostavaa puhetta, ei ryhmien välistä kuilua syventävää moittimista.
Silakkaliike on nimenä kyllä vähän sinne päin, mutta ei ihan vielä kuvaa liikkeen sisintä olemusta ja ydintä.
VastaaPoistaSiksipä kainosti ehdotankin nimen ytivöittämistä: Silliliike.
Peukku sillille, silakka on kaunis hopeakylkinen kala, kuin teräksinen lentokone avaruudessa. Silli riittää vallan mainiosti tälle tussahdukselle, joka koettaa omia rauhan ja rakkauden vain itselleen.
PoistaEi ne sanat politiikkaa yksin paremmaksi tee, pitää olla oikeita tekoja. Työllisyys ja maahanmuutto yhdessä ei oikein naksaa minun ajattelutapaani. Ehkä on liikaa päättäjiä. Talous kuntoon voisi olla minun agendani.
VastaaPoistaMieli kirkkaana kyllä sopii kaikille, jos ei tule sairautta joka sen himmentää, mutta paita puhtaana taitaa jäädä rivikansalaisille, ei niinkään päättäjille.
VastaaPoistaTässä hiljan kuuntelin taas kerran aamuradiota, jossa sadan hehtaarin luomuviljelijä tekee työtänsä kesät Suomessa mutta talvet viettää New Yorkissa jossa kehui että siellä eri kansalaisuudet elävät sopusoinnussa keskenään. Tosin nyt on uutisoitu vähän muuta. Ammuskelua meinaan.
VastaaPoistaAmerikalla on pitkät siirtolaisperinteet, joten eri kansallisuudet ovat sääntö, ei poikkeus. Amerikkaan on aina menty omin avuin, töitä tekemään, eikä tulijoille järjestetä työtä, asuntoa, elantoa, kuukausittaista käyttörahaa tai terveydenhoitoa. He elävät omillaan ja luovat elämänsä itse. Tavallaan tämä on oikein, sillä tällainen suhtautuminen arvostaa tulijan tasaveroisuutta: pärjäät kuten kuka tahansa, kunhan teet työtä ja yrität parhaasi. Ei ole syytä suvaita ketään erikseen eli pitää häntä itseä alempana.
VastaaPoistaTämä ei taida olla fakta afrikkalaisten kohdalla.
PoistaAvaapas vähän. Viittaatko nyt ensinnäkin Suomeen vai Amerikkaan? Ja tarkkaan ottaen, mikä "tämä" ei taida olla totta?
PoistaHuomaatko, että heittelet usein yhden virkkeen väitteitä avaamatta niiden sisältöä yhdelläkään perusteella? Lukija ei lue ajatuksiasi eikä arvaa, mitä tarkoitat. Lihaa luitten ympärille, ei pelkkää luuta, kiitos.
Mankeliinimies viitannee Afrikasta ammoin tuotuihin orjiin.
PoistaNiin minäkin arvelin. En vain pidä yhden virkkeen väitteistä, sillä ne eivät ole dialogia.
PoistaSitä paitsi mustien riistäminen juuriltaan on oma järkyttävä historiansa, se ei kuulu tähän kontekstiin, jossa jutellaan siirtolaisuudesta ja uusien alueiden etsimisestä.
Marin on kirjoittanut uudenvuodenpuheensa. Petyin. Tavanomaista demarijargonia pienituloisten aseman parantamisesta.
VastaaPoistaEi näin, Sanna Marin, ei näin. Tuommoinen höpötys on itsestäänselvää ja se on aina ajankohtaista. Uudenvuodenpuheessa pitää olla suurten linjojen vetämistä koko kansalle, yhteishenkeä korostavaa kaikkia arvostavaa ja huomioivaa kannustusta ja toivotusta. Yhteen hiileen puhaltamista ja toisia arvostamaan kehottavaa toivotusta. Kuka se sanoikaan, että ”arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”.
Sulle tulee vaikee vuosi. Köyhien vaurastumista on ikävä kattoo.
VastaaPoistaKöyhän vaurastuminen on iloinen asia. Ikävää sen sijaan on kattoo köyhien alistamista yhteiskunnan eläteiksi.
PoistaSairaat, eläkeläiset ja sairaseläkeläiset töihin vapautumaan?
PoistaDramatisoit, Mankemang, turhaan. Et voi yksin ratsastaa hyvyydellä ja armeliaisuudella. Hyvyys kuuluu kaikille, vaikka moni sen koettaa omia. Viimeksi teinimäinen silakkaryhmä on nostanut itsensä jalustalle luokittelemalla valtaosan suomalaisista pahoiksi ihmisiksi.
PoistaSitä paitsi unohdit, Mankemangi, listastasi vanhukset, jotka makaavat luokattoman kehnossa hoidossa märissä vaipoissa iltaunille saatettuna jo kello seitsemäntoista vellin jälkeen. Autotkin saavat parempaa huoltoa.
Kun keskustellaan, pysytään kylmänrauhallisesti asiassa. Ei heruttelu ketään auta.
