Näin lakon uhan alla kummastuttaa sairaanhoitajien ja opettajien palkkavertailu. Kansalaisilta kysytään, kummalle matalapalkkaiselle ammattiryhmälle kuuluu parempi palkka tai isompi korotus.Rinnastus on turha, koska molemmat ryhmät tekevät tärkeää ja ihmisläheistä työtä. Yleensä kuitenkin kysymykseen vastataan, että sairaanhoitajille kuuluu isompi korotus ja jopa parempi palkka, koska heillä on raskas kolmivuorotyö ja vastuu ihmishengistä. Opettajilla taas on kevyt työ, lyhyet työpäivät ja pitkät lomat.
Jos rinnastaa halutaan, niin mihin unohtui koulutus? Kai sen nyt tulee palkassa näkyä? Opettajilla on pidemmän kaavan maisterin tason korkeakoulututkinto, kun taas hoitajilla on puolet lyhyempikestoinen opisto- tai ammattikorkeakoulutason tutkinto. (Mainittakoon, että Suomessa työskentelee edelleen kaksivuotisen vanhan opistotutkinnon suorittaneita päteviä hoitajia.) Opettajilla on lisäksi pitkäjänteinen ja syvälle ulottuva vastuu lapsen ja nuoren ohjauksesta omassa aineessaan ja lisäksi eettisestä kasvusta yhteisön täysivaltaiseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Mitä ihminen tekee hengellään ja elämällään, ellei hän pärjää yhteiskunnassa tietävänä ja taitavana kansalaisena?
Sairaanhoitajien palkkaa tulee tietenkin nostaa, mutta kyllä korotustaso on nähtävä osana kokonaisuutta, eikä erillisenä naisvaltaisena saarekkeena, jossa nyt räjäytetään pajatso, kun Katainen kerran vaalien alla lupasi. On selvä, että lumipalloefektiltä ei voi välttyä, jos hoitajien palkkoja nostetaan huomattavasti enemmän kuin muiden koulutettujen matalapalkka-alojen. Yhden ryhmän kuningasratsastuksen vuoksi muut jäävät jälkeen, ja syntyy palkkavääristymiä. Opettajien lisäksi kirjastonhoitajilla ja lastentarhanopettajilla on sairaanhoitajia korkeampi koulutus tehtäväänsä, ja sen tulee näkyä myös korotuksissa. Jos kerran verot nousevat progressiivisesti, nouskoot myös palkat suhteessa koulutukseen.
Mitä suurempi vastuu, sen korkeampi koulutus - näin sen täytyy mennä. Jos hoitajien tehtävistä pystyy selviytymään kolmen vuoden koulutuksella, voiko sanoa, että työ on vastuullisempaa kuin opettajan työ, johon ei kouluttauduta kolmessa vuodessa, vaan vähintään kaksi kertaa kolmessa vuodessa.
Sinä päivänä, kun hoitajan tutkinto on yhtä pitkä ja laaja kuin maisterin, kannatan heille nyt vaadittua 500 euron korotusta. Näin suuriin korotuksiin ei Suomella taida olla varaa kaikille korkeakoulutetuille matalapalkka-aloille.
(Muunnos Grant Woodin maalauksesta Kiitospäivä)
Sairaanhoitajien palkkaa tulee tietenkin nostaa, mutta kyllä korotustaso on nähtävä osana kokonaisuutta, eikä erillisenä naisvaltaisena saarekkeena, jossa nyt räjäytetään pajatso, kun Katainen kerran vaalien alla lupasi. On selvä, että lumipalloefektiltä ei voi välttyä, jos hoitajien palkkoja nostetaan huomattavasti enemmän kuin muiden koulutettujen matalapalkka-alojen. Yhden ryhmän kuningasratsastuksen vuoksi muut jäävät jälkeen, ja syntyy palkkavääristymiä. Opettajien lisäksi kirjastonhoitajilla ja lastentarhanopettajilla on sairaanhoitajia korkeampi koulutus tehtäväänsä, ja sen tulee näkyä myös korotuksissa. Jos kerran verot nousevat progressiivisesti, nouskoot myös palkat suhteessa koulutukseen.
Mitä suurempi vastuu, sen korkeampi koulutus - näin sen täytyy mennä. Jos hoitajien tehtävistä pystyy selviytymään kolmen vuoden koulutuksella, voiko sanoa, että työ on vastuullisempaa kuin opettajan työ, johon ei kouluttauduta kolmessa vuodessa, vaan vähintään kaksi kertaa kolmessa vuodessa.
Sinä päivänä, kun hoitajan tutkinto on yhtä pitkä ja laaja kuin maisterin, kannatan heille nyt vaadittua 500 euron korotusta. Näin suuriin korotuksiin ei Suomella taida olla varaa kaikille korkeakoulutetuille matalapalkka-aloille.
(Muunnos Grant Woodin maalauksesta Kiitospäivä)
"Jos hoitajien tehtävistä pystyy selviytymään kolmen vuoden koulutuksella, voiko sanoa, että työ on vastuullisempaa kuin opettajan työ, johon ei kouluttauduta kolmessa vuodessa, vaan vähintään kaksi kertaa kolmessa vuodessa."
