Lähes joka kolmannelta suomalaisvanhemmalta puuttuu ominaisuuksia, joita vanhemmuus vaatii, väittävät Jyväskylän yliopiston tutkijat Pekka Kosonen ja Pekka Räihä.Tutkijoiden mielestä vanhempien roolissa on tärkeää osata kohdata oma lapsi, sietää erilaisuutta ja luoda suhteita muun muassa lapsen hoitajiin ja opettajiin. "Tämä asiantuntijuus pitäisi vanhemmalla olla. Muuten tulee ongelmia", Kosonen sanoo.
Kosonen ja Räihä pohtivat sitä, että mitä jos syy koulun järjestyshäiriöihin ei välttämättä olisikaan oppilaissa tai liian suurissa luokissa, vaan siinä että vanhemmat ovat ikään kuin väärällä alalla. Vanhemmuuteen voi hupsahtaa vaikka ehkäisyn pettäessä tai väärin motiivein.
Kosonen ja Räihä haluavatkin päivittää käsityksen hyvästä vanhemmuudesta. "Yllättävän moni vanhemmaksi aikova ajattelee edelleen, että vanhemman tärkein tehtävä on pitää lapset kurissa."
Monella vanhemmaksi aikovalla on tutkijoiden mielestä nimenomaan halu esiintyä auktoriteettina. "Aika moni on pienestä asti nauttinut siitä, että saa käyttää valtaa tai määräillä kotileikeissä. Vanhemmat eivät kuitenkaan sitten välttämättä jaksakaan kuunnella omaa lastaan. Turhautuminen syntyy siitä, kun pitää käyttää aikaa mieluisammilta puuhilta ja kuunnella lasta."
Vuonna 2003 Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksessa alettiin tosissaan harjoitella vanhemmuutta. Lasten erilaisuutta opeteltiin sietämään vanhemmille perustetuissa kasvatusryhmissä. Tarkoitus oli luoda ikään kuin kotitilanne, jossa lapset ovat yksilöitä.
Pian havaittiin, että kaikki näin kasvatettavat lapset eivät oppineet vaadittavia taitoja vanhemmiltaan. "Jos tuli pattitilanne, ongelmista vetäytyminen oli yleistä. Joku vanhempi puolestaan poltti päreensä. Havaittiin, että kaikkien kyky toimia ongelmatilanteissa ei ole sellainen kuin vanhemmilla pitäisi olla, eivätkä kaikki olleet koulutettavissa vanhemmuuteen", Räihä kertoo.
Koska tutkijat pitivät kykyä selvitä kiperistä tilanteista vanhemmille tärkeänä ominaisuutena, vanhemmaksipääsykriteereitä päätettiin Jyväskylässä muuttaa. Halu saada oma lapsi ei enää saisi merkitä yhtä paljon kuin ennen. "Joillakin on esimerkiksi kyky nähdä vika jatkuvasti lapsessa. Ihmistä, joka ei pääse tällaisesta irti, ei pidä päästää vanhemmaksi", Räihä sanoo.
Pekka Kosonen kuvailee tilannetta psykologin näkökulmasta: "Kyky vastaanottaa ympäristön viestejä on synnynnäinen, mutta se voi pilaantua esimerkiksi traumaattisten kokemusten takia. Pitäisi karsia ne vanhemmat, joilla tämä kyky on vaurioitunut ja joille on muodostunut liian vahvoja puolustusmekanismeja."
(Maalaus Paulis Postazs)
* Fantasiajutun lähde: Helsingin Sanomien artikkeli "Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia".
Mitenköhän se karsinta sitten suoritettaisiin? Eikö ole mahdollista, että nuori ihminen, jolla ei ole vanhemmuustaitoja, voisi kasvaa hyväksi vanhemmaksi lapsensa kanssa? Kaikkihan tekevät virheitä vanhempina. Lisäksi on tosi yleistä, että ihmiset uhoavat, että "kun minä saan lapsia, pidän huolen, että ne käyttäytyvät hyvin ja pidän tosi kovaa kuria" ja kun he saavat lapsia, kaikki ennakkoajatukset ja päätökset karisevat, kun he oppivat elämään lapsen kanssa. Siinä muuttu moni asia, kun saa oman lapsen. Ei pitäisi tuomita etukäteen huonoksi vanhemmaksi.
VastaaPoistaVai onko tarkoitus järjestää vanhemmuuskursseja lapsia suunnitteleville tai haluaville? Se, joka ei läpäise kurssia, ei saa hankkia lapsia? Lapset otetaan huostaan heti syntyessään? Tai miten olisi pakkosterilointi? Lastensuojelu heti mukaan ja kolmannesta virheestä lapsen kanssa lapsi otetaan huostaan?
-minh-
Heh, viimeinkin keino, jolla saadaan väestöräjähdys pysäytettyä - vanhemmuus luvanvaraiseksi:D
VastaaPoistaMinh, kyseessä on fantasiajuttu opettajien ammattitaitoa koskevasta artikkelista. :)
VastaaPoistaPS 1 Minh, minun on pakko kehua ylettömästi sinun uusinta postaustasi paniikkiäidistä. Nauratti ja itketti yhtä aikaa! Sinä ainakin välität lapsestasi, ja paljon!
PS 2 Tuosta Minhin linkistä kannattaa nyt siis käväistä lukemassa tuo tarina panikoivasta äidistä. Sopinee tämän päreen aiheeseenkin hyvin.
Koska koirien hoitamisessakin vaaditaan enemmän tarkkuutta on se kummaa, ettei lastenhoitoon saada mitään järkevää opastusta.
VastaaPoistaTack. Äntligen någon som förstår.
Neuvoloissa järjestetään synnytysvalmennuksia. Mielestäni samalla tavalla pitäisi pitää ensimmäistä lastaan odottaville lastenhoitokursseja, joiden pääpaino olisi lasten kasvatuksessa.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että oikea lasten kohtaaminen ja kasvatus on vajavaista ja sillä on rankatkin seuraukset. Sitäpaitsi tämä kertautuu sukupolvelta toiselle.
Miksi te opettajat, entisetkin, suivaannutte joka ikinen kerta, kun joku kritisoi opettajuutta?
VastaaPoistaJa miten on mahdollista, että - kuten tämäkin postauksesi osoittaa - koette opettajan vastapuoleksi vanhemmat?!?
Minusta oli ilahduttavaa, että vihdoinkin joku toi esiin sen, että opettajan ammattitaitoon täytyy sisältyä myös kyky toimia lasten vanhempien kanssa yhteistyössä ja kuunnella sekä oppilaita että vanhempia. Nimenomaan tämä on minusta ollut kaikkien kolmen lapseni koulu-uraa seuratessa melko heikolla tolalla.
Tiina
VastaaPoistaEn minä suivaantunut nyt, vaan koin jonkinlaista naurunsekaista voimattomuutta näiden tutkijankammioissa elävien kasvatusalan propellipäiden vuoksi.
On päivänselvää, että opetusalalla on leegio alalle sopimattomia opettajia, aivan samoin kun on mihin tahansa ammattiin sopimattomia työntekijöitä, joilla on erilaisia motiiveja ammattinsa valintaan.
Opettajat vain ovat tuhannen taalan paikalla, josta aukeaa laaja näköala suomalaisen lapsen elämään ja koko kasvatus- ja opetusmaailmaan. Kyse ei ehkä olekaan vastakkainasettelusta, josta haluan sanoutua irti, koska opettaja ja oppilas istuvat aina samassa veneessä, johon mahtuisivat vanhemmatkin mieluusti mukaan.
Oletko tullut ajatelleeksi, että opettajilla on ehkä kuitenkin sinua enemmän taitotietoa lasten maailmasta ja koko kasvatuksesta kuin sinulla on? Kenties opettajat ovatkin oikeassa silloin, kun peräävät vanhemmilta vastuuta lapsistaan? Eivät kai korkeasti koulutetut ja lisäkurssitetut kasvatusalan ammattilaiset, joilla on lisäksi vuosien kokemus ja useimmilla sydän paikallaan, turhaan esitä näitä kysymyksiään kotien vastuusta?
On monesti ja moniaalla todistettu se asia, että syynä kotien ja koulujen vähäiseen yhteistyöhän ei ole ensisijaisesti opettajien haluttomuus, vaan vanhempien tavoittamattomuus.
Ne vanhemmat, joita kipeimmin kaivataan tähän yhteistyöhön tai oman lapsen asioiden edistämiseen, eivät koskaan tule kutsustakaan koululle, eivät osallistu yhteisiin tilaisuuksiin. Tavoitettavissa ovat juuri ne vanhemmat, joiden lapsilla ei ole suuremmin ongelmia koulunkäynnissään.
Ja toinen syy on luonnollisesti säästöbudjetti, jolla yhteistyöhön käytettävää resurssia on pienennetty minimiin. Eiväthän psykologit tai sairaanhoitajatkaan tai et varmaan sinäkään tee ilmaista työtä oman työsi päälle, joten eivät toki myös opettajat, vaikka totuus on, että jokaiselle opettajalle tulee vuoden mittaan useita kymmeniäkin tunteja palkatonta työtä.
Jos ei kunta maksa palkkaa, ei opettaja voi hoitaa näitä ylimääräisiä tunteja, vaikka tahtoisikin. Kaikkien etu voisi olla, että lasten ongelmia selvitettäessä lähdettäisiin vihdoinkin kasvattamaan tai pikemminkin opastamaan myös vanhempia.
Ongelmanratkaisu ei voi olla se, että tehtaillaan nykylapselle sopiva opettaja. Ei sellaista olekaan eikä se niinpäin mene!
Tai ehdotan, että tehdään se piparkakkutaikinasta tai muovailuvahasta, niin tulee mieleinen. Henkeä siihen vaan on vaikea näillä eväin puhaltaa.
Ongelmanratkaisu ei voi olla se, että tehtaillaan nykylapselle sopiva opettaja. Ei sellaista olekaan eikä se niinpäin mene!
VastaaPoistaLinkkaamassasi HS:n haastattelussa Pekka Räihä, kasvatustieteen lisensiaatti, sanoo: "Joillakin on esimerkiksi kyky nähdä vika jatkuvasti toisessa. Ihmistä, joka ei pääse tällaisesta irti, ei pidä kouluttaa." [Opettajaksi päättelen.] Jutusta ei käynyt selväksi, onko toinen Pekka (Kosonen, yliopistonlehtori, VTT, dosentti) pahempi.
Minun mielestäni kasvattajien ja opettajien tulisi tuntea oppilaansa kuin myös vanhempien lapsensa eikä päin vastoin.
Juu, fantasiajuttu oli ihan loistava, tällaisia kysymyksiä vain herää, kun aiheesta puhutaan nykyään ihan reaalitasollakin:) Ainakin netissä on keskustelupalstoilla kaikenlaista juttua nykyajan vanhemmuudesta ja siitä, kuka saisi olla vanhempi ja millä perusteella.