Vanhustenkin kohdalla asia etenee: Arviointineuvosto: Vanhuspalvelulain hoitajamitoitusta koskeva uudistus hyvin valmisteltu
PoistaNiin, siis eikös hoitajamitoituksen olisi pitänyt olla aikaa sitten valmis, peräti ”tunnissa” ja se oli ”yhden lauseen takana” Krista Kiurun mukaan?
PoistaTuo vanhuspalvelulain uudistus on kuitenkin vasta luonnos paperilla, ja kaipaa lukemani mukaan vielä tutkimista yritysten osalta. Julkisen alan laitokset on paremmin valmisteltu.
Odotellaanpas siis kattoon syljeskellen, jahka kaikki on valmista, myös maksupuoli. Käsittääkseni lisäksi tulevan mitoituksen voi alittaa vuoteen 2023 asti ....
”Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.”
PoistaNo kerro tuo Krista Kiurulle, joka lupasi mitoituksen muutoksen "yhden lauseen päähän" ja "tunnin työksi".
PoistaKyse on jälleen kerran ministerin valehtelusta.
Minähän pidän selvänä, että muutostyöt tehdään kunnolla ja ajan kanssa. En menisi lupaamaan yhtään mitään ennen kuin asia on sinetöity.
No kun näkisi ensin sen köyhän.
VastaaPoistaViimeksi lapsuudessani näin köyhän, Rusin Sirpan, jolla toinen silmä oli ruskea, toinen vihreä. Lisäksi risat vaatteet ja koulun lahjoittamat monot.
Köyhiä ovat he ketkä vappusatasen tällä vaalikaudella saavat.
PoistaVappusatasen ensimmäisestä osasesta jäi monelle käteen plus miinus nolla. Tai peräti miinusta, jos laski asiasta koituvan noston, jonka nimeä en muista.
PoistaMoni mummu kyllä iloitsi 50 euron noususta, mutta ei ottanut huomioon sitä, että summa on brutto, josta menee veroja ja jokin vähennys. Itku pitkästä ilosta. Olisi nyt vaan Antti maksanut sen lupaamansa rahan kerralla ja reilusti, ilman muiden osioiden nousua.
Toistan tässä ehdotukseni: kannatan sitä, että veronmaksaja saisi ruksia listaan ne kohteet, joihin hänen maksamansa vero kohdennetaan. Voin vannoa, että suurin osa suomalaisista osoittaisi euronsa pientä eläkettä saaville, sairaille ja lyödyille. Minä en laittaisi ruksia Isis-aikuisten suihkarilentoihin. Tulkoot itse omalla kustannuksellaanm tänne vankeuteen.
PoistaMinä tottakai haluan isisrouvat tänne. Täällä oikeudenkäytön ihmemaassa Tolvanen ensiksi toteaa, ettei rouvissa ole mitään DEVAn vastaista ja he ansaitsevat hyvän parasta. Sydämeni meinasi murtua, kun Helin isä manaili lehdessä isisläisten kohtelua. Hienoa, ettei isipappa ollut samaa mieltä pahojen ihmisten kanssa, jotka toivovat tyttärelleen pikaista menolippua helvettiin.
PoistaJa mitä suihkarilentoihin tulee, Helin mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa! - Ettekä saatana sano huoraksi!
"osasesta jäi monelle käteen" Onkos tässä jonkunmoinen aikamuotovirhe?
PoistaDemlan lakimiehet asialle ja etenkin takuuvarma hyvän parhaan luoja Martin Scheinin.
PoistaEikös perusteta nyt Helinä-keijun taikasauvaliike, joka keikauttaa yhdellä sauvan heilautuksella naiset kotiin. Nyt vaan joku pian Faceen ja Twitteriin perustamaan tukiryhmää.
Olin lukevinani sanomalehden keskustelua tai artikkelia, jossa muutama eläkeläinen puhui vappusatasen ensi erästä, josta ei jäänyt muiden korotusten vuoksi kuin euroja käteen. Jollain meni miinuksen puolelle.
PoistaLuen paljon lehtijuttuja, joten en muista, mistä lehdestä luin, mutta jokin päivälehti se oli. Katson jos löydän nopeasti.
Lehdissä on keskusteluja, joissa puhutaan mm. siitä, miten jollakulla eläke nyt nousee 39 euroa ja samalla asumistuki putoaa 30 euroa.
PoistaToisin sanoen eläkkeiden korotus ei päädy suoraan eläkeläisen nettotuloihin. Samalla kun vappusatanen tai ehkä muu korotus nostaa tuloa, jokin muu pudotus tai veronnousu pudottaa käteen jäävää tuloa.
Mikä tässä tiedossa on mielestäsi väärin?
Kuullessaan, ettei asumistuki ole vähenemässä korotusten takia, Anne toteaa olevansa helpottunut.
Poista– 34 euroa on iso raha pienituloiselle eläkeläiselle. Sillä saa esimerkiksi puhelinlaskun maksettua, hän sanoo.
Alan ymmärtää sitä, ettet tykkää mykistä linkeistä. Voisit joutua käyttämään kuuluisaa medialukutaitoasi.
