27.5.2022

Kaksi naista

 



Kuva pääministeri Sanna Marinista Irpinin tuhojen edessä Ukrainassa vertautuu hätkähdyttävästi 1800-luvulla vaikuttaneen Adolphe Dillensin kuuluisaan maalaukseen Jeanne d'Arcista, useita pieniä yksityiskohtia myöten. 

Jeanne halusi pelastaa Ranskan maan englantilaisilta, Sanna haluaa pelastaa Suomen venäläisiltä. Jeannesta tulikin maansa kansallissankari, pyhimys, ja Sannahan on nykyajan sankari, lähes pyhimys, joka osa hänelle auliisti suotakoon vaikeassa tehtävässä. 

Siinä missä Sanna Marinia saattaa kaikkialle turvamiesten ja avustajien leegio, oli Jeannellakin saattajansa epävakaassa englantilaisten tunkemassa Ranskan maassa, peräti ritari ja muutama talonpoika. 

Kuvassa Jeannea tosin saattavat vangitsijat, ja niin kuin historiasta tiedämme, tuloshan oli karmea. Jeanne poltettiin roviolla. Sanna  on myös ahdistavassa tilanteessa, katsoessaan venäläisten aiheuttamia hirveitä tuhoja edessään. Ruumiita ei näy, mutta ne pystyy kuvittelemaan.

Jos olisimme nyt koulussa, oppitunnilla, pyytäisin oppilaita laskemaan kuvista erot ja yhtäläisyydet niiden välillä. Koska te olette tietäviä aikuisia, en pyydä teitä tekemään mitään, mitä ette halua. Uskon, että nautitte kauniista maalauksesta ja herkästä valokuvasta. Sanon vielä sen, että kun pääministeriämme on joskus syytetty kovailmeisyydestä ja tunteettomuudesta, niin verrattuna  Jeannen jähmeään ilmeeseen ero on valtava. Vai mitä?

*

Kuvien katselun jälkeen lopuksi todettakoon, että Suomi on hyvissä käsissä muutenkin, sillä presidenttikisaan on ilmaantunut musta hevonen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Mika Aaltola, tuo 50-luvun  filmitähden näköinen mies. Aaltolalla on tutkinto psykologiasta, minkä lasken hänelle merkittäväksi ansioksi, vaikka se onkin suoritettu USA:ssa. Lisäksi hän on yhteiskuntatieteiden tohtori, suomalaisittain. Samoin kuin Niinistö, Aaltola on vireä ikäisekseen, sillä perheessä on tuore vauva.  


(Maalaus Adolphe Dillens, valokuva Irpinin kaupunginhallitus 2022/Ilta-Sanomat 26.5.)

184 kommenttia:

  1. Edelliseen kirjoitukseesi vielä huomio, ettei Venäjä ole mitään menettänyt, koska sillä ei koskaan ole ollut mitään. Suuret taiteilijat tietysti, mutta heitähin äitee venäjä on parhaansa mukaan tappanut. Maa on aina ollut totalitaristinen pahan valtakunta. Kommunismilla tai ilman, mihinkä se siitä muuttuisi. Petos on petos vaikka suklaakuorrutteella pällystäisi.

    Sannaa en ole ihaillut, mutta nyt sai täydet pisteet vierailullaan Ukrainassa. Meillä ja ulkomailla. En halua enää edes verrata häntä jollain tavoin hulluun ja/tai kaatumatautiseen Jeanne d´arciin. - Hyvä Sanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen alkanut jo lievästi pitää Sanna Marinista, joskaan en vielä fanita häntä menneen painolastin vuoksi. Mutta siis olen antanut hänelle tilaisuuden päättämällä, että katson tilanteita mahdollisimman avoimesti.

      Jämäkkyys Nato-asiassa on ihan kiitettävää, ja samoin tuo aito herkistyminen Ukrainassa sulattaa muurejani. Hetken jo luulin pääministeriä aika kovaksi. Peukut siis näistä uusista teoista.

      Poista
    2. Mikä mennyt painolasti? Mikä hallitusohjelman tavoite ei ole toteutunut?

      Poista
  2. Martti J. Karin haastattelua juuri katselen, Kari kuvasi Venäjän nykyhallintoa kleptokratiseksi autoritärismiksi.

    Miten se poikkeaa miltään Venäjän tai neuvostoliiton ajalta? Ei totisesti mitenkään.

    VastaaPoista
  3. Politiikka on keinostoa pelata todellisuuksien kanssa. Sannan edeltäjää, Boris Johnsonia jo ihailin Ukrainan vierailulla. Johnson sai ikuisen sädekehän, melkeinpä Churchillin kaltaisen, ja höpöhumanistit saivat nenilleen. Meillä tietysti Sannan vastustajat saivat nyt opetuksen vastustajan viekkaudesta ja kieroi...ihmisläheisestä tavasta tehdä politiikkaa.

    VastaaPoista
  4. Reaalipolitiikan tärkein oppi on, että Stalin, Hitler ja Mao rakastivat suuresti lapsia ja nämä rakastivat heitä yli kaiken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja Sedät Lenin ja Ho Tsi Minh olivat suuria lapsiystäviä ja lapset rakastivat setiä. Hitler rakasti vissiin myös koiria tai kissoja.

      Poista
    2. Murhaaja-Matti Rinteen, luopioroiston, sanoitus "leninsetä asuu venäjällä", on pahinta lasten hyväksikäyttöä, suorastaan pedoofiliaa, mitä voi olla. - Ajatelkaa nyt jumalauta, jos olisi laulu "hitlersetä asuu Baijerissa". Pahuuden aatteet eivät tunne rajoja ja ne yhdistyvät huomaamatta toisiinsa, vaikka vakuuttelevat olevansa vastavoimia.

      Poista
  5. Heikkopäinen suomalainen propaganda- ja haitantekoministeri, Timo Harakka, paheksui jo aikaa sitten Ukrainan hallinnossa ja Azov-pataljoonassa toimivia äärioikeistolaisia. - Nyt se siis todistui, että äärioikeistossa on paljon hyvyyttä. Ainakin, jos höpöharakkaa tai mietälie vasemmistovariksia kuuntelee.

    Azov-pataljoona, suurin kaikista. - Kunnoitukseni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harakka näki natseja kaikkialla niin kuin meillä jokuset tahot tahtovat nähdä, jos joku on eri mieltä poliittisesti korrektin mielipiteen kanssa. Tämä on putinismia tyypillisimmillään, ellet ajattele samoin kuin minä, olet natsi ja rasisti ja persu.

      Siinä mielessä ikävää, että tällainen johtaa yhteiskuntaa totalitarismia kohti, rautasaappaiden kopinaan. Toivottavasti Putin toimii nyt edes varoittavana esimerkkinä politiikasta, joka perustuu nimittelyyn ja leimaamiseen, toisin sanoen epärehellisyyteen.

      Poista
    2. Äärimmäiset äärioikeistolaiset, joille kommunistit keksivät haukkumasanan fasistit, pitää aina pyrkiä hiljentämään, mutta samalla muistaa, että maailmanhistoriassa kommunismi on ollut suurempi, pahempi ja paljon pitkäaikaisempi totalitarismi- ja murhaajakoneisto. - Anna Kontula on hirviö.

      Poista
    3. Lyhyesti vain fasisti-sanasta, että sellaisia olivat oikeasti vain Mussolinin puolueen kannattajat ja jäsenet. Kommunistit alkoivat fasisti-sanaa käyttää kaikista äärioikeistolaisista, pikkuhiljaa siitä muodotui kommunistinen taistelusana ja suomalaiset taistolaiset käyttivät sitä jo viimein kaikista, ketä kullakin hetkellä vituttivat. Demarit, pastorit, hyväntekijät, porvarilliset, vammaiset, likinäköiset lapset, liian isot bambit, fasisteja kaikki........(Tämä on johdanto tulevaan esitelmääni, jonka mukaan vihreä fasismi on aikamme pelottavin pahuuden ilmentymä.)

      Poista
    4. Olen samaa mieltä äärioikeistolaisista, joilla on mopo karannut käsistä hieman samoin kuin äärivasemmistolaisilla. Ääri ei ole koskaan hyväksi asioiden hoitamisessa. Tolkku on hyvä olla. Järki ja tolkku, vaikka meillä se tolkkukin nimettiin jossain vaiheessa automaattiasetuksella äärioikeistolaiseksi persuudeksi ja vaikka miksi.

      Kaikkein eniten vihapuhetta olen tavannut suvaitsevien ihmisen kirjoituksissa ja kommenteissa. Karvat nousevat pystyyn, kun erimielistä vedetään mankelin läpi.

      Myönnän kyllä sen, etten tiedä, mitä äärioikeistolaiset kirjoittavat, sillä en lue heidän palstojaan. Suvaitsevaisten blogiin eksyy useammin, vahingossakin, koska ne ovat yleisesti hyväksyttyjä, ja aina jaksaa yllättyä sitä vihan ja aggression määrää, jonka siellä kohtaa.

      Poista
    5. Blogiasi on suositeltu Hommaforumilla.

      Poista
    6. Yhteiset lukijat?

      Poista
    7. Parnasson artikkeli oli tunnetun runoilija-kirjailijan kirjoittama. Hommaforumin suosittelijasta ei ole tietoa. Muuallakin Iines on mainittu, mutta viis niistä. Otan ansionani sen, jos lukijakuntani on ollut ja toivottavasti on edelleen laajapohjainen. Se on elävän blogin merkki.

      Poista
    8. Olisi kiva nähdä se pohja. Kukaan ei ole viitsinyt täällä kommentoida kirjallisia saavutuksiasi. Kuvataide kritiikkisi on ihan perseestä. Että vasemmiston arvostama se ja se.

      Poista
    9. Mankemangi on nyt hyvin hyvin vihainen, Nassesetään ei voi edes verrata. Oikeutetusti vihainen tottakai, koska homona ja etenkin koska on äärimmäisen vastenmielinen, on saanut osakseen paljon ymmärtämättömyyttä ja torjuntaa. Jos johonkin pystytetään tukikampanja Mankin puolesta, lahjoitan siihen heti kassillisen tyhjiä tölkkejä. Symboliikkaa ja käteistä näetten.

      Poista
    10. Toisinaan minä ajattelen, että on tämä blogi matalatasoinen, kun ameebojen ameeba, Mankeameemba, tähän kirjoittelee.

      Manki tosin tykkää, kun sitä haukkuu, saa siitä seksuaalisen mielihyvänsä, koska kukaan ihminen ei halua sen kanssa minkäänlaista läheisyyttä.

      Poista
    11. Tasosta en osaa sanoa, mutta on sitä surkeampiakin nähty. Lähinnä toivon, että täällä olisi hyvä ilmapiiri, jonne jokaisen olisi hyvä tulla. Arvostan toisten huomioon ottamista kommenteissa, ja tietynlaista kohteliaisuutta jolla en tarkoita pokkurointia, vaan ihan vaan toisen ihmisen arvostamista. Pieni veljellinen tai sisarellinen vttuilukin on kivaa, sillä elämäähän se on. Vain ilkeys ja kieroilu on se, mikä saa minut pillastumaan.

