Lupasin edellisen päreeni kommenteissa pohtia mukavan ihmisen käsitettä. Olen kyllä pohtinut, mutta nyt ei taida tulla takkia, tulee tuluskukkaro. Ajatus ei juokse haluttua rataa, koska olen vähän vielä flunssainen, eikä vihreä tee tunnu auttavan. Pitäisiköhän tunkea valkosipulinkynnet sieraimiin?Ajattelin ensin lähteä liikkeelle Big Brother -ohjelman Saulista, sillä hän on sekä talossaolijoiden että yleisön suosikki. Kellään ei ole hänestä poikkipuolista sanaa sanottavana, joten hän on siis mukava ihminen.
Sitten ajattelin jotain tuntematonta koukkua käyttäen päätyä siihen tunnettuun tradenomiksi opiskelevaan mukavaksi mainittuun poikaan, joka viikko pari sitten tappoi vasaralla ja veitsellä kaksi mukavaa urheilijasiskoaan, joista kaikki pitivät ja joista kellään ei ollut pahaa sanaa sanottavana. Kaikki kolme nuorta elivät mukavassa perheessä rauhallisella omakotialueella.
Kriisiapua annetaan paikkakunnalla nyt niille, jotka ovat järkyttyneet mukavien ihmisten onnettomasta kohtalosta. Minunkin myötätuntoni on kärsivien vanhempien puolella, mutta kriisiapua en tunne tarvitsevani, sillä olen jo kauan ajatellut, että ei ole koiraa karvoihin katsominen, ei ole hymyyn luottaminen. Luotan pikemminkin tyynen vakavaan ihmiseen, joka ei rasita kasvojaan hymynvirneellä.
Pitääkö ihmisen ylipäänsä olla mukava? Jos, niin miksi ihmeessä? Mukavuus on minusta poikkeuksetta kuori, joka oikeasti on raja-aita, este todellisen minän näyttämiseksi. Lipova ihminen lipoo ainakin minut kauas itsestään. Olen lisäksi havainnut, että mukavat ihmiset osaavat halutessaan sanoa ilkeimmin. Lopputulema kohdallani on siis se, että minua epäilyttää mukavan ihmisen, alfanaaraan tai alfauroon aitous. Taidan olla sitä mieltä, että mukavaa ihmistä ei oikeasti ole, eikä tarvitsekaan olla.
Olen vähän BB-Sauliakin tarkkaillut sillä silmällä ja yllättänyt hänet lipomisten ohella pari kertaa tuijottamasta synkästi kanssakilpailijaansa. Mitä lie nuorukaisen mielessä liikkuu silloin, kun ei hymyile? Miksi minusta tuntuu, että pidän virolaisesta luonnonlapsesta, Kadista, enemmän kuin tästä alati hymyävästä kaikkien suosikista, joka todennäköisesti tulee voittamaan koko kisan.
Mainittakoon tähän loppuun melko ontuvaksi poistumisaasinsillaksi se, että kohtasin riemastuttavan mukavan ihmisen blogini Site Meter -laskurissa. Olenkohan valinnut pankkini oikein, kun Nordeasta tuli blogiini joku hakusanalla Matematiikan alkeet?
Olen kanssasi samaa mieltä. En katso BB:a, mutta muuten. Minä en ole mukava ihminen, eikä kukaan läheisenikään oikeastaan. Siis siinä mielessä mitä kirjoituksessasi tarkoitat. On se eäilyttävää, on. Feikkiä, väsyttävää, hermostuttavaa jos joku on aina mukava. Tuntuu, ettei se semmoinen uskalla olla mitään muuta kuin kiva - aina vaan.
VastaaPoistaBB:sta sen verran, että katselen kello kymmenen lähetyksiä, en seuraa koko vuorokauden pyörivää 24/7:ää, sillä en ole ohjelman fani, utelias vain seuraamaan ihmisten käytöstä suljetussa tilassa, kameroiden edessä. Jos minulta kysyttäisiin, ohjelma tehtäisiin kyllä toisin ja lähinnä niin, että ulkopuoliset muutokset ja virikkeet estettäisiin kokonaan kutistamalla ympärsitö ja olosuhteet niin minimalistisiksi, että niillä ei olisi merkitystä. Tällöin nousisi pääosaan aivan uudenlainen ihminen.
VastaaPoistaMinulla on aina ollut muutama mukava ihminen ympäristössäni. Mukavuus syntyy mielestäni siitä, kun korostetaan liikaa sitä, että kaikkien kanssa tulee tulla toimeen. Miksi ihmeessä pitäisi? Se tulee myös sosiaalisuuden ja ryhmäytymisen ylikorostamisesta yksilöllisyyden kustannuksella.
