Tiesittekö, että Yhdysvalloissa nimittäin homoilta on kielletty vähän isompi asia: armeija. Yhdysvaltain valitustuomioistuin on juuri määrännyt maan armeijan pitämään edelleen voimassa palvelukiellon avoimesti homoseksuaaleille sotilaille. Semmoiset homot kyllä saavat mennä armeijaan, jotka suostuvat salaamaan homoutensa. Juuri samoinhan sanoo Suomen pikkuinen Päivi Räsänen: homo saa tulla kirkkoon, jos ei harjoita sukupuolisuuttaan vaan taistelee sitä vastaan eheyttääkseen henkeään.
Tuleeko nyt joukkopako amerikkalaisesta kulttuurista? Tai pikemmin, miksi se ei ole edes alkanut vielä? Vieläkö maistuu McDonald'sit edes homoille itselleen? Koska McDonald'sin näkyvimmät symbolit, kultaiset kaaret kilpailevat tunnettuudessa jopa kristinuskon ristin kanssa, olisi tässä kai oiva ja tehokas boikottikohde. Entä Coca-Cola? Eikö tulisi nyt olla solidaarinen homoille ja laistaa koko amerikkalainen markkinatalous?
Aivan erilaistakin asiaa olen mennä viikolla kummastellut. Mihin on kadonnut verbin nominaalimuotojen hallinta ja erikoisesti kolmas infinitiivi, joka on tyyppiä lukemassa, lukemasta, lukemaan, lukematta, lukemalla, lukeman? Onko muoto liian pitkä ja vaikea kiireessä lausuttavaksi, vai eivätkö rektioseikat ole enää opiskelulistalla kouluissa? Tilalle tyrkätään lyhyttä verbin perusmuotoa tai jotain vielä lyhyempää sekamuotoa. Olen tuohduksissani jopa kirjannut muutaman otoksen kevyen median kentiltä muistikirjaani.
Mä en pysty tehdä tätä. (Anne Kukkohovi, nelikymppinen muotimamma, ajankohtaislähetys 26.10 klo 18.30)Minusta tuossa lyhyen verbinmuodon käytössäkin ovat takana McDonald'sin kultaiset kaaret. Tuo lyhyemmän infinitiivimuodon käyttö on nimittäin selkeästi nouseva kielitrendi ja verrattoman yleistä amerikankielihenkisessä nuorisokulttuurissa pääkaupunkiseudulla - turha puhua englannista, sillä nuoret eivät äännä brittienglanniksi vaan amerikaksi. Lyhyt verbin perusmuoto lienee nimittäin suora muotokopio amerikanmailta, englannin kielestä, jossa samassa paikassa on lyhyt verbin perusmuoto.
Ei pysty tehdä mitään maailman hyväksi, (Tositeeveenuori, BB, 26.10. klo 22)
Tarkoitus on kerää rahaa. (Radio Novan nelikymppinen aamujuontaja 2.11. klo 9.50)
Ihmetellä täytyy, miten stadin seudun nuoriso onnistuu nykyään siirtämään suomalaiset ajatuksensa paperille luettavaan muotoon. Toisaalta nyt eletään jo aikaa, jolloin kaikki sallitaan ja haetaan puhekielisestä paperitekstistäkin vain hyvät puolet, virheitä ei korjata. Tekstihän on elävää, koska niin puhutaan! Mitäs tuohon on sanomista kuin että jaa.
Parhain esimerkki luetun ymmärtämisen heikkoudesta lienee koko kansan tositeeveeohjelmassa esiintynyt tehtävänanto, joka yksinkertaisuudestaan huolimatta ei mennyt perille nuorille. Tehtävänä oli keksi vääriä mutta uskottavissa olevia suomalaisia tapoja esitettäväksi vierasmaalaista tulijaa varten leikillisessä puijausmielessä. Nuoret olivat sitä mieltä, että piti keksiä uskottavia eli oikeita tapoja, väärä ei heidän mielestään voinut tarkoittaa, että valehdellaan ulkomaalaiselle. Moraali oli niin vieras työkalu, että se otettiin käyttöön kielen merkityksen yli. Vain yksi hoksasi, mitä väärä tarkoittaa, mutta hänet vaiennettiin, koska hän oli muutenkin kiusattu, älykäs lesbo tyttö. Tehtävänantajan piti siis avata tehtävää nuorille.
(Juliste Hubert Hilscher)
Voi tätä nykymeininkiä! Ihan äskettäin 1950-luvun lopulla Etelä-Suomessa kuulin lauseen tyyliin: "Sun tarttee kampaa sun tukka". Siinähän on kolmitavuisen verbin infinitiivin sijasta käytetty yksikön kolmatta persoonaa!
VastaaPoistaKatsotaanpa, kuinka kauan tämän BB-talon viikkotehtävä pysyy annetussa aiheessa, ja kuka äänestetään ulos.
Toi on niin totta Karde, et ennenki on sanottu, mut nyt uhat on glopaalit. Ans ku mä vähän avaan sulle.
VastaaPoistaTollon sun nuaruudes ei ollu kato mediaa ja toi sun teiniximuato ei päässy leviin niinku nopeesti niinku laajalle. Se jäi stadiin ja stadin provinssiin. Nyt kun tää Anne Kukkohovi sanoo et mä en pysty tehdä, ni mikä teinixi se on ja mikä media, häh? Koko Suami sanoo kohta et ei pysty tehdä.
PS Karde,
VastaaPoistaviikkotehtävä käsittääkseni kosahtaa eli kusee, koska tositeeveenuoret eivät ole tarpeeksi ottaneet huomioon sanan "uskottava" merkitystä.
Nyt kun sanan "väärä" merkitys valkeni heille, he panostavat siihen, että tavat ovat vääriä. Idioottikin huomaa heti, että suomalainen ei istu karvahattu päässä saunassa, joten jonkun pitäisi vielä avata heille käsitettä "uskottava".
Mutta minäpäs tarkoitankin tätä BB-taloa :)
VastaaPoistaNo nyt tipahdin kärryiltä, sillä puhun minäkin tästä BB-talosta.
VastaaPoistaPitäisiköhän tuossa olla nyt jokin linkki?
Ei linkkiä, vaan tämä virtuaalinen BB-talo, jossa "Hyvät keskustelut ovat mahdollisia totuusarvoja mielenkiintoisempia".
VastaaPoistaJuhani Leskinen havaitsi jossain muualla kuin eteläisessä Suomessa puhuttavan: "älkytä mälkytä älkytä mäkkää".
VastaaPoistaLuulen, että pohjoisessa Kuttaberkavaaran kylässä nuoriso puhuu: "älkytäksi mälkytäksi älkytäksi mäkkääksi".
Sortumatta turhaan kaunisteluun tai rumisteluun, niin eikö kuitenkin yhdessä todeta, etteivät bb-osallistujat edusta varsinaista läpileikkausta nuorisostamme. Formaattiin valittaneen osallistujat ns. sirkusarvon perusteella.
Elämme maailmassa, jossa uutisoidaan, että sieni- tai marjasadosta meni niin ja niin monta kymmentä miljoonaa euroa hukkaan, kun ihmiset eivät niitä poimineet.
Nuoriso on ymmärtänyt romaanien lukemisen turhuuden menestyksessä, kurssikirjat ovat ne, joista heille on todellista hyötyä.
Huono kielentaju ei vie keneltäkään johtajan paikkaa ulottuvilta, ei niissä sellaisia taitoja tarvita tai kysytä.
"kiusattu, älykäs lesbo tyttö"= stereotypia.
Ok, Kariav, olipas meikäläisellä pitkät johdot. Vertaushan on mainio!
VastaaPoistaTässä juurihan päädyttiin uskonnollisesta kuolemisaiheesta miehen eturauhaseen, mitä pidän aika hyvänä. Toistaiseksi tasa-arvokeskustelun päätymistä kainalokarvojen terveysvaikutuksiin pidän kuitenkin ylittämättömänä sivuraiteiluna.
Totta, Riku, kiusattu älykäs lesbotyttö on stereotypia. Olisin varmaan voinut jättää poimimatta tuon lesbon tuohon yhteyteen. Se ei nähdäkseni edes vaikuta kiusaamiseen. Halusin kerätä sillä ehkä sympatiaa tälle tytölle.
VastaaPoistaRiippuu kai johtajan paikasta, kysytäänkö sillä pallilla kielitaitoa. Varmaankaan aina ei, ei ainakaan yksityisyrityksissä, isommissa kyllä tarvitaan nähdäkseni. Ja Riku, hyvä äidinkielentaito edesauttaa kummasti johtajan pärjäämistä työssään. Pitää ennen kaikkea osata puhua vaikuttavasti ja luotettavasti - tämä kuuluu äidinkielen ilmaisutaitopuoleen - ja pitää osata palkata kirjoitustaitoisia toimistonaisia hoitamaan paperityöt.
Minusta bb-tyypit edustavat melko tyypillistä opiskelijatasoa, ja mieleeni nousee entinen oma ammattikorkeakouluni. Tässä on myös yksi syy, miksi olen seurannut ohjelmaa, en tiiviisti, mutta joskus sitä kympin lähetystä katsoen. Pidän nuorista ihmisistä, ja henkilöt ja heidän reaktionsa tuovat mieleeni omat oppilaani. En osaa pitää vain välkyistä ja akateemisesti suuntautuneista nuorista.
Kariav johdatteli jo ensimmäisessä kommentissaan keskustelun aiheet toisiksi. Yleensä olemme pystyneet siihen vasta seuraavissa.
VastaaPoistaKun savolainen puhuu/kirjoittaa, vastuu siirtyy kuulijalle/lukijalle.
VastaaPoistaIlmeisesti taidot ovat kehittyneet ahkeran sanansäilän heilutuksen myötä, Riku.
VastaaPoistaSe mitä minä vielä ihmettelen tuon julisteen seepran lisäksi on se, että miten tyhmä minä oikein olenkaan, en tiedä perusasioita.
Kukaan ei älähdäkään nimittäin tuosta USA:n armeijan homokiellosta. Olinko minä ainoa, joka sain nyt vasta tietää, että Yhdysvallat kieltää homoilta armeijan riemut? Ettei kelpaa sotilaaksi ja sotimaan, jos on hintti?
Käsitinkö siis yleensä uutisen oikein, kun se on minusta niin ennenkuulumattoman kauhea? Olen pitänyt aina USA:ta vapauden tyyssijana, vaikka se on myös kapitalismin kehto. Tämän homouutisen valossa mielipiteeni amerikkalaisten vapaudesta taitaa muuntua tyystin.
Opettaja-lehti on julkaissut kyselyn, jossa - yllätys yllätys - opettajat jälleen syyttää vanhempia siitä, että vanhemmat eivät opeta käytöstapoja lapsilleen.
VastaaPoistaHei haloo! Koulun ja opettajien tehtävä on opettaminen. Nämä nykyiset BB-nuoret on juurikin tulosta lepsusta ja ammattitaidottomasta opetuksesta: He eivät osaa mm. kertotaulua ja maantietoa, biologiasta puhumattakaan.
Uutisen, tai oikeammin opettajien valituksen, fokus on sinä, että opettajilla ei muka ole työrauhaa.
Eikö tarkastelu pitäisi olla siinä, että oppilailla ei ole työrauhaa?
Ehdotan, että opettajille annetaan lisäkoulutusta, että he pätevöityisivät. Nykyinen touhu on luokatonta.
Vaikka amerikkalaisissa tv-sarjoissa onkin jo kauan olleet kiintiöhomot, niin ei niitä nyt sentään armeijaan voi päästää, herra jumala, käsilaukullako ne muslimiterroristeja huitoo?
VastaaPoistaJoo, kyllä me kaikki miehet tämä varmaan tiedettiin. Eikä se meitä hätkäytä. Jenkeillän on myös alastomuusfobia ja muita takapajuisia asenteita.
Tuo kieliasia muuten karvasti korvaani ensi hetkestä alkaen kun tapasin vaimoni, syntyperäisen stadilaisen.
Noin tuhat kertaa olen kysynyt, että eikö sinulla todella satu korvaan, kun sanot "mä en pysty tehdä", "mun täytyy treenaa" jne. Ei kuulemma.
Ketä muu ihmettelee tätä?
Iines, tuohon Hymiön trollaukseen ei kannata vastata.
VastaaPoistaHymiö,
VastaaPoistaannat erikoisesti painotetun kuvan Opettaja-lehden tutkimuksesta.
Opettajat nimittäin mainitsevat ylisuuret ryhmät koulu- ja päiväkotirauhattomuuden suurimmaksi syyksi, eivät suinkaan vanhempia, niin kuin sinä sanot.
Toinen syy koulujen ja päiväkotien levottomuuteen tutkimuksen mukaan on lasten ja isompienkin oppilaiden lisääntynyt itsekkyys, joka viitannee kotikasvatukseen päin.
Vain neljä prosenttia opettajista sanoo, ettei tunneilla ole koskaan häiriöitä. 96 prosenttia opettajista kokee siis rauhattomuutta ja basaaritunnelmaa tunneilla, ja päiväkodin opettajista meteliä ja jatkuvaa hälinää kokivat kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat. Ei näin suuri osa pätevistä opettajista voi olla huonoja, joten rauhattomuuden syyt ovat toisaalla kuin opettajan kyvyissä. Tutkimuksen mukaan muuten miesopettajat kokivat enemmän rauhattomuutta tunneilla kuin naiset! Se siitä mieskiintiöstä ja luulosta, että kun tulee mies taloon, kuri palautuu.
Kyse on nimenomaan oppilaiden työrauhasta, heidän oikeudestaan saada oppia asioita ja taitoja, ja siksi työrauha on tärkeä hoitaa.
Toinen asia ovat tietenkin opettajien jaksamiskysymykset. Tässä voisi kuvitella itsensä työpaikalle, jossa ei saa istua ja jossa pitää johtaa koko ajan seisten ja valvoen ja puhuenkin joukkoa työllistämällä sen jokainen jäsen, joista 10 voi voida huonosti yhtaikaa ja tarvita opettajaa. Muut 20 taas voivat hölistä ja vaellella huoneessa pitkin poikin, anastella toisten kyniä ja papereita. Sinun pitää olla ystävällinen ja tyyni ja saada ryhmä tekemään työtä kohtuullisen rauhan vallitessa. Helppoa? Opettajan vika, jos rauhaa ei synny?
Samuli, haistoin palaneen käryä, sillä tekstin tyyli on tuttuakin tutumpaa. Ehdin kuitenkin jo, koska tuo tehty tutkimus kiinnosti minua. Olkoon.
VastaaPoistaJos tuo Amerikan homokielto on tiedetty, Tapsa, ja muut miehet, miksi siitä ei ole puhuttu tuomitsevaan sävyyn? Miksi minäkin tiedän asian vasta nyt?
VastaaPoistaHassua että joltain kirkolta vaaditaan suvaitsevuutta, mutta sotakoneiston suvaitaan sortaa perusoikeuksia? Jos olisin amerikkalainen mies, en kyllä haluaisi suorittaa armeijaa. On sääli, että nuorisolla on vain yhdensuuntainen kulttuuri-ihanne. Kaikki amerikkalainen on hienoa.
Ketä tätä ei tajua, on kyllä älyllisesti epärehellinen. Niin juuri, Tapsa, täälläpäinkin Suomea tuo ketä-muoto oli jopa oppilaitten aineissa kuka-muodon tilalla.
Kuka ja ketä tappeli, kutka ja ketkä voitti.
VastaaPoistaEn oikein jaksa uskoa oikeaan äidinkieleen. Kouluajoistani moni suositus on muuttunut toiseksi. Rinnakkain elää monenlaisia suomenkieliä.
Älytön on pelko englannin vaikutuksista kieleemme, joka on venäjän, saksan, ruotsin ja kaiken muun mahdollisen sekoitusta. Sikamuodot saavat nekin rauhassa muuttua, nykyiset sijat ovat hölmöjä.
Bonjaatteks työ minnuu?
Kyl myö, Riku, bonjataan hyvinnii.
VastaaPoistaSiis oikeaa suomen kieltä on nimenomaan kontekstin mukainen käyttö, ts. erilaista kieltä tarpeen mukaan. En minä mene vääntämään huoliteltua yleiskieltä rauman murretta puhuvalle mummolle enkä slangia puhuvalle teinixille. Samoin kirjoituksessa on lajinsa ja tyylinsä.
Puhdas kirjakieli on kuitenkin se kieli, jota valtaosa osaa lukea. Siksi sitä käytetään ja siksi sitä voidaan kuvata normatiivisesti.
Ajatus täsmällisestä kielestä, "jotta me kaikki ymmärtäisimme sanoman samoin", on absurdi, joskin ymmärrettävä.
VastaaPoistaElämässä toinen puhuu aidasta, toinen seipäistä, eivätkä ikinä ymmärrä toisiaan.
Nyt joku puhuu muunneltua totuutta, tai täyttää tyhjiä aukkoja ajatuksilla, jotka ei sinne kuulu.
VastaaPoistaUutinen Opettaja-lehden tutkimuksesta nimittäin yksiselitteisesti kertoo, että rauhattomuuden syiksi opettajat mainitsevat liian suuret opetusryhmät sekä lasten ja nuorten yhä itsekkäämmän käytöksen. On tärkeää huomata mitä opettajat tämän jälkeen samassa yhteydessä sanovat: Opettajien mielestä vanhemmat eivät opeta lapsilleen käytöstapoja.
Eli opettajat syyttävät siis vanhempia.
Erikoista aiheessa on myös se ristiriita - tolkuttomuus suorastaan - että opettajat väittävät kärsivänsä työrauhaongelmista harvemmin suurissa yli tuhannen oppilaan kouluissa kuin pienissä noin sadan oppilaan kouluissa. Miten tämä on yhteensovitettavissa puheeseen ylisuurista opetusryhmistä? Ei niin mitenkään.
Opiskelu on oppilaan työtä ja oppilalla on oikeus rauhalliseen opetusympäristöön. Tämän varmistaminen on opettajien vastuulla. Silti mainittu kysely keskittyy opettajien työrauhaan, eikä lapsen etuun, mikä on aina tärkein!