VastaaPoista- Tietenkään ei voi sanoa, eikä voi sanoa ettei olisi. Vastuullisuus on hankalasti määriteltävä asia, ei sitä voi laskea opiskeluvuosista. Opiskelujen pituus sinällään on ihan hyvä pointti ilmankin sekoittamista työn vastuullisuuteen.
Itse kannatan pienipalkkaisten, naisvaltaisten julkisen sektorin alojen palkkojen nostoa kautta linjan, ja luulen että ainakin yksi miesvaltainenkin ala, poliisit, sopisi listalleni. Heilläkin on toki opettajaa lyhyempi koulutus. Ja opettajista pienipalkkaisimpia taitavat olla lastentarhanopettajat, joiden koulutus on tainnut olla samaa mittaa hoitajien kanssa. En minä alkaisi vertailemaan lastentarhanopettajan ja poliisin työn vastuullisuutta aineenopettajan työhön.
En ihan tajunnut miksi tätä keinotekoista vastakkainasettelua pitää jatkaa.
Tarkennus:
VastaaPoistalastentarhanopettaja- ja poliisiesimerkkini olivat mutuilua. Iineksellä varmaan on parempi tieto - sanoit lastentarhanopettajan koulutuksen olevan hoitajan koulutusta pidempi. Nykyäänhän valmistuvat lastentarhanopettajat taitavat lukea (usein?) maisteriksi saakka (aiemmat sosionomi amk -tutkinnot ja OKL:n kandidaatit kelpaa kyllä myös, eikö?), toisaalta valmistuvat sairaanhoitajat tekee alemman korkeakoulututkinnon. Mutta olin siis epätarkka, en tiedä keskiarvoja. (Vaikka pointti olikin ettei näitä nyt tarvitsisi vertailla)
Ja itse elän suureksi osaksi aineenopettajan palkalla. Tämmönen pujolueellisuushuomio...
En ole varma siitä, suorittavatko kaikki lastentarhanopettajat eli kasvatustieteiden kandit kasvatustieteen maisterin tutkintoa - lisääntyvässä määrin käsittääkseni, mutta eivät varmaan kaikki. Kandi onkin ilmeisesti samankestoinen koulutus hoitajantutkinnon kanssa. Mieleeni jäi vain hiljakkoin tulleesta tv-keskustelusta se, että OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi mainitsi lastentarhanopettajien olevan hoitajia heikommin palkattuja jo nyt, vaikka heillä olisi koulutusta enemmän.
VastaaPoistaOlen hämmästellyt hieman itseäni tässä hoitajien lakkoasiassa. Olen ennen puolustanut hoitajia mm. rutkasti enemmän tienaavia kouluttamattomia paperimiehiä vastaan. Nyt kuitenkin kyseenalaistan hoitoalan taistelutaktiikkan, jossa mm. vedotaan työn tärkeydessä siihen, että potilaiden henki on heidän vastuullaan.
Eiköhän potilaan henki pelastu ennen kaikkea lääketieteen ansiosta: lääkkeiden ja taitavien lääkäreiden ansiosta. Minua ainakaan ei ole yksikään hoitaja operoinut tai edes tikannut haavaani - poistanut tikit vain pikkupinseteillä ja antanut pilleriä poskeen. Sen sijaan jos lääkäri olisi tehnyt vaikkapa leikkauksessa virheen, voisin olla mykkä tai kuollut huolimatta siitä, onko hoitajaa lähimaillakaan.
Joo, kandi ja amk-tutkinto on ainakin virallisesti samanmittaisia (eikä maisterintutkinto toki ole kaksinkertainen niihin nähden) - käytännöthän vaihtelevat aloittain jopa saman oppilaitoksen sisällä. Ja osa (lastentarhan-)opettajista on tehnyt amk-tutkinnon.
VastaaPoistaItse en ole perehtynyt kuvioon, reaktioni perustui kyllästyneisyteen mm. OAJ:n suunnasta tulevaan vastakkainasetteluun. Hoitajien kohdalla taitaa kuitenkin olla silleen hankala tilanne, että he eivät voi lakkoilla samalla lailla kuin monet muut ryhmät (esim. opettajat tai lääkärit). Kun lääkärit olivat lakossa, suurin osa työstä meni vain kasvaviin jonoihin (ja yksityiselle puolelle, jossa samat lekurit ovat töissä), hoitajien työstä suurempi osa menee suojelutyön piiriin.
Huomasin kyllä, Liekkiö, että reaktiosi perustui kyllästyneisyyteen mm. OAJ:n suunnasta tulevaan vastakkainasetteluun.
VastaaPoistaTässä on kyllä pakko asettaa vastakkain, kun se omakin lehmä on ojassa. En ymmärrä, miten OAJ naisvaltaisen matalapalkka-alan ammattijärjestönä voisi kädet ristissä vain katsella, kun muut matalapalkkaiset vetävät välistä eivätkä tyydy yhteiseen sopimukseen.