Jopa sinulla on synkeä käsitys ihmisistä. Minun mielestäni mukava ei ole yhtä kuin lipova.
VastaaPoistaMäärittelen mukavan ihmisen tavallisen ystävälliseksi ihmiseksi, joka yleensä tulee toimeen ihmisten kanssa ja josta pidetään.
Jos mukava ihminen osoittautuukin salakavalaksi tai kieroksi, ei hän olekaan mukava ihminen.
Suurin osa tuntemistani ihmisistä on aidosti mukavia.
Obeesia, minä uskon ihmiseen, uskon aitouteen ja rehellisyyteen, sydämestä tulevaan ystävällisyyteen ja lähimmäisen huomaamiseen ja rakastamiseen. Ihmiskäsitykseni ei ole siis synkkä, vaan päinvastoin hyvinkin valoisa ja positiivinen. Ihmiselle on annettu paljon, joten ihmiseltä voidaan kai vaatia myös paljon.
VastaaPoistaSe että näen myös ihmisen pimeämmän puolen, ei tietenkään tarkoita sitä, että pidän ihmistä pimeänä. Minusta se on realismia ja herkkävaistoisuutta, jota saisi olla maailmassa enemmänkin.
Miten monta herkkää yksilöä on henkisesti nitistetty, kun heiltä on vaadittu yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta, mukavuutta ja sopeutumista, vaikka heidän luonteensa olisi mieluummin introvertti ja sisäänpäinkääntynyt, mikä on yhtä hyvä ominaisuus ihmisessä kuin ulospäinsuuntautuvuus. Yhteiskunta arvostaa eniten ulospäinsuuntautuneisuutta, ja mukavuuskriteerit täyttyvät tästä näkökulmasta käsin. Mukavuus tarkoittaa siis oikeastaan ekstroverttia ihmistä, joka pohdiskelujen sijaan toimii. Esimerkiksi BB-Sauli on persoonaton tyyppi, joka ei ole sanonut ainoatakaan älyllisesti merkittävää virkettä koko talossaoloaikanaan. Hänen mukavuutensa perustuu jatkuvaan hymyilyyn.
Mukavuus ja ulospäinsuuntautuneisuus ei kuitenkaan välttämättä tuo ihmiselle lisäarvoa hänen kokonaiskehityksessään. Vähemmän mukava, ujompi ihminen voi olla monin verroin taitavampi yhteisöllisyydessä, mutta ei osaa tuoda itseään esille. Hän voisi olla monin verroin älykkäämpi ja hyödyllisempi yhteisölle, mutta yhteisö ei nosta häntä esille samoin kuin mukavaa mutta kenties tyhmempää ihmistä.
Olen huomannut niin monen mukavan ihmisen tekevän niin karmeita tekoja, että adjektiivi on menettänyt minulle perinteisen informaatioarvonsa.
Minusta siis mukavaa ihmistä ei taida ole olemassa. Se on mahdottomuus. Kukaan ei synny mukavaksi, vaan mukavuus on opittua käyttäytymisnormistoa, joka on havaittu itselle hyödylliseksi.
VastaaPoistaTämä päälleliimattu mukavuus ei siis uppoa minuun.
Se mitä sen sijaan on, on vain ystävällisiä tekoja, ystävällisiä hetkiä, samoin kuin on onnellisia hetkiä, ei onnellisia ihmisiä. Ja niitä tekevät ja kokevat kaikki ihmiset, aika ajoin, mutta kukaan ei elä aidosti jatkuvassa mukavuuden euforiassa.
Mukavuus ei ole luotettavaa, jos ihminen ei koskaan sano mistään asiasta poikkipuolista sanaa. Mukavan ihmisen ominaisuuksia ovat kohtuullisessa mittakaavassa rehellisyys, toisten huomioon ottaminen, ystävällisyys, huumorintaju ja järkevyys. Kaikki edellä kuvatut ominaisuudet, jotka ylittävät kohtuullisen, voivat vaikuttaa teennäisiltä (vaikka eivät sitä olisikaan). Toisaalta myös täysin yllättävistä ja ristiriitaisista ominaisuuksista muodostuva ihminen voi olla minusta mukava.
VastaaPoistaVaikka mukavuus on makuasia, yleinen suosio voi kääntyä itseään vastaan. Ihailu, miten joku voikin olla kaikkien mielestä niin mukava, voi kääntyä vastenmielisyydeksi, jos ihminen vaikuttaa olevansa suosiostaan hyvin tietoinen.