VastaaPoistaPaniikkiäitinä on joskus raskasta elää, mutta onneksi kirjoittamalla saa myös perspektiiviä omaan kohellukseensa:D
-minh-
Erinomainen kirjoitus! Minua tuo Hesarin teksti olisi ärsyttänyt, jos olisin sattunut lukemaan sen ensin. Sinun fantasiasi jälkeen nuo hassut mielipiteet lähinnä huvittavat. Opettaja-sanan voisi tietysti korvata myös sanalla ihminen - menettämättä olennaisinta. Voi kun ihmiset tietäisivät millaiseen kasvatus"tieteeseen" heidän veroeuronsa menevät.
VastaaPoista"Yllättävän moni opettajaksi aikova ajattelee edelleen...". Opettajat siis eivät ole muuttuneet. Kuitenkin ongelmana on oppilaiden käyttäytymisen muutos. Minusta logiikan pitäisi johtaa syiden etsimiseen toisaalta?
No! Huomenna taas nauttimaan siitä että saa käyttää valtaa ja esiintyä. Toivottavasti lukiolaiset ovat hiljaa, ettei vain joudu kuuntelemaan toista. Jos ne puhuvat, vetäydyn tilanteesta ja karkaan nettiin lukemaan fantasiasi uudelleen.
Aivan mainio käännös!
VastaaPoistaJaa, jaa. Kunpa joku kertoisi, miten vanhempien kanssa voi tulla toimeen?
Minusta surullisimpia tapauksia oppilashistoriassa olivat - ja ovat edelleen - ne tapaukset, joissa vanhemmilla ei ollut mitään tietoa lapsensa olinpaikasta tai liikkeistä. Jouduin joskus soittelemaan nuoren perään, vaikka ikää oli jo 16 vuotta, kun opintotukilautakunnasta tiedusteltiin poissaolotuntimääriä ja niiden syitä, jotta tukea ei evättäisi hurjien poissaolojen vuoksi.
VastaaPoistaYhdyn siis tuohon yllä esitettyyn näkemykseen, että kuvio menee niinpäin, että aikuisen, oli kyseessä sitten vanhempi tai opettaja, tulisi tuntea lapsi eikä vain lapsen aikuista.
Mikä sitten on avain lapsen tuntemiseen? - Tässä yhdyn siteeraamieni tutkijoiden näkemykseen siitä, että kasvattajalla, sekä vanhemmilla että opettajilla, tulee olla kyky vastaanottaa ympäristön viestejä, ja tämä taito on synnynnäinen. Sitä ei opetella. Missä määrin ymmärtävää kuuntelua voi harjoitella, on minulle yhä edelleen arvoitus.
Toisaalta ajattelen niinkin, että avainsana hyvään opettajuuteen ja kasvattajuuteen on yksinkertaisesti rakastaminen, todellinen ja synnynnäinen filantropia, kyky tuntea tunteita ja asettua toisen asemaan kuvitellen, miltä hänestä tuntuu jossakin tilanteessa.
Ristiriitaiseksi tämän tekee se, että näin varustettu ihminen, ennen kaikkea opettaja, kokee väistämättä työnsä nykykoulussa myös raskaaksi, koska näkee lapsen ja joskus, harvemmin tosin, kokonaisten luokkienkin pahan olon voimatta muuttaa asioita resurssien ja keinojen puutteen vuoksi. Hyvin usein opettaja on myös aivan yksin näiden ristiriitatilanteiden keskellä.
Hoitotiede on ollut edellä mitä pedagogiikka ei ole osannut ottaa omakseen, (jostain syystä, jota silti ihmettelen). Noviisista ammattitaitoiseen opettajaan on estetty, ehkä tahallaan? Tahallisuus siksi, että tarkastelutapa ei synkronisoi rahan liikkeisiin, eli raha ja pedagogiikka ovat koira ja kissa. Se taas johtuu siitä, että raha lisääntyy hyödyntämällä ihmisenergiaa (ja niin kauan kun ihmisiä syntyy enemmän kuin tarpeen se on paha logiikka) kun pedagogiikka lisääntyy (tai elämän laatu lisääntyy) päinvastaisella logiikalla; hidastamalla rahan liikkeitä, jotta yksilö jaksaa olla oppimisprosessissa mukana.
VastaaPoistaLopputulos on se, että vain ne, jotka oppivat riittävän nopeasti pääsevät eteenpäin ja ne, joiden oppiminen on suhteessa hidasta joutuvat epäsuosioon. Silti tässäkin on vaaransa: jos kasvatamme vain ns. nopeita oppijoita kasvatamme vain teknisesti näppäriä tai manipuloivia (kortikaalisten aivoalueiden kautta ajattelevia eli heidän aivot eivät käytä koko aivo-kapasiteettia niin, että olisivat sekä semanttisesti että ongelmanratkaisussa korkealla. Nyt kasvatetaan (tieteen tahtoen) otsalohkoa, joka samalla pienentää semanttista osaamista mikäli sama henkilö ei pääse tästä ymmärtämään.
Tämä on se, mitä tulin yliopistoon tutkimaan mutta kukaan ei antanut sitä tehdä. Ei ensimmäinen professori eikä jälkimmäinen. Tätä en osannut ehkä kertoa riittävän tarkasti mutta olen edelleen tätä mieltä, että annetaan vääriä tietoja tahallisesti mm opetusviranomaisille ja he taas eivät kykene olemaan riittävän vahvoja ja itsenäisiä. Politiikka näet tukee väärää formaattia sillä se tuo rahaa.
Mutta nettotulos on silti konkreettinen hinta tälle mitä olemme rakentaneet ja sen voimme todeta mm kasvavalla lasten- ja naisten huonovointisuudella. Tätä en saanut selvittää enkä edes käydä semiotiikkaan, jonka kautta olisin
näyttänyt manipulatiivisyyden mustaa voimaa (manipulointi tehdään ihmisen omien tarpeiden kautta).
Psykiatria on luonteeltaan manipulatiivinen mutta jos se pakottaa ihmisiä sairaaseen systeemiin, manipuloidaan väärään suuntaan.
Tämä on oikeasti hirvittävän suuri asia ja harva edes haluaa ymmärtää.
Mina en uskalla kasvatuksesta sanoa mitaan, tiedan kylla kun naen virheen mutten sano sita. eiko aiha ole yhta arka kuin vaikka uskonto
VastaaPoistaOpettajavaimoni reaktio tuohon artikkeliin oli suunnilleen samanlainen kuin Iineksellä.
VastaaPoistaJa aivan samoin vaimollani on joka vuosi oppilaita, joiden vanhemmat eivät osoita mitään kiinnostusta lapsensa koulunkäyntiin. Samat vanhemmat myös karttavat opettajan yhteydenottoja.
Poikani on nyt kuudennella luokalla ja ekaluokasta asti mukana on kulkenut sama poikalauma ja tunnen useimpien poikien vanhemmat ja kasvatustavat.
Joukossa on poika, jonka äiti on varmaan aktiivisin yhteydenpitäjä koulun suuntaan. Opettajalle satelee kritiikkiä ja vaatimuksia vähintään kerran viikossa.
Oikeasti syynä ongelmiin on se, että poika on kasvanut, kuin sika pellossa. Hänelle ei ole koskaan asetettu mitään rajoja tai opetettu käytöstapoja. Jos on ollut tylsää, niin on lyöty sata!!! euroa kouraan ja sanottu, että osta kaikki puuttuvat pokemonkortit.
Äiti sanoo, ettei hän pysty kieltämään mitään pojaltaan, koska tämä on ainoa lapsi.
Työkaverini pojalta varastettiin kallis kännykkä koulupäivän aikana, mikä oli "opettajan vika" ja hän soitti opettajalle lauantai-iltana syyttäen tätä luokan lukitsemattomuudesta.
Opettaja oli luonnollisesti ollut närkästynyt puhelun ajankohdasta, mitä työkaverini ei ymmärtänyt ollenkaan.
Lopulta kun asiaa oli koulussa selvitelty, niin kävi ilmi,että luokka oli ollut lukittuna oppituntien ulkopuolella kuten oli koulussa sovittu. Eli puhelimen oli varastanut luokkakaveri tai poika oli hukannut sen jossain muualla. Silti jollain mystisellä tavalla juttu on kyseisen opettajan vika.
Onko muuten mitään järkeä ostaa alakoululaiselle yli 400 euron kännykkää? Ei minusta.
"Jyväskylän opeilla" täydellisessä maailmassa nämä olisivat helppo nakki.
Kuka on syyllinen -projektissa pitäisi olla asiantuntijoita (perhekeskeistä ohjausta) paikalla. Nyt ei ole sillä opettaja syyttää perheitä ja perheet opettajaa ja opettaja kenties vielä opetusalan päättäjiä. Tässä on silti olemassa ihan oikea logiikka; oikealla tavalla analysointi on myös mahdollista. Sitä ei vaan osata ja tämä on lopputulos.
VastaaPoistaKohtaaminen yksinkään ei riitä. Ei ole siis sympaattisesta mielestä kyse eikä epäsympaattisesta tahdosta. Kyse on aivan oikeasta asiasta; faktasta mikä on asia jota voi oppia tulkitsemaan ja se tulkinta menee lakien mukaan. Lait määrää; ei opettaja eikä perhe.
Mutta kun ihmiset eivät osaa eivätkä tunne lakeja; eivät tiedä mitä koululaissa sanotaan, mitä edes perustuslaissa sanotaan. Ollaan vaan ja yritetään miellyttää. Se ei sinänsä ole ikinä riittävää ja voi toimia aivan hädässä, ei pitkällä linjalla. Miksi näitä ei kouluteta ? (minä voisin ilmoittautua kouluttajaksi).
(taas varastetaan idea ja jätetään minut tänne kammariin: juuri tästä syystä, että pissa-aivot ovat saaneet päättää ketä kiusataan ja ketä ei: tämä on sitten sen seuraus).
HG:n ja muidenkin ajatusten pohjalta:
VastaaPoistaHG, haluaisin sanoa jotakin ajatuksistasi, jotka pyörivät minusta nyt yhtä vinhaan kuin manaamieni propellipäiden propellit, tosin nähdäkseni eri suuntaan, minkä on minusta hyvä asia.
Ensinnäkään ei suomalainen opettaja ole noviisi eikä kukaan ole estänyt hänen kehitystään vielä paremmaksi tarkoituksella. Tämä on hassua puhetta.
Suomalainen opettaja on maailman huipputasoa; missään ei ole parempaa opettajaa eikä missään taida olla parempaa koulua ja lasten kokonaisvaltaista hoitoakaan kuin Suomessa. Tästä on lukuisia mainintoja ja todisteita pitkin historiaa aina sotienjälkeisen Suomen noususta lähtien.
