7.4.2021

Maailma näyttää taas kauniilta

 


Räntäsateessakin maailma näyttää taas kauniilta. Voi sitä helpotusta, jota tunsin saatuani ensimmäisen koronarokotteen! Pfizer-Biontechin. Tuntuu hyvältä saada sama rokote kuin tasavallan presidenttikin. Vähän kuin olisi saanut ylimääräisen bonuksen. 

Olin valppaana, kun nettiajanvaraus aukesi, ja nappasin salamana ensimmäisen ajan. Kävi tuuri, sillä sinä päivänä vuorossa oli juuri Pfizer, ei Astra Zeneca, jolla täällä rokotetaan perjantaisin. 

Todennäköisesti Astra Zeneca on mitä parhain rokote, mutta haitta se on pelkotilakin rokotuksen jälkeen, kaiken AZ-kohun jälkeen. Olisin tarkkaillut koko ajan paikkojani ja odottanut turvotuksien ja mustelmien syntyä. Olisin voinut pyörtyä silkasta kauhusta, jos turvotus olisi poksahtanut vaikkapa sormeen. 

On juhlaa, kun avaan taas maailmaani, vuoden eristyksen jälkeen. Tilasin jo ajan kampaajallekin. Tukka on koronatukka, kasvanut ulos leikkauksestaan. Niin on monella muullakin, ja jos naistenlehtiä uskoo, venähtäneet kutrit ovat jopa muodikkaita. Otsatukka, joka on kasvanut yli mittansa vinosti silmien päälle on trendikäs, samoin  mitä muhkeampi juurikasvu, sen hienompi. 

Minulla on venähtänyt otsis, mutta ei juurikasvua, vaaleat raidat ovat hukkuneet luonnolliseen vaaleanruskea-harmaasävyyn.  Onneksi pidän harmaasta tukasta. Esimerkiksi kirjailija Miika Nousiainen on  hurmaava harmaapää, ollut jo kauan. Minusta hänen kauneutensa ja viehätysvoimansa perustuu paitsi puhetapaan myös ennen kaikkea  harmaaseen hiuspehkoon.

Haaveilen myös shoppailukierroksesta isossa tavaratalossa. On paljon rästiin jäänyttä ostettavaa, alkaen tv-tuolista, joka on klassinen pyörivä retrojuttu ja jonka nahka on revennyt ja jota peitän tyynyllä.  Tuoli on risainen kuin Archie Bunkerin hirveä tuoli. Mukava, ihana istua, mutta karsean ruokoton silmälle. En millään raaskisi heittää sitä pois. Ostin sen Laitilan kirpputorilta 1990-luvulla. Se on niin mukava, että siihen nukahtaa hyvänkin elokuvan aikana. Kenties tutkinkin, onko lähiseudulla verhoilijoita. 

Haaveilen myös tyttären tapaamisesta äitienpäivänä. Olemme tavanneet vain kerran tämän koronavuoden aikana, jouluna, maskit kasvoilla, etäisyyttä pitäen, eri pöydissä jouluateriankin syöden, testeissä käyneinä mutta varoen. 

Nyt tytär on sanonut lehtoraattinsa irti, kun ei jaksanut itähelsinkiläisessä suuressa koulussa, jossa oppilaista 70 prosenttia oli maahanmuuttajia ja opettajat vaihtuvat tuhkatiheään. Hänpä  suoritti  toisenkin tutkinnon ja on nyt päässyt toiselle haastattelukierrokselle kustannusalalle isoon kustantamoon. Olen jo tästä ylpeä! Että olen tuottanut semmoisen jälkeläisen, joka ei jää tuleen makaamaan, vaan yrittää ihan itse kohti unelmiaan. Eikä masennu, jos ei heti onnistu, vaan nousee uudelleen. 

Siitä nostan hattua nykyajan nuorille, että he eivät jää kitumaan huonoihin tai epätyydyttäviin töihin, vaan vaihtavat reippaasti työtä tai kouluttautuvat uudelleen, kulkevat kohti unelmiaan. Vaaransa on toki tälläkin tiellä, ja itse ainakin olen oppinut sen, että otsasi hiessä sinun pitää työtäsi tekemän. Työ ei ole aina kivaa kutsumusta. Työ kuin työ on varmin leipäpuu kuitenkin. Mutta siis hatunnosto nuorille rohkeudesta uskaltaa.

(Valokuva Iines)

130 kommenttia:

  1. Kiitos piristävästä pisarakuvastasi. Että kuva voikin olla kaunis. Sinulla on ilmeisen hyvä silmä.

    Kunpa saisin jonkin muun rokotteen, kuin tuon kohussa ryvettyneen AZ:n.

    Hiuskuvat ovat eri juttu, kuin hiukset livenä. Miten joku voisikaan olla kotioloissa puolittain silmien päällä olevien hiusten kera. Miika Nousiainen ja Kari Hotakainen ovat sellaisia kivoja jutustelijoita. Harmaiden hiusten lumo perustuu paljolti ihonväriin. Niiden pitää olla sovussa toistensa kanssa. Näin nuorille sopii, siis monellekin, harmaat hiukset, jos iho on raikas.

    Joskus kyselin sohvan verhousta. Kalliita hintoja sain, kunnes yhden hyväksyin. Ei sitä mieleistä tullut. Olin valinnut verhouskankaan sopimattomaksi.

    Haluan onnitella sinua tyttärestäsi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kuvakehuista, Ripranie. Kuva on otettu kesällä mökin lupiinipenkistä, sateen jälkeen. Koetin saada kuvatuksi pisaraan kuvastuvan heijastuksen.

    Hieman arveluttaa ylilääkäri Hanna Nohynekin AZ-myönteiset lausunnot, ihan kuin hän ei välittäisi ihmisten peloista. Minusta on eettisesti väärin antaa AZ:aa nyt vanhemmille ihmisille sillä perusteella, ettei näissä ryhmissä ole ollut haittoja. Se voi olla sattumaakin. Ottaisi itse AZ:n. Ongelmana voi olla se, että kylmästi lasketaan kokonaishyödyt suuremmiksi kuin jokusten ihmisten veritulpat.

    Nuorilla näkee paljon harmaata, sehän on trendiväri nyt hieman punaisella tai sinisellä sävytettynä. Ihan ok.

    Näin minäkin arvelen, että kalliiksi tulisi. Koko tv-tuolin verhoaminen maksaisi ehkä uuden tuolin verran. Se on aitoa nahkaa, kokonaan, ja tosiaan kirppislöytö silloisella 40 markalla. Stressless-tuolista vähän haaveilen. Pitää käydä koeistumassa.

    Peukkuja pidän minäkin tyttärelle. Luotan hänen mahdollisuuksiinsa, mutta ollakseni realistinen valinta on hyvin epävarma. Koskaan ei tiedä satavarmaksi, mitä valitsijat hakevat.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut minultakin rokotteesta ja tyttären hienosta draivista sekä osaamisesta.

    Tuoleissa ei suunnittelijoiden motivaatio ole loppunut, vaan kaikenlaisia on tuotannoissa ollut, käyttökelvottomista omituisiin, tavallisiin ja erittäin hyviin asti. Tuoli on iso asia, kun siinä viettää paljon aikaa. Kotona minulla on pyörivä ns. valvomomallinen tuoli tietokoneen edessä. Nykyään tosin tietkoneiluni enimmäkseen sohvalta. Jos olisi rahaa riittävästi, ostaisin unelmieni tuolin, johon aikanaan rakastuin kertaistumalla. Melko kovanoloinen tuoli, jossa istumaasento on täydellinen, tuolin miellyttävyys paras koskaan kokemani. Kyseessä on tietysti Yrjö Kukkapuron Karuselli. Jos sitä ei ole kokeillut, ei tiedä tuoleista mitään. Huono puoli on tuolin hinta, lienee 7000-8000 euroa kipale. Taitaapi jäädä toistaiseksi ensisijaisempien hankintojen jalkoihin. Kuka julkisissa tiloissa moisen näkee, heti kipikapi kokeilemaan.

    VastaaPoista
  4. Yrjö Kukkapuron Karuselli on tosiaan kovan näköinen, minun makuuni ehkä vähän liian moderni. Voi olla, että se on hyvä istua, eli se on vissiin ergonominen, hyvä kropalle.

    Täekeintä tuolille onkin kai ehdoton asentomukavuus, eikö se saa olla sellainen, jonka tyynyosa työntää päätä etukenoon. Tällaisen halvahkon mekanismituolin ostin jokunen vuosi sitten mökille. Siellä se edelleen on ja pysyy, valitettavasti, kun on niin iso möhkäle. Jos voisin, ottaisin nyt siis toisinnon nykyisestä tuolistani, joka on tällainen, ihan samanlainen retroklassikko, paitsi ei ihan yhtä kulunut istuinosalta. Reiät ovat käsinojassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En saanut tabletilla toimivaa linkkiä, mutta täällä tuolini on. Kannattaa klikata kuva suuremmaksi.

      https://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/#!id=474

      Poista
    2. Tuolisi näyttää kuvassa upealta, mieltäni lämmittävää, hienoa menneiden aikojen tyyliä. Tuollainen olisi varmasti mieleeni. Kukkapuron tuoli on sekin jo kohta 60 vuoden takaa. (1965)

      Poista
    3. Nämä designklassikot, Kukkapurot ja Sarpanevat ovat iästään huolimatta moderneja, tyylisuuntana. Ei oikein minun makuuni, ei edes se designlasi, jota moni kerää. Minusta se on suoraan sanottuna kauheaa. Voi toki olla, että se on rahallisesti arvokasta. Vaan arvo on minulle yksi hailea.