Olen erittäin huolissani nykyisestä opetuksen tasosta ja opettajien neuvottmuudesta ja ammattitaidon vajeesta. Näiden opettajien herranterttujen, joista BB-nuoret ovat kuningasesimerkki, pitäisi olla eläkkeidemme maksajia. Huonolta näyttää siinä suhteessa, kun BB-tyttelien tavoitteena on päästä naimisiin Facebookin perustajan, nuoren miehen kanssa. Samaiset nuoret BB-naiset miettivät, että mahtaisiko sen Mark Zuckerbergin 6,9 miljardin dollarin netto-omaisuus riittää loppuelämäksi ja tulevat siihen lopputulemaan, että ei se riitä.
Lisään vielä, että ei tule epäselvyyksiä: Uutinen Opettaja-lehden tutkimuksesta ei maininnut halaistua sanaa oppilaiden oikeudesta työrauhaan, vaan opettajien työrauhanpuutteesta, johon syyllinen on opettajien mukaan siis oppilaiden vanhemmat, jotka ei opeta lapsille kuria, vaikka opetustyö onkin siis opettajien hommaa.
VastaaPoistaRiku, mielenkiintoinen näkökulma! Uskon, että kielitieteilijätkin allekirjoittavat ajatuksesi täsmällisen kielen absurdiudesta.
VastaaPoistaKäsitykseni mukaan ydinkieli tai kirjakieli ei pyrikään absoluuttiseen täsmällisyyteen, vaan suurimpaan mahdolliseen täsmällisyyteen ja merkitysvastaavuuteen.
Tällöin pitää puhua myös sanojen merkityksestä, semantiikasta ja tällöin ollaan jo muualla kuin puhtaassa kieliopissa. Tullaan viestinnän käsitteeseen, jossa on mukana sanoman lähettäjän lisäksi viestin vastaanottaja ja mahdolliset viestiä haittaavat häiriöt. Kun mahdollisimman moni asia on kunnossa, voi kyseessä olla mahdollisimman täsmällinen kieli.
Siltikään samaa viestiä ei ymmärretä samoin, sillä kullakin ihmisellä on oma erilainen viitetaustansa, joka vaikuttaa viestien käsittelyyn aivoissa. Tämänkin vuoksi mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen ilmaisu puoltaa paikkaansa useissa eri konteksteissa. (Anteeksi, syyllistyin opettamaan. En malttanut, en silti ajatellut, ettet tietäisi. Kunhan kertasin.)
Sulla on käsitteet ja tiedot nyt niin sekaisin, että antaa provokaatiosi nyt olla, Hymiö.
VastaaPoistaSen verran vain sanon, että "kuria" ei tosiaankaan opeteta koulussa, sillä se mitä tuolla sanalla tarkoitetaan, on asia, joka on lapsilla valmiina kouluun tullessaan, jos on.
"Kuri" ei ole irrallinen metodi, vaan kyseessä on yksinkertaisesti tapa suhtautua muihin, muiden kunnioitus. Se kasvaa lapsen elämän aikana kotona kun hän havaitsee, miten ihmisten kanssa toimitaan ja ollaan ja mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa koti- ja päiväkotiyhteisössä.
Puhun siis kokemuksen syvällä rintaäänellä. Olen ollut siellä, joutunut operaatioiden kohteeksi syyttömänä. Tiedän siis mistä on kyse.
VastaaPoistaEsimerkiksi ala-asteella eräällä tytöllä oli lapaset hävinneet. Kävi niin, että ko. tyttö kanteli opettajalle ja minua syytettiin lapasten varastamisesta, sekä naisopettajan että tytön toimesta. Molemmilta oli kuri ja käytöstävät oppimatta, eikä ihmekään, kun opettaja jonka pitäisi kuria ja tapoja opettaa oli yhtä tympeä kuin tuo tyttö.
Opettajahan kävi siis minun, pienen ala-astelaisen - kimppuun nosti niskavilloista kipeästi ja löi karttakepillä reiteeni mustelman arvoisesti ja vaati minua tunnustamaan, pyytämään anteeksi ja korvaamaan varastamani lapaset. Luonnollisesti - kuten syyttömän kuuluu - kieltäydyin ja sain karttakepistä toiseenkin reiteen...
Tiivistän sen verran, että tarina päättyi siten, että lapaset löytyi seuraavalla välitunnilla tyttöjen hyyskästä, jonne tyttö oli ne itse jättänyt edellisellä välitunnilla. Ei tarvinne sanoa, että kumpikaan, ei tyttö, eikä opettaja, pyytänyt asiattomia syytöksiään anteeksi, saatikka korvanneet aiheuttamaansa kipua ja särkyä. Niistä oltiin ihan hiljaa.
Oleellinen lisäys: kantelupukkityttö oli papin tytär. Sanat totuus ja armo ei ollut häneen istutettu.
VastaaPoistaNo huhhuh, mikä tarina. Että oikein papin tytär. Miltäs vuosisadalta tuo mahtoi olla, kun tuntuu niin kaukaiselta, tuommoinen käytös? Vähän kuin lukkari olisi pieksänyt veljeksiä 1800-luvun puolella.
VastaaPoistaHymiö, en taida uskoa tarinaasi. Jos et ole ihan ikäloppu, niin tuommoista ei kouluissa tapahdu, että täysin viaton pikkuinen poika hakataan tumppujen varastamisesta, vaikkei mitään näyttöä ole. Tuohan oli pahoinpitely, kun tuli mustelmat, ja opettaja olisi viraltapantu. Ettet vaan lykkäisi lyhkästä.
Tarina on siis omakohtainen tositarina 1970-luvulta. Se uskooko joku tai onko uskomatta, ei vaikuta. Tosiasia ei muutu vaikka toiseksi epäileekin.
VastaaPoistaNäytöksi riitti siis, että ei ole tumppuja (rasat tuolla päin maailmaa missä karu tapahtuma otti paikkansa) ja että toinen sanoo (valehteli) että tuo ne vei.
Se, että käsität muut väärin, ei ole kohtalokasta. (Tunnet itsesi korkeintaan hölmöksi.) Mutta mitä vääremmät käsitykset muilla sinusta on, sen uhanalaisempaa sulle.
VastaaPoistanimim. "tummat, tönivät voileivät"
Totta puhuakseni, kyllä minuakin usein ärsyttää ns. ammattilaisten, sellaisten jotka saavat puheestaan tai kirjoituksestaan rahaa, käyttämä kammottava kieli.
VastaaPoistaErikoismaininnan haluan antaa Uuden Suomen selittäville otsikoille, jotka sanavalinnoillaan ja lauseillaan hakevat kammottavuudessa vertaansa.
Ehkä niiden ajatellaan olevan myyviä.
Pitkävihainen muistelee 70-luvun tumppuja. Voi kauheeta ja hirveetä, elämä edelleen pilalla! :) Kannattaisikohan antaa menneen olla mennyttä.
VastaaPoistaTunnen melko paljon ihmisiä, jotka toimivat varhaiskasvatuksessa (päiväkodissa) ja koulussa eri asteilla, ala-asteelta lukioon.
Kaikki puhuvat samaa: nykyajan kakarat (oops, siis lapsoset ja nuoret) ovat lellittyjä, rajattomia ja itseään täynnä. Siis ne tyypit, joista on harmia koko porukalle, päiväkotiryhmälle tai koululuokalle.
Se on vanhempien, siis kodin, vastuulla.
Tsemppiä kaikille opeille, jotka yrittävät sinnitellä!
Tuntuu aika oudolta, että joku vielä viitsii kieltää tuon totuuden, mistä lasten levottomuus tulee. Ei se tule ulkoa, ei koulusta, ei yhteiskunnasta, ei mediasta eikä pelistä, vaan nimenomaan varhain alkaneesta rajattomuuden tunteesta, jossa lapsi ei löydä persoonansa ja minuutensa reunoja, vaan joutuu hakemaan niitä myöhemmin yksin kohdatessaan ulkomaailmaa. Sieltähän ne löytyvät, mutta usein konfliktien kautta. On päivänselvää siis, että lasten rauhattomuus on kotien vastuulla ja koulut maksavat siitä korkeaa hintaa kasvatus- ja opetustehtävän kitkan muodossa. Tottakai opetus sujuisi levollisten kanssa hyvin ja yhteiskunnan resursseja säästäen.
VastaaPoistaJos tuo tumppujuttu oli totta, se oli siksi poikkeuksellinen, ettei sitä voi kuin valittaa ja todeta, että poikkeuksellinen opettaja, joka pahoinpitelee oppilaan mustelmille.
Olen huomannut, että minun huomioni kiinnittää eniten huono puheilmaisu, ei niinkään kirjoitettu teksti, sillä sivuutan huonon tai virheellisen tekstin melko nopeasti. Puheilmaisuun sen sijaan jää hetkeksi kiinni, sitä ei pääse samalla tavalla pakoon, se on vaikuttavampi.
VastaaPoistaOlen usein ihmetellyt sitä, että monet puhuvat niin rumasti ja huolimattomasti, rumalla matalalla äänellä kehnoa kieltä, josta ei saa edes selvää. Aika hassu vaikutelma tulee siitäkin, jos kaunis nainen puhuu kuin nasaalinen teinixi. Kuva ikään kuin menee rikki.
Katso,
VastaaPoistaTopi-Petteri heräsi!
Metamorfoosi Hymiöksi!
Oppimattomat puhuvat virheellisesti pitkävihaisuudesta, kun eivät muusta tiedä. Pitkävihaisuudestahaan ei ole ollenkaan kysymys, vaan siitä, kuinka väärin tehneet ja - kirsikkana päälle - anteeksipyytämättä ja hyvittämättä tekonsa jättäneet tyttö ja opettaja oikein ovat kestäneet elää itsensä kanssa?
VastaaPoistaOnko paatuminen ollut jo niin syvää, että se on jo tuolloin leimannut ja sanellut heidän toimintaansa?
Ovatko he mahdollisesti jälkeenpäin syyllistyneet vastaaviin tekoihin ja mitkä ovat olleet niiden seuraukset ja kenelle?
Nämä ovat mielestäni niitä oikeita kysymyksiä, jotka huutavat vastausta kysyvästi...
Jos otetaan moraali työkaluksi, niin papin tyttöhän teki suurimman synnin, jos hän valehteli tietoisesti.
VastaaPoistaEi ole kuitenkaan kai tiedossa, luuliko papin tyttö vain pojan vieneet lapaset. Kenties poika oli ennen kiusannut tyttöä tai piilotellut hänen lapasiaan. Mistä tyttö olisi muutoin keksinyt pojan vieneen lapaset? Papin tyttö varmaan tiesi, että valehtelu on synti.
Opettaja sen sijaan teki moraalisesti pienemmän synnin: hän uskoi pojan vieneen lapaset ja tunsi olevansa vain Jumalan käsikassara kasvatustyössään. Hän ei tehnyt siis tietoista pahaa niin kuin ehkä papin tyttö. Hän noudatti Raamatun ohjetta kurista ja sivalsi pyhän hengen voimalla poikaa karttakepillä kintuille.
Mitä me itse kukin ajattelemme tästä tapauksesta, on kokonaan toinen juttu.
On saman tekevää mitä ihmiset puhuvat, tai mitä mieltä he ovat; he ovat väärässä jos he eivät ole samaa mieltä kuin Topi-Petteri. Samoin on jos he ovat hiljaa: T-P tietää. Itse asiassa tämähän on jo kauan ollut TeePeen blogi, harmi.
VastaaPoistaÄläs nyt Anonyymi, Topi-Petteri tanssii pillini mukaan, hyppää kun käsken.
VastaaPoistaOlemme nyt keskustelussa päätyneet siihen syvälliseen toteamukseen, että kansa ei osaa enää kasvattaa lapsiaan. Kävikö tässä nyt niin, että perhekasvatus tuli koulujen opetusohjelmiin liian myöhään?
VastaaPoistaEn tunne perhekasvatusta oppiaineena ollenkaan, en ole kuullutkaan. En osaa siis sanoa, kannatanko sitä - luulen että en. Minusta yleisen psykologian ja erityisesti lapsipsykologian opinnoista voisi olla enemmän apua.
VastaaPoistaMinusta muuten lapsia ei pidä kasvattaa, vaan niiden kanssa tulisi vain elää ja kokea maailmaa, intensiivisesti läsnäollen.
P E R U S O P E T U K S E N
VastaaPoistaOPETUSSUUNNITELMAN
P E R U S T E E T
2004
...
Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.
...
Tuon viimeiseksi mainitun kohdalla kasvatustieteilijät tapaavat puhua perhekasvatuksesta.
Kovin on kitkerää se sappi, jossa tunteettomat tuntemattomat itseään marinoi. Sen sijaan, että keskittyisivät kehittymään, jotta voisivat osallistua tasapinoisesti keskusteluun, keskittyvät he rutinaan ja negatiivisuuteen. Tuo ruma tyyli onkin amputoinut ko. henkilöt siinä määrin, että kyvyttömyys puuduttaa koko vartaloa, ainoastaan leuat louskuu, kuola valuu ja nenä vuotaa.
VastaaPoistaTuota tilkisemään pitää tilata ISS:n isoin auto, parhaat välineet ja diplomi-siivooja.
Minä ainakin tykkään Iineksestä.
VastaaPoista26.4.06 Iines uhoo lähtevänsä "viiden vuoden kuluttua" poimimaan oliiveja, Kreikkaan. Tai siis toivovansa, että niin kävisi.
VastaaPoistaSamperin sympaattista.
Ps. 18.4.06 hän kirjoittaa hyvän runon.
On pieniä asioita ja on isoja asioita.
VastaaPoistaPieneksi asiaksi voisi laskea vaikka 70 -luvun tumppugaten, joka on kaikkine juonenkäänteineen kestänyt tunnin tai pari. (Käytännössä vuosikymmeniä, kun Hymiö on valinnut haluta pitää siitä kiinni mielessään ja saada siitä syyn uhriutumiseen ja ikuiseen katkeruuteen.)
Hymiöllä ei ollut silloin 70 -luvulla sen enempää kuin nytkään valtaa väärin tehneiden opettajan ja papintyttären tekosiin. Koskaan, ikinä ja milloinkaan ihmisellä ei ole valtaa (eikä sitä pitäisi edes hakea) yli itsensä toisten tekemisiin.
Oikeita kysymyksiä tumppugateen: Onko se ollut käännekohta, jolloin pikku-Hymiö on pettyneenä päättänyt, että hän ei koskaan aiheuta muille ihmisille kärsimystä? Onko se hetki päättänyt Hymiön kohtalosta tulla sellaiseksi toisten haavoja parantavaksi lempeäksi sieluksi, jollaisia tämä maailma kipeästi kaipaa?
Isoksi asiaksi laskisin Heikin elämän 19 viime vuotta, joista voi lukea viimeisestä Hesarin kuukausiliitteestä.
Ihan vaan perspektiivinä.
Jack,
VastaaPoistalainaamasi opetussuunnitelman tavoitteiden yleislauseke on tuttu opettajille ja ollut mukana lähes samoin sanoin läpäisyteemana kaikissa oppiaineissa, meillä jo pari vuosikymmentä sitten. Opettajat on koulutettu erilaisten oppijoiden tarpeiden huomaamiseen ja opetuksen toteuttamiseen mittatilaustyönä kullekin erilaiselle oppijalle. Eri asia ovat sitten kuntien suomat resurssit ja mahdollisuudet toteuttaa näitä hyviä visioita ja missioita.
Puheenahan tässä oli käsitykseni mukaan kuitenkin perhekasvatus erillisenä oppiaineena, niin kuin annoit mielestäni ymmärtää. Sitä ainetta en aikuisten tai melkein täysikäisten opettajana työssäni tuntenut, mutta ymmärrän sen suuren merkityksen varhaisopetuksessa.
Itse kannatan lapsille tai nuorille myös psykologian opetusta, ja ennen kaikkea painopisteena lapsispsykologia. Uskon että moni saisi näin vastauksia omiin kysymyksiinsä (miksi olen tällainen kun olen) ja eväitä tulevaan elämäänsä omille lapsilleenkin. Nykyinen psykologian opetus ei auta ymmärtämään omaa itseä, saati kehittymään eteenpäin oman persoonallisuuden vahvistamisessa.
Anonyymi,
VastaaPoistakiitos tykkäyksistä, en löytänyt itsestäni tuota Kreikka-mainintaa mistään, mutta muistan sellaista kirjoittaneeni, useinkin ja se on vieläkin haaveeni - lähteä kaamokseksi Kreikkaan tai jonnekin Sisiliaantai Espanjaan tai Kroatiaan istumaan ränsistyneen talon seinustalle ilta-aurinkoon kirjoittelemaan ja kuvaamaan ja nauttimaan leppoisasta kiireettömästä, vapaasta elämästä.
Virokin voisi olla kiva paikka, sillä haikarat pesivät siellä talojen katoille, ja se on hyvä merkki.
Olen ollut aika surullinen, kun vakituinen matkaseurani löysi nettideitistä itselleen miehen ja matkustaa nyt hänen kanssaan kaikki lomansa. Juuri syyslomalla tuli kortti Gardajärveltä ja viime vuonna Kuubasta ja Vietnamista ja Marokosta ja Varsovasta. Ah tätä katkeruutta! Onnea ystävälle hänen löydöstään (mies), mutta harmi minulle, jolla nyt ei ole ketään matkakumppaniksi.
Mikä runo? Se on Diogeneen kirjoittama rakkausruno neiti kaunisvitulle!
Vielä yksi kommentti Hymiölle, joka toivottavasti lukee Kuunkuiskeen kommentin ajatuksella ja tutkistelee sitä ja painaa sydämeensä.
VastaaPoistaToimittaja aamuisessa Hesarissa ei suinkaan sano opettajien syyllistäneen vanhempia, kun analysoi tutkimusta.
Hän sanoo opettajien maininneen syyksi liian suuret opetusryhmät sekä lasten ja nuorten yhä itsekkäämmän käytöksen.
