Tämän kauniin ja aurinkoisen syyspäivän uutisia kuunnellessa en voi välttyä hienoiselta tiesinpäs-asenteelta, mitä tulee Johanna Korhosen kiisteltyyn rehellisyyteen työasioissa. Korhosen epälojaalisuus työnantajaa kohtaan saa myös paksun viivan alleen.Toimittaja Korhonenhan on kovin altis työkonflikteille muuallakin kuin Alma Median kanssa operoidessaan. Alma Mediahan juuri erotti Korhosen luottamuspulan vuoksi Lapin kansan päätoimittajan paikalta ennen kuin pesti ehti edes alkaa, millä operaatiolla lienee nopeusennätys alallaan. Pillit pussiin ennen näyttöä.
Journalistiliiton nettisivuilla on nimittäin nyt julkaistu avoin kirje, jossa vaaditaan liiton Journalisti-lehden entisen päätoimittajan Johanna Korhosen erottamista journalistiliitosta.
14 henkilön allekirjoittamassa kirjeessä syynä erottamiselle mainitaan Korhosen "liittoa vahingoittava toiminta".
Avoimessa kirjeessä kritisoidaan Johanna Korhosta muun muassa seuraavalla tavalla:
"Paheksumme voimakkaasti liiton lehden entisen päätoimittajan ja hänen eräiden työtovereidensa julkisuuteen syöttämää keskustelua, jossa tosiasioita vääristellen annetaan liitosta ja sen johdosta täysin väärä kuva.Johanna Korhonen onkin ilmoittanut perustaneensa Suomen journalistit -yhdistyksen ja ryhtyvänsä sen puheenjohtajaksi. Lykkyä tykö, ainahan ammattiyhdistysliike kaipaa uusia tuulia, jos vanhat eivät kanna. Jään vain kummastelemaan sitä, miten minkään liiton demokraattinen toiminta voi alkaa sillä, että joku nimeää itsensä puheenjohtajaksi sen sijaan, että hänet valittaisiin tehtävään myöhemmässä vaiheessa laajalla ryhmäpäätöksellä. Mainittakoon, että nykyisessä Journalistiliitossa on yli 15 000 jäsentä, joten haastetta Korhosella on edessään oman untuvaisen liittonsa kanssa.
Itseäni kiinnostaa tieto siitä, koska Korhonen oikein vetää Alma Median jutun oikeuteen. Toistaiseksi olen ollut huomaavinani vain tiedon siitä, että kaksikin syytettä on tuloillaan. Mikä niitä nyt viivyttää?
Tämä Journalistiliiton uusi Korhos-käänne vaikuttaa ilman muuta Korhosen mediakuvaan ja juridiseen kuvaankin, vaikka jutut ovat ainakin näennäisesti erilliset. Ja entistä ikävämmäksi Korhosen ympärille kasvanut kohu on muuttunut. Korhosen eettinen käyttäytyminen Lapin kansan työhaastattelussa saa tämän tapauksen myötä minusta entistä synkemmät sävyt. Kaikki liittyy kaikkeen.
(Maalaus Johan Joseph Lefebvre)
Voit tosiaan olla ylpeä itsestäsi epäiltyäsi J.Korhosen rehellisyyttä. Hänen omalaatuisista puuhistaan Journalisti-lehdessä ei juuri kerrottu Lapin Kansa-kohun ollessa kuumimmillaan. Kyseessä oli lehtimiesten sisäinen itsesensuuri. Kun Korhonen ryhtyi perustaman omaa liittoaan, pato lopulta murtui. Uusia paljastuksia on vielä tulossa, sehän on selvä.
VastaaPoistaLehtineekeri
No, onnitteluista en tiedä, mutta minusta rehellisyys ei ole ominaisuus, jota käytetään tarvittaessa, vaan se on asenne, joka leimaa henkilön laajempaa käyttäytymistä asioihin monella tasolla. Arvelen, että tässä se näkyy selvästi.
