26.1.2015

Pornoa

26.1. Pari päivää sitten tein hauskan löydön kotoani. Tulin nimittäin irrottaneeksi vanhan lasipäällysteisen taulun takapahvin ja löytäneeksi tuntemattoman henkilön pornokätkön.

Taulun kokonaispaino alkoi nimittäin epäilyttää minua, kun punnitsin kuvaa kädessäni miettien, mitä sille tekisin. Eivät muut vastaavat taulut painaneet juuri mitään. Taulu on tullut miljoonalaatikon uumenista huutokauppaostoksena 80-luvun loppupuolella.

Ensin oli kaksi pahvia, alimmaisessa luki: Jälkipolville. Tämän pahvin alla oli keskeltä taiteltuja lehden aukeamia. Lehti oli painettu paksulle karhealle paperille, jota voisi nimittää ohueksi taipuisaksi pahviksi tai kartongiksi. Värit olivat kuin päällemaalattuja, eivät värikuvia. Myös mustavalkokuvia oli. Lehti oli KALLE, Suomen ensimmäinen miestenlehti, jota pornolehdeksikin on määritelty.


Taulun taakse taiteltu lehti oli joulunumero vuodelta 1955. Suurin osa pinup-tytöistä on Hollywoodista ja eksoottisista kohteista, eli kuvat ja artikkelit ovat ulkomaista tuotantoa ja kertomukset käännettyjä. Joulunumeron teema on kuitenkin kotimainen Onko suomalaisesta neidosta pinup-malliksi. Lehden kuvaaja kuvasikin yhdeksän suomalaisneitosta, joista esimerkkinä on neiti Gylden uimapuvussaan vasemmalla, kellertävässä kuvassa.

Muut olivat neidit Kujala ja Ruhanen sekä Eila Partanen, Aira Kortman, Eva Leivonen, Lea Heikkilä, Anneli Aalto ja Pirkko Ryynänen. Pisteet naisille raikkaasta esiintymisestä. Ihan yhtä reippaita kuin nykyiset kaiken kokeneet tytöt. Ja ehkä puhdashenkisempiä? Ainakin kirkassilmäisiä ja iloisia, katseessa näkyy pelkkää uskoa ja toivoa. Kukaan ei livo kieltään eikä pyörittele silmiään tai korosta ryntäitään. Ihanat suomitytöt.


Vaan toista maata ovat nämä notkeat ranskattaret. Mikä jalannousu ja silmien flirtti. Onhan tuokin kivaa, että ei olla ujoja. Ja mitkä riettaat pitsipöksyt. Näitähän Henri Toulouse-Lautreckin maalaili hurmoksissaan ja tuli niistä jopa kuuluisaksi. Ja samaisia ranskanhempukoita meidän Gallen-Kallelammekin maalaili, ja jopa asui yhden semmoisen, Virginien, kanssa.


Löytöni joukossa oli myös kokonainen sarjakuvasivu, Lumperi. Siinä kerrotaan myyntityöstä. Lumperi saa työnantajaltaan myytäväksi tantieemipyörän, jossa on kaksi satulaa ja kahdet polkimet. Hän istuu takasatulalla ja polkee etupolkimilla. Meno on raskasta. Ehkä kuitenkin katsotte mieluummin, selviääkö can can -ihminen takaisin jaloilleen kuin mietitte, saiko Lumperi pyörän myytyä.


Saumasukat ovat muuten aivan hirveät. Saumat eivät pysyneet kenelläkään suorassa. Onneksi minun aikanani tulivat saumattomat sukkahousut, aikansa radikaali keksintö.  - Pakkasella kuvan sukkavarustus on kauhea. Pala reittä jää aina paljaaksi, vaikka housussa olisivat kunnon puntitkin, kuten kuvassa. Areenassa on parhaillaan vanhan ajan hiihtokoulu. Siinä naiset hiihtävät hameessa, ja se pala reittä on siellä alla paljaana, kun villahousun puntti nousee kiivaassa menossa ylös. Oli ruustinnan mukaan kylmää kyytiä.

Paljasta pintaa Kallessa on aika vähän, muutamia rintarauhasia puoliksi peitettynä tai sivuttain, luonnollista kokoa. Julkeinta koko lehdessä ovat katseet, joihin 50-luvun viettely perustuu, jos tähän lehteen on uskominen.

.
(Kuvat miestenlehti KALLEn joulunumerosta 1955)

203 kommenttia:

  1. Tätä täytyy nyt lähestyä tieteellisesti. Suomalaiset vosut pitävät jalkansa yhdessä silloinkin, kun heitä kuvataan 50-luvun meitä säälittäviin pornokuviin. Pariisilaiskaunottaret sitä vastoin avaavat haarovälinsä niin, että tuoksu, etten sanoisi haju, tuntuu katsojan aistielimissä.

    Tämä tuntuu nyt vähän pahalle, kun feministi olen: halveksittaisiko miestä, jos jalkojaan noin levittelisivät? - Sanokaa mun sanoneen, ei halevksittaisi vaan kehuttaisi noista ihan karmeista hajuista ja karun näköisistä näkymistä!!!!!

    Kallea myöhemmin kukaan viitsinyt ostaa, kun siinä oli liikaa niitä Handejen kuvia.

    VastaaPoista
  2. Kallehan kiellettiin räävittömänä vuonna 1956, ja se alkoi ilmestyä uudelleen 1970-luvulla. Tuossa välissä tuli Jallu, joka on Kallea tunnetumpi.

    Mutta se mikä on hupaisaa, on sen "räävittömyys", kun lehti vastaa nykyään lähes perhelehtitasoa. Onko se merkki tapojen vapautumisesta vai löystymisestä, sen arvioi kukin tykönään.

    Sen myönnän, että minusta nykyinen kaiken tyrkyttävä tyyli on äärimmäisen kuivaa ja tylsää, siitä puuttuu eroottisuus, se on vain tunneköyhää seksiä, tai oikeastaan jynssäämistä.

    VastaaPoista
  3. Mutta eihän se niin ole. Noista kuvista eroottisuus loistaa poissaolollaan. Hikisiä, sanonko mää - ja sanonhan mää - läskiperseitä, jotka haisevat luultavasti härskille. Myöhemmin näkyivät ne ihanat pyllyt ja karvat, tissejäkin oli imeä asti. Coitus-kuvat tulivat lapsuuteni jälkeen. Ehkäpä onneksi. Onko joku vanhempi tänä päivänä nin lapsellinen, ettei ymmärrä 6-vuotiaan lapsensa näheen jo kaikkein kaameimmat kakkaseksi, tai muut perverssit lapsiseksi tai eläinanaalit, jopa homokuvat, joista yrjö yleensä lentää kokeneemmaltakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirj. huom. minä poika se osaan provsoida, oikeen naurattaa kun yliopistofeministi tukehtuu pullaansa ja ja saippualla kuuratussa jalkovälissään edestakaisin menevään rakkauden ilmentymään, dildouun.

      Poista
    2. Tässä on vain osa kuvista. Minun silmiini niissä kokonaisuutena on uinuvaa erotiikkaa ja viettelyä toisin kuin vaikka nykyisissä netin pornopätkissä, joista puuttuu erotiikka kokonaan.

      Härskejä läskiperseitä vasta miehillä olisi, jos heitä olisi kuviin saatu 50-luvulla. Ja tuo tekstissä oleva tissikuva on pienin tarjolla olleista.

      Nyt en taida uskoa sinua, Riku, tuota mitä sanot kuusivuotiaiden pornoperversioiden tietämyksestä. Ja tämäkin tiedoksi: yliopistofeministit eivät hinkaa jalkoväliään saippualla - alapesu tehdään aina ilman saippuaa ja lyhyesti, koska muuten luonnollinen bakteerikanta pienenee ja tulehdukset iskevät.

      Poista
  4. Muistatte varmaan, että 70-luvulla Hymyssä oli anteliaampia kuvia kuin nuo. Naisia tisut ja ehkä peppukin paljaana.

    Meidän isällä oli tapana pitää seksilehtiä kylppärissä korkean pyykkikaapin päällä. Joskus oli joku reuna jäänyt näkyville ja kätkö paljastuu. En muista oliko siskojeni kanssa puhetta siitä, että plarasivatko hekin niitä.

    Kuunkuiske

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä hiljakkoin ihastelin 70-luvun Hymyn kansikuvaa, jossa kaunoluistelijatar oli kyykky asennossa - ja sanonko mää taas, sanonhan mää taas - vittu, karvainen pillun tuhero näkyi. Nykyään kaikki on paremmin, - kun ei näy, niin ei näy. Himokkaita nuo vosut olivat, se täytyy sanoa. Melkein yhtä himokkaita kuin mää, mutta jotkut traumat tai estot niitä estivät laajemmalti pyllistelemästä. Huono liksakin voi jotain selittää.

      Poista
    2. Tunnustus: en ole koskaan lukenut Hymyä, kuin satunnaisesti selannut. Tiedän vain, että se oli sensaatiolehti. Samat tyypit muuten kirjoittivat jo Kalleen, esimerkiksi Veikko Ennala.

      Nykyään lehdillä taitaa mennä huonosti, kun on pornovideot ja netti ja chatit varattujen purkutarpeiksi.

      Poista
    3. Riku, vosut ovat harvoin himokkaita. Yleensä he haukottelevat enemmän kuin kiljuvat ilosta.

      Poista
    4. 70-luvu alkupuolen Hymystä vielä, että se oli parasta mahdollista ajankuvaa. Sitä laajalti halveksitaan "likasankojournalismista" ja sosiaalipornosta, mutta mistään ei sen aikakauden murros välity yhtä hyvin kuin Hymystä. Ihmiset muuttivat pienistä kylistään lähiöihin tai Ruotsiin, kaikkinainen vapautus ja ymmällään olokin oli suurta.

      Muistamme ehkä kamalan kirjoituksen Mukasta. Sen joka antoi hänelle tukevan potkun läksiäisiksi, kun oli jo lähellä kuolemaa. Mutta sekin tapaus on vain yksi ylilyönti, pitää muistaa, että Mukka itsekin lehteen kirjoitti, kuten hyvin suuri osa ajan kirjallisista kyvyistä ja kirjailijoista.

      Hymy teki suuremman työn seksuaalisessa vapautumisessa kuin mikään tai kukaan "vakavasti otettava" tekijä. Pornolehti se ei missään tapauksessa ollut, mutta seksiä käsitellessään se oli välillä hauska, välillä kiehtova, välillä ruma. Niin kuin asia itse.

      Merkittävin lehti suomalaisessa aikakauslehtihistoriassa. Sori vaan kaikille hienostelijoille.

      Poista
    5. Ensimmäinen intimitettisuojalaki sai lempinimen Lex Hymy. Sillä oli hyvät ja huonot puolensa. Selvää on, että paikkaansa pitämättömyyksiä ei pidä kirjoittaa. Mutta laki esti myös hienot reportaasit, kuten eräs yhden kunnanvaltuuston ekskursiosta toiselle paikkakunnalle. Kuvien kanssa näytettiin matkan kamalaa känniörveltämistä. Yksi valtuuston rouvista nuokkui kirkon penkissä melko hervottomassa kunnossa. Ja kossupullo kiersi seuraaviin tutustumiskohteisiin kävellessä. Tuollaiset lehtijutut tekisivät terää nykyäänkin, vai otaksutteko, että asiat olisvat jotenkin muuttuneet?

      Herrat ja Rouvat tekivät Lex Hymyn omaa sikailuaan suojelemaan, eivät pienten ihmisten ja mökin akkojen intimiteettiä turvatakseen, kuten perustelut tietysti olivat.

      Poista
    6. Tuossa Mukan tapauksessa täytyy myös muistaa se, että yksityishenkilön räävitön riepottaminen oli täysin uutta ja siksi erityisen painokasta. Muita vastaavia lehtiä ei ollut, joten asiat nousivat kaikkien tietoisuuteen ja saivat enemmän merkitystä kuin nykyiset vastaavat jutut, jotka hukkuvat muitten riepotusten sekaan. Herkälle kirjailijalle se oli maailmanloppu ja tuntui oletettavasti siltä, että lehden julkaisema totuus oli koko maailman totuus.

      Hymy oli tienraivaaja sensaatiolehdistölle, myös iltapäivälehdille ja tämän päivän Seiskalle. Lex Hymy oli asiallinen toimenpide, ja intimiteettisuoja on voimassa muuallakin: eihän Google Mapskaan saa kuvata ihmisiä kotipihallaan eikä vahingoittavassa mielessä julkisellakaan paikalla.

      Muistelenpa tässä kesäistä valokuvaamistani yleisötapahtumassa. Sain moitteita salakuvaamisesta, vaikka en kuvannut pahaa tarkoittaen.

      Poista
    7. Kieltämättä tavassa, jolla kirjailija teurasti toisen kirjailijan, on jotain hyvin sairasta.

      Poista
    8. Juttuhan on kauhea ja epäinhimillisen julma, ja täyttää minun kriteerieni mukaan solvauksen tuntomerkit. Vai oliko siellä kuitenkin myös totuuksia - sitä minä en tiedä. Enää tuommoista ei kuitenkaan julkaistaisi.

      Vaan sanot että kirjailija teurasti. Kuka kirjailija? Rauno Jaakkola - neverheard? Hänenhän tuo teksti oli.

      Kuitenkin kaikitenkin, sen ajan konteksti oli vallan jotain muuta kuin tämän ajan, jolloin ketä tahansa riepotetaan, poliitikkoja naureskellaan tavan takaa ja pannaan äärimmäisen halvalla. Silti he jatkavat ja porskuttavat, tulevat uudelleen - ajan konteksti pitää riepottelua tavallisena.

      Poista
    9. Kyseessä on nimimerkki. Aiemmin wikipedia väitti kirjoittajan olleen nimeltään Risto Juhani, nyttemmin maininta on kadonnut.

      Poista
  5. On tuo punabaskerinen aika makea, aitoa retroa, voisin laittaa heti seinälleni.

    Vielä 60-luvulla ei oikeita pornolehtiä Suomessa ollut. Mutta Ruotsissapa oli (vai olikohan ne tanskalaisia?) ja sieltä joku rekkakuski sellaisen kerran toi. Kyllä me sitä silmät selällään tuijotettiin.

    Mutta pornoahan on jo Pohjantähdessäkin. Laurilan Aliina suivaantuu häädöstä niin, että pyllistää paljain persein Töyryn emännälle, joka ei keksi muuta kuin huutaa että kattokaa miten ruma!

    Vähän samaan tyyliin siis kuin Rikukin näitä kommentoi. Ei mitään uutta auringon alla, sanoo Saarnaaja-Tapsa. Ja mitä sanoo Toiseksi Pyhin Kirja: jos silmäsi viettelee sinua niin...

    VastaaPoista
  6. Laurilan Aliinan paljas pyllistys ei ole pornoa. Se on ikivanha kansallinen häväistys- tai pahan torjuntatapa, siis arkista elämänmenoa.

    Aliinan aikaan saloilla ja kylillä oli vielä tapana käyttää karja naisen paljaan ja varmaan härskiintyneen haarovälin läpi käyttämällä. Näin karja suojautui laitumelle laskiessa pahalta kohtalolta, karhulta ja susilta. Aliinan Töyryn emännän torjumisessa on sama funktio.

    Ja älkääs nyt pojat olko niin maailmanmiehiä seksipetoja, kaikenmuotoisia ja hajuisia nähneitä. Vaikka en minä sitä epäile, voi se niin ollakin, vaan voi se olla olemattakin.

    Minusta nyt vaan oli hauska tehdä havaintoja siitä, miten vuosikymmeniä sitten tämäkin puoli mediaa hoitui. Tuosta lehdestä saa minusta paljon enemmän irti kuin että härskiintyneitä läskiperseitä ja karvaisia vittuja. Näkyy mm. se, miten viattomia ja vähän takapajuisia me tuolloin olimme. Jututkin käännöksiä. Ei ollut ihme. että aloimme tuolloin ihailla kaikkea amerikkalasta lähes järjenvastaisesti.

    VastaaPoista
  7. Satuin tänään istahtamaan telkun ääreen silloin vilahti pätkä Arto Nybergin tv-ohjelman uusintaa. Ja kas kummaa, Artokin oli kutsunut tämän itsensä tosi laihaksi laihduttaneen, ylihymyilevän nais-immeisen, joka näköjään temmeltää toimittajanakin nyt ohjelmassa kuin ohjelmassa. Luulis hävettävän? Googlasin, josko jotakin löytyisi toimittajan historiasta. Mitään tällaista en uskonut sentään löytyvän:
    http://suomipornovideot.com/kategoria/rakel-liekki/
    Luulis hävettävän? Näyttäisivätkö kaikki ns. "normaalit" naiset itsestään tälläisia kuvia julkisuudessa? Mikä näitä itsensä paljastajia riivaa. Voiko rahalla olla niin suuri merkitys että kantaa lopun ikäänsä huoran leimaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoisi, että vihdoinkin lopetettaisiin kaiken pornon yms. seksuaalisuuteen liittyvän otsikoiminen "aikuisviihteeksi"! Kuka valopää moisen nimen on sänkyhommista lanseerannut? Mitä viihde-elementtejä on esittää yhtä ja samaa sylkytystä jossa sitten voihkitaan ja huudetaan naama tuskasta irvistellen. Tai esitellään sukupuolielimiä milloin milläkin välineellä niitä sorkkien ja survoen. Lopputuloksen kaikki tietävät.
      Kiiehtovaan viihde kategoriaanko kuuluu saada seksistä kuolemaan johtavia tauteja, ei toivottuja raskauksia, raiskauksia, masokistista kidutusta jne.
      Voi jos Jumala näkisi nämä synnin ja narsismin pesät. Menisikö mukaan riettailuun? Aikuisviihteeseen!?

      Poista
    2. Vielä yksi yö-ajatus: Miksi me naiset emme käytä haarakonttorimme pankkia maailman asioiden todellisen parantamiseen. Pornofilmien,huoratalojen ja katuharjoittajien Martat ja Magdaleenat, miksi he eivät nouse yhdessä vastustamaan ihmisarvonsa alentamista ja hyväksikäyttöä. Miksi he edelleen suostuvat tuhoamaan elämänsä? Seksilakkoa on kai ehdotettu ennenkin. Sen luulisi tepsivän maailmanlaajuisena moneen epäkohdan parantamiseen.
      Jos esimerkiksi olisi miljoonittain aseettomia naisia marssimaan sotalinjojen väliin, mitä tappelupukarit tekisivät, alkaisivatko, pystyisivätkö lahtaamaan nämä rauhanpuolustajat?
      Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia? Olemmeko me naiset todella niin...?

      Poista
    3. Minustakin Rakel Liekki - viittaan myös Kuunkuiskeen kommenttiin - on pystyvä ja reipas nainen, älykäs ja sanavalmis. Vaan ei hän toimittaja ole, ainoastaan hyvä tyyppi, jonkalaisilla nyt on kysyntää. Tutkinnoista ei ole väliä, jos asenne on kohdillaan. Sanomalehtien juttujen taso onkin romahtanut muutaman vuoden aikana kiitettävästä tai hyvästä tyydyttävään.

      Kieli on huonoa ja selkeän virheellistä, ja juttujen rakenne on hurlumhei, ei muuta kuin typerä otsikko, joka ei vastaa tekstiä. Tekstissä ei ole rakennetta, puhumattakaan syvärakenteesta, jossa olisi faktoja ja taustoitusta. Tuntuu kuin ainoa tavoite lehtijutullakin olisi kerätä otsikkoklikkauksia eikä antaa lukijalle tietoa. - Hyvät tyypit näitä juttuja tekevät, eivät ammattitaitoiset ja tutkinnon suorittaneet toimittajat.

      Poista
    4. Leonoora, alimmasta kommentistasi - kyllä, kyllä me naiset olemme niin - - . Me emme ole solidaarisia toisillemme emmekä maailmalle globaalisti. Me taistelemme keskenämme miehistä ja olemme heille mieliksi. Testaamme kaiken aikaa viehätysvoimaamme pukeutumalla epämukavasti ja paljastavasti, alentamalla itsemme toisen määräysvallan alle. Ei meistä ole globaaliseen lemmenlakkoon, niin kannatettava ajatus kuin onkin vaikkapa sotia estämään. Joku vetää aina välistä.