Vastakkainasettelu ei oikeastaan edes ole kiusallista, sillä mielestäni arvokeskustelulle on aina paikkansa. Mikä on kunkin matalapalkka-alan työn kuva ja sen vastuut ja mikä on pätevyys hoitaa näitä vastuita - tätä voisi pohtia. Tällöin huomattaisiin, että hoitajat todellakaan eivät ole vastuussa ihmishengistä, vaan enemmmän pilleritarjoilusta. Jos jotain sattuisi, vastuu kohdistettaisiin hoitavaan lääkäriin, koska hoitajalla ei edes katsota olevan vastuuta potilaan hengestä. (Murhatapaukset ovat erikseen.)
Tämä taustaksi omille ajatuksilleni, jotka yllättivät itsenikin.
Tuo on kyllä Iines hoitajan työn vähättelyä ja raskasta sellaista. Kyse ei todellakaan ole perus- lähi- ja sairaanhoitajilla mistään pilleritarjoilusta, vaan nimenomaan ihmishengistä on kyse. Lääkkeiden annostelu ja jakaminen (myös pistokset jne) ovat tarkkuutta ja koulutusta, sekä osaamista vaativaa työtä. Lääkäri saattaa käydä katsomassa osastolla päältä ja kirjoittaa sitten jotain harakanvarpaita, joista hoitajien pitää päätellä lääkitys ja hoito ja sitten itse tarkkailla vielä, että miten potilas reagoi annettuun hoitoon. Hoitajien pitää olla valmiina hälyyttämään lääkäri ja tunnistamaan erilaisia reaktioita/komplikaatioita lääkkeisiin yms toimenpiteisiin.
VastaaPoistaLääkäri ei ole siellä osastolla katsomassa sairaita ihmisiä päivät pitkät, lievittämässä kipuja, antamassa ruokaa ja perushoitoa, kertomassa potilaille heidän sairauksistaan ja vaivoistaan,lohduttamassa, puhumassa omaisten kanssa ja saattamassa kuolevia ihmisiä rauhassa lepoon. Kyllä siinä on ihmishengistä kysymys, eri tavalla vain. Minusta on turha vertailla vaikkapa leikkaussalikirurgin ja ensihoitajan vastuuta ihmishengistä;
tai vaikka sisätautiosastolla toimivan sairaanhoitajan ja osastonlääkärin, ei se auta ketään eikä pelasta ihmishenkiä.
Suomessa on oikein tasokas hoitajakoulutus, kestää kansainvälistä vertailua, mutta ihmisillä on hyvin erilaiset kokemukset.
Minulla on jäänyt suurin osa lääkäreistä hyvin etäisiksi(se päältäkatsominen ja lyhyt mumina partaansa) ja olen kokenut saavani hoitajilta avun kipuihini ja lisäksi tietoa siitä, mitä tapahtuu, miten ja miksi. Hoitajat myös tulkkaavat ja toimivat eräänlaisina puskureina lääkärin ja potilaan välissä. Moni lääkäri tuntuu vihaavan ihmisiä ja pitävän potilaita toiselta planeetalta tulleina. Olen kohdannut erittäin vihamielisiä ja häiriintyneen oloisia lääkäreitä työssään, sekä selkeästi päihtyneitä lääkäreitä määräilemässä huumaavia lääkkeitä.
Hoitaja saa paljon kärkkäämmin ja suoremmin palautetta työstään. Ei ole yksikään istunut tuolissaan ikkunasta ulos katsellen ja itsekseen mutisten(kuten lääkäri) kun on pitänyt antaa vaikka pistos. Hoitaja on ollut se, joka on kertonut, mistä pistoksesta on kyse ja mitä tehdään, koska lääkäri on ollut niin muissa maailmoissa tai kieltäytynyt puhumasta(usein myös puhuvat vierasta kieltä potilaille).
-minh-
Minh, esität sairaanhoitajan työn kuvan mielestäni monipuolisesti ja hyvin, juuri niin kuin minäkin olen havainnut, tosin melko vähäisen sairaalakokemukseni myötä. Olen kuitenkin yhden vuoden ajan vieraillut sairaalassa päivittäin parikin kertaa lähiomaisen sairastaessa ja kuollessa sairaalassa, kenenkään huomaamatta. Minä löysin itse sairaalavuoteeseen yksin unohtuneen ja kuolleen omaiseni saapuessani vierailulle.
VastaaPoistaVaikka lääkäriä ei sairaalassa jurikaan näe, hän tekee kuitenkin päätökset hoidosta, lääkkeistä ja kantaa tästä vastuun. Hoitaja noudattaa määräyksiä ja ohjeita eikä tee mitään itsenäisesti, pieninkin asia pitää kierrättää lääkärin kautta. En voi siis yhtyä siihen kantaan, että hoitaja olisi juridisessa - moraalisessa korkeintaan - vastuussa potilaasta.