Neuvolatoiminnasta kaikki taisi alkaa 40 - 50-luvulla ja levitä sitten eri asteille, eri koulumuotoihin. Nyt olemme tässä tilanteessa, jossa lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja oppimattomuudesta (!) syytetään paljolti opettajien taitamattomuutta ja konservatiivisuutta.
HG, tiedän tasan tarkkaan, että kouluissa ei kasvateta nopeaan oppimiseen eikä nopeita oppijoita. Päinvastoin! Lapset ovat jo nopeita ja levottomia, kun he tulevat kouluun. On täysi työ saada heidät rauhoittumaan ja kuuntelemaan puhetta, jossa ei ole kuvaa ja liikettä! On iso työ poisopettaa lapset nopeudesta ja ylivilkkaudesta keskittymään asiaan hieman pidemmäksi aikaa kuin muutamaksi minuutiksi.
Sitä paitsi eri asteilla on yhä enemmän erilaisia oppijoita, jotka seuloutuvat esiin entistä tarkemman opetustyön ja hoitoverkoston ansiosta. Heidän kansssaan mennään aivan heidän omaa usein hyvin hidasta tahtiaan, patistamatta heitä eteenpäin ennen kuin he itse liikahtavat johonkin suuntaan opetuksen ansiosta.
Suo anteeksi, HG, mutta käsityksistäsi kuultaa ääretön teoreettinen hypoteettisuus, joka on tyystin vieras nykykoulun tavoitteille ja opetussuunnitelmille!
Eikä kukaan tahdo hakea syyllisiä, sillä pääperiaatteessahan koulu voi erittäin hyvin ja suurin osa lapsista samaten.
Jos mietitään sitä, kuten em. jyväskyläläistutkijat, että miksi nuoret eivät viihdy koulussa ja miksi tulee levottomuutta ja ns. kuriongelmia, niin syitä löytyy moniaalta, mm. perheiden ja kotien elämäntavoista ja valinnoista. Tämän toteaminen ei ole syytös mihinkään suuntaan, vaan se on kylmän rauhallinen fakta.
Ei syiden ja tosiasioiden tutkiminen tarkoita kenenkään syyttämistä, vaan kissan nostamista pöydälle, jos jotakin kerran halutaan muuttaa sillä perusteella, että tilanteeseen ei olla tyytyväisiä.
Itse olen miettinyt paljon sitä, että koulun pitää nykyään vastata lapsen mielikuvaa kivasta ja mukavasta, ja olla viihteellinen, jotta lapsi sanoo viihtyvänsä siellä. Syy miksi suomalaislapsi ei viihdy koulussa, saattaa siis olla elämän aineellisen puolen liiallisessa hyvinvoinnissa. Kun koulu ei olekaan kivaa viihdettä, tulee häirintäongelmia ja syytöksiä opettajaa kohtaan, joka ei ole syntyjään hyvä näiden viihteellisten pienokaisten kanssa. Tehdään siis heille sopiva opettaja, joka sietää eteentulevat kiperät tilanteet, kun lapset nostavat metakan!
Yhtenä keinona lisätä kouluissa rauhaa ja elämän syvempien arvojen etsintää voisivat olla taideaineet. Lapsi tarvitsee paljonkin asioiden pohdintaa ja ilmaisukanavia ajatuksilleen ja oman persoonansa esiintuomiseen. Urheilussa voi kokeilla vain fyysisiä rajojaan, mutta missä voi kokeilla henkisiä rajojaan? Suositan omakohtaisen hyvän kokemuksen ansiosta draamailmaisua, kirjoittamista ja kuvittamista ja videoiden tekoa sekä tanssia ja musiikkia kaikille asteille!
Vielä yksi kommentti:
VastaaPoistaTänään alkaa yhden uuden opettajan opintie, ts. tyttäreni pääsi suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja, ja ne alkoivat tänään. Jännityksellä odotan, mitkä ovat tunnelmat. :)
Minä olen pian 25 vuotta kuluttanut nimenomaan kouluproblematiikan miettimisessä sellaisesta näkökulmasta, miksi tietyt lapset vain voivat huonosti.
VastaaPoistaOsittain vastaus on syyllisyydentunteessa ja pahassa sosiaalisessa oletuksessa, että kaikilla pitää olla suurin piirtein samanlaiset elämät. Se on yksi harha mutta lapset elävät menetyksiä mm aikuisten kautta: jos faija dokaa ja lapsi näkee dokailun jonkun työn menetyksen seurauksena sitä ei kukaan de-mystifioi. Sitä sen sijaan ruvetaan voivottelemaan ja höösäämään joka on päinvastaista mitä pitäisi tehdä. Lapsi ei halua olla luuseri mutta yhteiskunta ottaa jotenkin rahakkaat "oikeina" esikuvina ja "köyhät" epäonnistuvina. Mutta tämä ei pidä paikkansa sillä hyvin moni superälykäs saattaa olla raha-metsästyksen ulkopuolella täysin omasta tahdostaan mutta se ei korreloidu älyksi vaan typeryydeksi. Paradigmamme on nostanut mm taloustieteen liian korkealle. Uskotaan niitä, joilla on isot veneet ja komeat autot, useita koteja ja loistavat juhlat. Niitä uskotaan kun kuvitellaan ns. oikeus ja kohtuus.
Lapsi on tämän sirkuksen uhri ja meidän koulumme on systeemin sisältä katsottu ihan loistava mutta surkea jos haluaisi murtaa tuon pahan oravanpyörän, joka entisestään lisää kahtiajakoa. Mitä siihen sanot? Uskotko, että valtavaa systeemiä johon kuuluu yhteiskunnan kaikki osatekijät muuttuvat itsestään?
Jos siis koulua tästä näkökulmasta tarkastelee koulu on disaster. Huono kuin mikä sillä meidän koulu sylkee liukuhihnalla systeemin ukkoja: sotilaita ja sitten niitä, joita rahan nimissä autetaan. Ja kun konsumerismia aiotaan vähentää niin auttaminen kasvaa merkityksenä.
Suomi ei nouse ikinä tässä vaan antaa muiden ottaa koska olemme niin huonoja ajattelemaan itse omilla aivoillamme. Koulumme PISA on sitä mitä Sudokun kauttakin saavutetaan: on helppo harjoitella sudokua ja lopulta pystyy tekemään ruudut muutamassa minuutissa, jopa sekunneissa. Ei se silti ole älyä vaan harjaantunutta tekemistä: aivoista tulee sudokun osaajia tai pisan osaajia. Se ei siis anna mitään neuvoja miten katsoa oman kuplan ulkopuolelle.
Eikä siitä saa puhuakaan ilmeisesti. Keep your bubble, sanoisin. Pitäkää, mutta älkää sitten ihmetelkö miksi huostaanotot jne lisääntyvät: ovat luonnollinen seuraus sillä yhdestä lapsesta voi saada peräti 1 milj SEK (tilasto Ruotsista). Nehän ovat kannattavia kuten narkkaritkin: ensin ostavat huumeita ja sitten heitä voi vielä pelastaa. Bisnis.
HG, sinä olet nyt vaatimassa koululta sellaista, että se kasvattaa lapsensa johonkin muuhun kuin vallitsevaan yhteiskuntaan.
VastaaPoistaNäytä minulle sellainen systeemi, jossa lapset osataan kasvattaa visioita varten, Utopialandiin! Näytä minulle Tulevaisuuden yhteiskunta ja vakuuta minut, että se on sellainen kuin juuri sinä sanot. Miksi minun tulisi uskoa sinua mieluummin kuin omia ajatuksiani?
Haaveilemasi systeemi on sula mahdottomuus: millä välineillä kouluttaa lapsi abstraktiota varten, ja kuka kouluttaa visioita varten?
Ei se riitä, että joku sanoo: Tämä on Totuus, kasvattakaamme lapset näin. HG; avaa silmäsi, sinun totuutesi on yksi muiden joukossa.
Nyt jo opetussuunnitelmissa ja opettajienkin visioissa on kasvattaa lapsista avoimia, itsenäisiä, omilla aivoillaan ajattelevia, kyseenalaistavia, muutosmyönteisiä. Ehkä tämä polvi, jota nyt näin kasvatetaan, onnistuu vihdoin vapauttamaan ihmisen kahleistaan.
Vaan: Onko tiellä päätä, onko ihminen koskaan valmis? Olisiko armollista hyväksyä se ajatus, että vain muutos on totta, ei ole pysyvää totuutta?
Jos opettajat ovat pääsääntöisesti tyhmempiä (mikä skaala tahansa) niin eivät voi opastaa itseään älykkäämpää.
VastaaPoistaTämän takia olisi syytä miettiä miksi meillä on koulu. Nykyään keskiluokkaiset ihmiset ovat koulun opettajia ja se luo juuri systeemin sisältä katsotun näkökulman. Okay niille, jotka ovat aikoneetkin tehdä systeemissä rahaa niille, joilla jo on rahaa. Jos sen sijaan Suomi oikeasti haluaisi kasvattaa rahaa (joka saattaa siis olla lähtökohtaisesti ristiriidassa näitten pohattojen kanssa ja heitä en mollaa rahojensa takia vaan puuttuvan emotionaalisen älyn takia joka on vain hypoteesi) niin pitäisi ymmärtää, että on pakko kasvattaa tietty uusi eliitti, joista tulee uuden älyn pitäjiä tässä maassa. Mutta sehän estetään.
Ja konsensus pitää keskiluokan tyytyväisenä ja hiljaisena. Onhan se raha aina niin lämittävä mutta sitten ei pidä kysyä niitä vaikeita kysymyksiä mitä itse jatkuvasti asetat: ne ovat omiaan syntymään nimeomaan sairaan systeemin takia.
Päätä.
HG,
VastaaPoistakyllä tyhmempi voi opastaa älykkäämpää. Ei äly ole tae taitamisesta eikä osaamisesta, eikä äly riitä, jos esimerkiksi sydän on kylmä. Tyhmältä voi oppia vaikka sitä sydämen lämpöä. Psykopaattikin on älykäs, mutta mikä olisi hänen antinsa?
Kysehän ei ole tiedonssiirrosta ylhäältä alaspäin, vaan kulkemisesta lähteen reunaan yhdessä.
Minun on vaikea ymmärtää puhettasi rahasta koulun yhteydessä. Ei kouluissa kasvateta ketään ruokkimaan rahan valtaa. Peräti höpöä puhetta. Jos näin olisi, niin eikö olisi loogista, että valtio syytäisi rahaa tähän opetustoimintaan, jotta homma saataisiin kunnolla pyörimään ja rahavirrat liikkeelle?. Nythän valtiovalta supistaa koko ajan koulubudjettia.