VastaaPoistaSeuraava kommentti on sekin jälkiviisastelua, mutta aivan totta puhuen - olen itse ollut havaitsevinani jotain hyvin vaikeaa Johanna Korhosen luonteessa niinä kertoina, kun olen hänet televisiossa nähnyt keskustelevan.
VastaaPoistaAggressiivinen, lähes öykkärimäisen itsepäinen ihminen. Toki fiksu mutta luonteessa on 'häiriöitä' yrittääkseni
sanoa asian juridisesti neutraalilla tavalla.
(Herjauksesta ja uhkailustahan joutuu raastupaan - eikö?)
'Havainnollani' ei kuitenkaan ole mitään tekemistä JK:n lesbouden kanssa kanssa. Elleivät sitten kaikki lesbot ole perimmältään aggressiivisia (hymiö).
*
Sen verran ironista itsekritiikkiä lopuksi, että voin esittää edellisen väitteeni juuri sen vuoksi, että pystyin samaistumaan J.Korhoseen (toinen hymiö).
Minun mielestäni asiat menevät hyvin nopeasti bifurkaatio-teorian mukaan ns. helpomman reitin mukaan - myös ajattelussa. Kun on kaksi mielipidettä tiedetään miten todennäköisyys käyttäytyy ryhmädynamiikkatestien avulla: Jos x määrä alhaisella statuksella on mieltä A, se joutuu automaattisesti ns. oikeaksi tiedoksi/käyttäytymiseksi ja jos x määrä korkealla statuksella on mieltä B samassa tilanteessa ymmärrys oikeasta ja väärästä menee sen mukaan (ja tilanne on sama!). On siis väärin sanoa mikä ON oikea tai väärä sillä näissä (NLP:stä saaduista testeistä) tiedetään jo todennäköisyys oli se missä vaan tehty. Bifurkaatiosta voi lukea mm http://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatio
VastaaPoistajoka kertoo sen, että tiedon ymmärryksessä on aina sitä mistä Rauno kirjoittaa: Nihilismiä ja Soliphismia. Ei ole oikeaa ja väärää ja kait lehdellä voi olla poliittinen linja; sitä sai ennen olla. Mutta kun lehtien poliittinen skaala piti muokata uusliberalistisen mallin mukaan hävisi tämäkin tavoite, joka kuitenkin vallitsee jossain määrin jokaisen kirjoituksen takana: aina on joku vakaumus jossain. Se ei tee Korhosta öykkärimäistä mielestäni, mutta tietämätön miten ihminen päättää päättäämisestään.
Oliko tämä nyt riittävän hyvin sanottu? Kuka ei ymmärtänyt? Oliko tehosekoitin liian kovalla vauhdilla liikkeellä?
Pian nämä oivallukset ovat kuitenkin jo jossain jonkun Zizekin huulilla; niinhän se aina. Missä on siis tilaa löytäjille; niille, joiden äly hoksaa asioita? Se kun ei pitäisi olla poliittista - mutta kun ei saanut olla tieteellistäkään kun piti olla konsensus siinäkin. Piti ensin olla sihteeri ja kaikki ne, joiden pää on ensin luova (mytologinen) ja vasta toisarvoisesti lineäärinen (tekninen, aksiomaattinen) niin eivät sovi minnekään.
Saavat mätiä tomaatteja vaan niskaansa ja näin bifurkaatio taas toimii: älä tule tänne sanomaan meille mitään, mene jo siitä lahopää jne jne - ja sitten kuitenkin hiljaa hissukkana ostavat ne kirjat, joiden sisältö on samansuuntainen. Miksi siis on tälläistä käyttäytymistä? Sitäkö ei olla tutkittu? Pitää selvittää miten kiusaamisen bifurkaatio toimii: taitaa olla saman asian syy; ei uskalleta olla totuudenmukaisia jos sanalla tarkoitetaan realistisia oman ja muiden elämää/kuolemaa kohtaan. Ollaan vaan populistisia loppuun asti mutta auta armias kun se oma elämä loppuu (tai oma sukulainen lähtee) niin sitten pitäisi kaikkien itkeä mukana.