      Poista
    5. "Sanomalehtien juttujen taso onkin romahtanut muutaman vuoden aikana kiitettävästä tai hyvästä tyydyttävään."

      Heikko. Sellainen arvosana oli minun oppikouluaikoinani vielä olemassa. Ehkä se poistettiin liiallisen negatiivisuuden vuoksi, en tiedä luulottelen vain.

      Suomalaiselle journalismille, valtamedialle (HS, YLE) annan arvosanaksi HEIKKO. Kioski-uutishörhöilyohjelma pudotti sen sinne. Huonoon ja todella heikkoon journalismiin: kielen, ajattelun ja sisältöjen suhteen. Ylen radiopuolelta tulee vielä sentään laatuohjelmaa.

      Poista
    6. Voi se näinkin olla. Ajattelin tässä kuitenkin jokusia hyviäkin juttuja, kuten vaikka pääkirjoitussivua tai joitain maailman uutisointeja. Kyllä ne vetävät kokonaistason sinne tyydyttävään eli asteikolle 6 - 7. Television kielestä ja sisällöistä annan Ylelle rimaa hipoen saman - sillä yritystäkin löytyy, mutta muille kanaville hylätyn eli heikon. Ylenkin käyrä on kuitenkin laskusuunnassa nyt tehtyjen käsittämättömien huononnusleikkausten myötä.

      Poista
  8. En ole sen paremmin perillä Raakel Liekistä, mutta mitä hänen pitäisi hävetä? Tietääkseni hänen aiempi toimintansa pornostarana kai yritti muuttaa naisen alistunutta roolia alalla? Hän varmaankin maksoi työstään verot niin kuin työstä kuuluu maksaa. Minusta on pikemminkin kunnioitettavaa katsella menneisyyttään suoraselkäisenä eikä nolostellen.

    Harva täysissä sielun ja ruumiin voimissa oleva nainen ajautuu myymään värkkiään. Nopea raha tulee kalliiksi, henkisesti.

    Onhan siitä ollut juttua, että paljolti maksullisten naisten asiakaskunta on ihan fiksua liikemiestä ja sen sellaista ja rassukkavässykkää vähemmän. Ehkä siellä kotona on nainen, joka "huoraa"pihtaamalla - eli siis käyttää seksiä vallan välineenä - ja mies tyhjentää pussinsa mieluummin naiseen, jonka kanssa peli on selvä eikä seksillä manipuloida?

    Ehkä huora sanan varsinaisessa merkityksessä onkin monesti vaimo eikä se päälle syljeksitty maksullinen nainen, jonka pillun päällä on selkeä ja suora hinta?

    Kuunkuiske

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakel Liekki on raikas tyyppi, mutta ei hän toimittaja ole, kuten yllä Leonooralle mainitsen.

      Suhtaudun hieman epäillen tuohon hänen aiempaan veronmaksuunsa. Hänhän toimi seksinmyyntialalla varsin pitkään, ennen kuin sai mainetta rohkeudellaan. Tuossa vaiheessa verottaja astui varmaan kuvioihin, mutta kirjanpito on tuolloinkin ollut omaa arviota - tuskinpa herrat kuitteja kirjoittivat.

      Monet opiskelijatytöt, jotka myyvät seksiä, ovat kertoneet, kuinka saavat neljäsataa euroakin yhdestä keikasta. Työ on salaista, joten ei siitä silloin voi verottajakaan tietää.

      Naisten oman kertoman mukaan myös poliitikot ja suuret johtajat käyvät ostamassa heiltä seksiä. Ei ole siis ihme, että naislla ei ole veronmaksuhaluja.

      Poista
    2. Wikipedian mukaan Liekki on entinen pornonäyttelijä, -käsikirjoittaja ja -ohjaaja. (Tuon perusteella voisi olettaa, että työt ovat olleet veronalaisia.) Hän on valmistunut amk:sta kuvataiteilijaksi vuosituhannen alussa.

      Hehkeät, suomalaiset opiskelijatytöt ovat alan markkinoilla sen verran harvinaista herkkua, että kimmoisan lihan hinta on korkealla.

      Kumpi Vuitton-laukku on rehellisemmin ostettu: se, jonka opiskelijatyttö lunastaa seksityöllään vai se, jonka aviomies maksaa seksillä manipuloivalle vaimolleen, joka lupaa vastineeksi avata haaransa sovituin väliajoin?

      Poista
    3. Kahdessa alimmassa kappaleessa en siis viittaa seksityöllä Rakel Liekkiin.

      Poista
    4. On entinen pornonäyttelijä, -käsikirjoittaja ja -ohjaaja, mutta tätä ennen ihan vaan rakkauden ammattilainen.

      No eihän se tavara käyttämällä kulu. Kimmoisuus on rakenneseikka gynekologien mukaan. Vanhallakin voi olla tiukka peli, ja sillä nuorella lihalla väljempi malli.

      Eivätkös nykynaiset osta Vuittoninsa omilla ansioillaan?

      Poista
    5. En tiennyt Liekin myyneen itseään. Siinä ei varmaan kuitteja kirjoiteltu.

      Tarkoitin opiskelijatyttöjen ulkoista habitusta - lihaa, jota painovoima ei ole riiputtanut eikä selluliitti syönyt.

      Niinhän sen pitäisi mennä, että nainen ostaa Vuittoninsa ihan itse! Tienesteillä, joista verottajakin on ottanut omansa. Ja niin se varmaan usein meneekin.

      Naisten "huoraaminen" liiton sisällä lienee hienovaraisempaa. Ei ääneen lausuttuja sopimuksia seksin laadusta ja määrästä vaan tarkoituksellista toimintaa - vaikkapa seksin "kiinnostaminen" silloin, kun tekee mieli saada siitä itselleen vastineeksi jotakin.

      Ihmettelen sitä, että jos parisuhteessa elävää naista kiinnostaa seksi esim. kerran viikossa ja miestä joka toinen päivä, niin miksi se on aina mies, jonka pitää tyytyä naisen tahtiin? Miksi ei välillä niinkin, että nainen antautuu ihan vaan mieliksi mieskullalleen eikä hauku tätä ystävilleen seksimaanikoksi?

      Miksi, oi miksi nainen ei päästä miestään luvan kanssa vieraisiin, jos itse ei pysty läheskään täysimääräisesti täyttämään miehen seksuaalisia tarpeita?

      Yksi tuttu mies kertoi kerran ex-vaimostaan, että tätä ei seksi juuri kiinnostanut vaikka mies olisi seissyt päällään. Teki työnsä ohella myös paljon kotitöitä, hoiti lapsia, hieroi naisen hartioita. Haarat ne vaan pysyivät sinnikkäästi kiinni. Mies sanoi kerran kännipäissään, että ei hän sitten enää edes viitsinyt yrittää, koska tunsi olonsa niin epähalutuksi. Oikea käsi tuli kuulemma hyvin tutuksi.

      Kaikki naiset eivät taida ymmärtää, että miehillä on loppujen lopuksi hyvin herkät tunteet.

      Poista
    6. Noh, minun muistini mukaan Raakel Liekki nousi suuren yleisön tietoisuuteen sanavalmiina ja rohkeana naisena, joka jopa provosi omaa seksinmyyntiään. Hän oli ensin paneelikeskusteluissa ja sai sitä kautta tunnettuutta ja jatko oli sitten nousujohteista. - Näin minä muistan, ja saa mieluusti oikaista, jos joku muistaa toisin.

      Tuosta miehen kertomasta vaimonsa kylmyydestä en kuulijanakaan uskaltaisi mennä vannomaan mitään. Haluaisin kuulla, mikä on vaimon versio. Esimerkiksi chattien kautta on tullut tutuksi se ilmiö, että kylmiksi mainituilla vaimoilla onkin erilaista tietoa parisuhteesta. Mikä hämmästyttävää, monesti seksiä on ollut usein, vaikka mies on saattanut sanoa, ettei saa ollenkaan. Ja nyt on puheenaiheena usein miehen kylmyys, vaimo ei saa tarpeeksi.

      Kyllä asiat ovat huonolla tolalla, jos vieraissa käynti on ratkaisu perheen ongelmiin! Säälin lapsia. Vuorovaikutus ei voi olla parasta mahdollista laatua. On salailua, on poissaoloja, on kyräilyä - taatusti.

      Poista
    7. Jos asiat puhutaan avoimesti ja sovitaan, ei ole aihetta salailuun eikä kyräilyyn! Asialla ei ole mitään tekemistä lasten hyvinvoinnin kanssa, jos aikuiset osaavat keskenään hoitaa asiat fiksusti. Harrastuksiin nykymiehillä on aikaa ja vaimon lupa - saman verran se kertaviikkoinen käynti rakastajattaren luona vie aikaa kuin vaikka juoksulenkki ja tuloksena saattaa olla paljon tyytyväisempi mies kuin lenkin jälkeen. (Ja sikäli tyytyväisempi vaimokin, että hänen ei tarvitse vastentahtoisesit sekstailla, jos se kerran on niin epämieluista puuhaa.)

      Ei sivusuhde ole ihanteellinen ratkaisu, ei tietenkään. Mutta ei sekään minusta ole oikein, jos suhteen toinen osapuoli - useammin kai kuitenkin mies - joutuu tyytymään paljon vähempään seksiin kuin mitä hänen sydämensä halajaa. Vuosia, vuosikausia, vuosikymmeniä.

      Erotakaan ei aina voi. Naistenlehdissä - joita IInes et lue - kerrotaan tarinoita miehistä, jotka eivät lähde tietäessään, että vaimo tekisi piruuttaan lasten tapaamisen hyvin hankalaksi.

      Asioissa on monta puolta. Tuntuu, että nykyään ainoa oikea tapa ajatella on se, että naisten elämä on hankalaa ja miehet pääsevät kaikessa paljon vähemmällä. Ja että naisten euro on olikohan se nyt 80 senttiä, vaikka monissa tutkimuksissa ero on todettu paljon pienemmäksi. Naiset eivät taida suosiolla luopua uhriasemastaan?

      Poistun loppupäiväksi takavasemmalle, joten mahdolliset kirpakat vastakommentit kuittaan huomenissa! ;)


      Poista
    8. Kirpakasta en tiedä, sillä mielestäni puhut asiaa, jopa järkevää. Enkä halua tässä moralisoida, korkeintaan tahdon olla kirkasotsainen rehellisyyden totuudentorvi.

      Nimittäin kyllä vieraissa käynti, luvallinenkin, johtaa asioiden peittelyyn ja jopa valehteluun.

      Jos kuvitellaan, että perheessä on vaikka murrosikäisiä lapsia, he ymmärtävät nopeasti sen, mistä on kyse, eivätkä taatusti hyväksy vieraissakävijän tekoa. Kyllä se varsinkin juuri isomman lapsen maailmassa on jopa olemassaolon uhka. Perusta taatusti horjuu.

      Onhan selvää, että jos toinen ei suostu seksiin, jotakin on pahasti pielessä. Jos rakkautta on, asiasta pitäisi puhua ja miettiä yhdessä, millä tavoin halutonta voidaan auttaa. Keinoja kyllä on. Jos miehelle on tärkeämpää omien lihallisten halujensa tyydyttäminen kuin vaimon auttaminen, luoja sitä perhettä tai paria auttakoon.

      Poista
  9. Porno on hyvin...hmmm...pornoa. Puheenaiheena hyvin pornoa, joten puhun muista asioista. Tiesittekö, että matkailun ystäviä ympäri maailmaa kiinnostaa kamputsealainen Pippeli, kun se maksaakin vain 70 euroa yöltä. Hyvin voin kuvitella asiakkaiden viihtyvän. Lainkaan en epäile, etteivätkö liikemiehet, kuten vaikkapa herra Jean-Marc Pillu, siellä viihtyisi ja jopa diplomaatti Eve-Kulli Kalan kaltainen hieno rouva tuntisi oloaan lokoisaksi. Matkailu avartaa.

    Ennen käytettiin sellaista tuhmaa sanontaa kuin "tulipalo haarojen välissä", mutta ken vois Liekin sammuttaa, silloin kun se leimahtaa alla kuuman auringon? Ämpärillinen kylmää vettä päälle ja komento: "laitas sinäkin housut välillä jalkaan!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdit nyt, Riku, että runoilija, Nobel-voittaja, herra Saint-John Perse kuuluu myös mainitun ravintolan kanta-asiakkaisiin, kuten myös nyt jo edesmennyt madame Janine Vittu-Duflot. Ettäs tiedätte tämänkin.

      Poista
    2. Aina on ilo itseään sivistää ja sivistystä saada. Mielelläni kuuntelisin vaikkapa rouva Paskovan pianon soittoa.

      Poista
  10. Eilen tuli ja tulee tänään uusintana hyvä elokuva Varasto. Siinä karvanaamainen vanhempi mies valittaa että ei minun nuoruudessani ollut nettiä eikä pornoa ei mitään. Elovena tyttöä kaurahiutalepaketissa vaan piti tuijottaa kun tumputti. Voi pojat, se oli karua aikaa. - m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, Varasto on tuttu kirjana ja elokuvana, hyvä kumpanakin. Se tuli televisiosta myös ehkä vuosi sitten. Lisäksi se oli tuolla Einesbaarin käsittelyssä, Rikun esittelemänä.

      Uskon, että tämä kyseinen Kallen joulunumero on myös ollut ahkerassa käytössä sillä, joka poimi sen talteen jälkipolville.

      Poista
  11. En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta voin edustaa tässä miehiä, jotka myönnämme kuluttavamme pornoa.

    Kun antaudun internetissä tälle saastaiselle harrastukselleni, menee aika paljon aikaa kun käyn läpi uutta saittia ja sen satoja videoita tai kuvagallerioita. Oikeastaan vain pieni murto-osa siitä miellyttää tai kiihottaa minua. Tilanne on sama kuin jos tuomitsisi kirjallisuuden roskaksi vain siksi, että ainoa eteen sattunut tekstinpätkä vaikutti niin pitkästyttävältä. Porno on monimutkainen ja hienostunut taiteenlaji, josta nauttiminen vaatii paitsi avarakatseisuutta, myös distinktiota, että osaa mallata tarjonnan omiin henkilökohtaisiin mieltymyksiinsä.

    En siedä Iineksen kuvaamaa kieli ulkona ou jeah, fakmii ou jeah estetiikkaa, mutta toisaalta suhtaudun pornoon, josta en tykkää tai joka jopa yököttää sillä tavalla, että taidan vain menettää jotain sellaiseen verrattuna, joka niistä osaa nauttia. Juuri juttelimme homokaverini kanssa anaaliseksistä ja hän kertoi kokeilleensa taannoin vaginaa ja piti sitä liian löysänä ja limaisena. Olin itse penetraatiokeskeisen heteroseksin suurena ystävänä toista mieltä, mutta emme voineet kuin todeta, että makunsa kullakin.

    Pornossa minua tympii sekä suomalainen likaisen härski sanasto että amerikkalaisten huorittelu, mutta ajattelen, että hieman tiukkapipoisempi ihminen tarvisee tällaisia ylilyöntejä rentoutuakseen ja päästäkseen tunnelmaan yli estojensa muurien. Eli ei niissä sinänsä ole mitään pahaa, jotkut vain vaativat tujummat mausteet. Vähän kuin masokistit. Eivät he vihaa eritteitä tai kevytkenkäisiä naisia, päinvastoin, vaan tarvitsevat tuhmuutta vapautuakseen.

    Raakel Liekistä sanoisin, että hän oli hyvä pornotähti. Kaunis, iloinen, luonnollinen ja fiksun oloinen. Ennen kaikkea näytti tykkäävän seksistä. Sellainen kiihottaa useimpia miehiä. Hapan naama ja teeskentely vie halut. En osaa arvostaa hänen toimittajanhommiaan, varmaan jo valtavien mielipide-erojemme tähden, mutta minusta hän on uudella urallaan jotenkin ahdasmielinen ja katkeran oloinen. Kun näen hänet vanhoissa videoissa hymyssäsuin tekemässä lemmen töitä, en voi kuin tuntea iloa ihmisruumiin kauneudesta ja elinvoimasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tauno, hyvin kuvaat asiaa pornonkuluttajan näkökulmasta! Vaan näytä minulle mies, joka ei kuluta pornoa jossain muodossa. Luulen, että tavallinen terve mies tuntee siihen automaattisesti vetoa, kun kerran nainenkin, joskin vähemmässä määrin monenlaisista syistä johtuen.

      Yksi syy on vuosituhantinen tyttöjen kaikenlaiseen soveliaisuuteen ja siveyteen kasvattava kulttuuri. Esimerkiksi siinä oppilaitoksessa, jossa toimin opettajana, on 50 - 60-luvulla opetettu tyttöoppilaille siveysoppi-nimistä oppiainetta. Luin tämän koulun historiikista. Ja kyseessä on tavallinen ei-uskonnollinen oppilaitos peruskoulun tai ylioppilastutkinnon jälkeisille ikäluokille.

      Toinen syy pornon vähäisempää kulutukseen on eittämättä pornon huono laatu ja naisen esineellistäminen olennoksi, josta naisen on vaikea tunnistaa itseään ihmisenä ja tuntevana olentona. Kolmas voisi olla yleinen tasa-arvon puute ja neljäs biologinen: nainen on alistuvampi osapuoli tässä asiassa. Mies ottaa, nainen antautuu. Pääsääntöisesti. Vaikka onhan nainen nykyään opetellut uuden roolin, koska miehen saannissa kaikki keinot ovat sallittuja. Väitän, että ottava rooli ei kuitenkaan ole biologiselle naiselle se ominaisin.

      Poista
    2. Termistö on antanut sikäli ulkomaalaisuudelle periksi, että siveysoppia kutsutaan nykyään (jälleen) etiikaksi tai moraalifilosofiaksi.

      Kaikki miehet (käytännössä) katsovat pornoa, ja hyvä niin. Moni nainenkin. Olen itse kannustanut naisystäviäni aikuisviihteen pariin. Kiinnostavaa kyllä, tosipaikan tullen miehiä ja naisia näyttää kiihottavan aivan tarkkaan sama materiaali. Väitän jopa, että mies ja nainen ovat varsin yhteensopiva pari näissä hommissa. Havaintojeni mukaan suurin ero on, että miesten maku on konservatiivisempi, eli miehet suosivat tavallista perusporkkaa kun naisilla (siis niillä, jotka pornosta pitävät) skaala on laajempi. Toisin sanoen niissä, jotka kiihottuvat jostain samppoomainoksista tai sitten todella anatomisesta lähikuvajyystöstä on enemmän naisia kuin miehiä.

      Mies ja nainen poikkeavat kuitenkin siinä, että me miehet tarvitsemme seksiä kuin ruokaa tai juomaa, mutta naisilla tunteet ovat kiihottumisen edellytys. Ehkä siksi heidän makunsa vaihtelee enemmän. Rakastunut nainen on halukas. Sanon, vaikka se on monen mielestä törkeä mielipide, että himoton nainen ei ole myöskään rakastunut.

      Naiset nauttivat alistumisesta ja se sallitaan heille yleisesti. Miehillekin se olisi helpompaa, mutta nössö ei naista saa. Alistamista vielä keskimääräistä enemmän harrastavissa porukoissa on muuten niin, että sekä homoissa että heteroissa ja molemmissa sukupolvissa on valtava ylitarjonta bottom-ihmisistä ja puute top-ihmisistä, joten se taitaa olla yleisinhimillistä, vaikka tuokin paineita miehille.

      Poista
    3. Korjaus: molemmissa sukupolvissa => molemmissa sukupuolissa.

      Poista
    4. Sen verran lisäisin tuohon, että tunteet ovat tärkeitä, mutta kyllä kiihottua voi vaikka satunnaisesta merirosvosta, joka ryöstää sinut...

      Itse asiassa tässä Kallessa on yksi sellainen piirroskuva. Kaunotar povi kohoillen on heitetty laivan kannelle ja hänen toisella puolellaan on ruma punahuivinen rosmo ja toisella oikea kapteenimerirosvo, julmettu pitkäpiippuinen tussari vyöllään ja mahtava sapeli toisesa kädesä selän takana.