Muutenkin aliarvioit mielestäni keskiluokkaa puhumalla taas rahasta. Kyllä ihmisillä muitakin arvoja on.
Homo garrulus, juttusi alkavat mennä foliohattuosastolle tai sitten minun äly ei riitä ymmärtämiseen. Jälkimmäinen vaihtoehto on hyvin todennäköinen.
VastaaPoistaVoisitko selventää ajatuksiasi ja kertoa millainen olisi hyvä koulu.
Ja jos pystyt, niin yritä laskeutua minun tasolleni ja laittaa edes vähän konkretiaa mukaan.
Minä olen kyllä monessakin asiassa samaa mieltä HG:n kanssa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaIines: kuka on "kylmä" ja kuka on "lämmin" jos mies on diktaattori ja naistenmies ja saa sympatiat mutta huutaa kotona, ei anna raha eikä luo mitään mahdollista harrastaa mitään tai olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa, ei kannusta eikä edes suutele tai hyväile 15 vuoteen? Onko tämä näyttelijä-diktaattori silloin ns. lämmin? Jos siis manipulaatiokyvyllään on onnistunut ylläpitämään mielikuvan ihaaaanasta ihmisestä mutta kulissien takana järjestää ja hoitaa, siirtää omaisuutta, jättäytyy yhteisestä suunnittelusta, manaa, kiilaa, ostaa mitä haluaa, murjottaa, ei syö perheen kanssa kuin silloin tällöin vaikka on kotona, rakastelee kuten RR kertoi miten Zikek pahoittelee ja kaiken lisäksi ylläpitää ulospäin suhteet omaan työelämään "täydellisenä vävynä". Onko tämä mies siis lämmin? On varmati.
VastaaPoistaEntäs vaimo joka kamppailee apaattisen perheen kanssa, samanlaisen diktaattori-isän kanssa, samojen kateellisten sisarusten kanssa kuin tulee huomaamaan, että maailma on muutenkin, koulukiusattuna, herjattuna, kasvattaa lapsensa
ja yrittää pidättäytymään siitä,
että lapset nostavat statuksensa
merkkitavaran kautta johon tuo mies
sen sijaan kannustaa lapsia, istuu
yöt pitkät sairaiden lasten kanssa, valvoo murkkujen kotiintuloajat,
kannustaa ja opastaa, yrittää tehdä työtä sairaassa maassa, jossa ICT on rakennettu kontrollin varaan vaikka myydään toisenlaisena järjestelmänä, näkee miten yritykset lobbaillaan suoraan rahaa varten, ottaa riskin sanoakseen sellaiset fenomeenit ääneen ja saa vielä lisää haukkuja ja tietysti nauruja...jne eli tämä "kylmä" nainen, joka riskeeraa itsensä ja maineensa sanoakseen muille miten maailma toimii - saa KYLMÄN IHMISEN MAINEEN.
Pitäisi siis itkeä siksi, että muutkin itkevät vaikka kukaan ei tiedä miksi. Jotkut itkevät jo ventovieraiden hautajaisissa - ei sen takia, että ovat lämpimiä ja pahoillaan vaan yksinkertaisesti siksi, että kuolema pelottaa heitä itseään. Näin nämä ns. lämpimät ovat raukkamaisia itsekkäitä, joiden draama näytttää siltä, jos ei siis tajua mikä on draamaa, että ovat voi voi miten lämpimiä. Sadistejahan ne ovat koska jättävät mielikuvan lämmöstä ja aikaansaavat selän takana pahoja prosesseja.
Mikä on lämmin ja mikä on kylmä? Minä kysyn vaan.
Leonoora, toki olen monessa asiassa samaa mieltä HG:n kanssa, mutta nyt on kyse reaalisesta koulusta, ei mistään rahan vallasta ja ihmisten manipuloinnista.
VastaaPoistaEn kerro minkälainen on hyvä koulu.
VastaaPoistaOlen yrittänyt kertoa sitä aika monta vuotta - nada. Ei ole pahemmin haluttu kuulla. Sen sijaan kaikki mitä olen kirjoittanut pedagogisessa mielessä on viety: katso ympärillesi ja tarkista mitkä asiat ovat minun kirjoittamia ja mitä tällä hetkellä koulutetaan vimmatusti. Minä kirjoitin jo 2004 mutta en aavistanut mitenkään, että näin kävisi. Minä olin näet käynyt yliopiston juuri näyttääkseni epäilijöilleni, että olen ihan ok. Mutta sen sijaan he ottivat ja levittivät minun osaamiseni metodologiset alueet (möivät kenties ohi minun?) ja jätti minut häpeämään. Mitä häpeän: Minun olisi pitänyt kuolla heidän analyysiensä kautta mutta kun en kuollut. Jatkoin. Minun olisi pitänyt edes sairastua hulluksi kuten yrittivät myös savustaa pois häiritsemästä; mutten sitäkään. Tässä olen ja alkaa v*aa noin kauniisti sanottu. Onpa siis maailma: en tiennyt, että sitä voi omistaa. Kas kun kansa haluaa näitä sadisteja lähelle: minä toivon, ettei kukaan enää sitten myöskään kirjoita näitä lässynlässyn säälikirjoituksia missä tytöt ovat pedofiilen varassa, missä naiset ovat joutuneet pahojen miesten takia syrjään ja miten muoti-ilmiöt karkaavat käsistä ja houkuttelevat yhä nuorempia ns. huomiotalouteen.
Älä Iines kirjoita enää siitä koska kansa ei halua että sellaista poistetaan: he haluavat johtolankansa sillä muutosihmiset savustetaan pois ties millä valheilla. Okay sitten. Muistakaa ettette kirjoita sitten enää vaan annatte kansan jakautua kahtia kunnes tulee sisällissota (se nimittäin tulee aina).
Capiche.
Voi sinua HG. Joskus toivon, että voisit passiivin sijasta käyttää aktiivia: ketkä savustavat, ketkä manipuloivat, ketkä ne ovat, joilla on valta, ketkä aloittavat sodan. - Mutta antaa tämän nyt olla ja keskitytään tässä vain kouluasiaan otsikon aiheen mukaan.
VastaaPoistaEtkä sinä kylmä ole, niin en ole sanonut.
Mutta ihmiset pelkäävät sellaista joka on heitä skarpimpi: silloin pitää olla jotenkin sairas. Ja nämä ikuiset draamamestarit, manipulointitaiteilijat joiden sielu on monessa sukupolvessa oppineet käyttämään muiden tarpeita manipulaation apuvälineenä - pääsevät kuin koirat veräjästä. Se ihmetyttää minua ettei ala näkyä vaan show goes on koko ajan ja siinä on minulle NÄMÄ joista kirjoitan passiivisesti: ota vaikka puhelinluettelo ja ala A:sta ja mene Ö:hön.
VastaaPoistaDäredom. Siellä ne ovat. Vietävissä olevat ja niiden seassa koko-matkan-pankkiin-nauravat.
Ps. minä en kirjoita omasta elämästäni jos joku luulee. MInä kirjoitan omasta reflektoinnista jos joku sen ymmärtää. Drmaamaa se on minullakin. Ja elämä.
VastaaPoistaMitä tulee tuohon opettajakoulutuksen kirjoitukseen Hesarissa, en epäile yhtään, etteikö se pitäisi täysin paikkansa.
VastaaPoistaKuinka moni/harva meistä on löytänyt/päässyt haluamaansa ammatiin/kutsumustyhönsä.
Kuinka moni meistä edes tietää todella millainen työ olisi juuri hänelle sopivin?
Ja edelleen karvani nousevat pystyyn, kun kuulen slouganin, jota mm. Katainen tässä taannoin käytti: Kaikki työ on arvokasta!
Ja helevetti vie ei ole! Näkeehän tämän kaiken arvokkaan työn tulokset täällä pallolla niin konkreettisesti. Saasteet,aseteollisuus ilmastonmuutokset, mielten järkkymiset,ammattisairaudet... on yksityiskohdiltaan loputon.
Kaikki työ ei todellakaan ole arvokasta!
Tutkimusta ei kukaan ole tässä nähdäkseni kiistänytkään. Kyse on vaan siitä, että nuo tutkijoiden esittämät asiat ja tulokset sopivat moniin ammatteihin ja tehtäviin.
VastaaPoistaKyse on lisäksi siitä, että opettajilla on useimmiten tutkijoita enemmän taitotietoa ja osaamista nähdä syitä ja seurauksia.
Tunnen henkilökohtaisesti muutamia suunnittelutehtävissä ja kouluhallinnon puolella työskenteleviä kasvatusalan ihmisiä. Yhteistä monelle heistä on se, että he eivät viihtyneet tai pärjänneet opettajan kenttätyössä. Mm. paras ystäväni josta kerroin kesäpäiväkirjassa, tunnusti suoraan, ettei pärjännyt tuntien hoidossa. Hänestä tuli koulutussuunnittelija ja sittemmin vielä hallinnollinen johtaja.
Mikä on "tuntien hoito"?
VastaaPoista- lasten perään katsomista (ja minkä kustannuksella?)
- työrauhan ylläpitämisen tärkeys (minkä muun kustannuksella)
- opetusohjelmien laatimisessa omaksi työkaluksi?
- itse opettaminen (miten nämä asiat oikein sanonkaan)
jne
Kyse ei ole todellakaan pelkästään tästä hyvä Iines.
Ensinnäkin on niin, että samat ops:it voidaan viedä perille väärien uskomusten soinnuttamana.
Voidaan siis sanoa "Suomi on vapaa maa" sillä lailla, että vapaus tarkoittaa sananvapautta, se voi tarkoittaa puolustuksen osalta, se voi olla historiallisessa mielessä jne mutta vapaa maa on käsite, joka ei silti tarkoita sitä (sillä politikot ovat tasan tarkkaan kiinni niissä kuvioissa mitkä vallitsevat tässä maassa eivätkä löydä itsekään ulos joten lupaaminen, että Suomi on vapaa on täysin opettajan omista kuvitelmista kiinni ja nyt voit arvata minkälaisia ns. "odotuksia elämälle" tämän kaltainen virhetulkinta voi aiheuttaa.
Kyse ei siis voi olla pelkästään työrauhan saavuttamisen kannalta. Se on poliisin työ.
Kyse ei voi olla myöskään miten kivaksi joku tunti saadaan maistumaan. Se on sirkuspellen työ.
Kyse ei myöskään voi olla miten minä nämä sanat laitan suuhuni sillä asenteet vetävät ihan minne vaan ja keskiluokkainen ihminen vetää tekstit juuri oman maailmankuvan kaltaiseksi. Pitää sitä vielä ainoana maailmankuvana. Niinkuin sinä ilmeisesti Iines?