Oletko kokeillut suolakurkkuja korvissa?
VastaaPoistaTuo Akh ei ainakaan ole mukava tai äärimmäisen diplomaattinen ihminen.
VastaaPoistaNäin näkisin tämän asian ilman BB-kameraa....
Hmm, suolakurkku korvassa voisi kyllä karaista luonnetta.
VastaaPoistaCatulux, minun mittapuullani a-k.h kärtsyisine kommentteineen on oma itsensä ja siksi nuo kommentit ovat aitoja, mitä arvostan.
"Jumala meitä varjelkoon kilteiltä ihmisiltä".
VastaaPoistaJoku oli sanonut noin eräälle sukulaiselleni, ja hän ihmetteli sanontaa kovin. Hän oli nimittäin suurin kiltteyden puolustaja, vaikka olikin yksi ilkeimmistä ihmisistä joita olen koskaan tuntenut. Rauha hänen sielulleen.
Hänen mielestään piti ehdottomasti olla kiltti, siis ihmisten silmissä hyväkäytöksinen ja arvostettava. Luulen hänen tarkoittaneen kiltteydellä juuri kuvailemaasi kestohymymukavuutta.
Siis jos mukavuus on ystävällisyyttä, olen mukavuuden puolustaja. Jos mukavuus taas on miellyttämisen halua, olen ehdottomasti sitä vastaan. Joskus ystävällisyys valitettavasti otetaan miellyttämisen haluna ja päin vastoin.
Laura, juuri noin minäkin ajattelen, että mukavuus sinänsä ei ole luotettavaa, sillä koen sen päälleliimattuna ominaisuutena, jolla peitellään todellista minää.
VastaaPoistaIhmisen perustila on mielestäni tyyneys ja harmonia, jolloin ei tarvita maneereita, ei toisaalta irvistyksiä, ei toisaalta hymynvirneitä, vaan teko riittää, se kun tulee toisen lähelle vilpittömästi ja sanoo ja ottaa osaa. Ystävällisyys on siis mielestäni eri asia kuin mukavuus, joka voi olla vain mukautumista mukavan rooliin.
Se mitä tässä sohin, on kokonaisvaltainen kestomukavuus, ei siis ystävällisyys, joka on luonteenpiirre, kenties jo geeneissä ja äidinmaidossa imaistu. Mukavuuden näen siis opittuna käyttäytymisnormistona, jonka motiivi voi olla itsekäs.
Sari, on tietenkin niin, että vääriäkin tulkintoja toisen käyttäytymisestä tehdään.
Vielä yksi kommentti: minua suorastaan surettaa se, miten pinnallisesti ja huolimattomasti ihmiset lukevat näitä blogitekstejä.
VastaaPoistaNytkin tuntuu siltä, että kun pohdiskelen käsitettä "mukava ihminen", minun oletetaan tarkoittavan sitä, että ihmisen pitää olla olla ynseä, kurja, epäystävällinen, ilkeä tai että minulla on synkkä ihmiskäsitys.
Kaikki on oikeastaan jo sanottu, mutta toivoisi sitä luetun ajattelemista ja ymmärrystä harjoitettavan hieman intensiivisemmin. Ei taida kuitenkaan kannattaa täällä kirjoittaa muusta kuin päivänpolttavista susankurosista tai jokapäiväisestä tukanleikkuusta.
Iines
VastaaPoistaKadi on minunkin suosikkini BB:ssä.
Ilmeisen teeskentelemätön kuin vain noissa olosuhteissa voi olla.
Toki hänessä on draman tajua, mutta hän nauraa myös paljon, tulee suhteellisen hyvin toimeen muiden kanssa, on kaiken kaikkiaan valoisa, säteilevä persoona.
Saulin suosio minuakin hieman hämmästyttää, mutta kenties hänen faninsa ovat nuorempia kuin sinä ja minä.
Diplomaattien tulee kai olla työssään asiallisuuden lisäksi mahdollisimman ("mukavia"?)positiivisia maansa edustajia.
Kukaan tuskin odottaa Tv:n uutisankkuriden olevan mukavia. Vai odottaako?
No, onneksi lipeviä liehittelijöitä ei ole pakko sietää varsinkaan lähiystäväpiirissään, joten se ei mielestäni ole mikään suuri ongelma.
Olen aina ihmetellyt miten M.A.Numminen on kaveri melkain kaikkien julkkisten kanssa. Onko hän todella niin mukava ihminen, vai mikä selittää hänen suosionsa ihmisten parissa?