      Poista
    5. Tauno, sinulla on hyviä pointteja! Pari kommenttia: Ei naisen tarvitse olla ihastunut ollakseen kiimassa. Yksi ystäväni sanoo, että ovulaation aikaan hän panisi suunnilleen ketä tahansa ellei haluaisi pitää kynsin ja hampain kiinni uskollisuudestaan. Sanoin hänelle, että hänen miehensä pitää ajoittaa työmatkansa vaimon kuukautiskalenterin mukaan! ;)

      Voin uskoa, että joku ahtaassa tai tuomitsevassa tai kylmässä tunneilmastossa kasvanut nainen voi kokea ristiriitaa rakkauden ja himon välillä, siis että sellaisen naisen on vaikea tuntea vatsanpohjaa jäytävää himoa rakastamaansa mieheen, koska hänelle rakkaus on puhdasta ja himo likaista.

      Kuunkuiske

      Poista
    6. Luulen, että ristiriitaa rakkauden ja himon välillä tuntevat aikanaan myös lapset, joiden vanhemmat panevat suurin piirtein kaikkea, mikä ohi kävelee. Uskoisin, että kyky nautintoon tulee hieman toista tietä.

      Poista
    7. Vanhemmat, siis viisaat sellaiset, pitävät panemisensa omana tietonaan. Näinä uusperheiden aikoina moni hyppää uuden kumppanin kelkkaan alta aikayksikön eikä siinä paljon lasten ääntä kuulla. Satunnainen pikkujoulupano, jälkikäteen vielä toivottavasti kaduttu, lienee vähemmän traumaattinen tapaus kaiken kaikkiaan.

      Olisihan se tietenkin ihanaa, jos papin edessä - tai nykyään usein maistraatissa - solmittu liitto antaisi osapuolille kumppanuutta, läheisyyttä ja seksiä siinä määrin, että arjen auvo kantaisi houkutusten yli.

      Eräästä jääkiekkoilijasta, jonka paita juuri jäädytettiin, on ainakin aiemmin puhuttu tyyppinä, joka panee kaikkea mikä liikkuu. Tiedä sitten. Olisikohan Suomivaimon mieli yhtä sopeutuvainen, jos mies ei olisi miljonääri?

      Kuunkuiske

      Poista
    8. Totta tietysti. Vaan nuo satunnaisetkin syrjähypyt, pikkujoulupanot, ovat kyllä elämää suurempia asioita ja kertovat jo sinänsä, että liitto ei ole kunnossa. En usko pätkääkään sellaiseen, ettei tuommoinen rikkonaisuus heijastuisi lapsiin - he ovat näkevämpiä ja aistivampia kuin moni luulee. Ja on niitä sellaisiakin aikuisia, jotka kuvittelevat kaiken olevan kunnossa, kun asioita ei nosteta pöydelle keskusteltavaksi tai riideltäväksi - keskusteluhan ei sinänsä ole riitelyä. vaikka oltaisiin eri mieltä.

      En silti sano sitä, että ns. uskollisuus on tae onnesta. Usein kaukana siitä. Moni asia vaikuttaa liiton harmoniaan. Ja onnea minusta ei kannata tavoitella. Se on eniten kiinni omien korvien välistä.

      Poista
  12. yliopistofeministi27 tammikuuta, 2015 16:10

    Minä taas palaan aina samaan videoon, koska se on paras kaikista. Siinä mies on aktiivinen eikä paina naista polvilleen kakomaan ja teeskentelemään himokasta narttua. Kukaan nainen ei siinä tilanteessa ole himokas narttu, vaan hikinen ihminen, joka säälii polviaan ja miettii, joko riittää vai tuleeko ylen. Ei yleensä riitä, joten nainen räpsäyttää silmillään ja panee ne hetkeksi kieroon. Tästä mies saa vähän viboja, ja siirtyy tilaan, jossa ei huomaa enää sitä, että nainen samalla rapsuttaa kutiavaa selkäänsä ja vilkaisee yöpöydän digitaalikelloa. Kun mies sitten on tiloissa, hän rohmauttaa naisen kontilleen ja pyrstö ylös, vetää naista kipeästi tukasta, että tämä katsoisi häneen himokkaana narttuna ja nuolisi huuliaan silkasta kiihkosta. Nainen tekeekin näin. Tosiasiassa hän katsoo jyystävän miehen sivuitse auki olevaa televisiota, jossa Tomi Fränti lukee uutisia. Nyt ei kestä enää kauan, sillä miehen silmät harittavat ja hän heittää naisen päälleen ratsastamaan. Tämäkin vielä. Mies makaa lahnana ja sallii himokkaan nartun nauttia mahtavasta menostaan. Nainen miettii, paljonko ratsastus kuluttaa kaloreita. Aika tavalla varmaan. Nainen lisää tehoja ja lopulta mies antaa lahjansa naisen päälle, oikein näkyviin. Himokas narttu sai mitä tahtoi.

    VastaaPoista
  13. -Oi Fabio, lupaattehan kunnioittaa minua ihmisenä ja tuntevana olentona?
    . "Ooh, ihana Lucinda, sen lupaan, sen lupaan", Fabio kuiskasi ja kietoi väräjävän neidon lujaan ja turvalliseen syleilyynsä.
    - Mutta ette saa, ette saa, oi rakas Fabio...
    - Rakkaani, kyyhkyläiseni, vien teidät onnen ruusutarhaan ja unelmien satumaah...
    - Mutta Fabio! Lupasitte kunnioittaa ja kohdella tuntevana ihmisenä!
    - Tietenkin oi ihana impyeni.
    - Mutta lupaattehan, lupaattehan, että haluatte vain seksiä, meidän molempien tyydytystä, ja lopulta jopa aivan saatananmoista rynkytystä, ettekä kiusaa minua alhaisilla ja inhoittavilla vaatimuksilla sitoutumisesta tai peräti naimisiin menosta.
    - Oi Lucinda, vuoksenne tekisin mitä tahansa. Lupaan Lucinda, lupaan!
    - Ettekä tervehdi kadulla kohdatessamme, etteivät ihmiset luule mitään outoja.
    - Lupaan, lupaan, katselen poispäin ja viheltelen.
    - Fabio, oi Fabio, pankaa mua, pankaa mua lujaa!

    VastaaPoista
  14. Älkää pojut puhuko p-askaa asioista joista ette tiedä hevon v-ittua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpsistä. Haluaisitko kertoa, miten asiat sitten ovat?

      Poista
    2. Viitaten anonyymin käyttämään kielikuvaan, joudun nolona kohdaltani tunnustamaan, että juuri näin on. Kaupungissa kun olen suurimman osan elämästäni asunut.

      Poista
  15. Mikä saa miehen hormoonit oitis hyrräämään? Omat mielikuvat edellisistä nautinnoista ja naisesta, omat fyysiset tuntemukset: pakotus haarojen välissä, naisen tuoksu:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Feromoni
    Tietty ruoka, tietty vuodenaika, tietty paikka jne? Miten "henkisyys", "rakkaus" vaikuttaa, ilmenee miehen seksuaalisuudessa?

    Kukahan keksi muuten erilaiselle perheelle nimityksen: " sateenkaari-perhe" Hellan duudelis, mikä ihana määre, yhtä ihana kuten "aikuisviihde". (!!!!!!)

    Eräs tuttu kertoi selailleensa tv:n ohjelmatarjontaa. Hän totesi, että jos toisilta planeetoilta tultaisiin tutkimaan millaisilla ohjelmilla meitä kehitetään ja sivistetään, niin vieras ihmettelisi varmaan. On joka lähtöön hässäkkäruokaohjelmia. On laihduta kulta mussukka, on mennään naimisiin, ollaan erilainen perhe- ohjelmia, on huonoja kuskia ja huutokauppaa, löydä aarteita matkalaukuista tai varastoista, ja entä nämä hurjan suositut ns. viihdeohjelmat, joissa jokaisessa samat naamat vääntävät hieman eri asian vierestä vuodesta toiseen yhtä ja saamaa. Ja kaikki nauravat ja taputtavat!
    Sateenkaaresta vielä:
    Ja Jumala sanoi Nooalle: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä olen tehnyt itseni ja kaiken lihan välillä, joka maan päällä on.»
    Jumala hukutti vedenpaisumukseen kaikki turmeltuneet maan päällä eläjät, ainoastaan Nooa sai pelastumisohjeet. Sateenkaaresta tuli sitten merkki siitä, ettei kaiken valtias enää hukuta meitä vedenpaisumukseen.
    Tsunamit ei sentään peitä koko palloa.
    Helvetin tuli on tietysti vielä eräs mahdollisuus vanhan kirjan mukaan, mutta on näitä jo modernimpiakin vaihtoehtoja yllin kyllin.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, nuo postauksesi kuvat ovat suloisia.

      Poista
    2. Leonoora, sateenkaariperheen nimitys viittaa seksuaalivähemmistöjen käyttämään kansainväliseen lippuun. Nimitys ei siis ole suomalaista keksintöä, vaan jo yli parikymmentä vuotta vanha.

      Jos Raamatusta haetaan asioille perusteluja, niin eihän täältä kukaan selviä taivaan iloihin. En sen puoliin edes taida haluta sellaisiin iloihin, joissa ihmisiä erotellaan kuin holokaustissa. Huhhuh.

      Poista
    3. Kiitos tiedosta Iines. En tiedä "sateenkaari-perhe-määritelmän" taustoja. Sitä mietin, miksi se ei voisi yhtä hyvin olla joku muu sääilmiö: revontuli-, haloilmiö, salama tms? :) Tai ihan vaan perhe siinä missä muutkin perheet. Pitääkö aina erottua, hakea erityisasemaa?

      Taivaan iloihin minäkään en halua, mutta kaikilla asioilla on eri puolia. Sitä minä vaan.

      Poista
    4. Sateenkaarilippu monine väreineen pyrkii kuvaamaan moniarvoisuutta, eli sikäli lippu on johdonmukainen. Lipusta on sitten tullut tuo sateenkaariperhekin. Mikä olisi kuvaavampi sana?

      Perhe tietysti on paras nimitys, koska se ei erottele. Jos tarvitaan tarkempaa määrittelyä, niin kyllä tuo sateenkaariperhe minulle käy. Uskoisin, että se ei kuitenkaan ole täysin korrektia kirjakieltä.

      Poista
  16. Tässä yhteydessä en malta olla poimimatta pientä sivurönsyä tähän yhteyteen, kun tämä kerran on "auki".

    Pluspisteet ministeri Sirpa Paaterolle, kun eväsi Fortumin ja Nesteen 30 prosentin korotukset yhtiöiden hallitusherroille! Olkoon vaalitemppu tai ei, tulos on hyvä. Jos tavallinen työntekijä saa tyytyä 0,5 prosentin korotukseen, ei hänen herransakaan tarvitse 30 prosentin siivua jättipalkkansa päälle.

    Ajattelin jo siirtyä pois demaripiireistä, etenkin kun olen tympääntynyt Antti Rinteen ymmärtämättömään koulutussäästölinjaan. Mies on niin pesunkestävä ammattiyhdistysukko, että ei osaa ymmärtää koulutuksen merkitystä valtiolle.

    Viimeksihän Rinne eväsi viime metreillä lain luokkakokojen pienentämisestä. Tämä olisi ollut valtava parannus koko koulutukselle, ennen kaikkea lapsille, jotka hukkuvat meluisiin isoihin luokkiin.

    Ja vielä lopuksi: Kreikassa juhlineelle Arhinmäelle miinusta ns. koulushoppailun tuomitsemisesta. Vanhemmilla olkoon täysi oikeus valita lapsensa koulu sieltä, missä on hyvät opetusolot ja hyvä opetus ja järjestys. En minäkään haluaisi lasta luokalle, jossa on 60 prosenttia kieltä taitamattomia maahanmuuttajalapsia. Tämä on kylmä totuus. Tuollaisessa luokassa kaikki huomio menee maahanmuuttajien kieli- ja tapakoulutukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mene välttämättä. Siis tuo open huomio mainitsemiisi asioihin.

      Maahanmuuttajalapset ovat aivan yhtä erilaisia kuin suomalaislapsetkin tavoiltaan ja käyttäytymiseltään sekä myös kielitaidoltaan, oppimiskyvyltään ja lahjoiltaan. Tiedän mistä puhun. Kulttuuritausta ei tee lapsesta sen lahjattomampaa, mutta ei ole myöskään tae lahjakkuudesta tai oppimishaluisuudesta. Hgissä on mm kansainvälisiä kouluja, joissa on oppilaina lapsia hyvin monista eri kulttuureista. Opetuskielenä niistä on usein englanti.

      Minulla on hyviä kokemuksia somalinuorista, erityisesti käytöksen suhteen. Eivät huutelee vittua lainkaan niin herkästi aikuisille kuin samanikäiset suomi-lapset, joista osa saa nykyisin tehdä ihan mitä vaan, kun vanhemmat sallivat aivan kaiken.

      Poista
    2. Eivät huutele vittua, vaan huorittelevat naisopettajia. Ja komentavat näitä nostamaan pulpetiltaan pudonneen kynän. Tiesithän, että muslimikulttuurissa pieni poikakin komentelee perheen naisia palvelemaan itseään täysin suvereenisti?

      Malmilla muuten on 60 prosenttia oppilaista maahanmuuttajia, enimmäkseen somaleja. Ja esimerkiksi Viikin opetuskoulussa muslimi-isä vaatii vanhempainvarttiin miesopettajaa, vaikka opettaja on nainen. Ei suostu keskustelemaan naisen kanssa. Naisopettaja suivaantuu ja kysyy, käykö vahtimestari, joka ei tiedä opetuksesta ja lapsesta mitään. Käy, mutta mikä on tilaisuuden anti?

      Lahjattomuudesta ei ole kukaan puhunut. Kyse on ummehtuneesta kulttuurista, joka pitäisi räjäyttää ydinpommilla tuusannuuskaksi. Nainen on eläintä alempi, vanhemmat eivät suostu oppimaan uuden kotimaan tapoja tai kieltä, vaan pitävät kiinni järkyttävän barbaarisesta sortokulttuuristaan. Ja meillä kukkahattutädit suvaitsevat suvaitsevuuden nimissä kaiken ihmiseen kohdistuvan rikoksen.

      Poista
    3. Onpas sinulla huonoja kokemuksia muslimi-isistä. Olen pari kertaa olen kohdannut hyvin jyrkän ja ehdottoman muslimimiehen, mutta laitoin hänet kyllä samaan koriin kaikkien uskonnollisten hihhuleiden kanssa.

      Ne nuoret muslmipojat, joiden kanssa olen samalla työpaikalla tai muuten ollut heidän kanssaan tekemisissä, ovat kyllä olleet hyvin kohteliaita. Somalikulttuuriin ei kuulu vanhemmille ihmisille huutelu, olipa kyse naisista tai miehistä, niin vanhempia ihmisiä kohtaan ollaan kohteliaita.

      Ihan vaan omien kokemusteni pohjalta puhun, mutta sehän ei tietenkään tarkoita, että kaikki musliminuoret olisivat hyvätapaisia.

      Poista
    4. Ei minulla ole kokemuksia muslimi-isistä, vaan nuo ovat helsinkiläisopettajien kokemuksia. Kuulen niitä mm. tyttäreltä, jolla on Helsingissä virka ja joka on suorittanut opetusharjoittelunsa Viikissä. Minulla on monta tarinaa näistä huorittelevista pikku Mohammedeista, jotka huutelevat opettajia rasisteiksi, koska nainen komentaa heitä. Äläkä nyt lue niin, että tämä kaikki on tapahtunut tyttärelle. Hän ei kuuntele huuteluja, vaan toimii mieluummin niin kuin muuan hänen kollegansa, nuori nätti nainen: nosti pikku Mohammedin seinälle polvensa varaan haaroista roikkumaan ja kysyi: Vieläkö huorittelet. - Ei huoritellut Mohammed.

      Kehotan riisumaan vaaleanpunaiset silmälasit ja menemään pääkaupunkiseutujen kouluihin ja yleensä pääkaupunkiseudulle, vaikkapa sinne Malmille. Jotkin paikat ovat niin nuorten muslimimiesten kansoittamat, ettei sinne sekaan edes mahtuisi, jos uskaltaisi mennä. Muslimipojat eivät ole halukkaita opiskelemaan suomen kieltä, mikä olisi avaintaito työllistymisessä ja jatko-opiskeluissa. Kun muslimikulttuuri on lisäksi eristävä, ei ole ihme, että sopeutumista ei tapahdu, vaan erot pikemminkin kärjistyvät. Tulijan tulee sopeutua, maa elää tavallaan, samoin asukkaat.

      Tytär sanoo, että muslimioppilaista näkyy, että he ovat monesti lahjakkaita, mutta perheiden eristävä kulttuuri estää lapset ja nuoret, varsinkin tytöt oppimasta kieltä kunnolla. Tämä näkyy monenlaisina oppimisvaikeuksina ja oppilaan älyllistä tasoa huonompina numeroina. Ei ole myöskään tavatonta, että nuorten tyttöjen ei anneta jatkaa koulua ja että jokusia lähetetään kesken kaiken kotimaahansa ympärileikattavaksi tai jokuset jopa naitavaksi

      Ja Anonyymi, ei kannata syyllistää opettajaa "huonosta kokemuksesta", jos pikku Mohammed syytää häntä rasistiksi tai huoraksi. Kyllä se on ihan vaan sen Mohammedin vika.

      Poista
  17. Olen ollut ymmärtävinäni, että muslimikulttuureissa äitiä pidetään suuressa arvossa. Eikös passuuttaminen ole ristiriidassa sen kanssa?

    Onkohan siellä Malmilla tarkoituksella koottu samanuskoiset samaan kouluun?

    Siellä paikassa, missä vietän aikaa tyttöjen kanssa, käy myös mamuja. (Onko se korrekti ilmaisu?) Joku esim. 10 vuotta täällä asunut puhuu hyvää suomea, toinen taas ei. Yksi tyttö valmistautuu juuri kirjoituksiin ja stressaa kovasti, kielessä ei ole kehumista. Sairaanhoitajaksi hän kuulemma haluaisi. Pitääkin seuraavaksi tavatessa kysyä, että jos vain taivas olisi rajana niin olisiko se ammatti juuri sitä mitä hän sydämessään halajaa.

    Kuunkuiske

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääpassaajina muslimipojilla, jotka ovat siis jo koulussa, ovat kuulemani mukaan sisaret, joilla on muitakin kotityövelvollisuuksia, toisin kuin pojilla. Sisarten on toteltava pojan oikkujakin ja tehtävä, mitä veli käskee. Vaimon on toteltava miestä. Naissukupuolella ei saa juurikaan olla omaa tahtoa.

      Musliminaisen kunnioitus on veteen piirretty viiva, edelleenkin. Naista voidaan kunnioittaa niin kauan kuon hän suostuu eläimeksi ja juhdaksi, jolla ei ole omaa tahtoa eikä arvoa miehettömänä olentona. Tämä on se muslimikulttuurin totuus, jota ei tietenkään saa sanoa ääneen.

      Mielestäni pahinta on se, että naiset ovat tietenkin kasvaneet kiinni alhaiseen osaansa ja siihen, että he ovat orjan asemassa. He siis sanovat hyväksyvänsä sen, selittävät asian hurskastellen, sillä kyseessä on ikiaikainen perinne. Ihminenhän tottuu mihin vain ja sopeutuu istumaan vaikka pylvään nokassa, jos vaihtoehtoja ei ole.

      Moni sanoo nyt, että kaikki on muuttunut. Ei välttämättä. Tyttäreni tuntee helsinkiläismaahanmuuttajaperheen, jossa on näennäisesti vapaa henki. Lapsia kannustetaan koulun käyntiin ja äiti käy töissä, isä on yliopistossa. Lapset pärjäävät hyvin, mutta kun pääsee kurkistamaan sisälle perheeseen, siellä on yllättävän vanhakantaisia muslimitapoja, jotka edelleen pohjaavat siihen, että perheenjäsenten kesken vallitsee yhä erityisen vahva patriarkaalinen hegemonia, uskonnollinen ote on vankka ja huolimatta koulutuksestaan nainen elää miehen kautta ja säätelemänä.

      Poista
  18. Tauno esitti tällaisen oletuksen: "Kaikki miehet (käytännössä) katsovat pornoa, ja hyvä niin. Moni nainenkin."

    No, minä en katso.

    Tosin luulen ymmärtäväni, mitä Tauno tarkoittaa. Niinpä tunnustan, että pornon sijasta minua hyvinkin joskus sattumoisin voivat kiinnostaa eroottiset kuvat & kuvaelmat.

