Helsingin Sanomat on tänä syksynä ansioitunut demonstroivilla seksitutkimuksillaan I ja II.
Ykköstutkimuksessa kristalloitui se, että thaihierontapaikoissa miehille tarjottiin lähes sataprosenttisesti myös seksiä. Kakkostutkimuksen ydintä oli kaksi asiaa: se, että maksullinen seksipalvelu on nyt siirtynyt suurimmaksi osaksi internetiin ja se, että miehet eivät enää itse voi valita päiväpanoaan tai iltansa ilostuttajaa, vaan maksulliset naiset valitsevat päältä komeimmat uroot, ja rumemmat jäävät ilman kysynnän runsauden vuoksi.
Ilman jääneet tai vähän saaneet miehet purkautuvat nyt keskustelufoorumeilla. Se että pillua ei kotona tai muualla heru, nähdään feministien syyksi ja pidetään itsestään selvänä, että mies ei hallitse kiveksiään vaan kivekset ohjaavat miestä, joten pilluja olisi oltava vapaassa käytössä, myös liitossa olevilla miehillä. Pihtaajanaiset istuvat aarteen päällä ja kiusaavat miehiä avautumalla liian harvoin.
Seksi on positiivinen asia, siinä kuin nauru, syöminen, mikä tahansa taidenautinto, lämmin yhdessäolo jonkun ihanan kanssa. Paneminen on kuitenkin vain murto-osa yhdessäoloa ja henkistä yhteenkuuluvuutta. Jos mies ei osaa tulla naistaan lähelle ja arvostaa tätä ihmisenä, tasa-vertaisena kumppanina, ei ihme, että makuukamarissa tuulee jäätävästi tai oman naisen löytäminen ei yksinkertaisesti onnistu. Oma vika!
En muutenkaan ymmärrä tätä kiihkoa metsästää mielihyvää. Minusta seksi on ylimainostettu asia, jolla hekumoidaan turhaan. Yhdyntä on oikeasti lyhyt fyysinen purkaus, ja ilmeisesti juuri tämän lyhyyden vuoksi siitä yritetään saada kaikki irti. Ihmiselle ei riitä tavallinen orgasmi, vaan hekuman tuloa yritetään viivyttää, sen huippua pidentää jopa mekaanisin välinein ja mielikuvitusleikein, jotta euforista ekstaasissaoloa kestäisi kauemmin ja jotta se muistuttaisi hallusinatorista huumekokemusta?
(Maalaus Constantin Hansen)
Ykköstutkimuksessa kristalloitui se, että thaihierontapaikoissa miehille tarjottiin lähes sataprosenttisesti myös seksiä. Kakkostutkimuksen ydintä oli kaksi asiaa: se, että maksullinen seksipalvelu on nyt siirtynyt suurimmaksi osaksi internetiin ja se, että miehet eivät enää itse voi valita päiväpanoaan tai iltansa ilostuttajaa, vaan maksulliset naiset valitsevat päältä komeimmat uroot, ja rumemmat jäävät ilman kysynnän runsauden vuoksi.
Ilman jääneet tai vähän saaneet miehet purkautuvat nyt keskustelufoorumeilla. Se että pillua ei kotona tai muualla heru, nähdään feministien syyksi ja pidetään itsestään selvänä, että mies ei hallitse kiveksiään vaan kivekset ohjaavat miestä, joten pilluja olisi oltava vapaassa käytössä, myös liitossa olevilla miehillä. Pihtaajanaiset istuvat aarteen päällä ja kiusaavat miehiä avautumalla liian harvoin.
Seksi on positiivinen asia, siinä kuin nauru, syöminen, mikä tahansa taidenautinto, lämmin yhdessäolo jonkun ihanan kanssa. Paneminen on kuitenkin vain murto-osa yhdessäoloa ja henkistä yhteenkuuluvuutta. Jos mies ei osaa tulla naistaan lähelle ja arvostaa tätä ihmisenä, tasa-vertaisena kumppanina, ei ihme, että makuukamarissa tuulee jäätävästi tai oman naisen löytäminen ei yksinkertaisesti onnistu. Oma vika!