Heh, juu, Demlahan se oli, eikä Deva,murhanhimoisten tasalatvatasien puolue. Kristiina antoi halosta päähän, koska se edisti maailmaa ja loi hyvyyttä siihen.
PoistaKristiina oli niin vilpitön. Vaikka olihan hän vilpitön vielä poliitikkona toimiessaankin. Ja varmaan on edelleen.
PoistaMankemang, älä minua opasta, minä siteerasin pieneläkeläisiä. En tiedä hölkäsen pöläystä asumistuista enkä vappusatasesta.
PoistaNoin eläkeläiset asian kokevat. Kun eläke nousee parilla kympillä ja samaan aikaan asumistuki laskee, he summaavat asiat yhteen ja toteavat, ettei noin pieni korotus hyödytä, kun muut maksut tai tukien pienenemät syövät korotuksen.
Esimerkkisi Annella jokin muu seikka siis saattaa pienentää ja syödä korotuksen. Oleellista on se, ettei noin pieni korotus auta, koska liian usein jokin muu maksu tai vero syö korotuksen.
PoistaEikö lohjalainen Anne ole pieneläkeläinen?
PoistaLohjalainen kunnallispoliitikko ja kansanedustaja sen puoluesihteerinä aikoinaan sanoikin: "Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."
PoistaKannattaa varmaan lukea myös jutun perässä seuraava keskustelu. Lukuisista esimerkeistä ilmenee, että jo 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus voi syödä vappusatasen tuoman kolmenkympin korotuksen.
PoistaOn ehkä turhaa yrittää antaa kuvaa, että pieni korotus on aina korotus. Monella pieneläkeläisellä on auto, etenkin maaseudulla, ja jo polttoaineen hinnankorotus syö merkittävästi korotusta.
Verohallitus ilmoitti minulle tässä taannoin, että veroprosenttini laskee helmikuussa.
PoistaKöyhä mä oon
Hyvä, että joltakulta laskee. Suomi on maailman kireimpiä veromaita, ja harvassa maassa ihminen maksaa veroja lähes puolet tuloistaan, tai kolmanneksenkaan, niin kuin meillä jo tavallinen opettajaihminenkin tekee.
PoistaMonesti rikkaita vaan kadehditaan ja haukutaan, ja ”tiedetään”, että tilit pullottavat rahaa ja ylimääräiset ovat veroparatiiseissa tai sijoitustileillä. Moni puhuukin kadehtiessaan bruttotuloista eikä ymmärrä sitä faktaa, että brutosta kun nappaa lähes puolet pois, ei käteen jää aina merkittävästi enempää kuin joku, joka saa pienellä verollaan melkein saman nettotulon.
Tuloerot eivät ole niin suuret, niin kuin annetaan ymmärtää. Pitää koko ajan puhua nettotuloista. Minä ainakin kiitän oikein rikkaita siitä, että he kustantavat meille muille niin paljon hyvinvointia.
Jos saisin verotettaviin tuloihini miljoonan korotuksen kk ja siitä karhu ottaisi 999 000 € niin olisin iloinen kuin Nooan arkin eläin.
PoistaEi tuommoisia summia täällä tienaa kukaan. Rikkaita on Suomessa vähän, 25 800 erään laskelman mukaan. Eikä heilläkään tuommoisia tuloja ole. Rikkaaksi lasketaan ihminen, jolla on 700 000 euron omaisuus ensisijaisen omistusasunnon lisäksi.
PoistaNo jos saisin satasen! Ja saisin kympin käteen kk, niin olisin iloinen kuin viiskymppinen.
PoistaTässä nykymaailmassa pärjää, jos tosiaankin on medialukutaitoa tai laajemmin: informaatiolukutaitoa. Mediat ovat vain osa kaikesta informaatiosta jota on tarjolla. Lukutaidon kehittyessä voi huomata esimerkiksi että vappusatasesta väännettiin jo alunperin vääristynyt tieto, joka vääntyi alkuperäisestä somessa ihan vinoon. Rikkinäinen puhelin. Sen leikin kaikki tuntee, mutta leikin opetusta ei vaan ymmärretä.
PoistaIines ihanasti rakastaa ja palvoo niitä vähäisiä rikkaita, joiden elämää hän haluaa tukea kaikin tavoin ja luopuu omista tarpeistaankin mielellään tämän hyvin varakkaan eliitin vuoksi. Kaikki he ovat hyviä ihmisiä, kunnollisia ja täydellisiä. Iines rakastaa heidän hyvyyttään.
(kun idealisointi romahtaa, se saattaa sattua, kipeästi)
Vappusatasen jakoperusteet lienevät saajilleen selvät, mutta nyt on kyse lähinnä siitä, että huomataan satasen kuivuvan kokoon vuosien saatossa, kun muut maksut ja verot nousevat aivan eri tahtiin kuin satanen on vihdoin koossa. Olisi ollut reilumpaa antaa se heti kuin kituutella vuositolkulla jakamisen kanssa. Tai olla lupaamatta mitään. Summa ei ole enää luvattu satanen.