    Mutta porno ja erotiikka ovat niin kaukana toisistaan, että tämän täsmennyksen halusin tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tätähän minäkin koetan tuolla ylempänä sanoa: erotiikka on tärkeää, ja se on korvien välissä - ja juuri tämä elementti puuttuu pornosta. Tämä puolestaan johtunee siitä, että pornon tekijöitä ovat ihmiset, joilta puuttuu näkemys, sivistys, oppi, koulutus, älykkyys, laaja tunne-elämä. Kuka tahansa sivistymätön sutenööri voi tarttua kameraan.

      Poista
  19. Iines puolestaan kehotti "riisumaan vaaleanpunaiset silmälasit" suhteessa muslimikulttuuriin.

    Minun tuskin epäillään sellaisia laseja ikinä pitäneenkään, niin usein olen varoitellut siitä, että "monikulttuurisuus" voi tarkoittaa myös ei-toivottujen kullttuurisidonnaisten tapojen leviämistä myös meille.

    Olen varoitellut väsymyksiin asti muslimiperäisen maahanmuuton mukanaan tuomasta kasvavasta alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä ja sen aihettamista lieveilmiöistä.

    Aika turhaan. Siitä on saanut vain persun, rasistin ja sovinistin leiman, joten olen päättänyt seurata vain hiljaa sivusta punavihereliittimme epätoivoista kamppailua patamustan taantumuksen selittämisessä värikkääksi edistyksellisyydeksi.

    Olen elänyt vastaavan ajan ennenkin.

    PS. Hesarikin jatkaa vankasti itsesensuurilinjallaan: he onnistuivat kirjoittamaan aukeamakaupalla vainosta, joista juutalaiset nykyään kärsivät Euroopan kaupungeissa, mm. Pariisissa ja Malmössä, mainitsematta silti kertaakaan sanoja "islam" ja "muslimi"!

    Erinomainen suoritus. Yhden kerran toimittajille sentään lipsahti sivulauseeseen äärioikeiston ja uusnatsien perään sana "jihadisti". Eli vielä on toimittajakunnassa ideologista uudelleenkoulutuksen tarvetta. Kasvatusleirille vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään oli Ylen aamutelevisiossa Sanna Ukkolan haastateltavana kaksi opettajaa, joista toinen oli Suuad Vähänäkki tai Uusikartano (tms.), siis ilmeisesti kantasuomalainen mustaan verhoutunut musliminainen, joka toimi opettajana. Hän puhui maahanmuuttajaoppilaista, ja antoi ihmeen auvoisen kuvan siitä, kuinka hyvin kaikki on. Vieressä istui toinen kirkasotsainen opettaja, joka hänkin puhui ihmeen onnistuneesta ja ihanaisesta koulusta. Mistä kummasta Ukkola oli kaivanut haastatteluun kaksi samaa virttä vetävää kirkasotsaa? Kuin neuvostopropagandaa. Katsoja halajasi ristiriitaa, joka toisi totuuden esiin. - Mikä vaivaa suomalaista opettajaa, joka antaa lumoavan visionäärisiä ihmemaalausuntoja julkisuudessa? Tämä on niin nähty ja osatotuudeksi, jopa valheeksi, tiedetty..

      Poista
  20. Mitään ongelmiahan ei olisi, jos meillä olisi pilvin pimein avoimia työpaikkoja, paljon ylimääräistä rahaa valtion kassassa palkkojen maksuun ja pikakoulutuksiin, sekä vapaita, tyhjillään olevia asuntoja jakaa kaikille haluaville. Myös kantaväestölle. Pitäisi kouluttaa lukuisat määrät jo suomea puhuvia eri kansallisuuksien henkilöitä kotouttamaan ja opastamaan omalta kielialueeltaan tulevia.
    En tiedä sitäkään millaista koulutusta tai työkokemusta enemmistöllä pakolaisten aikuisväestöllä on? Ovatko kaikki pakolaisnaiset kouluttamattomia kotiäitejä? Entä miehet? Onko suurin osa jo johonkin ammattiin koulutettuja?
    En edes tiedä miten paljon eri valtiot saavat, ja mistä taloudellista avustusta ottaessaan pakolaisia vastaan. Vai saavatko mistään?

    Svea-mamman Rinkeby ei ole wonderland kaikille sen asukkaille, vaikka hyväsydämiset naapurimme ovat avosylein ottaneet maahanmuuttajia eli kouluttaen uusia työntekijöitä töihin, jotka eivät kelpaa omalle väelle.
    Näinhän meilläkin ilmeisesti ajatellaan. Pelätään työvoima-pulaa, mutta kohtaavatko työt ja tekijät nyt tai tulevaisuudessa sittenkään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On toki aivan höpöä ajatella, että hyvin erilaiset kulttuurit sulautuisivat toisiinsa ilman mitään ristiriitoja. Mahdotontahan yhteiselo ei liene, mutta hyvin erilaiset tarkasti omia sääntöjään ja tapojaan noudattavat, voivatko he koskaan täysin hyväksyä tai ymmärtää toisiaan?

      Poista
    2. Näin se menee. Omaa kulttuuriaan ei tarvitse unohtaa, mutta ei sitä uutta kulttuuriakaan tarvitse torjua. On selvää, että kun uuteen maahan tullaan, ollaan sitten sen maan kansalaisia ja omaksutaan sen maan tapoja ja ennen kaikkea kieli.

      Valtaosa sopeutuu ja kunnioittaa uuttaa kulttuuriaan ja tahtoo olla osa sitä ja sen hyvinvointia, mutta silti on paljon esteitä, jotka ruokkivat syrjäytymistä ja huono-osaisuutta.

      Meitä kanta-asukkaita pyritään syyttämään siitä, että me olemme niitä syrjiviä ja täten vika on meidän. En allekirjoita tätä, joskin aina on kaikenlaisia änkyröitä. Suurin osa ottaa kuitenkin uuden tulijan ystävällisesti vastaan. On sitten paljon sen tulijan omasta aktiivisuudesta ja avoimuudesta kiinni, miten tutustuminen sujuu.

      Kieli on tässä avaintaito, ja rohkea esiintulo sieltä suljetusta perheyhteisöstä auttaa - myös tytöt liikenteeseen ja perheenäidit pois keittiöistä. (Ja eikö niitä kauniita hiuksia voisi välillä tuulettaa raikkaissa tuulissa! Miten naisen hiukset voivat olla Allahille syntiä?) ) Aina puhutaan siitä, että kyllä lapset oppivat uuden kielen, mutta eihän kielitaidosta tule hyvää, jos lapsen vanhemmat eivät puhu maan kieltä, vaan pitäytyvät sitkeästi omassaan.

      Minusta paukkuja tulisikin sijoittaa ennen kaikkea vanhempien kielitaidon opettamiseen eikä odotaa, että sukupolvet vaihtuvat. Sitä ennen tapahtuu monta syrjäytymistä ja Isis-riveihin menoa.

      Poista
    3. Mistäs sen tietää, että kuinka monta opettajaa on pyydetty haastatteluun ennen kuin suostuneet on löydetty? Monenlaista ikävää kokeneet opet eivät välttämättä mieluusti mene naamallaan ja nimellään televisioon ihan jo siinä pelossa, että postiluukusta saattaisi jälkikäteen tuupata polttopulloa. Totuudentorven rooli saattaa vaarantaa turvallisuuden.

      Poista
    4. Kommentti tuli näköjään väärään kohtaan...

      Poista
    5. Juuri näin, Kuunkuiske, näin se menee. Opettajat eivät uskalla. En usko, että he kuitenkaan pelkäävät polttopulloja tai oppilaitaan.

      He pelkäävät rehtoria ja opettajakollegoita. Koulua ei saa munata. Jotkin valtion tai kuntien tuet olivat ainakin minun aikanani riippuvaisia mm. siitä, kuinka paljon oppilaita saatiin tutkinnon kanssa ulos talosta. Koulun maine piti taata antamalla vaikka armovitosia sille, joka ei mitään osannut.

      Sama pätee yleisestikin. Kouluja rankataan paremmuusjärjestykseen viimeisen päälle mediassakin. Maineesta on pidettävä siis huoli antamalla oppilaitoksesta todellisuutta parempi kuva.

      Ja lisäksi: oman ammatillisen pätevyytensä opettaja munaa, jos julkisesti tunnustaa, ettei ole saanut oppialita oppimaan ja olemaan häiriköimättä. Opettaja on ihan yksin työssään. Edes kollegoille ei huligaaneista välttämättä kerrota, koska keskinäinen kilpailu on armotonta, ja kaikki on aina opettajan oma vika.

      Nykyään kyllä häiriöitä on vaikea salata, koska ne ovat niin eskaloituneita, että kuuluvat seinien ja jopa koko koulutalon läpi. Poliisi koululla ei ole enää tavaton näky, joskaan ei jokapäiväinenkään. Sekin opettaja, jonka vatsakalvot potkaistiin kahdesti halki, on vaiennut. Samaten hänen kollegansa. Mikä pahinta, tämä ei ole huhu.

      Poista
    6. Tuo on kyllä hanurista, jos opettajista ei ole edes vertaistueksi toisilleen. Ja varmasti edelleen koulujen talous pyörii tutkintotodistusten määrän varassa.

      Soisi edes sen vatsakalvo-open löytäneen muita töitä. Tuollainen aiheuttaa varmasti trauman, josta ei pääse välttämättä koskaan kokonaan yli.

      Olen ollut tilanteessa, jossa kerroin sähköpostitse ja puhelimitse tietoja akuuttipsykiatrian henkilöstölle erään ihmisen mielentilasta. Tarkoitukseni oli taustoittaa tilannetta ja saattaa heidän tietoonsa se, että henkilö on todellakin pihalla kuin lumiukko ja saattaa olla vaarallinen. (Hän oli minun kuulteni puhunut tappamisesta.)

      Minulle sanottiin, että kertomani tiedot joko otetaan puheeksi ko. henkilön kanssa - jotta hän saa sanoa oman näkemyksensä - tai sitten ollaan ikään kuin tietämättömiä mistään. Sanoin, että jälkimmäinen vaihtoehto, kiitos. Muussa tapauksessa olisin joutunut tulilinjalle, koska henkilö olisi arvannut minun kertoneen asiat. Mieluummin pidin pääni pensaassa kuin asetuin hänen silmissään häntä vastaan.







      Poista
    7. Tietämäni mukaan vertaistukeakin koulukohtaisesti saa, mutta tiukilla se edelleen on. On kovin helppo antaa häpeälle periksi ja uskoa, että vika on itsessä, koska se ei saa olla oppilaassa.

      Tämä on siis lähtötilanne: sinun opettajana tulee keksiä metodi, jolla estät häiriöt. Ellet keksi, vika on sinun. Olet huono opettaja, vaikka huonoimmillasikin olet Euroopan ja samalla maailman parhaimmistoa, ellet peräti paras.

      Jotain ristiriitaa siinä on, että vaikka olemme hyviä - tosin laskusuunntaisesti, niin meillä on muunmaalaisten mielestä huonotapaiset oppilaat. Heille ei opeteta normaaleja käytöstapoja, ja sitä pidetään demokratiana, että opettajia ei tarvitse kunnioittaa. He ovat oppilaiden palvelijoita.

      Poista
  21. Jos joku ei nähnyt saksalaisten bordelleista Silminnäkijä-dokumenttia, sen voi katsoa seuraavan linkin takaa:
    http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2449779
    jos pornobisnes kiinnostaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonoora, ei kiinnosta pornobisnes, kuten ei pornokaan. Ajankuva sen sijaan enemmän kiinnostaa ja suomalaisen populaarikulttuurin amerikalaiset syntysijat ja -tavat.

      Poista
    2. No ei todellakaan kiinnosta. Säälittää ja tavallaan huvittaakin koko bisnes.
      Olemme niin hiton sivistyneitä, vapaamielisiä ja valveutuneita. Koulutettujakin vielä, mutta orjuus ja ihmisten hyväksikäyttö sen kun vaan lisääntyy monella eri tapaa?

      Poista
  22. Tänään taas joku suuren rahan puolestapuhuja-heppu vetosi uutisissa, että maahanmuuttajia pitää tänne saada vuosittain niin ja niin paljon.
    Olisi mielenkiintoista tietää millaisia maahanmuuttajia nämä herrat tarkoittavat? Tarkoittavatko he eurooppalaisia, länsimaalaisia hyvinkoulutettuja nuoria, jotka tietävät arvonsa ja osaavat vaatia myös palkkaa, vai turvapaikanhakijoita (kenties sairaita, traumatisoituneita jne), jolla ei ole ei koulutusta, eikä kielitaitoa, ja jotka eivät siten pysty vaatimaan mitään, vaan työnantajat voivat laskea palkkoja?
    Mikä hiton huoli kapitalistilla on työvoiman saatavuudesta kun omiaakin väkeä on pilvin pimein työttömänä. Eikä taida monellakaan firmalla taida olla tarvetta työllistämiseen. Koneethan kohta kaiken tekee?
    Ennemminkin pitäisi pelastaa nämä työttömien lapset ensin, etteivät syrjäydy. Kyllä uskovaiset, niin omat kuin tänne muutaneetkin pitää huolen uusista työntekijöistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja aina jokunen joku homo-tai lesbopari myös.

      Poista
    2. Tämä on jännittävä yhtälö. Meillä on kolmisensataatuhatta työtöntä, ja juuri tänään Kansan Uutisissa kerrotaan, että "Suomen elinkeinoelämä tarvitsee 34 000 maahanmuuttajaa vuosittain jopa seuraavien 20 vuoden ajan", Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tuoreen analyysin mukaan.

      Radiouutisissa sanottiin, että tämä työperäisen maahanmuuton lisäämistarve johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Lisäksi toisissa uutisissa puhuttiin "huoltosuhteesta" . Meillä on huollettavia asukasmäärään nähden paljon.

      Noh, laskelmat on tehty eivätkä ne tyhjän päällä kai lepää.

      Poista
    3. Hyvistä tekijöistä on kai aina pulaa kaikkialla, mutta herrojen tavoite tässä on romahduttaa työntekijän ja työn arvo. Saattaa kysynnän ja tarjonnan laki sellaiseksi, että työntekijä vain hieman joutuu kuukausittain työpaikastaan maksamaan.

      Luuletteko herrojen sydämettömiä olevan? Tietenkään eivät ole. Monien lempilukemisto on Steinbeckin Vihan Hedelmät, hekumoivat kalifornialaisten hedelmätarhojen työskentely olosuhteista. Siellä olivat heidän ´vanhat hyvät aikansa´. Sitä ajatellessa vanhat paatuneet herrat ja rouvat sulavat ja kyynel saattaa lahtarin silmäkulmasta valua - alaleukakin tunteellisesti väpättää.

      Mitä tulee ´ammattiyhdistysmäiseen erään puolueen puheenjohtajaan´, hän on juuri sitä mitä tarvitsemme. Liiat humanisti-höpöttelyt, feng shuit ja vihrut löpertelyt tulisi nyt hetkeksi heittää sivuun ja palata niihin sitten tulevina hyvinä aikoina. Sitten kun taas useampien mahat ovat täynnä ja edes jonkinlaista toivoa tulevaisuudesta on olemassa. Sitten kun kaiken tavoite ei ole kaikkinaisen rahan ja omistuksen keskittäminen harvoille niin, ettei muille jää edes suolaa sormenpäistä nuoltavaksi.

      Poista
    4. Vaan mitä on se työ, johon Kansan Uutisissa kaivattiin 34 000 työperäistä maahanmuuttajaa? Miksi tätä työtä ei anneta 300 000:lle Suomen työttömälle? Miksi siis elinkeinoelämä ei nimeä noita työtehtäviä, joihin tarvitaan lisää väkeä?

      Luulisi, että juuri nuo Suomen työttömät eivät ymmärrä tätä puhetta työvoiman vajauksesta 34 000/vuodessa -tasolla. Kun minäkään en ymmärrä.

      En ole silti maahanmuuttoa vastaan, mutta en nyt ymmärrä sitäkään, miksi asioista tehdään vaikeita. Ihan kuin päättäjillä ei olisi kokonaisnäkemystä. Tässä on tietenkin valtiovarainministerillä näytön paikka, että osaako yhdistää oikeat piuhat. Antaa miehen yrittää.

      Poista
    5. Juuri tuo alojen ja tehtävien kertominen herrojen Eevalta vaadittaisiin. Netistä löytyy aika paljon melko tuoreita uutisia, joissa kerrotaan, että inisinöörejä ja diplomi-insinöörejä koulutetaan maassamme liikaa.

      Tässäaika hyvä pieni juttu Talouselämä-lehdestä. Myös korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa edelleen.

      Poista
    6. Herrat ovat sivumennen sanottuna päättäneet myös tulevan presidenttimme. Vapaavuoron Jannella kun ei kokoomuksen puheenjohtajan paikka auennut, päättivät, että nyt laitetaan kunnolla tuulemaan ja lähetetään Janne Euroopan investointipankkiin varatoimitusjohtajan paikkaan. Varatoimitusjohtajan tehtävät koostuvat, kuten tiedämme, talonmiehen tehtävistä, mutta koska Luxemburgissa ei juuri sada lunta, voi keskittyä olennaiseen, golfin peluuseen ja paikallisten ravintoloiden gourmet-illallisiin.

      Luxemburgissa joitain vuosia sitten pestiin puhtaaksi vanha kärttyinen ja ilkeä naisten itkettäjä. Muutamassa vuodessa hänestä sukeutui Pyhä Sauli, ihmeidentekijä ja kansallinen parantaja.

      Poista
    7. Ensimmäisen kerran ihan väkisin tulevasta työvoimapulasta (se oli kuulemma matemaattinen totuus), peloteltiin 90-luvun alussa. Ei tullut pula, tuli kaamea lama.

      Toisen kerran ihan väkisin tulevasta työvoimapulasta (joka taas oli matemaattinen totuus), peloteltiin 2000-luvun puolivälissä. Ei tullut pula, tuli aivan kaamea lama, joka jatkuu yhä.

      Nyt työvoimapulan sijasta puhutaan "työvoiman tarjonnan lisäämisestä", joka on avain talouskasvuun. Tämä kyseinen uutinen nojautuu samaan pulaideologiaan ja on myös matemaattinen totuus.

      Pojilla on vain jääneet vahingossa käsiin vanhat prujut, kun työvoiman tarvetta perustellaan suurten ikäluokkien eläköitymisellä!? Nehän ovat olleet jo kauan eläkkeellä, ja silti meillä on 300 tuhatta työtöntä. Miksi yhtälö ei siis toimi?

      Siksi, että se on teoreettinen. Se toimii teoriassa, ei käytännössä. Se toimisi, jos meille tulisi vuodessa 34 tuhatta aktiivista, osaavaa, koulutettua, työkykyistä ja työhaluista maahanmuuttajaa, jotka tarttuisivat toimeen sen sijaan, että laitostuvat yhteiskunnan eläteiksi kolmanteen polveen.

      Olen sanonut ennenkin, että sinä päivänä kun meillä on oikeasti työvoimapula, tänne lappaa nuorta ja työhaluista väkeä lähialuilta pilvin pimein. Ihan niin kuin me rynnimme Ruotsiin hyville tienesteille. Onhan meillä nytkin Stadi täynnä virolaisia rakennusmiehiä, kun omat ovat liian vanhoja, asuvat muualla, nauttivat elatusta ja tekevät pimeitä töitä.

      Ja miten tämä teoria, joka ei toimi eteläisessä Euroopassa - siellä sitä riittää vapaata työvoimaa ja maahanmuuttajia! - toimisi täällä synkässä ja kylmässä pohjolassa?

      Poista
    8. Tuli ohimennen mieleen kysymys, että miksi eivät rikkaat öljyvaltiot ota huostaansa saman uskonnon omaavia pakolaisia. Heillähän ei ole rahasta puutetta, ainakaan jos on totta hallitsijasukujen luksus-elämä. Eikö olisi oikeus ja kohtuus, että maat, jotka oat rikastuneet meidän kaikkien yhteisellä planeetalla, kaikkien yhteisillä luonnonvaroilla -öly yms. Hoitaisivat myös oman osuutensa pakolaisten vastaanotosta. Saudi-Arabia et. al. Miksi meidän omien köyhyydessä ja työttömyydessä kärvistelevien köyhien pitää jakaa vähistä resurseistaan?