Voiko töykeys, äksyily, toisten huomioonottamattomuus ja ylimielisyys olla myös laskelmoituja, tiettyjä tarkoituksia varten omaksuttuja tapoja käyttäytyä?
Olkoon asia miten tahansa. Täällähän voi olla miten tahansa: yksi nurin, kaksi oikein tai päinvastoin.
VastaaPoistaLeonoora, ei minua niinkään huolestuta tai pohdituta se, että joku tietty henkilö vetäisi mukavan roolia tai että joku tuttuni olisi mukava. Eniten minua mietityttää se, että ihmiset hyväksyvät pureskelematta mukavuuden tavoiteltavaksi ominaisuudeksi, johon lapsiakin ohjataan. Itse ohjaan lapsia mieluummin kriittisyyteen kuin mukavuuteen. Toisten kanssa pitää tietenkin tulla toimeen, mutta ei alistuen tai teeskennellen, oman aitoutensa kustannuksella. Kaikki eivät todellakaan ole ekstrovertteja ja mukavia, eikä tarvitse olla.
VastaaPoistaMutta se siitä. Eletään ja annetaan mukavien ja vähemmän mukavien olla kuten tahtovat.
Siitä otannasta, mitä olen BB:tä toljottanut(klo kymmenen lähetykset ja satunnaiset viikonlopun 24/7-tsekkaukset poikaystävän luona) ja tarkkaillut asukkaita(ilmeet ja eleet ovat kieltämättä erittäin kiinnostavia ja paljastaviakin), minulla on ihan eri kuva Saulista kuin sinulla, Iines.
VastaaPoistaKirjoitat mukavuudesta ja lipomisesta ikäänkuin samana asiana ja pidät Saulia persoonattomana kestohymyilijänä. Minä näen ihan eri tavalla; minusta Sauli on kiltti ja ehkä aika epävarma, ainakin henkilö, joka pelkää riitoja ja erimielisyystilanteita, mutta hän on myös ollut herkkä havaitsemaan toisten masennushetkiä, stressiä, ahdistusta ja yksinäisyyttä.
Minusta Sauli on nimenomaan ystävällinen, koska haluaa aina jutella ja on valmis kuuntelemaan ja lohduttamaan muita. Lisäksi osoittaa kykyä sopeutua ja pitää yllä positiivista fiilistä, kun ei ole laukomassa jatkuvasti kaikkia vitutuksia, mitä mieleen tulee tai arvostelemassa toisia. Suljetussa tilassa tuollaiset sosiaaliset taidot ovat tarpeellisia, koska homma voisi kaatua päälle tai aiheuttaa asukkaille paljon pahaa mieltä ja vaikka minkälaisia ahdistavia tilanteita, jos kaikki käyttäytyisivät kuten esim. Martina, joka minusta näytti aiheuttavan muissa ahdistusta ja jopa pelkoa.
Tietysti kyse on viihdeohjelmasta, eikä tarkoituskaan ole hymistellä ja olla aina kaulakkain kaikkien kanssa, mutta yksikin riitahenki tai "totuuksien" laukoja voi saada muut vetäytymään ja masentumaan. Jos sitä ohjelmalta toivoo, niin sehän on sitten on ihan eri asia.Talossa kai käsittääkseni kuitenkin asetetaan paineita nimenomaan siitä, miten tulla toimeen toisten ihmisten kanssa suljetussa tilassa ja tehdä yhteistyötä.
Kun kirjoitit, että olet bongannut Saulin mulkoilevan synkästi kanssakilpailijoitaan välillä,niin minusta hän silloin näyttää mietteliäältä ja siltä, kuin tarkkailisi toisten ilmeitä, eleitä ja reaktioita. Eli näemme hänen käytöksensä ihan eri tavalla, mistähän se johtuu?!
Ei mukava ole minulle kirosana tai negatiivinen asia, minusta se on ystävällisyyttä, toisten huomioonottamista, kompromissikykyä, sopeutumista ja empaattisuutta, mutta ei tarkoita (minulle) lipomista tai persoonattomuutta.
Tiedän, etten itse ole erityisen "mukava" käytökseltäni, ainakaan aina tai tuttujen kanssa, eikä "likeable" olekaan niitä ominaisuuksia, joita ensisijaisesti pyrkisin itsessäni kehittämään. Tuntemattomille pyrin kanssakäymisessä olemaan lähtökohtaisesti mukava, eikä siinä ole mitään päälleliimattua, vaan pyrkimystä olla ystävällinen ja käyttäytyä kunnolla.