Sinulla on vain tämä totuus jonka olet itse saanut lapsena ja joka tuntuu matchaavan elämään. Mutta millä selität sitten kaiken sen, mistä myös kirjoitetaan ja joka ei ole "pahoissa kanssaihmisissä"? Koska eivät ole pahoja ellet sinä ole. Ovat ihan samanlaisia kuten sinäkin. Ei kannata siis etsiä syyllisiä ja pilata mm politikkojen elämää.
Tässä oli vain alkupala. Vielä suurempi kysymys on se, miten TEORIAT tulkitaan opetusviranomaisten osalta. Minusta tuntuu etteivät edes tiedä mitkä teoriat ovat käytössä ja jos arvaavat että konstruktivismi en ole vielä kuullut yhtäkään kertovan siitä oikeilla termeillä. Ovat pimennössä niin että raikuu.
Ja sinä pidät lasten huvittamista tai heidän elämänsä työrauhaa yhtä tärkeänä kuin kansakunnan tulevaisuutta? Luuserit niinkuin hoitavat makrotason ajattelun kun eivät pärjää lasten kurahousujen vaihtamisessa?
Niinkö?
Imse vimse spindel jne on siis yhtä tärkeä osaamisen alue kuin erilaisten teorioiden ymmärtäminen ja miten niitä todellisuudessa tulkitaan ja miten nämä sitten näkyvät opetussuunnitelmissa. Tällä hetkellä konstruktivismi on ymmärretty didaktiikaksi mutta se on kylläkin teoria ja pitäisi näkyä ops:eissa.
Ei näy. Siellä näkyy monenmoiset ristiriidat ja väärinkäsitykset ja loppuu: "ja tarkoitus on kasvattaa kriittisiä ihmisiä" jota se ei todellakaan tee. Joku on päässyt sinne sellaista kirjoittamaan mutta sillä samalla porukalla ei ollut harmaata aavistusta miten tullaan kriittiseksi. Ei ainakaan sillä ns. konstruktivismin didaktiikalla missä kysytään toiselta miten hän voi ja mitä hän nyt sattuu tykkäämään siitä ja tästä.
-> TYHMEMMÄKSI TULLAAN NÄIN, koska ihmiseltä kysyminen on kuin aasilta kysyminen ellei sitä aasia ole ensin koulutettu johonkin maailmankuvaan.
Jessus. Anteeksi. Pitäkää minua taiteilijana - minä pidän tätä kansaa* yksinkertaisesti hölmönä.
*) joka minua tuomitsee ja on vienyt minut taaksepäin roimasti koko ajan mitä enemmän heille totuuksia kerron
HG,
VastaaPoistaystäväni käyttää edelleen termiä tuntien hoito, en minä. Tulkitsit tässä tyhjän aukon omilla ennakkoluuloillasi!
Minulle tuntien pitäminen on jäävuoren huippu opetustyöstä. Olen aina myös sanonut, että en pidä kuria, en kannata koko termiä, koska jo sana kuri kertoo siitä, että opettajantyön olemusta ei ole sisäistetty syvällisesti.
Itselleni monien opettajien suosimat erilaiset sanktiot olivat useimmiten vieraita, en laskenut edes oppilaiden poissaoloja aina säntillisesti, en suostunut koskaan kertomaan heille, paljonko "saa" olla pois numeron laskematta. En ymmärtänyt koko sanktiohommaa, ja tässä myönnän toimineeni vastoin ylempää annettuja ohjeita!
En ole koskaan vissiin kertonut, millainen opettajapersoona minä olin ja olen hengessä edelleen, yhä syvemmin, vaikken voikaan äänen menetyksen vuoksi enää toimia ammatissa muuta kuin unessani, jossa kuljen edelleen koulun käytävillä etsien epätoivoisesti luokkaani, pahasti myöhässä ollen.
No, minusta minun velvollisuuteni oli saada luokka mukaan omalla panoksellani, ja käsitin niin, että se on minun vikani, jos en pysty herättämään oppilaissa kipinää asioihin. Kyllä minulla oli loppuun saakka itsellänikin innoitus päällä, luonnollisia väsymyksen tai sairauden hetkiä lukkuunottamatta ehkä.
Minusta minulla oli myös oikeus viihtyä työssäni, ja toteuttaa omaa persoonaanikin, ts. panna se likoon, koska ei minusta ole esittämään mitään tätiä luokan edessä. Niinpä väsäsin kursseja, joista olin itsekin innoittunut, mm. luovan ilmaisun kurssit, jotka onnistuivat poimimaan koulun syrjäytyjät piiriinsä - ja myös ns. monilahjakkaat oppilaat.
Näiltä tunneilta ei edes pinnattu, vaan työtä tehtiin omalla ajallakin ja valmistettiin erilaisia produktioita, joita esitettiin 500-hengen salissa julkiselle sanalle ja yleisölle!
Jaoin oppilaat ryhmiin, ja ryhmä nimesi keskuudestaan vastuuhenkilön, joka raportoi minulle työn kulusta. Homma pelasi kuin unelma, ja jos joku oli pois tunnilta, hän oli luvallani vaikkapa naapurikaupungin teatterin pukuvuokraamossa hankkimassa esitysasuja (usein minun antamani seteli kourassa).
Oppilaat oppivat ilmaisemaan persoonaansa rohkeasti, ja lisäksi opittiin ryhmässä olemista ja toisten huomioonottamista, toisen asemaan asettumista ja saatiinpa kulttuuritietouttakin sivutuotteena kun muokatttiin vaikkapa Romeo ja Julia nykyaikaan. Näin menetellen kasvu ja kasvattaminen tapahtuu ilman opettamista ja kurinpitoa - ja tällainen on täysin mahdollista monissa muissakin aineissa kuin äidinkielessä.
No niin - anteeksi hengen palo - mutta annan tämän olla, koska siitä näkyy innoitus, jota opettajan työssä tarvitaan.
HG, toivon vain sinun uskovan, että tällaisia innostujia on koulumaailmassa enemmän kuin uskotkaan, minä en ole ainoa.
Minä en ole ikinä miettinyt ettetkö olisi ollut hyvä työssäsi mutta minä ihmettelen koska minua väärintulkitaan ja kaiken minkä kirjoitan viedään ja minut mollataan ja tämä tapahtuu vuosi toisensa jälkeen ja kukaan ei aio antaa minulle mitään kiitosta.
VastaaPoistaHuijareita on liikkeellä enemmän kuin uskotkaan. Korkeilla posteilla ja professoreina.
Aivopesua on opetettu opetusihmisille ja nyt ollaan pian siinä, että ne, jotka eivät syö valetta (oikeastaan on maanpetoksesta kyse) niin ihmiset tappavat itsensä pian todella kunnolla.
VastaaPoistaTaustalla on valtava bisnis ja huomiotalouden kautta kytkettävät asiat mutta ei pohjaudu juridiseen oikeutukseen olla maan kansalainen. On aivopesua todella älykkäästi mutta samalla yhtä sadistisesti omien etujen mukaan.
HG,
VastaaPoistanyt riittää tuo aivopesujuttu! Pyydän sinua pitämään tauon ja palaamaan asiaan, kun palaat reaalitasolle. Kenties voit kirjoittaa näistä asioista tarkemmin omasa blogissasi.
Lue ensin erot a) mikä on aivopesua ja b) mikä on opetusta
VastaaPoistaniin sitten voit käyttää tuota asennetta Iines. Minä olen vakavissani sillä minä olen lukenut miten mielisairaita opetetaan ja miten heitä kuntoutetaan (ja tämän voi käyttää toisin päin) ja sitten miten mm Banduraa ja sosiaalisia teorioita voi käyttää puhtaasti manipulatiivisesti. Ja tätä on harrastettu pitkään, sitä et vain näe sillä sitä ei tajua, ellei tajua koko asiaa: miksi joku sellaista tekee. On kyse poliittisesta indoktrinaatiosta mihin myös yliopistot olivat joutumassa. Ja asiat voidaan aina selittää pois selityksillä mutta kaikki ihmiset eivät usko selityksiin vaan haluavat jykevämpiä loogisia argumentteja, ja niin kauan kun ne ovat laimeat ja jopa virheelliset (siis proffa-tasolta) niin minä ainakaan en ole sitä mieltä, että olen väärässä. Vaikeinta on saada ääni kuulumaan; en minä ole yhteiskuntavastainen mutta minua ei ollenkaan haluta mukaan koska näitä, joiden pää ei kykene tuohon tasoon heittävät omaa nahkaa ja oman narsisminsa takia mielummin pois pelistä. Minä annan heti periksi kun osaavat kykenevät argumentoimaan; eivät osaa. Kahtiajako kasvaa ja siksi halutaan Nato tänne koska tarkoitus on se, että toinen osapuoli sitten ns. voittaa ja taas ovat kiinteistöt halpoja kun veri valuu kaduilla. Kuka sen maksaa? Juu, se osapuoli joka on aina maksanut - punaiset.
Ne, jotka yrittävät tästä helvetistä päästä pois ettei se toistu. Mutta kun siihen on valmiita konsteja ja konstit ovat joka sodan jälkeen rustattu ja rukattu niin mikä ettei.
Mikä ettei. Mutta minä olen rauhan ihminen ja haluan, ettei sotaa tule vain sen takia että etulyöntiporukka saa ylläpidettyä etuaan. On väärin tappaa ihmisiä ns. kauno-retoriikan kautta.
"Jos opettajat ovat pääsääntöisesti tyhmempiä (mikä skaala tahansa) niin eivät voi opastaa itseään älykkäämpää." (HG)
VastaaPoistaSelvästi minua vähemmän älykkäät ihmiset tietävät säännönmukaisesti minua enemmän kaikista niistä asioista, jotka ovat heille tärkeitä mutta minulle ei.
"Ja sinä pidät lasten huvittamista tai heidän elämänsä työrauhaa yhtä tärkeänä kuin kansakunnan tulevaisuutta? Luuserit niinkuin hoitavat makrotason ajattelun kun eivät pärjää lasten kurahousujen vaihtamisessa?"
Joka osaa, tekee. Joka ei osaa, opettaa. Joka ei osaa opettaa, visioi makrotasolla.
Ellet tajua mitään miksi sodat syttyvät ja kuka niitä plannaa niin älä tule tänne uhomaan kuka kirjoittaa maksotason juttuja ja kuka vain opettaa ja kuka on ketä älykkäämpi. Jumala antoi meille kaikille samat värkit millä miettiä mutta jotkut eivät suostu käyttämään. Se on suurempi totuus. Ja sitten indoktrinoidaan koska se on valssi mitä on harrastettu vuosi toisensa jälkeen. Opettaminen ei ole mitenkään vaikeaa; eikä imse vimse spindel -laulujen laulaminen.