      Poista
    9. Hyvä kysymys. Saudi-Arabia vain tuntuu henkisesti köyhältä barbaarivaltiolta. Mm. naiset eivät saa siellä ajaa autoa. Jo yksin tällainen kielto kertoo paljon koko maan kulttuurista ja henkisestä kehitysmaatasosta.

      Vaan Suomi on siis sivistysvaltio, toisin kuin Saudi-Arabia. Siinä on syy, miksi meidän tulee jatkossakin ottaa vastaan pakolaisia ja hätää kärsiviä. Emmehän me halua olla samaa häpeälistä tasoa, jossa sorretaan ihmisiä epätasa-arvoisina ja annetaan heikoimpien kuolla?

      Poista
    10. Työperäinen maahanmuutto on siis eri asia kuin hädänalaisuus ja pakolaisuus, Leonoora. Pakolaiset meillä on aina keskellämme.

      Poista
    11. No joo tiedän, mutta naisten asema on samaa uskontoa harjoittaville hyväksytty ja tuttua. Vitsi, vitsi.
      Eipä taitaisi ko. maahan mielellään moni pakolainen mennä, siellä kun taitaa olla kuolemanrangaistus voimassa? Ihmellistä myös, etteikö siellä ole poliittisia puolueita?
      No suurin osa maasta on aavikkoa, ja maahanmuuttajia taitaa olla melkein puolet väestöstä (30%?) Mistä nuo muuttajat (aikojen alustako ?) ovat sinne muuttaneet, en tiedä. Rakennusprojekteissa kai tarvitsevat, ovat tarvinneet työvoimaa ympäri maailmaa?

      Poista
    12. Muistanko väärin sen, että yhteen aikaan Suomesta lähdettiin töihin Saudeihin? Insinööreillä ja rakennusmiehillä ja joillain myyntimiehillä oli vetoa sinnepäin.

      Poista
  23. Voi mikä ihana löytö. Kesyä erotiikkaa, kauniit kuvat ja hurmaavat saumasukat. Näistä ihanuuksista en ehtinyt nauttia ollenkaan. Sukista ja liivinnapeista on lievästi pikkutytön kokemusta, sillä siihen aikaan (1960) ne olivat vielä muotia ja tuntuivat aika hankalalta, mutta jotenkin naisellisilta, niitä käytettiin ilmeisesti nättien ja vähän ohuempien sukkien kanssa:) vaikka sukkahousut olivatkin jo melkein kaikilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukkahousuja minäkin enimmäkseen olen käyttänyt, mutta kokemusta on sukista ja liivinnapeista alakouluajalta. Jos oikein muistan, liivit puettiin vartalon yläosaan aluspaidan päälle, ja niistä roikkkuivat nauhat, joihin sukat kiinnitettiin. En muista nyt, oliko nappi sukassa vai liivissä, vai miten, sen verran pieni olin silloin.

      Vaan sukkahousutkin ovat minusta kauheat, ne kutisevat iholla ja tekokuitu tuntuu kovalta ja karhealta. Parempia ovat leggings-malliset paksummat housut.Ne ovat talvella kätevämmät kuin sukkikset.

      Poista
    2. Ostan aina viiden paketin 20 denierin sukkiksia Kappahlista. Ne eivät kutita. Olen maailman laiskin rasvaamaan itseäni eikä iho oikeastaan edes kuivu, kun syö tarpeeksi hyviä rasvoja joko pullosta tai kapseleina. "Kalsaritkin" ovat kivoja jos eivät ole kovin paksuja.

      Kuunkuiske


      Poista
    3. Kalsarit ovat vissiin talvella naisten vakiovaruste, sillä niitä on ohuita ja pehmeitä ja nätillä pitsilahkeellakin. Nyt minulla on talvella ulkoilukäytössä valokuvausreissuilla 40 denierin leggingsit ja niiden päällä siis jotkut farkut tms.

      Meikäläisen iho on huippuherkkä. Jo lapsena minulla oli vaikeuksia villatakkien hihojen kanssa, muistan marisseeni äidille, että hihat "villastavat". Vaikeaa oli lapsuus, sillä minulla oli laihoissa käsivarsissani mielestäni liian pitkät ihokarvat, joita häpesin. Pidin siis aina koulussa villatakkia, kuumallakin.

      Poista
    4. Minulla oli lapsena sukkahousuongelma! Ne lasten käyttämät sukkikset olivat jotenkin hirveän ikävää matskua, mutta pakko niitä oli kylmimpään aikaan käyttää, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ollut.

      Vieläkin inhoan sitä, jos kaulan ympärillä kiristää yhtään. Ei siis poolokauluksia meikäläiselle.

      Kuunkuiske

      Poista
    5. Sama minulla, piukka poolo on tuskaa kaulalle! Yöpaidankin pitää olla hyvin avara-aukkoinen. Ja huivikaan ei saa olla liian kireällä.

      Oliko se muuten Tenavien Eppu, jota ahdisti, jos kengännauhat olivat liian tiukalla?

      Poista
    6. Eppu joo. "I can't even breathe if my shoelaces aren't tied just right". Tarkoittaako se sitten, etteivät ole liian tiukalla vai muuten "väärin", en tiedä. Kiristävät tai kiristävän tuntemuksen aiheuttavat tai epämiellyttävää materiaalia olevat vaatteet ovat piinallisia. Olen myös hylkinyt villaa ja sukkahousuja lapsesta saakka. Villasukkia tosin käytän suunnilleen ympäri vuoden, mutta niissä pitää olla aina puuvillasukat alla ja housunlahkeet sukkien sisällä, niin ettei villa kosketa paljasta ihoa. Lapsena en voinut sietää samettihousuja: materiaali sai aikaan saman vaikutelman kuin liitutaulun raapiminen kynnellä.

      En ollut muuten koskaan tullut ajatelleeksi, että miesten pitkät kalsarit olisivat jotenkin nolot. Etenkään miehillä.

      Poista
    7. P.s. Eikös Virginie ollut Albert Edelfeltin heila?

      Poista
    8. Oli, Schnur, ja tiesin sen kyllä, vaikka hajamielisyyksissäni puhuin Gallen-Kallelasta. Anna Kortelainenhan kirjoitti Virginiestä kirjankin.

      Poista
    9. Joskus puhuttiin neurooseista ja neuroottisuudesta, nykyään puhutaan enimmäkseen luonnehäiriöistä ja etenkin narsismista.

      Nämä eppumaiset neuroosit ovat kauhean inhimillisiä ja liikuttavia. Joskus niihin suhtauduttiin kauhean vakavasti ja ihmiselle saatettiin suositella terapiaa: ihmisen tuli olla neuroositon.

      Nykyään voisi kysyä jopa, onko neuroositon ihminen peräti luonnehäiriöinen. Niin tavallisia neuroosit ovat.

      Poista
    10. Niin, niin kauan kuin ne (neuroosit) eivät estä suhteellisen normaalia elämää. Arkikielessä neuroottisuudella tarkoitetaankin yleensä kai vähän lievempää ja harmittomampaa eriskummallisuutta kuin psykiatriassa.

      KALLE ja Gallen-Kallela - aika järkeenkäypä lipsahdus.

      Poista
  24. Vaaleanpunaista puuvillaa olivat pikkutytön sukkanauhaliivit 50-luvulla lapsuudessani. Aluspaita, johon oli ommeltu harmaat reiälliset kuminauhapätkät. Sukissa oli napit. Talvisin karheat villasukat kutittivat ja olivat tosi epämiellyttävät. Moni sai piiskaa, jos ei halunnut käyttää kutittavia lampaanvillaisia talvella. Ei ollut hauskinta jos alushousujen ja sukanvarren väliin jäi paljasta ihoa. Kun ei ollut ollut toppahousuja tai oikein muitakaan talvipitkiksiä, pakkasessa ja lumessa hamessa ja lyhyessä takissa lunta meni paljaille reisille.
    Naiset (ja kai miehetkin?) edelleen käyttävät sukkanauhaliivejä tai reisiin itsestään liimautuvia sukkia. No, mitäpä ei prototyyppi-nainen haluutavuuttaan ja ns. viehättävyyttään miesten vuoksi kestäisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos naisen haluttavuus on kiinni itsestään liimautuvista sukista, niin jätän mieluusti ne miehet näille sukkanaisille.

      Ei voi olla kovin terveellistäkään pitää sukkia, joissa on kiristäviä kumilankoja tai muuta elastista kiristävää rakennetta. Veritulpan uhka, arvon sukkanaiset!

      Poista
    2. Käyttävätkö muut miehet sukkanauhaliivejä? Tätäpä en ole tiennytkään.

      Olen elänyt tähän asti uskossa, että pitkät kalsarit ovat nolointa mitä raavas mies kehtaa yllensä pukea, mutta että sukkanauhaliivit...

      Olen kyllä kuullut sukkanauharitarikunnasta ja liiviläisestä muinaiskansasta... Täytyy varmaan kysyä Kemppiseltä.

      Poista
    3. En minäkään tiedä miesten sukkanauhaliiveistä.

      Korsettia jokuset käyttävät, kuten vaikka presidentti Kennedy selkävikansa vuoksi muinoin. Mannerheimin korsetinkäyttö taisi olla taiteellista mielikuvitusta.

      Poista
    4. Jääkiekkoemeritus Esa Tikkanen otti esiin tuon jääkiekkoilijoiden, erityisesti hifk:n pelaajien, ehdottomuuden olla milloinkaan käyttämättä pitkiä kalsareita. Asia tuntui joskus ensikuulelmalta uskomattomalta, mutta uskottava se on: jääkiekkoilijat (suom. lätkyttelijät) ovat isoja lapsia. Eivät uskalla, kun reilu kaksikymmentä koulukiusaajaa nauraa ja lällättelee ympärillä.

      Poista
    5. Kyllä luulisi miesten pitävän sukukalleuksistaan hyvää huolta. Vai pitääkö tuo oletus paikkansa, että kiekkoilijat vähän tyhmiä.....

      Se yksi Valto, jolla oli Lloyd Aleksander TS, oli kyläläisten tietämän mukaan nuorena palelluttanut vehkeensä. Siksipä mies oli lapseton.

      Poista
  25. Naiset turhaan (jotkut naiset, eivät kaikki) häpeilevät alaraajojaan. Aivan suotta! Eivät tällaiset ( ) länkkärikoivet tai tällaiset )( pihtikintut rumia ole. Ainoastaan sellaiset setsuurijalat, semmoiset mutkittelevat, ne vähän häkellyttäviä ovat. (On tätä mieltä kun tutkii omaa salaista valokuva-albumiaan. Jossa on kans chan chan tanssijoita. Mutta myös ihan tavallisia naisia jotka kesävermeissään ja maitokannu kädessään odottavat linja-autoa joka veisi heidät kaupunkiin. Ja toisia naisia jotka muuten vaan seisoskelevat. Ja hymyilevät.)


    Pornosta olen samaa mieltä kuin Tapsa. Johon Iines yhtyi. Eli olen samaa mieltä kuin kumpikin, molemmista.

    Miehiä viettelevää naista pidetään "huorana"; "don juania" kadehditaan. Tämä siis miesten maailmassa. Ja osoittaa - mun mielestäni - miesten alemmuudentunnetta naisia kohtaan. Sitä kai on myös tämä miesten pohjaton halu kontrolloida naisten seksuaalisuutta; tajuavat että jäävät toiseksi? Aina. - Siis en minä ole lukenut seksioppaita (paitsi 13 -v.) enkä mitään psykologista heikunkeikkua tältä alalta. Enkä tiedä pitääkö aksiomani paikkaansa? En tosiaan. Omaan vain empiiristä tutkimusmateriaalia. (heh, heh)

    Huoria halveksitaan vaikka eiväthän he tee muuta kuin työtään... miksi? Psykiatria arvostetaan, hän on erikoiskoulutettu lääkäri, hänen tehtävänään on auttaa ihmistä kun hänen sielupuolensa alkaa sliipata. (Tai miten tämän nyt sanoisi? Ehkä parempi ettei sanoisi mitenkään.) Mutta sen sanon, en omasta kokemuksesta mutta tietäen, että moni ns. feministinen huora on auttanut montaa maskuliinista ihmistä enemmän kuin paraskaan lesbolainen psykiatri! - Ps. Ja sitä paitsi paljon, paljon halvemmalla!

    "huora" sanalla on aivan väärä "klangi". Se on, kuten jo edellä mainitsin, tai kohta myöhemmin kolmannen kerran tulen mainitsemaan, vain naisia pelkäävien miesten heitä kohtaan keksimä loukkaus.
    Eipä muuta.


    VastaaPoista
  26. ... feminismi/lesbo idea meni nyt nurinniskoin. sorry. ...

    Tarkoitin kai (?) että oikeasti moni huora (vaikka ei työstään kamalasti tykkäisikään) on auttanut montaa miestä enemmän kuin paraskaan psykiatri ( = olkoon vaikka hetero ).

    Ps. Edelleen, mutta nyt vähän vähemmän, olen "kryptinen". (Enkö?) heh, heh

    VastaaPoista
  27. Rikulle tavaton kiitos tuosta meriaiheisesta www-sivustosta. Sitä kautta nimittäin löysin toisia www-sivuja. Ja jänniä juttuja! (mm. kun seilataan jossain Afrikan isolla joella, S/S Yrsalla tms. (S/S tarkoittaa höyrylaivaa) ja lasti ruumassa alkaa palaa ja chiiffi (koska hänellä varustamon edustajana on vain kalliita, oi niin kalliita vaihtoehtoja vain tarjolla) väittää että "se on vaan savun hajua kun neekerit polttaa metsää"... Miehistö on uskovinaan ja menee hyteistään täkille (=kannelle) nukkumaan. Kun ei siinä oikein muutakaan voi, tä? Mut kun koko laiva rupee palaa niin pakko se on ajaa johonkin särkkään kiinni ja hypätä siitä ulos, pelastusveneisiin... heh, heh. - Joo, se oli sitä aikaa se, kuulin omana aikanani siitä paljon tarinoita, ite en ehtinyt elää. Nää höyrypaatit muutenkin olivat - yleensä ne oli naisiksi ristittyjä - temperamenttisia. Aina sai olla varuillaan mitä ne meinaa tehrä...

    Ps. Eikä päällystöllä ollut telexia tai internettiä tai mitä näitä navigaattoreita nyt on. Ei. Jos kapteeni nukkui, ja yliperämieskin oli ihan kännissä, samoin kuin aliperämieskin, niin pursimies katsoi sekstantillaan "missä suurinpiirtein ollaan", ja jatkettiin matkaa. - Oli se aikaa, se.

    VastaaPoista
  28. Hyvä, Mikis, että oli mieleen.

    Kuulokkeissani soi tällä hetkellä Sam Chatmon, delta-bluesin armoitettu. Play it again, Sam

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pysty kuuntelemaan you tubea tai muuta kun minulle tulee ilmoitus
      "tämä liitännäinen on haavoittuvainen ja pitäisi päivittää".
      Ja sit ei näytetä eikä kuuluteta mitään. Hmnh.

      Tiedän, totta kai tiedän (minulla on ollut tietokone vuodesta 1992) mitä tehdä. Mutta teen sen vasta huomenna. Tai ylihuomenna.

      Ps. Itse soittaisin, jos liitännäiseni nyt olisi kohdallaan, laulun "Painu pois Jack, painu pois Jack" . Ai miksi? Koska se on nii-iin naiivi.

      Poista
  29. Tämä taas on vanha totuus että usein (EI TIETENKÄÄN AINA, EI AINA! TIETENKÄÄN!) kotivaimo on kovempi huora kuin tämä ammattilainen - joka rahastaa miestä vain (muutaman) kerran kuukaudessa. (heh, heh) Näinhän tämä on nähtävä. Ja esim. minä en missään nimessä pysty näkemään tätä millään muulla tavalla. - Ajatellaanpa vaikka naapurin Ainoa. Aino on aika nätti tyttö. Jotkut sanovat jopa että kaunis. Kaunis on myös Ainon lapsuudennaapuri Aulis, joka on töissä Siwan kassalla. Jo ajat sitten naapurit kuiskivatkin että: "onpas sopusuhtainen pari siinä". Ei muuta kuin odotettiin hääkellojen kumahtelua. Mutta... kuinkas ollakaan niin Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva Asko - aika ruma ja aika p-leen tyhmä jääkiekkoilija NHL:stä (n. 3,5 milj. $ / v.) vei hänet vihille. Ja nyt he elävät onnellisina Los Anglesissa kahden koiran ja kolmen ferrarin ja yhden mukulan kanssa. - Ps. No, onhan Auliskin edennyt jo tänä aikana Siwan Aluekonttoripäälliköksi - mitä se sitten lieneekään?

    Sen pituinen se.

    VastaaPoista
  30. Siis... en ole kyynikko (Riku on) mutta naiset ovat valikoivia. Olen enempi biologi. Ja minusta biologina on hyvä että naiset valisevat "geenit" joihin haluavat "yhtyä", eli monistautua. Mutta... jos tämä meno jatkuu, niin minun on sanottava että kohta meillä on kamalasti kauniin näköisiä jääkiekkoilijoita. Ja mitä vittua me heillä kaikilla teemme?

    Naiset, jos ajattelette lastenne parasta, rakastukaa välillä rumannäköisiin shakinpelajiin jotka mutisevat Sokratesta ja Diagnosesta ja Rabelaisesta, tai milloin mistäkin.

    Näin meillä on äkkiä kamalan paljon esa saarioisia. (Joista on myös kansantaloudellista hyötyä.)

    VastaaPoista
  31. ... saariset muuttuivat saarioisiksi... Esa Saarinen on kotoisin Hyvinkäältä. Olen aivan varma, vaikka en tiedä, että hänkin lapsuudenkodissaan söi Saarioisten maksalaatikkoa. - On seniin hyvää!

    VastaaPoista
  32. Minä valitettavasti olen kyynikko. Itse en sitä niin ollut ajatellut, mutta Sari sen minulle täällä todisti. Enkä minä siitä niin, että olen valitettavasti kyynikko, mutta kauheasti ihmettelen niitä, jotka eivät sitä ole. Kyynikon vastakohta on varmaankin yltiöposetiivari tai eiksoohienoo, jeh kokoomuslainen. Tai sellainen, joka menee tien laitaan, laittaa niskansa kenoon, suunsa ammolleen auki ja rukoilee: "Antaas vittu, Jumala, tulla sitä mannaa suuhun ja vähän äkkiä, tai mä kerron mun isille ja se antaa sulle potkut!"

    Kaikesta huolimatta, Mikiksen kommentin kyynisyys oli jopa minulle liikaa kestettäväksi. Niistä lapsista tulee aivan Matti Hagmanin näköisiä ja Riitta Väisäsen kaltaisia muuten vaan mukavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kyynisyys on viiltävän hienoa tai minua koskettavaa. Jörn Donnerkin on (oli) kyyninen, ja se on se ainoa asia, joka antaa hänelle hieman charmia.

      Kyynisyys on nimittäin vaihe, joka seuraa syvästi elettyä ja koettua ja jota äly ja tunne maustaa.. Jokin ironisuus tai selkeä pilkkaaminen taas liikkuu kepeämmillä vesillä.

      Poista
    2. Kiva toteamus. Upea. Mutta ei, ikävä kyllä, pidä paikkaansa!
      (Voin tarvittaessa vaikka väitellä tästä.)

      Poista
    3. Noh, tulen hieman vastaan. Lisään kyynisyyteen annoksen laaja-alaista pettymystä. (Miten inhimillistä - )

      Poista
  33. Esa Saarioinen, vai mikä lienee, on kotoisin Hyvinkäältä, ei käy kiistäminen. Hävettää, itkettää, olen kauhuissani ja surullinen. Minäkin usein ajattelen täällä asuvan vain kaikkien Salattujen elämien tähtien ja Idols-osallistujien, mutta tänne liian fiksu runoilijakin täällä asui, Hannu Helin. Paskatuuteista edes wikipedia tai Hesari eivät noteeranneet hänen kuolemaansa.

    VastaaPoista
  34. Kemppinenhän sanoi - mutta Kemppinenhän puhuu milloin mitäkin - että kyynikot ovat tunteettomia epä-älyllisiä runkkareita, korkeintaan. - En tiedä.