Kyselyyn vastasi 623 opettajaa, joten otos oli hyvänlainen.
"... ja minä loin sinut
VastaaPoistatyhjään maailmaan
en vain tiennyt
että sinusta tuli niin suuri... "
Tarkoitinkin tätä. Erehdyin päivämäärästä (so. 24.5). Minä erehdyn aika usein. Mutta en anna sen harmittaa!
No niin, tuo. Kiitos vaan poimimisesta.
VastaaPoistaEi haittaa päivämääräsotku, löysinpä taas tuon Diogeneenkin hauskan runon.
Niin, perhekasvatus ei ole oppiaine vaan aihekokonaisuus, joka on mainittu opetussuunnitelmien perusteissa nimeltä vuosina 1970, 1985 ja 1994. Aihekokonaisuuksia opetetaan peruskoulussa läpäisyperiaatteella. Kansanedustaja Leena Rauhala muuten vaati lakialoitteessaan 71/2000 vp, että perhekasvatuksesta tulisi tehdä oppiaine:
VastaaPoistaPeruskoulun opetussuunnitelman perusteluissa vuonna 1994 määriteltiin perhekasvatuksen tehtäväksi tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä kohti aikuisuutta ja luoda pohjaa perhe-elämässä onnistumiselle. Esille nostettavia sisältöjä olivat mm. fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot ja ihmissuhteet, seksuaalisuus, seurustelu ja yhdessä elämisen muodot, perheen elämänkaari, lapsi perheessä ja erilaiset perheet, työn ja vastuun jako perheessä sekä perhe ja yhteiskunta. Kaikki nämä osa-alueet kuuluvat ihmisyyden ytimeen ja muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jossa huomioidaan nuori ihminen yksilönä, parisuhteessa ja yhteisön jäsenenä. Itsenäistymisvaihe herättää nuorissa monenlaisia tunteita sekä kysymyksiä ja monet nuoret ovat kasvuprosessissaan valitettavan yksin.
Hajautettu opetus eri oppiaineisiin ei takaa perhekasvatuksen oppisisältöjen monipuolista ja riittävää toteutumista. Peruskoulun luokilla, 7-9, lukiossa ja ammatillisessa opetuksessa perhekasvatusta tulisi opettaa pakollisena oppiaineena riittävän monta oppituntia tai kurssia, jotta aineen laaja sisältö ehditään käydä kunnolla läpi.
Mikä siinä on, että tuo perhekasvatus Rauhalan mallinakaan ei nappaa minua?
VastaaPoistaMinusta olisi hieman holhoavaa kasvattaa ihmisiä perhettä kohden, sillä yhä useampi valitsee itsenäisen elämän. En sano, että sekään on hyvä, mutta yhtä hyvin tulisi sitten olla oppiaine Yksinäisyyskasvatus.
Minusta kunnollinen psykologianopetus auttaisi kaikkia ihmisiä eikä ohjaisi heitä muuhun kuin itsetuntemukseen, ihmistuntemukseen. Muu tulee siinä ohella, kun minä eheytyy.
Aihekokonaisuusajatteluun perusopetuksessamme voi tutustua täällä:
VastaaPoistaPERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET
Opetusneuvos Marja-Leena Loukola
Minusta paraikaa toteutuksessa olevan opsin ensimmäinen aihekokonaisuus 'Ihmisenä kasvaminen' vastaa osin huutoosi. Loukola kirjoittaa:
VastaaPoistaIhmisenä kasvaminen – aihekokonaisuus on luonteeltaan muista poikkeava. Ihmisenä ja oppijana kehittyminen sekä sosiaaliset taidot on nostettu ensimmäiseksi aihekokonaisuudeksi. Tällä on haluttu korostaa kaikissa oppimistilanteissa koulun peruskasvatustehtävää. Ihmisenä kasvaminen – aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Tavoitteita ovat oman kasvun ja ainutkertaisuuden ymmärtäminen, oikean ja väärän ja esteettisten kokemusten tärkeyden tunnistaminen, oman oppimistyylin tunnistaminen ja kehittäminen sekä ryhmän ja yhteisön jäsenenä toimimisen oppiminen.
Kiitos linkistä, Jack.
VastaaPoistaAihekokonaisuusajattelu ehti tulla meille jo ennen lopettamistani. Ammatillinen toinen aste ja muut aikuisoppilaitokset (amk) ovat nähdäkseni edelläkävijöitä monenlaisissa uudistuksissa ja opetuskokeiluissa. Peruskoulutus on jähmempi siirtymään uudistuksiin.
Kun meillä siirryttiin moduuliopetukseen ja kurssiopetukseen, saimme tehdä kaiken jo itse, aloittaen opetussuunnitelmien omakätisestä kirjoittamisesta valtakunnallisten suunnitelmien pohjalle, tietenkin. Näissä itsesuunnitelluissa kursseissa otettiin jo huomioon opetuskokonaisuudet ja kursseja ryhmiteltiin aiheittain suuriksi yhteisiksi paketeiksi.
Tätä ennen meidät oli jo koulutettu aihekokonaisuusajatteluun.
Jack,
VastaaPoistatuo ei taida olla valmis opetussuunnitelma, vaan sen yhteinen ja yleinen, tavoitteita kuvaava osa, joka on luonteeltaan suuntaa antava. Sen pohjalta opettajat saavat aineittain ja kursseittain kirjoittaa ainekohtaiset omat opetussuunnitelmansa. Vai miten peruskoulutuksessa opsit tehdään?
Tuosta mekin siis lähdimme. Suuri työ ja haaste onkin sitten siinä, miten nuo kauniit visiot saadaan istumaan eri aineisiin konkreettiseksi opetusohjelmaksi.
Ennen vanhaan työpaikoilla oli ns. kellokalleja, jotka ottivat aikaa eri työvaiheista työn tehokuuden määrittelyn, kustannuslakennan ja hinnoittelun pohjaksi.
VastaaPoistaNyt meillä on täällä virtuaalissa samanlaisia kellokalleja tai kielikelloja, jotka laskee aikaa, kuinka paljon joku yksilö omasta vapaa-ajastaan käyttää itseään kinnostavan - ja tässä tapauksessa vielä omakohtaiseen kokemukseen pohjautuvan - ilmiön tarkasteluun. Perpektiivinä esimerkiksi tämän palstanpitäjän edellistä kirjoitusta vatuloitiin noin viikko, eikä soraääniä kuulunut näiltä nykypäivän kellokalleita. Onkohan heillä selektiiviset aivot vai mikä vipu on vinksallaan?
Toinen perspektiiviharha ja epäjohdonukaisuus on, että keskusteluun takavasemmalta tuodaan täysin tuntematon Heikki, jonka 19 vuoden aikaisia asioita on sopivaa tarkastella, mutta saman suuruusluokkaan aikaperspetiivissä rinnastettavissa olevaa tumppuvääryyttä ei.
Dialogi on turhaa ja kuivakkaa, jos keskustelijat eivät ymmärrä mistä on edes keskeisesti kysymys.
On tapahtunut vääryys ja pahoinpitely ja kellokalle sanoo, että asiaan selvyyttä ja oikeutta hakeva on katkerä. Tuossa jokin ontuu ja pahasti. Lisäksi on erittäin outo väite, että ei ole valtaa opettajien ja valehtelijoiden tekemisiin. Diktaattoreitako he ovat, jotka voivat tehdä ihan mitä vaan ilman seuaamuksia?
On sinänsä tutkimuksen paikka, mitä sisältöä on niiden ihmisten elämässä, jotka lukee lehdistä Heikeistä. Missä ne omat kokemukset on? Niitä ei varmaan ole.
Hyvä tapa vaatii referointia, jos tuo jonkun haamun lehdestä mukaan keskusteluun, joten nyt puheena olevan kellokallen tulee referoida omin sanoin Heikin tarina tähän, jo ihan uskottavuutensa takia. Ei voida edellyttää, että kukaan niitä lähtisi lehdestä lukemaan.
Minua tuo tumpputarina kiinnostaa moraliteettina. Kuka teki väärin ja kenen synti painoi eniten? Oliko tarinassa viaton valkoinen karitsa vai tyttöjä pyllyyn pökkivä pikkukili?
VastaaPoistaToistan: annettujen tietojen perusteella opettaja oli Pyhä Johanna, Jumalan käsikassara, joka teki mitä Sana käskee. Syyntakeeton, viaton.
Papin tytär oli pikku perkele, jos valehteli. Jos ei, niin viaton.
Pikkupoika oli se jota aina potkitaan, köyhä räkänenu. Syntipukki, viaton. Tai jos kaikkea ei kerrottu, poika on manipuloija, korkkiruuvi.
Niin, opettajien oikeus ja velvollisuus on tehdä työnsä lakien ja asetusten mukaan:
VastaaPoistaValtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen
tuntijaosta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001
...
2 luku
Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet
2 §
Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin.
Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä.
...
Lihavoin sanat kasvatus ja kasvu korostaakseeni sitä, että lainsäätäjä on antanut peruskoululle kasvatustehtävän. Opettajien ei tulisi väistellä sitä.
Vartiotorni-lehdessä oli kerran juttua Seijasta, jonka viimeiset 25 vuotta oli olleet aivan helvetillisiä.
VastaaPoistaAsiaa tulisi todellakin tarkastella moraalin kautta, laillisuus aspektia unohtamatta.
VastaaPoistaNäkemystä opettajasta Jumalan käsikassarana, syyntakeettomana ja viattomana en hyväksy. Opettajan tulee AINA suojella kaikkia oppilaita, myös niitä joita salaa (tai julkisesti) vihaa. Opettajahan on oppilaisiin nähden valta-asemassa. Muista vielä ajan, kun tuonne kouluun meni luottavaisena, pienessä laukussa eväänä kolmiotrippi, kaksi voileipää, jossa maksamakkaraa ja juustoa sekä appelsiini. Tapauksen jälkeen luottamaus meni ja eväistä hävisi maku.
Sen sijaan valehtelevaa papin tytärtä voi jopa sääliä. Täytyy varmaan googlettaa tyttö ja katsoa minnen kohtalon erehtymätön koura on hänet heittänyt.
Opettaja-lehden tutkimuksesta sen verran, että luin aiheesta Plazan julkaiseman STT:n uutisen. Se kertoi sanatarkasti mm. näin: "Rauhattomuuden syiksi mainittiin liian suuret opetusryhmät sekä lasten ja nuorten yhä itsekkäämpi käytös. Opettajien mielestä vanhemmat eivät opeta lapsilleen käytöstapoja."
En luota Helsingin Sanomiin. Heidän jutut on yleesnä väritettyjä ja jokin fakta unohtuu tai jätetään mainitsematta.
Symbioosin varaan rakennettu kiinnostavuus aspekti toimii kuin typpibakteeri palkokasvin hyväksi. "Topi-Petterit" tunkeutuvat luihin ja ytimiin tuottamaan "mielenkiintoa" myös muille. Blogisti stimuloi winwin -kierron.
VastaaPoistaPersanonyymi alias Topi-Petteri alias Hymiö
"Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi."
VastaaPoistaJack, minä taas lihavoin sanan tukea. Toivon hartaasti, että tuo mantra näytettäisiin myös isille ja äideille.
Opettajat eivät ole koskaan kiistäneet sitä, että ovat myös kasvattajia. Kasvatus on kuitenkin luoteeltaan täydentävää ja tukevaa, mitä isompi oppilas on; ja toisaalta kasvatus on luoteeltaan sitä syvemmin kasvattavampaa, mitä pienempi lapsi on.
Virhekäsitys siitä, että opettaja ei halua tai osaa kasvattaa, on syntynyt niistä asenteista, joissa opettajia syyllistetään lasten huonosta ja jopa törkeän huonosta käytöksestä. On päivänselvää, ettei opettaja aiheuta toimillaan tai toimettomuudellaan lapsen jatkuvaa levottomuutta.
Koulu ei voi yksin mitenkään onnistua yhteisöllisessä kasvatustehtävässään lapsen kanssa, jos kotoa saatu pohja on olematon tai heikko ja lapsi on saanut kasvaa vailla rakkaudellisia rajoja. Tällöin hänen minäkuvallaan ei ole reunoja, hänen fyysinen omakuvansakin voi olla jäsentymätön ja hän joutuu etsimään niitä omin päin suuressa yhteisössä.
Jos lapselle ei osoiteta rajoja, hän valitsee tutun ja lapselle tietyssä kasvuvaiheessa ominaisen aggression, koska se on tehokas ja nopea keino päästä tavoitteeseen.
VastaaPoistaNäitä aggressioon turvaavia pikku anarkisteja on nyt sitten luokat pulollaan, ja opettajia syyllistetään siitä, etteivät he saa näitä rajattomia ja minävaurioisia isänmaantoivoja kuriin. Opettajilla ei tosiaankaan ole psykologin koulutusta.
Minä muuten rakastan Vartiotornien lukemista. Etenkin vessaistunnolla käynti tahtoo venyä, jos on Vartiotornin tositarina kesken.
VastaaPoistaMinun Hesari-maininnassani ei ole tuota vanhemmat-juttua. Uutislähde on STT. Kyseessä on yhden palstan pikku-uutinen sivulta, jonka toisella puolen on juttua Victorian ja Danielin vierailusta.
Mikä siinä muuten nyt on niin mahdoton käsittää, että nuorten itsekäs käytös ei johdu opettajasta tai koulusta, vaan on vähän kauempaa perua? Rajaton kasvatus siellä on taustalla ja se, että rakkautta annetaan materiana.
Luulen, että viimeinen kommenttini katosi. Yritän kirjoittaa sen uudelleen:
VastaaPoistaLapsen kehitystä ja kasvua tukevat koti-, varhais- ja koulukasvatus. Kukaan ei voi välttää vastuuta eikä kenenkään pidä osoittaa toista sormellaan. Olemme äitejä ja isiä kaikki! Tästä sainkin aasinsillan esitelläkseni keskustelijoille Jaana Vuoren väitöksen 'Äidit, isät ja ammattilaiset'. Johdannossa Vuori toteaa. "On väitetty, että nyky-yhteiskunta on läpeensä tekstuaalistunut. Tämän voi ymmärtää hyvin konkreettisestikin, niin, että lasta ei kenties voi odottaa, synnyttää ja hedelmöittää paperilla, mutta toisaalta häntä on hyvin vaikea hoitaa ja kasvattaa ilman, että joutuu tekemisiin erilaisten kirjoitettujen tekstien - ohjeiden, oppaiden, mielipidekirjoitusten, raporttien, tutkimusten, kyselyjen ja haastattelujen - kanssa. Lastenkasvatuksen ohjaus on kietoutunut yhä enemmän teksteihin."
Tiivistelmässä sanotaan: Tutkimuksessa käytetään yhteiskuntatieteellisten diskurssianalyysien, lingvistiikan ja retoriikan tutkimuksen analyysivälineitä. Vaikka tutkimuksen metodinen painopiste on siinä, miten kielen avulla kuvataan
vanhemmuutta ja annetaan sille kulttuurisia merkityksiä, on kyse myös siitä, että samalla muokataan sitä miten vanhemmat itse toimintansa hahmottavat ja miten ammattilaiset suuntaavat työtään vanhempien ja lasten kanssa.
Persanonyymi alias Topi-Petteri ovat tosiaan yksi ja sama henkilö.
VastaaPoistaSen sijaan Hymiö on selvästi eri henkilö. Hänestä huokuu kouluttautuneisuus, kokemus ja näkemys sekä laaja perspektiivi ja syy-seuraussuhteiden tuntemus ja ymmärrys. Ihanaa, että blogiin on pitkästä aikaa tullut uutta virtaa ja draivia. Mielenkiintoista lukea laajoja, kokemukseen pohjautuvia, kertomuksia häneltä - ken lieneekään hän.
Yhden rivin tölväisyihin ja sloganeihin pystyy kuka vaan (viite: Persanonyymi).
Juuri niin, syyttely ei auta ketään, mutta tosiasiat on lupa todeta. Tosiasioiden nimeäminen osuu luultavasti jonnekin, koska kyseessä on kipeä asia.
VastaaPoistaMiten asioita muuten voidaan muuttaa, sillä muutostarve on huutava? Ei mätäpesäkettäkään hoideta pelkällä laastarilla.
Sen sijaan Hymiö on selvästi eri henkilö. Hänestä huokuu kouluttautuneisuus, kokemus ja näkemys sekä laaja perspektiivi ja syy-seuraussuhteiden tuntemus ja ymmärrys. Ihanaa, että blogiin on pitkästä aikaa tullut uutta virtaa ja draivia.
VastaaPoistaÄlä nyt Hymiö viitsi. Pitkästä aikaa - tarkoitat eilisestä lähtien, jolloin Jape jätti tämän blogin?
Tämän blogin vahvuus on ollut - painotan siis sanaa ollut - hyvissä ja kiinostavissa teemoissa ja erityisesti keskustelijoissa, jotka pysyvät aihepiirissä ja tuovat elävyyttä keskusteluun.
VastaaPoistaViime aikoina, muutamaa väriläiskän elävöittämää keskusteluyritelmää lukuunottamatta, keskustelut ovat olleet tamponi-mainoksen tasoa olevaa puolukanpoimintaa.
Uudet, raikkaat ja keskustelevat henkilöt ovat mielestäni upea asia.
Iines, eikö äidinkielessämme tosiaan nykyään ole olemassa sanajärjestyssääntöjä? Kuulin sellaisen väittämän nuorelta aikuiselta, joka vielä opiskelee. Ovatko esim. seuraavat ilmaisut muka kirjallisessa ilmaisussa yhtä oikein?
VastaaPoista1. "En osaa sanoa", sanoi Ville.
2. "En osaa sanoa", Ville sanoi.
Puhekielessä ei kai ole suurta merkitystä säännöillä, vaikka esim. omassa kotona on ilmaisu, joka särähtää korvaani.
Hymiö-Jape kirvoittaa naurut: voi pässinmunat mikä tyyppi!!!!