      Poista
    12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    13. Olet kyllä Iines ihana ja rakas, mutta mankusta en keksi kuin, että hyvä iilimato, mutta liian aggressiivinen ja saatanallisen tyhmä, vaikka muuta itsestään elättelee.

      Poista
  6. Nimittely ja leimaaminen! Siihen ei täällä sorruta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman sinua ei sorruttaisikaan. Sinulla on se pakka taskussasi, mutta vaikka käytät niitä, ei kukaan niitä kortteja huoli eikä niihin tartu, koska täällä ihmisillä on yleensä laajempi sanavarasto.

      Poista
    2. Niin kuin homo ja pedofiili?

      Poista
    3. Kuka se vihainen homo oli?

      Poista
    4. "Uhriutuminen on ollut elämäni ja mää vihaan teitä niin huisin jetsulisti!"

      Poista
  7. Kunpa joku katsoisi tarkoin tarjoamiani kuvia ja maalauksia ja puhuisi niitä, vaikka kauniita sanoja. Minusta on nimittäin ihmeellistä, että ne muistuttavat niin paljon toisiaan.

    Kun maalauksessa ihmisillä on kypäriä, niin valokuvassa on lippalakkeja, tiukkoja kuin kypärät. Maalauksessa kohoaa peitsiä, valokuvassa sateenvarjon varsi ja metallipiikkejä, molemmat naiset katsovat menosuuntaan oikealle, ja molemmilla on saattajia, vartijoita. Molemmat naiset ovat ahdistavassa tilanteessa, molempien naisten maalla on uhkaa vieraasta valtiosta jne.

    Minusta tämä on ihmeellistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neitsyt katsoo taivaisiin, pääministeri ympärilleen.

      Poista
    2. Molemmat katsovat yläviistoon oikealle.

      Poista
    3. Kun eivät katso. Sen näkee kaikki.

      Poista
  8. No johan on. Eipä tulisi omaan mieleen moinen suurvalta. Kun hyvin pärjättäisiin ihan sillä, että kukin maa saisi säilyttää oman erillisen itsenäisyytenaä, kielensä ja historiansa ja eläisi kilttien naapuriensa kanssa sovussa.

    VastaaPoista
  9. Kilteistä tulee mieleeni Skotlanti. Alkaa aika, jolloin englantilainen kolonialismin viimein purkautuu. Imperiumi on mennyttä aikaa.

    VastaaPoista
  10. Mitä sotiminen on muuta, kuin kärsimystä, tuhoa
    ja kallista. Missä on ihmisten välinen myötätunto.
    Eikö sotiminen milloinkaan lopu. Eikö sotiminen ole
    vanhanaikainen tapa. Miten sotiminen yleensä
    saataisiin loppumaan. Eikö ihmiset ole riippuvaisia
    toinen toisistaan, joten mikä on sotimisen hyöty
    kenellekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä myötätuntoa meiltäkin nyt löytyy, samoin isosta maailmasta.

      Vaan mitä tehdä näille hyökkääjäputineille, ja kansalle, joka peukuttaa putineita? Eihän näiden voi antaa marssia tykkeineen itsenäisiin maihin ottamaan niitä itselleen?

      Poista
    2. Ajatukseni kiitävät RIprarinien ajatusten rinnalla yhtä jalkaa ja ihmettelevä samoja asioita. Todellakin. Mitä hyötyä sodista? Eikö kansainväliset urheiluottelut riitä osoittamaan missä maassa ovat parhaat osaamiset ja voimavarat?

      Poista
    3. Hetken jo luulin, että ainakin Euroopassa sodat olisi jo sodittu ja ihmisen kehitys edennyt hieman ylemmälle moraaliasteelle. Ja niin luuli varmaan moni muukin, koska järkytys Venäjän hyökkäyssodasta oli niin suuri. Se oli kuin isku vasten kasvoja, ja vieläkin se tuntuu mahdottomalta, vaikka on koko ajan käynnissä.

      Tuntuu härskiltä, että on valtioita, jotka tukevat Venäjää ja moraalisesti täysin mädännyttä Putinia. Enää ei osaa odottaa, että Venäjän kansa heräisi ja suistaisi uuden stalininsa valtaistuimelta.

      Poista
    4. Putin tietysti haaveilee pääsevänsä historiaan sankariksi suurentamalla Venäjän pinta-alaa, mutta melko varmaan tulevat opiskelijat ja koululaiset näkevät historian näyttölaitteestaan miten julma ja säälimätön olio, ihmiskunnan surkea lieromato, kaikkien halveksima rupuihminen hän oli. Mitähän hänen tyttärensä, jotka asuvat Euroopassa, isästään ajattelevat?

      Poista
    5. Ripranie kuvaa meidän nuoruutemme aatteita ja unelmia, jotka ainakin minun kohdallani romahtivat jo hyvin nuorena elokuussa 1968.

      Sodalla on aina syynsä. Olemme oppineet pitämään vapaustaisteluja hyväksyttävinä, mutta sotiahan nekin ovat ja voitollisina johtavat usein diktatuuriin.

      Nythän Venäjä naamioi valloitussotansa Ukrainassa asuvan venäläisväestön puolustamiseksi ukrainalaisnatsien harjoittamalta kansanmurhalta.

      Todelliset syyt ovat tietysti muut, esim. taloudelliset ja valtapoliittiset.

      Noora on siinä oikeassa, ettei tästäkään mitään sotaa olisi tullut, elleivät ukrainalaiset olisi alkaneet vastustaa hyökkääjiä aseellisesti.

      Ja elleivät länsimaat tukisi Ukrainaa aseavulla, niin sota ja kärsimys loppuisi lyhyeen.

      Voihan asian noinkin nähdä ja ymmärtääkseni valtaosa venäläisistä näkee sen juuri näin. Siis sama logiikka kuin ettei raiskausta kannata vastustaa niin pääsee vähemmällä.

      PS. Tämä kaikki sillä oletuksella/tiedolla, ettei Venäjän perustelu natsisorrosta pidä paikkaansa.

      Poista
    6. Niin Noora, seuraavaksi kun jonain hyhmäisenä syysyönä Rantakylän lepikosta joku Putinin näköinen korsto huuliaan lipoen ryntää sun kimppuuns sut raiskatakses, niin pääset pälkähästä sillä ettet vastustele vaan sanot vain että "okey, ei tehrä tästä mitään numeroo". Ja vaikka se hyökkääjä aktin (= molemminpuolisen tyydytyksen?) jälkeen kalauttaisikin sinua kovalla kengällä (made in CCCP) päähän, niin mitä moisesta. Tärkeintä on ettei tilanne eskaloidu, so. ettet huuda paikalle Siihtalan Piirin partiopoikia (made in U.S.A.). Koska Ne vaan turhaan aukoisivat siinä päätään. Pikkupojat.


      Totta:
      sotaa ei syttyisi, jos hyökkäyksen kohde ei suostuisi puolustautumaan. Eikä raiskauksia olisi, jos raiskattava ei panisi vastaan.

      (osa b2 sinfonisesta sarjasta "roosarunoja Nooralle")

      Poista
    7. Miehiäkin voi raiskata, ainakin kirjallisuudessa on niin tapahtunut. Mutta eivätkö he vastustaisi? Vai olisivatko he tyytyväisiä?

      Poista
    8. Roosarunoon selityksesksi (en tiedä onko tarvis?) Rantakylä Joensuusssa = köyhien asumalue. Sihtala = parempien piirien.

      Kyllä kaiken voi raiskata, tietysti Liisu, sekä miehet että naiset. Esim. luonnossa eläimien kesken tapahtuu niin karmeita juttuja, että parempi on etten teille kerro. - Toisaalta, 'ruostekin raiskaa'... niinpä niin, ihmisten elämässä 'raiskaus' tarkoittaa raakaa pahoinpitely. Riistoa. Ja #metoon myötä myös toisen Ihmisen mitätöintiä. - Kyllä!

      Ps. Paneskelu mielestäni sinällään (an sich) on kivaa! Mutta molempien pitää siihen samaistua, eli olla fifti-fifti. (Tai ei se haittaa jos toinen on sixti-fifti. Oi, ei!)

      Poista
    9. Mikis, jos on naimisissa, tarkoittaako se, että puoliso on pyhitetty vain sille toiselle osapuolelle? - Minulle tuli kerran puhelu, jossa naisääni sanoi: "Et sinä miestäsi voi omistaa!" Lyhyt puhelu. En tunnistanut ääntä.

      Poista
    10. En pidä sanasta 'pyhittäminen'... Tarkoittaa se mitä tahansa, esim. uskonnollista kokemusta, se on falskia. - Ei ketään voi tietenkään omistaa, se on totta. Mutta jos kaksi ihmistä haluaa omistautua vain toisilleen - pakko käytää sanaa 'rakastaa' - niin se ei yhtää mitään kuulu kellekkään kolmannelle! Ei yhtään mitää!

      Ps. Itse olen sillä lailla ollut suhteissa etten ketään "omista" ja ettei minua "omisteta". Rakastan pitkäaikaista tyttöystävääni Tarjaa, hyvin paljon, se siitä. - Jos joskus olen ollut uskoton, olen ollut, enkä ole, oletpas, en ikinä, höpö höpö, niin mutta...

      Olen sitä mieltä että ihmisen pitää olla itselleen armollinen, sitä kautta hän pystyy ymmärtämään myös toisen virheet. peace and love

      Poista
    11. Mikis, pyhittämisellä tarkoitan asioita, joita pappi siunaa. Ei se falskia oo. Ei oo. Pappi on siunannut ihan varmaan sinutkin. Ei sanoja kannata pelätä. Sanat ovat aina sanoja. Niiden, sanojen, esittäminen, ei ole ratkaisevaa, Tekeminen on vasta se, mikä jyllää.

      Poista
    12. Liisu rakas, kunnioitan sanoja, etenkin niiden merkityksiä. Papit siunaavat mitä sattuu, mitä tahansa, kuten aseita. Ja totta, myös minut.

      Mielestäni papit ovat falskeja ihmisiä. Tykkään luonnosta. Luonnossa mikään ei ole luonnotonta tai epäluonnollista.

      Ps. Rakasta miestäsi jos rakastat häntä. Älä muusta välitä. Turhaa on turhia murehtia.

      Poista
    13. Olen minäkin elämäni aikana nähnyt ns. vapaita liittoja vaikka kuinka paljon, mutta harvoin ne ihan oikeasti ovat täysin tasa-arvoisia. Tai edes toimivat.

      Tärkeintä liitossa ei ole papin pyhitys, joka on lähinnä huuhaata, vaan luottamus. Eli pidetään se mikä luvataan, ja jos ei pidetä, niin ei silti loukata toista tunnustamalla heti. Tämä on käytännön ohje, joka toimii. Eihän ihminen ole erehtymätön.

      Parisuhde on sinänsä poikkeus meillä ihmisapinoilla (onko, Mikis?), sillä yleensähän elämme laumoissa, jossa johtava uros hoitaa kaikki naaraat (muut auttavat salaa). Tämähän on yhä käytäntö monissa yhteisöissä.

      Liisulle sanoisin, että yleensä tuollainen vanhanaikainen puhelinilmoitus viittaa siihen, että soittajalla on suhde tai viritys tai yritys mieheesi. Kerroitko miehellesi? Muuten kannatan kyllä Mikiksen neuvoa - älä kerro, unohda ja nauti elämästäsi!