Elämme raadollista, sikamaista ja öykkärimäistä aikaa.
HG: mitä hittoa vuodatuksesi tähän asiaan kuului? Sitähän ei lue sikakaan vinkumatta. Häpeäisit, hus!
VastaaPoistaLehtineekeri
hus hus itse porsas kun et voi nimellä esiintyä....
VastaaPoistaHG, tekstisi oli minullekin liian käsitteellinen.
VastaaPoistaRR, siis minunkaan havainnollani ei ole tekemistä lesbouden kanssa, vaan ainoastaan sen seikan kanssa, että olen kokenut mainitun henkilön falskina persoonana, joka laskelmoi tekemisiään omaksi edukseen.
VastaaPoistaOlen ollut hieman pettynyt siihen, että olen kokenut olleeni ajatukseni kanssa paitsiossa, sillä suurin osa kansalaisista ei ole ainakaan tähän uusimpaan käänteeseen saakka nähnyt tuomittavana esimiehen vedättämistä - olivat nämä sitten heteronormatiivisesti suuntautuneita, kuten huomaamattaan valtaosa on, olematta silti seksuaalirasisteja, tahi ei.
Olen tässä luottamusasiassa melkoinen konservatiivi, sillä mielestäni esimiehille tai -naisille tulee osoittaa lojaalisuutta ja tietynasteista kunnioitusta. Työpaikalla ollaan samassa veneessä, ja esimiehet nyt vaan ovat johtavassa asemassa, koska jonkun laivaa on ohjattava.
Jos katsoo, ettei voi täyttää tätä lojaalisuuden vaadetta, on kyllä väärää paikkaa hakemassa, ellei uskalla avoimesti olla vilpitön kaikissa asioissa.
En ole siis siis jahtaamassa Korhosen päätä vadille, vaan kirjoitukseni ovat nytkin asioiden puolesta ja asioita vastaan.
En myöskään ajattele niin, että esimies on aina oikeassa tai että esimies on aina viisas - sanon tämän varmuuden vuoksi.
Jos oikein ymmärsin, jupakka lähti tästä Voiman haastattelusta:
VastaaPoistahttp://fifi.voima.fi/artikkeli/Sopimaton/3?page=1
Minusta ison ammattiliiton puutteistapitää voida puhua tuolla tavoin julkisesti, ainakin jos (ja jos) keskustelu liiton sisällä ei suju.
Jos firma myy hanskoja, saappaita, koneita jne niin lojaalisuus on helppo: senkun myy vaan tai tuottaa tai esitelmöi jne jne mutta jos firma myy nimenomaan DIALOGIA eikä suostu siihen itse; niin se on aika epäuskottava firma. Tai jotain muuta josta pitäisi näkyä lojaalisuus ihmisten ajattelulle eikä omalle lompakolle. Mutta se on jo vaikeampaa ja siksi nämä "lojaalisuus" jutut ovat perseestä niin kauan kun johtajat ovat sitä tai heidän lähimmäisensä, joiden ainoa katse on johtajan lompakkoon.
VastaaPoistaKoska ei olla dialogikykyisiä - silloin ei pidä myöskään sellaisesta paasata vaikka se paasaaminen olisi itsessään kauhean kivan tuntuista lavalla. Lavataitelijat ovat lavataiteilijoita; ei kouluttajia: kouluttamisessa on matemaattinen tarkoitus: jotain pitää muuttua siitä mistä itse on laskenut jotain: matemaattinen seuraus pitää tajuta myös. Mutta jos sitä ei ymmärrä sana "dialogi" on verrattavissa "höpötetään kuulkaas vähän tässä näin" sillä se on pelkkää viihdettä missä kinataan jotain jossa ei ole mieltä. Kunhan aikaa saa menemään ja kilpaililjat saavat rahat.