PoistaMuutoin kehotan sinua lukemaan presidentin uudenvuodenpuheen ajatuksella. Vihapuheesi ei edistä asioiden ratkaisuja.
Tasavallan presidentti 1.1.2020:
Poista"Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat "me”, tuolla väärässä olevat ”he”."
Vaikuttaa siltä, että mielestäsi pieniä eläkkeitä on nyt korotettu ns. väärin.
PoistaKyllä vaan, pieniä eläkkeitä on korotettu vain nimellisesti ja niin, että niiden korotusmäärän syövät muut nousut ja korotukset ja kallistumiset.
PoistaJos se satanen olisi maksettu nyt heti, siitä olisi jäänyt käteen enemmän.
Minusta tuommoisella vappusataslirkutuksella on vain sumutettu kansaa uskomaan Rinteen köyhien puolella olemiseen. Katin kontit. Tuo taloyhtiön rahojen kavaltaja on kiero kuin korkkiruuvi. Nyt on Rinteen peesaajilla kova työ selittää mustaa valkeaksi.
Presidentin puhe on hyvä, oikein erinomaisen hyvä.
PoistaJuuri tällä hetkellä kilpailevat netissä ”me” ja ”he”, tarkoittiko presidentti ”vihapuheella” persujen vai oikeamielisten vihapuhetta.
Sitäkin varmaan joku miettii, tarkoittiko hän sittenkin Marinin repivää vihapuhetta.
PoistaEi kukaan ole niin tyhmä.
PoistaNoh, ellei Marin tehnyt sitä tyhmyyksissään, hän teki sen harkiten. Tämä on vielä kylmäävämpi vaihtoehto.
PoistaMutta voi voi, Sanna ei olekaan enää nuorin pääministeri!
PoistaUure vuore ohjei:
VastaaPoistaOt käpy pois kenkäst.
Kaar ves pois saappaast.
Nost ämpär silmiltäs.
Jua kuppis tyhjäks.
Ol ilone, ol valone, ol pulune.
Äl lait kät sirkkelii.
Älä purot kirvest kontil.
Äl unohr avaimi kotti.
Äl karot annetui syrämii.
Heli Laaksone
Olipa toiveikkuutta nostattava uudenvuoden vaihtuminen!
VastaaPoistaEnsin teatteria, jonne pääsin vielä monen mutkan kautta ja ihan ilman pääsylippua. Sitten kyldyyriraflassa tapasin ihania ystäviäni extempore! Shampanjalla avasimme uuden vuosikymmenen suurella seurueella! Nyt myöhäbussilla kotiin! Positiivista ja iloista uutta alkanutta vuotta!
Iloa ja positiivista mieltä vaan kaikille! Päivä on pidentynyt jo usealla minuutilla.
VastaaPoistaNytpä kirjoitan ensimmäisen päiväykseni tänä vuonna, uudella vuosikymmellä: 1.1.2020. Tammikuun 1. päivänä vuonna 2020.
Minä osaan uutta vuotta viettää, nukahdin joskus yhdeksän jälkeen ja nukuin hyvän pitkän yön, yhtään rakettia en kuullut. Nukkumisvaikeuksia kun minulla toisinaan on, niin uusi vuosi alkoi parhaalla mahdollisella tavalla.
VastaaPoistaToivottavasti unenlahjasi jatkuvat koko vuoden ja vuosikymmenen!
PoistaOnneksi rakettien määrä oli selvästi vähentynyt. Liekö ilmastopuheitten vaikutusta.
VastaaPoistaItse kannatan paukkujen rajoittamista vain luvanvaraiseen käyttöön yksityishenkilöillä, ja erikoistilaisuuksissa vain kaupungin tai jonkin yhteisön järjestämää lyhytkestoista paukuttelua. Luonto kiittää, ja varsinkin eläimet kiittävät. Eikä lukutaidottomilta sokeutuisi silmiä.
Kyllä ainakin täällä Stadissa paukkui illasta alkaen joka puolella. No, ei se minua häirinnyt, vanhaa pioneeria.
PoistaNo en minäkään juuri evääni väräyttänyt isoistakaan paukuista, mutta olen oppinut kammoamaan paukkuja koirieni kautta. Molemmat koirat kärsivät rakettipaniikista. Ruben, iso koira, ahtoi itsensä suihkuverhon taakse suihkukoppiin ja istui siellä suihkualtaassa luimussa. Molemmat kuolasivat lattiat märiksi ja huohottivat pikkutunneille asti.
PoistaHain eräänä vuonna eläinlääkäriltä rauhoituspillerit Rubenille, vaan ne olivat katastrofi. Koiran jalat halvautuivat väliaikaisesti, mutta paniikki jäi. Se veti etujaloillaan halvaantunutta takaruumistaan portaita ylös, kun koetti pakoon. Halvaus meni ohi, kun aamu koitti.
Tällä perusteella voisin vaikka kieltääkin raketit yksityisiltä.