VastaaPoistaTässä tulee vanha stara läpi elämän
VastaaPoistaMä muistan seitkytluvun joka iskelmän
Jo silloin opin temput joita täällä tarvitaan
Mä pääsin miesten tavoille jo aikanaan...
Mä en oo Topi-Petteri,
mä en oo Topi-Petteri
Takana on luja putki rillu-vuosien
Olen nelikymppinen, nelikymppinen
En oo enää sinisilmäinen,
mä oon nelikymppinen
Mä jumaliste tiedän mitä on se raskas työ
Ja muistan miten valvotti niin työttömänä yö
Ei maahan ole lyönyt mua päivä yksikään
Nääs harva meistä rautaa on se tiedetään
Mä en oo Topi-Petteri,
mä en oo Topi-Petteri
Ja naisista mä pidän niin kuin miehen tuleekin
Ja kavereiden kanssa joskus otan pilsnerin
Pois heikot tieltä väistyköön kun meikä elää nyt
on sydämeni tuleen vasta syttynyt
Mä en oo Topi-Petteri, mä en oo Topi-Petteri
Mä oon nelikymppinen, oon nelikymppinen
Takana on luja putki jatsi-vuosien
Olen nelikymppinen, nelikymppinen
En oo enää sinisilmäinen,
mä oon (aaa, aaa, aaa) nelikymppinen
Perus-Jamppa
Juuri niin, syyttely ei auta ketään, mutta tosiasiat on lupa todeta.
VastaaPoistaAika japemainen "minulla on faktat hallussa" -argumentti :D Eikö tosia-asia ole, että opettajat kokevat koulun rauhattomaksi? Että jonkun muun pitäisi tulla korjaamaan asia, kunhan ne muut eivät ole oppilaiden vanhempia.
Temperamentti ei kerro motiiveistamme, kylläkin taipumuksistamme tai valmiuksista tietyllä tavalla toimimiseen. Kasvatuksella emme saa indenttisiä ihmisiä vaikka pedagogiset menetelmät olisivat kuinka sensitiivisä tahansa. Biologinen pohja ja ympäristön vuorovaikutuksena kehittynyt temperamentti takaavat sen. Temperamenttiin ei kuulu pidäkkeetön itseilmaisu ja kontrolloimaton käytös. Pieni lapsi sensijaan on temperamenttinsa "armoilla". Hän tarvitsee aikuisen ohjausta ja tukea vähenevästi kohti aikuisuutta.
VastaaPoistaPersona non grata
Tämän päivän peruskoulun yläastelaisten lapsuudesta tiedämme tämän:
VastaaPoistaKunnallisten päivähoitopaikkojen, etenkin perhepäivähoitopaikkojen, määrä kasvoi 1990-luvun alkuun. Laman aikana, eritoten vuosina 1991-1993, päivähoitopaikkojen määrä kuitenkin väheni. Lähes kaikki alle 1-vuotiaat vauvat hoidettiin kotona (97 %) vuonna 1998 ja 1-2 vuotiaista lapsista 64 %. Näistä vain kolmea sadasta hoiti joku muu omainen kuin äiti tai isä, ja palkattuja hoitajia oli vain joka sadannella. 3-5 -vuotiaisista lapsista kotona hoidettiin 36 % ja esikouluikäisistä 6-vuotiaisistakin joka neljäs. Samaan aikaan päiväkodissa hoidettiin kaikista alle kouluikäisistä 33 % ja perhepäivähoidossa 18 5. (Heikkilä & Takala 1999)
Nyt olisi kiinnostavaa saada tietää, kuinka moni niistä pikkupiruista on kasvanut keltikangas-järvisläisittäin äidin rajattoman rakkauden helmassa ja kuinka moni kunnon koululainen on yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen tulos. Kysymyksen herättää täällä esitetty näkemys, että kotikasvatus on lapselle parasta, vaikka siihen tuleekin koulurauhan vuoksi ankarasti puuttua.
Suomen kielen sanajärjestys on vapaa, muttei mielivaltainen. Hyvä kysymys, Delilah!
VastaaPoistaMeillä ei ole sellaisia tiukkoja sanajärjestyssääntöjä, kuten vaikkapa ruotsin tai englannin kielessä on esimerkiksi kysymyslauseen jälkeisessä johtolauseessa. Näin ollen esimerkkisi ovat molemmat oikein, ja niissä voi nähdä ehkä vain sävyeroa:
1. "En osaa sanoa", sanoi Ville.
2. "En osaa sanoa", Ville sanoi.
Ensimmäisessä esimerkissä painottuu tekijä, toisessa toiminta, mutta toisinkin voi varmaan nähdä. Yleensäkin sanajärjestys on suomen kielessä monesti kaunokirjallinen tyylikeino, ja normaalista poikkeavalla sanajärjestyksellä voidaan luoda haluttuja sävyjä.
Omassa kotona särähtää korvaan, koska sanat ovat eri sijassa - kotona on taipumaton adverbi. Voisi tietenkin sanoa mieluummin omassa kodissa tai vain kotona.
Itse olen usein kuullut muodon kotonta kotoa-adverbin tilalla. (Hän tuli kotonta.)Se on minusta hauska murremuoto.
Täällä taitaa mennä iloisesti sekaisin K-J tutkimustulokset ja niistä tietämättömien vanhenpien kasvatusmetodit ja niiden vaikutukset.
VastaaPoistaPedagogiset ongelmat kuvastanevat enemmänkin vanhempien yhteiskuntavastuullisuuden puutteen tuomista ongelmista.
Persona non grata
Täällä taitaa mennä iloisesti sekaisin K-J tutkimustulokset ja niistä tietämättömien vanhenpien kasvatusmetodit ja niiden vaikutukset.
VastaaPoistaMielenkiintoinen kommentti! K-J on siis tutkinut vain lapsia, joiden vanhemmat ovat metodologisoineet hänen tutkimustuloksensa... Vai miten se nyt meni. Ei vaikuta tieteelliseltä alkuunkaan.
"En", sanoi Ville, "osaa sanoa".
VastaaPoista"En minäkään", toinen Wille sanoi.
Eikö tosia-asia ole, että opettajat kokevat koulun rauhattomaksi? Että jonkun muun pitäisi tulla korjaamaan asia, kunhan ne muut eivät ole oppilaiden vanhempia.
VastaaPoistaJack, en ole kuullut kouluväen sanovan, että jonkun pitäisi tulla palauttamaan rauha opiskeluun. Opettajat kokevat sen tehtäväkseen, koska heillä on kuitenkin se parhain pedagoginen osaaminen, joka maastamme löytyy.
Monilla vanhemmilla on pintapuolinen käsitys kurista, jonka he tahtovat palauttaa kouluun jopa kovalla kädellä. Koulu ei voi ottaa vastuuta siitä, että joku kovan linjan vanhempi tulee ojentamaan oppilasta, jota ei edes tunne. On hyvin mahdollista, että opettajilla olisi entistä enemmän kasvatettavia, jos vanhemmat tulisivat kouluun tunneille kuria pitämään - opetusta seuraamaan he ovat käsittääkseni tervetulleita aina.
Nyt kyse on tulevaisuudesta ja toisista, uusista oppilaista ja opettajista. Tämä polvi on mikä on ja on epärealistista kuvitella, että löytyisi taikakeino, joka tehoaisi tässä ja nyt. Se mitä teemme tänään, auttaa kymmenen vuoden viipeellä.
Taikakeinoista mainittakoon nyt vielä se, että tuon Opettaja-lehden tutkimuksen mukaan miesopettajat valittivat häiriöitä tilastollisesti enemmän kuin naisopettajat, joten tuo joskus ehdottamasi mieskiintiöintikään ei liene akuutti korjauskeino koulujen ja päiväkotienkaan hätään.
Jack, minua kiinnostaisi kovasti kuulla, mistä sinun mielestäsi koulujen ja päiväkotien rauhattomuus johtuu. Olisin iloinen, jos kertoisit näkemyksesi.
En ole ikinä koskaan milloinkaan ollut kintiöiden kannalla. Korjaa käsityksesi.
VastaaPoistaSiksi toisekseen, minun mielestäni päiväkodit eivät ole rauhattomia. Ainakaan ne joihin minä olen tutustunut. Voi tietysti olla totta, että joku lähihoitajatytsy pitää pikkulapsia liian eläväisinä.
VastaaPoistaPersona non grata on lukenut Keltikangas-Järvistä, huomaan.
VastaaPoistaJack sen sijaan on tainnut tyytyä vain kirjan esittelyjen lukemiseen. K-J nimittäin ei puhu äidistä lapsen hoitajana, vaan kaiken aikaan lapsen ensimmmäisestä hoitajasta juuri siksi, että on muitakin hoitajia.
Jack, en usko, että olen sanonut, että kotikasvatus on lapselle paras vaihtoehto. Sinun nimittäin tulee jatkaa lainaus loppuun, jos olet tieteellinen ja syvällinen etkä pinnallinen farisealainen poimija: - - lapsen kahtena kolmena ensimmäisenä vuonna. Tämän jälkeen minusta on päiväkodin aika, ja äiti vapaa palaamaan työelämään.
Jack, tuossa Opettajalehden tutkimuksessa kaikki kyselyyn osallistuneet lastentarhanopettajat valittivat työpaikkansa melua, hälinää ja rauhattomuutta. Opettajista kaikki eivät näin sanoneet. Tutkimuksesta kerrotaan uusimmassa Opettaja-lehdessä, joka on netissäkin luettavissa.
VastaaPoistaNäkemys ei ole yhtä ontologinen kuin pedofiilin entiteetti käyttää lasta hyväkseen.
VastaaPoistaP n G
Minun mielestäni nuo kaikki ovat sitten väärällä alalla. Vai pitäisikö pikkulasten istua hiljaa paikoillaan päiväkodissa?
VastaaPoistaSitä paitsi minä olen vuosien varrella joutunut tenttimäänkin L K-J:tä. En perusta näkemystäni hänen perhepoliittisiin pamfletteihinsa.
VastaaPoistaEt ole tosissasi, kun vedät hiljaa istumisen rauhattomuuden ja hälinän vastakohdaksi. Tuo on jo niin alkeellista ja pintapuolista floppausta, etten taida jatkaa tästä aiheesta enempää. Totakai lapsi saa olla puhelias, aktiivinen ja iloinen, tai itkevä ja surullinenkin.
VastaaPoistaOlen aina ihmetellyt tuollaista mustavalkoista ehdottomuutta, että jos puhutaan hälinästä, niin sitten nähdäänkin toiseksi vaihtoehdoksi ääripää, mykkä hiljaisuus. Herran pieksut, miten kapeaa ajattelua.
Kuten tuossa hieman aiemmin omakohtaisella tosikertomuksella todistin, ei ongelma lymyäkkään kovanlinjan vanhemmissa vaan opettajissa. Missä se koulun vastuu on oppilaan suojaamisessa, kun oppilas joutuu opettajan mielivallan kohteeksi? Opettaja on sekä syyttäjä että tuomari että rangaistuksen toimeenpanija. Kysymys kuuluukin, että pitäisikö vanhempien tulla kouluun turvaamaan lapsen turvallisuus?
VastaaPoistaOpettaja-lehden tutkimus kertoo karulla tavalla mistä koulujen ongelmissa on eräänä keskeisenä asiana kyse: Liian vähän miesopettajia. Siksihän miesten valitukset korostuivat tuossa tutkimuksessa, koska heitä on suhteellisesti merkittävästi vähemmän kuin naisopettajia.
Lapset oat jo pienestä pitäen olleet naisten "kyllästämiä", lastentarhasta lähtien. Siksi tuota miespuutosta ei enään koulussa voida korjata vaan ko. lapset ovat menetettyä kauraa. Siksi näkisin, että on kohtuutonta vierittää tilastollinen valittajuus miehille. Tuolta osin (vähintään) tutkimus on laadittu asiantuntemattomasti.
No ei sitten muuta kuin preppaamaan kursseille opettajainpääsykoetta varten, Hymiö!
VastaaPoistaKoskahan joku keksii markkinaraon ja alkaa pykätä miehille näitä kursseja, saman kaavan mukaan kuin juristeille ja lääkäreillekin? Miehet eivät siellä marise, vaan menevät reippaasti kursseille opiskelemaan ilman kiintiöruikutusta.
Opettajakoulutus olisi minua taannuttavaa, sillä olen jo hyvin monipuolisesti kouluttautunut nykyään.
VastaaPoistaHaluaisin kiinnittää tässä vaiheessa huomiota tämän bloggauksen johdantoon, jossa hyvin lämpimään sävyyn puhuttin homoista ja lesboista. Jos kuitenkin seuraa uutisointeja, tulee selväksi, että ne onkin homot ja lesbot, jotka on sitä suvaitsematonta ja huumorintajutonta rutusakkia. Ovat nimittäin menneet rutisemaan hienosta Hartwallin Åttå Drinkero -juoman mainoksesta ja hauskasta, norjalaisen Kristian Valenin esittämästä Kjartanista, tyypillisestä homohahmosta, Mainonnan eettiseen neuvostoon.
Byhyy mitä itkijöitä.
Millä tavoin ko. mainos syrjii homoja? Kyllä homotkin saa mainoksen katsoa - eikä tässä vielä kaikki - saavat varmasti juoda ko. juomaa.
Kjartan - Åttå Drinkero
Tuo on jo niin alkeellista ja pintapuolista floppausta, etten taida jatkaa tästä aiheesta enempää.
VastaaPoistaEsimerkiksi Helsingin kaupungin päivähoitoyksiköissä on ryhmiä, joissa kolme koulutettua aikuista (lastentarhanopettaja/sosionomi ja kaksi lähihoitajaa) kaitsevat kahdenkymmenenyhden 3-5-vuotiaan lapsen katrasta kahdessa huoneessa. Jos ei ymmärretä, että tässä on hälinää, niin ollaan kyllä väärällä alalla.
No sepä onkin metafora homofopiikosta ja parodia proheteroistista peiliinkatsojana.
VastaaPoistaP n G
Jack'in pitäisi oikeasti vielä tovi kuivaharjoitella vain nuken kanssa, vaikka "aikuisten oikeasti" lapsia ohjailetkin.
VastaaPoistaP n G
Jack, minulle ei kannata selittää, en minä ole valittanut päiväkotien hälinää, vaan lastentarhaopettajat siinä tutkimuksessa. He jopa poikkesivat muista opettajista siinä, että valittivat kaikki, sataprosenttisesti.
VastaaPoistaEn usko, että he tarkoittivat sitä, että melua ja hälinää on kaikki mikä poikkeaa mykästä hiljaisuudesta. Kyse on varmaan selkesti liiallisesta melutasosta, joka johtunee ylisuurista ryhmistä ja mahdollisesti tilaongelmista.
Eikä tämä tutkimus tarkoita sitä, että kaikki päiväkodit ja koulut ovat meluisia, Kai niissäkin on eroja.
Mainoksessa on kyllä aika vahva homon stereotypia. Ymmärrän, jos se suututtaa joitakuita homoja, sillä heissä on, samoin kuin heteroissa, myös huumorintajuttomia.
VastaaPoistaItse tykkään kyseisestä mainoksesta, ja jos olisin homo, uskoisin nauravani makeasti, sillä niin yliammuttu stereotypia on, että se menee jo taiteen puolelle.
Odotan sinulta, Jack, edelleen uteliaana kommenttiasi siitä, mistä sinun mielestäsi koulujen ja päiväkotien rauhattomuus johtuu. Olet usein puuttunut näihin keskusteluihin, muttet vielä koskaan kertonut tätä asiaa.
VastaaPoistaToivon siis, ettet kiellä rauhattomuutta ja hälinää - se on fakta, koska 96 prosenttia opettajista kokee sitä - vaan miettisit avoimesti, mistä se sinun käsityksesi mukaan johtuu.
Vastaan mielelläni. Silloin kun rauhattomuutta oikeasti esiintyy, se johtuu liian suurista lapsi- ja oppilasryhmistä sekä aikuisten avuttomuudesta. En yhtään panisi pahakseni, jos kodeissa päätettäisiin ensi eduskuntavaaleissa äänestää kasvatusoptimistisia ehdokkaita, jotka sitoutuvat progressiiviseen kasvatusihanteeseen sekä varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutuksen kehittämiseen.
VastaaPoista"Hyvää", sanoi mustapartainen mies, "päivää".
VastaaPoistaOlen todennut, että pitkämuistisia ihmisiä on kahta lajia:
Toiset muistavat läpi ikänsä heitä kohdanneet vääryydet. Toiset muistavat läpi ikänsä itse tekemänsä vääryydet.
Tykkään enemmän noista jälkimmäisistä, vaikka eniten tykkään kyllä lyhytmuistisista.
Hassua, sanoi Iines, juuri tänään silmäilin noita Ollin pakinoita, sillä isä tykkäsi niistä ja minulla on hänen kirjansa hyllyssäni. Viisaasti lausuttu, mitä lausuit, Tapsa.
VastaaPoistaKyllä minusta jotakin toivetta voidaan heittää sinne vanhemmillekin; ei tilanne parane opettajien täydennyskoulutuksella, jos sama meno kotona jatkuu, Jack.
Itsekkyyden lisääntyminen on myös muiden asiantuntijoiden mukaan koulujen lisääntyneen melusaasteen taustalla, joten sitä ei pidä hyväksyä ja kouluttaa opettajia sietämään sitä ja suhtautumaan siihen silitellen. Itsekäs lapsi ei ole mihinkään tyytyväinen eikä onnellinen.
Kyllä minusta jotakin toivetta voidaan heittää sinne vanhemmillekin; ei tilanne parane opettajien täydennyskoulutuksella, jos sama meno kotona jatkuu, Jack.
VastaaPoistaEn nyt malta olla kysymättä, että minkäslaisista toiveista on kysymys? Toivotaanko vain, että vanhemmista tulisi kypsempiä ihmisiä? Vai pitäisikö kotikasvatukselle antaa viranomaisohjeita ja -määräyksiä. On sinun vuorosi nyt.