No, ei se mitään; kapitalismi on tarkoitettu niille, joiden käsien jälkeen tulee rahaa - mutta jos se onkin sama kuin banaanivaltion tapa (annetaan halvalla pois se mitä Suomessa on aikaansaatu) niin sitten ei olekaan kyse ammattitaidosta mielestäni vaan seurustelu-upseerien teerenpeli ennen rakastelua.
Oliko pahasti sanottu? Pyöritänkö linkoa vielä kerran?
Bifurkaatio on Iines malli miten kyllä-ei tai nolla-ykkönen jakaantuu ja halkeaa tietyllä todennäköisyydellä. Näin kulttuuri ottaa vauhtia tiettyyn suuntaan sillä jokin asia dominoi.
VastaaPoistaMutt lehti/kouluttaja/kriitikko pitäisi mielestäni olla bifurkaatiosta tietoisia ja tehdä sitä vastaan myös eikä aina mennä helpoiinta (=rahan mukaan) reittiä koska se on sitten jossain vaiheessa kokonaisuudessaan out. Kun on dialogissa näkee siis molemmat ja kykenee päättämään yksi asia kerrallaan mistä pitää milloinkin pitää kiinni. Se on bifurkaatio ja nyt parasvuo voi taas ottaa opiksi (kuten tähänkin asti) ja leikkiä että on suuri ajattelija, joka taas jotain löysi. Kas kas.
Tämä on sitä mitä minä kapinoin koska minä olen keksijä, mallien tajuaja ja metodien ymmärtäjä (enkä sihteeri) ja osaan laskea miten asiat ei saisi mennä ja siitä kun ei tahdo saada edes sanoa koska banaanivaltiomme sisällä on vaarallista olla eri mieltä (kuten Afrikassakin; pääsee hengestään kun aikoo suojata omiaan ja maataan).
Sitä halusin sanoa Iines.
:)gruess gott
Liekkiö, tuosta linkkaamastasi lehtihaastattelusta ei voi mielestäni vetää suoraan minkäänlaista johtopäätöstä, koska artikkeli ei ole objektiivista tiedonvälitystä. Artikkeli on toispuoleinen, vetää vinoon, se on kirjoitettu selkeästi Korhosen näkökulmasta, ja tämä tarkastelupiste syö mielestäni jutun uskottavuutta ja antaa jonkinasteisen hypetyksen vaikutelman.
VastaaPoistaAmmattiyhdistystoiminta ei tietenkään ole hyvää, ellei se ole avointa ja ellei sillä ole jäsenten tukea takanaan.
Uskon ja kokemuksesta tiedänkin, että monissa ammattiliittoissa ollaan sekä tyytymättömiä että tyytyväisiä omien liitojen toimintaan. Ei taida olla liittoa, johon oltaisiin täysin tyytyväisiä.
Nyt täytyy kiinnittää huomiota myös siihen seikkaan, että Journalistiliitto on julkaissut avoimen kirjeen lehdessään, eikä lähtenyt pelaamaan seläntakaista peliä. Tämä avoimuus puhuu omaa kieltään ainakin minulle.
Täytyy ottaa huomioon myös toisen osapuolen kanta eli se, että Journalistiliitto itse tähdentää Korhosen antaneen vääristellyn kuvan liiton toiminnasta. Emme siis voi olettaa liiton toimineen väärin vain, koska Korhonen niin sanoo. Journalistiliitto sanoo toisin.
Itselleni on kyllä merkitystä silläkin, että henkilö joutuu kaiken aikaa napit vastakkain eri esimiestensä kanssa. En osaa ajatella niin, että kahnauksiin joutuminen olisi merkki erityisen rohkeasta asioihin puuttumisesta, vaan pikemminkin niin, että jossain on vikaa, jos henkilö ei pärjää työelämässä puhumalla, neuvottelemalla asioista, vaan kahnausten kautta.