      Pidän enemmän vanhasta, siis oikein vanhasta, antiikista. Huushollini onkin sekoitus kaikenlaista vanhaa, ja hyvin vähän uutta. Uutta on oikeastaan vain jokin työpiste ja tietysti koneet ja kojeet, valaisimetkin ovat vanhoja helmilamppuja ja semmoisia. Viihdyn.

      Tuo tuoli on kovin rakas. En ole vielä päättänyt sen kohtaloa, vaan minulla on siihen archiebunkermainen suhde: sitä ei viedä pois.

      Poista
    4. Archie Bunkerin tuoli on hyvän parasta, omistajalleen rakas. Semmoisi isoja antiikki nahkasohvia hankkisin varmasti, jos olisin rahamies isossa kämpässä tai kartanossa. Kukkapuron tuoli on, kuten sanoin, istumakokemuksena kaikkkein paras. Luulee taivaaseen päässeensä, kun sellaiseen istuu. Alkaa vielä höpöttää, että "kiitos Jeesus, kiitos, tämän vuoksi kannatti!"

      Poista
    5. Täällä maalaispikkukaupungeissa tuskin on Kukkapuroa koeistuttavaksi, mutta jos on, lupaan koeistua, jahka menen tuoliostoksille.

      Netissä on muuten tv-tuolien kohdalla huijaussivustoja. Kun olen katsellut tuolien kuvia, olen muutamaankin otteeseen törmännyt ulkomaisiin sivustoihin, joissa tarjotaan myyntiin täällä pari tonnia maksavia aitoja Stressless-tuoleja 30 dollarilla ja tätä rataa. Olipa Kukkapuron pallotuolikin muutamalla kympillä. Siis uudet tuolit. Toivottavasti kukaan ei haksahda ”tilaamaan” näitä olemattomia designtuoleja maksamallaetukäteen.

      Poista
    6. Minulla oli pari Kukkapuron Karusellia melkein kotonani aikanaan, kun asuin ison firman vierasmajan päädyssä ja kävin "isolla puolella" lohnoamaassa. Sorru vaan näin jälkikäteen.

      Stadissa Helsingin Yliopiston Kaisakirjastossa on lainaustiskikerroksessa vissiin kuusi Karusellia. Ehkä niihin joskus saa istuakin, jos korona hellittää. Jumankeet, että kouluilla on rahaa, törsäys ja elostelu on niiden toinen luonto.

      Poista
    7. Ja minkä verran kirjoja ja äänitteitä noitten tuolien hinnalla saisikaan... Tai palkkaisi kirjastoihmisen vuodeksi pariksi..

      Hierovaa tuoliakin olen ajatellut. Sellainen härveli oli täällä autokaupassani, kun huollatin keväällä autoani ja odotin paikan päällä. Tuoli on vaan niin mahdottoman iso ruma möhkäle, että ei semmoista viitsi katsella huushollissaan.

      Poista
    8. "Sorry vaan näin jälkikäteen."

      Poista
    9. Isoja möhkäleitä harvalla on mahdollisuus kotiinsa hankkia. Jos Luoja ja Perkele elinpäiviä suovat, meinaan joku päivä kuitenkin antiikkisohvan tai kaksi hankkia. Luultavasti vain jonkun jäljitelmän, kun Luoja ja Perkele pitävät aidoissa niin kovia hintoja.

      Poista
  5. On se vaan niinkin, että kaikki istuttavat ja maattavat huonekalut pitää koekäyttää ennen ostamista. Eihän sitä etukäteen voi tietää, miten oma kroppa lutviutuu mihinkin. Postimyynnistä en ole koskaan tuoleja, sohvia tai sänkyjä ostanut.

    VastaaPoista
  6. Kyllä, koeistuminen tai -makuu on ensiarvoisen tärkeää. Jopa saman merkin eri tuoleissa voi olla pientä eroa. Kunpa myyjä vain antaisi hyvän istumarauhan eikä jäisi viereen tuijottelemaan innokkaana. Lempituolin ostaminen on iso asia. Yhtä tärkeä kuin tyynyn, vaikka on toki hintavampi ostos. Tyynykin on elämää suurempi asia. Tyyny on niin tärkeä, että kuljetan sen jopa kesäksi mökille, vaikka siellä on kyllä tyynyjä, se on tietty Tempur-tyyny, juuri oikean muotoinen.

    VastaaPoista
  7. PS Kerran, uusittuani Tempur-tyynyn samanlaiseen, koin karvaan pettymyksen. Vaikka se oli jetsulleen samanlainen, samankorkuinen, se tuntui erilaiselta. Otin vanhan takaisin käyttöön.

    VastaaPoista
  8. Ilahduttavan optimistinen on uusi kolumnisi, Iines! Tulen hyvälle mielellä aina, kun kuulen ilahduttavia ja hyviä uutisia mistä tahansa aiheesta tai ihmisistä! Erityisen mieltä lämmittävää on uutiset oman lapsen pärjääminen ja hyvinvoinnista.
    Kuvassasikin on toivoa ja optimismia: Selkeyttä ja kirkkautta sekä kasvun värejä!

    Minä olen koko viikon yrittänyt saada aikaa rokotukseen, kun tiistaina sain luvan tekstiviestin myötä ottaa yhteyttä ajanvaraukseen. Viikko on kohta kulunut, ja aina vaan ilmoitetaan, että rokotusaikoja ei ole. Odottavan aika on pitkä. Olemme syntymävuotemme perusteella osa suuria ikäluokkia, joten meitä lienee vielä jonkun verran elosssakin. Kärsivällisyyttä tarvitaan.

    Optimistiani ei ainakaan vielä ole lopullisesti koronavuosi lamaannuttanut.
    Katsoin aamulla Ruotsin entisen oikeusministerin, Thomas Bodströmin haastattelun femmalta. Olipa harvinaisen avoin ukkeli. Jalkapalloilija, tuomari, ministeri ja kirjailija, mutta täysin avuton tietotekniikan kanssa. https://areena.yle.fi/1-50084135

    VastaaPoista
  9. Täällä pikkukaupungissa rokotuksiin pääsee käsittääkseni helposti. Kun varasin oman aikaani, huomasin myöhemmin, että aikoja oli vielä runsaasti varaamatta. Meneillään ovat nyt myös toiseksi viimeisen ryhmän, 18 - 69-vuotiaat riskiryhmäläiset. Eli rokotuksiin pääsee vaikka parikymppinen opiskelija, jolla on astma. Itselleni ei tullut Pfizer-Biontechista muita oireita kuin käsivarren nivelten kipeytyminen.

    Meillä aukeaa kerran viikossa nettiajanvaraus, ja kun ajan tietää, niin ajan saa ainakin, jos on kärkyllä sopivasti. Näyttää siltä, että kohu Astra Zenecan veritulpista on aiheuttanut täällä rokotteesta kieltäytymisiä.

    Minulle tulee nykyään Areenassa kaihoisa tunne: en eläissäni ehdi katsoa kaikkia näitä hyviä dokumentteja. Saman tunteen koin voimakkaasti joitakin vuosia sitten antikvariaatissa, jossa hyllyt ulottuivat lattiasta kattoon.

    VastaaPoista
  10. Vaan kertokaa minulle, tietävät, miksi Afrikan tähdestä poistetaan nyt rosvot?

    Ketä nämä ovat nyt loukanneet? Mitä pahaa rosvoisssa on? Maailmassahan on oikeasti rosvoja. Kuka nyt on pöyristynyt, mikä taho?

    Mikä kummallisinta: rosvot eivät olleet mustaihoisia.

    VastaaPoista
  11. Kerran viikossa meilläkin ajanvaraus avautuu, mutta aikoja ei vain ole mukamas vapaana. En ymmärrä kuinka ihmiset ylipäätään täällä pääsevät varammaan rokotusaikaa, kun jo heti aamulla klo 8.00 kaikki ajat on mukamas varattu.

    Hahahah! En ole koskaan pelannut Afrikan-tähti-peliä, mutta alkaa todella mennä nämä "moraalin tuhoajien" aivoitukset sairauden puolelle. Julkisuushakuisuudesta vai vallanhalustako näissä on kyse? Kostokin voi olla motiivi, koskapa kaikki eivät naama peruslukemilla, nauramatta näitä pilailuja pysty vakavana kuuntelemaan. Miksi eivät halua kiellättää raakoja tappelupelejä? Liekö Afrikan tähti jättänyt lapsena traumoja ja nyt kostetaan oikein näkyvästi kaikille?
    Voi herran pieksut etsimälläkö näitä etsivät oikein taskulampun kanssa? Lienee olevinaan tärkeäksi koettu elämäntehtävä jolla pääsee aina julkisuuteen?