Hei Iines,
VastaaPoistakirjoitat minunkin korvaani särähtävästä asiasta. - Mutta niin kauan kuin ymmärrän, mitä sanotaan, koetan olla kiristelemättä liikaa hampaitani.
Olenhan itsekin asunut kieltä osaamattomana, ja parhaimmilaankin kielipuolena vieraassa maassa. - Se, että pitäisikö meidän hyväksyä ja ymmärtää kaikki suomen kielen käyttämisen muodot joltain pohjalta: mieleeni tulee ex-mieheni B.
- Väliin niksivinkki kaikille lukijoille: siinä näppäimistössä on ainakin minun koneessani oikealla erilaisia nuolia. Jos painaa sitä alinta, joka näyttää alaspäin, voi näppärästi sivuuttaa kaikki jutut, joita ei jaksa lukea. :)
Itse, sähkömiehen tyttärenä ja asian hoksanneena, teen näin, monilla sivustoilla usein! :)
B. on proffa ja jenkki, ja hän joutuu todella painiskelemaan asian tiimoilta USAssa; siellä se Ebonics on kuitenkin hyväksytty yliopistoissakin (ainakin joissain, kai, soveliaaksi kieleksi, ja jos kieliasun takia antaa huonomman arvosanan esseelle, voi pian olla rasismisyytökset niskassa). "Yleisenglannin" käsitys on siis hänen yliopistossaan kyseenalaistettu.
Älkääkä nyt herran tähden vastatko, että neekeritkin voivat opetella tyylipuhdasta englantia; tässä on syvempi juopa kyseessä!!
- Eli että onko orjien jälkeläisillä mahdollisuus omaan ilmaisuun, samalla tavoin kuin muilla jenkeillä, jos kieli on kuitenkin sen puhetavan mukaan "oikein"?
Ymmärrän molempia osapuolia, ja kaikki myötätunto ja tuki niille opiskelijoille ja opeille, jotka asian kanssa painivat, päivittäin.
Re: BB ja kielenkäyttö: itsekin seuraan ohjelmaa satunnaisesti. - Äitini on fani! :D
Minusta on kiinnostavaa, miten joka vuosi kehkeytyy paitsi käyttäytymistä (kuten käsienpitely, ja haliminen), myös sanontoja tai sanoja: tänä vuonna esim: "jebou" (tark. kai "jippii"), ja viimeisimpanä ehkä "okke" ("okei"n sijaan).
Ymmärrän, että "oma" kieli muiden rituaalien lomassa vahvistavat talossa sitä yhteisöllisyyttä; kiinnostavaa on, että ne leviävät katsojiinkin.
Eläydymmekö niin vahvasti virtuaalimaailmaan, vai onko se vain jatkuva toisto, joka saa "meidät" omaksumaan uusia muotisanoja/lausahduksia puheeseemme? - Itse en ole vielä huomannut ilmiötä itsessäni, mutta nyt sitä alkaa jo kuulla, kaduilla ja turuilla. :)
Pitäisikö ehkä laatia laki kotielämästä ja perustaa kotipoliisi?
VastaaPoistaVoitaisiin ehkä lähteä liikkeelle tästä:
VastaaPoista"Yli puolet Opettaja-lehden kyselyyn vastanneista pitää työrauhaongelmien perimmäisenä syynä sitä, että vanhemmat ovat menettäneet kasvatusotteensa eivätkä opeta lapsilleen käytöstapoja. Osasyynä pidetään sitä, että opettajia enää kunnioiteta vaan he ovat menettäneet auktoriteettinsa."
Olisiko sinusta ihan hullua, jos lapselle opetettaisiin toisen ihmisen kunnioitusta ihan vaikka normaalien käytöstapojen opettamisena?
Mistä sinä, Jack, aina keksit noin ihmeellisiä keinoja, kotipoliisia ja virkavaltaa ja lakia? Miksi sinulta puuttuvat sävyt, ikään kuin asioilla olisi vain ääripäät? Kovin mustavalkoista ja ehdotonta. Vähän pelottavaa oikeastaan. Alkaa tulla kylmä.
VastaaPoistaNeekeritkin voivat opetella tyylipuhdasta suomea; tässä on sellainen syvempi juopa kyseessä, että kun eivät halua, kun ei velvoiteta!!
VastaaPoistaChar,
VastaaPoistaen täysin päässyt kärryille tuossa kieliasiassa, mutta sieppaan sen, mikä kiinnosti: "jos kieliasun takia antaa huonomman arvosanan esseelle, voi pian olla rasismisyytökset niskassa".
Meilläkin on siis sääntö, että lukihäiriöstä johtuvat virheet eivät saisi laskea kirjoitetun suoritteen arvosanaa. Ongelmana on vain se, että kaikki opettajat eivät tunnista lukivirheitä, vaan sakottavat niistä.
Itse ajattelen niin, että ajatus ja loogisuus tekstissä on tärkeintä, ja tottakai kielikin, sillä kielihän on ajattelua. Hämärästi ilmaistu on hämärästi ajateltu.
Pienet oikeinkirjoitusvirheet eivät ymmärtämistä haittaa, mutta kyllä ne jostakin kertovat. Monesti onkin niin, että hyvä sisältö ja hyvä kieliasu kulkevat käsi kädessä.
Parahin Anonyymi,
VastaaPoistatässä on nyt sellainen mutka matkassa, että Suomessa puhutaan toistaiseksi virallisesti vain suomen kielestä. Tai ruotsista.
Eikä meillä tietääkseni ole ollut sellaista afrikkalaisiin värillisiin liittyvää orjakulttuuria, siinä mittakaavassa, että tarvitsisi miettiä kielellisiä hienouksia.
Muutenkin Euroopassa suhtauduttiin afrikkalaisiin hyvinkin tasavertaisesti, yhtä aikaa kun orjakauppa 1700- luvulla kävi kuumana Amerikkaan päin.
Raha ja kysyntä ratkaisee.
Uuden kielen oppiminen on aina itselle tärkeää ja palkitsevaa; näin väitän!
Oman "äiidinkielen", eli esim ebonicsin, pakollista korvaamista jollain muulla kielellä pidän sekä surullisena että huonona.
Char,
VastaaPoistamitä ebonics täsmällisesti ottaen on? Minua alkoi kiinnostaa termi ja sinulla taitaa olla siitä hyvät tiedot.
Obamasta ei olisi tullut presidenttiä, jos hän puhuisi ebonicsia.
VastaaPoistaEi Suomessakaan pääse presidentiksi jos puhuu vahvasti murretta, vaikka savoa. Juu, tiedän, Mauno Koivistolla oli läntinen intonaatio.
Jokunen vuosi sitten luin Rinkebyn koululaisista, jotka halusivat itselleen natiiviruotsalaiset opettajat kielen oppimisen vuoksi. Halusivat eroon rinkebyruotsista.
Millä kepillä/porkkanalla sinä saat aasivanhemmat opettamaan varsojaan kunnioittamaan opettajia?
VastaaPoistaMinun maailmassani arvostus ansaitaan omin voimin ja toimin. Jo vuosia sitten opettajankoulutuslaitoksilla muistutettiin, että auktoriteetti ei enää ole ilmaisjakelussa.
Niin, siis tahdon tähän nyt ebonicsin määritelmän, olkaatten niin hyvät. Tajuan toki, että se on jokin natiivikieli ilmeisesti, eli syntyperäkieli, vai mitä? Mutta miten se määritellään tieteellisesti?
VastaaPoistaMinun maailmassani arvostus ansaitaan omin voimin ja toimin. Jo vuosia sitten opettajankoulutuslaitoksilla muistutettiin, että auktoriteetti ei enää ole ilmaisjakelussa.
VastaaPoistaNyt et tahdokaan ymmärtää, Jack. Kyse on juuri siitä, että arvostusta ansaitsevakaan hyvä, ystävällinen, jämäkkä, kaunis, lahjakas, reilukaan opettaja ei saa läheskään aina arvostusta, ei vaikka hänessä ei ole mitään kummempaa vikaa. Arvostuksen tai työrauhan saa nykyään parhaiten se, jota pelätään, joka "ottaa kurin".
Iines,
VastaaPoistaymmärrän, mistä puhut.
Nyt pitää kuitenkin muistaa, että suomalaiset murteet ja "Ebonics" ovat kaksi eri asiaa.
Jenkeissä ei siis puhuta luki-virheistä, vaan käsittääkseni koko verbaalisen kulttuurin hyväksymisestä/hylkäämisestä. Käytetyn puhekielen muodossa. - Valtava poliittinen ja yhteiskunnallinen lataus, siis!
Ja vaikka olisi kuinka liberaali ope hyvänsä: kuinka arvottaa englanniksi ja "eboksi" kirjoitettuja esseitä yhtä aikaa?
Jollekin voisi antaa pisteitä hyvästä sanailusta - mutta jos kirjoittaja valitsee sen, että kirjoittaa omalla kielellään (noh: se kieli pitää ensin opetella. Eikä riitä että käsittää, mistä puhutaan; pitää ymmärtää vivahteet, jotta voisi edes aloittaa esseen arvostelun.)
Ebonics ei ole luki- tai muu häiriö, vaan hyväksytty tapa kommunikoida. Silti se eroaa selkeästi "yleis-englannista" esim. verbien käytön suhteen.
Ajatus voi olla täysin kirkas, ja kirjoittaja silti tietoisesti, vaikkapa omista syistään (tai mistä minä tiedän? Promotakseen ebonicsiä jenkeissä? Ollakseen jänskä? Koska kirjoittaa niinkuin ajattelee, ilman provoa, mutta silti haluaa kirjoittaa omimmalla tavallaan?), sivuuttaa ns. oikeakielisyyden säännöt, ja kirjoittaa itselleen sopivimmalla tavalla.
Kyseessä ei siis ole luki-virheiden sivuuttaminen, vaan kokonaisen kulttuurin hyväksyminen, puhe- ja kommunikaatiotapa mukaanlukien - ehkä muiden kulttuurien lisäksi - tasavertaiseksi vallitsevan kulttuurin ja yleisesti "hyväksytyn" ilmaisutavan kanssa.
Lisäys Jackille:
VastaaPoistaSinun tulkintasi mukaan siis 96 prosenttia suomalaisista opettajista ei ansaitse arvostusta eikä heillä ole tarpeellista itse ansaittua auktoriteettia, koska heidän tunneillaan on rauhattomuutta.
Char,
VastaaPoistaen tarkoittanut sanoa, että rinnastan ebonicsin luki-häiriöihin.
Puhuin lähinnä siitä, miten valtakielestä poikkeaminen vaikuttaa kirjallisen tuotoksen arvosteluun kouluopetuksessa.
Tahtoisitko vielä kertoa, mikä on ebonicsin määritelmä, Char, lyhyesti ja täsmällisesti?
Sinun tulkintasi mukaan siis 96 prosenttia suomalaisista opettajista ei ansaitse arvostusta eikä heillä ole tarpeellista itse ansaittua auktoriteettia, koska heidän tunneillaan on rauhattomuutta.
VastaaPoistaMinun tulkintani mukaan 96 % opettajista on tyytymättömiä. Tiedä sitten mihin? Ehkä he eivät kotoaan saaneet nöyryyden evästä elämälleen.
Kyllä lähtökohdan pitää olla niin, että suomeen pyrkivä neekeri opettelee suomenkielen, eikä englantia tai ruotsia. Tämänhän pitäisi olla päivän selvää ilman vaiheita. Siinä pääjuonne.
VastaaPoistaTuo ebonics juttu on ihan huuhaata ja hölynpölyä, ei mitään tolkkua. Se on varmaan joku esperanton tai kontinkielen johdannainen. Uskovaisetkin "puhuu kielillä" kun saavuttavat hurmostilan.
Mieleeni ebonicsistä siitä tulee ennemminkin ebola, joka on ihna tauti afrikasta.
Samuli,
VastaaPoistaei varmaan Obamasta ois presidenttiä tullutkaan, ebolla, ja nykyään.
Se ei kuitenkaan ollut kirjoitukseni pointti, vaan se, mitä hyväksytään. Yleisesti.
Ja eiköhän niitä asenteita kuitenkin hiota inhimillisempään suuntaan sillä, että pyritään ymmärtämään, hyväksymään ja ottamaan huomioon meidän kaikkien erilaiset taustat. :)
- Iines, opin eilen uuden ja tosi härskin lyhenteen: kvg!
Ja googleta se, niin meidän ei tarvitse täällä heittäytyä alatyylisiksi (vaikka sitäkin olen harrastanut :D).
Itse käsittäisin niin, että Ebonics on afrikkalais-amerikkalaisten puhetyyli, joka ei välttämättä noudata ns. "yleis-englannin" sääntöjä. Verbejä jää pois, ja pronomineja käytetään eri tavalla, jne.
Vahvan kulttuuriperinnön takia kielenkäyttöä pidetään myös soveliaana esim. yo-tason esseissä. - Tosin ehkä ei pressan-vaaleissa, kuten Samuli jo sanoi.
Toki syyt kielen muuntautumiseen ja muutoksen hyväksymiseen voivat olla myös vahvasti poliittiset/yhteiskuntapoliittiset.
Miten on Suomessa? Saako meillä kirjoittaa esseen esim. savolaisittain, jos oikeasti hallitsee murteen, eikä kikkaile? Vai onko meillä "yleis-kielisyys-pakko?"
Minua kiinnostaa ebonicsissa se, onko se jonkinlainen keinokieli kuten esperanto vai itsestään syntynyt kieli. Kysynpä vielä tyttäreltä huomenna, hän varmaan tietää täsmällisen selityksen.
VastaaPoistaOnhan murre- ja slangipakinoita, Char, ei niitä kukaan voi kieltää. Kielen laji riippuu kontekstista, ja yleiskieli tai kirjakieli ei saa olla kahle, vaan päinvastoin työkalu ihmisten viestintään. Mitä yksiselitteisempää eli yleiskielisempää kieli on, sen laajemmat kerrokset sitä ymmärtävät.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOman laajan kokemukseni mukaan suomalainen koulu ja opettajat ovat kyvyttömiä tunnistamaan ja käsittelemään lukihäiriötä ja oppilasta, jolla se ilmenee. Ei sitä mitenkään kompensoida, vaan samalle viivalle joudut muiden kanssa arvostelussa ja virheistä rokotetaan.
VastaaPoistaOpettajien koulutus on puutteellista ja pakolliseksi aineeksi opettajakoulutukseen tulisi mielestäni ottaa erilaiset oppijat ja heidän opettamiseensa vaadittavien pedagogisten taitojen aukoton hanskaaminen.
Nykyisin opettajiksi pääsee ihan makkeliainesta. Tämä on tuhoisaa oppilaiden ja erityisesti ns. erilaisten oppijoiden kannalta.
Hei Iines,
VastaaPoistataas puhutaan ristiin! :) Lyhyesti kopsu viime meilistäni:
"Itse käsittäisin niin, että Ebonics on afrikkalais-amerikkalaisten puhetyyli, joka ei välttämättä noudata ns. "yleis-englannin" sääntöjä. Verbejä jää pois, ja pronomineja käytetään eri tavalla, jne."
En osaa puhua ebonicsia, eli en osaa tämän paremmin selvittää.
Afrikasta roudattujen orjien kieltähän se siis oli; jokin tapa tulla toimeen eri heimojen ja eri ihmisten kesken piti löytää, ja ilmeisesti "herrakieli" oli helpoin, olosuhteet huomioonottaen.
Samulin kommentti siitä, ettei "ebolla" pärjäisi pressanvaaleissa, lienee valitettavasti totta, mutta ei silti toivottavaa. - Jos siis Suomessakaan ei saa puhua murteita.
Ebo on nykyään ihan hyväksytty tapa puhua englantia. - Todellisia arkipäivän ongelmia kaiketi ilmenee esim. opinnoissa, kun open pitää ymmärtää kaikki vivahteet, tai ottaa vastaan kaikki se negatiivinen kritiikki, joka huonosta arvosanasta tulee. Olipa se kritiikki ansaittua tai ei.
Ja samoin opiskelijalle: saanko kirjoittaa omalla kielelläni, jos ajatukset ja teesit ovat kirkkaat, mutta ilmaisu eroaa "yleisenglannista".
- Ja voinko kirjoittaa yhtä sydämestäni, jos joudun vaihtamaan kieltäni?
Erilaiset oppijat osataan jo tunnistaa kouluissa, ja jo minutkin on koulutettu erilaisten oppijoiden erikoiskoulutuksessa, jossa kaikkien oli jopa pakko suorittaa viiden opintoviikon opinnot erilaisista oppijoista. Tehtäviä tehtiin jopa kotona ja jokaisella oli omassa koulussa erilainen oppija ohjattavana, minulla muuan lukihäiriöinen poika, jota seurasin vuoden ja tein alku- ja loppuraportit hänen häiriönsä huomioonottamisesta ja hänen pärjäämisestään tehostetussa opetuksessa.
VastaaPoistaYksi asia vain, Hymiö. Oikeistolaisdet ja kepulaiset kunnanisät eivät antaneet meille tarpeeksi rahaa näitten erilaisten oppijoitten erillisopetukseen, joten tukitunnit jäivät opiskelujakson jälkeen pois. Kyse on aina siis rahasta, opettajilla on kyllä taitoja. Minun tyttärenikin, tuore opettaja, puhuu kaiken aikaa erilaista oppijoistaan, ja onneksi hänen koulussaan on jonkin verran resursseja erilaisille.
Ok, Char, tuo sinun lauseesi selvitti kyllä ebonicsia varsinkin kun vertasin sitä englanninkieliseen Wiki-määrittelyyn. Kovin selkeästi käsitettä ei ole missään selitetty.
VastaaPoistaIines,
VastaaPoistaebo ei ole esperantoa.
Lienee muovautunut orjuuden aikana, eri heimojen sekoittuessa amerikkalaiseen elämänpiiriin.
Kiva kuulla, mitä tyttäresi sanoo tästä, sitten kun olette ehtineet rauhassa jutella! :)
Ex-mieheni ongelmat esim. esseiden arvosteluissa ovat silti todellisia; hän kun nojautui tuohon konservatiivisempaan puoleen.