En muutenkaan ymmärrä tätä kiihkoa metsästää mielihyvää. Minusta seksi on ylimainostettu asia, jolla hekumoidaan turhaan. Yhdyntä on oikeasti lyhyt fyysinen purkaus, ja ilmeisesti juuri tämän lyhyyden vuoksi siitä yritetään saada kaikki irti. Ihmiselle ei riitä tavallinen orgasmi, vaan hekuman tuloa yritetään viivyttää, sen huippua pidentää jopa mekaanisin välinein ja mielikuvitusleikein, jotta euforista ekstaasissaoloa kestäisi kauemmin ja jotta se muistuttaisi hallusinatorista huumekokemusta?
(Maalaus Constantin Hansen)
Mukavaa lauantaita, Iines!
VastaaPoistaArvasinkin, että puutut aiheeseen, ja aioin kommentoida, mutta vastauksen lauseet venyivät niin, että laitoin tekstini omalle sivulleni.
Huhhuh, Leonoora! Miten minusta tuntuu, että kliimaksiin yltyvä päreesi on kieli poskessa laadittu? Se ei nyt uppoa minuun, koska en osaa moralisoida asioita.
VastaaPoistaKieli on tainnut olla keskellä suuta, vaikka en ole aivan varma, koskapa en vimmassani kiinnittänyt sen asentoon huomiota :)
VastaaPoistaIkävä kyllä, minä kyllä pystyn siihenkin. Moralisoimaan sormi pystyssä, ja hiven sitä ominaisuutta löytyy kyllä sinustakin aika ajoin.
No. Nyt olen taas pannut huorat ja heidän käyttäjänsä järjestykseen omalta osaltani!
Anteeksi nyt Leonoora, mutta sanon suoraan, ettei pidä paikkaansa: minä en ole moralisoinut koskaan, en yhdessäkään keskustelussa. En yksinkertaisesti osaa moralisoida, koska en usko mihinkään ylhäältäpäin tulevaan säätelyyn ja paheksuntaan, itsensä paremmaksi tekemiseen.
VastaaPoistaMoraali = yhteisössä vallitsevat eettiset käsitykset
moralismi = ankaraan tai ahtaaseen moraaliin perustuva elämänkatsomus, taipumus moralisointiin
Kun haluaa keskustella moraalin piiriin kuuluvista asioista, toisin sanoen ihmisten eettisistä valinnoista, ihmisten käyttäytymisestä, ei se ole moralismia, vaikka tietämättömät niin luulevat.
Moralismiin mennään vasta, kun tuomitaan jokin käyttäymispiirre esimerkiksi epäsiveelliseksi. Olen usein keskustellut huorista ja seksin myynnistä, mutta en ole koskaan tuominnut huoria epäsiveellisiksi, vaan korkeintaan miehet huorien hyväksikäyttäjiksi, koska he eivät koskaan toisi näitä perheensä pariin, kotiinsa päivällispöytään. Olen aina hakenut huoralle ihmisoikeutta, itsenäisyyttä naisena ja ihmisenä, tasavertaisuutta niitten miesten kanssa, jotka heitä käyttävät heidän luvallaan hyväksi.
Jokuset hätäiset lukijat ovat syyttäneet minua muutamaan otteeseen moralismista, koska ovat täyttäneet tekstini tyhjiä aukkoja omilla ennakkoluuloillaan. Minussa on nähty kukkahattutäti, joka ei ymmärrä naisen oikeutta vapaaseen rakkauteen ja joka ehkä on lievästi uskonnollinen ja ajattelee huoruuden olevan syntiä. Nämä lukijat kuuluvat siihen joukkoon, joka ei malta lukea vain kirjoitettuja lauseita, vaan jotka omassa uhossaan näkevät piruja siellä, missä niitä ei ole. Saavatpa sitten itse purkaa omia patoumiaan. Ei tahdota uskoa sitä, että joku sydämessään ymmärtää huoraa ja naista, mutta ei pidä kuitenkaan huoruutta vapaana valintana.
No täytyy myöntää, että todellakaan et tuomitse ketään jyrkästi poikki ja pinoon, mutta kyllä aiheet joita valitset ja joissakin ilmaisuissasi minä ainakin aistin rivien väleissä hieman karttakepin kopahduksia.
VastaaPoistaNo kenties se on vain omaa mielikuvitustani?
Tästä vielä:
VastaaPoistaIines
"Ei tahdota uskoa sitä, että joku sydämessään ymmärtää huoraa ja naista, mutta ei pidä kuitenkaan huoruutta vapaana valintana."
Sinä et siis pidä alavälin myymistä vapaana valintana?
Mutta monet kehuvat juuri harrastavansa myyntiä saadakseen opiskelurahaa, ja vähän kaunista mm. kotiin.