    VastaaPoista
  12. Kuulin tämän uutisen tyttäreltäni, jota asia suivaannutti. No, hänpä tilasi kiireen vilkkaa itselleen jemmaan perinteisen Afrikan tähden rosvoineen päivineen nettikaupasta. Sitä pelataan sitten kuulemma porukalla mökillä kesällä, rokotettuina koronan vaan ei rosmojen varalta. Tervetuloa, rosmot, meille. Uutta rosmotonta Afrikan tähteä ei meillä ilmeisesti pelata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usein kun joku suurroisto saadaan kiinni niin lehdissä mainitaan että ”hän on poliisin vanha tuttu"... Ehkä tässä Afrikan Tähti pelissä halutaan (vrt. tapaus Aarnio) pimittää tämä poliisien taipumus jo lapsena seurustella asosiaalisten ihmisten kanssa? Muistaakseni omat nuoruudenystäväni ovat olleet niin kunnollisia ihmisiä että tuskinpa minua sen takia íkinä olisi hyväksytty poliisikouluun?

      Poista
    2. Pelin valmistaja on luvannut selittää rosvojen poistamisen syyn. Mielenkiinnolla odotamme, miksi rosmo korvataan jollain leopardilla.

      Liittyisikö jotenkin koronaan, kun niillä rosmoilla on maskit? Toisaalta sillä leopardillakin on lukemani mukaan maski.

      Ja, arvon kansalaiset, miten jatkossa käy pikkupoikien leikkien? Eikö mukaa enää leikitä pihalla rosvoa ja poliisia? Ilmeisesti kaikki pelaavat kotona yksinään tietokonepelejä.

      Poista
    3. Mihin leobardi viiruistaan pääsisi? Tai tiikeri pilkuistaan? Eivätkä lapset enää leiki poliisia ja rosvoa vaan Karhuryhmää ja Karhukoplaa. Susi on sudelle ihminen. Sitä paitsi Eiressä eli Irlannissa on Mustanaamion näköisiä lampaita vaikka ei ne Pahiksia ole eikä Hyviksiä. Kun kävelee pisteestä A pisteen B ohi, joutuu ties minne, vaikkapa hunningolle. Tai kuten Marja Rankkala sanoi Olavi Paavolaisesta, "hänellä on samenttinen kalu"... (Panu Rajala "Tulisoihtu pimeään. Olavi Paavolaisen elämä") Agatha Christie ja "Kymmenen pientä... eikä yksikään pelastunut" (alkup. "Ten Little Niggers / And then there were none") Mutta mitä hittoa nämä kirjalliset lainaukset tässä tekevät, ei aavistustakaan? Ei harmaintakaan aavistusta.


      Nykyisin ei tiedä mistään mitään? Minä ainakaan.

      Poista
    4. Tämä on tosiaan mielenkiintoista! Nämä Afrikan tähden rosmothan ovat valkoisia seikkailijoita kuvasta päätellen. Miksi tätä halutaan nyt peitellä?

      Poista
    5. Nimenomaan. On vaikea keksiä syytä, miksi klassikkopelistä poistetaan olennainen elementti. Kihisen uteliaisuudesta.

      Poista
  13. "Maailma näyttää taas kauniilta" Niin minustakin tuntui joku päivä sitten aamulla, kun heräsin. Onpa kiva herätä uuteen päivään!" sanoin. Mutta illalla tuntui jo ihan toisenlaiselta. Päivä ei ollut kiva ollenkaan. Sattui kaikenlaista ikävää, jota seurasi parikin unetonta yötä. Tulipahan todetuksi miten totta se on, että fyysinen ja henkinen puoli ihmisessä ovat yhteensidottuja, Jos toisella ei ole hyvä olla, ei ole toisellakaan. Ja jos toisella on paha olla, on toisellakin paha olla. Yritin tasaantua, mutta ilmiasu ja henkiasu pitivät yhtä pahan puolelle kallistuneina. Asiat on nyt onneksi oiottu.

    No nyt on taas parempi. Lukeminen ja musiikki ovat toimineet tukitolppina minulla.

    Luin taas vaihteeksi myös Iineksen jutun jälkeen kommenttejanne. Melkien jokaisen ajatusten kanssa huomasin jotain yhteistä omien ajatusteni kanssa. Se tuntui mukavalta. Taidan olla ihminen sentään.
    Puhutaan ihosta ja hiuksista, huonekaluista ja rokotuksista, kirjoista ja antikvaarista ja kaikesta muusta ah, niin tutusta. En tiennyt, että se meidän pyörivä mustavalkoinen tuoli on karuselli. Meillä on saman suunnittelijan sohva ja tuolit. Ne tuli vain jossain vaiheessa, mutta ei ole tarvinnut huonekaluja uusia, niin ovat olleet kestäviä. Mutta se, mitä Iines kertoi nuorista ihmisistä, siinäkin ajattelen samoin. Osa nuorisosta syrjäytyy ja osa jaksaa ponnistella elämälleen kaaren, joka ei vie tuhoon, vaan täyteen elämään. Kyllä siinä sattumia ja hyvää onneakin tarvitaan. Mutta rohkeutta, sitä ennen kaikkea tarvitaan.

    Iineksellä on lähiomainen, joka tietää, mitä haluaa tehdä. Se on suuri lahja ihmiselle, kun ei tarvitse harhailla. Kaikilla meillä on varmaan joku lähipiiriin kuuluva, jonka elämää voi seurata mielenkiinnolla.

    Laitan tähän linkin tapahtumaan, jota itse odotan mielenkiinnolla.

    https://www.tapiolasinfonietta.fi/concert/portti/

    Tuo linkki, jos olen sen oikein ymmärtänyt,vie konserttiin, joka on siirretty youtuubeen nettiin (koska koronan takia sitä ei voinut konserttisalissa soittaa) ja se kiinnostaa minua erityisesti säveltäjän takia, jonka töitä siinä muiden säveltäjien töiden kanssa soitetaan. Olen kuunnellut niitä ennenkin, mutta joka kerran ne tuntuvat erilaisilta riippuen esiintyjien tulkinnasta. Tiedän, että kaikki eivät pidän klassisesta musiikista, mutta eihän sitä ole pakko kuunnella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin sanoa, että antamassani osoitteessa tuleva verkkokonsertti PORTTI on huomenna perjantaina 9.4. klo 19 illalla. Se on jokun päivän siinä kuunneltavissa.

      Sama konsertti esitetään vähän myöhemmin radiossa ylen ykkösessä, 14. pv huhtikuuta eli seuraavan viikon keskiviikkona.

      Poista
    2. Konsertti kuullaan Yle Radio 1:ssä 14.4.2021. Mendelssohnin Sinfonian nro 5 tilalla esitetään Mozartin Sinfonia nro 40.


      Kuuntelemme, Liisu.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Hyvin sanottu, Liisu:” Kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuisi ilman minuakin.” Siinä on ajatusta, jonka tunnistan. Kuitenkin tuo lause, vaikka antaa kunnian muille, edellyttää ”minänkin” osuuden. Sitä on vain niin lähellä, ettei itse näe kokonaisuutta selvästi. Muut ehkä näkevät ”minän” osuuden.

      Poista
    5. Tätä ei voida todistaa millään tapaa eikä millään muotoa.

      Poista
    6. No ei se olekaan mikään tiukka fakta, vaan ihan vapaata tajunnanvirtaa. Usein sellaisessa on ideaa. Taidan muutenkin arvostaa enemmän tällaista omaa päättelyä kuin matemaattisen tiukkaa faktaa. Anna sinäkin, Mankemangi, hengen lentää.

      Poista
    7. Jos minua ei olisi olemassa, luultavasti en sitä tietäisi. Tosin millään ontologisella periaatteella tätäkään tuski pystyisi todistamaan..?

      Poista
    8. Tämä menee vielä pidemmälle.

      Mikä ”minä” lopulta on? Ei yhtään mitään. Sitä ei välttämättä ole edes olemassa. Ei sillä ainakaan ole merkitystä. Maailma pyörii samalla tavalla ilman ”minää”.

      Poista
    9. Olette täysin väärässä, kaikki tyynni, sillä asia on tasan päinvastoin: mitään muuta ei välttämättä ole kuin "minä". (Siis sinä.)

      Cogito ergo sum, päätteli Descartes ennen kuin kuoli kylmyyteen Tukholmassa, jonne muuan tyttökuningatar hänet houkutteli.

      On olemassa sellainen filosofinen ajatusrakennelma kuin solipsismi, joka todistaa vastaansanomattomasti, ettemme voi olla varmoja mistään muusta kuin itsestämme.

      Kaikki muu voi olla kuvitelmaamme. Olemme siis maailmankaikkeuden luojia. Ja mikä ihaninta, tätä tietoa tai uskomusta ei voi loogisesti osoittaa vääräksi.