VastaaPoistaKyse on siitä, että pitää osata nähdä synteesi siitä, mitkä asiat vaikuttavat opetukseen koska tiedetään että alle 20% opetussuunnitelmista on sitä, millä ylipäänsä on merkitystä. Suurin ero on siis siinä 80% joka ei kuulu opetussuunitelmaan ja se tulee näitten typerien ihmisten (anteeksi sanonta, mutta typerät ovat ne ops-suunnittelija ja laatijat joiden aivot eivät vaan mitään tajua sittenkään) kautta.
En enää kerro mitään; tämä on liian voimakas asia tänne blogiin. Pidä luulosi kuka oletkin "anonyymi".
Tänään on uutisissa kerrottu, että oppilaat kokevat entistä runsaammin uhkaa ja erilaista väkivaltaa, joka ei kulkeudu opetushenkilöstön tietoon. Tähän syssyyn on yhdistetty mm. se että moni tyttö on joutunut vastentahtoiseen yhdyntään, joten kyse on muusta kuin perinteisestä koulukiusaamisesta.
VastaaPoistaEikös tuo vastentahtoinen yhdyntä muuten ole oikealta nimeltään raiskaus, vaikkei tyttö nyt purisikaan teon tekijää verille?
Kyse on siis laajemmasta ilmiöstä kuin kouluväkivallasta - kyse on nuorten harjoittamasta väkivallasta, joka tapahtuu sen vuoksi myös kouluissa, että nuoret viettävät siellä kaiket päivänsä. Itse nimittäisin tätä nuorisoväkivallaksi, en kouluväkivallaksi, koska miljöö ei aiheuta sitä.
Harvoin olen ollut keskustapuoluelaisen kanssa näin pitkälle asioista yhtä mieltä kuin nyt Aino Suholan kanssa hänen blogissaan esittämässään mainiossa päreessä.
Aikaisemmin vastentahtoisella yhdynnällä on tarkoitettu yhdyntää, johon toinen osapuoli on manipuloinut, painostanut tai kiristänyt esim. uhkaamalla seurustelun lopettamisella etc.
VastaaPoistaRaiskaus tarkoittaa minun mielestä yhdyntää, johon toinen pakotetaan käyttämällä fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.
Onhan noissa selvä ero.
"Tyttöjä pakotetaan yhdyntään
VastaaPoistaSH, 26.8.2008
--------------------------------------------------------------------------------
Koulukiusaaminen on lisääntynyt erityisesti peruskoululaisilla pojilla. Myös ammattiin opiskelevien kiusaaminen koulussa on yleistä. Tytöillä puolestaan on seksuaalisen väkivallan kokemuksia, ilmenee Stakesin kouluterveyskyselystä."
Minusta pakottaminen on väkivaltaa.
Miksi vain se olisi raiskaus, jos tyttö taistelee fyysisesti vastaan? Eikö sanallinen kielto muka ole myös estämistä?
Juridinen termi haiskahtaa hämähäkinseiteille.
Jos puhutaan seksuaalisen väkivallan kokemisesta, niin siinä tapauksessa puhutaan raiskauksesta.
VastaaPoistaRaiskaus ei ole sellainen tapaus, jossa koulun ihqu jääkiekkoilijapoika kärttää seksiä tyttöystävältään, ja uhkaa lopettaa seurustelun ellei tyttö suostu yhdyntään. Jos tyttö suostuu, vaikkei seksiä haluakaan, niin ei ole tapahtunut raiskausta.
Pojan käytös tilanteessa on minusta vastenmielistä, mutta ei kuitenkaan rikos, kuten raiskaus on.
Äh, lopetan saivartelun tästä tähän. En minä näistä mitään tiedä.
No näinhän se menee, Samuli, juridisessa mielessä. Raiskaukseksi lasketaan fyysisen voiman käyttö, ei henkisen.
VastaaPoistaMielenkiintoista vain tämä aste-ero näissä seksuaalisen väkivallan määrittelyissä: raiskaus - yhdyntään pakottaminen tai kiristäminen, eli mittarina on uhrin panos, uhrin suorittama valinta ja alistuminen, ei tekijän motiivit.
En ihmettele yhtään, miksi lapsilla ja nuorilla on paha olo.
VastaaPoistaKaikki me olemme jonkinlaisessa yhteiskunnallisessa psykoosissa.
Arvot ovat pirstaleina. Teoriassa niitä on, mutta käytännössä niitä on vaikea toteuttaa. Vaihtoehtoja on liikaa, informaatiota liikaa, melua, sääntöjä, vaatimuksia...
Kukaan ei kiitä, kerro, että olet arvokas ja ihme sinänsä, ilman koko ajan selän takana tapahtuvaa höykytystä olla parempi, ja materiaalisesti rikkaampi.
Niin klisee kuin se jo onkin, olemme olleet taitavasti manipuloituina ulkoisen hyvinvoinnin metsästykseen.
Ja kai se on ihana tunne esitellä uutta autoaan kavereille ja naapureille, tai hitonmoisen velanoton vaatinutta uutta omakotitaloa. Tai muuta vastaavaa, johon puurtamisella kai yleensä tähdätään.
Ihmisenä kasvamisesta ei ole ollut niin väliä. Jos et sopeudu, ja pysy kyydissä, olet luuseri ja tuomittu. Epäkelpo moderniin, demokraattiseen yhteiskuntaan: hyvinvointivaltioon, johon veneestä pudonneet eivät kuulu!
En tiedä tarkkaan, kuka vääntää, tai aiemmin teki näitä tutkimuksia, joissa vakuuteltiin, etteivät väkivaltafilmit jne vaikuta lasten kehitykseen.
Täyttä potaskaa.
Miten moni lapsi on istutettu videoiden ääreen, että äiskä ja iskä saa levätä niska limassa tehdyistä hommista yhteiseksi hyväksi?
Miten moni lapsi saa kuulla päivittäin, kun hänellä olisi kerrottavaa, tai kysyttävää vanhemmilta: Ole hiljaa, äiti ei nyt jaksa. Äidillä oli raskas päivä töissä, jne.
Sitä kun ollaan nyt niin vapaita, viisaita, ja hyvinkoulutettuja, ja tietysti sivistyneitä! Ja rikkaitakin, vielä!
"Ellet tajua mitään miksi sodat syttyvät ja kuka niitä plannaa niin älä tule tänne uhomaan kuka kirjoittaa maksotason juttuja ja kuka vain opettaa ja kuka on ketä älykkäämpi." (H.G.)
VastaaPoistaRiippuu ihan sodasta. Sisäpiirin tietoa päätöksenteosta voi usein joutua odottamaan joitakin vuosikymmeniä. Sotia suunnittelevat ammattimiehet, mutta kuten näemme, ne eivät aina (koskaan?) mene niin, kuin suunniteltu. 'Älykkyys' on puolestaan hyvin vaikea kysymys, josta väittelyn jätän suosiolla ihmisille, jotka tietävät, mistä puhuvat. Flynn on tiettävästi tehnyt uuden kirjan aiheesta, mutta se ei tiettävästi aukea, jos ei tunne jo taustoja.
"Opettaminen ei ole mitenkään vaikeaa; eikä imse vimse spindel -laulujen laulaminen." (H.G)
Kenelle on, kenelle ei. Minä olisin toivoton opettaja, ja laulamaan en suostu.
Leonoora, useiden tutkimusten mukaan suuri enemmistö lapsista ja nuorista voi erittäin hyvin ja on kiltimpiä(huono sana, mutta varmaan ymmärrätte) kuin ennen.
VastaaPoistaHäiriökäyttäytyminen, kuten väkivaltaisuus, näpistely ja muu rötöstely kasautuu entistä pienemmälle ryhmälle.
Se on se 10-20 prosentin ryhmä, joka tulee esille erilaisissa tutkimuksissa. Enkä usko sen olevan mikään uusi juttu.
Lapsuudestani 70- luvulta muistan kurjia kohtaloita. Pissalta haisevia, likaisia koteja ja pikku rikkeistä rajusti piiskatun koulukaverin.
Pahin muistoni liittyy luokkakaveriin, tyttöön, jonka äiti oli ns. huono nainen. Meidän lasten keskuudessa liikkui juttuja siitä, että tyttö joutuu osallistumaan äidin ammatin harjoittamiseen. Tyttö oli sulkeutunut, eikä hänellä tainnut olla yhtään ystävää.
Ei "demokraattinen hyvinvointivaltio" ole poistanut kaikkia tuollaisia ilmiöitä. Se on kuitenkin vähentänyt köyhyyttä ja tuonut esille asioita, joista ei ennen piitattu tai joita pidettiin ykstyisasioina.
Leonooraa, mikä olisi parempi vaihtoehto demokraattiselle hyvinvointivaltiolle, joka tuntuu olevan sinulle kirosana?
Sellaista aikaa, jolloin kaikki ihmiset olisivat olleet rakastettuja ja hyvinvoivia ei ole koskaan ollut. Eikä sellaista aikaa koskaan tule.
Kuules Samuli: jos huostaanotettujen lasten määrä on muutamassa vuodessa kasvanut 12.000 lasta nykyiseen 16.000 niin tuo sinun analyysi ei voi pitää paikkansa tai sitten ns. ryhmä on jonkun esi-isä ja heidän naapurit: ja olet oikeassa, että alunperin se alkoi hyvin pienestä ryhmästä mutta on jo levitetty kovalla vauhdilla (=on rahassa kannattavampaa kuin se, ettei olisi näitä häiriökäyttäytymisiä) eri puolille Suomea. Nämä perustavat oletettavasti yhtä onnettomia uusperheitä kaikissa muodoissaan päästäkseen eroon omasta traumasta. Se ei ole mikään halpa lysti vaan ongelmat ovat tulleet jäädäkseen kun ei voitu tehdä mitään silloin kun olisi vielä ollut alle sen määrätyn prosentin. Kun nämä ovat 30% luokista niin ei voi enää mitään tehdä; on jo päässyt yli sen kriittisen tilan. Se on myös joillekin päättäjille (ei Suomessa tietenkään mutta jotka rahoittavat Suomessa erilaisia prosesseja) tavoitteena koska sen jälkeen vetävät kotiinpäin minkä haluavat.
VastaaPoistaJos ei siis oltaisi ihan niin sinisilmäisiä: helppo raha tänään on mahdoton myöhemmin ja maailmassa pitää olla joku paikka joka ei ole täynnä mafiaa.
"Opettaminen ei ole mitenkään vaikeaa; eikä imse vimse spindel -laulujen laulaminen." (HG)
VastaaPoistaMinäkin tunnetta tarvetta sanoa tästä jotakin, lähinnä väitteen alkuosasta, koska en tiedä, mitä noilla imse vimse spindel -lauluilla tarkoitetaan - onomatopoetiikasta päätellen jotakin hauskaa ja yksinkertaista laulua ilmeisesti.