Siksi minusta on väärin käyttää tätä hengestä vastaamista palkannostamisen perusteena. Muuten kannatan hoitajien palkankorotusta sovituissa yhteisissä puitteissa.
Kaikilla korkeasti kouluttautuneilla matala-palkkaisilla ryhmillä on Suomessa erittäin korkeatasoinen koulutus, niin hoitajilla kuin opettajilla kuin kirjastonhoitaja-informaatikoillakin. Kaikki ovat ansainneet kunnon korotukset, yhteisrintamassa.
Yhden ryhmän kuningasratsastuksen vuoksi muut jäävät jälkeen, ja syntyy palkkavääristymiä.
VastaaPoistaYksi ryhmä sentään taistelee eikä sitä sovi vähätellä! Jälkeen jäänet peesaavat sitten myöhemmin sankarittarien perässä.
OAJ sopi lastentarhanopettajille (1800 €/kk) 2,6% tasa-arvorahaa. Laskuopin mukaan Kataisen tasa-arvotupo 500 €/kk kutistui neljäänkymmeneen seitsemään euroon.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi onkin useaan otteeseen todennut, että koulutettujen naisten palkkavääristymä on niin vanha juttu, että sitä ei voi millään ykskaks korjata.
kyse ei ole vain naisten palkoista vaan koko kunta-alan surkeista palkoista. maan hiljaiset. mutta elleivät tekisi töitään syntyisi kyllä kaamea poru.
VastaaPoistabussit/metrot/ratikat eivät liikkuisi, päiväkodit olisivat pimeänä ja kylminä, katulampuissa palaisi ehkä valo mutta niitä ei kukaan korjaisi, lasten ja nuorten opetus olisi järjestettävä kotona, terveysasemat sulkisivat ovensa, kirjastojen ovet pysyisivät suljettuna, katuja ei kukaan kunnostaisi ja hoitaisi, kaupunkien puistoja ei kukaan siivoaisi. veden tulon kanssa voisi olla vähän niin ja näin, sähkön jakelunkin kanssa voisi olla ongelmia. jos syttyisi tulipalo vapaapalokuntaa saisi odotella tovin...
kyllä tämä kunta-alan tasa-arvo erä menee nyt ihan oikeaan paikkaan. nelisen vuotta sitten tehtiin helsingin kaupungin työntekijöistä tutkimus, ja jos oikein muistan niin joka kolmas kaupungin työntekijä joutui turvautumaan toimeentulotukeen, koska palkka ei riitänyt normaaleihin elämänmenoihin.
kyllä sairaanhoitajat ovat palkkansa ansainneet. opettajat vikisevät aivan turhasta, niinkuin aina.
Toivottavasti aineenopettajat tukevat varhaiskasvattajia kun näiden palkkaa toivottavasti joskus päivitetään.
VastaaPoistaHoitoalan ulkopuolelta ja opetusalaa läheltä seuranneena tulee kuitenkin mieleen, että onko lopulta kyse palkoista vaan työn määrästä? Luulen että aika moni hoitaja olisi tyytyväinen jos palkankorotuksen sijaan palkattaisiin lisää hoitajia jakamaan hommaa. Silloin tuollaisia kamalia Iineksen kuvaamia tapahtumiakaan ei pitäisi päästä tapahtumaan.
Itsekin toivon, että kyse ei olisi vain sen 500 euron jahtaamisesta, jonka Katainen höynähti esittämään. (Kuka houkka vielä luottaa vaalilupauksiin?)
VastaaPoistaLehtiä lukemalla kuitenkin selviää, että kenttä perää juuri tuota viittäsatasta, ja nimenomaan tämän vuoksi tuntee itsensä petetyksi.
Hieman huolestuttaa ajattelumalli, jonka mukaan raha saa jaksamaan ja löytämään kadotetun motivaation tuon yli-inhimilliseksi kuvatun työmäärän suorittamiseksi. Ymmärrän mieluummin niin, että resurssien lisääminen auttaa jaksamaan.
Iines, Iines!
VastaaPoista"Jos minulla olisi kulaus viiniä jokaisesta kirouksesta, jolla olen kironnut elämäni päiviä ja kurjaa kohtaloa, joka teki minusta (!) opettajan, voisin täyttää viinillä Bodomin järven; sen, jonka rannalla joku tappoi liian monta nuorta.
Ja Siitä olen varma, että tuo järvi täyttyisi ja ylitse jäisi vielä niin monta ruukullista, että kokonainen armeija joisi sillä itsensä hutikkaan."
Summa summarum.
Korotukset opettajilta pois ja kohdennetaan ne sisarhentovalkoisille.
Taas ja totisesti.
Kissan viikset, catulux, viiniruukkusi on nyt ylivuotavainen.
VastaaPoistaPropellit pyörimään! Löydät vielä kadonneen missiosi. Sitähän hoitajatkin ovat hakemassa. Lohduttaisiko kunnon palkka?