      Miettikääpä tätä ja kantakaa vastuunne, oi maailmanaikojen jumalat & -taret.

      Poista
    10. No niin, sieltä se tuli, miten asia oikeasti on..

      Kyllä tuon ymmärrän hyvinkin, mutta ei se niin voi olla. Ei ihminen pysty kuvittelemaan kaikkea ympärillään, ei mitenkään. Ihminen ei ole niin suuri ja ihmeellinen.

      Ajattelen niin, että on monia tajuntoja, monta minää, ihan niin kuin nyt. Ja kaikki me minät täällä leijumme sikin sokin toistemme lomassa, minuuden sielu asuu kropassamme ja vapautuu joskus tosi suureksi minäksi ja yhtyy kaikkeen, ehkä.

      Poista
    11. Kyllä minä tämän helposti allekirjoitan: En voi olla mistään muusta varma, kuin itsestäni.

      Poista
    12. Minähän sanoin, Tapsa oi Huom!, että "ellei minua olisi, en sitä tietäisi"... tms. Tunnen kyllä solipsismin teorian. Mutta se minua askarruttaa, että kun humalassa näkee asiat kahtena, kumpaan silloin uskoo... Esimerkiksi kun olet juuri pelaamassa tennistä, sattumalta ihan änkyräkännissä, ja sinua kohti singahtaa kaksi tennispalloa, kumpaa palloa sinun silloin pitäisi lyödä?

      Poista
    13. Mutta ajattelepa jos olisit niin esoteerisen kehittynyt, että sinulla olisi kolme silmää...

      Silloin näkisit sen pallon kolmena!

      PS. Mutta silloin sinulla olisi myös kolme oikeaa, vasenta jne kättä ja niissä kaikissa kolme mailaa.

      Poista
    14. Tuo tennispallovertaus muistui mieleeni kun Nyla aikoinaan pelasi jalkapalloa FoPS:ssa, oli ihan heidän kärkipelaajiaan, mutta ei ollut silti valmentajan suosikki. Johtuiko siitä että oli työläiskodista ja seura oli SVUL:in? voi olla. Mutta mahdollista oli myös se, että kesken pelin tiimellyksen kun muut potkijat kävivät kentän laidalla hörppäämässä vettä, Eero veri kossua. Sillä oli pullonsa aina jemmassa. Sen takia ei ollut ihme että sille kanssapelaajat, etenkin ottelun loppupuolella, syöttivät kahta palloa kerralla. "Ja sanopas Mikko kumpaa sää siinä tilanteessa ite potkaisisit…"

      Poista
  14. Miekin oon sitä mieltä että…
    … maailma on kaunis, ja sitä kauniimpi mitä vähemmän itse ilkeilee. Vaikka itsekkyys lieneee osa evoluutiotamme, laumaeläiminä olemme avuttomia ilman toisiamme. Ellette usko, olkaa uskomatta. Luin juuri kirjan Heinrich Himmleristä (kirj. Heinrich Fraenkel - Roger Manvell), se on pätevin opus mitä ko. henkilöstä on tehty. Himmler, tuo opettajan poika, oli pedantti moralisti, heiveröinen ja kiltti; ei ollut hirviö, hänestä tuli sellainen. Mutta miksi? "mistä pahuus ihmiseen siunaantuu..."?


    Ps. Myös meikämannelta onnittelut Iines-äidille ja hänen mukulalleen!

    VastaaPoista
  15. Kiitos kiitos, mutta älkää nyt niin kamalasti onnitelko, kun ei mistään vielä tiedä.. Katsellaan. Mukulat on kivoja.

    Liisua pitää onnitella noin hienosta musiikkivalinnasta. Ja muustakin!

    VastaaPoista
  16. Teen aina virheitä. Tähän minun oli tarkoitus kirjoittaa kommentti, joka ilmestyi nyt tuonne ylemmäksi.

    VastaaPoista
  17. Ei haittaa, Liisu, huomasin sen kyllä. Filosofoin vähän sen alle.

    Juna kulkee kyllä. Resiinalla perään, jos jokin kommentti eksyy jonnekin.

    VastaaPoista
  18. Mutta eikö teitä jo ihmetytä tämä Yli-Viikarin Tytin lynkkauskeissi?

    Tähän asti olen kompannut mediaa ja vaatinut asian selvitystä sekä tuominnut mielessäni Tytin suhteellisuudentajunsa menettäneeksi bimboksi.

    Nyt huomasin VTV:n karhuavan häneltä takaisin tuhlattuja varoja 1277 euroa – siis vähän yli tonnia.

    Missä helvetissä tässä oikein on se pihvi. Tuon tonninko takia koko sirkus?

    Onko tässä kysy vain VTV:n sisäisestä kahnauksesta, jäärät vastaan uudistajat, jossa mediasta on leivottu todistaja, syyttäjä ja tuomari?

    VTV:n organisaatiomuutokset ja painopisteen vaihdot on tehty jo aikaa sitten - miksi valvoja herää vasta nyt?

    Minä ainakaan en enää kaipaa yhtään enempää tunneperäisiä syytöksiä, vaan kovia faktoja.

    Nyt vaikuttaa siltä, että potkut tulee vaalien takia.

    VastaaPoista
  19. Tähän Yli-Viikarin yhteen tonniin minäkin juutuin ja ehkä jopa pöyristyin. Luulin, että nyt nalkkiin oli saatu iso kiho, miljoonakavaltaja. Kysyin mielessäni jopa, että kuinkahan paljon jokusetkin valtion herrahenkilöt ovat panneet palamaan omiin viinaksiinsa ja matkoihinsa...Tässä on kyllä nyt jotakin jäänyt kertomatta, vai?

    VastaaPoista
  20. Sain juuri viestiä sisareltani Saksasta, että eteläinen Baijeri on hankkinut 2,5 miljoonaa ”toosaa” Sputnik-rokotteita omille kansalaisilleen. Ohi yhteisostojen.

    Mielenkiintoista. Suomi kilttinä ei poikkea yhteislinjasta, joka näyttää nyt kyllä olevan nimellinen muiden osalta.

    VastaaPoista
  21. Onhan tuossa Yli-Viikarin jutussa epäily palkan maksamista ilman työvelvoitetta ja virkamatkoilta kertyneiden lentopisteiden omimista omaan käyttöön. Tämä lehtikirjoitusten mukaan. Muuten pesen käteni koko jutusta.

    VastaaPoista
  22. Varmaan onkin, sillä eihän juttu olisi muuten paisunut näin isoksi. En ole itse lukenut ollenkaan tästä asiasta muuta kuin lööpit, ja epäilyt Tuomas Pöystin avittamisesta Tytin uralla.

    VastaaPoista
  23. Onhan Tytti Yli-Viikari varmaan virheitä tehnyt, ja niin oli Katri Kulmunikin. Molemmat käyttivät valtion rahaa itsensä pykäämiseen ja ehkä sitä kautta kehittämiseen, kaikin tavoin. Molemmat saivat lähteä.

    Vaan mies kun tekee virheen, suurenkin - viittaan Pekka Haavistoon, saa jatkaa. Vanha feminismi, se aito ja alkuperäinen, ei intersektionaalinen, nostaa tässä meikäläisessä hieman päätään.

    Tykkäsin lisäksi siitä kirjasta, joka Tytillä oli oikeudessa kainalossaan: Mielen tyyneys, Plutarkhos. Muijassahan on tyyliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin nuorempana kun henkiseltä iältäni olin alle 15 -v, pidin junamatkoillani aina näkyvästi esillä Kleitomakhosin, Ksenofanesin, Ariston Khioslaisen, Giordano Brunon ja Urpo Harvan kirjoittamia kirjoja, yleensä alkuperäiskielisinä. Huomasin että muut matkustajat katsoivat minua äärimmäisen kunnioittavasti, jotkut jopa vaihtoivat vaunuanosastoa... semmosen minä huomasin.

      Poista
    2. Mikis, muru mussukka, tietysti tuo on sarkasmia mitä sanon. Et vain huomannut sitä. Panna filosofinen teos näytille, syötiksi.

      Pointti on siinä, että muija ei alistunut syytösten alle, vaan säilytti ulkoisen tyyneytensä. Se on ihan oikein kaikille saalistaville toimittajille. Ihminen seisköön suorana elämän melskeissä, tekojensa takana.

      Poista
    3. Juu en minä, Iines Ikiliikkuja, sinun viksuuttasi epäile. Enkä Yli-Viikarinkaan. Minulla vaan on sellainen periaate että en kritisoi keskeneräisiä asioita. (Enkä neuvo oman alansa asiantuntijoita. Koska en siihen pysty. Piste.) Maltan tässäkin Tytin tapauksessa odottaa mitä tuomioistuin asiasta sanoo. Sitten joskus.

      Ps. Piikin sain tänään minäkin. Rokottavalta naisihmiseltä kun kysyin onko tämä sitä AstraZeneca, tyttö vastasi että Pfizerin Comirnatya on, johon minä, että "minulle se olisi samantekevää mitä on". Johon tyttö "ihanaa kuulla kerrankin järkevä mielipide!". Sen jälkeen vähän aikaa keskustelimme rokotteista, elämän lieveilmiöistä ja virusten sielunelämästä. Sitten hymyilimme toisillemme maskiemme takaa, ja poistuin (todennäköisesti ijäksi hänen elämästään, nyyh...).