Tämä on koe. En ole miesmuistiin päässyt tänne Iineksen blogiin millään konstilla. Aina on teksti hävinnyt, eikä mistään löytynyt. Iineskin auttoi, kun kerroin tilanteesta hänen kuvablogissaan, jonne pääsin sisään, ihme kyllä, ihan niin kuin ennenkin. Ei avautuneet tänne ovet, vaikka vaihdoin selainta. Jostakin kiikasti. Jouluna kävi muuan odotettu vieras. Hän tutki konettani ja virhe löytyi. Nyt on jännä hetki. Pääsenkö sisään, vai enkö pääse.
VastaaPoistaAaaah, PÄÄSIN. Ai kun kiva.
PoistaEnhän minä keskustella osaa, sotkeudun sanoissani, mutta Iines ja te toiset osaatte. Ihmeen paljon olette asioiden tasalla. Teiltä minä tietoni saan ja on niin kuin olisi lähempänä, kun on joukossa mukana. Lukemassa täällä kyllä olen käynyt.
Liisu, kyllä sinä osaat, mutta kirjoita, niin kuin tunnet ja niin kuin tahdot tai lue vain, välillä, sen mukaan kuin tuntuu parhaalta. Eikä aina huvita tai jaksa lukeaakaan. Kiva kuitenkin, kun nyt pääsit sisään.
PoistaItse en siis pääse tableteilla enkä puhelimella (iPad, Samsung ja iPhone) kirjoittamaan tänne, ellen vaihda niihin selaimeksi Chromea. Safarilla en pääse edes omaan blogiini muuta kuin lukemaan. Oletan, että vika on mobiiliyhteyksissä Bloggerin kanssa. Ne eivät ole niin kehittyneet, kuin luullaan.
Kiitos, Iines, että et ole hermostunut näihin välihuutoihini!
PoistaNiin kuin tuolla alussa saa kuunnella tulista musiikkia, minulla on tunne, että jotenkin pitää juhlia. Ja mitenkä minä muuten pystyn juhlimaan kun antamaan teille jotain josta itse pidän.
VastaaPoistaMinä pidän musiikista, josta täällä aina väliin on keskusteltu. Sitähän on monta lajia, joista jokainen saa valita. Klassinen on kyseenalaistettu. Muistan kun Tapsa kerran kysäisi minulta siitä jotain, johon en osannut vastata, niin nyt tuli mieleen: entä jos joku ammattimuusikko kertoisi miten hän tuli joutuneeksi musiikin kanssa tekemisiin, mitä hän siitä ajattelee ja mitä se hänelle merkitsee.
Kun seikkailin netissä nyt jouluisena aikana, sattumalta huomasin yhden kirjoituksen siellä, joka minua suuresti kiinnosti. Siinä on kohteena se tuttu vieras, joka pelasti minut joukkoonne takaisin.
Mitä jos lähettäisin teille linkin siihen koosteeseen, joka on siitä hyvä, ettei tarvitse lukea, jos ei kiinnosta. Enkä mä taida muistaa, miten linkki laitetaan, mutta kokeilenpa. Anteeksi, jos tulee sotkua.
Siis tässä olisi linkki:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/14/rokkari-sauli-zinovjevista-tuli-nykysaveltaja-musiikin-syntymapaivakalenteri?fbclid=IwAR0_hH7gJ_Nd6yCRTfQ5Y3BX9cdQaAbQiN6Fd5pVgIekPzME2yWwn5yNk4k
Eihän tuo paksu linkki tuossa voi olla noin. Etsin ohjeen, miten sen saa siistinpään kuntoon.
Poistapaina tästä
No ei onnistunut. Mihin se sitä pitkää kirjoitusta olisi voinutkaan sijoittaa, äly hoi!
PoistaAnteeksi, Iines, sotku tuli! Sitä paitsi tuo pitkä linkki on katkennut keskeltä. Tuo punertava "paina tästä" on tyhjäntoimittaja.
Liisu, linkki toimii hyvin, kun sen kopioi osoiteriville. Luin artikkelin ja kuuntelinkin jo malliksi yhtä videoitua esitystä.
PoistaMinua viehätti tapa, jolla nuori säveltäjä solahti musiikin maailmaan, kuin itsestään. Suoranainen ihme, vaikka uskon, että hänellä on syvässä tietoisuudessaan ja geeneissäkin aina ollut musiikki, valmius ymmärtää ja luoda sitä. Ja miten pitkälle se on johtanut! Tie on auki rajattomaan valoon! Onnea, Liisu, että saat elää tuommoisessa maailmassa.
Kun olin opiskelijana, asuin Turun ylioppilaskylässä, pienessä yksiössä, muiden opiskelijoiden tavoin, jokainen omassa lokerossaan. Kylässä oli yhteinen pieni kauppa, jossa kävin ostamassa maitoni ja jogurttini ja leipäni.
Kerran kun olin kylän kaupassa, jostakin soi maailman kauneinta musiikkia. Seisahduin kuuntelemaan, ja musiikki soi vielä kun olin kassalla. Minulle tuli kiire kotiin avaamaan radio, sillä silloin oli vain pari kanavaa, ja se tuli jommastakummasta. Juoksin ostokset sylissä, ja ajattelin, että minun on pakko ehtiä kuulemaan, mikä sävellys se oli. Ja minä ehdin. Viimeiset hivelevät sävelet alkoivat soida ja kuuluttaja sanoi, että kuulimme Albinonin Adagion... Tuo oli se minun vähäinen alkuni klassisen musiikin maailmaan. Äänitin sitten kelanauhuriini paljon muutakin klassista sinne vaan Hiski Salomaan laulujen joukkoon.