      Poista
    14. Usein näkee ja kuulee ihmisten tunnustaneen "uskottomuutensa" toiselle osapuolelle muka rehellisyyden nimissä.

      Minusta tunnustaminen on itsekästä, halutaan vain ostaa itselle hyvä omatunto tai puhdas mieli sysäämällä tuska toiselle. Parempi olisi antaa toisen elää niin kuin elää ja kärsiä itse, jos kärsiäkseen on. Miksi sysätä tuskakuormaa toisen harteille?

      Ei, ei ollenkaan näin. En tarkoita, että pitää valehdella, vaan ihan sitä, ettei tunnusta tunnustamalla omaehtoisesti ja aloitteellisesti.

      Poista
    15. Ai niin, piti kommentoida vielä Liisulle miehen raiskaamisesta: kun toinen mies raiskaa heteromiehen, yksin tai joukolla, sitä voi hieman verrata naisen raiskaamiseen.

      Nainen ei voi miestä raiskata, ainakaan luonnollisella tavalla.

      Poista
    16. Tunnustan, olen lapsen tasolla miesasioissa. Mieheni näyttää olevan hyvin suosittu naisten joukossa. Johtuu varmaan siitä, että hänessä on jotain luonnonraikasta ja ystävällistä, joka monessa ihmisestä voi olla aika vähäistä. Olen puhunut hänen kanssaan. Ainoa, mitä hän on sanonut: Naiset on hulluja. Hyvin me ollaan toimeen tultu. Ei hän ole minua toisille moittinut, niin kuin eräällä tuttavammalle on tapana. Kun hän kerran meillä ollessaan vaimonsa läsnäollessa vähätteli tätä tavalla, joka suututti minua. Puolustin vaimoa. Ja kun heille myöhemmin tuli ero, mies joutui syytteeseen virkarikoksesta ja vaimo sen sijaan valittiin hyvään virkaan FinnAirissa. (mitenkähän minä tällaisista asioista puhumaan olen sortunut. Uusi piirre itsessäni, huomaan. Miksi minua vähän nolottaa, en ole tottunut puhumaan tämäntapaisista asioista. Mutta asioitahan ne ovat. Pakko myöntää.

      Poista
    17. Miten ihmeessä minusta tuli nyt äkkiä vieläpä ANONYYMI. Tuossa yläpuolella. Johan kaikki asiat keikahtaa. Nyt taitaa olla parasta lopettaa tämä juttu. Liisuhan minä olen vielä, kai? Mutta totta se kai on, että tunnenkin itseni nyt lapselliseksi lapseksi. Voi taivas! miksikähän minä tästä vielä kehityn. Maa alkaa tärähdellä jalkojen alla!
      Kirjoitti Liisu

      Poista
  11. Sotiminen on kamalaa ja ryssä on kamala.

    Vuosikymmeniä sitten kaverini oli yökerhon ovella ja joku pikkuäijä yritti livahtaa ohitseen sisään, kaverini otti kauluksesta kiinni. - "totanoin, mä oon esiintyvästä duosta se Matti!" - Oli se, pakko se oli sisään päästää jo ihan käytännöllisistäkin syistä.

    Vanhaksi olen tullut, Masa ja Tesa menee minullekin nyt läpi. Vajaassa kuukaudessa ikivanhuksia on nyt katsottu neljänesmiljoona kertaa.

    Sydämentahdistajan synkronointi on hyvä piisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Läpi menee, on se niin riemukas ja elämäniloinen rallatus. Matti ja Teppo on rautaa ja täyttää tehtävänsä viihteen kentällä hienosti. Olen aina peukuttanut sille ajatukselle, että viihteen, tai miksei koko taiteenkaan, ei aina tarvitse olla ylimpien taidekriteerien mukaista, jotta voisin pitää siitä. Luen minä joskus huonoja lehtiä tai huonoja juttujakin. Tai katson huonoa kuvaa.

      Poista
    2. Viihteen ja taiteen eroista olen Repe Helismaan kanssa vähän samoilla linjoilla. Taiteen korostaminen on hienoperseilyä. Viihde on monasti paljon, paljon parempaa kuin taiteeksi tarkoitettu, ja tehty, soopa.

      Hieno juttu on, kun yli seitenkymppiset Ruohoset saavat nuoret naiset innostumaan ja orgasmeja saamaan.

      Poista
    3. Tällä viihde - taideaspektilla on myös teeskentelyä. Valitaan ”suosikeiksi” trendikkäitä/ poliittisesti korrekteja/ hienoiksi tms. oletettuja teoksia, joita sitten esitellään ja mainitaan somessa. Rakennetaan haluttua imagoa.

      Jos menet sanomaan, että viittaan Vauva-palstan/ Seiskan/ Ilta-Sanomien juttuun, niin sinähän olet persu, jolle nauretaan, että Ilta-Paskasta jutut, juu juu.

      Poista
    4. PS Oikeasti voit olla sanojia huomattavasti älykkäämpi ja kouluttautuneempi tai muuten fiksumpi ja tietävämpi.

      Maailma on kummallisten ihmisten temmellyskenttä.

      Poista
    5. Heh, kerran kännispäissäni maksoin netissä lunnasrahat Ateneumin ystäväksi. Summaa en muista, olisikohan ollut viiskypää tai jotain. Aattelin, että saan jonkun hienon jäsenkortin tai jotain. Paskat sieltä ole jäsenkortteja tullut, vaan kutsuja joihinkin eliittijuhliin pohtimaan taiteen syvintä olemusta. Jos ystävyysjäsenyyteni joskus katkeaa, uutta suoritetta on turha odottaa. Olen kuitenkin enemmän sellainen Irwin Goodman diggari.

      Poista
    6. No jos asuisin lähempänä, tykkäisin kyllä käydä Ateneumin näyttelyissä. Siellähän on upeita näyttelyitä, klassikkoja, maailmantaidettakin. Kaikissa en kävisi, ja esimerkiksi kokeellinen taide ei hirveästi etukäteen ainakaan innosta, mutta riippuu tarkemmasta aiheesta ja laadusta.

      Sanottakoon nyt esimerkkinä se takavuosien kuuluisa Mimosa Palen perässään kadulla vetämä Jättihäpy, jossa jokuset kävivät syntymässä uudelleen pulahtamalla teoksen läpi ja ulos, ei kovasti innosta.

      Poista
    7. Athanaeum on paikka, jossa sieluni virkistyy. Asemalla otan parit kaljat ja sitten sinne. Kaikki ne ihanat klassikkotaulut, joiden ääressä meinaa itku tulla, ovat niin hienoja. Kerran vuodessa täytyy vierailla.

      Poista
  12. No aika aikaa kutakin imperiumia. Samassa veneessä ihmiskunta seilaa, vaikka ei siltä näytä.
    Eipä taida kukaan vielä tietää, millainen kuhina länsimaissa alkaa, kun Putin ja muut sosialiismin kokeneet siirtyvät luonnollisista tai luonnottomista syistä valtaistuimelta.
    Sitten on neuvojen antajaa ja oman osan ottajaa joka suunnalta.
    Venäjällä uusi sukupolvi diggaa länsimaista liberalismia, joten vapauden kapitalismi kiehuu ja kuohuu tulevasuudessa yli suuren maan. Vaan sujuuko vallanvaihto naapurissa ja kuka ja mikä puolue (puolueet) Venäjää johtaa 10 - 20 vuoden kuluttua? Olisi se mielenkiintoista nähdä.

    VastaaPoista
  13. Nooralta edellinen kommentoori.

    VastaaPoista
  14. Minä olen elämäni aikana nähnyt näitä kännissä örveltäviä, öykkäröiviä Irwin hyvämiehiä, joiden henkinen kehitys on jäänyt käsittämättömän köyhäksi ja yksipuoliseksi.
    Hauskaa on joskus sivusta seurata, mutta auta armias jos pitäisi elää ihmisen kanssa, joka ei olisi lukenut ainuttakaan kirjaa, vaan hankkinut sivistyksensä aku ankoista, Jalluista, Kalleista ja Tekniikan maailma-lehdestä, urheilusta ja tappofilmeistä.

    No todettakoon, etten pystyisi elämään hajamielisen proffankaan kanssa. Siis hepun, joka ei osaa eikä ymmärrä käytännön hommista mitään.
    Täytyy olla sekoitus raksaduunaria, poliittista yms. elämänilmiöiden kriittistäkin maailmaankatsojaa
    joka ei pelkää lukea kirjoja joita käsiinsä lykkään. Herkkyys, intuitio ja vahvat elämänarvot ovat plussaa.
    Tiukkapipo-perfektionistia en kyllä enää pehtoiriksikaan ottaisi. :)




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, avioituminen on mielestäni aina vähän kuin veikkaamista. En ole itse kuitenkaan veikannut kuin kerran ja olin silloin vielä lapsen tasolla. En oikeastaan huomanut koko asiaa, ihmettelin vain kun yhtäkkiä minua alettiin sanoa rouvaksi. Kaikki tapahtumat häiden jälkeen (ne mukaan lukien), olivat minulle kuin seikkailuelokuvaa. Heräsin vasta kun oli liian myöhäistä. "Mtähän nyt tapahtuu?" kyselin itseltäni jokaisen uuden kokemuksen jälkeen. Ja voi ihme! Kaikki sujui jotenkin vaikken osannut mitään, Mutta ihmeiden ihme, vajaa vuosi yhdessäolon jälkeen huomasin käsivarsillani lapsen, pienen vauvan, jollaista en ollut koskaan aikaisemmin edes koskettanut. Ja niin edelleen, tapahtumia tapahtumien jälkeen. Mutta kun kaikkien tapahtumien jälkeen minua onniteltiin, enkä itsekään kokenut niitä pahoiksi, aloin ymmärtää, että se kaikki oli vain elämää. Eikä se mitään lohdutonta elämää ollut. Mun mies oasi kaiken, vauvan hoidon ym. Sillä oli monta nuorempaa sisarusta ja hyvä äiti, joka osasi kaiken. Vielä nykyisinkin joudun aina joskus kysymään mieheltä, miten sinä tiedät miten tämä tehdään, hän vastaa: Seurasin kaikkea mitä ja miten äiti kaiken teki. Minä kun aikanaan halusin seurata oppiakseni äitini työskentelyä, hän sanoi: Mene sinä vain lukemaan läksyjä, kyllä minä tämän homman hoidan. Minä tietysti mielelläni kipaisin yläkertaan kirjojeni pariin. Olen aina, lapsesta saakka, rakastanut kirjoja!

      Poista
  15. Taas tuli Noora anonyyminä. Pitää näköjään kirjautua omaan blogiin ensin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä yhtään kirjaa lukemattomia tyyppejä on nykyään enenevässä määrin, kunhan nykyiset lapset tuosta kasvavat, ja nuoretkin jo.

      Kärsivällisyys ei enää riitä kaikilla istumaan paikallaan kirjaa lukemassa. Netti on opettanut, että luettava on pienissä sievissä paloissa, jokaisen kappaleen välissä on maksettu heiluva mainos tai videokupla.