      Poista
    4. Joskus luulen, että epäilet fiksuuttani, mikis. Voin vakuuttaa sinulle, että se on turhaa, sillä en ole erityisen älykäs. Korkeintaan vain kuin entinen prinsessa, joka oli maankuulu sanankäyttötaidoistaan - lue Raul Roineen Suuresta satukirjasta satu Poika, joka kuninkaantyttären sanoissa solmi. Tästä pääset jyvälle. Pääasia kai yleensä on, että ihmisessä on vielä virtaa, vaikkei ole enää kaksikymppinen hempukka, jollainen joskus ehkä oli.

      Minäkin sain Pfizer-Biontechin Comirnatyn, josta ei tullut mitään muuta kuin rokotuskäden nivelkipua, johon meikäläisellä on taipumus muutenkin. Olen onnellinen ja kiitollinen rokotuksesta! Aion laajentaa huomattavasti reviiriäni kohtapuoliin. Ehkä menen peräti yhtiökokoukseen ensi viikolla. Ja tuolikaupoille.

      Poista
    5. No ei näin, Iines kulta. Jos minä joskus sinulle (tai kelle tahansa) äkäilen, siihen on syynsä. Ja se syy on: omia alemmuudentunteina minä siinä puran. (piru vie)

      Poista
    6. alemmuudentunteitani (oikolukijan oikaisu)

      Poista
    7. Sitäpaitsi tunteita on väärä sana sekin. Pitää olla tuntoja

      Poista
    8. Turhaan korjailet, Mikis, sillä väärin kirjoitetut sanat aiheuttavat outoja ajatuskytkentöjä - sitä paitsi on aika osuvaa sanoa esim. että "purkaa pahaa oloaan alemmuudentunteina".

      Tai "sopiva aika runoilla on öisinä alemmuudentunteina".

      Poista
    9. Pidän jälkimmäisestä: Runoilla öisinä alemmuudentunteina. Varmaan Eino Leinonkin riipaisivammat säkeet ovat tällaista tuotantoa. Haihtuvi nuoruus kuin vierivä virta, langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta, turhaan oi turhaan tartuin ma hetkehen kiinni, riemua suo ei rattoisa seura ei viini.

      Poista
    10. Vai oliko tuossa verbi peräti preesensissä, mikä on vielä lohduttomampaa: tartun?

      Poista
  24. Katsoin äsken Jacques Brel -dokumentin. Tunnustan etten tiennyt ko. ihmisestä yhtään mitään, muutamaa hänen lauluaan vaan olen rakastanut, mutta tämän dokumentin jälkeen tunnen tuntevani hänet. Hieno ja hankala ihminen - niinkuin me kaikki olemme. (minulla olisi tähän vielä paljon enemmän sanottavaa mutta en sano kun olen hiukan liikuttunut)

    VastaaPoista
  25. Breilistä tavallaan mieleeni ponnahti toinen Jacques, nimittäin Tati, tuo elokuvaohjaaja. Hänen elämänkatsomuksensa (= huumori) on lempeää vaikka terävää onkin. Toinen mikä mulle Breilistä heti mieleenjuolahti on Vladimir Vysotski. Molemmista laulajista voi sanoa saman mitä Breil itsestään: "Joku voi olla onnellinen, minä olen epätoivoinen ja onnellinen". Samaa elämäntuskaa ja karheaa iloa kummankin lauluissa on.

    VastaaPoista
  26. Vaikka minuakin tuohduttaa kovasti Tytin touhut, ainakin alussa, niin komppaan kyllä Iinestä siinä, että onkohan ikinä missään erotettu yhtään korkeaa miesjohtajaa siksi, että hänellä on epäselvyyksiä Finnairin plus-pisteiden käytössä...

    Mitä tulee organisaation uudistukseen ja viraston tehtävien ja tavoitteiden muutokseen – niin eikö valvoja ole vähän myöhässä, jos niitä aletaan ihmetellä vuosien kuluttua siitä, kun ne on tehty?

    Mikä siis on valvojan vastuu? Joutuuko kukaan tuomiolle? Epäilenpä.

    Ja onko se, ettei ihmistä erotettu vaan tehtiin sopuratkaisu, suurikin rikos? (Viittaan siihen tyyppiin, jolle maksettiin pari vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta.)

    Olen kuullut monia tarinoita siitä, miten virastoissa ja ministeriöissä virkamiehiä on hyllytetty tyhjän panteiksi nurkissa pyörimään, eikä kukaan ole korvaansa lotkauttanut.

    Isoissa yritysfuusioissa oli ennen ihan maan tapa, ettei tietyn portaan virkailijoita irtisanottu, vaan keksittiin jotain puuhaa, kynien teroitusta yms.

    Tytti on takuulla ärsyttävä muija, tiedän kokemuksesta kun tunnen vastaavia, mutta joku kohtuus tässäkin voisi olla.

    Etenkin kun virkakausi päättyy muutenkin tänä vuonna.

    Vaalit, ne vaalit - ne vaativat jämäkkää toimintaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytti voi olla veemäinen muija, allekirjoitan. Vähän narsistishenkinen luonne, koska ei näytä murtuvan yhtään, kulkee vain filosofiat kainalossa, mistä siis annan hänelle sulan hattuun. Niin sitä pitää. Nainen ei murru, sillä maailma on täynnä veemäisiä miespomoja, Tyttiäkin karseampia taatusti.

      Poista
    2. VTV-kohussa on neljä kohtaa, mitkä pitäisi selvittää:

      1.  johdon rahankäyttö
      2.  yhden virkamiehen hyllytys täydellä palkalla ilman ulospäin kerrottua syytä
      3.  VTV viraston toiminnan muutos kaikessa hiljaisuudessa sivuraiteille viraston lakisääteisestä tehtävästä
      4.  tarkastustoiminnan pehmentäminen tarkastettavia suojaavaampaan suuntaan

      Poista
  27. Kulmunin keississä ei minusta ollut muuta arveluttavaa kuin koulutuksen hinta.

    50 tuhatta euroa satunnaisista puhetunneista... Sillähän saisi pari lukukautta USAn huippuyliopistossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on totta. Esiintymiskoulutusta, pätevää, yliopistotasoista, saa opetuspaketin muutamalla tonnilla. Kiinnostaisi tietää, mikä ja kuka oli se kouluttaja, joka luokitteli itsensä noin tyyriiksi.

      Poista
  28. Myöhäistä M. Agrigolan ja suomen kielen päiväiltaa!

    "Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Äidinkielen oppiminen tapahtuu samanaikaisesti ympäristöön ja kulttuuriin sosiaalistumisen kanssa."

    Ensimmänen sanani on isäni kertoman mukaan ollut "Pepe", silloisen kissamme nimi. Ei siis erityisen suomenkielinen sana kuitenkaan. Italiaksi se tarkoittanee pippuria.
    Emme voi itse valita alkuperäisiä vanhempiamme, mutta emme myöskään aina ensimmäistä kieltä, jonka opimme ja jota ympärillämme puhutaan.
    Oma äidinkielen taitoni jäi monesta syystä jo alakouluikäisenä retuperälle. Kotona puhuttiin Savo-Karjalan murretta hyvin kansanomaisesti. Ilmaisu oli rikasta ja värikästä.
    Erilaisille puhe- ja murre paikkakunnille muuttaessa koin jopa syrjintää ja pilkkaa "maalaismaisesta" kielen viäntämisestä.
    Akateemisesti sivistyneitä en kasvuympäristössäni tavannut muita kuin opettajia, joskus lääkärinkin. Kirjoja meillä ei ollut, osin jo lukuisten muuttojenkin vuoksi. Radio ja myöhemmin televisio sentään olivat kielen ja maailmankuvan laajentajina. Koulujen kirjastoista opin lainaamaan joskus jokusen kirjan.
    Lukuisten vanhempieni työn perässä muuttojen vuoksi jouduin eri kansakouluissa tutustumaan myös silloisten asuinpaikkojen murteisiin ja puhekieleen.
    Myöhemmin on ollut runsaasti mahdollisuuksia ottaa edes äidinkieli haltuun. Syitä lienevät "älyttömyyteni" eli tyhmyys, osin laiskuus ja aukkoriteettivastaisuus. En edelleenkään hallitse mitään kieltä oikeaoppisesti ja hyvin. Jonkunlaiset luki- ja kirjoitushäiriötkin voisivat löytyä jos tutkittaisiin, mutta kun olen tänne asti pärjännyt puutteineni, tullen toimeen näillä eväillä, siihen asti kunnes kielentaitoja ei enää tarvitse.

    Globaalissa maailmassa on myös mahdollisuus syntyä perheeseen ja ympäristöön, jossa puhutaan useita eri kieliä ja asua paikoissa, joissa voi tutustua samalla erilaisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin.
    Lapsena usean puhekielen kanssa kasvaminen ei aiheuttane hankaluuksia, mutta aivan ongelmatonta se ei jokaiselle kuitenkaan liene.

