Olen laihtunut kolmessa viikossa 4,8 kiloa, vaikken ole ollut tietoisella dieetillä. Satuin vain käymään terveydenhoitajalla valittelemassa huimausta ja tensio neck -oireitani ja oikeassa korvassa jatkuvasti läsnäolevaa sydämen jumputusta. Hän mittasi verenpaineeni ja totesi sen olevan liian korkea, alapaine huiteli yli sataa.Jouduin mittausseurantaan ja lääkäri määräsi verenpaineeseen lääkityksen, joka pahensi huimausta ja pahaa oloa. Ruoka ei yksinkertaisesti mennyt alas, muu kuin hedelmät ja kylmä tonnikala keitetyn riisin kera. Piti istua keskellä sohvaa, kiinnittää katse ikkunasta näkyvään tuomipihlajaan, jotta huimaus lakkaisi. Kun kiersin päätä tai nousin yhtäkkiä seisomaan tai menin makuulle, maailma keinahti.
Paine on edelleen korkea, koska tensio neck -oireet eivät ole menneet ohi ja niskajännityshän nostaa verenpainetta. Teen nyt pari kolme kertaa päivässä luonnonmukaiset jumppaliikkeet, joilla huijataan huimaus esiin, jotta aivot tottuisivat siihen. Näin huimaus saadaan pois ilman lääkitystä. Kävin lisäksi tilaamassa erilliset lukulasit tietokonetyöskentelyä varten, koska moniteholinsseillä pää joutuu luonnottomaan asentoon, kun niska kekassa hakee sattumaa linssin alareunasta, jossa lukualue aina on. Yksiteholukulaseilla voi lukea myös linssin yläosalla niska luonnollisessa asennossa.
Olen nyt ottanut tavakseni panna tietokoneen kiinni jo alkuillasta, jotta silmät ja aivot saisivat lepoa. Jatkuva ruudun tuijotus antaa aivoille liiaksi työtä, ja seurauksena voi olla erilaisia näköhäiriöitä.
Minullahan oli ennen tammikuista lasien uusimista ns. silmämigreenikohtaus, jossa näkökenttääni ilmestyi silmät sirrallaan suoritetun pikkiriikkisen blogitekstin tihrustelun aikana vaalea pieni alue, jossa oli puna-musta-kelta-sininen sahareunus, kuin dadataidetta Dalin maalauksesta. Läntti laajeni kaiken aikaa, kunnes iloinen sahareunus haihtui näkökentän ulkopuolelle. Ilmiö esti lukemisen, koska se sumensi näkökentän, ja lähdin tietenkin päivystävälle niiltä sijoilta kysymään ilmiötä, josta en ollut kuullutkaan. Lääkärin mukaan kyseessä oli sinänsä viaton silmämigreenikohtaus, jossa aivot yksinkertaisesti kieltäytyvät kuormittumasta liikaa ja reagoivat ratahäiriöllä. Onneksi kohtaus meni vartissa ohi eikä ole uusinut. Lääkärin mukaan mm. työterveysvastaanotoilla on ilmennyt lisääntyvässä määrin erilaisia silmäoireita jatkuvan päätetyöskentelun vuoksi.
Itse mietin sitä, että en halua koskaan lukea kokonaista kirjaa netistä. En vastusta tekniikkaa jääräpäisyyttäni, vaan minusta e-kirjalla ei yksinkertaisesti ole tulevaisuutta, koska siinä tulee vastaan ihmisen rajallisuus. Tietokoneen ruutu välkkyy koko ajan aivoja rasittavasti, vaikka silmä ei sitä huomaakaan - aivot kyllä. Tekniikka ei voitakaan ihmistä, vaan ihmisen fysiikka asettaa sille suitset. Parhaimmillaan e-kirja ehkä toimii lähdeteoksena, josta noudetaan, josta tarkistetaan.
Ja muuten vielä, koneen sijoittaminen oikealle korkeudelle on tärkeää. Ei riitä, että tuoli on hyvä ja näppäimistö oikealla korkeudella. Monitorin tulisi olla katseen alapuolella, joten paras on sellainen pöytä, jossa koneen voisi sijoittaa koloon, pöydän pintaa alemmas. Sellainen on nyt sitten ostoslistallani, kunhan tästä tokenen.