      Kouluissakin kirjan osuus vähenee, kun järjestetään kivoja ilmiöitä ja jännittävää pöhinää lapsille, ja pannaan ne koneelle hakemaan nopeaa nippelitietoa, jota ne eivät osaa soveltaa käytäntöön ja jonka unohtavat nopeasti, jos yleensä viitsivät hakea sen tiedon, kun netissä on muuta kivaa katsottavaa..

      Poista
    2. Minulle kerran yksi Sami ilmoitti pilkallisesti naureskellen, että hän ei ole koskaan lukenut yhtään kirjaa. Se oli vielä aikaa, jolloin netti teki tuloaan ja tietokoneet olivat vielä harvassa.

      Muistan lähes hypänneeni seinälle, ja tapaus on jäänyt mieleeni siitä, että tämä on ainoa kerta kun lähes raivostuin oppilaalle. Tapanani ei ollut koskaan sanoa oppilaalle takaisin tai pahasti, mutta tähän sanoin jotain tuohtuneena, sillä minua suoraan sanoen vtutti tyhmä oppilas, joka naureskeli kirjoille. Pojalla oli nippa nappa ja armosta annettu tyydyttävä äidinkielessä todistuksessaan ja hän kangerteli lukemisessa. Diagnoosia hnellä ei ollut.

      Poista
  16. Minä olen lukenut yhden kirjan, mutta siinä oli paljon kuvia, sillä selviydyin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riku juksaa, Noora, se on lukenut paljon ja monipuolisesti, kirjoittanut kirjaesittelyjäkin mm. Einesbaariin. Sillä on kotona kirjahyllykin, toisin kuin monilla nykymiehillä, joilla on lähinnä 600 tuuman jätti-tv ja pelivehkeet.

      Poista
    2. Juupa jaapa, mutta ihailemani Kirsi Kunnaksen elämäkertaa en vielä ole lukenut ja hävettää. Nyt poistui Jaakko Syrjäkin, häntä Tapsakin varmaan arvostaa ainakin Kalle Päätalon stilisoijana.

      Poista
    3. Totta mooses, kutsuinhan juuri edellisessä iinukassa Syrjän senioriveljeksiä aidoiksi työläisintellektuelleiksi.

      Jaakko Syrjähän oli myös Väinö Linnan lähimpiä luotettuja ja kirjoitti tästä kirjankin. Hän olisi saanut kirjoittaa enemmänkin, hyvin fiksu kun oli.

      Päätalosta sanoisin, että hänen ensimmäinen kirjansa oli hyvä romaani, seuraavat aika hyviä maaseutukuvauksia, välissä muutamia sekalaisempia yritelmiä, joista Vikke Nilo kirjat ovat erinomaisia - ja lopussa huikea Iijoki-sarja, joka yhdisti realismin ja modernismin avantgardeen - knausgårdit ovat viihdekirjoja siihen verrattuna.

      Poista
    4. Niin se on, kulttuurimme ja taiteemme suurimpia, Syrjä, Päätalo ja Väinö Linna.

      Poista
    5. Juu ja henkilökohtaisesti tilaan kirjansa Tapani Kinnuselta ja Atik Ismaililta, joka on ensisijaisesti tunnettu jalkapalloilusta. Atikin upea levytaideteos minulla on seinällä.

      Poista
    6. Suuria ovat nuo mainitut, mutta taideteos on aina myös makuasia, josta ei passaa kai edes väitellä. Se mikä minulle on parasta, on jollekulle vähempiarvoista, jopa roskaa. Tämä näkyy erikoisesti ja ehkä helpoimmin musiikkimaussa.

      Poista
    7. Olen minäkin yhden Atikin kirjan lukenut, sen joka käsitteli suomalaisia sarjajyriä, urheilutietäjä kun nuorena olin.

      Atikin analyysit oikeita ja kiinnostavia, mutta sitä kirjaa ei kustannustoimittajan kynä ollut koskettanut. Niin umpisurkeaa tekstiä se kieliopillisesti oli.

      Silti mielenkiintoinen.

      Poista
    8. Aika käsittämätöntä on tuo, että kustannustoimittaja ei stilisoi huonosti kirjoitettua kirjaa. Kyllä jokainen lukijan huomaama virhe syö kirjan uskottavuutta ja painoarvoa. Sille ei voi mitään. Vai luottaako hän siihen, että urheiluväki on niin tyhmää, ettei se mitään huomaa?

      Poista
    9. Kustantaja oli muistaakseni joku pikku putiikki, jolla ei ehkä edes ole kustannustoimittajaa. Kyseessä oli siis tavallaan tietokirja, josta se tieto kyllä selvisi.

      Poista
    10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    11. Perkele, jos se näitä lukee, mutta totta se on, Atikin teksti on surkeaa. Mutta hieno, ihailemani mies se on ja taideteoksensa minulla on seinällä, hyllyssä useampi kirja.

      Poista
    12. Atikin Älli bälli oli parasta näkemääni. Upea teatteriesitys, jossa vain äijä ite ja toinen mies vähän. Valvotun työyön jälkeen kävin sen Tavastialla katsomassa, meinasin väsymyksestä ja ihastuksesta pyörtyä.

      Poista
  17. No johan nyt... väittääkö Noora todella, että

    a) Suomi ja muut demokratiat tukevat Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainassa vai

    b) että ukrainalaiset itse ovat pommittaneet maansa paskaksi, raiskanneet naiset, lapset ja vanhukset ja syyttävät siitä valheellisesti Venäjää?

    Todennäköisesti vastaus on kuitenkin c) eli jos Ukrainaa ei tuettaisi, Venäjä olisi napannut sen tuosta vaan ilman isompia otsikoita (kuten tarkoitus varmaan olikin).

    Toivottavasti on olemassa myös vaihtoehto d), koska nuo a, b ja c ovat kauheita.

    VastaaPoista
  18. Julkisuusperkele on ihmeellinen, kun laitoin linkin, oli jotain 250 000 katsojaa. Lisääntyvät humoristiseen tahtiin emppugaalan vuoksi, vaikka oikeastihan matti ja teppo ovat tappo ja lappo. Gagga govenee

    VastaaPoista
  19. Varmuuden vuoksi selitin, Noora, mahdollisia tietämättömiä varten… Työssäni totuin siihen, että jos ei varmista asiaa, niin aina on joku joka jää pimentoon. Näin se vaan menee tässä maailmassa. Itsestäänselvyyksiä ei ole oikeassa elämässä taida olla.

    VastaaPoista
  20. Sanot Iines että arvostat toisten huomioon ottamista kommenteissa, itse et niin tee. Nimittelet halveksivin sanankääntein heitä joista et pidä, eikä vihapuhetta mielestäsi ei ole edes toisen nimittäminen homoksi ja pedofiiliksi, se on vain huumoria jolle sopii nauraa. Tympeää ja raukkamaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millaisia halveksivia sanakäänteitä olen mielestäsi käyttänyt? Voisitko ystävällisesti havainnollistaa asiaa jollakin esimerkillä?

      Poista
    2. Ja vielä esimerkkki siitä, edes yksi, jossa olen nauranut homoksi tai pedofiiliksi nimittämistä.

      Poista
    3. Ei riitä että poistat vain kirjoituksia joissa ollaan eri mieltä arvojesi kanssa, bloginpiäjänä olet vastuussa täällä esitetyistä loukkauksista.

      Poista
    4. Anonyymi, en poista koskaan kommenttia sillä perusteella, että siinä ollaan eri mieltä kanssani. Syy kommentin poistoon on aina jokin muu.

      Poistetun kommentin kirjoittaja voi rauhassa katsoa peiliin. Kyllä se syy omista vääristä viestimistavoista löytyy.

      Poista
    5. Noora, en ole ollenkaan puolueeton mielipiteissäni, enkä edes yritä olla. Koetan sanoa ajatukseni mahdollisimman rehellisesti ja aidosti. Silloin kun on jonkin puolella, on toista asiaa vastaan. Ja kun on jotakin asiaa vastaan, on jonkin muun asian puolella.

      Tässä on nyt kyse käsittääkseni kuitenkin siitä, että anonyymi sanoo minun esittäneen ihmisistä halveksivia mielipiteitä ja nauraneen pedofiili- ja homonimittelylle. - Pyysin anonyymiltä esimerkkiä, mutta eipä hän sellaista ole löytänyt.

      Poista
    6. Iines noudattaa Kekkosen ohjetta: hän on rauhan puolella sotaa vastaan.

      Poista
  21. Minulla on pari kutisevaa mutta ei mätäistä mollukkaa käsivarressa. Saan aina kesän ensimmäisistä hyttysenpistoista valtavan kutinan ja punaisia turpoavia paukamia. Loppukesästä en sitten enää huomaakaan hyttysenpistoja, eivät kutia eivätkä punoita niin kuin nyt.

    Pian pääsee mökille hyttysarmeijan ja punkkilauman keskelle. Punkinpuremankin sain viime kesänä, piti käydä Terveystalossa poistattamassa punkki pohkeesta, kun ei irronnut punkkipihdeilläkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt näyttää siltä, että mökille meno viivästyy hieman, sillä täällä kaupungissa on ajoitettuna tälle viikolle yksi projekti, joka taitaa viivästyä sateiden vuoksi.

      Kyseessä on etupihani laatoittaminen, eli vanha maa kaivetaan ensin kaivurilla pois, maa tasataan ja peitetään suojakankaalla ja mullitetaan ja sovitetaan laatat. Työ tehdään kuivalla ilmalla, ja tuoreen ennusteen mukaan viikolla sataa, sataa ja sataa. Kunpa edes kaivuri tekisi osuutensa tänään ennen sateita. Yhteisprojekti naapurin rouvan kanssa.

      Poista
  22. Kapakkaan lähdin samuttamaan janoani, en niinkään matsia katsomaan. Ovella kerroin, että toivon Suomen häviävän. Pokella tuntui hirttävän heti kiinni, mutta onneksi siinä oli myös fiksumpi ja tutumpi. Viiskymppiä oikesti hävisin, kun paskat paskahousut eivät kyenneet varsinaisella peliajalla voittamaan! Tommosia saatanan juustopullia!

    VastaaPoista
  23. Täällä hiljaisessa maaseutukaupungissa oli hupaisa näky illalla kun menin nukkumaan. Yksinäinen auto ajoi katua pitkin, Suomen lippu katolla tangossa. En tiedä, miksi näky oli koominen, mutta naurahdin ääneen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan mistä tulee tämä suomalaisten halu kiipeillä korkeisiin paikkoihin, kun tulee kiekkokultaa? Miksei vain tanssita kadulla ja lauleta?

      Poista
    2. Olen lukenut poikien kiipeilyvietin puberteetti-iässä johtuvan "seksuaalisesta heräämisestä..." En tiedä pitääkö paikkansa. Itse 12 -15 vv. kiipesin kaikkiin korkeisiin paikkoihin mitä ikinä löysin, mm. Forssan kerrostalojen katoille - rännejä pitkin. Kirkontorniin yritin ukkosenjohdatinta pitkin silpata mutta en päässyt. Tiedän että olen kertonut tämän pirun monta kertaa aiemminkin, mutta Lahden radiomastoonkin yritin - talvella, -20 astetta! - Enkä (tietenkään) päässyt edes puoleen väliin, kun "kohmetuin"...

      Kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Yhteiskoulun arvostettu (muiden, ei minun) rehtori kutsui minua Apinaksi. Hän ei pitänyt siitä että seurustelin hänen tyttärensä, joka oli minua pitempi, piru vie, pitkä ja laiha ja mustatukkainen, kanssa...

      https://www.youtube.com/watch?v=BSe4p4IYlgg

      Poista
  24. Kyllä Urkki kiipesi palmuun, ja taisi olla vielä kukkaseppele kaulassa. Voi olla, että hänkin oli ”hyvässä nosteessa”, jos ihminen kerran silloin haluaa vaistomaisesti kavuta ylöspäin.

    Itselläni on korkean paikan kammo, ja en usko että pahassakaan kekkulissa kiipeisin patsaaseen tai seipääseen. Hassu ajatus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väyrynenkin kiipesi Kiinassa kivisen hevospatsaan päälle. Toisaalta tällainen ratsastajapatsas sopisi myös Putinille.

      Poista
    2. No siitä selvitään, kun heivataan Marski pois Käthyn päältä ja pannaan tilalle Putin. Tällaista poistoahan vasemmistonuorten Liban Sheik ehdotti jokin aika sitten. Marski, tuo natsihenkinen hirviömies, opetti Liban. Vaan kelpaisikohan Putin Libanille nyt kun Venäjä on ryvettynyt?

      Poista
    3. "Vaan kelpaisikohan Putin Libanille nyt kun Venäjä on ryvettynyt?"

      Onko Liban ehdottanut CeeGeen vaihtamista Putiniin?

      Poista
    4. Ei Putinilla, siksi sanoinkin: Tällaista poistoa Sheikin Liban ehdotti, eli Mannerheimin ja Käthy-hevosen heivaamista pois rumentamasta suomalaista katukuvaa.

      Mannerheimin ratsastajapatsas, Tampereen Vapaudenpatsas sekä Lauri “Tahko” Pihkalan kaltaisten rotuhygienistien muistomerkit tulee poistaa katukuvaa rumentamasta, sanovat Libanin johtamat vasemmistonuoret. Varmaan muitakin suomalaisia suurmiehiä ja naisia on listalla.

      Mietin vain itsekseni, olisiko Putin kelvannut Libanille ilman nykyistä sotameininkiä. Vasemmistohan on aina ollut vasemmalle kallellaan, kartallakin. Turha sitä on kieltää.

      Poista
    5. Väyrynen muutti Kiinan ulkopolitiikkaa.Nyt ne mittaamattoman arvokkaat n. tsiljoona vuotta vanhat 'kivihevoset' on niin aidattu, ettei niiden päälle enää kukaan kiipeile. Ei edes Paavi. - Ps. Tai en ole varma? Muutama MM-lätkästä humaltunut Havis Amandan -veteraani kyllä voittaa mitkä tahansa ns. keinotekoiset esteet. Jeaah! Hyvä SF Suomi! Hasta la Vista, hevoset!

      Poista
    6. " ... Vasemmistohan on aina ollut vasemmalle kallellaan ..." Ja oikeisto oikealle, kyllä.

      Jos taas vertaillaan "mitä vääryyksiä vasemmisto on tehnyt contra oikeisto", niin mitä siitä hyödymme? Ei mittakaava muuksi muutu eikä vääryydet toiseksi, tekee niitä kuka tahansa.

      Lukekekaa historiaa, ystävät Ja myös sosiologiaa ystävät hyvät, myös sinä Riku Riemu, jos haluat tietää tosiasioista. - Tai tietysti jos enemmän tykkäät kekkosennäköisistä stalinisti-haamuista, tykkää toki!

      Poista
    7. Noh, korostin kallellaan oloa vain siksi, että se tahdotaan nykyään kieltää, vasemmisto ei myönnä siteitään Neuvostoliitto-Venäjään, vaan on nyt olevinaan itsenäinen mistään riippumaton. Aijai. Miten olla, kuin eleä nyt kun vasen laita on todettu kieroksi.

      Poista
    8. En tiedä - toivon että itse tiedätte! - mitä tekemistä vasemmistolla nyky-Venäjän kanssa on? Venäjähän tänään on irvikuva kapitalismista, siis potenssiin ääretön, tämä Venäjä on säännötön ja varkaitten paratiisi . (Huom! kapitalismi parhaimmillaan on 'varkaitten paratiisi', vrt. Ameriikka 1800-1900 luku.

      Vaan mitäs me siitä, eletään tätä aikaa. ( eli 1700 ?)

      Poista
    9. Mikis, veljeni on kyllä sosiologian maisteri, mutta minä sitä mukatiedettä kammoan. Ei siellä sanota, koska afrikkalaiset ryhdistäytyvät ja alkavat elää ihmisiksi sen sijaan, että mölisevät apinanleipäpuun oksilla.

      Poista
    10. Ja Riku, miksi käytttäydyt kuin typerys? Kun tiedämme ettet ole.

      Poista
    11. Mikis, 1880-luvulla eläneen Marxin ennustukset jäivät povariakan höpötyksiksi. Sosialismin piti Kallen mukaan kehittyä kommunismiksi, vaikka itsestään selvä vaihtoehto toteutui, roistokapitalismi oli ilman muuta prosessin lopputuloksena selviö. Putin on nykykommunismia.

      Poista
    12. Oon mää. Aina ollu typerys.

      Poista
    13. Piti kirjoittamani, että "1880-luvulla kuolleen".

      Poista
    14. Iines - käännä se karttasi oikein päin! Venäjä on nimittäin meistä oikealla ja sinnehän ne olivat kallellaan.

      Ja ovat yhä. Senhän kertoo sekin, että vasemmiston eduskuntaryhmän enemmistö äänesti Natoon liittymistä vastaan.

      Voihan sen selittää toki muutenkin, rauhan puolustamisella ja iänikuisella "ei koskaan enää sotaa" -liturgialla, mutta ne ovat siis selityksiä.

      Poista
    15. Mistä tulee termi "vasemmisto", "vasen laita", kun sen lähde tosiaan on kartalla meistä oikealla, NL-Venäjällä?

      Tuleeko se eduskunnan istumajärjestyksestä, vai jotenkin kansainvälisesti? Onhan "vasemmisto" kuitenkin tunnettu muistakin kielistä leftinä yms.:na.

      Poista
    16. Istumajärjestyksestä puhemiehen pallilta katsottuna. Varmaan lainaa maailmalta.

      Poista
  25. Muistelisin, että Mikis ei tunne korkeanpaikan kammoa ja on kiivennyt Lahden radiomastoon ja ties minne ränniä pitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ehtinyt lukea tätä kommenttia kun yllä jo taas - igen - muistelin. Kaikki kolmimittaustornitkin aikoinaan koko Lounais-Hämeessä (samalla kun keräsin hyönteisiä) kiipesin. Ai, mikäs niihin on kivuta - te sanotte - kävelee vain kierreportaita ylös? Niinpä niin, mutta minä kiipesinkin niihin ulkokautta, siis niitä seiniä pitkin. Samoin kuin mäkihyppytorniinkin: niitä tukirakenteita pitkin piti kiivetä, ei portaita. (Portaita pitkin kiipeävät vetelät mäkihyppääjät! Tai no... ne joutuu rahaamaan mukanaan suksia. Minulla ei koskaan ollut muuta mukanani kuin henkiriepuni.


      Ps. Aluksi - siis hyvin aluksi - minua pelotti korkeat paikat. Mutta se joka pelottaa myös kiehtoo. Muistan ihan hämärtästi (siitä on valokuvakin, olen n. 5 -v) kun roikun kansakoulun tikapuilla. Halusin aina yhden askelman ylemmäksi, sitten toisen, ja lopulta kun olin katolla, olin kamalan tyytyväinen. Ajattelin että "vittu, tää on kivaa!" (vuorenvarmasti en käyttänyt tuotav-alkuista sanaa, mutta ymmärtänette silti mitä tarkoitin!) Voitin korkeanpaikan kammoni kun askel askeleelta kohtasin sen. (Luulisin että ihminen pystyy muutkin kammonsa voittamaan kun suostuu kohtaamaan ne tarpeeksi monta kertaa. Tai en tiedä.)

      Ps. Ikinä en lähtisi vuorikiipeilijäksi silti. Pystysuora kallio ja kiiloja sinne, sit taas muutama metriä ylös päin, köyttä kaverille, kiiloja taas ... no jaa, mikäs siinä?

      Poista
    2. Seinäkiipeilyssäkin on jotain kiehtovaa. Siinähän on turvavaljaatkin. Sitä olisin voinut nuorempana harrastaakin. Rauhallinen, viipyilevä urheilulaji, jossa ei oteta aikoja. Se olisi minua varten.

      Vaan vuorikiipeily. Apua! Huimaa jo vuorikiipelyelokuvaa katsoessa.

      Poista
    3. Joskus oon kiivennyt jyrkkiä kallioseinämiä ylös, mm. Airistolla. Eihän ne Suomessa korkeita ole, mutta jos jo kuuden-kahdeksan metrin korkeudelta putoat kivilouhokseet, vähintäin vammaudut. Eikä koskaan tietysti mitään varmuusköysiä mukana ollut. No, ei. - Muistan kun kerran Airistolla poltin lenkkitossujen pohjia takassa, halusin ne röpelöisiksi = siis enemmän kitkaa niihin. Se on niin pienestä kiinni, kalliossa kiinnipysyminen; sulla on neljä raajaa ja jonkun niistä pitää pysyä kiinni. (Pari tuttuani on pudonnut. Toiselta meni vaan toinen munuainen mutta toinen kuoli.)

      Ps. Painajaisunia näistä joskus näkee. Mutta onneksi sitten herää.

      Poista
    4. Seinäkiipeily on kai jo Olympiaurheilua. Hirveen haastavaa, käsittämättömän taidokasta. Mutta siinä tosiaan ei ole mitään riskejä kun on nämä völjyt. (Aikoinaan kun opettelin heittämään voltin taaksepäin, olin opettajilla myös nämä 'völjyt', joilla varmistettiin etten putoa pää edellä lattialle. No, ei niitä tarvittu kuin kerran. Rekilläkin kun heittää jättiläisen - hurjan näköinen liike - niin ei siinä ole mitään erikoista, se menee pelkällä vauhdilla. Joo.

      Ps. Ja koska nyt - igen - olen itseäni kehunut, niin sanonpa jotain muutakin. (No, sanopas!) Kun minua vuotta vanhempi veljeni Markku (jota pidin, totta kai, itseäni nössömpä ihmisenä) alkoi mäkihyppääjäksi. Ja leiskautteli Forssan 45 -metrin mäkitornista sellaisia 46 metrin hyppyjä. Niin...kun minun piti hypätä - olin häntä parempi hiihtäjä - hypätä, niin... en, en, en uskaltanut. Hirvee kammo tuli. En. Ikinä.

      Siis mikään Clark Kent tosiaan en ole. Kaukana siitä. (Jos tämä jo aiemmin ei ole siis tietoonne tullut.)

      Poista
  26. Näin muuten on, muistan nyt kun mainitsit. Ja vielä ränniä pitkin.

    Jos oikein muistelen, niin kiipesinhän minäkin lapsena pakoon humalaista isää, talomme katolle. Minulla oli kirja mukanani, ja katselin katolta maisemia ja ihmisiä ja luin kirjaa mukavasti makoillen. Kukaan ei osannut hakea minua katolta.