    Tulee mieleeni esim. pakolaisleirien lapset. Miten heidän äidinkielelleen käy leirikouluissa? Entäpä jo kotiutuneiden maahanmuuttajien äidinkieli? Kuinka moni luopuu vapaaehtoisesti kielellisestä identiteetistään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivä ylittyi näköjään seuraavan vuorokauden puolelle kirjoitukseni aikana. :)

      Poista
    2. Kirjakieli ei ole äidinkieli.

      Poista
    3. Kielellä on tietysti monta tarkoitusta, sen mukaan miten, missä ja kenelle viestitään. Ei näistä tarvitse kai edes huomauttaa.

      Äidinkielen perustaidoksi ei riitä pelkkä yleispuhekielen osaaminen - papukaijat ovat matkimista varten.

      Jokaisen kansalaisen etu on äidinkielen laaja osaaminen, ja tähän kuuluu kaiken pohja: kirjakielen hallinta. Jos ihminen ei hallitse kielioppiaan, kirjoitettua kieltä, hän operoi vajaasti ja on altis väärinymmärryksille ja jopa sille, ettei saa itse asioitaan hoidetuksi.

      Poista
    4. Jaa että kansankieli on pahasta? Haiskahtaa elitismiltä.

      Poista
    5. "Kielellä on tietysti monta tarkoitusta, sen mukaan miten, missä ja kenelle viestitään. Ei näistä tarvitse kai edes huomauttaa."

      Poista
    6. "Jos ihminen ei hallitse kielioppiaan, kirjoitettua kieltä, hän operoi vajaasti ja on altis väärinymmärryksille ja jopa sille, ettei saa itse asioitaan hoidetuksi."

      Poista
    7. On maahanmuuttajia, jotka haaveilevat pääsevänsä täällä opiskelemaan vaikkapa lääkäriksi. He hämmästyvät, kun heille tarjotaankin lähihoitajan koulutusta. Suurimapana syynä hylkäämiseen on puutteellinen suomen kielen kirjallinen taito eli kirjakielen hallitsemattomuus.

      Hyväkään suomen kielen taito ei nimittäin aina riitä sisäänpääsyyn korkeakouluun. Pitää olla erinomainen suomen kielen taito, nimenomaan kirjallinen (kirjakieli) eli se puhesuomi ei vie korkeakouluun, vaan lähihoitajaksi.

      Kielitaidon kiitettävä osaaminen on siis avain menestymiseen, jos haluaa muutakin kuin lähihoitajaksi tai pizzakuskiksi. Kirjakieltä tarvitaan myös luetun ymmärtämiseen. Sanomalehdet, veroilmoituksen täyttö, Kelan tukipapereiden ymmärtäminen. Voi jäädä jotakin saamatta, jos ei osaa lukea suomen usein byrokraattista virkakieltä.

      Poista
    8. Pidän rasismina sitä ajatusta, että maahanmuuttajilta ei saisi vaatia koulutukseen osallistumista ehtona maahanjäämiselle. Koulutushan on heidän oma etunsa, jotta he pystyisivät nousemaan muihinkin kuin palveluammatteihin ja hanttihommiin. Minusta heissä on ainesta yliopistoihin ja korkeakouluihin, jos arvostamme heitä ja vaadimme heiltä osallisuutta koulutukseen. Myös niitä kotiin sysättyjä silvottuja naisia. Hävetkää suvakit, jotka hyysäätte heidän kurjuuttaan suvaitsemalla sitä. Minä en suvaitse.

      Poista
    9. Ilimankos Leonoorasta ei tulluna liäkärrii!

      Poista
    10. Leonoora, hieno kirjoitus, tykkään siitä ja olen lukenut sen siksi moneen kertaan!

      Poista
    11. Leonoora,

      se mikä kirjoituksessasi kolahti, oli ensimmäiseksi nuo lukuisat muutot. Faija oli kuin Malmin mustalainen, alituiseen piti lapsuudessani paikkaa vaihtaa. Kaverit piti hylätä, uusia piti löytää ja piti selviytyä kokonaan uudessa ympäristössä. Kouluja vaihdellessa putosin kärryiltä,kun eri paikoissa oltiin eri tahdeissa. Minä joka olin ekalle mennessäni osanut lukea. Luki- tai kirjoitushäiriötä minulla kai ei ole, ei sinunkaan teksteistäsi sellaista huomaa. Minulla on mielestäni joku niiden kaltainen, jolle en määrittelyjä ole löytänyt. Joskus tuntuu, että olen elävä kommunikaatiovirhe.

      Poista
    12. Luin uudelleen Leonooran kirjoituksen, ja huomaan paasanneeni omassa puheenvuorossani kirjakielen autuudesta.

      Tämä on vääränlainen kommentti, herään nyt huomaamaan, vaikka en sillä mitenkään halunnut painaa murteenpuhuntaa alas. Reagoin tuossa ilmeisesti Mankemangin alituiseen jankkaamiseen jostain hänen alituisista "väärinymmärryksistään."

      Leonooran kielenkäyttöä olen aina kehunut ja kehun nytkin. Harvoin, jos koskaan näillä bittilaineilla tapaa noin elävää ja värikästä ilmaisua. Olet todellinen taiteilija, Leonoora, paljon enemmän kuin ne, jotka mahdollisesti jossakin muualla juuttuvat tuomitsemaan ylemmyydentuntoisina ajatuksiasi.

      Poista
  29. Leonoora, olipas hyvä kirjoitus suomen kielen päivänä, siis eilen. Taisit olla ainoa, joka minun mediassani - viittaan eiliseen havainnoimaani mediaviestintään - huomasi liputuspäivän. Tarkistin Helsingin Sanomat, eikä siinä ollut sanallakaan huomioitu Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Televisossakaan en törmännyt päivästä mainintaan, saati ohjelmaan. Keskusteltiin romanien asemasta edellisen romanikulttuurinpäivän vuoksi. En huomannut Ylen nettisivuillakaan merkipäivän kommentoimista. Kaipa se katsottiin etnonationalismiksi, jota ei tule sallia. Herra mun vereni tätä intersektionalismia.

    Albumiini on kirjoitettu äidin käsialalla ensimmäiset sanani: kukka, pallo. Perään on kuitenkin isä lisännyt: haittumaroosaa, bismairoosaa, slattua tokatai ismairoosaa, iso vaiski otsiko, pikku vaiski kutsiko, ällikästä mullikka, mullikasta gullikka. Ota tuosta nyt sitten selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaipa se katsottiin etnonationalismiksi, jota ei tule sallia. Herra mun vereni tätä intersektionalismia."

      Vietetäänkö tänään pöyristymisenpäivää?

      Poista
    2. En jaksa pöyristyä. Olen jo antautunut tämän intersektionalismin edessä. Se on niin vauhtisokeaa, että siirryn enemmän huumoripuolelle sitä tarkkaillessani.

      Poista
    3. Äidinkielestä jos puhutaan, niin eikö olisi jo aika alkaa intersektionaalisuuden sijaan keskustella ilmiöiden ja niiden tutkimisen sekä selittämisen yhteisestä läpileikkaavasta monisyisyydestä?

      (Usein populisti heittää sivistyssanan ärsyttämään rahasta.)

      Poista
    4. ”eikö olisi jo aika alkaa intersektionaalisuuden sijaan keskustella ilmiöiden ja niiden tutkimisen sekä selittämisen yhteisestä läpileikkaavasta monisyisyydestä?”

      Sukkana paikalla. Aloitapa sinä pohjustamalla haluamastasi ilmiöstä ja sen tutkimisen ja selittämisen läpileikkaavasta monisyisyydestä.

      Poista
    5. Tää pallo oli heitetty sulle, mutta ymmärrän hyvin, ettet osaa saati haluakaan eritellä ilmiöiden monisyisyyttä läpileikkaavasti. Muistaakseni vastustat ilmiöopetustakin. Semmoinen turmelee lapset!

      Poista
    6. Minä ainakin toivon, että yhteiskunnalliset päätökset pohjaavat intersektionaaliseen tietoon.

      Poista

    7. No sitten sinun pitäisi ehkä ymmärtää, että nykypohjainen ilmiöoppiminen ei ole hyvä systeemi useille heikommille ryhmille, monenlaisille erityisoppijoille, erityisherkille, maahanmuuttajalapsille, joita inkluusion nimissä pannaan samaan isohkoon ryhmään opettamaan toisiaan ja ”hakemaan tietoa itseohjautuvasti” jonkin laajan ilmiökentän ympärillä.

      Ilmiöopetus on hyvä ideatasolla jos ryhmät ovat oikeasti hyviä, muotta ilmiöoppiminen ei toimi käytännössä, jossa on pulaa resursseista ja vähän kaikesta ja jossa on paljon levottomia lapsia, jotka vaativat kädestä pitäen ohjausta kaiken aikaa. Ja meillä kouluissa on. Et taida olla ihan perillä koulujen nykyoloista.