(Maalaus Albert Edelfelt)
Niskajännitys nostaa verenpainetta?! Oho. Enpäs tiennytkään. Joka päivä sitä oppii jotain uutta.
VastaaPoistaEn minäkään haluaisi lukea kirjaa näytöltä. Tämä on tosi tylsä lukuasento ja kirjaa pitää saada kosketella käsin.
No, näin lääkäri minulle sanoi. Ei tietenkään varmaankaan niin, että aina ja kaikilla, vaan niin että kohonneen verenpaineen yksi syy on päällä oleva tensio neck -tila.
VastaaPoistaKirjoituksessasi oli paljon uutta tietoa. Niskajännitystä on ollut minullakin, mutta onneksi verenpaineeni on matala. Huimaus on todella kamalaa ja sen kanssa eläminen ei ole kivaa, vaikka se olisi pientäkin (tiedän kokemuksesta). Silmämigreenin oire on myös tuttu, sillä olen 9-vuotiaasta saakka sairastanut klassista migreeniä, johon kuuluu tuo näköhäiriö. Se on hyvä ennakkotieto, sillä päänsärky ei yleensä pääse pahaksi, kun ottaa näköhäiriön ilmaannuttua heti lääkettä.
VastaaPoistaToivottavasti pääset äkkiä siitä huimauksesta!
Käytätkö litteää näyttöä vai tavallista putkinäyttöä. Silmä kestää litteän näytön käyttämistä huomattavasti paremmin. Jos käytät putkinäyttöä onko se asennettu optimaalisesti ja onko taajuus (hrz)säädetty mahdollisimman korkealle, eli siihen minkä näytönohjain pystyy.
VastaaPoistaAika hurjat painonpudotuslukemat sulla! Tuo mitä kirjoitit noista näyttöjen paikasta yms. on kyllä totta. Töissä mulla on nuo näytöt, tuolit ja pöydät asetettu prikulleen oíkein kun siellä saa tilattua ergonomiaan perehtyneen henkilän (oisko ollut ihan fysioterpeutti)katsomaan ja auttamaan kaiken säädössä eikä töissä niskat mee koskaan jumiin. Lukulasit oli pakko hankkia kesällä vielä lisäavuksi. Kotona sitä sitten könöttää läppäri sylissä ties missä ja se tuntuu kyllä hartioissa :(
VastaaPoistaKäytän enimmäkseen putkinäyttöä eli siis klassista pöytäkonetta.
VastaaPoistaKatsoin äsken kohdasta Ohjauspaneeli näytön tarkkuuslukemat ja ne ovat 1024 x 768 kuvapistettä, eli asteikon alapäässä. Koetin säätää ne isommiksi, mutta ruutu alkoi vipattaa silmissä, ja järjestelmä piti palauttaa uudelleen! Olikohan tämä se Hz-juttu ollenkaan.
Iltaisin käytän läppäriä, joka on olkkarissa aina auki, milloin sylissä, milloin sohvan edessä olevan vanhan arkun päällä, eli hyvin matalalla. Voipi siis olla, että yritän hankkia myös litteän näytön pöytäkoneeseen, jos sen näyttö on silmille parempi.
Läppäriä en tahdo ainoaksi koneeksi, koska siinä taas ranne ei kestä luonnotonta koneen keskellä sijaitsevaa touch pad -hiirisysteemiä. Käsi vääntyy luonnottomaan asentoon, samoin selkä kiristyy ja hiirikäsivaivat alkavat.
Jaapa jaa, tuntuu siltä, että paras olisi vaan vähentää koneorjuutta. :)
Hrz lukema mahdollisimman korkealle, 80- 100 mikäli muut asetukset sen kestää. Värejä voi vähentää 16 bittiin jos 32 on päällä, silmä ei eroa huomaa.
VastaaPoistaLäppärissä on pistokereiät näppikselle ja hiirelle, ulkopuolisia käyttämällä saa paremman ergonomian jos läppärin näppis ja hiiri tuntuvat epämukavilta.
Mutta siis, mikä se hz-lukema on, mistä sen saa esiin säätämistä varten. Oliko se tuo kuvapistejuttu? Kun missään ei lukenut hz?
VastaaPoistaonneksi olette jo eläkkeellä
VastaaPoistaHeheee.