Jos Kadin ja Saulin älyllisiä sanomisia verrataan, niin minusta kumpikaan ei ole loistanut sillä saralla, mutta toinen on korvannut älyllisyyden ystävällisyydellä ja empaattisuudella ja toinen huumorilla ja huomiotaherättävällä olemuksellaan ja käytöksellään. Pidän kummastakin senverran, mitä nyt BB-asukeista voi pitää, voittajasuosikkeja molemmat :)
-minh-
Iines
VastaaPoistaEn ole katsonut Big Brotheria milloinkaan enkä tule koskaan katsomaankaan.
Sama pätee 'Kotikatuun' 'Salattuihin elä(i)miin' ym. roskaan.
Nappaan kyllä 'lennosta' joitain tietoja/kommentteja talon menosta netin kautta - nyt täältä sinun 'rysästäsi'.
*
Vinosti hymyillen luin juttusi, koska havaitsin, että ainakaan minun ei tarvitse 'hävetä' olevani mukava ihminen.
Voin vain kiittää sinua Iines.
Sinä pidät siis minunkaltaisestani ihmisestä ;)...vaikka olen minä ihan mukavakin - sillee omalla tavallani huumorintajuinen mutten kyllä mikään 'kestohymyautomaatti'.
Pahimmillani olen jopa aika perkeleen itsekäs!
Onnex mulla on kuitenkin omatunto...sitäpaitsi olen sisimmältäni hyvin herkkä ja osaan olla jopa hellä ja...eeeh - ennenkaikkea vaatimaton.
Siis vankkaa BB-kamaa.
*********
Sitten raaka paluu realiteetteihin. Varoitan jo etukäteen.
Puhuin tiistai-iltana puhelimen välityksellä kotokaupungissa Kotkassa asuvan veljeni Jarin kanssa - hän kun täytti vuosia.
En voinut olla kysymättä mainitun 'normaalin perheen' (kuten Jari sanoi) tragediasta.
Sisarensa tappanut nuori mies oli kuulemma aikoinaan joutunut mm. koulukiusauksen kohteeksi.
Karmeinta kohtalon ivaa lienee kuitenkin se, että lasten äiti on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja.
Hän oli kuulemma häipynyt heti tapauksen jälkeen tietymättömiin? - ilmeisesti kriisihoitoon tai toiselle paikkakunnalle.
Asia jäi hieman roikkumaan ilmaan.
Jari ei nimittäin halunnut/voinut täysin avoimesti puhua aiheesta puhelimessa, koska molemmat pojat (etenkin nuorempi 12v.) olivat kotona.
He ovat jotakuinkin samaa ikäluokkaa kuin tapetut tytöt.
Kävi mielessä jopa äidin itsemurha.
******
A-K.H:n kauhuksi lisään tähän loppuun teemaan sopivan 'rokkirunon'.
*
MAAILMA ON TYLY
(Kolmas nainen)
[säv. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama & Kallioniemi]
Se kusi pulpetille
teki mitä haluttiin
tappeli ja hävisi joutui arestiin
ryösti äidin käsilaukun hoiti meille tupakkaa
ja keskikaljat joi ja runkkas majassaan
Maailma on tyly
se ei jätä jämääkään
maailma on tyly
heikko joutuu kärsimään
Hienon tiirikan se teki sekä suunnitelman
ellei ovi aukee rikon ikkunan
se sai pohjakassan ja haavat rystysiin
ja nimen nimismiehen paperiin
Maailma on tyly
se ei jätä jämääkään
maailma on tyly
heikko joutuu kärsimään
maailma on tyly
säälimättä hassuttaa
maailma on tyly
eikä oota hitaampaa
Se keräs kiuaskivet reppuun
heitti repun selkään
souti selälle ja sukelsi
keräs kiuaskivet reppuun
heitti repun selkään
souti selälle ja sukelsi
Maailma on tyly
se ei jätä jämääkään
maailma on tyly
heikko joutuu kärsimään
tyly tyly tyly
säälimättä hassuttaa
maailma on tyly
eikä oota hitaampaa
Koulukiusaamisella selitetään jo niin monia asioita, ettei se oikein tunnu vakuuttavalta. Tiedän kyllä, että tuntuu kurjalle, kun suljetaan toveripiirin ulkopuolelle ja ynsitään. Nyt on muodikasta selittää psyykkisiä poikkeavuuksia koulukiusaamisella ja insestillä tai siihen viittaavalla. Mitähän seuraavaksi keksitään. Ranen rokkiruno ei kyllä herätä minussa myönteistä vastakaikua. Olen minä sillä tavalla omituinen, mutta se saattaa johtua koulukiusaamisesta. Jalkajousta en ole vielä hankkinut ja mömmöjen käyttö on hallinnassa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, milloin repeää. Rankka työpäivä ei ollut hullumpi elokuva ihan tavallisesta miehestä, jolla ei ollut rikollistaustaa. Liekö tullut jossain elämänsä vaiheessa kiusatuksi. Kyllä naisissa julmuutta riittää.