Tilastokeskuksen palkkatilastoista selviää, että sairaanhoitaja ansaitsee kuukaudessa 2 468 euroa. Jos tähän summaan nyt lisätään luvattu ja vaadittu 500 euroa, sairaanhoitaja ansaitsisi enemmän kuin psykologi (2749 e/kk) tai luokanopettaja (2 808 e/kk) ja saman kuin erityisopettaja (n. 3000 e/kk). Eihän tässä ole järjen häivää, jos katsoo koulutusaikojen ja suoritettujen tutkintojen laajuutta ja pituutta.
VastaaPoistamissä sellainen sairaala on, jossa sairaanhoitajan peruspalkka on 2468 euroa? lähden heti sinne töihin.
VastaaPoistaHei anonyymi!
VastaaPoistaTilastokeskuksen sivuilta ilmenee, että kyseessä on kokonaisansion keskiarvo eikä peruspalkka.
Todelliset ansiothan ovat kai aina muuta kuin peruspalkka, niin hoitajilla kuin opettajilla, joilla puolet palkasta saattaa kertyä ylitunneista ja lisistä. Paremman kuvan palkkarealiteeteista saa siis kokonaisansioita vertaamalla.
Aloittavan sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on Tehyn mukaan noin 1 700 euroa kuukaudessa.
VastaaPoistaTuoreessa Tehy-lehdessä 51 tehyläistä hoitoalan ammattilaista kertoo kuinka paljon he saivat viime kuussa palkkaa bruttona.
VastaaPoistaEsimerkiksi 37 vuotta alalla työskennellyt laboratoriohoitaja sai 1882 euroa, 4 vuotta alalla työskennellyt sairaanhoitaja 1816 euroa, 20 vuotta alalla työskennellyt erikoissairaanhoitaja 2320 euroa ja 28 vuotta työskennellyt hammashoitaja 1937 euroa.
Monella bruttopalkka jää alle kahden tonnin. Puolet kunta-alalla työskentelevistä tehyläisistä elää ns. tehtäväkohtaisella eli peruspalkalla, jonka keskiarvo on sairaanhoitajalla kuntapuolella alle 1900 euroa. Kaikilla ei ole siis esimerkiksi vuorotyölisiä korottamassa palkkaa, jotka ovat korvausta siitä että töissä ollaan iltaisin, öisin ja pyhinä.
"Jos tähän summaan nyt lisätään luvattu ja vaadittu 500 euroa, sairaanhoitaja ansaitsisi enemmän kuin psykologi (2749 e/kk) tai luokanopettaja (2 808 e/kk) ja saman kuin erityisopettaja (n. 3000 e/kk). Eihän tässä ole järjen häivää, jos katsoo koulutusaikojen ja suoritettujen tutkintojen laajuutta ja pituutta"
VastaaPoistaSairaanhoitaja tekee jatkuvaa 3 vuorotyötä ja vuosilomaa hänellä on 5-6 viikkoa. Psykologit pääasiassa tekevät normaalia päivätyötä.
Aivan naurettavaa lähestyä asiaa opiskeluajan/ suoritettujen tutkintojen kautta. Ammattiryhmiä joilla palkka ja opiskeluaika ei mitenkään kohtaa on vaikka kuinka monta.
Kaikki nuo ammattiryhmät ovat tietäneet tulevan työnsä palkkatason jo alkaessaan opiskelunsa ja tuskin kukaan on ollut niin naiivi, että on olettanut sen korjaantuvan hetkessä.
Verrattavien paikkojen ei tarvitsisi välttämättä olla naisvaltaisia, mutta olet oikeassa, arvokeskustelulle on aina paikkansa. Olen kyllästynyt siihen, että hoitajien palkkoja verrataan jopa lääkärien palkkoihin. Vastuusta maksetaan. Vastuu edellyttää koulutusta.
VastaaPoistaKaikki kunnioitukseni hoitajien työlle, mutta julkisen sektorin palkat tulee nähdä kokonaisuutena.
Anonyymi, sanot näin:
VastaaPoistaAloittavan sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on Tehyn mukaan noin 1 700 euroa kuukaudessa.
Sairaanhoitajan peruspalkan keskiarvo kuitenkin on 1 865,91 euroa (Sairaanhoitajaliitto).
Luokanopettajan peruspalkka on 2 098,62 euroa Opettajien työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan (OVTES).
Kirjastonhoitaja-informaatikon peruspalkka on 1804,69 euroa (Valtion palkkataulukot, A 19).
Anonyymi, uskon noihin esimerkkilukuihin, jotka mainitsit, kun kerrot tuttaviesi melko alhaisista tuloista. Tilastokeskuksen tai Sairaanhoitajaliiton luvut eivät kuitenkaan voi olla hatusta vedettyjä, vaan ne kertovat keskiarvon. On siis yhtä lailla myös keskiarvoa enemmän ansaitsevia.
Kaiken kuvaamasi perusteella sairaanhoitajan työ tuntuu huonosti organisoidulta enkä jaksa uskoa, että suuret palkankorotukset yksin antavat kaivattua energiaa uupuneille hoitajille.