Minä uskon, että kaikki mitä tapahtuu (ja toisille vain enemmän koko ajan) ei johdu ihmisestä itsestä, vaan siitä, että jos on p ä ä s t y ns. tykkäämään jotain tai olemaan jotain mieltä (ja päästy oikein auktoriteettien avulla loukkamaan hyvin, hyvin varhain ihmisen elämästä ja tämä sana auktoriteetti on se avainsana - ei siis kuka vaan - vaan nimenomaan AUKTORITEETTI JOLLA PALJON RAHAA JA PALJON VALTAA KO KULTTUURISSA) niin sellaisen ihmisen elämä ns. heiluu tai on aina kyseenalaistettu toisella tavalla kun sellaisen, joka on pidetty lellinä/vaarattomana/puhtaana sanonnoista koko ikänsä ja siinä on ns. hyvä maine ruokkinut lisää hyvää mainetta ja huono vastaavasti sanoneena uudelleen sanottuna vain lisää sanottuna ja lopulta ON KAIKKI SITÄ MIELTÄ, ETTÄ KYLLÄ TÄSSÄ NYT JOTAIN PITÄÄ OLLA KUN KAIKKI SANOO JA JOKA FIRMASSA ON SANOTTU JA SANOTTU ..
VastaaPoista..mutta kun kysyy itse tekoja, olemusta, haluja, kykyjä jne ei olekaan enää mitään sanomista.
...mutta kun saa koko ajan ja jatkuvasti epäilyt (ja ne tulevat siinä kohtaan kun on nousemassa - huom. tämä on yhtä tärkeä sana kuin tuo sana AUKTORITEETTI - eli kun on nousemassa niin kaivautuu sanontoja, juoruja, uskomuksia, lisää tarinaa, lisää uskomusta, lisää kummallisuuksia jne jne vain sen takia, että se loogisesti sopisi sellaiseen tilanteeseen koska auktoriteetit elävät edelleen ja heille on tuhat kertaa parempi ja helpompi että juoruttu henkilö, jonka imago ANNETTIIN VÄÄRÄSTÄ SYYSTÄ JA VÄÄRÄLLE IHMISELLE JA VÄÄRIN PERUSTEIN jatketaan koska siinä tapauksessa heidän ei tarvitsekaan hävetä jostain joka olisi muuten heidän häpeä.
Näin se menee - ja jos et usko minun on pakko muuttaa pois maasta, vaihtaa nimeä jne sillä nämä tarinat ovat voimakkaampia kuin oikea elämä ja nyt olen ollut lähes 10 vuotta ilman mitään ihmisiä lähelläni koska viimeinen kerta oli jo kerta liian paljon (ja siinä minä halusin itse kohdata ns. häpeän eli puhdistautua siitä lapsuuden traumasta joka oli aivan totaalisen hirveä missä elin perheväkivallassaa ja jouduin kitumaan hiljaa kenellekään sanomatta koska ei ollut ketään kelle sanoa: ei ollut kuraattoreita eikä ketään. Ja kun lasta näin pitää hän mm juo lasillisen enemmän sitten nuorena (ja silti olen aina käyttäytynyt hyvin) mutta näyttää itkeneeltä jne vähän liian usein, ettei muut oikein halua olla ystävällisiä jne ja sitten vaihtaa työpaikkaa -> simputus jatkuu siinä ihmettelyn nimissä ja ihmettelyn nimissä jälleen kysellään ja sekotetaan ja sekottamisen kautta alkaa oma tautologia.
Tautologia siis elää itsestään ihan kuten se elää myös toiseen suuntaan; ihminen josta on ad hominem sanottu mitä vaan (onpa se älykäs, onpa se tosi mukava jne) niin sellaisen ihmisen imago kulkee mukana ns. mukavana vain sen takia, että auktoriteetit niin väittävät.