VastaaPoistaMinh, kai se elämän rikkaus tulee siitäkin, miten eri tavoin asiat ja toiset ihmiset koetaan. Minulla on lisäksi BB-Saulista kapeampi kuva kuin sinulla, sillä en ole katsonut muuta kuin kello kymmenen lähetyksiä, niitäkään en läheskään kaikkia.
VastaaPoistaJa minh, olen yllättänyt Saulin tuijottamasta hätkähdyttävän synkkä ilme kasvoilla, en mulkoilemasta. Tässä ilmeessä on ollut niin suuri ristiriita käytökseen, että se on pannut minut miettimään.
Olen aina tarkkaillut enemmän ihmisen oheisviestintää, kehon kieltä, kuin hänen käyttämiään sanoja tai valitsemiaan tekoja. Uskon sanattomiin viesteihin. Ongelma on vain siinä, että kukin tulkitsee kehon kieltä omasta viitekehyksestään käsin, joten mitään ei voi rankasti yleistää.
Kuitenkin kehon kielessä on joitain tunnusmerkkejä, jotka viestivät yleisiä ja kaikille yhtäläisiä tunnetiloja. Kulmien kurtistuksella on oma sanomansa, samoin suun puristumisella viivaksi, pään asennolla, käsien lukitsemisella vartaloa suojaamaan tai sormien hiplailulla jne. Katse voi ilmaista selkeää vihaa tai epäröintiä, iloa tai uteliaisuutta, luoksetuloa paljon enemmän kuin ilmeiden opitut maneerit, mm. hymy.
Sauli on siis kiistatta mukava ihminen, joka tulee kaikkien kanssa toimeen, kuuntelee heitä, hymyilee aina puhuessaan. Kysyisin vaan, että miksi hän hymyilee puhuessaan? Miksi hän asettaa sanansa valmiiseen tulkinnalliseen viiteympäristöön, kun ihmisen perustila ei ole hymyily, vaan ilmeiden rauhallinen vakaus? Monenko lihaksen käyttöä hymy vaatii? Toisin sanoen jokainen hymy lähtee aivoista, ei sydämestä. Hymy on siis tietoinen harkittu teko tai alitajuinen opittu käyttäytymismalli silloin, kun aivoilla on muu tehtävä, eli puheen tuotto, ajatusten järjestäminen ja ilmaiseminen, viestin perille saattaminen.
*
RR, minulla soivat aina hälytyskellot, kun joku sanoo, ettei hän katso tai lue koskaan roskaa. Oletko nyt aivan varma, ettet lue tai katso? Eikö pornokin ole roskaa? Pidä sekin mielessäsi, että moni maailmankirjallisuuden merkkiteos on ollut aluksi roskaa. Jokuset aikamme klassikoiksi nousseet rakkausrunot ovat myös joskus olleet kevyttä kauraa, sen ajan iskelmiä, joita sinä myös varmaan et kuuntele. Entä Kalevalan säkeet? Nehän on napattu suoraan laulavan rahvaan suusta?
Olen aina edustanut sitä linjaa, että roska on mielenkiintoista. Minä tahdon pöyhiä sitä, katsoa sen rakennetta ja miettiä, mikä siinä vetää. Eihän kansa voi olla väärässä? Norsunluutornissa on tietenkin viileää ja siistiä, kun kaikki on kontrolloitua ja valmiiksi paketissa, ja klassikot nimetty, siisteissä riveissä. Onhan se hienoa keskustella niistä.
Onko tämä nyt esimerkki mielistelystä, mutta hiton hyviä pointteja asiasta kirjoitatte: Iines, Minh, A-K, RR! :D
VastaaPoistaMilloin muuten kehuminen on mielistelyä?
Mitä tekomukava/aitomukava ihminen viimekädessä haluaa käyttäytymisellään viestittää?
Voiko liehittelyyn liittyä myös aitoa ihailua?