Varsin vaatimatonta on klassisen musiikin tietämykseni, mutta sitä enemmän saatan rakastaa tiettyjä sävellyksiä, kun ne kuulen. Nyt on cd:llä jotakin, ja Youtubehan on myös aarre. Äänentoisto tietysti on mitä on.
Tuo oli tosi iloinen tieto, että sait selvää linkistä, joka näytti minusta mahdottomalta möykyltä. Varmaan siitä olisi voinut jättää kevyemmänkin version, mutta olen aika uuno näissä tietokoneasioissa. Itseoppinut, ilman minkäänlaista kurssia tai muuta koulutusta. Nykynuoret hoitavat asiat kuin siitä vaan.
PoistaMinuunkin Albinonin Adagio on tehnyt syvän vaikutuksen jopa seinän läpi kuultuna, mutta varsinainen tälli, joka aikoinaan avasi korvat ja mielen, oli Beethovenin viides pianokonsertto, sitä ensi kertaa kuullessani. Nykyisin mielisäveltäjäni on Gustav Mahler.
Beethovenin viides sinfonia on minullekin yksi sävähdyttävimmistä, ja se on cd-kokoelmissani. Tämmöinen musiikki nostaa ihmisen ajattomuuteen, ihan kuin aika olisi aina sama silloin ja nyt.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlin niin innossani että sama kommentti tuli kahteen kertaan!
PoistaIhanaa, kun joku on innoissaan! Viis kaikesta muusta!
PoistaKirjoittelen kännykällä, joten en vielä voi avata Liisun linkkiä, mutta kunhan milloin avaan toisen koneen tutustun siihen. Pikkulikkana kuulin Ketelbeyn sävellyksen Luostarin puutarhassa ja se kolahti jostakin kumman syystä. Murkkuiässä harkitsin jopa luostarielämää tai sirkusseurueeseen liittymistä. :) Hazaturianin joku sävellys, liekö ollut suosittu miekkatanssi tai joku toinen kuullosti hurjalta transistoriradiosta, kulkiessani silloisen asuinpaikkani laajojen peltomaitten keskellä. Musiikki ikään kuin laajensi näkymiä aurinkoisessa maisemassa. Ystävyys erään kapellimestarin lähipiirin kanssa innoitti osallistumaan konsertteihin ja oopperaesityksiin jolloin tutustuin antaumuksella "vanhaan" musiikiin.
VastaaPoistaEilen illalla nautin melko arkisen teatteriesityksen taustamusiikista. Ilman vaihtuvia taustalla soivia musiikkipätkiä tunnelma näytelmässä olisi jäänyt tylsäksi.
Valitettavasti nykyinen "puhelaulu" räppi ei innosta, eikä jokusen "suuren viihdetähden" tuotannot.
Riippuu paljolti mielentiloista millaista musiikkia suvaitsen ympärilleni.
On ihmeellistä, miten ihminen on oppinut rakentamaan musisointivälineitä ja luomaan niillä huikeita elämyksiä.
Leonoora, Luostarin puutarhassa on kyllä niin hieno, että se kyllä vetäisee puoleensa.
PoistaNykymusiikki on monelle vaikeaa "ymmärtää", mutta onhan sillä aikamoinen ero entiseen, jota enmmäkseen kuulee esitettävän. Siitä on karistettu kaikki pakollisuus, soittimiksi kelpaa mikä vaan, mistä ääntä lähtee. Mutta siinäkin on kuitenkin se jokin, jonka lopputulos määrää, onko sävellys hyvä vai huono. Jokainen kuuntelija kokee sen itsessään ja tietää tasan tarkkaan mistä pitää. Jos sävellys ei mitenkään kosketa, silloin se on tälle kuuntelijalle huono. Nykymusiikki perustuu aikaisemmalle musiikille vaikka sitä ei aina huomaisi. Kaikki perustuu jo aikaisemmin olevalle, mitään täysin uutta on mahdoton keksiä. Vai voiko?
Liisu, nykymusiikki on minulle aika vaikeaa. Olen siinä mielessä konservatiivinen, että en etsiydy muutoksiin, vihaan niitä. Puuttuu jokin avain, sillä odotan ja etsin nykymusiikista melodiakulkuja, aaltoja, joiden virta vie jonnekin, yhtyy suurempaan kohinaan ja muodostaa selkeitä kulkuja. Pelästyn, jos kattilan kannet paukahtavat ja koen sen epämukavana. Kauneutta, sointuja, suloutta. En halua, että minua ravistellaan kirjallisuudessakaan, haluan uppoutua ja nauttia menosta.