Kuule Iines,
VastaaPoistajospa menen ripustamaan pyykkiä!
Nyt me kirjoitellaan koko ajan ristiin! :)
Huomenna meitille tulee sähkömies mittaamaan jotain antenni-juttuja, joiden takia vasta vaihdettu kaapeliverkko ei yleensä näy, paitsi nipuittain (kaupalliset/ei kaupalliset).
Maksullisia kanavia ei ole.
Mutta johan saan kohta Maineen talossa, jos täällä alvariinsa hiippaa sähkömiestä, huoltomiestä, ja ikkuna-asentajien laumoja, jopa ryhmissä!!! Varsinkin jos aina availen ovea negligeessä. :)
Jatketaanko huomenna? :)
Kyllä tämä pulju on huomennakin auki, Char.
VastaaPoistaMinusta on kiva, kun talossa käy työmiehiä. Sehän merkitsee sitä. että jotakin parannetaan tai että jotakin uutta tulee.
Minä ostin tänään uudet keittiön verhot. Ja valkoisen amarylliksen sipulin, joka kukkii jouluna, jos sen nyt istuttaa multaan.
Valkoinen amaryllis on paljon kauniimpi kuin punainen! Mielipide, ei totuus.
VastaaPoistaEn tiedä arvostelukäytäntöjä, mutta tuntuisi hassulta, jos esim. äidinkielen esseitä voisi kirjoittaa arvosanan tippumatta yleiskielellä tai murteella. Niille on oma paikkansa ja aikansa muissa tilanteissa.
Olen valkoisten kukkien ystävä, ne ovat lempikukkiani, Kuunkuiske. Tässä on pari vuotta sitten kasvattamani jouluamaryllis.
VastaaPoistaTavallinen aine tai essee tai mikä tahansa raportti pitää tietenkin kirjoittaa kirjakielellä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö puhekieltä saa käyttää esimerkiksi repliikeissä. Tarinoissa voi ottaa enemmän vapauksia, jos kirjoittaa vaikka nuoren teinixin suulla. Yleensä on kuitenkin niin, että puhekielen käyttö hidastaa luetun ymmärtämistä; ihminen on tottunut lukemaan kirjakieltä.
Murrejutuilla on oma paikkansa ja aikansa. Totuus on se, että niitäkään ei ole helppo lukea, vaikka olisi samalta murrealueelta.
Negligee se siis huomenna on! :)
VastaaPoistaJa onkin tosi ihq; kukallista silkkiä, leveät viuhkamaiset perhoshihat, ja alle voi laittaa mitä vain. :)
Kuunkuiske, minustakin valkoinen amaryllis on kaunein. - Mielipide, ei totuus. :)
En ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit aiemmin: eikö siis orjuutettujen ihmisten parisataa-vuotista taustaa saisi USAssa huomioida sillä, että edes heidän kielensä hyväksytään?
Kun jo tiedetään, että sillä kielellä ei pressaksi päästä, vaikka ainesta olisi? - Kuten Samuli varmastikin asiantuntevasti huomautti.
Saako sillä kielellä opiskella? Ja jos vaikka pääsisi vaikuttamaan *gasp*, mitä ne vaikutukset olisivat?
Satakunnan kansan pääkirjoituksen mukaan Suomen tasa-arvo on tällä hetkellä 82,6 prosenttinen.
VastaaPoistaNoin tyhmä ja ymmärtämätön päätoimittaja pitää heti erottaa yleisen edun nimissä.
Iines,
VastaaPoistajenkeissä nyt tämä yleiskieli/ebonics-juttu saa eri mittasuhteita kuin Suomessa.
Eri maiden ja kulttuureiden historiatkin pitäisi ottaa huomioon siinä kohtaa kun päätetään siitä mikä on kielellisesti sopivaa.
Okke, sanoisi meittien BB, ja niin sanon nyt minäkin. :)
Jaaha jaaha Hymiö-Jape kirjoittelee taas tasa-arvosta. Jos hänellä olisi älliä, hän valitsisi ei-japemaisia aiheita.
VastaaPoistaMinun pitää kirjoittaa eräs raportti tuohon erääseen ahjoon. Pitää kirjoittaa se tuolla ebolalla, niin näkee mikä on tuomio. Voikohan jonnekin valittaa, jos se ei mene läpi? Ehkä voisi lukihäiriöön vedota, tai jotain.
VastaaPoistaToinen hyvä idea olisi kirjoittaa Korson kielellä, tässä eräs näyte tästä blogista: "Hetken jo luulin, vittu että totanoin Suomi on vittu poikkeuxellisen mätä tiätsä maa, niinku kun täällä julistetaan vittu omituisia homolausuntoja. Mutta ei, totanoin ei tämä vielä mitään. Ihmeellisiä asioita on muuallakin.
Tiesittekö, että Yhdysvallois nimittäin vittu homoilt on kielletty vähän tiätsä isompi asia: armeija. Yhdysvaltain valitustuomioistuin on niinku juuri määrännyt maan armeijan pitämään edelleen voimas palvelukiellon avoimesti vittu homosexuaaleille sotilaille. totanoin Semmoiset homot kyllä saavat vittu mennä armeijaan, jotka suostuvat tiätsä salaamaan homoutensa. Juuri samoinhan sanoo Suomen pikkuinen Päivi niinku Räsänen: homo vittu saa tul totanoin kirkkoon, jos ei vittu harjoita tiätsä sukupuolisuuttaan vaan niinku taistelee sitä vastaan vittu eheyttääxeen henkeään. "
Ebola on varmaan yhtä rentoa kieltä.
Kyllä selvä on niin, että kun Satakunnan kansan päätoimittaja erotettaisiin, pillua alkaisi heti lohjeta meille ressukoillekin! Tasa-arvo on mustavalkoinen asia, jumaleisson.
VastaaPoistaPersanonyymi
No jaa, Hymiö, jos ajatellaan, että naiset vastaavat korkeammasta koulutuksesta enemmistöpanoksellaan, tasa-arvoasian ymmärtää jollakin tapaa.
VastaaPoistaMyös terveydessä naiset johtavat terveemmmillä elintavoillaan ja pitkällä iällään, joten tämäkin nostaa Suomen sijoitusta tasa-arvoisimpien maiden listalla.
Kunpa joku vielä kertoisi, mitkä seikat saavat Lesothon ja Filippiinit mukaan parhaaseen tasa-arvokymmenikköön, voisin koettaa sisäistää ajatuksen Suomen tasa-arvon korkeasta määrästä täysin.
Perskutarallaa, Persnyymi, noin se on jumaleisson! Pakko nauraa sun lohkaisujasi, vaikka muut itkisivät ja vaikka kirjoittaisit minusta pilkkarunon. Voi olla, että silloin kyllä nauru hyytyisi.
VastaaPoistaIso Britanniassa jako kielen perusteella lienee selvimpiä, sama koskee myös Pikku Britanniaa.
VastaaPoistaTässä kiteytymässä kaikki: teinixi, homo,koulu, opettaja, kielenkäyttö... you name it!
No but, yes but, no...
"Six babies with seven different men..."
Valitettavasti ei suomenkielisiä tekstityksiä.
Ebonics-juttu on kiinnostava, Char, ja voi silti olla että tyttäreni ei tiedä siitä mitään, vaikka hän tuntee kielijuttuja aika hyvin. Siitä ei ole netissäkään kunnon selostuksia. Suomeksi ei mitään.
VastaaPoista- Ja kotitöiden jälkeen, pari viimeisintä (meinasin kirjoittaa veemäisintä; freudilainen lipsahdus, varmaan :D) kommenttia luettuani: puhuttaisiinko taas vaihteeksi kielestä, ja kommunikoinnista, ja jätettäisiin ne pölhöilyt väliin. :)
VastaaPoistaMinua kiinnostaisi Iineksen arviointi BBstä. - Miksi siis jotkut hokemat ottavat vallan?
Sillä välin kun huomenna sähkömiehet täällä hääräilee, tehdään netissä mitä Char määräilee.. :D:D:D
Negligee - mikä se on? Jokin avara naisellinen asuste, arvaan.
VastaaPoistaMinäkin olen usein ihmetellyt tämän ns. ebonicsin käyttöä ja levinneisyyttä afroamerikkalaisten kieleksi.
Kielet ja murteethan kehittyvät yleensä paikallisesti, joten miten on mahdollista, että Afrikan eri maista tuoduille eri kansallisuutta oleville ihmisille kehittyi oma kielensä - hehän elivät erityksissä laajan Amerikan maan planteeseilla, eivätkä puhuneet alunperinkään samaa kieltä.
Eihän kieli sentään synny itsestään samanvärisille ja samaa yhteiskuntaluokkaa edustaville ihmisille koko mantereella. Työmies Italiassa puhuu eri kieltä kuin työmies Saksassa... ei kun Suomessa (muuten joku sanoisi, että molemmat puhuvat turkkia).
Nykyäänkin afroamerikkalaiset asuvat erillään. Miten heillä on yhteinen kieli, eikä esimerkiksi Alabaman tai Oklahoman paikallismurre?
Kuopiossa monta sukupolvea asuneet afroamerikkalaiset puhuisivat takuulla savoa eivätkä ebonicsia.
Television ja netin aikakaudella tämän jotenkin ymmärtäisi, mutta ebonics ei siis olekaan syntynyt nyt, vaan paljon aiemmin.
Tämä kiinnostaa minua kielitieteellisesti, kuten kai Iinestäkin.
Iines,
VastaaPoistaei tyttäresikään siitä välttämättä paljon tiedä. - Eivät siis tiedä jenkki-proffatkaan, jotka ovat olleet alalla kymmeniä vuosia, ja siinä kulttuurissa.
Siksipä se meille ja heille ja kaikille ongelmallista onkin! - Älä suotta stressaa lastasi; hyvä on tiedostaa ongelmia, mutta rajansa silläkin mitä yksittäinen ihminen voi oikeasti tehdä. :)
Yritin kääntää keskustelua Neekereiden Jännittävästä Puheesta meitin BBn suuntaan..
- Yritän nyt uudestaan: mitä mieltä olet niistä heimo-riiteistä, ja sanantavoista, joita olen näkevinäni?
Niinkuin vaikka aikaisempien vuosien "koshittelu" (nyrkit yhteen ja kaikki sanoo kosh, tms, kun joku lähtee), tai tämänvuoden "okke" (kun joku asia on ok). Puhumattakaan "jebousta"....
Puhutaan välillä kielestä! Ja tavoista!
Nyt kiiruhdan pesemään hiuksiani; huomenna mittarimies soittaa korkeintaan kahdesti... :D
Miksikö jokuset hokemat ottavat vallan, kuten BB:n jebou.
VastaaPoistaKiva kysymys, pidän yksinkertaisten asioiden pohdiskeluista!
Ensinnäkin yhteinen hokema voisi olla ryhmää yhdistävä merkki, symboli, joka erottaa sen muista laumoista.
Toiseksi se voisi olla voimaannuttava mantra, jota hokemalla muistutetaan ryhmän jäseniä yhteenkuulumisesta salaseuraan, josta he saavat voimaa, väkeä, kuten kansanperinteessäkin saatiin.
Kolmanneksi hokemalla haetaan huomioarvoa ulkomaailmasta, ja siksi hokema on muista poikkeava. Kun ryhmä saa ulkoista huomiota, sen voima vahvistuu.
Neljänneksi, kun ulkopuolinen käyttää ryhmän keksimää hokua, hän saa osan väestä eli voimasta itselleen. Samalla hän fanittaa ryhmää ja lisää sen voimaa.
Huomaan että selitykseni pohjasi - yllätys yllätys - kansatieteeseen ja muinaisuskontoihin. Muut selittäkööt tavanomaisemmin.
Löysin Wikistä tällaisen tiedon:
VastaaPoista"Afroseminolinen kreoli on englannin kieleen perustuva kreolikieli. Sitä puhuvat mustat seminolit, jotka ovat neekeriorjien ja seminoli-intiaanien jälkeläisiä. Suurin osa heistä asuu seminolien reservaatissa Oklahomassa, mutta muutamia asuu myös Texasin pohjoisosissa. Kieltä puhuu noin kaksisataa henkilöä, ja se on laajasti häviämässä, koska kielen puhujat siirtyvät puhumaan englantia."
Siirtyivätköhän he puhumaan englantia vai ebonicsia?
Mutta eivät siis aluperin sitä puhuneet, vaan kreolia kuten muutkin ihmiset.
Olisikohan ebonicsissa kyse sittenkin "kulttuurikielistä" (keksin termin itse), siis samaan tyyliin kuin nuoriso puhuu omalla tavallaan kautta maan?
Sillee ihqusti.
Olisiko siis BB-kielen ja ebonicsin synty sama?
VastaaPoistaIineksen bb-kielen selitys nimittäin pätee afroamerikkalaisiinkin.
Minua jollakin tapaa huvittaa nyt, kun en vieläkään käydystä keskustelusta huolimatta ole saanut määritelmää siitä, mitä ebonics siis on, mikä on sen sanakirjamääritelmä. En minä nyt tyhmyyttäni kysele, vaan ymmärtääkseni täysin tämän ilmiön.
VastaaPoistaPitänee katsoa, olisko jossakin puhuttua tai kirjoitettua ebonicsia. Youtube voisi antaa jonkin näytteen.
PS Tuo Tapsan selvitys oli kyllä hyvä, ja mieleni tekisi kysyä häneltä, miten hän määrittelisi ebonicsin sanakirjaan tai Wikiin yhdellä kahdella lauseella.
Tapsa,
VastaaPoistase negligee on aika avara, ja hörselöinen... - Jos meinaat vaikka vaimollesi sellaisen ostaa jouluksi! Yleensä tytöt tykkää! :)
Ja Riku,
se kieliasia, no but, yes, but but no but... olen pahempi kuin Pikku-Britannia! :D Plus että saatan olla ainoa homomies tässä kaupungissa, ja olen lisäksi tyttö!!! Eli mihin sfääreihin se nostaakaan kärsimykseni?! ;) :)
Ei ebonics voi olla kehitetty tai keksitty kieli...
Entäpä kaikki ne viikot orjalaivoilla, ja lopullista sijoitusta odottaessa: jospa silloin jokin jatkuvasti muuttuva yhteinen "kieli" muotoutui?
Kun ei kai ebonicsillä ole mitään tarkkaa määritelmää (jonka Iines googlettaessaan huomasi, ja josta ex-mies esseitä arvostellessaan kovasti kärsi).
Se, ettei ole "standardeja", ei tee kommunikaation muotoa olemattomaksi.
Tästä pidän tiukasti kiinni, ja opettajat/arvostelijat sitten voivat syödä hattunsa. :)
Edelleen olen sitä mieltä, että jonkinlainen "herrakansan" kieleen perustuva yhteinen sanavarasto aikoinaan syntyi. - Se, että sitä nykyään haluavat puhua muutkin, onkin eri juttu.
Se on kulttuurinen valinta, joka mm. tekee opettajien työn vaikeaksi. - Aihe ja syy oman kulttuurin kannattamiseen on; kykyjä ja neuvoja valtakulttuurin hyväksymiseen on myös. Kumpi valita?
Ja kumpikaan valinta ei siis viittaa "apukouluun", kuten Iineskin totesi.
Vaikka olenkin hörhö: kyllä ebonics on silti ihan oikeasti olemassa puhuttuna kielenä.
VastaaPoistaVaikka minä en osaa sen syntyperää täysin selittää: olkaa loogisia: olisiko yhtä aikaa, ympäri USAa, syntynyt salaliiton-omaisesti uusia Afrikasta roudattuja orjia, jotka kaikki ymmärtäisivät toisiaan jotenkin telepaattisesti?!
Niinq BB-talossa?!
Edes muutaman kymmenen vuoden kuluttua? Ja kehittäisivät oman slanginsa siitä?!
Siksi että ovat samalta mantereelta? :)
Char - en minä epäile ebonicsin olemassaoloa, sillä kyllähän sen puheestakin kuulee, että "kaikki mustat puhuvat samalla tavalla".
VastaaPoistaMinua on vain aina ihmetyttänyt, että miksi. (Viittaan edellisiin kirjoituksiini.)
Orjalaivalla toki suhteita syntyi, mutta orjalaivakausi kesti 250 vuotta, joten ei se taida selittää yhteistä kieltä.
Olen tähän asti ajatellut, että ebonics on eräänlainen slangi, hieman niin kuin ammattislangit tai nuorisokieli ("bb-kieli", "armeijaslangi", "vankilaslangi")- koska eiväthän ihan kaikki kuitenkaan niin puhu, ei Obamakaan.
Kerran Tri Philissä taisi olla tapaus, jossa muut mustat moittivat kaveriaan siitä, ettei hän puhu niin kuin he, vaan kuin valkoiset - haluaa petturi siis samastua heihin.
Tästä siinä voi olla kysy. Vahvasta samastumisesta johonkin ryhmään. Vai mitä veli... ei kun sisko?
Jou, Tapsa,
VastaaPoistavai miten se nyt meni! :)
Olen yhtä ymmälläni hämärästä historiasta, ja nykyisestä historian tulkinnasta - viittaan vain siihen, että yhdessäkin USAn parhaassa yliopistossa piti muutama vuosi sitten arvostella esseet myös ebo huomioiden.
Joten se tulkittiin sopivaksi kommunikaation muodoksi.
- Onko päätöksen takana sitten vain yhteisöllinen syyllisyys orjuuttamisesta?!
En yhtään tiedä.
Muuten olen samaa mieltä siitä, ettei slangien merkitystä pidä vähätellä. - Ehkä kuitenkin eroa on essee-slangilla, jossa taustalla on oma henkilöys, ja sitten taas rikollis-slangilla, jossa haetaan nokka-paikkaa rikollisliigassa.
- Näinhän viihdeteollisuus kaikkia "mustien puheita" kategorisesti käsittelee.