VastaaPoistaEnnenaikaisella tosin. Mutta kuitenkin. Ja kyllä täällä Blogistanissa kaikki ovat sinuja keskenään. Vai halusitko korostaa jotakin ja tehdä ikä- ja hajurakoa? :D
Mikä se "tension neck" oikein on? Tuossa kuvassa niska näyttää nätiltä ja korvakin nousee nätisti löysän nutturan tueksi. Kukkahattukaan ei näy.
VastaaPoistaNo se on ns. jännitysniska, joka tulee usein liian tunnollisille työntekijöille, jotka eivät osaa tai ehdi relata esim. koneen äärellä tai kirjoituspöydän yllä.
VastaaPoistaOireet ovat eritasoisia alkaen lihaskireydestä aina päänsärkyyn ja hönttiin oloon asti; monesti tuntuu kuin pään ympärillä olisi kireä panta, joten löysäkin nuttura kannattaa päästää valloilleen, hiukset auki.
Hankalinta on, jos vaivaan liittyy ns. hyvänlaatuinen asentohuimaus niin kuin meikäläisellä nyt. Ahkera jumppa tuottaa kuitenkin tulosta ja nyt on jo parempi olo. Kohta pääsen taas sauvakävelylenkeille.
Tosi hyvä yleishyödyllinen lastu!
VastaaPoistaOlisipa joku aikanaan varoittanut minua jännitysniskasta ja muutenkin selittänyt ergonomiaa. Tieto ja ennaltaehkäisy on valttia näissä asioissa. Minkähänlaisia vanhuksia näistä tietsikka-ajan lapsista tulee?
Kokeilen tällä hetkellä homeopatiaa joka vaikuttaa tehoavan tensiooni. Vaikea vielä sanoa varmaksi koska tällaiset kaularanka- ja selkärankavammat ovat hitaasti paranevaa lajia, mutta olen aika toiveikas tähänastisten tulosten perusteella.
Fysioterapeutin neuvomat venytykset auttavat aika tavalla. Teen aamuin ja illoin. Jos unohdan, jäykkyys palaa niskan seudulle.
Rennompaa oloa, äläkä näpyttele liikaa päretekstejä :)
Rita, juuri naputtelin pitkän päreen, sillä olo on jo parempi. :)
VastaaPoistaOlen kiinnostunut homeopatiasta, mutta näillä seuduilla ei ole sellaisia hoitomuotja tarjolla. Vahinko!
Jos käytät putkinäyttöä onko se asennettu optimaalisesti ja onko taajuus (hrz)säädetty mahdollisimman korkealle, eli siihen minkä näytönohjain pystyy.
VastaaPoistaOn hieman pikkumaista puuttua tähän, eikä niin kovin järkevää edes, sillä harva kuitenkaan ymmärtää mitään siitä, mitä kirjoitan.
Virkistystaajuus asetetaan pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella, eli siihen, mihin kumpikin pystyvät korkeintaan.
Katsoin äsken kohdasta Ohjauspaneeli näytön tarkkuuslukemat ja ne ovat 1024 x 768 kuvapistettä, eli asteikon alapäässä.
Iines-neiti puhuu nyt näyttötarkkuudesta. Se on eri asia kuin virkistystaajuus.
Hrz lukema mahdollisimman korkealle, 80- 100 mikäli muut asetukset sen kestää. Värejä voi vähentää 16 bittiin jos 32 on päällä, silmä ei eroa huomaa.
Suonette anteeksi ja annatte minun korjata, sillä tämä vaatii ehdotonta oikaisua. Eron 16- ja 32-bittisten värimaailmojen välillä havaitsee sokeakin, jos sallitte minun käyttää noin karkea vertausta. 16-bittinen värimaailma on kauhea katsoa, jos haluaa katsella valokuvia ja muuta taidetta.
Nooh, kuulehan, putkinäytön tarkkuudesta tuo neuvojakin puhui, ei käyttänyt virkistystaajuutta. Tietenkin etsin sitten näytön tarkkuuden nappulaa säädelläkseni systeemiä.
VastaaPoistaKummaa kyllä, miten joku ystävällinen sielu aina antaa ohjeita, mutta ei osaa neuvoa, mistä kohtaa tumpelon kuuluu klikata. - Siis tämä anonyymi, et sinä Mikko.