Terveydenhuollon toimivuutta ja hoitajien jaksamista parannetaan varmaan parhaiten resurssien lisäämisellä kokonaisterveydenhuoltoon kaikille naisvaltaisille matalapalkka-aloille suunnattujen palkankorotusten lisäksi.
Sanot vielä näin:
Aivan naurettavaa lähestyä asiaa opiskeluajan/ suoritettujen tutkintojen kautta.
Ei se minusta ole naurettavaa. Tutkintoon johtava koulutus on työhön perehdyttämistä, paneutumista tulevaan työhön yhteiskunnan hyväksi. Se taitotietomöäärä, joka tuossa ajassa kertyy, on pääomaa, jonka käytöstä yhteiskunta maksaa käyvän hinnan. Vaihtokauppaa!
Kaikki nuo ammattiryhmät ovat tietäneet tulevan työnsä palkkatason jo alkaessaan opiskelunsa ja tuskin kukaan on ollut niin naiivi, että on olettanut sen korjaantuvan hetkessä.
Yhtä lailla tämä koskee meitä kaikkia, myös hoitajia.
Harva varmaan kadehtii noita ylitöitä joista hoitajien palkka nousee mainittuihin lukuihin. Jos peruspalkkaa nostettaisiin, saataisiin ehkä enemmän hoitajia ja siten vähennettyä ylitöitä. Silloin peruspalkka+korotus on oleellisempi kuin nykyinen keskipalkka+korotus.
VastaaPoistaKyllä palkkaa ihmetellessä pitää katsoa opintojen lisäksi työmäärääkin (ja nimenomaan sitä). Myös opettajilla teetetään liikaa töitä, ja se näkyy palkassa, valitettavasti myös psyykessä.
Liekkiö, kyse oli peruspalkoista, mikä tarkoittaa sitä, että niissä ei ole ylityön osuutta. Ylitöistä tulee erilliskorvaus peruspalkan päälle.
VastaaPoistaPeruspalkkaa määrättäessä tutkinnon laatu ja sen vaatima koulutusaika on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeä kriteeri.
Joka alallahan liiasta työnteosta muistetaan ylituntikorvauksilla, joten työn määrä ei voi olla peruspalkkaan vaikuttava kriteeri.
kunta-alan virkaehtosopimus koskee myös opettajia:
VastaaPoistaOAJ:n hallitus hyväksyi 20.9. kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia koskevan neuvottelutuloksen.
valtiolla töissä olevat saavat vielä odotella:
Valtion oppilaitoksia sekä yksityisiä kouluja ja päiväkoteja koskevien sopimusneuvottelujen takarajana on 30.9.
iines, voisit mennä johonkin sairaalaan tai hoitolaitokseen hetkeksi töihin. se olisi sellaista kokemuksellista oppimista.
Anonyymi, tietenkin hoitajien palkkaa tulee nostaa, mutta korotustaso on nähtävä osana kokonaisuutta, eikä erillisenä saarekkeena, jossa nyt räjäytetään pajatso, kuten päreessä sanoin. Tämä on kirjoitteluni ydin.
VastaaPoistaNyt jo on nähtävissä hajaannusta sairaalaväen riveissä, kun Super allekirjoitti neuvottelusopimuksen. Osa superilaisista tahtoo liittyä Tehyyn, mikä ei millään tavoin edistä koko hoitoalan yhteen hiileen puhaltamista.
Anonyymi, uskon että minulla on realistinen kuva sairaanhoitajan työn laadusta. Olen seurannut sitä läheltä päivittäin vuoden verran omien sairaalakäyntieni lisäksi. Lisäksi luen ja seuraan faktoja asiasta, koska ammattijärjestöasiat kiinnostavat edelleen lopetettuani oman luottamusmiestoimintani sairauseläkkeelle jäädessäni.
Olen vain eri mieltä keinoista, siitä miten hoitajia autettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla niin, ettei samalla synnytettäsi uusia väliinputoajaryhmiä maahamme. En yksinkertaisesti usko, että raha on aina ainoa lääke. Työn organisointi, siihen resurssoiminen on yhtä tärkeää, ellei tärkeämpääkin. Voimavarat ja järjestön painostus tulisi kohdentaa tähän suuntaan.
Iines:
VastaaPoista"Liekkiö, kyse oli peruspalkoista, mikä tarkoittaa sitä, että niissä ei ole ylityön osuutta. Ylitöistä tulee erilliskorvaus peruspalkan päälle."
- Niin, minä siis ajattelin kokonaisansioita, joita pidit parempana mittarina. Ts. 500 euron (jota minäkin pidän vähän epämääräisenä) korotus ei automaattisesti nosta keskimääräistä kokonaismäärää laskemallasi tavalla (vertasit mm. psykologeihin ja aineenopettajiin), koska korotuksen jälkeen nykyisiä ylityömääriä ei tarvitse tehdä.
Anonyymi otti puheeksi peruspalkat, ja siksi kommentoin niitä. Kun panit kommenttisi tähän saumaan, arvelin sinun siis tarkoittavan peruspalkkoja.