Sanoo sisko... vai olinko nys si veli? :)
Tuo ebonics on ihan kukkua, joku lahko homma. Neekerithän puhuu sellaista mölinäkieltä, josta ei saa selvää. Olisi erittäin outoa, jos se hyväksyttäisiin viralliseksi viestintä muodoksi ja vieläpä kirjalliseksi tuotokseksi virallisissa raportiessa ja tutkielmissä, niin kuin tällä väitettiin. Horse shit!
VastaaPoistaEnemmän minua kiinnostaa se, että missä ollaan, jos meillä on 82,6 prosentin tasa-arvo. Niinku mistä kantilta katsottuna? Kuka johtaa? Kuka on sorrettu ja niinku silleen...
Palaan ihan hetkeksi vielä kileijuttuihin sen verran, että mitä taas tulee nuorten naisopettajien kielijuttuihin, niin en usko heidän hallitsevan kielijuttuja kovinkaan hyvin. Ainakaan he eivät kovin hanakasti sitä kieltä käytä vaikuttamaan toiseen vaan pitävät vain itsellään ja piilossa. Joku direktiivi tuostakin pitäisi säätää. Nyt ollaan ihan villissä tilanteessa.
Iines,
VastaaPoistaitse olen tulkinnut sekä hokemat että tavat BB-talossa samoin.
Metkaa on, että ne alkavat niin pian, ihmisten saavuttua - minulla kyllä menee pitempi aika siihen, että jotenkin sitoudun johonkin ryhmään.
Mutta hyvää analyysiä; la puhutaan äidin kanssa (ja joka lienee sikäli "keskivertokatsoja" että kaikkien näiden vuosien aikana - ja äiti on seurannut ohjelmaa pitkään - äidin "inhokit" ovat järjestelmällisesti pudonneet). Ja suosikit voittaneet.
Nyt pyykit ovat kuivumassa, ja hehkeä aamuasu odottaa. - Jos siis sähkömies päättää ilmestyä silloin kun juon kahvia.
Muuten normi verkkari-T-paita-linja. - Ja huulipunaa! :)
Helsingin Sanomien Näkökulma palstalla on tasa-arvoteemasta jutellut HS:n taloustoimituksen esimies Annukka Oksanen. Tuo lehtihän on erilaisesta hassuttelusta tuttu ja tuo Annukankin esiMIEHEYS on joku kuje varmaan. Muuten ei voi ymmärtää miksi taloudesta ja rahasta kirjoittava ei tunne ollenkaan sitä mistä esim. palkassa on kysymys.
VastaaPoistaAnnukan ongelma näet on se, että vuoden 2009 verotietojen mukaan Suomen sadan eniten tienaavan joukossa on vain muutama hassu nainen. Pitäisikö Annukan mielestä naisille saada kiintiö tuonne sadan eniten tienaavan listalle? Vai pitäiskö sinne päästä ihan itse, omin ponnistuksin, niin kuin muutkin ovat tehneet?
Eikö Annukkaa lohduta se, että Asianajotoimisto Waselius & Wistin osakas Tarja Wist oli vuonna 2009 Suomen 40:nneksi eniten tienaava?
Jos voidaan johdatella Annukan ajatusmaailmaa, niin eikö Tarja Wist voisi nostaa itsensä listan kärkee ihan yksinketaisesti vain maksamalla itselleen enemmän palkkaa? Maksaisi niin paljon, että menisi heilahtamalla kärkeen. Siinä olisi miehillä ihmettelemistä eikö niin? Helppo homma. Maksaa vai itselleen enemmän liksaa. Sillä se menee.
Noilla tiedoilla ja taidoilla pääse nainen siis HS:n taloustoimituksen esimieheksi.
nauraa sulle jape naurismaan aidatkin kun hymiönä kirjoitat.kaikki näkevät mikä on homman nimi ja sinä luulet vedättäväsi.voi närhenmunat etten sanoisi!!!!
VastaaPoistaEnemmän minua kiinnostaa se, että missä ollaan, jos meillä on 82,6 prosentin tasa-arvo. Niinku mistä kantilta katsottuna? Kuka johtaa? Kuka on sorrettu ja niinku silleen...
VastaaPoistaMinähän vastasin tähän jo klo 21.43 ylempänä, eilen.
Ehkä et ymmärtänyt. Sanon selkeästi:
Tuohon korkeaan tasa-arvolukuun vaikuttavat mm. naisten sijainti koulutus- ja terveysjanalla.
Naiset elävät Suomessa yli kahdeksankymmentävuotiaiksi, miehet lähes kymmenen vuotta vähemmän. He ovat siis janalla merkittävästi alempana. Muutenkin naiset alkoholisoituvat vähemmän ja sairastavat vähemmän, koska elävät terveemmin. Tämäkin näkyy suurena erona janalla.
Entä koulutus? Nyt jo enemmistö korkeakouluihin menevistä on naisia. He pärjäävät kouluissa paremmin ja työllistyvät vähän koulutettuinakin hyvin mm. palvelu- ja terveysaloille, kun taas vähemmän koulutetut miehet työllistyvät huonommin. Kaikki tämä näkyy janalla.
Jos yksin nämä seikat nostavat naisten tasa-arvoa miesten yli, ne kompensoivat todellista vallankäytön sisältävää heikompaa tasa-arvoa päätöksenteossa ja hallinnossa. Tasa-arvo ei siis jakaudu tasaisesti, ja se näkyy vaikkapa näissä uusissa tienaamislistoissa, joissa sadan parhaan joukossa ei juuri naisia näy. Oikea kysymys kuuluukin: Miten tämä on mahdollista, kun naiset kerran näyttävät olevan miestä terveempiä, pitkäikäisempiä ja jopa lahjakkaampia lukuhommissa?
Edellytykset tasa-arvolle ovat, mutta se ei toteudu käytännön tasolla. Asenteissa on edelleen paljon epätasa-arvoa, ja tällainen piiloasenteellisuus ei näy tilastoissa.
Tähän mennessä ymmärrän näin: ebonics on alunperin valtavan mustan afrikkalaissyntyperäisen köyhälistön keskuudesta levinnyt puhuttu kieli, jota on alettu kirjoittaa ja käyttää kelpoisana sisäisenä kielenä myös julkisissa viestimissä ja mustien keskinäisessä viestinnässä?
VastaaPoistaKoska kaikki mustat eivät osaa asumansa maan (englannin)kieltä, etenkään kirjoittaa sitä, heidän käyttämänsä puhekieli on alkanut ottaa virallisen kielen asemaa, ja heillä on oikeus käyttää sitä virallisissakin yhteyksissä? Muutoin voi tulla rasismisyytös?
Vääjäämättä saa luuserin leiman jos kotikunnan verotiedoissa jää ammattikuntansa ansioissa keskiarvon alapuolelle. Suosittelisin insinöörille että maksaisi itselleen edes ammattikuntansa keskipalkkaa niin sillä heilahtaisi jo "ylempään keskiluokkaan".
VastaaPoistaNettosaajaa ei katsella hyvällä.
Täydellistä tasa-arvoa ei tule sillä spermanluovuttaja ei koskaan pysty synnyttämään. Siittämisen lisäksi muu naiskentelu on triviaalia, eivätkä peräkamarinpojat ja homot eivät enää muodosta uhkaa.
VastaaPoistaTuota minä juuri olen ihmetellyt yrittäjissä usein, että itselle saatetaan maksaa vähäistä palkkaa - näkyy verotiedoissa harjaantumattomankin silmään, mutta talossa, tavarassa, autossa ja asenteessa löytyy. Millä rahoilla se kaikki on ostettu?
VastaaPoistaJa jos ihan vakavissaan pohtii, niin pakko kysyä, että miten on verojen kanssa? Ilmoitetaanko kaikki tulot pennilleen verottajalle?
Tutkimattomia ovat yrittäjien tiet.
Ei tasa-arvoa sillä tule, että sukupuolet toimivat biologisesti samoin.
VastaaPoistaTasa-arvo lie pohjimmiltaan sitä, missä määrin kumpikin sukupuoli pystyy toteuttamaan ihmisyyttään ja panostaan yhteiskunnan hyväksi esteittä, sukupuoleen katsomatta.
Cambridge Dictionary:
VastaaPoistaEBONICS a type of English spoken by some African-Americans
Webster`s Dictionary ei tunne koko sanaa. Kyseessä on vanha versio.
Jossain täällä kaaoksen keskellä pitäisi olla uudempi versio. Yritän etsiä.
Sillä aikaa kun Samuli etsii (kiitos!), lukaiskaapa muut riemukas pakina - parasta ja hauskinta mitä olen blogeista lukenut. Kommentitkin ovat hyviä.
VastaaPoistaVerotietojen tarkastelu paljastaa yksityisyrittäjien henkisen velttouden tyydyttäessä riittämättömien työtuntien vuoksi huonoon taloudelliseen tulokseen. Kyvyttömyys hyvän tuloksen tekemiseen kulminoituu työajan ja hinnoittelun epäsuhtaan. Tehokkuusajattelu edellyttäisi useamman yrityssegmentin yhdistämisen ja synergiaetujen hyödyntämisen.
VastaaPoista"Tuota minä juuri olen ihmetellyt yrittäjissä usein, että itselle saatetaan maksaa vähäistä palkkaa"
VastaaPoistaOn luojan lykky, että et ole missään asemassa missään, kun näin typeriä ihmettelet. Olet huonompi, kuin tuo täällä mainittu HS taloustoimituksen esimies.
Ei voi maksaa enempää kuin on mistä ottaa. yrittäjä ei maksa palkkaa itselleen ensin, vaan kaikki muut maksut on ennen häntä, jos jotain jää, siitä maksetaan palkka sen verran kuin on mahdollista.
Lisäksi yleistyksesi yrittäjistä on suorastaan loukkaava. Kehtaatkin, kun tiedetään mitä sinä teet (tai olet pikemminkin tekemättä) ja mistä rahasi mitään tekemättä tulee. Häpeä!
Soitin vaimolle, ei meillä mitään Websterin uutta versiota ole. Se on tuo Cambridge uusin englannin sanakirja meidän huushollissa.
VastaaPoistaMurre puhuttuna kuulostaa hauskalta ja elävöittää ilmaisua, mutta murre kirjoitettuna on rasittavaa. Muutama vuorosana tekstissäkin menettelee, kokonainen romaani murteella jäisi itseltäni kirjaston hyllyyn. Heli Laaksosen runot ovat sillä rajalla. Korva riemuitsee, silmä välttämättä ei. Murteella kirjoitetut blogitkin karkottavat muualle.
VastaaPoistaKiitos, Iines, kun saatoit tietämykseni ajan tasalle sanajärjestyksen suhteen.
Kun on mistä ottaa . . .
VastaaPoistaToivoisin jonkun esittävän Sofi Oksasen kirjallisen kompetenssin vähättelyä?
Äläs nyt Anonyymi pillastu.
VastaaPoistaMinulla on esittää esimerkki eräästä laskennallisen alan opettajasta, joka piti vähäistä sivutoimisen opettajan tuntimäärää voidakseen harjoittaa omaa laskenta-, tilintarkastus- ja verotusalan kirjanpitoyritystään, tekemällä toimeksiantoja yrityksille ja pankeille ja yksityisillekin. Hänen palkkatulonsa olivat verotietojen mukaan hyvin vähäiset, samaten ilmeisesti myös yrityksen tulot, sillä veroäyrimäärä oli alhainen, alhaisempi kuin minulla. Kuitenkin hän rakennutti palatsimaisen kaksikerrosomakotitalon parhaalle paikalle, osti urheiluauton ja Mercedes-tila-auton ja reissasi ahkerasti ulkomailla. Yrityksen menot eivät voineet olla kummoisetkaan, sillä hän teki työt kotonaan.
Muitakin esimerkkejä on yrityksistä, joissa omistajilla on luksustason talot ja tavarat ja autot, vaikka verotulot ovat hyvinkin vähäiset.
Ja Anonyymi, minä en nyt puhu ollenkaan pienyrittäjistä, jotka ovat monesti vaikeuksissa ja silti sinnittelevät. Sen näkee siitä, että heidän varustustasonsa on ns. normaali.
Wikipedian mukaan ebonics-termi on tullut yleiseen tietouteen vasta vuonna -96.
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Ebonics
Kaipa tuo ebonicsin käsite on nyt jokseenkin selvä. Kysäisen vielä tyttäreltä myöhemmin, josko osaisi varmistaa, mutta luulen että sanoo samaa kuin täällä on jo sanottu.
VastaaPoistaIlmiö oli minulle käsitteenä jokseenkin uusi, sillä en seuraa aktiivisesti englanninkielistä viestintää.
Yrittäjyyden ongelma ei ole verovapailla osingoilla pröystäilevät vaan vajaalla kapasiteetilla toimivat. Tehokkaammalla johtamisella vieraan työnantajan palveluksessa heistäkin saataisiin taloudellisesti enemmän irti alvien maksuun.
VastaaPoistaKyllähän se kyrsii jos elämäntiensä taapertaa yksin, palkkanaan vain lämmin käsi, oma sekin. Alveja on maksellut enemmän kuin 10 työtöntä on saanut peruspäivärahaa. Kiitoksena odottaa kuusvitosena 700 euron eläke.
VastaaPoistaTyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Asiasta kuudenteen, meinasi mennä aamukahvi väärään kurkkuun.
VastaaPoistaJarmo Korhonen on kuulemma ollut kiusattuna puolueessaan.
Mies, joka veti omaa linjaansa puheenjohtajan selän takana, junaili vaalirahasotkut niin hienosti, ettei oma puumerkki näy missään papereissa. Viimeisenä työnään vielä vaihdatti puoluelehden hallituksen mieleisekseen.
Hesarin keskustelupalstalla joku kirjoitti:
"Itsesääli ja uhrimentaliteetti kuuluu usein tällaisten tyyppien narsistiseen minäkuvaan. Herkkyys kohdistuu omaan itseen ja muita taklataan kyynärpäällä päähän minkä ehditään."
Korhosta verrattiin myös Paavo Lipposeen, josta tulee mieleen Sundqist-jupakka.
Paavo vapautti kaverinsa Ulfin pankkikriisin aikaisista vastuista ja korvauksista.
Likaisen työn Lipponen teetti Arja Alholla, jonka sitten heitti nurkkaan kuin märän rätin.
Täällä on edelleen vastaamatta keskeiseen kysymykseen, mikä on Suomen tasa-arvotilanne kun Suomessa tasa-arvo on 82,6 prosenttia. Joku tuossa jotain yritti selittää, mutta hän ei vastannut esitettyihin kysymyksiin.
VastaaPoistaKun hänen vastaustaan tarkastelee, voi päätellä, että hänen mielestään naisten tasa-arvo on tuo mainittu luku 82,6 prosenttia. Epätieteellisesti hän on tarkastelut asiaa vain kapeasta naisnäkökulmasta, ymmärtämättä laajempia kokonaisuuksia ja jättänyt ne tyystin huomioon ottamatta.
Lisäksi kermana kakun päällä hän sotkee asiaan tasa-arvomittarina - mitä asia ei todellakaan ole - 100 Suomessa eniten tienaavan listan. Suomessahan on jo lakisääteinen palkkatasa-arvo, joten siltä osin tasa-arvo jo nyt toteutuu kirkkaasti.
Suomessahan kaikilla ihmisillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet, mikäli ei oteta huomioon muutamaa lakisääteistä velvoitetta, jotka syrjii miehiä.
On erittäin raflaavaa ja tarkoitushakuista niputtaa yrittäjät samaan kastiin, ikään kuin kaikki yrittäjä olisivat suuryrityksen omistajia rajattomine resursseineen ja talouksineen. Opettajien tulisi todellakin saada lisäkoulutusta, etteivät puhuisi kuin keitetystä lampaanpäästä, kun puhuvat yrittäjistä.
Siis jos yrittäminen on niin helppoa, tuottaisaa ja auvoista niin miksi opettajat, ei ryhdy täysipäiväiseksi yrittäjiksi? Ai niin siinä oli se riski...
Tuo esimerkki opettajasta joka pitää jotain laskentatoimen yritystä on tyypillinen esimerkki opettajien riskinottokyvystä. Otetaan perusliksa ja toimeentulo turvallisesta virasta ja sitten riskittömästi harrastetaan yritystoimintaa. Miksi ei uskalleta heittäytyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi?
VastaaPoistaNo ei opettajat ainoita pelkureita ole. Minulla on ollut mahdollisuus seurata läheltä useampaakin "yrittäjää", jotka saa toimeentulonsa virasta ja siinä sivussa, osin vielä tuon viran työajalla, puuhastelee yritystoiminnassa jopa vääristäen ja sekoittaen täysipäiväisten yrittäjien markkinatilannetta. Tuo pitäisi saada loppumaan ehdottomasti. Kahdella pallilla ei voi istua yhtäaikaa, ei ainakaan pitäisi voida.
Lisäksi pitäisi ymmärtää, ettäei yrittäjän palkkatulot ja yrityksen tulot ole sama asia. Ei yrityksen tulot ilmene yrittäjän palkkatuloista. Pitäisi tutkia yrityksen tilinpäätöstä, tuloslaskelmaa ja tasetta, jotta jotain päätelmiä voisi tehdä. Tässäkin on opettajilla (ja muillakin) lisäkoulutuksen paikka.
Ehdotan lisäksi opettajille jonkilaista sovellusta amerikkalaisesta "angermanagement" -koulutuksesta, mutta teemana olisi kateudenhallinta. Siinä opetettaisin opettajia ja muita viranhaltijoita hallitsemaan ja hillitsemään kateuttaan yrittäjiä kohtaan.
Voi mikä herkkupala, kaksikin tuossa yllä. Nauroin niin että nälkä unohtui.
VastaaPoistaJoku tuossa nimittäin yrittää kolmatta kertaa kysellä, mikä se Suomen tasa-arvotilanne on, kun se on 82,6. Vastatkaa nyt ihmeessä joku joutessanne hälle, mutta sillä tavalla että vastaus kelpaa. Minä jo kahdesti yritin.