Eilen illalla seurasin Saulia tarkemmin, eikä ensivaikutelmani muuttunut, päinvastoin. Hän on vielä kuin eksyksissä oleva pikkuinen poika.
En tiedä, pitääkö tämä nykyisin enää niinkään paikkansa nykynuorten keskuudessa, mutta emmekö juuri ihastuessamme, rakastuessamme, me ihmiset tutustumisvaiheessa yritä tuoda itsestämme esiin vain parhaita puoliamme. Karmeat totuudet luonteestamme paljastuvat vasta myöhemmin. Ja vaikka viitteitä voi havaitakin, tunnemyrky sumentaa näkökyvyn.
Ai niin, Iines, joko liityit facebookiin. Nyt siellä olosta jo varoitellaan.
VastaaPoistaIines
VastaaPoistaKommentti 'meni pitkäksi', joten tein siitä päreen.
Leonoora, en liittynyt Facebookiin enkä liitykään - näin sen olen harkinnut. Ajattelen niin, että jos joku haluaa, minuun saa kyllä tarvittaessa live-yhteyden sähköpostini välityksellä.
VastaaPoistaRR, lukaisen kohta päreesi. Jos kirjoitit "roskasta", kiintoisaa, koska aihe pyörii omassakin mielessäni.
Tunnustan lukeneeni päreesi ensin "pinnallisesti ja huolimattomasti" ihmetellen, mitä pahaa mukavissa ihmisissä on. Sitten huomasin, että nykyisessä työyhteisössäni (ei opetusala) juuri ne "mukavimmat" ja aina-kaikille-kivat ihmiset ovatkin oikeastaan niitä salakavalimpia - valmiita tekemään kateudessaan ja vallanhalussaan ihan mitä tahansa.
VastaaPoistaMairea ulosanti tarkoittaa aika usein sitä, että ikävät asiat puhutaan selän takana.
Mukava saa huijattua monia puolelleen. Kun Mukava tekee pahaa, kukaan ei mielellään uskoisi sitä. Olen kokenut tämän viime päivinä henkilökohtaisesti...
Kuistille tuli illalla pieni hiiri. Pyysin lapsetkin katsomaan. Pieni siimahäntä katsoi meitä hyvin tarkkaan mustilla kiiltävillä silmillään. Vein sille hiirenloukun sijasta juustoa. Mietin äsken, että halusin ehkä palkita hiiren siitä, ettei se ole ihminen. Hampaillaan nakertava jyrsijä saa paljon pienempiä tuhoja aikaan kuin ilkeä ja kateellinen ihminen.
Luba, omat kokemukseni ovat - ikävä kyllä - enimmäkseen opetusalalta. Ennen kaikkea toimiessa jonkin yhteisön luottamustehtävissä saa tuta monenlaisia yllättäviä tapahtumia ja tutustua mukavana tunnetun ihmisen vähemmän mukavaan puoleen. Näistä voisi kirjoittaa tarinan poikineen.
VastaaPoistaYhden tapauksen voin kursorisesti mainita, koska olen ennenkin siihen viitannut. Oikein mukava ja lupsakka mies halusi viran vaimolleen. Koska vaimo oli tunnetusti mukava ja kaikkien suosiossa, kukaan ei lotkauttanut olkiaan, kun mukavalle vaimolle annettiin toimi tiskin alta. Vielä silloin kun mukavan miehen mukava vaimo halusi pikkuisen lisää valtaa eli laajennettua toimenkuvaa, ja mukava mies savusti mukavan vaimon parhaan ystävättären ulos toimestaan jota vaimo halusi, vielä silloin iso lauma mukavan vaimon ystäviä puolusti mukavaa vaimoa, vaikka hän ei ollutkaan kouluttautunut toimeensa kuten savustettu ystävätär. Miten tarina päättyi, se jääköön arvoitukseksi, mutta happy end se ei ollut kenenkään osalta.
Iinekseltä lainattua: "Kukaan ei synny mukavaksi, vaan mukavuus on opittua käyttäytymisnormistoa, joka on havaittu itselle hyödylliseksi."
VastaaPoistaOlen osittain samaa mieltä. Käytöstavat opitaan. Lisäksi tuo hyödyllisen käyttäytymisen kaava on hyvin tuttua mm. päihdehuollon asiakkaissa. Itse olen ehkä liiankin yliherkkä aistimaan lipevyyttä. Kaipa tuota piirrettä voisi joku kutsua kyynisyydeksi.