    (Tai ei siis hän ihan - koska näyttelee herrasmiestä - ihan noin sanonut. Mutta tarkoitti.)

    Teidän altis
    merk. mikis

    Ps. Luen kirjaa Waldemar Erfurth "Sotapäiväkirja vuodelta 1944". Siinä kirjeet allekirjoitetaan noin. =
    Teidän altis
    merk. Jodl
    OKW/WFst/op Nr... gkdos/Chefs.

    En, edes diivaillakseni, näyttele että tietäisin mitä nuo koodit tarkoittavat. En tosiaan tiedä. (Mutta samassa kirjassa myös Hitler kirjoittaa Mannerheimille ja siinä lopussa lukee "merk.". - Höh.

    Iinekselle sanoisin: tykkään Sinusta kuin Ilma Pallosta. - Mer. naf.60007./as. if.puh.? oh.

    Totta kai.

    VastaaPoista
  35. Miellyttämisen tarve, tavaton miellyttämisen tarve. Aivan jumalaton miellyttämisen tarve. Se minulle mieleeni usein tulee, kun ajattelen erästä bloggaajaa, josta jopa hesarin Unto tykkää. Ja hää takaisin tykkää, se on sellaista vuorovaikutusta.

    VastaaPoista
  36. Hei, ystävät,

    vanhat ja uudet! - Tätä ette usko, mutta ihan sattumalta päätin tänään katsoa mitä Iines & Kumppanit puuhaavat, ja mikä on tapeetilla. No ei ollut tapeetilla, oli taulun takana! :D

    Meiteillä on ollut vähän ankeat ajat; minulla epäillään autoimmuunisairautta, ja juoksen kokeissa, isosiskollani todettiin lymfooma eilen. Eli vähästä Paljoon Ankeuteen. - Sisko itse tosin on hyvin tarmokas; Mamma käytti sanaa innokas, kun sisko pelkäsi että 86-v äiti romahtaa... Eli ei se Mamma mihinkään romahda, ja sisko puolestaan ottaa syövän opettaja-henkilönä kiinnostuneena vastaan: ahaa, siis pernakin turpoaa kun imusolmuketiehyet tekevät jotain mitä en nyt muista.

    En itse asiassa ajatetellut kirjoittaa, vilkaista vain (en ole ns. lurkannut nurkissa, olen käytännössä ollut poissa netistä. Miinus laskunmaksut, jos pieni sanaleikki sallitaan :)). - Mutta on teitä niin monta täällä etten malta olla moikkaamatta! :)

    Iines, kun ehdin olla koneen ääressä luen taas urakalla läpi, että tiedän mitä hauskaa olette puuhanneet, ja mistä peistä kääntäneet. Tai mitä peitsellä nyt tehdäänkin. Sukkanauhoista sanon sen verran, että kun aikoinaan nuorena naisena romanttiseksi tarkoitetulla huviretkellä kiemurtelin ulos sukkahousuista Hyvin Tiukassa ja Erittäin Lyhyessä farkkuhameessa, potentiaalisen rinssi uljaan hohotellessaan kohti kurkkuaan (yritin säätää pensaiden takana, mikä varmasti lisäsi viihdearvoa huomattavasti :D) - noh: liitin sukkanauhat käyttöön-otettavien vaatekappalaeiden listalle siltä puhisemalta. :)

    Ja juu ei, kyse ei ollut muuta kuin helteisestä kesäpäivästä Schönbrunnin puistossa, aamulla oli ollut vielä sukkahousukeli, plus sulosääreni olivat lähinnä raa'an broilerin väriset, ja ajattelin ruskettautua vähän.

    Riku Rinkeli, sinua on jo Oikaistu Meidän Feministien tavoista; saippuan lisäksi vältämme housuja, myös pikku-, kotioloissa, hygieniasyistä. Miehemme eivät toistaiseksi ole Valittaneet. :) - Plus että jos et ole Valpas, joudut kohta lukemaan ja arvioimaan oikeasti monia naisia kiihottavan kirjan, ja siinä saattaa tulla yllätys vastaan. :)

    Tapsukka, kiva nähdä! Itse suhtaudun pornoon ja erotiikkaan laillasi, mutta sanon kohta Taunolle hei, ja lisään vähän. - Ja juu, herrain sukat pysyvät ylhäällä sukkanauhoin, tosin ne alkavat puolisäärestä. Ja kaikkia kokeilunhaluisia miehiä kehottaisin suhtautumaan tapaan Hyvin Varovaisesti; tunnetusti kauniimpi sukupuoli polttaa päreensä jo valkoisista tennisvermeistäkin... - no itse asiassa sukat miehillä eivät kai ole hyväksi missään paitsi pyykkikorissa, sängyssäkin ne enemmistön mielestä kuuluu ottaa pois. Vrt. Sukat & Lattia => Perhepalaveri. ;D

    Kuunkuiske, hei pitkästä aikaa! :) Vähän kurjissa oloissa juteltiin viimeksi, mutta jos jatketaan puhtaalta pöydältä! :) Lähetän meiliä, jos sopii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Tauno! :) Kun pornon kuluttajaksi "tunnustautuvana" puhuit mm siitä, että olet kannustanut myös naisia suhtautumaan avoimemmin pornoon, saatat olla sikäls oikeassa, että seksuaaliklinikoilla on labraolosuhteissa todettu, piuhoin, että monet naiset kiihottuvat fyysisesti pornosta, vaikka eivät tiedosta sitä. - Suhtaudun hyvin varovasti näihin labrajuttuihin, mutta avoimuus on tietty hyväksi! Yksittäisten naisten kohdalla sanoisin yleispätevästi ja varmasti, samoin kuin teidän miestenkin: aivot ovat se tärkein elin!

      On ihan samantekevää kiihottuuko joku tietämättään; tuskin seuraa kovin taivaita vavisuttavaa kokemusta, jos seksiä edes ollenkaan. - Vrt. seksiunet: monet meistä laukeavat unissaan, niin naiset kuin miehetkin, ilman mitään fyysistä stimulaatiota. Mutta siis: pornoa on aina ollut (jo muinaisessa Roomassa, jne...), eli ihan hyvä, että hälvennetään sen demonisointia myös naisten kulutuksen osalta (enkös saanutkin virkamiesmäisen otteen! :D).

      Leonoora, hei! :) Vaaleanpunaiset alusvaatteet - ei tosin ne sukkanauhamallit - periytyivät meille naperoille isosiskoilta! :) Samaten kuin jumppapuvut: yhdessä vaiheessa oli käytössä 50-luvun malli, kun kaikki kaverit hyppivät trikoissa. Toisaalta sain käyttää kellohelmoja yläasteella; silloin se oli jo valinta.

      Mustis: isotädin peruja sain ihanan silkkialusasun (pienen laventelinvärisen paidan, kapeat olkaimet, richelieu-koristelut, ja mini-lahkeelliset alushousut) kun olin esimurkku. - Isotäti Lempi (vanhapiika, muuten) kuoli jo paljon ennen syntymääni, mutta tuo vanha alusvaatemuoti kiehtoo minuakin. :)

      Ja Mikis - just kun lukiessa mietin, että missä puuhaat, niin sieltähän tupsahdit! - Kyllä varmaan monet miehet pelkäävät naisia ja naisten seksuaalisuutta, ja se johtaa huoritteluun. Tosi rumasti myös naiset keskenään puhuvat välillä muista naisista - pelkäävätkö he sitten omaa seksuaalisuuttaan? Tarkoitan näitä "nainen on naiselle susi"-hokemia, joita en alkuunkaan sisäistä.

      Miehet voivat myös arvostaa naista, joka "antaa" - siis muutkin kuin "saaja". - Tästä saatte lukea lisää elämänkertani luvussa "Vuoden 1993 Kesätarina". :)

      Porno vs erotiikka: yhdyn sinuun (ja ilmeisesti siten myös Iinekseen ja Tapsaan). Ei ole tarvetta vastakkainasettelulle. - Sillä varauksella että se porno on vapaaehtoista.

      Jos joku lukutaitoinen uskoo satuhin, re romantiikka, en kiellä fiktiota globaalisti.

      - Ja nyt tässä just feminiinisillä kujeillani sotken teittejä, kun yritätte Rikun kanssa käydä asiallista keskustelua merenkäynnistä tmv.

      Olenko muuten ainoa, joka sotki Rakel Liekin ja Rakel Lignellin?! En katsonut mitään linkkiä, ja mietin kovasti, että miten kuntoiluohjelmat liittyvät aiheeseen... Blondi! :D

      Poista
    2. Minä en äkkipäätä muista, mitä olen feministeistä lohkaissut, mutta kadun sanomaani ilman muuta. Eihän sellainen ole edes luvallista, puhumattakaan siitä että se olisi älyllistä. Älyllisyydestä minua ei tosin muutenkaan voi syyttää, koska elämäni rakkaudelle viimeinen tikki oli, kun sanoin lähteväni ostamaan valintatalon koiranmakkaratiskista äidilleen uudet aivot. Enkä pirulauta tajunnut niitä mukanani tuoda.

      Poista
    3. No Riku, hyvä että Tajuat Katua! Sen otan lieventävänä asianhaarana huomioon, usko pois!

      Plus kukaan sulta mitään älyllistä odotakaan; riittää että oot komea, ja valmis miellyttämään... - Missäs on viikset? ;) :D

      Poista
    4. Olen kyllä viime vuosina keskittynyt enemmän sisäiseen kauneuteen, kuin nuoruuden päivinäni, jolloin varmaankin narkissosmaisuudessani en ollut moksiskaan, vaikka sanoivat: "meinaaks tänne tulla, mihin vähän ihmistä muistuttavan näkösetkin?" - Tiesinhän sisällä olevan jo normaalien naisten lisäksi niiden susirumien ja vieläpä taulukon punaisen ohi ja yläpuolelle menevien. Sellaisten, joiden yläpuolella lentävät varpuset tipahtelevat hengetönnä maahan.

      Poista
    5. No keskity uudestaan, Riku. :)

      Ittekin panen parastani täällä!

      Poista
    6. Hei, Char. Toivottavasti terveytesi kohenee kevään tullen - viittaan autoimmuunimainintaasi. Tuommoiset ovat hankalia löytää. Olen kärsinyt hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, joka on korvaperäinen sairaus, vaaraton, mutta kiusallinen kun aktivoituu. Siinä yhteydessä kun asiaa tutkittiin, mainittiin myös tuo "autoimmuunisairausepäily". Otettiin geenitestit, selkäydinpunktio, aivokuvat, vino pino labrakokeita ja testejä. Ei mitään, kaikki testit normaaleja ja hyviä. Hyvä niin. Olen tottunut ajoittaiseen asentohuimaukseen. Ehkä maailma kaikkineen huimaa minua.

      Poista
  37. ... siis, jos kuvittelette että Riku on kyynikko, niin ihmettelen. Enkä kovin paljon arvosta teitä siitä, teidän käsitytyskykyänne. Rikuhan on romantikko. Riku on aivan toivoton romantikko! (Mutta onneksi aika järkevä, sellaiseksi!)

    Ei häntä voi kuin digata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hejssan, Mikis! :)

      Vanha ystävä, kuten myös Riku! - Taisit tosin Pettää Veljeskunnan Tradition, vaikka tottahan se on!

      Ja teitä molempia on ihan pakko digata! :)

      Poista
  38. POh, Char. Tulit tänne kuin pyörremyrsky. Ja kysyt, sotkinko jotain? No, et. (Meterologi pistää prillinsä takaisin silmilleen. Jotka joku ihme taifuuni äsken vei - vinks vonks vaan - hänen nenältään.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, nyt oli tuuli tänään sinne päin! :)

      Laitas nyn ne rillit takas nokalles, että oot valmiina... ;)

      Poista
  39. Char Rakas, säästä meitä! Älä kerro meille kaikkea mitä sinulle 1993 tapahtui, kerro meille vain sen vuoden kesäkuun 14sta ja elokuun 9nteen. - Kaikki muuhan on toistoa. Toistoa. Toistoa.

    Ps. Mulle kiva romaani, kun olin nuori enkä tiennyt, oli Myklen "Punainen rubiini". Satuitko lukemaan? Hauska kirja. (Sekä kirjan päähenkilö että kirjailija ei aina välillä tiennyt että "mitäs nyt"... tehtäisiin. Sen takia se on hauska kirja. Ja sykähdytti (= pisti seisomaan) puberteetti-ikäistä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mykle on tuttu, mutta ei soita nyt mitään Lapsuuden Lukemiskelloja.

      Sen sijaan kirjat ja lukeminen ovat olleet mulle mahtavia inspiraation lähteitä ihan pienestä ja nuoresta. - Sekä omat että kyläpaikkojen kirjahyllyt kävin jo sangen nuoresta asti läpi; seksi kiinnosti, vaikken sitä mitenkään jäsentänyt. Olen myös pitänyt ommoo kivvoo parivuotiaasta lähtien, sikäls kun muistan.

      Mielikuvat ja sadut ovat aina kiehtoneet - edelleen nukahdan siihen, että mietin jotain eroottista tarinaa mielessäni - siis tarinaa, jonka kirjoittaisin itse. Arvaan ja tiedänkin ettei se ole tavallista, mutta minusta normaalia. En kiihotu, koska se on Kirja, mutta rentoudun.

      - Ja siitä tulee vähän helkkarinmoinen romaani, jos sen koskaan kirjoitan! :)

      P.S. Mun juttu oli Ethel M. Dell, ja "Rautaverho", jos jotain pitää sanoa. Tosin myös Kalle Blomkqvist ja Viisikot, sitä ennen, innostivat.

      Poista
    2. https://www.youtube.com/watch?v=yi7iz0hhsEE

      Poista
  40. Siinä vaiheessa, kun ensimmäisen kerran luin Steinbeckin Vihan hedelmät, muistan, että yhdessä vaiheessa aloin itkeä. Kaikki oli niin lohdutonta. Siis minullahan oli kaikki hyvin; siksi minua itkettikin.

    En minä itseäni osaa surra. (Ei ees juolahda mieleen.)

    Kun olin alle 20 -v, olin paljon Hemmi- ja Hilja-tädin kanssa tekemisissä. Molemmat olivat kamalan vanhoja (ja ryppyisiä), yli 60 -v. Aina, aina kunnioitin sitä mitä he sanoivat. No... tosin, eivät he koskaan minulta mitään vaatineet. Uhkaavinta oli kun he kysyivät että "onko sinulla Mikko hyvä olla"?, ja kun valehtelin, että "on", he uskoivat sen. (Paitsi antoivat mulle parikymppiä ylimääräistä rahaa.)

    Hemmi-tädin keittiössä, jossa nukuin, sen seinällä oli kirjo-ompelu "Jumalan rakkaus on kaiken viisauden alku". Hilja-tädille tuli Herättäjä lehti jota lueskelin aina aamuisin kun mulla oli kamala krapula. Voi että minä rakastin heitä, ja heidän rakkauttaan minua kohti, minä olin sen säteen lävistämä.

    Hilja ja Hemmi-täti. Mun kaks suurinta naisrakkauttani. Tietysti.

    VastaaPoista
  41. Char ... sinä olet kiva kun olet olemassa. KIVA KIVA KIVA.

    Mutta älä säkätä! kiltti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hilja ja Hemmi-täti kuulostavat ihanilta! :)

      Eivätkä he Mikko sun maailmantuskaas ois voineet poistaa mitenkään; ei mitkään sulosanat poista sitä että kamaluuksia, pahaa ja vääryyksiä tapahtuu.

      Mutta se parikymppiä, kun heillä oli antaa, ja halusivat silloin osoittaa, että huomaavat pahan olosi: rakkauden teko.

      Voi kun omille siskojenlapsille jäisi edes murto-osa noin kauniita muistoja ja tunteita minusta!

      Nyt natihaleja, jatketaan taas! :)

      Poista
  42. Tässä kun juon näitä viimeisiä olueita (loputhan jätän huomiseksi, sic!) niin ajattelen että mitähän Riku Rinkelille kuuluu...? Tai Charhan näin sanoi. Kun upeasti pulputi.

    "Rakkaat ystäväni"... (miettii, mutta pakko tämä on sanoa) ... "pakko minun tämä on teille sanoa..." (mitä? en minä tiedä. mutta pakko sun nyt on jotain sanoa kun sanoit että pakko sun on sanoa...) ..."ystäväni, rakkaani.." (vittuako sä sitä koko ajan hoet. vihamieheni, vittulaiseni...) "Olemme päättäneet, että emme enää valahtele. Puolueemme saa sen verran ääniä kun saa, jos ei saa enempää, mitäs siit'ä. Ei se meidän syy ole, teidän syy se on. Eli painukaa vittuun vaan siitä vahtaamasta. Ei kun ihan totta jos et äänestä meitä niin mitä vittua siinä teet. Mee muualle jotain muuta tekemestä. Soronoo." - Ja taas sai Kokomuus saman verran Tammelasta ääniä kuin aiemminkin.

    VastaaPoista
  43. Voi,
    voi jos joskus jonkun kanssa saisin harrastaa PULIHALEJA,
    menisin päästäni (jonkinverran) pyörryksiin.

    Mutta nyt mukulat kaikki ruumiinosat peiton alle! Paitsi kädet! (Käsiä ei saa panna!)

    VastaaPoista
  44. Tänään... tai siis eilen... kävin Jyväskylässä KäsityöläisMuseossa. Ei se minua hirveästi kiinnostanut mutta voi vain kaikille suositella että kävisitte siellä, se on hyvin toteutettu näyttely. Hyvin. - Ja se tarina siitä hailuotolaisesta villapaidasta, moneen kertaan paikatusta villapaidasta mikä siellä on esillä, sävähdytti. - Itketti. Miten toista ihmistä voi rakastaa niin ehdottomasti. Se on käsittämätöntä. Mutta siellä se villapaita on joka...

    Käykää katsomassa.

    VastaaPoista
  45. Siis...
    oli tyttö ja poika, hailuotolaisia. Jo kouluikäisinä he lupautuivat toisilleen. Sitten tuli sota, tämä Jatkosota, ja poika oli monta vuotta rintamalla. Sinä aikana tämä tyttö meni naimisiin toisen miehen kanssa. Tämä hänen ex-poikaystävänsä tuli takaisin rintamalta, alkoi kalastajaksi, meni jonnekin saarelle. Tämä hänen ex-tyttöystävänsä kutoi hänelle villapaidan, syntympäivälahjaksi tai sellaiseksi. Ja sen jälkeen tämä kalastaja, joka oli täysin erakoitunut, ei koskaan pitänyt muuta paitaa päällään kuin tätä villapaitaa. --- En uskoisi tätä tarinaa jollen olisi juuri nähnyt tuota villapaitaa; voi hyvänen aika miten paikkailtu se oli. Ja tosi kulunut.

    En minä tämmöistä tarinaa oikein uskoisi, tuntuu liian imelältä. Mutta kun se villapaita siellä roikkui henkarissa, kamalan paikattuna, kudottu vanhanaikaisella tavalla... niin ajattelin, että...

    Rakkaus on enemmän mitä käsitämme.

    VastaaPoista
  46. Miehet rakastavat naistensa kutomia vaatteita, villapaitoja ja villatakkeja ja kaulaliinoja.

    Isällä oli äidin kutoma ruskea shakkiruutukuvioinen villatakki vielä senkin jälkeen, kun kyynärpäiden paikoissa oli reiät. On muistikuva, että isä vaahtosi äidin vietyä villatakin lopulta jonnekin lumppusäkkiin ullakolle. On myös muistikuva, että isä istui sen protkotuksen jälkeenkin vielä villatakki päällä, eli hän oli käynyt kaivamassa sen sieltä lumppusäkistä päälleen.

    Meikäläisen muistikuvissa isällä onkin aina ruskea villatakki päällään, ja hän istuu toimiston pyörivässä työtuolissa fundeeraten ja tupakoiden. Joskus hänen edessään on shakkilauta ja hän miettii siirtoja.

    VastaaPoista
  47. Miehet, jotka istuvat naisten kutoma villapaita päällään shakkilaudan äärellä ja siirtelevät typeriä puunappuloita edes takaisin (ja ottavat välillä salaa kulauksen Pöytäviinapullosta), ovat juuri niitä miehiä jotka rakastavat teitä, oi naiset. - Mee aina ei vaan osata sanoa sitä teille.