    Kiipeiltiin kyllä puissakin lapsena. Menimme Mallun kanssa tarkoituksella ”kiipeilemään puihin” urheilukentän laidoille, jossa oli komeita haarakkaita koivuja. Ja kyllähän tämänkin taloyhtiön lapset kiipeilevät jatkuvasti pihapuihin. Jokuset eivät uskalla kiivetä, olen huomannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sain lapsena oheisnimen Tarzan, kun yritin kiivetä pihakoivuun, johon en päässyt alimmalle oksallekaan. Veli meni vauhdilla ylös asti. Ja yhtenä päivänä näin kun naapurin ukko kukkui käkenä korkean kuusen latvassa aidan ulkopuolella. Oli humalassa. Odotin, että hän tipahtaisi. Ei tipahtanut.

      Poista
    2. Liisu Leppäkerttu, kerran kesämökillämme (jonka vanhemmilleni terveyssisar Martta Herne myi, ja jonka nimi oli "Kesäpirtti") menin roikkumaan yhteen vanhaan koivunoksaan pää alaspäin kuin Laiskiainen (Bradypus tridactylus). Olin lukenut näistä eläimistä "Luonto teille tutuksi, lapsukaiset" -kirjasta. Olin kuulema aikani siinä ollut... itse en muista kuinka kauan, koska heräsin makuuhuoneesta. ja Hemmi-täti kääri päähäni märkää rättiä. Oli kuulema oksa katkennut ja olin pudonnut päälleni alas. "No voihan himskatti", ajattelin. Viidakko on vaarallinen ymäristö.

      Poista
    3. Iines iloinen lintu, asuin puutalossa jossa oli opettajan asunto+luokkahuone+luokkahuone+opettajan asunto. Eli pitkä puutalo. Plus vinttikerros. Sitä vastapäätä oli aivan samanlainen puutalo samoine huoneineen. Näiden välissä oli iso piha, jossa pelattiin pesäpalloa, ja oli kaivo josta haettiin vesi. Sivustalla oli varastoja, mm. halkovaja, ja pikkulat... opettajilla omat 2-hengen kabinetit, oppilailla n. 6-reikäiset puuceet. tien vieressä oli punamaalilla maalattu Sauna. Mutta... mitäs nästä, tämä on sivuseikkaa. Koska...minäkin lapsena kiipesin sen omann puutalon katolle, menin savupiipun taakse piiloon, ja katsoin pihan yli mitä siellä toisen puutalon piirissä puuhattiin. Joopa joo. Olin sitkeä sissi, minulla oli aikaa, en luovuttanut, ja kerran... näin kun Virtaset (se oli se nuori opettajapariskunta joka oli muuttanut siihen alapuutaloon) unohtivat pistää makuhuoneensa ikkunoiden verhot eteen ja alkoivat... en ole ihan varma (minulla ei ollut kiikaria) mitä alkoivat tehdä, mutta kovastri kumminkin painivat. - Ja minuakin, en tiedä miksi, alkoi 'kihelmöittää'.

      Ps. Myöhemmin tämä Jorma Virtanen opetti minulle shakkia. Opin. Hän oli ketjupolttaja, poltti vihreää norttia. Kun tulin hänen luotaan, äiti aina tiesi missä olin ollut, haisin 24 tuntia väkevälle tupakalle. Mutta väliäkö sillä, eli ei sev väliä.



      Poista
    4. Jossain vaiheessa jätimme isän sinne keltaiseen vinoon puutaloon, jonka katolla makoilin kirjan kanssa ja katselin alhaalla käveleviä ihmisiä heidän aavistamattaan sitä, että muuan pieni silmäpari tarkkaili heitä oudosta perspektiivistä - ja muutettiin siitä syrjäkylän vanhalle puukoululle, josta äiti sai kunnan viranhaltijana opettajien vanhan asunnon. Siinä oli olohuone, iso keittiö jonka seinällä olevassa naulassa istua nökötti hiiri, makuuhuone ja peräti kolme aulaa huoneiden välillä, sisävessa jonne tuli kylmä vesi, sekä ovi, joka johti isoon luokkahuoneeseen.

      Siellä luokkahuoneessa pidettiin paikkakunnan kauppakoulua, ja me vakoilimme joskus heitä komerossa, joka oli keittiömme ja luokkahuoneen välissä. Kerran kauppakoululaiset pitivät hipat, illalla, ja soittivat iskelmämusiikkia. Se tuntui kauhean uskaliaalta. Vaklasimme tätäkin tilaisuutta. Musiikki oli hienoa. Oikein iskelmiä koulussa.

      Poista
    5. Iltaisin aina välillä hiiviskelin (pikkupoika kun olin, en vielä koululainen) luokkahuoneissa. Kurkin mitä opplaiiden (halusin itsekin olla oppilas!) pulpeteissa oli. Läksykrjoja lähinnä oli ja kyniä ja kumia ja sen semmoista rihkamaa. Talsoilan Eskolla, joka oli porvarin poika, oli kamalasti sarjakuvavijhkoja, semmosia litteitä. Luin niitä oi hyvin mielelläni. Joillakin tytöillä, ei kaikilla, oli jotain lässytysrunoja,niitä en lukenut, mutta joskus vaihdoin niitä lappusia pulpetista toiseen, ja kerran leikkasin Turun Sanomista lehtileikkeen että "vankikankuri oli raiskannut ja tappanut yhden tytön Amerikassa", ja pistin sen erään tytön pulpettiin... enhän minä edes itse tiennyt mitä 'raiskaus' tarkoittaa. Mutta kun olin opettajan poika, olin.

      Ps. Ja kun kerran muotoilin Uno Cygnaeusksen - sellainen kipsipää saiinä luokkahuoneessa oli - nenästä valumaan purukumiräkäjuovan - niin isäni oli vihainen luokkalaisilleen. Kuuulusteli heitä kuka tämmösen hävyttömän tempun on tehnyt... mutta ei saanut selville, kun kukaan ei myöntänyt.

      Poista
  27. Enhän minäkään ihan jaa Nooran homonäkemyksiäkään, mutta pakko oli ääneen nauraa kun tämänkin luin.

    Vaimokin ihmetteli, että mitä noin lystiä siellä on, joten kerrointa rehellisesti, että ei tätä sinun kaltaisellesi porvarillisella kaupunkilaisrouvalle voi lukea, järkytyt vielä ja kiellät minulta Iinekselän vierailut.

    Niin, apinoitahan ne biologisesti olemme... niin, paitsi tietysti alkuperäiset afrikkalaiset! (Tämä loppukiekaisu netin pillupoliisien varalta.)

    VastaaPoista
  28. Noora on kommenttikirjallisuutemme Rosina Käkriäinen, Putkinotkon primadonna. Jos Anonyymi tarkoitti, että nauran homo- ja pedofiilikommenteille, kun nauran Rosina Käkriäiselle, niin totta vie, ei minua tuo sulkakynän heiluttelu kyllä itketäkään. Jos Anonyymi ei näe kuvauksessa olevaa väriä ja huumoria, niin katsokoon peiliin ja ihailkoon kiristyneitä juonteitaan...

    Olen muuten vakuuttunut siitä, että myös itsensä kanssa sinut olevaa homoseksuaalia voi Rosinan kuvaus naurattaa. Kaikki eivät ole aina turvattomassa tilassa sielläkään, missä sanan säilä leiskuu. Ja se juuri on kypsyyttä ja henkistä suuruutta.

    VastaaPoista
  29. Mikä ihmeen hinkuvinku on eräillä poistaa huumeidenkäyttäjiltä syyllisyyden tunne? On näillä, huom. "professoreilla" käsittämätön ja outo auttamishalu narkkareille. Jos tekee itseään ja muita kohtaan väärin, pyhimykseksikö tekojensa mukaani hellanteltut pitäisi julistaa? Aika ajoin jostakin syystä narkkareita halutaan julkisuudessa baaboa? Miksi ja kuka? Onko näiden käytöstä rangaistuksen poistamista vonkaavilla oma hellantelttu huumedikkari vai eivätkö todella tiedä huumehelveteistä mitään? Positiivinen suhtautuminen huumeisiin johtaa yhä usemampien nuorten elämän helvettiin. Sitäkö näillä mielipiteillä halutaankin?
    Ilmeisesti nämä asiantuntijat tuntevat vain ns. viihdekäyttäjiä, jotka eivät ole vielä vajonneet "deekuasteelle". Turha esitellä miten muissa maissa homma on toiminut. Huumeidenkäyttö lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla, ellei samanlaisia tiukennuksia saada aikaan kuin tupakkalaissa. Miksi huumeiden käytön lopettamiselle ja kokonaan kitkemiselle maasta aseteta aikarajaa kuten tupakanpoltolle? Haloo päättäjät!

    Abortin kannattajat nostaa päätään silloin tällöin uutisissa. Joku lekuri kauhisteli laittomien aborttipuoskarien jälkeä naisissa, jotka ovat halunneet päästä kohdussaan kasvaneesta lapsestaan eroon, tapattamalla uuden ihmisalun puoskarilla.
    Abortti on aina murha! Harkittu murha!
    Mitkään selitykset eivät puolusta aborttia. Ainostaan naisen henki ja lapsen vakava kehityshäiriö ovat poikkeuksia, paitsi, että kumman henki on tärkeämpi, kumpi pitäisi antaa kuolla? Esim holtittomasta seksielämästä jatkuvasti raskaaksi tullut nainen vai viaton lapsi?
    Uutisista inspiroitunutta aamuliturgiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin taas kirjautua blogiini, eli edellinen saarna Nooralta

      Poista
    2. Noora, älä huoli, sinut tunnistaa hyvin, vaikka nimi jäisi pois. Hymiö.

      Poista
    3. Kannabiksen vapauttaminen on nyt vihreiden listalla. Saapas nähdä, miten käy.

      Lääkekannabiksen tulee mielestäni olla vapaasti lääkärin määräämänä ja siten potilaan saatavana, nyt se tietääkseni ei ole. Kannabis on joidenkin sairauksien kiputiloihin paras mahdollinen vähimmän haitan kipulääke.

      Mutta en tiedä, miten on perusteltavissa se Ohisalon väite (joskus aiemmin esitetty), että kannabiksen käytön vapauttaminen laskee rikostilastoja.

      Tarkoittaako ministeri, että kun kannabista saa vapaasti kasvattaa, ostaa, myydä ja käyttää, se muuttaa ihmisen paremmaksi ja pitää kaidalla tiellä? Vai tarkoittaako hän sitä, että kun ennen rikollisesta kannabiksen käytöstä, myymisestä tms. rangaistiin, niin nyt nämä rikokset jäävät pois olematta enää ”rikoksia”, kun touhu on laillista? Vai mitä?

      Poista
    4. Ymmärsin tämän ajatuksen huumeiden käyttäjien rankaisemattomuudesta niin, että he ovat niin sairaita huumeiden käyttönsä takia, etteivät voi muuta kuin käyttää.

      Sairaudesta ei pitäisi rankaista. Mutta häiritsevät ja itsetuhoiset sairaat pitäisi heidän omankin etunsa takia viedä hoitoon, pakolla jos muu ei auta.

      Siis ei putkaan, vaan pöpilään.