Mutta millainen ihminen on "oikeasti mukava"? Uskon nimittäin pystyväni erottelemaan lipevät ja oikeasti mukavat tyypit. Voisiko se liittyä jotenkin siihen, että oikeasti mukavalla ei ole mitään tavoiteltavaa kuin ehkä halu pitää yllä hyvää henkeä. Esim. BB-kisan mukavat tyypit kisaavat rahapalkinnosta, mikä on omiaan herättämään epäilyjä heidän mukavan ulkokuorensa vilpittömyydestä.
Tv, minäkin uskon, että ihmiset kyllä osaavat yleensä erottaa sydämestä tulevan luontaisen ystävällisyyden ja hymiöidyn mukavuuden.
VastaaPoistaMitä tulee BB-kisaan, niin täytyy tosiaan pitää mielessä, että kyse on isosta rahasummasta kilpailu. Yhtä paljon kyse on myös itsensä esittelystä julkisuudelle. Tilanne on niin makaaberi, että pystyykö kukaan olemaan siinä aidosti itsensä? Hämmästyttää se, miten kilpailijoita tulkitaan ikään kuin he käyttäytyisivät normaalisti tai itsellen tyypillisesti.
iines
VastaaPoistaJust tuota minäkin olen pohtinut, vaikken siis BB:tä seuraakaan.
Eräs pointti BB:ssä lienee "käsikirjoitus". Mistä me tiedämme mitä asukkaiden ja isonveljen kesken tapahtuu päiväkirjahuoneessa kun kamera on pois päältä. Millaisia käyttäytymisohjeita siellä annetaan talossa olijoille. Hehän eivät kai saa kertoa kaikkea talossa olostaan, sieltä poistumisen jälkeen.
VastaaPoistaNyt kyllä viimeksi heräsi Kadia kohtaan epäilys.
Onko hän tosiaan niin holtiton ja välinpitämätön viinankäytöstään. Vai oliko ainakin osa sekoilusta feikkiä? Ei kyllä hyvältä näyttänyt.
Toisaalta makaaberia, että ohjelma juottaa asukkaita niin usein.
Tuskin kaikki lapset ovat vielä nukkumassa tuohon aikaan. Millaisen kuvan BB antaa ylipäätään hauskanpidosta, jossa juopottelu ja alkoholi, sekä alapäänjutut on tärkeässä osassa.
Ja monet viikkotehtävät ovat aivan, sanonko mistä.
Lausuisivat runoja, tai kirjoittasivat, tai lukisivat edes yhden kirjan, josta keskustelisivat. No, henkinen kapasiteetti ei monellakaan taida riittää kiinnostaviin analyyseihin esim. kirjallisuudesta.
Hiihtäminen tosin oli ihan ok. Kunnonkohotusta ainaisen löhöilyn sijaan.
BB:iin valitut ovat koulutukseltaan korkeintaan ammattikorkeakoulutasoa, suurin osa ei sitäkään. Luulen, että koulutuksellisesti ryhmä ei edusta Suomea pienoiskoossa, koska korkeakoulutetut puuttuvat nyt kokonaan. Minusta olisi kiintoisaa nähdä heitäkin porukassa, vaikka eihän koulutus käytöstä tai yleensäkään ns. sivistystä takaa, mutta jäljen se kuitenkin ihmiseen jättää.
VastaaPoistaOhjelma ihannoi selvästi ryyppäämistä, ja antaa näin vääriä signaaleita lapsille. Tosiasiassahan ääliökännääjät ovat nuorten parissa vähenemään päin, ja uutena ilmiönä nuorten parissa ovat alkoholia vain vähän tai ei ollenkaan käyttämättömät.
Ohjelmasta näkyy selkeästi myös näiden nuorten avuttomuus ja laiskuus. Maataan päivät pitkät sohvalla, otetaan päiväunia, ei osata ryhtyä mihinkään, ellei joku komenna. Oma-aloitteisuus ja itsenäisyys puuttuvat.
Kielenkäyttö on myös hyvin erikoista, sillä tuollaista kiroilua en muista aikoihin kuulleeni, vaikka paljon olen kuullut. Jos jostain tulee rangaistus, sen pitäisi tulla tuosta köyhästä sanavarastosta.
No, nyt tuli itten toisen ikäpolven edustaja taloon, joten saa nähdä mitä se tuo mukanaan.
VastaaPoistaPojilla ainakin oli kaikilla kauluspaidat päällä :)
Kas, en huomannutkaan niitä kauluspaitoja. Enkä usko, että tämä Riitta kauluspaidoista edes välittää. :)
VastaaPoistaNiin saattaapi olla. No, aika näyttää kuinka lopulta käy.
VastaaPoista