Mutta siis, ei opettaminen ole helppoa, ei edes syntyjään hyvälle opettajalle. Opettajan kun täytyy kaiken aikaa arvioida ja jopa kyseenalaistaa itseään, oppilaita, opetusmateriaaleja, metodeja ja käsiteltävänä olevan asian tai aihekokonaisuuden sisältöjä. Näiden yhteensovittaminen ei ole koskaan helppoa!
Mitä tulee käsitteeseen "opettaa", olen sitä mieltä, että sana on kerännyt niin paljon negatiivista arvolatausta itseensä, että sanan kuuleminenkin nostaa villat pystyyn - eihän kaikkivoipaa ihmistä saa kukaan opettaa, hän on itsensä lisäksi kaiken herra. Lisäksi sana sisältää väärän assosiaation ylhäältä alaspäin kulkevasta tiedonsiirrosta.
*
Mitä tulee huostaanottojen suureen kasvuun, niin se on surullinen asia eikä parane voivottelemalla. Syinä oppilaitten ja lasten pahaanoloon ja sitä myötä huostaanottoihin ovat samojen eilisten uutislähteiden mukaan vanhempien entisestään lisääntynyt päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat.
On myös totta mitä Samuli yllä sanoo, että hyvinvointivaltio on tuonut esille myös asioita, joista ennen vaiettiin (mm. insesti) ja joita ei siksi näkynyt tilastoissa vielä muutama vuosi sitten.
Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että lasten ja koululaisten hyvinvointi on paitsi kotien myös yhteiskunnan asia, jota tulee rakenteellisesti tukea huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä.
Kaksi asiaa Iines:
VastaaPoistaTämä sinun lause oli asia, mikä tuli vastaan pedagogiikan kirjoissa joka puolella:
Mitä tulee käsitteeseen "opettaa", olen sitä mieltä, että sana on kerännyt niin paljon negatiivista arvolatausta itseensä, että sanan kuuleminenkin nostaa villat pystyyn - eihän kaikkivoipaa ihmistä saa kukaan opettaa, hän on itsensä lisäksi kaiken herra. Lisäksi sana sisältää väärän assosiaation ylhäältä alaspäin kulkevasta tiedonsiirrosta. ja tässä piilee kaksi toista asiaa:
1. Ei pidä paikkansa sillä lailla, että ellen osaa esimekiksi myydä tuotteita tai käyttää exel-ohjelmaa tai valokuvata digikameralla tai laskea integroimalla tai kääntää lauseet englanniksi tai maalata akvarelleja niin, että värit eivät valu ohi ajatellun alueen jne jne
niin minua pitää jonkun opettaa! Ei kaikki ole synnynnäistä!
2. Jos asenteeni on vino tai vanhentunut suhteessa Suomen ajateltuun liberaaliseen/postmoderniin ja sallivaan ilmapiiriin asennetta ei pidä ylhäältä alas takoa toisen päähän. Mutta ns. asiatietoa voi.
Ja erona on se, mikä oli minun oma löytöni kun luin filosofiaa, että on olemassa uuden tiedon osalta (vanhaa tietoa valmennetaan ja uutta tietoa opetetaan) kaksi totuutta: kielitotuus ja faktatotuus. Miten nämä totuudet mitataan on sitten jo oma filosofiansa mutta kielitotuuksia ei olla huomioitu. Silti tätäkään ei opeteta oikein. Minä osaan luultavasti sillä ajattelen kriittisesti. Tässä menee tuo sinun lause puihin siis. Ja laiskat opettajat eivät enää vaivaudu juuri mihinkään sen jälkeen kun tuo ns. konstruktivismi tuli mukaan. Se ei ole sitä konstruktivismia mitä Hilary Putnam tarkoitti joka on teoria. Tuo mihin sinäkin viittaat on sairas manipulaatio missä vahvin ryhmädynamiikassa voittaa: mutta kun tyhmyys tiivistyy porukassa, ei siis älykkyys.
..
sitten toinen asia:
Sana opettaa on tuiki tärkeä ja minä opetan joka päivä (tässäkin nyt sinua) kertomalla erot missä on puuroja ja missä on vellejä. En siis julista vaan kerron erot. Se vastaa Nietzschen filosofiaa mutta ne, jotka eivät tajua siitä sitten enempää menevät ja vertaavat esimkerkiksi kaksi maata toisiinsa tai kaksi opettajaa toisiinsa. Sitä ei saa tehdä; mitä verrataan on aina kompetenssikysymys jonka voi vain asiantuntija tehdä. Siksi pitää olla opettaja.
Ryhmäkeskustelujen avulla ja varsinkin kysymällä ryhmiltä kasvatetaan yksinkertaisesti koulukiusaamista (ja sehän on siis rahalle kannattavampaa) ja niin kauan kun professorit soveltavalta puolelta eivät tätä ymmärrä maa menee suoraan väärään suuntaan. Minua ei tietysti kuunneltu koska se olisi skandaali. Katsotaan; minä teen koko ajan tilastoa asioista myös mutta miksi eivät muut osaa?
Sana opettaa on tuiki tärkeä ja minä opetan joka päivä (tässäkin nyt sinua) kertomalla erot missä on puuroja ja missä on vellejä. En siis julista vaan kerron erot.
VastaaPoistaLuen aina tarkkaan kirjoituksesi ja mietin niitä, mutta jo tämä koko virkkeesi kertoo sen, ettet ole pedagogi luojan armosta. Pidät itseäsi Tiedon Jumalana, ja sitähän ei kukaan voi olla. Tuollainen asenne on opettajan kuolema.
Samuli:"...mikä olisi parempi vaihtoehto demokraattiselle hyvinvointivaltiolle, joka tuntuu olevan sinulle kirosana?"
VastaaPoistaEi sille edes hitusen oikeudenmukaisemmin toteutuessaan tarvitse vaihtoehtoa.
Olen todellakin vetänyt herneet nenääni kyseisen sanan toitotuksesta.
Sanaa toistivat vallan kahvassa ollessaan varsinkin sosiaalidemokraatit ahkerasti juhlapuheissaan, ja miten heille kävi?
Todellisuus varsinkin laman aikana on ollut osalle kansalaisia ihan muuta, kuin auvoista hyvinvointia. Pätkätöitä, ja luukulta luukulle hyppäämistä. Nöyryytyksiä nöyryytysten perään.
Moniko esim. tehtaiden ulkomaille siirron takia työttömyysalueilla työttömäksi joutunut on itse aiheuttanut toimeentulonsa heikkenemisen? Tai pankkikriisi? Sitä tuskin köyhin kansanosa oli edesauttamassa. Mutta taisivat kärsiä siitä kuitenkin, kenties eniten.
Lakisääteisiä avustuksia ihmisten hakiessa, ja saadessa, heitä usein kohdellaan kuin rikollista. Näin olen kuullut. Juuri viimeksi lenkkisaunassa äsken.
Ja moni tarvitseva ei edes hae avustuksia, koska heidän oikeuden- ja itsetuntoaan on pahasti satutettu.
Edelleenkin olen kansalaispalkan kannalla.
Keskuudessamme tulee aina olemaan heitä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään työtä tekemällä varsinkaan kun sopivia töitä ei esim. niin vaan kasva puissa.
Mielenkiintoista on nähdä nyt, kun taantuma tulee, ja kun veronalennukset astuvat voimaan (?), ja kun puolustusmäärärahoja taas pitänee harkita korotettavaksi, kuka silloin taas jää näppejään nuolemaan?
Höpö höpö, sinä olet tyypillinen aivopesty ja joskus ymmärrät sen sitten sillä koko Suomi on sitä tällä hetkellä.
VastaaPoistaKoulutus on sitä mitä Augustinus teki aikoinaan mutta se on sikäli vanhentunutta sillä skolastinen näkemys sisälsi ilman kritiikkiä kaiken sen, minkä olemme hylänneet mm uskonnon osalta. Eivät siis välittäneet siitä, että koulutus oli (kuten Juutalaisilla tänä päivänä vielä) integroituneena osana teologiaa. Koulu alkoi siis teologiasta ja niin myös yliopistot.
Mutta skolastikan hyvät puolet on laitettu saman tien viemäristä ja se oli sääli. Minulle on ihan sama istutaanko ryhmissä vai yksin tai vaikka ei istuta ollenkaan. Kyse ei siis ole didaktiikasta (how to make things clear) vaan pedagogiikasta (what to tell and for which purpose) ja minä olen pedagogi en siis didaktiikan ammattilainen. Didaktiikka on soveltavaa kasvatustiedettä ja ruotsinkielellä siihen valmistutaan ammattikorkeakoulusta nimeltään Pedagogiska fakulteten joka sijaitsee Vaasassa. En ole sitä käynyt enkä osaisi/haluaisi käydä sitä. Ei ole minun heiniä. Olen toisenlainen ja minä olen siis lukenut korkeamman asteen yliopistotutkinnon ja ymmärrän teoriat (miksi sitä ns. konstruktivismia yritettiin ajaa sisään ja samalla näen, ettei sitä olla ajettu sisään: ja mitä nuo lattiatasolla väsäävät ei kuulu minulle koska koko ops-pohja ei ole konstuktivistinen mielestäni sillä olen lukenut sekä radikaalista että sosiaalisesta konstruktivismista ja tiedän tasan tarkkaan ettei se ole vallitseva teoria kouluissamme. Eikä se näytä olevan selvä aikuiskasvattajillakaan ja siitä olen vielä enemmän pahoillani koska tuntuu siltä, että ne, jotka ymmärtävät miksi on olemassa sosiaalinen teoria, miksi humanistinen teoria, miksi konstruktivistinen teoria jne ovat ilmeisesti joutuneet jonnekin professorien temppeliin ja sieltä ei ääni kuulukaan ulos? En siis tietä, mietin vain miksi niin on.
Olen kyllä pedagogi. Olen tuonut nämä teoreettiset pohdinnat uudelleen ulos kirjaistoista. Olen tarkastellut miten oppiminen tapahtuu verrattuna opettamiseen mutta en siis ole lattiatason virtuoosi eikä se ole minun kiinnostuksenikaan. Hyvä että on niitä, joille se on osa iloa. Minulle on silti konkreettinen kouluttaminen mieleistä, mutta se on joko kunnon kouluttamista (ei mitään välimuotoa valmennuksen ja koulutuksen välillä) tai sitten se on suoraa vaikuttamista (coaching). Se on vielä suurempi osa osaamistani mutta sitähän et voi uskoa. Älä usko: hyvä ettet kaikkea usko. Ei pidä uskoa kaikkea sillä psykopaatit jotka käytännössä junailevat nämä ns. aikuiskasvatus-idiomat ovat samalla vieneet maamme outoon suuntaan. On siis annettu sormi pirulle. Kunnolla koska raha on tuottanut liikaa iloa.
Olkoon.