      PS. Luin juuri, liekö todella totta, ettei huumekoukkuun jääneistä selviydy omin avuin terveeksi kuin 0,5 %? Yksi kahdestasadasta!

      Kysehän on siis heitteillejätöstä.

      Poista
    5. Noora, tunnen (onneksi vain) muutaman) muutaman huumeisiin sortuneen. Minusta he ovat uhreja. Elämä on mennyt hukkaan.

      Mutta totta tosiaan, mikä "hinkuvinku" meillä sairaita on parantaa, kuolkoot pois. Kaikki ihmiset kuolevat joskus, parempi se on että sairaat (ja muutenkin hyödyttömät) kuolevat ensin, sitten vasta me terveet. Ja hyödylliset, kuten sinä ja minä. - Eiks je?

      Poista
    6. Vihreät yrittävät olemattomia äänestäjälukujaan paikata rikollisilla. Pyrkivät rikollisuuden sallimiseen, - mieleen tulee ainakin vihreän liiton, hasan, polttamisen salliminen ja laittomien maahantunkeutujien siunaaminen. Murhaajatko vielä? Linkola jo aikoinaan kannatti suuria kansankuolemia, minkä tähden ne demokratiaa vihaavat vihrut minulta kyselevät, miksi käytän termiä "vihreä fasismi".

      Poista
    7. Mielestäni lohduttomasti sairaat, ontuvat ja muutenkin raajarikkoiset ihmiset pitäisi päästää täältä pois. Siis sinne minne he itsekin tavallaan toivovat. Jos ihminen kärsii, mitä muuta hän toivoo kuin että kärsimys loppuisi? Euthanassia on toivo paremmasta. Väsyneitten ja sairaitten vanhuksien päästessä hyvin toivottoon "lepoon" - hyvin ansaittuun leponnsa! - tästä yhteiskunnasta, niin heidän jälkeläisensä voivat paremmin, ja paremmin ja lopulta löytävät hyödyllisen paikkansa tässä yhteiskunnassa.

      amen.

      Poista
    8. Rikuko rasisti? En usko. Mutta kunpa joskus jonkun kahvinpavun värisen mimin knssa juttelisi. Ja vasta kun olisi vaihdettu mielipiteitä- "ota sinä tämä, okey, mutta minä pidän tämän, jees, sopii mulle" niin vasta sitten mentäisiin maate. Eli pötkölleen.

      Ps. Suudelmiakin toki siinä välillä saa vaihtaa. (heh, he)

      Poista
    9. Suklaasuukko?

      Poista
    10. Mikis, rasismi keksittiin afrikassa. Siellä jokainen heimo on ikiaikaisesti vihannut toistaan. Sitten saivat älynväläyksen ja alkoivat myymään naapuriheimoa orjiksi. Siit se lähti, afrujen tulevaisuus.

      Poista
    11. Tämä on mielenkiintoinen ajatus: rasismi keksittiin Afrikassa, ts. otan sen niin, että mitä se rasismi pohjimmiltaan on.

      Olemmeko sivistyksen ja paremmuutemme huumassa demonisoineet jotakin perin tavallista? Olemmeko vain kontrolloineet tavallisen tunteen irti ihmisestä?

      Onko ”rasismiksi” kutsumamme oikeasti vain tunne, jota tavallinen ihminen tuntee kohdatessaan uuttta, outoa ja erilaista, ts. se olisi alkujaan suojautumismetodi, eloonjäämiskeino?

      Poista
    12. Lukekaa tämä nyt oikein. Tässä ei väitetä mitään, vaan kysytään.

      Ja tämä ei laula hallelujaata kenenkään sortamiselle. Ihmistä ei saa koskaan sortaa. Asioita saa ja täytyy kuitenkin kysyä.

      Poista
    13. Etelä-Ameriikassa tutustuin tyttöön joka oli "tumma ja tulinen kuin tropiikin yö". Hän puhui portugeesia, minä suomea, siksi niin hyvin tulimmekin toistemme kanssa toiimeen. Kävimme elokuvissa. a sitten söimme mansikoita. Hänen kodissaanoli valtavankokoisia torakoita, mutta kun niitä potki, ne häipyi pois. Sänkyyn kun myöhemmin jouduimme (ei sille mitään enää siinä tilanteessa voinut, ei) en minä tiennyt mitä 'klitoris' tarkoittaa - muusta puhumattakaan - mutta niin siinä vaan kävi että multa lähti poikuus. Joka aamulla kun ajattelin... ei niin suunniteltu juttu ollut.- Mutta no, mikä ettei?

      Poista
    14. tse ole parilta tytöltä (no, puolet tästä on liioittelua) niinsanotusti 'riistänyt' neitsyyden. En ole tullut kysyneeksi miltä tämä 'riisto' tuntui,.Kirjallisuutta kun olen lukenut, niin naisille se on joku "menetys"... Itse kun poikuuteni menetin, en mitään tuntenut menettäväni, päin vastoin sain satiaisia. (Pthirus pubis). Totta kai hyönteistutkijana kiinnostuin heistä.

      Poista
    15. Ihania nämä poikuudenmenetystarinasi mikis, oikeasti. Rakastan niitä. Muistan lukeneeni monta kirjoittamaasi muistelusta, mutta nyt en muista, ovatko ne aina olleet samaa tapausta kuvaavia. Sen muistan vain, että hieman epämääräisissä olosuhteissa ne ovat tapahtuneet, mikä on tavattoman kiehtovaa.

      Poista
    16. Tunteellisimillani olen olen ollut - olen ollut, olen ollut vaikka en sitä silloin tajunnut - no, en, kun Hilkan kanssa telttailin Maarianhaminassa. Hän oli silloinen tyttöystäväni, mm. hiihtelimme talvella peräkkäin, ja kuuntelimme Elviksen musiikkia. Saatoin hänet kotiinsa - toiselle puolelle Forssaa, voi hitsi, kyllä oli tylsä kävellä takaisin kotiin. Hilkka haisi manteleille - eikä tämä ole metafoora, pähkinänhajuinen oli. No, ei sev väliä. Seurustelimme. Ja suudelimme mutta olisimmeko edenneet sen enempään (olisin halunnut), no emme! Hänen vanhempansa, kun ilkan luona kuuntelimme levyjä, potkivat aina Hilkan huoneen oven raollen. - Vitut!

      Lukioluokalta hän lähti Ahvenanmaalle töihin yhteen hotelliin (Arkipelag) Minä sitten lähdin Viking -linjan laivalla Ahvenanmaalle. Teltta mulla oli mukana kun ajattelin yöpyä - olin aika rahaton ihminen siihen aikaan - Maarianhaminassa, ja sepäs kummallista että Hilkka vapaapäivänään halusi telttailemaan kanssani. Ensiksi tietysti paikallisesta Aktiebolagista (tai miten se kirjoitetaan) haettiin juotavaa. Terassilla juotiinölyttä, mutta Hilkka halusi että se on nimenomaan Rislingiä! mitä hän hluaa. Hyvä on, hain Rislingiä. Myöhemmin sitten, eikä kysymys mistään sankaruudesta tai leveilystä mun kohdalla kyse ole - niin puhkaisin hänen immenkalvonsa. Jossa oli oikeasti tekemistä, muistan. - Aamulla Hilkka kertoi että hän koko yön näki unia junista. Ihmettelin, sanoin että olemme Ahvenanmaalla, ei täällä mitään junia kulje. Mutta hän väitti että koko yön junia vaan kulki ja kulki...

      Voi että.

      Poista
    17. Eikä ole ollut. Tytöt minua ovat vieneet (kuin pässiä narussa) .

      Tytöt, tytöt!

      Poista
    18. En yhtään ihmettele tyttöjen intoa kun muistelen kuvaasi, jonka joskus muinoin laitoit logoosi hetkeksi. Jos lisäksi kundi osaa jutella tytöille kuin ihminen ihmiselle, tai olla oikeasti hauska, on se meriitti. Harva kundi osasi puhumisen taidon, useimmat uhosivat tai olivat hiljaa.

      Poista
    19. Neekerinpusun alla Iines pohdiskeli rasismin luonnetta ihan oikein: totta helvetissä sen pohjana terve reaktio, jossa varotaan vierasta tai opitaan virheistä.

      Miljoonien vuosien ajan on ollut selvää, että kun tienoille pöllähtää äkkiä iso joukko vieraan näköisiä uroksia, niin pahat niillä on mielessään.

      Ei tällaista pyyhkäistä geeneistämme pois tätien saarnoilla, setien sakoilla ja median myllytyksessä.

      Kokemuksesta opittu, kokemuksella korjataan.

      Poista
    20. Jos tätä filosofista haaraa jatrketaan, niin joudumme kysymään: kuka oikeasti on se rasisti: Onko se lopulta ihminen, joka itse ei hyväksy omaa erilaisuuttaan vaan vaatii itselleen heti oikeuksia, jotka tulee aina ansaita uudessa yhteisössä? Vai onko se ihminen, joka huomaa erilaisuuden ja huomattuaan erilaisen samanlaiseksi ihmiseksi kuin itse on, on sinut asian kanssa. Onhan se niin, että tulija sopeutukoon uuteen yhteisöönsä, jos haluaa edistää kaikkien yhteistä hyvää.

      Poista
  30. On kiva tehdä oman viiteryhmän kannattamia ehdotuksia. Ei vastuusta tarvitse välittää, hallitus on sitten jo vaihtunut, kun minkä tahansa päätöksen vaikutukset alkavat yhteiskunnassa näkyä.

    Nytkin sanotaan, että työllisyys on noussut, kun aktiivimallista päästiin ja eläkeputki poistettiin. Kylmä totuus on kuitenkin se, että suurin osa nyt työllistyneistä on osa-aikaisia, ei jatkuvia työsuhteita. Lisäksi aktiivimalli kukkii jossain muodossa edelleen. Työttömät pitävät neljän duunin hakemista kuukaudessa mahdottomana, niin kuin se minustakin on. Ei sopivia työpaikkoja ole aina yhtäkään. Ja edelleen opiskelu työttömänä on kiven takana. Korvauksella on lorvittava joutilaana mieluummin kuin opiskeltava, josta rangaistaan.

    VastaaPoista
  31. "Niin Noora, seuraavaksi kun jonain hyhmäisenä syysyönä Rantakylän lepikosta joku Putinin näköinen korsto huuliaan lipoen ryntää sun kimppuuns sut raiskatakses, niin pääset pälkähästä sillä ettet vastustele vaan sanot vain että "okey, ei tehrä tästä mitään numeroo". Ja vaikka se hyökkääjä aktin (= molemminpuolisen tyydytyksen?) jälkeen kalauttaisikin sinua kovalla kengällä (made in CCCP) päähän, niin mitä moisesta. Tärkeintä on ettei tilanne eskaloidu, so. ettet huuda paikalle Siihtalan Piirin partiopoikia (made in U.S.A.). Koska Ne vaan turhaan aukoisivat siinä päätään. Pikkupojat.