VastaaPoistaSanot Liekkiö, että korotuksen jälkeen nykyisiä ylituntimääriä ei tarvitse tehdä. - Tarvitsee toki, sillä eivät sairaudet Suomesta vähene, päinvastoin, työn määrä lisääntyy koko ajan. Jos 500 euron korotuksiin mennään, virkoja ja toimia ei tulla lisäämään, ja jonkun ne työt on tehtävä.
Totta. Toisaalta kuuluu harmiteltavan kun hoitajista on pulaa. Näyttäisi olevan tarvetta päättää teetetäänkö hommat nykyisellä meiningillä ylitöinä (kuntoutuskulut?) vai laitetaanko alalle roimasti lisärahaa: korotuksia jotta se houkuttaisi, virkoja jaksamisen takia.
VastaaPoistaNiin ja terve! Olen jo jonkin aikaa lukenut blogiasi - hyvää keskustelua.
Iines, muistatko kun viime vuonna tappelit kanssani "korkeakoulutettujen" sairaanhoitajien pikkupalkoista ja sanoit niiden lähtevän 1500 - 1600 korvilta? Kirjoitit tilastojen valhettelevan? Kellosi sointu on muuttunut vuodessa. Mutta saahan sitä mielipiteitään muuttaa. Eivät ne ole hakattuina kiveen.
VastaaPoistaMinä muuten haluaisin tietää mihin Tehy perustaa väitteensä "Puolet kunta-alalla työskentelevistä tehyläisistä elää ns. tehtäväkohtaisella eli peruspalkalla, jonka keskiarvo on sairaanhoitajalla kuntapuolella alle 1900 euroa." Tilastokeskuksen mukaan kun kunta-alalla vain 6,4 % sairaanhoitajista tienaa alle 2000 euroa kuussa ja alle kaksi prosenttia saa vain vähimmäisperuspalkan. Tilastojen mukaan on todennäköisempää, että kadulla vastaan kävelee yli 3000 euron kuukausipalkkaa nauttiva sairaanhoitaja kuin pelkällä peruspalkalla elävä virkasisko tai -veli.
Minua on Tehyn toiminnassa häirinnyt tahalliselta vaikuttava vääristely, jolla on yritetty kerätä ilmeisen onnistuneesti sympatiaa. Oma myötätuntoni alkaa enemmän kohdistua siivoojiin ja kirjastonhoitajiin, jotka eivät ole yrittäneet pelata niin likaista peliä.
Tervepä terve, Liekkiö! Että osaa olla sinulla hyvä nimi.
VastaaPoistaPulaa on hoitajista, mutta on myös niin, että ei ole virkoja kaikille halukkaille. Otin valokuvan virolaisesta Kerstistä, joka on sairaanhoidon ja fysioterapian opettaja, mutta ei ole Suomessa pätevä edes lähihoitajaksi. Pesee vanhusten pyllyjä ja tekee kuukauden sijaisuuksia kerrallaan.
On sinullakin Liekkiö hyviä aiheita blogissasi, mm. tämä Suvi Lindenin tapaus. Ministeri ottaa adoptiolapsen, mutta ei ehdi olla läsnä lapsensa elämässä silloin, kun lapsi eniten äitiä tarvitsee. :|
B, kyllä minä muistan taistelleeni sairaanhoitajien puolesta miekka tanassa pahoja paperimiehiä vastaan.
VastaaPoistaSanoin jossain ylempänä, että olen itsekin yllättynyt omista uusista ajatuksistani. En tiennyt ennen tätä pärettä, että voisin ajatella kriittisesti hoitajien taistelusta palkkojensa puolesta. Ovathan he naisia, ja olen yleensä solidaarinen heikosti palkatuille sisarilleni.
Tässä Tehyn lakkotaktiikassa on kuitenkin jotain välistävetävää, sillä se on epäsolidaarinen muille matalapalkkaryhmille nostaessaan omaa lehmäänsä ojasta. Ei missään ole todistettu, että nimenomaan hoitajat ovat työtä tekevien matalapalkka-alojen riistetyin ryhmä.
Myös koulutusrealiteetit ovat kiistaton asia, ja Tehy kävelee vaatimuksineen muiden huonosti palkattujen ryhmien yli.
On myös kyseenalaista ja jopa falskia käyttää lakkoaseena sitä, että on vastuussa ihmishengistä. Pienimmissäkin asioissa - jopa yksinkertaisissa kysymyksissä potilaan tilasta - vastuu sairaaloissa lykätään lääkärin harteille, joten miksi se kuoleman sattuessa olisikin hoitajan harteilla?
Iines: " oten miksi se kuoleman sattuessa olisikin hoitajan harteilla?"
VastaaPoistaKoska he ovat ihmisiä ja he ovat juuri niitä henkilöitä jotka ovat läsnä ihmisen kuollessa (Toisin kuin yleensä lääkärit) on ymmärrettävää että he tuntevat näin, olivat kylmät faktat mitä tahansa.