    VastaaPoista
  48. Aikoinan, kun olin puberteetti-iässä, vaadin äidiltäni että hän neuloo mulle sellaisen villatakin joka ulottuu polviin asti. No, äitini tyytyi vaatimuksiini. (Äitini oli vahvempi ja paljon fiksumpi kuin Niskavuoren Emäntä. Ja siitä huolimatta kamalan lämmin ihminen. Mutta jos hän ei johkiin asiaan fiksaantunut, ei hänen päätään kääntänyt kuin korkeintaan pyörremyrsky.) Äitini kumminkin kutoi minulle niin pitkän villatakin että se ulottui munieni yli, nilkkoihin asti. Melkein hävetti mennä se päällä kouluun. Mutta menin, kun olin pyytänyt (että mulla olis sellainen villatakki). - Opettajatkin tuijotteliivat minua. (Tai se saattoi olla kuvitteluani. Hmnh.)

    VastaaPoista
  49. Totta kai opettajat näkevät oppilaistaan kaikenlaista... nin minäkin oppilaana näin opettajista sitä sun tätä. Esimerkiksi Klenkka , joka opetti meillefysiikkaa ja kemiaa (ja joka ontui toista polveaan, koska oli haavottunut Tali-Ihantalassa 1944), tykkäs enemmän tyttöoppilaista kuin meistä pojista. Ei sev väliä. Mua vaan huvitti kun se tarjos niille kis-kis-karamelleja. Mutta ei mulle. Ja sekin mua huvitti kun se joskus potkukelkalla laski Kalliomäen mäkeä alas kohti Yhteiskoulua ja huito kävelykepillään ja huusi "pois alta kivet ja männynkävyt". - Kiva ukko, sain siltä vitoset torkkariini. Harmi vaan että ei se sit seuraavana vuonna enää opettajana ollut. - Oli kuulema epäpätevä? (Ei ikinä ollut!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pst. Pätevä opettaja olisi antanut kiskisejä pojillekin. Se on se ero.

      Poista
    2. No niinhän se (jumankauta) antokin? Epäpätevä se oli muitten opettajien mielestä. Ciksejä me poikaveijarit saatiin jo siitä kun sen (valvovien silmien alla) valmistettiin kasvisjauheesta ja ties mistä kemikaaleista semmoinen pommi että hyvä että ei koko koulu hajonnut tuusannuuskaksi. (Läheltä piti. Särky vaan ikkunoita.) - Eli ihan hyvä ope se oli.

      Poista
  50. Äsken mietin, kun en tiennyt mitä muutakaan olisin miettinyt, niin mietin että vietän täällä blogimaailmassa noin 6 % elämästäni. Se on paljon. Jos lukisin toisia blogeja - parempia kuin tämä - viettäisin elämästäni sen jälkeen 12 % blogeissa. Kamalaa. - Ei kun ihan oikeasti ei mulla siihen ole aikaa. Kun joutuu elämään tätä elämää joka on tässä ja ny, koko ajan o, sille ei voi sanoa ei. Ei voi sanoa ei. - Rakkaat blogiystävät, teille aina voi sanoa "hej". (Kamalasti ikävöin Kolehmaista.)

    VastaaPoista
  51. Ps. ... "parempia kuin tämä"... oli provokaatio.

    Parashan tämä. (of koos)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, huomasin kyllä irvailusi. Saahan niitä parempia olla.

      Poista
  52. Olen täällä just sen takia eli samasta syystä kuin tahra Junttilan talon seinässä. Em muuten.

    Minusta sinä Iines olet kiltti, hyväksyvä ja avoin ihminen kuin papyryskaisla.

    VastaaPoista
  53. Kiitos mikis. Luulen, että olen tuommoinen kuin sanot. Tämä on toteamus, enkä ota tällä kantaa, onko se hyvä vai paha. Tuommoisena minut oppilaatkin näkivät. Tämä ei silti estänyt sitä, että kerran istuin tunnilla nastan päälle ja toisen kerran autoni rengas oli tyhjä, koulupäivän päätteeksi. Olin samana päivänä antanut hylätyn yhdelle Samille, joka suuttui siitä. Niin ja yhden kerran kenkääni uhattiin kusta, ellen päästä kundia vessaan. En muuten päästänyt. Niin kiltti olin. Joskus mietin vieläkin, oliko hänellä todella hätä.

    VastaaPoista
  54. Aiemmin olen kertonut, että jo nuorina olimme muutaman kaverini kanssa hyvin innostuneita tieteellisistä selitysmalleista, mutta ennenkaikkea empiriasta. Kirjastossa teimme uraauurtavaa vertailevaa tutkimusta eri ihmisten käyttäytymisestä lattakantaisen piikinomaisen kiinnittimen, kansanomaisesti nastan, päälle istumisesta ja sen seuraamusilmiöistä. Ehkä puutteellisen osaamisen, mutta ennenkaikkea puutteellisen välineistön ja onnettomien resurssien vuoksi emme edenneet luotettaviin johtopäätöksiin. Aineistojen puutteessa myös ristiintaulukointi jäi, sellaisesta olisi mitä ilmeisimmin tullut erittäin mielenkiintoisia tuloksia.

    Noin lyhyesti sanottuna, kokeemme osoittivat, että istuimelle laitettu lattakantainen piikinomainen kiinnitin aiheuttaa päälleistujissaan hyvin vaihtelevia reaktioita, jopa niin, ettei keskenään erilaisten elementtien kohtaamisella ollut joihinkin kokeisiimme osallistuneisiin ihmisiin lainkaan silmin havaittavia vaikutuksia. Tämän pystyimme selittämään vaatetuksien laaduilla ja ruumiinrakenteiden eroavuuksilla, joskin tarkenmmat analyysit puuttuvat.

    Ehkäpä hauskinta, eniten antavaa ja jatko-innovointiin kannustavinta tieteellisessä projektissamme olivat äärimmäisen reaktiivit tutkimusyksilöt, jotka hyppäsivät erittäin suurella nopeudella ylös ilmaan, muistuttivat kasvoiltaan neuvostoliiton lippua, ja huusivat kuin Tarzan liaanissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kertoa, että hillitsin itseni ja sen hirvittävän pistoskivun, joka kankkuuni lankesi. En huutanut, en maininnut mitään kenellekään, sillä oppilaat olivat kumartuneita tietokoneensa uumeniin eivätkä seuranneet minua. Nostin vain takamustani ja poimin vaivihkaa nastan käteeni.

      Saman tunnin päätteeksi yksi koiranleuka, mr. Rakkolainen, poistuessaan luokasta katsoi meikäläistä hymyillen vinosti ja sanoi että "vallan hyvät pääsiäismunat" - oli nimittäin alkamassa pääsiäisloma ja viikon viimeinen tunti oli ohi. Kankkuani kirveli mutten kertonut kenellekään. Olin langennut klassikkoon. (PS En huutanut synnyttäessänikään.)

      Poista
  55. ITSEREFLEKTIO
    Tutkimuksemme etiikasta painotan, että koehenkilöille ei voinut kertoa osallistumisesta etukäteen, koska se olisi saattanut ratkaisevasti vaikuttaa koehenkilöiden käyttäytymiseen ja siten tutkimustuloksiin. Erilaiset tunnetilat, kuten jännitys, ramppikuume, mahdolliset aggressiot, huonot vanhemmuussuhteet, epävakaa persoonallisuus jne. olisivat häiritsevällä tavalla nousseet esiin. Toki tutkimusta olisi voinut syventää jälkikäteen jaetuilla kyselylomakkeilla, joissa olisi tiedusteltu mm. tunnetilaa ennen ja ja jälkeen kokeeseen osallistumisen, ruokavaliota, koeyksilön harjoittaman liikunnan määrää, sekä henkilökohtaisia tietoja, kuten paino, pituus, ikä jne. Kyselylomakkeita jakamaan olisi pitänyt värvätä nuoria, miellyttäviä tyttöjä ja tarkkailla itse kauempaa, ettei tieteenharjoittajan paljastumisella olisi silläkään ollut tuloksia vääristävää vaikutusta.

    VastaaPoista
  56. Työtovereni Esa - mielestäni kummallisen fiksu ihminen - valitti kerran että nämä nuoret ns. paperiliittolaiset jäsenet eivä halua itse kokeilla mitään uutta. Harmi. Hän kertoi esimerkin. "Esimerkiksi kun minä olin nuori niin ajattelin kokeilla miten ihmiseen vaikuttaa se kun hän juo kerralla pullon Koskenkorvaa. Menin autotalliin, istuin auton etupenkille, ja join noin kolmella - viidellä kulauksella Koskenkorvan. Sitten jäin dottamaan miltä minusta tuntuun.
    - Lopputotemus: "Ei se minusta kamalasti minuun vaikuttanut".

    Ps. Mutta Esa tarkoittikin sitä että nykynuoret eivät edes kokeile erilaisia vaihtoehtoja. Ovat vaan niin tylsiä. (Kuin sopulit.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Suom. huom. "Ei se minuun kamalasti vaikuttanut. Hik.")

      Poista
    2. Minä sain alkoholitutkimuksestani ennakko-odotuksiin nähden aivan järisyttäviä tuloksia, kun yhden Hanten kanssa otin ensikännini. Tutkimus oli rajattu yhteen puoliksi nauttimaamme valkoviinipulloon, jonka tarkempia määritystietoja en enää muista. Taskulämpimän ja kauhean pahalta maistuneen koevälineen joimme hyvin nopeasti yhdessä metsikössä. Sitten astelimme kaupunkiin ja viimeinen, jonka muistan, oli epäilevä lausuntoni: "eihän tää tunnu missään!"

      Poista
    3. (Suom. huom. "Ei se minuun kamalasti vaikuttanut. Hik.")

      Voi kun Sinä olet Suloinen! Tekisi mieli panna sinut taskuun.

      Poista
  57. Opettajilla on usein sisäänrakennettu suojautumisvaisto tuolilla olevan nastan havaitsemiksi. Sitä ikään kuin tietää, että piikki pystyssä oleva nasta keskellä istuinta on täysin mahdollinen elementti, eräällä tavalla jopa itsestäänselvyys.

    Siispä samalla tavoin kuin koira kiertää ympyrää - käärmeen varalta - ennen kuin laskeutuu makuulle, samalla tavoin opettaja laskeutuu kevyesti tuolilleen, ei rysähdä koko painollaan vaikka olisi isompikin ihminen. Vaistot nääs.

    VastaaPoista
  58. Voi olla - en tiedä - että jos itse synnyttäisi ne penikat jotka (aikoinaan, naarasihmisen päällä puhkuessa alulle pani) ... niin, tota noin, olisiko puhkunut niin innokkaasti?

    En tiedä.

    Rakastan kumminkin Saagaa. Enemmän kuin ketään, enemmän kuin Ketokäenminttua. (Kun hän hymyilee mulle, mää hymyilen takaisin.)

    VastaaPoista
  59. Ps. Sille Klenkalle - kemian ja fysiikan opettajalle - joka ontumisensa takia käytti kävelykeppiä ja ripusti sen aina ennen tunnin alkua oppitaulun vieressä olevaan naulakkoon... Niin kerran me (tai oikeastaa minä) ruuvasin sen naulakon niin hölläksi että kun se pisti keppinsä siihen niin se romahti alas. Luokkahuoneellinen ihmisiä räjähti nauramaan, paitsi en minä. - Seuraavan kun Klenkka tuli tunnillemme se kokeili sitä koukkua, pani vasta sitten kävelykeppinsä sen varaan. Ja sanoi - voi että tämän minä muistan! - "ei vanha kettu kahta kertaa myrkkyä syö."

    Ps. Tänkin lauseen hän minulle opetti - kun väitin että olin unohtanut kotilätehtäväni, jotka muka olin tehnyt, kotiini - että "häpeä lumppuri varjoasi".

    Minusta tämä oli paljon kivempaa kuin nämä ruotsin ja saksan ja sveitsin kielenopettajat jotka aina parahtivat, kun näkivät minut, että "mikko, sä osaisit paljon parempaa mitä haluut".

    Voi olla, voi vittu, että niin.

    VastaaPoista
  60. Ei suomenkielenopettajatterinikaan mulle aina aineista kymppiä antanut, aika harvoin antoi. Enemmän oli seiskaa ja puolta. (Em mä siihenkään oikein osannut suhtautua. Kirjoittelin mitä mieleeni tuli. Eli olin hyvin lyhytsanainen.) - Veljeni Pekkahan sitten kirjoitti sellaisen yo-aineen että sitä siteerattiin eri foorumeilla. Mutta Pekka meni Lontoon Bedfordiin ja tappoi itsensä, koska...

    mitä se teille kuuluu, miksi. (Hän oli harkinnut näin.)

    VastaaPoista
  61. Koulun kevätjuhlista muistan tietysti suvivirren ja ikuiselta tuntuneen kesäloman ihanan alkamisen riemun. Mutta sitä ennen aivan saatanallisen pelon todistuksesta. Olisiko siinä yhä ne jouluiset neloset, vai menikö koko vuosi tieteellisesti sanottuna hevon perseeseen. Kohtalo jakoi pakan alta ja kansainvälinen salaliitto juoni oikein tehokkaasti vain kerran, vain yhden vuoden tuplasin.

    VastaaPoista
  62. Sellainen vaaleatukkainen köyhän naisen elvis, Lipsanen, levytti tämän kappaleen huonolla, slaavilaisvivahteisella ääntämyksellä, ja haalealla, melko tunnistamattomalla äänellään.Miksi, oi miksi hän sen teki, emme ehkä koskaan saa tietää. Tuntemattomat ovat ihmisten ajatukset ja tarkoitusperät.

    Mutta Joan Baezin alkuperäinen helkkää ihanasti: East Virginia.

    VastaaPoista
  63. East Virginia on kaunis, yksi muinaisista lempilauluistani, ja nimenomaan Joan Baezin esittämänä. Jotenkin sitä aina miettii, miksi suomalaiset ovat monesti niin vaatimattomia laulajina..

    VastaaPoista
  64. Maaliskuun päivä
    Maaliskuun aamu vaalenee. Jostakin kuuluu reen jalasten kitinää, kun maalaiset kirpeässä pakkasaamussa ajavat torille. Kuulaaseen aamuun sekoittuu kaupungin häly. Aurinko tirkistää puiden välistä unestaan heräilevää kaupunkia.
    Koululainen huomaa kellon lähenenvän kahdeksaa, nyt onkin jo riennettävä kouluun. Hän astuu vilpoiseen maaliskuun aamuun.
    Päivän kuluttua puoleenväliin on aurinko kiivennyt jo keskitaivaalle, ja kadulla on vaikea kulkea ilman silmiä suojaavia aurinkolaseja.Rakennusten räystäiltä valuu vettä ja lumivallit teiden varsilla alkavat alentua. Kaikesta huomaa, että kevät lähenee nopein askelin.
    Koululaisen valtaa tavallinen kevätväsymys, häntä haluttaisi oleskella ainoastaan keväisillä hangilla tai ehkä luistinradalla.
    Muutamat lintumme palaavat talvisilta olosijoiltaan. Talitiaisen tuttu äännähtely alkaa kuulua pihapuistamme.
    Illan taivas ruskottaa. Pakkanen kiristyy, ja liintujen äänet vaikenevat. Hämäryyden vaippa laskeutuu vähitellen maan päälle. Kaupunki hiljentyy. Maaliskuun ihana päivä on muuttunut yöksi.


    9 / 8 / 9+

    Eikäko faijan ainevihkon VII a:lta löysin ja olen näitä naureskellut. Ihme kliseekokoelmaa ja maalailua, oikeen saatanan sillanpää. Arvosteluosion kolmesta numerosta en osaa sanoa, mikä on taiteellinen vaikutelma, tai mikä jotakin muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla numeroissa, vaikka en osaa sanoa, mitä nuo kolme eri numeroa tarkoittavat. Voisivat ehkä olla sisällöstä, kielestä ja käsialasta (?). Isäänsä poika on tullut, joskin tyyli on eri.

      Poista
    2. PS lisäpisteitä hauskasta koululaisen marssittamisestä aistikuvailun keskelle.

      Poista
    3. En minä tuollaista ainakaan enää pystyisi kirjoittamaan, alkaisi liikaa naurattaa ja vetäisin nuo äitelät kielikuvat ihan ööveriksi.

      "Pakkasenkirpuvassa kevyen aamussa väräjävät varpusten äänet heläjävätten, aurinko mollottaa kuin nuorisopappi hevikonsertissa ja koululaista senkun ihanasti vituttaa."

      Poista
    4. Ei tämä ole ollenkaan huono aine! Kamalan hyvä. (Mutta tuosta "teiden" sanasta aloin ihmetellä että koskako tämä on kirjoitettu. Ajattelin että 5-kyt luvulla? Tai aivan 6-kyt luvun alussa.))

      Poista
  65. Löysin muitakin mielenkiintoisia papereita, joita en tiennyt olevan tallella. Omia lukioaikaisia aineitakin, niitä ei hermo pitänyt kuin vähän vilkaista.

    No jaah, laitan tähän englanninkielen aineeni I b:ltä. Arvosteluun on opettaja laittanut: "kieli on ok." ja 70p. (kielestä)

    Stan´s life
    When Stan was a little boy, somebody kicked him to the head. Stan went rather stupid and his mother died to heart attack. Stan was separated from school at the age of fourteen. After that he just spent his time at home and drew on the walls. He was doing so, because as I mentioned he was quite a fool. A little bit later he began to drink. But that was in a way the happiest thing in his life, because a few years later he found a woman to himself, after (tässä pitäisi olla ´under´, opettaja ei virhettä huomannut) some bridge. Ther weren´t held any weddings, but they had many happy times together with the bottle. After a while to them was born an illegitimate son. It had a huge head and rather small body. Today he is the headmaster of some university. Anyway, he was adopted by some nice family. That was a shock to the mother and she got mad. That was enough for Stan. He climbed on the homebridge and jumped down. That was his end at age of 23.


    Noobeliainesta, eiks jeh?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh! Epäilen, että ope on lukenut aineestasi vain alun......

      Siis oikeasti, aine on hyvää englantia ja sen lisäksi selkeästi parodishumorististraaginen kuvaelma elämän tosiasioista. Olisit mitä luultavimmin saanut minulta hyviä arvosanoja ja lisäksi olisin halunnut teikäläisen näyttämökurssieni käsikirjoittajatiimiin.

      Poista
    2. Muistelen aineeni olleen silkka provokaatio ja syntyneen ärsytyksestä, jota opettajani tavaton hienostuneisuus ja ´ymmärtämättömyys´aiheuttivat. Stanin poika oli muistaakseni yliopiston rehtori vain, koska en muistanut, mikä on lukio englanniksi. Kielessä on pari opettajan tekemää korjausta.

      Poista
  66. Onneksi minä, voi harmi, poltin kaikki nuoruusmuistoni (=paperit) Tammelan Pyhäjärven saunanpesässä. Niitä nyt nimittäin jos lukisi niin saisi varmasti hepulikohtauksen ja joutuisi Kuopion Niuvanniemen sairaalaan, osastolle 4. - Ps. Siinä menivät kaikki mun sydänverelläni + Faberin kuulakärkikynällä kirjoittamani rakkausrunonikin, oh. Muistan, kun n. 14 -v. hiihtelin illan jo hämärtyessä ympärilleni Kuuston tai Kaikulan metsissä ja aina välillä menin kuusipuiden alle runkk... kirjoittamaan Raf. Haarlan siniruutuiseen vihkoon säkeitä Aishalle (Aisha Davidson). Kuulakärkikynää sai koko ajan heristellä kun se meinasi jäätyä. (Piliäni ei kauaa tarvinnut heristellä kun tuli, jo.) - Oli niin kylmä. Pakkanen paukkui.
    Latuja pitkin oli hyvä hiihdellä.

    VastaaPoista
  67. Oli siellä kyllä joskus - etenkin Kaikulassa - niin kylmä että sai koko ajan väistellä puista tipahtelevi pakastettuja pikkulintuja. KOPS vaan ne sanoivat kun kolahtivat päähäni. (Jossa minulla oli sinivalkoinen pipo. Sukseni olivat Pelkosia, siteeni Libressen, sauvat iPod, mononi hautaustoimisto Mikko Monosen.)