    Mikä vastaukses tähän diletemmaan on. Perustelusi kiinnostavat, ei muu. (paitsi tietysti tykkään susta, mutta se on toinen asia, on)

    VastaaPoista
  32. Mikään Auervaara en koskaan ole ollut, enkä koskaan ole halunnut ollakaan. Mutta mielestäni naiset on kamalan kivoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eikä siis kyse sovinismista ole,tai 'kehumalla latistamisesta tai en muista mikä se teermi on... oi ei... jo oppikoulussa mun lähimmät uskotut oli tyttöjä, koska he olivat fiksumpia

      no, myöhemmin tuli sitten Simo Markku ja Niilo. Mutta tosiaan myöhemmin

      Poista
  33. Niin, nuorenapoikana ei yhtään ymmärtänyt millaista olisi/on/olla nuorenatyttönä. Sitä vaan tavallaan - viettiensä viemänä - kukkui "Kukkuu, Kukkuu", eli yritti houkutella naaraita luokseen, että... No, eipä/enpä silloin vastakaikua saanut. Oli pakko vaan (Turun Sanomien lukemisen lisäksi) vetää käteen ko. Turun Sanomiin, jonka sivut siitä hieman tahraantuivat...jos niin voi sanoa. Tai äsch, antaa olla.

    Mitäs siitä. Nuoruus nuoruutena ja elämä laiffina.

    VastaaPoista
  34. Bluesia ja amerikkalaista juurimusiikkia ylipäätään tietysti rakastan, mutta vanhuus ei tule yksin. Malmstenin Gorgi vain laulaa tämän niin hyvin, että en voi olla rakastamatta. Introt näissä vanhoissa ovat sairaan pitkät. "Hän kohta minut sitoi sängyntolppaan"

    VastaaPoista
  35. Käykö Keuhkoakin laulajana rakastan ja Irjaa. Irja on ihana!"

    VastaaPoista
  36. Ja Dallape, jonka Bruno Laakkoa Iines joskus laittoi. Dallape skulasi siinä Hallituskadulla Heimolan talossa. Kumpaakaan ei enää siinä paikassa ole, voihan vitalis, elikäs vittu.

    VastaaPoista
  37. Oikeasti Dallape ei voinut Bruno Laakon kanssa levyttää, koska se olisi ollut sopimusrikkomus. Orkesteri oli Bruno Laakko ja Lepakot.

    VastaaPoista
  38. Tämän ylittämättömän hienon esityksen Iines joskus laittoi. Aleksanterin jazzyhtye.

    VastaaPoista
  39. Kohtele hyvin sitä Pehtooriasi, Noora, sinulla on aarre hänessä. Ja kyllä sinä kohteletkin. Minullakin olisi nimittäin sarkaa ja verkaa, mutta kun yksin ei jaksa eikä viitsi. Pelto kasvaa heinää ja pajua, ja siellä joukossa vilisee kyitä, on meinaan nähty. Ennen se oli mustalla muovilla ja siinä päällä kasvoi mansikka. Rivit olivat suorat ja muurahaiset vielä kaukana.

    Nyt on täysi työ, että saan pidettyä polun auki siitä pellon reunasta, jotta päästään saunalle. Pelit on ja vehkeet apuna, ja niiden turvin työ kyllä käy, kun siihen jaksaa ruveta. Itsevetävä ruohonleikkuri on hyvä, samoin trimmeri on kätevä. Vaan iskepä lapiolla saviseen maahan, niin jo tarvittaisiin pehtooria. Joskus on pakko luovuttaa.

    VastaaPoista
  40. PS Tänä kesänä ajattelin panostaa valmiisiin kasvulaatikoihin, niin ei tarvitse kaivaa lapiolla maata. Pohjalle muovia ja päälle säkki tai pari multaa. Siihen nopeaa hernettä ja yrttejä ja salaattia, kenties muutakin.

    VastaaPoista
  41. Kivat aamuhumpat! Kiitoksia näistä musiikkilahjoista. Bruno Laakko ja Lepakot on suosikkejani tällä saralla. Nykyään ei vissiin enää saisi ottaa yhtyeen nimeksi Lepakkoja.

    VastaaPoista
  42. Dallapeessä soitti myös suuren muusikon ja jalkapalloilijan , Pahlmanin Kaitsun isä, Helge. Helge ja Kaitsu olivat molemmat suurmiehiä.

    VastaaPoista
  43. Pohjoisespa on melkein kotini, siellä ja Aleksilla töissä dallaan. Kappelin terassia usein tsuugaan ja tulee kaamean haikea olo, kun Juissia muistelen. Kun ei oo polvee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas Juice raikkaan näköinen ja oloinen videossa. Ah nuoruuden lumoa ja energiaa, kun kaikki on vielä edessäpäin!

      Poista
    2. En minä Appelsiinimehua henkilökohtaisesti tuntenut, fanina vain.

      Poista
  44. Uskon, että Pehtoori on äärimmäisen hyvin ravittu, kaikin puolin, kun muistelen kaikkia kokkauskuvauksiasi ja säilömisiäsi. Ja mikä matka yhdessä jo kuljettu! Hienoa näinä vaihtelevina aikoina, kertoo jotakin ihmisistä.

    VastaaPoista
  45. Riku varmaan tietää, missä Dallape on perustettu? Se on minulle tuttu paikka poikani nuoruuden harrastuksen tähden. Siellä on muistomerkkikin tai ainakin -laatta.

    Tunnustaudunpa minäkin vanhan musiikin ystäväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa, enpäs tarkkaan ottaen tiedä, enkä googlettamallakaan löytänyt selvää vastausta. Sörkassa, vai mitä Vallilaa se on, on Dallapen puisto. Pitkäaikainen tukikohtansa Heimolan talossa, roistot purkivat vissiin -69, on nykyisellä Yliopistonkadulla. Talossa, jossa Suomen eduskunta kokoontui parisenkymmentä vuotta ennekuin nykyinen kenkälaatikkotalo valmistui.

      Poista
    2. No nyt googlehaku "dallape muistolaatta" johdatti minut Dallapepuistoon. Tuskin sentään Harjun ruumishuoneessa?

      Poista
    3. On yksi nykymusiikkilaji, josta en nauti yhtään: rap-musiikki. En nauti siitä, että kappaleet puhutaan yksitoikkoisella hakkaavalla äänellä käsiliikkeitä tehden. Suoraan sanottuna en pidä esimerkiksi jotain Elastista hyvänä laulajana ollenkaan. Voin tietysti olla väärässä, sillä en itsekään omaa absoluuttista sävelkorvaa enkä taida pysyä nuotissa.

      Poista
    4. Elastinen on ihan kamalaa sontaa. Hyi saatana!

      Poista
    5. Niinpäs on, Hertsikan hepissä.

      Poista
    6. Manne tiesi! Kivinokkahan on vanhaa työväen virkistysaluetta ja siellä on mm. Ponnistuksen kenttä, maja ja sauna.

      Vaikka olen siellä vuosia pyörinyt, ja tiesin Dallapen historian, niin ei siitä ole kuin muutama vuosi kun pyöräilin siellä ja huomasin äkkiä laatan: tässä on perustettu Dallape.

      Pysähdyin, otin lakin päästäni ja vietin hiljaisen hetken. Ympärilläni humisi historia.

      Poista
  46. Enimenim ja Snoop Dog ovat tehneet joitain juttuja, joista tykkään, mutta vieroksun musiikkia, josta melodiat on hylätty liian vaikeina.

    VastaaPoista
  47. Kirjoitetaan miten Kirjoitetaan.

    VastaaPoista
  48. Englanninkielisessä rapissa on se puheen honottava katuslangi ärsyttävää. Ihan kuin tyypit, jotka eivät osaa omaa äidinkieleltään, mongertaisivat jotakin siansaksaa. Ja sitten vielä esimerkiksi suomalaiset rapparit matkivat tätä katujengiääntämystä ja käsiliikkeitä ihan kuin tuo slangipuhetyyli sopisi tänne pohjoisiin oloihin, jossa ihmiset pääsääntöisesti osaavat lausua hyvin äidinkieltään lauluissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS En tarkoita, ettei englannin kieltä saisi käyttää, en ollenkaan. Vaan ainoastaan se katujengienglanti on se, mitä en jaksa kuunnella.

      Poista
    2. Tarkoitat, että afroamerikkalaisten apinoimisen sijaan tekisivät omaehtoista rappia. Kannatan.

      (Tosin en aio sitäkään kuunnella.)

      Poista
  49. Mutta kukas on sitten Juutas Käkriäinen, tuo väkivahva, itsepäinen ja patalaiska äijänköriläs?

    Omapäisiä laiskureitahan täältä löytyy, mutta eipä taida vastaavaa katu-uskottavuutta olla muilla kuin Riemun Rikulla, vähiten vetelykseltä!

    VastaaPoista
  50. Rap olisi aikamme runonlaulantaa... aika hyvä pointti, en ole tullut ajatelleeksi. Eroja toki on.

    Olen usein verrannut "rap-lyriikkaa" entisajan kotiseuturunoilijoiden surkeaan riimittelyyn: kalikkasäkeet siirtyivät seurojentalolta jättiareenoille.

    Nykyrunoudessahan loppusoinnut katosivat jo aikaa sitten, vaikka suomen kieli on harvinaisen otollinen riimitykseen - meillähän sanajärjestys on vapaa ja sana taipuu sadalla tavalla.

    VastaaPoista
  51. Kas, sopivasti tartuinkin aiheeseen uudessa jutussa Nooran lausahduksen innoittamana. Rap on katurunoutta.

    VastaaPoista
  52. Asiasta kolmanteen näin lopuksi. Luin pettyneenä THL:n uusinta tiedotetta neljänsistä koronarokotuksista.

    Vanhemmat ihmiset ovat kuolemanvaarassa, sanoo Mika Salminen, pulska punaposki. Heitä tulee kuolemaan vielä lähiaikoinakin koronaan, hehheh. Mutta eisevväliä, emme anna rokotteita silti kuin riskiryhmiin kuuluville harvoille vanhuksille. Koettakaa pärjätä, eikä mitään suosituksia yhtään mistään tarvita. Hehheh. Uusi omikronvarianttiversiokin jyllää, mutta ans kattoo nyt, hehheh.

    Miksi hallitus on nyt ihan hiljaa? Miksi kukaan ei tee mitään? Miksi ihmeessä vanhempaa väkeä ei voida rokottaa, kun rokotteista ei kerran ole pulaa? Kuka siellä rokotteiden päällä istuu, kun muussa Euroopassakin useissa maissa jo 50 - 65-vuotiaatkin on rokotettu jo neljästi? Miksi vain Suomi on hylännyt kansalaisensa?

    VastaaPoista
  53. Onnea, Noora! Ainahan kaikista rokotteista voi periaatteessa jotakin tulla, mutta harvoin muuta kuin kipeytynyt käsivarsi ja lieviä flunssan oireita, kuumettakin. Nämä menevät parissa päivässä ohi.

    On kyllä nihkeää tämä Suomen rokotuspolitiikka verrattuna vaikka Ruotsiin, Saksaan, Britteihin ja muihin EU-hyvinvointivaltioihin. Minusta vanhemman väen vaaraan saattaminen on asia, josta joku on vastuussa, jota ei nyt kanna. Me emme yleensä lähde barrikadeille, vaikka nyt pitäisi. Ei ole liikaa pyydetty saada rokote, joita on varastossa ja jotka eivät edes kaikille nuoremmille kelpaa.

    VastaaPoista