      Psykologian tohtori Aino Saarisen ajatuksiin kannattaa perehtyä. Hän on tehnyt tutkimuksen laskeneista Pisa-tuloksista ja todennut mm. oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon heikenneen merkittävästi. Tähän on Saarisen mukaan kaksi syytä: 1. liiallinen digilaitteiden käyttö ja 2. ilmiöopetus.

      Poista
    8. Siis tämä nero näki Pisa-tuloksista, että ne ovat muuttuneet?

      Poista
    9. Ei, vaan kyllä hän katsoi kristallipallosta.

      Poista
    10. Kannattaa ymmärtää sekin, että Pisa-tulokset ovat tutkimusaineistoa syiden tutkimiseksi. Mistä tasonlasku johtui? Tämä on se tutkimuskohde, tietysti. Eihän tieteessä tutkita määrää, joka jo on, että onko vai ei. Haloo, Mankemangi, kukaan kotona?

      Poista
    11. "Hän on tehnyt tutkimuksen laskeneista Pisa-tuloksista ja todennut mm. oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon heikenneen merkittävästi."

      Tieteen ja tutkimuksen riemuvoitto! Miten muuten merkittävyys määriteltiin?

      Poista
    12. Kyseinen tutkimus on osa Aino Saarisen väitöskirjaa, jonka löydät linkistä. Siellä on esitetty tutkimusmenetelmät ja mm. kysymykset, joita yli 5 000 tytöltä ja pojalta kysyttiin:

      https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/320436/saarinen_aino_dissertation_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      Poista
    13. Linkit ei keskustele! Kerro omin sanoin, minkälainen muutos on tässä katsottu merkittäväksi. Suomi on sentään pisavertailun kärkimaita.

      Poista
    14. Tieto huonontuneista Pisa-tuloksista on aivan yleistä ja tuttua tietoa, jota ei enää tarvitse erikseen todistaa lähdeviittein. Ihmettelen, jos olet lukenut lehtesi niin huonosti, että asia on mennyt ohi sinulta. Aivan ilmeisesti et ole opettaja, koska opettajat tuntevat tämän asian sataprosenttisesti, samaten suuri osa suomalaisista.

      Sinulle on tässä osoitettu tutkimus linkissä, joten lue sieltä vaan, ellet minua usko. Lisäksi Googlesta löytyy hyvin helposti lukuisia Ylen ja Hesarin artikkeleita juuri tästä asiasta.

      Tämä on keskustelun sivuhaara, joten mene nyt lukemaan se, mikä on jäänyt sinulta lukematta. Ei aihetta enempään.

      Poista
    15. Lisään vielä sen, että tässä oli kyse tason laskemisen syistä, eikä enää tason laskemisesta itsestään. Koetit harhauttaa keskustelua haukkumalla tutkijaa tasonlaskutiedosta, vaikkei tämä sitä tietoa esittänyt. Tutkija tutki professori Liisa Keltikangas-Järvisen johdolla syitä tasonlaskuun. Tätä kutsuit jostain syystä tieteen riemuvoitoksi.

      Poista
    16. Keltikangasko tässä on merkittävyyden tae? Tämä Liisahan todisti maailmalle, että jokaisella lapsella (ihmisellä) on oma luonteenlaatunsa (tempperanentti) eli ovat öö... yksilöitä. Enää ei tarvitse epäillä Keltikankaan edustaman psykologianhaaran tieteellisyyttä!

      Poista
  30. Vaan miksi Sanna Marin ja Krista Kiuru ovat rokotepassia vastaan? Sillä keinolla voitaisiin avata hallitusti taphtumia ja paikkoja ja näin alkaa elvyttää taiteilijoiden ja yrittäjien asemaa.

    Sanna Marin sanoo, että se eriarvoistaisi ihmisiä, kun rokottamattomat eivät pääsisi tapahtumiin. Herra mun vereni tätäkin asiaa, vauhtisokeutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varo ettei veresi hyydy saat aivoinfarkin.

      Poista
    2. Ei hyydy, älä huoli, minä sain Pfizerin, jolla ei ole samaa taipumusta kuin Astra Zenecalla. Hyvin virtaa, koski kohisee.

      Poista
    3. Minäpä jäin taaskin ilman rokotusaikaa vaikka kyttäsin puolipäivää! Voisiko tämäkin olla eräänlaista eriarvoistavaa syrjintää?

      Poista
    4. Voi kurja! Täällä viime perjantaina avattaviksi haettuja aikoja olisi vielä runsaasti saatavilla. Astra Zenecaa tiistaisin ja muina päivinä muita. Itselläni alkaa suoja jo olla kehittynyt, mutta esimerkiksi tänään en vielä mene yhtiökokoukseen livenä, vaan osallistun Teamsin välityksellä. Tuleepa sekin kokeiltua vielä tässä vaiheessa.

      Poista
    5. Korjaanpa mokani. Pitää olla: avattaviksi julistettuja aikoja

      Poista
  31. Päivän hauskin uutinen, tosin myös hieman pelottava. Susia ei näy täällä periferiassa, vaan Helsingissä ja nyt Vantaalla. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö ja kertonee ehkä siitä, että meillä pääkaupunkiseutukin on vielä aika metsäistä. Vaikka vihreät ovat vallassa.

    Pelottava uutinen on sikäli, että kuinkahan hukan käy, kun jahtaajat pääsevät jäljille? Kunpa sitä ei päästettäisi päiviltä ampumalla, vaan korkeintaan siirrettäisiin hieman idemmäksi tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stadissa ei sutta jahdata, vaan annetaan mennä menojaan. Yhtään fifiä tai rekka ei ole syöty ja lapsetkin kaikki tallessa.

      Poista
    2. Tässä video susihukasta Helsingissä: https://youtu.be/_CC0X0hLEMo

      Poista
    3. Itä-Uudenmaan poliisin edustajan, komisario Klemetin mukaan suurriistamiehet pyrkivät ohjaamaan suden maastoon, pois kaupunkialueelta.

      Poista
  32. Sudet ovat upeita eläimiä. Osin kenties siksi, ettei yksikään ole hyökännyt kimppuuni metsissä vaellellessani.

    VastaaPoista
  33. Susia on Suomessa vain parisensataa erään laskennan mukaan. Susia tulee suojella. Sääliksi käy tätä reppanaa, joka on peloissaan ja josta joku ymmärtämätön on soittanut hätäkeskukseen. Kyllä Helsingin seuduilla ruokaa riittää, pulskia kaneja ja rottia yllin kyllin. Antakaa, stadilaiset, nyt vain susiparalle rauha saalistaa pari kania. Kyllä sekin sitten siellä viihtyy ja perustaa oman reviirin jonnekin puistikkoon. Moni eläinlaji on sopeutunut suurkaupunkeihin, kertovat luontodokumentit maailmalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poliisi nimenomaan pyysi yleisöä soittamaan hätäkeskukseen havaintonsa. Ilmeisesti siksi, että eläimen kulkua turvaan voidaan seurata.

      Poista
    2. Näin kyllä oli, poliisi pyysi Twitterissä ilmoituksia, mutta samaisessa artikkelissa (IL) oli maininta mahdollisesta ”päätöksestä eläimen lopettamisesta”, jonain vaihtoehtona.

      Nythän susi taitaa olla kohta jo Espoon metsissä. Toivottavasti se löytää itselleen oman susilauman, jottei tarvitse enää harhailla. Suden lopettaminen ei saa olla mielestäni vaihtoehtona missään tilanteessa. Eläin voidaan aina nukuttaa ja siirtää vaikka Kuusamoon.

      Poista
    3. Susi on kuitenkin petoeläin, se ei osaa tuntea sääliä. Ajatelkaapa että siinä sen reitillä olisi ollut pikkulapsia hiekkalaatikolla ja se oli ohikulkeissaan napannut yhden mukaansa...

      Suloisen 1,5-vuotiaan typyn isoisänä asiaa tulee katseltua tältäkin kannalta.

      Suomessa riittää kyllä asumatonta korpea susille ja mikä etteu karhuillekin – kuulin juuri, että 100 metrin päästä entistä kotitaloani oli kulkenut karhu.

      Ei niitä ennen ollut, eikä me osattu petoja pelätäkään. Alle kouluikäisinä kuljimme aavoilla soilla kilometrien päässä kotoa.

      Poista
    4. No tämä lasten osuus näissä susijutuissa on se toinen puoli, johon tuossa ylempänä viittaan. Pienet koululaiset ovat koulumatkoilla yksinkin, ihan pienet taaperot harvemmin.

      Toisaalta on kai niin, että suden ei tiedetä tappaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen. Suden ”julmuus” elää kansanperinteessä ja tarinoissa. Kerrotaan, että muinoin lapsia oli tapana viedä metsiin susille, kun liioista ruokittavista haluttiin köyhyyden vuoksi eroon.

      Poista
  34. Maasetu-kylälläni oli nähty viime talvena susia.
    Lintujen ruokintapaikalla näin isohkoja tassujen jälkiä lumessa En kylläkään osannut erottaa olivatko jäljet koiran, ketun tai peräti suden jälkiä.