- Lampaanpää
Samuli, nostit esille minuakin nykyisellään askarruttavan narsismin käsitteen, Jarmo Korhosen yhteydessä.
VastaaPoistaNythän on niin, että patologinen narsisti ei yleensä koe itseään kiusattavan, koska hän ei ota huomioon sitä, että olisi heikko tai väärässä. Se on hänelle mahdottomuus, sillä hän on aina oikeassa. Muut voivat olla pöllöjä ja pässinpäitä tai pahveja, mutta ei häntä pysty kiusaamaan, sillä sehän merkitsisi sitä, että toinen on häntä vahvempi - sula mahdottomuus narsistille.
(Sovelsin tässä Keltikangas-Järvisen uusinta narsismitutkimuskirjaa.)
Muutoinhan Korhosen väite tuntuu tietenkin uskomattomalta, ja äkkipäätä luulisi, että mies laskee palturia. Toisaalta kiusasyytteet on asiantuntijoiden mukaan aina otettava vakavasti. Myös korkeilla palleilla kiusataan.
"Minulla on esittää esimerkki eräästä laskennallisen alan opettajasta"
VastaaPoistaHupaisa esimerkki, joka ei kerro yhtään mitään. Et todellakaan voi tehdä yleistyksiä yrittäjistä tämän esimerkin valossa. Yrittäjä-järjestön tekemän tutkimuksen mukaan Suomen pienyrittäjävaltaisen yritysjoukon yrittäjien keskiansiot yritystoiminnasta jäävät alle 20000 euroon vuodessa.
"Hänen palkkatulonsa olivat verotietojen mukaan hyvin vähäiset, samaten ilmeisesti myös yrityksen tulot, sillä veroäyrimäärä oli alhainen, alhaisempi kuin minulla."
Henkilön veroäyri ei kerro yhtään mitään yrityksen tuloista eikä siitä onko ko. opettajala esim. pääomatuloja. Kylläpä on pöljää ajattelua.
"Kuitenkin hän rakennutti palatsimaisen kaksikerrosomakotitalon parhaalle paikalle, osti urheiluauton ja Mercedes-tila-auton ja reissasi ahkerasti ulkomailla."
Niin? Mitä näistä? Ko. opettaja on voinut ottaa esim. lainaa, saada perinön tai mitä vaan. Tämä on sinullekin mahdollista saavuttaa, jos sinulla on riskinotto kykyä ja halua.
On myös mahdollista, että yritys on pyörinyt hyvin ja opettaja on nostanut siitä vain osinkoja. Nämä ei näy ansiotuloissa ja osingot on verovapaita tiettyyn rajaan asti. Lisäksi on mahdollista, että opettaja on ostanut nuo kiinteistöt ja autot firman nimiin. Kävikö tämä mielessäsi? Ai ei? No ei ihme!
Pitäisi osata ajatella avaremmin.
Totta helkkarissa kävi mielessä. Mutta kun yritys = hän, niin hänhän ne autotkin maksaa. Kävikö tämä mielessäsi?
VastaaPoistaHän ei saanut perintöä, vanhemmat ja suku elivät kyseisenä aikana. Ja eiköhän se mene niin, että rakennuskin pitää maksaa, samaten ne autot, ja kun yritys = hän, niin hän ne maksaa.
Sitä en tiedä, millaisia sopimuksia pankinjohtajien kanssa on laadittu, mutta ei kai korkeakaan tilintarkastaja voi vetää välistä?
"Muitakin esimerkkejä on yrityksistä, joissa omistajilla on luksustason talot ja tavarat ja autot, vaikka verotulot ovat hyvinkin vähäiset."
VastaaPoistaMySQL:n kehittäjän Monty Wideniuksen suomalaiset lapset My (21v.) ja Max (19v.) tienasivat kumpikin noin 7 miljoonaa euroa pääomatuloina ja nolla euroa palkkatuloja. Tarkoittamasi verotulot olivat siis hyvin vähäiset. No ei kumpikaan kyllä tehnyt töitäkään.
"Mutta kun yritys = hän, niin hänhän ne autotkin maksaa. Kävikö tämä mielessäsi?"
VastaaPoistaEikä maksa, vaan se yritys maksaa, jos ne on yrityksen nimissä.
Kun yritys maksaa, niin sillä on pohjattomat käytettävissään olevat varat. Siitähän juontaa mm. HS taloustoimituksen esimiehen ja opettajien nerokkaat ajatukset ja tuosta johdettu idea, että voidaan nostaa esimerkiksi Asianajotoimisto Waselius & Wistin osakkaan Tarja Wistin palkkaa siten, että hän nousisi palkkatilaston kärkeen ja näin tasa-arvo kehittyisi Suomessa. Siis maksetaan vain palkkaa enemmän, raha tulee "jostain" siihen yritykseen, ilmeisesti, pyhän hengen johdatuksella.
"Ja eiköhän se mene niin, että rakennuskin pitää maksaa, samaten ne autot, ja kun yritys = hän, niin hän ne maksaa."
VastaaPoistaJos yrityksellä ja yksityishenkilöllä ei ole mitään eroa, niin kuin mielettömästä oletuksestasi voi päätellä, niin miksi kukaan perustaa ns. yhdenmiehen yrityksiä?
"Sitä en tiedä, millaisia sopimuksia pankinjohtajien kanssa on laadittu, mutta ei kai korkeakaan tilintarkastaja voi vetää välistä?"
Ei tilintarkastaja mitään vedä välistä. Hänen tehtävä on tarkistaa, että yrityksen kirjanpito ja hallinto on lainmukaisella tasolla.
Itse uskon, että ei Korhonen koe itseään kiusatuksi. Kyllä hän pelimiehenä tietää, että kovakin puhe kuuluu poliittisiin vääntöihin.
VastaaPoistaVaalit ovat lähellä, Keskustan kannatus on laskenut ja osa kannatuksen laskusta menee Korhosen piikkiin, eikä hän oikein voi esiintyä puolueen sisäisenä muutosvoimana. Pitää keksiä jotain muuta, vaikka marttyyrin kruunu.
Ellei hän sitten yritä väittää olleensa puolueen kiusattu oppositio, jolla ei ole mitään osuutta puolueen sotkuihin.
Minulla on suvussa avioliiton kautta henkilö, jolla on diagnosoitu narsistinen persoonallisuushäiriö, johon liittyy myös paranoiaa.
Hän on aina osannut esittää itsensä uhrina ja vääryyden kärsijänä.
Kas, minäkin olin päässyt Iineksen kehumaan pakinaan...
VastaaPoistaOlihan se ihan kiva, jos nimittäin pitää sen lajin liioittelusta. Joku osaava kynämies kirjoittaisi hetkessä vastaavan vuodatuksen miehen elämän mahdottomuudesta (joo, harkitsin hetken, mutta olkoon).
Korhosen kiusaus huvitti minuakin.
Jumalauta - nyt se sitten alkaa: yksi ja toinen kusipäinen jyrä ja päällepäsmäri alkaa valittaa, että häntä on kiusattu!
Joku on varmaan uskaltanut väittää vastaan ja huomauttaa mokista. Korhonenkin kertoi aavistaneensa tulossa olevat haukut (mistähän?) ja poistuneensa aina kokouksestakin "kiusauksen" ajaksi.
Olisiko tässä puurot ja aidanseipäät sekaisin?
Toistan Samulin siteeraaman faktan:
"Itsesääli ja uhrimentaliteetti kuuluu usein tällaisten tyyppien narsistiseen minäkuvaan. Herkkyys kohdistuu omaan itseen ja muita taklataan kyynärpäällä päähän minkä ehditään."
Kuin suoraan Korhosesta ja Lipposesta. Suunnilleen samaa tarkoitin itsekin tällä:
"... pitkämuistisia ihmisiä on kahta lajia:
Toiset muistavat läpi ikänsä heitä kohdanneet vääryydet. Toiset muistavat läpi ikänsä itse tekemänsä vääryydet."
Mao oli tunnettu ensimmäisen laJin edustaja, tyylipuhas narsisti, joka muisteli kyynel silmässä kun häntä oli sorrettu nuorena jossakin puoluevalinnassa, mutta kuullessaan 30 miljoonan kiinalaisen kuolleen nälkään ajamansa "pitkän harppauksen" aikana, hän vain tokaisi, että onko tuo muka nyt niin suuri juttu.
Meitä on moneksi. Änkyrät ovatkin uhreja.
Kaikilla ihmisillä on joku kieli äidinkielenään. Mulla on tää suomi. Ainakin Suomessa olen sillä (pois luettuna Amarillon ruokalista) pärjännyt. Muunmaalaisten asuttamissa ulkomaissa otan esiin "Suomi-MuuMaailma-Suomi" sanakirjani, sen XXIVX:n painoksen, ja vähän punaviiniä ja patonkia, ja á vot... Taas menee lujaa!
VastaaPoistaPs. Tämä oli kannanotto kielikysymyksiin, ei palkkahaitarin nuotitukseen.
Löipä kerran muuan Fritz Fiskarsin tuliterällä halkaisukirveellä suomalaisen haisaappaan halki. Ei se mitään, ei meillä yhtä saapasta surtu, mutta kun sen saappaan sisällä oli Fritzin jalka ja kipeä kihtinen varvas. Siitä sitten linkkasi Fritz suomalaispirttiin sisälle ja kalpeni niin, että pantiin mies istumaan ja kiedottiin rättiä kihtivarpaan ympärille. Tyrehtyihän se. Menin sitten jatkamaan Fritziltä kesken jäänyttä halonhakkuuta. Kun tulin sisään, sanoin muina miehinä huopien sisällä istuvalle Fritzille että "Ah, Du lebst noch." Tätäkös kaikki joukolla nauramaan. Ei siinä paljon kieltä tarvittu, kun huumori yhdisti. Päälle patonkia ja punaviiniä + juustoa.
VastaaPoistaTämä oli erikoisesti mikikselle kielestä.
Yksi entinen avovaimoni kommunikoi ulkomaalaisten kanssa paremmin kuin minä, vaikka ei englantiakaan puhunut.
VastaaPoistaLanzaroten markkinoiden mustalle miehelle sanoi suomeksi: älä valehtele, tämän kehuessa estoitta myytäviään murteellisella englannillaan.
Musta mies vastasi melkoiseksi yllätykseksi suomenkielellä: Minä ei valehtele, saatana!
Ostimme me jotain rihkamaa.
Yksi entinen avovaimoni... Te olette tänään kerrassaan hauskoja kaikki. Mikäs riemusulttaani sinä Rikukin liet..
VastaaPoistaMinulle muuan virolaismies kaupitteli jotakin helyä Tallinnan kaduilla. Pudistin päätäni, mutta en sanonut mitään. Eikös täma juutas sanonut siihen selvällä suomen kielellä: Äitis oli huora.
Viestintä on sitten ihmeellistä.
En minä mikään Rantasalmen sulttaani ole, kaikki ne ovat heittäneet minut pihalle.
VastaaPoistaKaikien kanssa ollut yhteinen suomenkieli, mutta kommunikaatio ei silti ole oikein toiminut.
Tapsa,
VastaaPoistauskon kyllä, että yhtä sujuvia vastineita pystyy kirjoittamaan - sinä pystyisit - mutta se on sitten eri asia, millainen olisi sen miehen kirjoittaman parodiovan pakinan uskottavuusarvo siellä pohjalla.
Tässä linkkaamassani naisen kirjoittamassahan on totuusarvo suuri, ellei täydellinen. Kirjoittaja ei tekeydy eikä liioittele, kunhan hauskuuttaa tosin hieman kuluneilla kuvilla, mutta aika virkeästi. Minä pidän siitä, että naisten kirjoituksista näkyy railakkuus, muukin kuin miesten kosiskelu ja välistäveto.
Jos saan heittäytyä osa-aikafilosofiksi (kun tätä punkkuakin vielä on), sanoisin... että Elämä meille on kuin mittatilaustakki joka tehty jonkun toisen henkilön mittojen mukaan. Joko se on liian väljä tai sitten se kiristää joka puolelta, elämä. Vasta kuolemassa, kun on uudestaan alasti, on tyynempi olo.
VastaaPoistaMeillä duunissa, johtoportaassa, oli Seppo X. niminen henkilö. Hän kertoi että kun hänet kerran esiteltiin arabialaisille (Saudi-Arabiassa) liiketuttaville, he (hänen mielestään yllättän) purskahtivat kamalaan nauruun. Sitä hän ihmettteli vielä hotellisviitissäänkin..? Kunnes sitten kysyi yhdeltä tulkilta: "seppo" tarkoittaa ... no, sanotaan että "miehisiä kulkusia". (Kun en kehtaa suoraan sanoa että "kyrpää".)
VastaaPoistaOli se pakina hauska, en minä sitä. Vaan sitä, etten ole yhtä vakuuttunut sen totuusarvosta, jonka mukaan "jokin" - varmaan "miehet" tai "yhteiskunta" tai "länsimainen kulttuuri" tms - vaatii naiselta ristiriitaisia asioita, jotta tämä olisi hyväksyttävä.
VastaaPoistaMiksi nainen antaa tälle "jollekin" niin suuren vallan? Haistattaisi sillä pitkät ja olisi oma itsensä. Niin kuin vaikkapa Halonen. Sillä tavalla pääsee presidentiksi.
PS. En lukenut niitä 450 kommenttia - uskalsiko siellä kukaan väittää vastaan?
Mikis,
VastaaPoistasillä kai Juice Leskinen teki sen laulun: "...kun Seppo teki kepposen ja käy tam tam..."
Luin alkupuolen kommenteista, Tapsa, ja sain sen käsityksen, että kaikki tykkäsivät, jopa ne, jotka olivat itse asiasta eri mieltä.
VastaaPoistaJos ollaan tarkkoja, pakinan riemuarvo saattoi hieman vesittää asiaa, sillä se taisi hukkua sinne alle. Vaan mitäs sen väliä, minua ei tarvitse noissa naisasioissa enää herätellä, kuten Jape ja Vaari ja Jaaha tietävät.
Vaan nyt se on Carl Gustafkin jäänyt vissiin rysän päältä kiinni. Ne miehet, ne miehet.
Kun luin (en minä aina muista mitä olen lukenut, tai miksi) yhden Juicen muistelmat niin... hänen isoäitinsä (joka oli julma ihminen muuten) vasta verbaalinen lahjakkuus oli! Se, miten hän opetti pikku-Juhanin tavaamaan, on TOISEKSI upeinta suomenkielen käyttöä, mitä mie/mää/minä/mä tiedän. (Kaivan sen joskus esiin, esimerkiksi.)
VastaaPoistaPs. Helismaata minä ENSIMMÄISEKSI upeimpana tekstittäjänä pidän.
Pss. Shakespieren testamentissa (olen lukenut sen sanakirjani kanssa) sanotaan mm. että "toiseksiparhaan sänkyni testamentaan vaimolleni"... Tämä on totta. Vaikkei sitä tiedetä (Psss.) että kirjoittiko ko. henkilö häneen henkilöidyt näytelmät, edes? Varmaa on vain että testamenttinsa hän kirjoitti itse. Eikä Kemppinen.
Pssss. Mullakin yleissivistystä on meinaan. Vaikka jaettavaksi, ainakin vähän.
Helena Erosen bloggauksen ainoa totuusarvo liittyy hänen ulkonäköön: Kyllä, hän on viehättävä (välillä hänellä oli pliisu profiilikuva, nyt on taas parempi). Sieltä, tämän viehättävyytensä ja vetovoimansa hyvin tietäen, on hyvä nakella kiviä ja moittia miehiä. Tekeytyminen ja liioittelu on läpipaistavaa - täytyy ottaa oikein aurinkolasit päähän kun tulee niin mollottamalla suoraan iirikseen.
VastaaPoistaEronenhan on osa-aika feministi. Hänhän oli mm. sitä mieltä, kun eräs rikoskonstaapeli (mies) sanoi, että naisten ei ole hyvä kekkuloida kännissä ja ties kenen kanssa, ja että harkintaa pitää käyttää, niin Eronen oli siis sitä mieltä, että naisella on oikeus mennä täystuubassa, ilman housuja tai hametta, perse pystyssä, makoilemaan Kaisaniemen puistoon. Oikeus varmaan on, mutta kannattaako? Missä omavastuu?
Palaan vielä hiukan tuohon opetusasiaan, kun täällä väitettiin, että opettajat ovat ajantasalla erilaisten oppijoiden kohdalla, mutta että rahaa puuttuu (Niin aina, niin aina. Helppo huuto to raha, kun ei ole sitä osaamista, oikeasti). Juuri äsken, ilmeisesti Suomen johtava valtakunnanvalehtelija, opetusministeri Henna Virkkunen kotkotti radiossa, että erilaisille oppijoille ja heidän koulutukseen on hyvin resursseja ja rahaa tarjolla, joten kaikki pärjää oikin hienosti koulussa. En usko! Puhe kuulu, mutta teot ja näytöt puuttuu.
Sitten palaan vielä tuohon Suomen 82,6 prosentin tasa-arvoon...
On erittäin kummallista, että selkeisiin kysymyksiini ei ole tullut vastusta. Joku tuossa yritti, mutta vastaukset oli kuin Kummeli sketsisarjan Pääministeri Jermulla, joka vastasi ihan mitä sattuu ja asian vierestä, pureutumatta itse kysymksiin.
Esitän vielä listana tämän 82,6 prosentin tasa-arvon selvityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä:
1. Mikä on tasa-arvotilanne Suomessa, jos se on 82,6 prosenttinen?
2. Mistä ja kenen näkökulmasta tuo tasa-arvo on 82,6 prosenttinen?
3. Kenellä on 100% tasa-arvo?
4. Kenellä on tasa-arvovaje?
5. Mitä toimenpiteitä, ja kenen, tulisi tehdä, jotta Suomessa tasa-arvo olisi 100 prosenttia?
6. Millä kaavalla, muuttujilla ja parametereillä päästään luomaan kaava, ja millainen se on, jonka tuloksena on että tasa-arvo on 82,6 prosenttia?