HG, pedagogisia opintoja suoritetaan myös yliopistossa, - ainakin minun tyttäreni suorittaa niitä Helsingin yliopistossa, sillä ammattikorkeakoulut eivät nähdäkseni pysty tarjoamaan esimerkiksi vieraissa kielissä vaadittavaa englanninkielistä pedagogiikan opetusta.
VastaaPoistaHG, oikea pedagogi ei koskaan pidä itseään erehtymättömänä tiedon tai jonkin aatteen jumalana! Opettajan on nähtävä myös pienuutensa!
Mitäs sinä luulet että minä teen: minä olen näin pieni, ettet näe.
VastaaPoistaHG, tarkoitan sitä, että olet niin varma, että sinulla - vain sinulla - on salattu tieto!
VastaaPoistaAlkuun ihailin sitä ja ihailen vieläkin hengen paloasi, mutta nyt huomaan, ettet vastaanota uusia signaaleja. Olet tehnyt maailmasi valmiiksi.
Oikea pedagogi joka ei tiedä mistä on syytä tietää on bluffi ja niitä ei enää tarvita: viitsiks vilkaista esim. bluffi.blogspot.com ja katsoa miten paljon tässä lännessä on tehty ihan bluffina: lähes kaikki asiat, joita katsovat sitten olevan ulkopuolisten silmin jotenkin tärkeitä "oikeita" asioita mutta ovat vain bluffia. Alusta loppuun. Sen ymmärtää kun on ollut mukana: ei enää ihaile idioottimaisia roistoja joita yleensä ihaillaan.
VastaaPoistaJa suomalaiset etenkin menevät yleensä halpaan. Siksi Iines minulla on näin "ruma" asenne; en enää ihaile tätä ns. suurta pyörää, joka pyörittää markkinataloutta. Olen nähnyt mistä on kyse ja siihen loppuu liian suuri nöyryys heitä kohtaan. Nöyrä olen ihmistä kohtaan; pientä ihmistä kohtaan jota vedätetään noin.
Etkö voisi vähän kunnioittaa: sain kiitettävän keskiarvosanan myös HY:stä. Olen hyvä pedagogi mutta aivan erilainen mitä sieltä ns. normaalisti valmistuu: en ole normaali koska olen normaalia parempi.
HG, markkinataloutta ei ihaile enää juuri kukaan, mikä sinun tulisi huomata! Esimerkiksi koko koululaitos suhtautuu siihen kriittisesti ja oppilaita kasvatetaan nimenomaan kriittisiksi kansalaisiksi ja yksilöiksi.
VastaaPoistaHuomaa nyt rakas ystävä, että ihmiset tietävät kyllä nuo mainitsemasi asiat, et sinä ole ainoa näkijä.
Ja kyllä minä kunnioitan ja arvostan sinua, pidän sinua hyvänä ja terävänä, mutta kun tuntuu, että sinä et arvosta muita, et huomaa, että hekin näkevät!
Et tainnut silti oikein ymmärtää koska sinun mielestäni minun piti jotenkin "ottaa jotain signaaleja" sinulta: mutta en ole pitkään aikaan löytänyt mitään uutta sinulta. Olet passé pian (minulle).
VastaaPoistaSamalla pidän sinua ihailtavana naisena siinä mitä ilmeisesti edustat (kunhan jätät nuo södet vaarit rauhaan ja heidän seksuaalitarpeensa) ja meitä innokkaasti kirjoittavia naisia ei ole siksi liikaa.
Anteeksi Iines; en pidä siitä, että minua ns. näpäytetään tai oheistetaan tuolla äänensävyllä mitä yritit. Ei ole siis minun maailmani tämä mistä sinä kerrot ja silti tiedän että HY:n sisälle tulee massana sisään ja massana ulos ja kaikki joutuvat jonnekin. Hyvä niin. En ole yksi heistä: olen ensinnäkin vanhempi ja minun historia on toinen. Ei pidä silti ns. vähätellä minua tai osaamistani; en ole huono enkä myöskään tyhmä enkä arka. Olen katsonut vain mitä maailma ON ja tullut siihen, etten haluaisi oikeastaan enää olla mukanakaan jos voisi valita maailmaa. On siis saanut huonot arvosanat minulta kun nyt ymmärrän ihmistieteitä eri lailla ja aika syvästi. Samalla täällä on vaan oltava ja elän siksi aika paksusti samalla kun harmittelen tätä olemassa olevaa paradigmaa.
HG,
VastaaPoistaminä en tarkoittanut itseäni noiden signaalien lähettäjänä, vaan tarkoitin laajemmalla tasolla ihmisiä. Minusta älykäs ihminen kun vaistomaisesti ottaa signaaleja vastaan kaikkialta. Ei niiden tarvitse tulla Nietzscheltä eikä muiltakaan Korkeilta, vaan signaali voi tulla vaikka viattomalta lapselta.
Tarkoitan sitä, että sinun maailmasi on niin valmis ja varma, että koen sen linnoituksena, jota puolustat, tai toinen ehkä osuvampi kuva: näen sinut Don Quijotena Rosinantesi selässä taistelemassa tuulimyllyjä vastaan.
Ei kenelläkään ole Kaikkitietoa - en muista mistä sadusta tämä ilmaus on, mutta joku sitä etsi ja lopulta paljastui, että Kaikkitietoa ei ole olemassakaan.
Minusta sinun valosi on liian kirkas, liian häikäisevä, se sokaisee eikä näytä oikeata tietä, vaikka se onkin hyvä valo. Oikea valo on armollista ja lempeää, valaisevaa. Oikea tieto on sananjalassa ja sammalessa, ei kenekään hallussa. Et mitenkään voi siis olla varma kaikista niistä kytkennöistä, joita esität.
Valitettavasti en ole lukenut kuin sieltä täältä, mutta eikö fakta ole vähän joka asiassa se (oli kyseessä pahoinvoiva nuoriso, raiskaukset, onnettomat avioliitot, työpaikkakiusaaminen tai seksuaalinen haluttomuus), että lukemat ovat samat kuin 50 vuotta sitten.
VastaaPoistaEnnen vanhaan nuha lähti niistämällä ja yskä yskimällä, eikä vaimon tai lapsen pahoinpitely, tahi isännän kirveen heilutus, tai morsmaikun väkisin ottaminen ollut tilastoitavissa.
Nykyään heikompiosainen saa äänensä kuuluviin, mikä helskutin hyvä, mutta samalla tilastot nousee.
Ei se olut ennenkään kummoista; akkoja ja lapsia hakattiin, murhia tehtiin, mutta nykyään se on raaempaa.
Tilastoja kaunistellaan (työttömät) ja kauhistellaan. Aina.
-meirami-
Ei pidä paikkansa -meirami-. Nykyään vedetään tietoisesti pois taktisista syistä sellaista tietoa, jota halutaan pitää omana. Tiedosta on tullut ase. Se tarkoittaa sitä, että indoktrinoidaan tahallaan niitä kieliryhmiä, joista halutaan omia vipuja asioiden hoitamiseen. Suomi on tälläinen vipu ja jotkut toiset kansat taitavat tienata siinä, että me teemme hullun lailla tutkimuksia ja töitä - mutta kaikki nettotulos valuu pois maasta. Pitävät meitä pikkukallena ja näin ns. tyhmettyminen on meneillään. Minä olen itse nähnyt miten aivotutkimusta ja magneettikuvia viedään virheellisillä analyysimetodeilla mm opetusviranomaisille. Näin syntyy uskomus, että jokin parempi osuus aivoista asuisisi tietynlaisen diskurssin kautta saaneena ja jätämme todelliset älylliset pois ja sanomme, että on sivistystä olla sellainen ja sellainen. Mutta se mitä kansa tajusi suurella skaalalla ei pian kukaan tule tajuamaan ja sitten se taso pidetään ikäänkuin sellaisena tasona, mitä ikäänkuin ei voisi ylittää. Tämä on harha sillä globaalissa ja matemaattisessa maailmassa voidaan laskea bittejä, informaatioreittejä ja olioita. Näin voidaan katsoa, että Suomi on olio esim. Pohjoismaissa ja Pohjoismaat olio esim. Natossa (paitsi, etten itse sitä ehkä silti haluaisi). Laskevat ja näin voidaana kanavoida asioita miten vaan. Googlekin on rajoittuva; jos jotain ei sovi tietää jättävät pois. Näin aivot eivät pääse siihen tulokseen maailmankuvan osalta mikä oli mahdollista vielä parikymmentä vuotta sitten. Tämä on hirveä taustalla oleva sota. On pakko vain syödä näitten soppaa sillä he käyvät sotaa paraikaa (lähinnä itä-länsi mutta eniten nämä, joiden elämä ja ruoka on kiinnitetty aseisiin, huumeisiin ja ihmiskauppaan minun mielestä). Ihmiset ovat liian sinisilmäisiä ja kyky kriittiseen ajatteluun on nolla. Ovat olevinaan kriittisiä mutta sitten tulee juuri näitä kommentteja mitä sinultakin - ja kaikki on ollut tavallaan turhaa. Jos ei ymmärrä miksi esim. matematiikan kirjoista poistetaan vaikeimpia tehtäviä koko ajan niin ei voi ymmärtää tätä. Samalla huomaan, että minun kyky nähdä maailma sellaisena kun se on, on harvinainen ja mietin miksi? Se on siksi, että minä käytän koko aivokapasiteettia ja minulle Nietzsche ei ole johtolanka vaan filosofia (vertaa Kant joka suosi sitä että tuomitaan oman pään mukaan ja Mill joka oli sitä mieltä, että ihmiset etsikööt onnensa ja hoitakoot vain itsensä niin kun kaikki sen tekee niin kaikki ovat sitten onnellisia). Minulle N on siis filosofia sillä en usko, että ihminen voi olla ilman yhteistoimintaa tullakseen onnelliseksi ja tajuan, että oman pään kautta tuomitseminen on tyhmää sillä kusetusta on liian paljon.
VastaaPoistaNäin lyhyesti. Tämä on säälittävää, ettei tätä tajuta syvemmin sillä jokainen vuosi vetää maton taaksepäin eikä tulevat sukupolvet edes kykene hahmottamaan maailmaa näin kun minä ja minä en ole proffa.
Hahmotan silti paremminkin kuin he, sillä en ole mentaalisesti sokea.
Tästä mm Nobelinkirjailija Saramago kirjoitti ja asia on tärkeä ja vaikea ja sitä juuri tehdään (ja minä uskon, että tämä saatanallinen juttu tulee tosi kaukaa ja siihen käytetään mm pelkoa vipuna ja ikävä kyllä esim. juutalaisia on helppo yllyttää sillä ovat valmiiksi etnisenä ryhmänä pelkääviä).
Olen tästä pahoillani sillä en sinänsä vastusta juutalaisia mutta ylilyöntejä aina.