    VastaaPoista
  35. Meikäläisenkin maaseutumökkiseudulla, tai sen naapuripitäjässä, on ollut susia, ja nyt maalaiset ovat olleet kirjaimellisesti pyssyt kädessä jahtaamassa näitä ”vaarallisia otuksia”. Olen sopueläjä ja minuun ei suututa oikeastaan koskaan, mutta edelliskesänä kun puolustin mökkinaapurilleni susien oikeutta elämäänsä ja elintapoihinsa, nämä kävivät kuumina meikäläiseen, kun en ymmärtänyt susivaaraa.

    Asiassa on kieltämättä kaksi puolta maaseudulla, jossa on susilaumoja ja joissa lapset joutuvat kulkemaan susiseuduilla koulumatkoja tai reittejä bussille. Tai jossa on karjaa ulkona. Ymmärrän kyllä pelon, mutta oikeus on eläimilläkin elämäänsä. On varmaan viisainta suojautua mahdolliselta uhalta, mutta susien tappamista en hyväksy ollenkaan. Se on väärin.

    VastaaPoista
  36. Eivät sudet pahuuttaan tule pihapiireihin vaan nälkä ne ajaa etsimään ruokaa myös joskus ihmisten reviireiltä.
    Eivät ne myöskään pahuuttaan puolusta itseään tai pentueitaan.
    Ymmärrän kyllä surun ja suuttumuksen jos lemmikki joutuu suden ateriaksi, mutta en ymmärrä sitä vihamielisyyttä, jopa taikauskoista pelkoa ja ajojahtia sutta kohtaan. Pitäkööt lemmikkeistään ja hyötyeläimistään niiden omistajat parempaa huolta, niin jäävät susien vatsaan joutumatta.

    VastaaPoista
  37. Ja siitähän alun perin on kai ollut kysymys, että ihminen on se, joka on riistänyt sudelta - tai muilta eläimiltä - yhä enemmän niiden reviiriä merkitsemällä sen muka omakseen.

    Kaupungeissa tämä riisto on mennyt niin pitkälle, että maan pinta peitetään betonilla ja päälle rakennetaan betonimöhkäleitä, jossa satakin ihmistä asuu pienissä kiviluukuissa. Ja bussit kuskaavat sitten näitä pienissä betoniluukuissa asuvia ihmisiä joukolla cityjen keskustoihin. - Tätähän stadin vihreät ajavat.

    VastaaPoista
  38. Vähän ällistyneenä luin minäkin tuolta ylempää Leonooran "tunnustusta", ettei hänellä ole muka äidinkieli hallussa...

    Herra siunaa ja varjele - ihmisellä joka on kasvanut savokarjalaiseen kulttuuriin on takuulla äidinkieli hallussa.

    Viittasitkin ehkä kirjakieleen? No, sekin muuttuu koko ajan. Ja jos on isompana asunut eri murrealueilla, se on vain plussaa.

    Ainakin minä pidin sitä siunauksena omalla kohdallani.

    VastaaPoista
  39. Murretausta on rikkaus. Savonmurteisia viäntäjiä olen aina ihastuksella kuunnellut, samoin laphin murteita. Suurinta lukkarinrakkautta tunnen kuitenkin rauman murretta kohtaan, koska se liittyy elämäni läheisesti, on liittynyt aina elämäni kaikkiin kesiin. Se on oikeastaan kotimurteeni, vaikka täältä ylempää Satakunnasta olenkin.

    VastaaPoista
  40. Kohta IInes varmaan antaa meille täällä olijoille uutta purtavaa, mutta ehkä ennätän vielä "avata sanaluukkuni" (vanha vertaus).

    Nyt vasta huomasin, Iineshän kertoo tuolla ylhäällä korkeuksissa aihekirjoituksessaan itsestään. Aika paljonhan hän on jo aiemmin puhunut itsensä ympärillä olevista asioista ja ajatuksistaan. Sehän on ollut kiinnostavaa ja niinhän on pakkokin tehdä. Sillä omia ajatuksiahan kaikki se on, mistä täällä toisillemme puhumme.

    Olen koettanut varoa etten liikaa puhuisi itsestäni ja oloistani, mutta oikeasti ajatellen olen siitä huolimatta pyörähdellyt vain itseni ja ajatusteni ympärillä, olotilan sanelemalla alueella, mutta minkäs sille voi? Kaikki te muutkin olette olleet aika anteliata myös itsenne suhteen, mutta yleiset asiat, jotka ovat tavallaan yhteisiä, ovat olleet kai meillä kaikilla lähinnä tähtäimessä. Mutta minusta se on hyvä. Jos ulkoistaisimme aina kaikki asiat, puhuisimme kuin sanomalehdet tai muut viestintävälineet, kuka sitä jaksaisi kuunnella. Olemme erilaisia, ajatukset kiertävät eri rataa ja mielenilmaisu kiertelee siinä välissä. Parempi että panee persoonansa likoon ja puhuu aidosti siitä, mikä mielessä kaihertaa. Mieluummin tietysti pysytään pääasioissa eli Iineksen antamista mielenvirikkeissä.

    Ohhoh. Onpa epäselvää tekstiä. Ei se ihme, sillä viime aikoina olen ollut kuin horteessa. Mielessäni pyörii sana: KATASTROOFI!




    VastaaPoista
  41. Liisu, ei ole mitään katastrofia! Päinvastoin. Kun asiassa räjähtää, se on usein hyvä paukku, vaikka alkuun järisee. Kun laineet tasaantuvat, ja laavavirta on jäähtynyt, jää jäljelle kaikki hyvä. Mikään ei kadonnut. Mutta jokin vahvistui. Ja kaiken keskeltä nousevat soinnut, vahvempina kuin koskaan.

    Näin se menee.

    VastaaPoista
  42. Maailmantapahtumista saa lukea lehdistä ja kuulla tiedotusvälineistä, ja tärkeäähän on tietää "mitä tapahtuu todella", mutta minua kiinnostaa enemmän se mitä ihmiselle (kelle tahansa) kuuluu... Ja mistä sellaista saa tietää ellei ihminen itse kerro. Ei mistään.

    Mitäs minulle kuuluu? Kiitos kysymystä, rakkaat Pallokalat, ei kummempaa. Mitä nyt tänään kävin hampulääkärissä viimeisen kerran (toistaiseksi), ja olen sen takia iloinen. Siksi ostin itselleni plon (lyhennys sanasta pullo) Casillero del Diabloa (suomeksi ’Paholaisen Kaappi’). Se hyvää punaviiniä, niin hyvää että tulin huppeliin jo kun katselimme toisiamme. Hellyyttä täynnä hetken. Sitten Hän sanoi minulle ”Mikko, viepäs miulta miun neitsyys… korkkaa minut!". Ja mikäpä minä oon semmoseen sanomaan "E", en mikään, vaan kiersi kapselikorkin auki, ja klunks klunk.

    Ps. Kaksi Cerec-kruunua á 500,00 euroa kipale, kelakorvaus 0,00 euroa, voihan haitari! Mutta ”kaikki on halpaa mitä rahalla saa”, se on totta. Nyt meikäläiselläkin olisi varaa hymyillä... jos siihen olisi syytä. Eipä juuri vain ole, pardon. Elämme kehveliä aikaa. (enkä tarkoita covid-19sta, ihan muuta)


    VastaaPoista
  43. Kun hammaslääkärin tuolista nousee, mielen valtaa euforia. Laskunkin maksaa iloiten ja leikkiä laskien, eikä yhtään kirvele, vaikka satasia voi mennä. Ja meneekin. Ainakin yksityispuolella. Minulla on yksi implantti, takahampaan tilalla, joka jouduttiin vetämään pois. Hinta 2.000 euroa. Vaan oli kyllä hyvä sijoitus. En tarvitse koskaan tekareita.

    Entinen hammaslääkärini tapasikin olla realisti. Hän sanoi, että ihmiselle riittää kaksi hammasta, yksi ylhäällä ja toinen vastapinnalla alhaalla. Näin sujuu vaikka näkkärin pureskelu. Tykkäsin hammaslääkärini asenteesta. Harmi vain, että hän on jo eläkkeellä. Kun tuota hammastani vedettiin, hän sanoi, että se se on julmaa kun ihmistä riisutaan. Meinasin kyllä ratketa, vaikka hetki oli kauhea.

    VastaaPoista
  44. Oletteko huomanneet, rakkaat lintuihmiset, että kalasääski eli sääksi on juuri tullut pesälleen:

    https://wwf.fi/luontolive/saaksi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tykätään sekä ihmisistä että eläimistä; yksi tykkää kyllä vain eläimistä, yksi enimmäkseen ihmisistä. Meillä on linnunpönttöjä pihassa monta, yksi jopa omenapuussa. Ja yksi meidän ystävä teki telkänpesän, kertoi, mutta sieltä kurkisteli kuulema orava.

      Mutta tuon käyn kyllä katsomassa, tuon Iineksen linkin. Olen melko varma, että siellä voi seurata kalasääksen elämää.

      Poista