Ja sivumennen sanoen sivusta seuraamalla ei saa kuin aivastuksen siitä mitä sairaanhoitajan työhön kuuluu. Voisin minäkin sanoa että 38 vuotta opettajan työtä sivusta seuranneena tiedän mitä se on, mutta epäilen etten kuitenkaan tiedä, olenhan nähnyt vain osan siitä työstä, kuten sinäkin olet nähnyt vain osan hoitajan työstä.
Anteeksi, piti olla 33 vuotta opettajan työtä seuranneena, en sentään vielä kaksivuotiaana seurannut opettajan työskentelyä.
VastaaPoistaJohannes,
VastaaPoistakyllä minä arvostan sairaanhoitajan työtä enkä ole kiistänyt heidän tärkeyttään potilasta lähinnä olevana työntekijänä.
Uskon että suht herkkänä ja empatiakykyisenä ihmisenä pystyn myös eläytymään heidän kokemuksiinsa ja paineisiinsa varsin hyvin. Enkä kuulu niihin omaisiin, jotka syyttävät hoitajia kahvihuoneessa istumisesta, kun tuhat soittokelloa soi yhtaikaa sairashuoneista. Ymmärrän siis myös "kulissientakaisen" työn määrän ja tärkeyden.
Minä nyt vain satun kuulumaan niihin ihmisiin, jotka arvottavat asioita suhteessa kokonaisuuksiin, toisiin asioihin. Näin ajateltuna moni muu korkeakoulutusala on yhtä riistettyä kuin terveydenhoitoala.
En muuten menisi sanomaan opettajan työtä pienipalkkaiseksi, keskusteluissa mainittujen summien mukaan opettajat tienaavat enemmän kuin keskiverto suomalainen, tosin on totta että heillä myöskin on pidempi koulutus.
VastaaPoistaSe sitten kuinka hyvät eväät koulutus antaa työhön onkin eri asia, omien kokemusteni mukaan opettajiksi hakeutuville tulisi tehdä testi joss empatiakyvyttömät psykopaatit poistettaisiin koulutuksesta heti alkuunsa.
Ohimennen sanoen minä olen istunut kaikenlaisessa koulutuksessa viime laskujeni mukaan jonkin verran päälle kolmensadan opintoviikon (Kertokaa, oliko se 1,5:llä(?) saadaksenne nykyiset opintopisteet) verran, tarkoittaako tämä että minun tulisi saada helvetin hyvää palkkaa? Vai eikö se opiskelu olekaan se palkan määräävä vaan se valmistuminen?
Eli opiskelemme vain työtä varten? Minä olen ilmeisesti tehnyt aivan väärin kun olen halunnut opiskella lähinnä vain omasta tiedonhalustani, mihin minulla on ollut mahdollisuus koska olen opiskellut työn ohessa.
Iines: "Näin ajateltuna moni muu korkeakoulutusala on yhtä riistettyä kuin terveydenhoitoala."
VastaaPoistaTuo on totta, mutta... äsh, emmä jaksa, olen tänään laiskalla tuulella sitäpaitsi mun pitäis väsätä strategiaa, joten laitan vain linkin Jäniksenselkään, olen nimittäin samaa mieltä Pasin kanssa.
Muuten, olen aina ihmetellyt miksi niin moni sairaanhoitaja on poliittisesti niin sinertynyt? Eiväthän kokkarit heidän asiaansa aja.
VastaaPoistaJohannes, opettajan alkupalkka on aika pieni verrattuna muiden vastaavanmittaisen ja -tasoisen koulutuksen saaneiden akateemisten alojen palkkaukseen (mm. lääkärit, tuomarit). Loppupalkkakaan ei yllä lähellekään mainitsemiani, ja jossain vaiheessa moni muu vähemmän koulutettu ala rynnistää palkassa ohi, mm. kouluttamattomat paperimiehet ja vähän koulutetut yritysjohtajat ja merkonomitason pikkupäälliköt.
VastaaPoistaLukaisin tuon Jäniksenselkäisen kirjoituksen ja ymmärrän hyvin hänen kantansa - onhan miehen vaimo sairaanhoitaja. Aika läpinäkyvää!
onhan miehen vaimo sairaanhoitaja. Aika läpinäkyvää!
VastaaPoistaJa minun suvussani on (Lääkäreiden ja insinöörien lisäksi) paljon sairaanhoitajia, mm. äitini (Eläkkeellä) muutama serkkuni, tätini jne...
Sinulla on tietenkin asiaan läheinen kosketuspinta, minulla ei samalla tavoin. Ehkä juuri se sallii minun katsoa kokonaisuutta. Joskus liian lähelle katsominen peittää laidat.
VastaaPoistaYhtä mieltä ollaan kuitenkin kaikki yhdestä asiasta: hoitajat tarvitsevat palkankorotuksen. Tasosta ja keinoista voidaan olla eri mieltä.
Entäs palomiehet - onneton palkka ja jopa vaarallisen korkea eläkeikä.
VastaaPoista