Mutta jos tämä ns. mukava on sitten loppujen lopuksi laiska tai jopa tyhmä sitä ei kukaan huomaa. Mutta jos väärin perustein lyöty lapsi on parempi kuin keskiverto (voikukkalapsi) se saa aina kiivaan taistelu kautta edes pitää ihmisarvoaan koska keljuja ihmisiä riittää, joiden paha olo mielellään hakee uuden uhrin jota kiusata.
Etkö ymmärrä Iines.
??? Tämä on aivan itsestään selvää mutta ei nähtävästi ole tietä ulos mitenkään eikä milloinkaan vaikka on yksin kotonakin. Ei ole elämän arvoinen sen jälkeen kun on näyttänyt että olisi aivan loistava työssään: ei ei ei : pitää olla se naurettava koska auktoriteetit (poishemmotellut infantit) niin sanovat.
Ja heille on suurempi suru ruveta häpeämään kuin se on heille tappaa yksi mokoma ämmä pois kuleksimasta.
He tappavat ja sinunlaiset suostuvat Iines!!?? Huomaatko miten sinä olet helppo vietellä ja viedä? Olet täysin pihalla ellet ymmärrä miten kiusaaminen toimii ja miksi.
(anteeksi vuodatukseni, tämä oli
todella sitä, mutta aivan totta)
Nietzsche sanoi, että onnellinen elää se joka elää merkittä!
VastaaPoistaSinun korvarysä oli samanlainen juttu: odota vaan, jospa se olisi alkanut elää ns. totuutena! Näin se menee ja toisille enemmän koska ovat joutuneet enempiin tilanteisiin (mistä tietysti voi syyttää henkilöä itseä, ettei ole kaivautunut maahan).
VastaaPoistaIines, olen kiinnostuneena seurannut Korhos-analyysejäsi tässä ja aiemmin. On äärimmäisen mielenkiintoista, mihin johtopäätöksiin olet tiedotusvälineistä saamasi tiedon perusteella päätynyt ihmisestä, josta tuskin kovin paljon tiesit esim. kuukausi sitten. On sivuseikka, että JK:n yli 20 vuotta ystävänä ja kollegana tunteneena tiedän, että olet analyyseissäsi päätynyt harvinaisen kauas metsään. Kiehtovaa on se varmuus, jolla oikeutetut vaikkakin minun näkökulmastani virheelliset näkemyksesi esität.
VastaaPoistayst. terv. Nappula
Nappula, katin kontit ystävyydellesi, jos anonyminä satunnaisvierailijana esiinnyt. En usko sinua, koska jos todella tunnet henkilön, et piileskelisi nikin takana.
VastaaPoistaOn ihan sama, mikä henkilön nimi on ja mitä hän tekee, sillä minähän keskustelen lopulta itse teoista. Ei ole minun vikani, että teon tekijällä on nimi.
Samoin menettelisin, jos Tarja Halonen ignoroisi joitain tahattomia tai tahallisia virheoletuksia päästäen ne ohitseen korjaamatta niitä.
Nappula, olen aikoinaan ollut tekemisissä Korhosen kanssa ja kyllä hän ainakin minun mielestäni vaikutti hankalalta ihmiseltä (Ammatissaan, henkilönä en häntä tunne), tosin mielipiteeseeni vaikuttaa oma turhamaisuuteni, sillä ison osan aikaa hän ei noteerannut minua tai asiaani lainkaan.
VastaaPoistaJos ajatellaan vielä, että kyseessä ovat johtamistason tehtävät, niin on kai ensiarvoisen tärkeää, että johtaja on yhteistyö- ja neuvottelutaitoinen ja kaikin puolin joustava ihminen.
VastaaPoistaEi pelkällä uudistamisinnolla mennä eteenpäin, vaan aina tarvitaan diplomatiaa ja vuorovaikutustaitoja. Ne kertovat kanssaihmisten arvostamisesta, mikä on avaintaito tai avainominaisuus sosiaalisessa työympäristössä.