PoistaOlenkohan täysin kelvoton kokeelliseen kirjallisuuteen, kuvataiteisiin tai musiikkiin? Toisaalta näen kyllä uusia asioita ja merkityksiä luonnossa, yksityiskohdissa, kameran kanssa, ja puhunkin tässä usein ruman kauneudesta. Kuva ei ole yksyhteen, vaan se esittää aina jotain muuta kuin osiensa summan.
Etkä oo kelvoton, Iines, olet kelvollinen ja enemmänkin. Mutta (lohdutus) saa vanhasta nauttia sitä mistä nauttii. Vanha voi olla hyvää ja arvokasta. Mutta jos mitään uutta ei tapahtuisi, kävisi hankalaksi jos pitäisi odottaa että asiat vanhenisivat, jotta niistä voisi nauttia. Framåt! Miten yksinkertaista.
PoistaAina on ollut sama juttu. Vanhet asiat ovat olleet uusia ja niitä on vierastettu. Just vähän aikaa sitten luin Brucknerista (vanha säveltäjä), joka itsepäisesti aina vaan sävelsi, vaikka sitten kun hänen teoksiaan esitettiin, syntyi mellakointia ja buuausta ja suuri osa ihmisistä poistui paikalta.
Nykyisin Bruckneria pidetään yhtenä parhaimmista säveltäjistä ja hänen teoksistaan nautitaan. Minulle hän on ollut pelkkä nimi, mutta kun olen joutunut häntä kuuntelemaan, kuuntelen mielelläni.
Näinhän se menee, Liisu. Uudelle kannattaa antaa mahdollisuus.
PoistaHuomasin tämän vaikka niinkin arkisessa esimerkissä kuin tietotekniikan tulo kouluun. Ensin se oli harmistus, kauhea ja vihattava muutos. Vaan kun tutustui ensin laitteeseen uteliaalla asenteella, se antautui sinulle. Ja siitä seurasi riemun kiljahduksia: kas tein tämmöisenkin tempun.
Laite osoittautui pohjattomaksi uuden oppimisen ja hoksaamisen versioksi, joka tuotti elämyksiä. Lopulta se oli oman luovuuden alla, ja taipui vaikka mihin, avasi rajattomia ovia eri tahoille. Olin lopulta ensimmäinen muu kuin tietotekniikan opettaja, joka hankki laitteen kotiinsa.
Vuoden vaihtuessa laskimme yhdessä pöytäseurueeni kanssa sekunteja ja kilistimme kuohulaseja ja lauloimme " Joutukaa sielut, on aikamme kallis, vuotemme virtana vierivi pois. Jeesus ei syntisen sortua sallis..." Sitten ei kukaan muistanut miten sanoitus jatkui.
VastaaPoista”Joutukaa sielut, on aikamme kallis, vuotemme virtana vierivi pois. Jeesus ei syntisen sortua sallis, kaikille armonsa auringon sois."
PoistaMinä jatkaisin noin, mutta korostan, etten oikeasti muista, miten tuo ihanan dramaattinen virsilaulu jatkuu..
Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, Simo Korpela 1903. Virsikirjaan 1938.
PoistaKäväisinpä asialähteellä, netissä. Ei uskoisi, miten hienoa aikaa elämme. Noin vain saa tietoonsa asioita hetkessä. Miten upeat sanat, hieno virsi muutama sata vuotta sitten jonkun kirjoittama halullisille sieluille. Olisi kiva nähdä alkuperäiset sanat, mutta nyt se on kai tässä muodossa, ainakin netti niin sanoo ja kertoo vähän virren historiaakin. Mutta sanat:
1.
Joutukaa, sielut, on aikamme kallis,
vuotemme virtana vierivät pois.
Jeesus ei syntisen sortua sallis,
kaikille armosta autuuden sois.
Oi valitkaa tie,
joka elämään vie!
Kohta jo päättynyt päivämme lie.
2.
Ei elon tiellä nyt nukkua auta,
vaarat ne vaanivat vaeltajaa.
Kunnian kruunua veltto ei voita,
turhaan ei aikaansa tuhlata saa.
Kun joutuvi yö,
on jo myöhäistä työ,
kiiruhda, kohta jo hetkesi lyö.
3.
Maailman rakkaus mielestä heitä,
riemuiten riennä jo kotia päin.
Herraasi kiitä, hän armahtaa meitä,
vieläkin ihmeitä hän tekee näin.
Tie turvallinen
maasta kiusausten
taivaaseen vie, kotiin kirkkauden.
4.
Laupias Jeesus, käy kanssamme tiellä
johtaen, nostaen, varoittaen.
Kiusaaja meidät kun tahtoisi niellä,
varjele viekkailta aikeilta sen.
Näin armosi suo,
hyvä turvasi tuo,
vie meidät autuuteen Jumalan luo.
Mainiota, kiitos Liisu! Tämä riittää ihmiselle uuden päivän ja uuden vuoden eväiksi.
PoistaNoin ylipäänsä vanhat virret ovat ihania. Mikä nöyryys ja henkisyys niiden sanoituksissa. Mitkä sävelten sfäärit. Näitä kun veisaa tai kuuntelee, tuntee ihminen pienuutensa ja palautuu radalleen, hitusen miljardisbiljardisosaksi.