    Ps. Kalliomäellä oli muuten hyvä pläkkiseppä (tai oikeastaan se oli suutari) joka paikkasi pellinkakappaleilla katkenneita suksia. Minulta suksia pakkas per kuukausi katkeamaan about 3 kertaa. (Koska välillä, etenkin aina kun tuli alamäki, harrastin slalomia.)

    VastaaPoista
  68. Vaan eipä se mitään, minä löysin salaisesta paikasta yhden Mikiksen aivan jolppina kirjoittaman aineen.

    Voi ylevyys, kun ihanainen pyylevyys, on tuo armastukseni, ihana Aisha, jonka kulku on kuin T.S. Eliotin runo, mutta paljon suurempata ja ihanampata. Pusun jos saisin, sen tallettaisin, muistojeni kultaiseen lippaaseen, samaan, jossa on 1 kpl kordari, 3kpl olutpullon korkki, yhden tytön hiuksia ja sellaisia salaisuuksia, joita ei nyt tässä voi yleisistä syistä johtuen kertoa. Mutta mainitsen vielä täs viel Danten, ja kaikki muut nuo suurenmoiset runoilijat, jotka muistan. Mutta Aisha on ihanampata, paljon ihanampata. Ja parempata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuleppas ny, herra Rinkula, em mää noin. Sitä paitsi se oli juuri Aisha joka mut koulun konvassa vei pimeään ruokalaan (jonne ei olisi saanut mennä) ja suuteli mua siellä. (Kamalasti mää en oikein osannut, se oli ensisuudelmani, enkä mää tiennyt mihin mää olisin pistänyt mun nenäni? No, Aishan huulet maistuivat kuin kastemadolle. Ja sitten syttyivätkin ruokalan valot; sinne oli tullut luokanvalvojamme Linnea Lehtinen. Ja minä sain käytöksenalennuksen mutta Aisha ei mitään, sääliä vaan sai hän.

      Kyllä maailma kohtelee miehiä kamalan epäoikeudenmukaisemmin kuin naisia! (Miehen 15,6 senttinenkin on naisilla vähintään 2 metriä.)

      Poista
    2. Sitä paitsi (pillahtaa taas itkuun)... mää muistan kun katselin Linikkalan koulun halkoliiterin seinienraosta kun mopopojat veivät Aishaa tarakalla Klemelään. Siellä oli nääs jotkut Seurakunnan bailut, Kaukjärven Klemelässä. Eikä minua sinne ollut kutsuttu. Katkerana ajattelin, ja kuumeisena - koko yön - että ny ne panee Aishaa siellä porukalla, koko seurakuntajengi. - Ps. Äitini kysyikin minulta aamulla, oli sunnuntaiaamu, että "minkäs takia Mikko sulla on noin mustat silmänaluset. etkö oo nukkunut yöllä hyvin?" - Mutisin jotain ja haukkasin palasen maksamakkaravoileivästä.

      Poista
    3. Tuon muistan sinun kertoneen, ja ne ajattelemasi pano-orgiat, jotka vain oikeasti olivat hurjemmat kuin mielikuvituksessasi.

      Myönnän, että en mitenkään tavoittanut sinun tyyliäsi, en edes kuvittelemaani koulupoikana kirjoittamaasi. Tiesin sen sitä paitsi jo kirjoittaessani, siksi laitoin nuo ööverit ´suurempata, parempata´

      Poista
    4. Pöh. Sun kirjoitukses oli parempi mihin itse olisin pystynyt. Jos olisin yrittänyt. - Ps. Eikä tää ollut kohteliaisuus. (Toteamus oli.)

      Siis... kyllä mää tiedän että osaan kirjoittaa joitakkin juttuja hyvin, paremmin kuin moni muu, mutta mulle pitää antaa silloin vapaat kädet. Em mä muuten. Siis jos joku käskis mun kirjoittaa "retro-aine, sillainen lapsellisesti lespahtava", em mä osaisi. - Sää osaat.

      Poista
  69. Tennistä en koskaan ole harrastanut enkä quashia tai golfia. Biljardia kerran pelasin (Tampere/Hervanta) koronaotteella... voi vittu että mulle naureskeltiin. Mutta kun pussitin kuus ensimmäistä palloa pusseihin niin hymyt vähän hiipuivat. (Hävisin mää sen matsin silti. Taskubiljardissa oon paljon parempi.) Dartsia kans pelasin ja kerran heitin yhden tikan sillain ettei sitä löytänyt kukaan... ei edes portsari. Se ei siis osunut 2kymppiin eikä Häränsilmään mutta hävis HUMPSISTA vaan jonnekin? Pokerissa oon hyvä, mutta siinä - ennemmin tai myöhemmin - häviää kaikki muut paitsi pelinpitäjä, se on matematiikkaa. Shakissa olen aika hyvä. Ja seiväshypyssä hyppäsin 3,30 bambuseipäällä. Naisten keihästä - koska olin juniori niin me heitettiin naisten keihästä - heitin sitä jotain 54,64 cm. Se oli kauan junioriennätys. Vaikka ei mua kukaan ollut opettanut heittelemään. Iltaisin heittelin kiviä naapuriopettajien ikkunoihin. Ja silppasin, huvikseni, puhelinpylväisiin. Ja valopylväisiin. (Kiersin niistä lamput jengoiltaa ja pudotin maahan. POKS vaan kuului. Ja Sähkölaitoksen äijät ihmettelivät kun taas 1/3 Vorssaa oli pimeänä.)

    Nuorempana minussa oli kauheesti yli-aktiivisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä tuloksia. Poika joka hyppää bambuseipäällä 3,3 metriä ja heittää mitä tahansa keihästä 54 ja puoli metriä, ei voi olla läpeensä turmeltunut.

      Omat parhaat urheilutulokseni olen tehnyt pienessä sievässä ja nuoruuden uhmassa. Tulimme kerran kapakasta ja kuljimme urheilukentän ohi. Hetken mielijohteesta sanoin, että juoksen 400 metriä alle minuutin. Muut eivät uskoneet (olivat urheilumiehiä), joten ei auttanut kuin juosta: 59,5 s, vieläpä hieman hoiperrellen.

      Kiipeilyssä olin Mikiksen veroinen virtuoosi. Edelleenkin olen satavarma, että jos olisi pakko kiivetä lipputangon nuppiin, vaikkapa karhua pakoon, niin kiipeäisin.

      Totta puhuen muistutammekin toisiamme Mikiksen kanssa: molemmat olemme orankimaisia pitkäkätisiä karvaisia turkkilaisen maantierosvon näköisiä kuvatuksia. Tai ainakin Mikis on.

      Poista
    2. Olet kamalan ihana, etenkin ihmiseksi, Tapsa! Ja aika paljon sen näköinenkin. - Ps. Rakastan sinua yhtä paljon kuin väärää vitosta jonka isäni toi Käkisalmen markkinoilta ja jolla yritin ostaa PuuHevosen Parikkalan Osuuskaupasta... Mutta eivät henklökunta myynet mulle. (Koska se oli väärä Vitonen.)

      Poista
  70. Olen tässä hieman sivusilmällä katsellut tv:stä Aleksi Mäkelän Rööperiä. Sitä ei paljoa ole kehuttu, mutta elokuvana se on mielestäni toinen parhaasta viimevuosikymmeninä tehdyistä suomalaisista elokuvista. Rikostarinana aivan kansainvälistä tasoa, jonkinlainen todellisuuspohjakin siinä on. Siinä on kaikkea, julmuutta, huumoria ja jännitystä. Peter Franzenin roolisuoritusta Krisuna katselen suu auki hämmästyksestä. Noin koskettavasti ei kukaan toinen osaa näytellä alkujaan hyvän tyypin alamäkeä. Kun Krisu anelee alamaailman kankstereilta, etteivät tappaisi häntä, en voi olla liikuttumatta, siinä on sellaista aitouden tunnetta. Mutta ampuvathan ne kuitenkin.

    Ja toinen niistä parhaista viime vuosikymmenien kotimaisista on Louhimiehen Paha Maa. Pitkää pitempi elokuva, joka tempaisi minut aivan totaalisesti mukaansa.

    Huonoin tietämäni elokuva viime vuosikymmeniltä on Pekka Lehdon Kaivo. Olen samaa mieltä kuin melkein kaikki suomalaiset: "tuollaista en katsoisi vaikka kotoa limusiinilla tulisivat hakemaan ja vähän palkkaakin maksaisivat." 1000 suomalaista synkkyyspistettä, taidetta ilman muuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, unohtui mainita, että totisesti, totisesti Kaivoa en ole katsonut. Enkä katso.

      Poista
    2. Minusta "Joki", Jarmo Lampelan ohjaama, on ehkä paras elokuva mitä Suomessa on tehty. Kyllä, kyllä - siinä on vaikka kuinka paljon amatöörimäisyyttä... Entä sitten?

      Tuosta Mäkelän "Rööperistä" tiedän mihin (ihan oikeasti eläneisiin) ihmisiin tuo leffa perustuu. Ja siinä, voi sorry, valehdellaan niin paljon että en pystynyt katsomaan tätä elokuvaa kuin about 25 minuuttia. Teatterissa. Ja marssin ulos. Siis... tästä "Juoppohullun päiväkirjastakin" tehtiin leffa, se on täysin järjetöntä, semmoinen. Kirja on aivan mainio, se on surrealismia potenssiin kaksi; miten siitä voi tehdä rainan? - Ei tietenkään mitenkään. - Ps. En kovin avoimin sydämin (kolme sepelvaltimonia on leikattu, huom!) liputa Hunter S. Thompsonia (vaikka onkin aivan virtuaalisen upea kirjoittaja!) tekstejä. (On ne upeita! On ne.) Sitten tehtiin, ties kuinka monella miljoonalla, elokuva "Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa". Musta se on pelkästään huono, siis leffa?

      Onko mistään kirjasta tehty parempaa elokuvaa kuin mitä kirja on? On. (Esim. "Jules ja Jim".) - Ps. Raamattukin on filmattu moneen kertaan. Mutta ei niissä voi syyttää elokuvantekijöitä kun käsikirjoistus (eli skenario) on niin huono. (Ei voi.)

      Poista
    3. Elokuvan "Joki" muistan kun siitä vinkkasit, mutta en ehtinyt silloin katsoa kuin jonkun pätkän, joka oli hyvä. Mutta ei episodielokuvasta tietenkään sillä lailla saanut käsitystä.

      Oikein nuorena elämäkerrat olivat suosikkilukemistani. Paljolti siksi, että niistä löytyi melkein aina erittäin hienoja persoonia, joiden suuruuden, joskus jopa nerouden, olisin toivonut jokaisen ymmärtävän. Sen sijaan olivat saaneet kokea paljon typerien ihmisten kiusantekoa ja vastusta. Nykyään harvemmin elämäkertoja luen juuri tuosta samasta syystä. Broidin kanssa joskus naurettiin amerikkalaisten elokuvien "perustuu tositapahtumiin" mainintaa, sillä oli huumoriarvonsa. Se tarkoittaa sitä, että joku ainakin lähes samanniminen on joskus ollut olemassa. Mitä elokuvaan pornokauppiaasta tulee, ei minulla ole epäilystäkään siitä, etteikö totuusarvot olisi sitä tehdessä olleet pornokaupan kumipukujen alla piilossa. En sitä erityisesti tositarinana ottanut, vaan loistavana tarinana. Suomalaisen elokuvan arkkisynnit: jähmeys, synkkyys ja täysi huumorittomuus loistivat poissaolollaan, jo se usein riittää.

      Hunter S. Thompsoniin ihastuin kun 80-luvun alussa tilasin Soundi-kirjan kustantaman Suuren Hainmetsästyksen, jossa oli useita Suuren Valkoisen Metsästäjän kirjoittamia lehtijuttuja. Ihastuin siihen silloin suuresti, kirjoittamisen lajia sanottiin gonzoksi. Johnny Deppin tähdittämästä ja erittäin kehutusta elokuvasta olen samaa mieltä, aivan kamalaa tuubaa, johon en otetta saanut mitenkään. Depp muuten maksoi Metsästäjän osin surrealistiset hautajaiset, sen jälkeen kun tämä kännipäissään oli lopulta onnistunut ampumalla osumaan omaan päähänsä.

      Huonoimmaksi elokuvaksi äsken ehdotin "Kaivoa", jota en ole edes nähnyt. Enkä näe. Juoppohullun päiväkirja minulla on sekä kirjana että dvd:nä. Kirjasta tavallaan tykkään, sen örveltäminen on parhaimmillaan hauskaa, samoin Vuorinen on parhaimmillaan erittäin hyvä tarinoitsija. Sellaisia hauskoja, mutta yksitasoisia juttuja. Hyvää viina-, örvellys- , kakka- ja vittuhuumoria. Elokuva tuotti minulle suuria vaikeuksia katsoa kokonaan, tekijöillä oli jo tyylilajin kanssa ollut ylittämättömiä vaikeuksia. Kyllä, kyllä se oli ehdottomasti huonoin näkemistäni viime vuosikymmenien kotimaisista elokuvista.

      Poista
    4. Useita sellaisia tulee mieleeni, jossa sekä kirja että elokuva ovat hyviä, mutta kieltämättä vähän muistan sellaisia, joissa elokuva olisi ollut parempi. Raid-kirjoja olen sen verran vilkaissut, että kovin synkkää soopaa ovat. Tv-sarjaa en kyllin voi ylistää, se on mielestäni upea, myös elokuva on hyvä. Sarjan henkilöhahmot ovat niin hyviä, ettei sanotuksi saa. Janssonia, Perse-Arskaa, Ratsumiestä, Pornokauppiasta, Maradonaa ja hyvin montaa muuta loisteliasta henkilöhahmoa en voi unohtaa.

      Poista
    5. Kyllä sellaisiakin tapauksia on, että elokuva on kirjaa paljon parempi. Niissä tapaukissa kirjat ovat niin surkeita, ettemme tiedä niitä edes olevankaan.

      Tunnemme vain ne tapaukset, joissa kirjakin on tunnettu. (Tulikohan tämä nyt sanottua niin, että joku sen ymmärtääkin?)

      Poista
    6. Minä puolestani ihmettelen ihmisten kykyä asettaa elokuvia jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen. - Sama koskee muuten kirjoja ja kaikenlaisia suosikkilistoja, joiden teossa olen hirvittävän kehno. Minulta ei tahdo edes irrota sitä, mitä kirjoja jonkun kannattaisi lukea. Kammoankin tätä kysymystä, jos joku sen minulle eisttää.

      Kukin taideteoshan on itsenäinen kappale ja odottaa vain, että joku ottaa siitä kopin. Ja joku sitten tykkää, joku taas ei. Kaikki on henkilökohtaista, ja ihmiset ovat erilaisia.

      Sen uskallan sanoa, että en jaksaisi ikimaailmassa katsoa elokuvaa Juoppohullun päiväkirja, jossa pääosassa örveltää joku kuka se nyt oli Joonas Saartamo tms. Kirjan sen sijaan lukisin mieluummin, vaan en ole kyllä sitäkään vielä koettanut lukea. Suomalaiset elokuvat ovat luokattoman huonoja ikävyydessään. Kaurismäki on hyvä, ja ne tarinat siinä taustalla ovat aika pieniä ja mitättömiä. Luulen, että nämä ovat elokuvana parempia kuin mahdollisena kirjana.

      Poista
    7. Aikoinaan katsoin paljon elokuvia, en enää. Elokuvan katsominen kestää n. 1:30 viiva 1:45 h. Minusta on aivan suuremmoista että on ammattikriitikkoja jotka sanovat minulle "älä katso tuota ja tuota elokuvaa. sinulta menee 1,30- 1,45 tuntia elämästäsi hukkaan, jos katsot." - Näin on monta kertaa käynyt.

      Ps. Hesarin kriitikoista tämä Helena Virtanen on lehmämäisen hölmö. Pertti Avola on parempi, ei hyvä hänkään, ja tää Ilja Rautsin matkii liikaa Kajavaa, haukkuu.

      Siis... hirveesti on hyviä katsomattomia elokuvia ja lukemattomia kirjoja. Minulla. Kyllä minä sen tiedän!

      Enkä minä sillä lailla, Iines rakas, koskaan ole ajatellut että kirjoille/elokuville pitäisi pitää Olympialaiset. Että tää olis paras, sais kultamitalin, ja tää tulee neljänneksi... ja tää on 167s. Luen ja katselen kaikenlaisia juttuja.

      Poista
    8. Katselin vähän aikaa filmiväen piehtarointia hiukan myötähäpeää aiheuttavassa suurenmoisuudessaan ja olin aika helpottunut, että sentään tajusivat parhaasta miespääosasta palkita Antti Litjan, Suomen kaikkien aikojen parhaan näyttelijän. Ja oli se elokuvakin hyvä.

      Joku minulle kerran vähätteli Tauno Paloa. Vastustin kovasti ja esitin vaikka mitä puolusteluja. Mutta viime aikoina olen sitä ajatellut, ja tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että oli vain tumma, komea mies, joka sellaisena piti saada joitain reikiä täyttämään. Aika jonninjoutava ja vähäulotteinen. Ansa Ikonenkaan ei sitä paitsi ollut kaunis. Vanhempana Taunolla oli karismaa, kun Tauno sen niin hyvin näytteli, että olisi elämän viisastama mies. 6+/7- /7+

      Poista
  71. Voi että minä tykkään Norjasta. (En norjalaisista.) Norja on kaunis maa. Norja on kuin Nainen. (Molemmat ovat kumpuilevia.) - Ps. Kerran Narvikissa kun oli +32 astetta lämmintä eikä ilma liikkunut yhtään, istuin kaijalla ja söin (aika kallista) jäätelöä ja ajattelin sitä aikaa kun Hitler käski hyökätä tänne viidellä sotalaivalla. Taistelut olivat kovia mutta Norja miehitettiin. Tämä on tärkeä satama. Täältä Kiirunan tunturien malmi menee maailmalle, se on hurja junarata, olen matkustanut sen. Talvella on vain lunta, tuntureilla on vain lunta ja ne näyttävät matalammilta, meri on aina musta. Golf virta. - Ps. Norjalaiset olivat silloin kivoja kun ne olivat köyhiä, kalastelivat vain turskia; nyt ne ovat vastenmielisiä kun niillä on öljyä. Kamalan ikäviä. (poks) Mää muistan niitä aikoja kun mää olin teltassa Norjassa. Purot, jotka valuivat vuorien rinteiltä alas, kohisivat. Ja aina oli kylmä, heinäkuussakin. Ja jostain syystä, en tiedä minkä, aina kun on oikein kivasti kääriytynyt makupussiinsa, alkaa pissittää... Yöllä on Norjassa, niinkuin Suomessakin napapiirin yläpuolella, valoisaa. Mutta on siellä kylmempää. (Eikä hyttysiä ole yhtäkään.) Minä olen elämässäni niin paljon tuijottanut lumihuippuisia vuoria että en minä niistä koskaan pääse irti, edes unissani. - Ps. Kerrankin kun avasin teltan oviaukon - se oli vetoketju joka sanoi KRIIIIIKKS - oltiin Tarjan kanssa ihan autiolla tunturiylängöllä - niin siinä kangasoven toisella puolella oli lammas joka tuijotti ja haisteli minua. Katsoin takaisin... olin vähän uninen. Mutta sitten se lammas meni muualle ja minä tulin teltasta ulos. Oli kaunis päivä.

    VastaaPoista
  72. Viimeksi minä tunsin olevani elämässä - elossa! - kun Karigasniemen erämaissa seisoin yhden järven niemennokassa. Ei ketään missään, ei ketään! Ja se järvi jatkui semmoisina lumperoina, järveä ja jäkälää, niin kaus ettei edes nähnyt. Puut olivat hiljaa, kivet kans, joku lintu siitä lensi... mutta oli niin taivaallisen hiljaista! Sydämeni lepäsi - kauan. - Ps. Mutta sitten mun piti tunnustaa Tarjalle että "mulla on muuten kauhee kakkahätä"... Olihan siellä - kuten äsken taisin jo mainita - "lääniä" lannoittaa ko. karua maisemaa. Mutta... oli se vähän vaikeeta kun kyykistyi niin noin sata biljoonaa hyttystä (Insecta) hyökkäs kimpuun... Ei siinä, jumansukka, kauaa pyllistelty! Ei.

    VastaaPoista
  73. En minä ainakaan mikään hyttysarmaadan tikkataulu halua olla. (En minä teistä tiedä?)

    VastaaPoista