Erityisesti toivon maamme päättäjille näin alkavana vuonna sydämen nöyryyttä ja kansan palveluhalua, omat aatteet ja hillotolpat unohtain. Siitä vaan polvilleen koko hallitus ja nöyrtymään väkevän voiman edessä. Kunpa henkisyys puhuttelisi koko eduskuntaa voimallisesti värisyttäin. Varsinkin viisikkoa aarresaarella.
Virret ovat parhaimmmillaan upeita, kiitos Liisu!
PoistaRuotsalainen piispa sävelsi 1600-luvulla tämän, suomentanut sen on ensiksi Elias Lönnrot.
Minua tämä aina kuullessani liikuttaa, sanat puhuttelevat, kyyneleenkin olen joskus vierittänyt.
Valittaa täytyy totta, työläisten virreksikin sanottu. Wikipedia väittää teloitettavien punavankien sitä laulaneen.
Rokimman version, sellaista kaipaaville, kappaleesta tekivät joitain vuosia sitten Remeli Aaltonen, Sami Yaffa, Mariska, Rane Raitsikka, Timo Kämäräinen, Olli Krogerus ja Tero Jartti.
PoistaKapinaorkesteri ja Kapinavirsi. Hyvä se on, mutta minun valintani on kuitenkin tuo Erkki Rankaviidan esittämä. Enemmän se puhuttelee.
Liisulle kiitos virren sanoituksen etsimisestä ja löytämisestä!
PoistaHyvä Riku! Molemmat tulkinnat virrestä ovat minun mielestäni ok.
VastaaPoistaTuo ensimmäinen versio työläisten virrestä on minustakin parempi, aidompi. Jälkimmäinenkin on varsin hyvä, mutta taiteijoiden, vaikkakin hyvien, välittämänä hitusen kärsinyt aidosta valitushengestä.
VastaaPoistaKatselkaa juubbarista kahdentoista minutin pätkä Arto Luukkasen haastatteluohjelmasta. Ben Zyskaleewitsi analysoi ja kertoo 70-luvun maamme suomettuneisuuden ja kommunismin äärimmäisen hyvin. Rehellisesti ei kehu kokoomustakaan. Hyi kekkonen sentään.
VastaaPoistaBen Zyskowicz - Suomettuminen | Dosentti
Hyvä muistutus tuo, että Suomen rauhanpuolustajat oli stalinistinen järjestö, joka ihaili neuvostoliiton asevoimaa.
"Toimimme rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta", sanovat taistolaiset kuldyyrin kukkaset tämän päivän syntymäpäivähaastatteluissaan".
Poista"Sinikka Sokka sanoi, ettei hän kadu mitään, hän ei ole humanisti".
Ben Zyskowiczia tai Jan Vapaavuorta toivon maamme seuraavaksi presidentiksi. Heh, tähän on tultu, muut mahdolliset haastajat ovat tasaraha sarjaa. Paitsi Pekka, joka on sen alapuolella.
PoistaItse olen vielä katsomassa Tervon Koivisto-sarjaa ykköseltä. Se on kiinnostava ja varsin hyvä, mutta hieman häiritsee se, ettei jaksoissa ole koskaan kyseenalaistettu Koivistoa. Olihan Koivisto toki hieno mies ja taitava politiikko, mutta jos hän junaili jotain, se oli aina oikeinpäin.
PoistaSe on kuitenkin hyvä, että Tervo koettaa pitää itsensä taka-alalla. Näin ei ole aina Loiri- kirjassa, jossa minua häiritsee se, että Tervo paukauttaa yhtäkkiä tekstiin omaa arviotaan ja agendaansa, mikä taittaa teoksen historiallisuutta ja dokumentaarisuutta.
Kesken Helsingin 50-luvun lähiöiden tunnelmallista kuvanluontia Tervo paukauttaa oman arvionsa näin: ”- - Radiossa esitettiin tervehenkistä ohjelmaa. Kukaan ei julkisesti vittuillut kenellekään.” Ja sitten siirryttiin takaisin 50-luvulle.
Haavistosta ei tule seuraavaa presidenttiä. Mieheltä puuttuu täysin kyky arvioida itseään, jos hän edes asettuu ehdokkaaksi.
PoistaTämä oikeuskanslerin päätös jättää Haaviston ministerinvastuu tutkimatta oli odotettu nyky-Suomen oloissa. Kun Haavisto nyt on korkeampien voimien toimesta saatu pullautettua perustuslakivaliokuntaan, joka on poliittinen elin ja koostuu pääasiassa hallituspuoleista, niin voinpa sanoa ennustukseni toteutuneenn: Haavisto jatkaa kuin ei mitään.
PS Tiedän kyllä, että oikeuskansleri ei tutki, koska asia on pantu vireille perustuslakivaliokuntaan. Tämä on tietysti oikein, mutta silti se on kummallista. Lakimiehet työntävät asian poliitikkojen päätettäväksi, eli hallitus pannaan arvioimaan omia ministereitään. Pitäisiköhän jotain muuttaa?
Poista