Tällaisissa tapauksissa juuri miehet ovat tietoisesti hyväksikäytettyjä.
Säälittää kyllä ne ymmärtämättömät, huijauksen kohteeksi joutuvat neitokaiset, joita parittajat kuskaavat ympäri maailmaa kiristäen, uhkaillen ja hakaten.
Miten suomalainen rehti mies voi tukea euroillaan tällaista toimintaa. Hyi helvete!
leonoora
VastaaPoistaKarttakeppi täällä Iineksessä kolahtaakin, muttei fundamentalismin hengessä vaan syvän närkästyksen rintaäänellä.
Hyvä niin. Mutta mä en silti vaan jotenkin jaksa enää tätä samaa...tai sitten mä vaan jaksan mutta eri tavalla - tätä samaa ;)
Sinä, arvoisa RR, olet aina ollut mestari täyttämään tyhjiä aukkoja omilla ennakkoluuloillasi.
VastaaPoistaSinun maailmankuvaasi sopii vain huoria tai pyhiäjohannia, ja minut sinä tahdot nähdä pyhänä johannana, koska uskallan puhua huoria käyttävistä miehistä oikeilla nimillä. Et näe välimuotoja naisissa, mutta se on sinun häpeäsi.
Et edes pysty sanomaan nytkään, mihin minun karttakeppini kolahtaa, mihin närkästykseni suuntautuu. Ai niin, pyhäjohannahan kitisee tulkintasi mukaan puutteessaan eikä hänen sanoistaa tarvitse siis välittää.
Leonoora, naisen päätyminen seksin myyjäksi ei mielestäni koskaan ole vapaan valinnan tulos.
VastaaPoistaOn monia seikkoja, jotka ohjaavat ihmistä elämänsä suuntaviivoissa ja valinnoissa.
Jos nainen "valitsee" maksullisen seksin myynnin, hän tietää tekevänsä itsellensä hallaa, ennemmin tai myöhemmin. Kyse on itsetuhoisesta käyttäytymisestä, joka voidaan selittää helpolla rahanansaitsemisella. Jokainen nainen tietää riskit ja vaarat, ja jos kuitenkin ajautuu elämään seksinsä kaupittelulla, kyseessä on uhanalaisen elämän valinta. Kyseessä on myös halveksitun elämän valinta, sillä huoran suurin halveksija on aina häntä käyttävä mies. Jokainen huoraa käyttävä mies häpeää tekoaan ja huoraa, ei kulje hänen kanssaan päivänvalossa, ei vie kotiinsa. Nainen joka valitsee tällaisen kohtelun ja suhtautumisen itseensä ihmisenä, ei ole terve itsetunnoltaan, vaan masokistinen luonne. Häntä ei pidä tuomita, vaan häntä tulisi rakastaa.
Ja vielä - jokin seikka naisen elämässä on jossain vaiheessa aiheuttanut itsetunnon laskun ja näin valinnut jo hänet alistuvaluonteiseksi, miehen käskyläiseksi, ja se jokin panee naisen "valitsemaan" seksin myynnin, vaikka tietää, mitä siitä seuraa.
IInes, Ei kai tuo ollut ainakaan syyttävästä sanankäytöstä kaukana.
VastaaPoistaOlen kyllästynyt ko. aiheeseen minäkin. Mutta siitä on hyvä jatkaa :D
Nilkka osuu omaan pilkkaan (olkoon noin, nurin päin kun kerran lähti menemmään)
Kauemmin ajatuksia vaihtaessamme luulen, että päätyisimme melko kivuttomaan kompromissiin kaikki tyynni. Tai ainakin ymmärryksemme toisiamme kohtaan tässä kysymyksessä lähenisivät.
Lainaanpa tähän vähän toisenlaista keskustelua, eikös ole somaa?
"Ettäkö minä olisin nyreä sinulle Floros?
Siinä tapauksessa pitää minun muuttuman daktyyliksi, runojalaksi, yhdeksi niistä joita sinä kidutat! Floros, minä onnittelen sinua seppeleestäsi!
Se istuu sinun päässäsi kuin kotleetti!
Pois närä, Floros:
sinun lahjoillasi voitettaisiin vaikka kympin juoksu!"
Nuinikkään on sepustanut Pollianos, jonka Pena Saarikoski on kääntänyt iloksemme.
Ehdit tuohon ennemmin. Edellinen oli tarkoitettu ennen tätä viimeistä kommenttiasi. Juu ymmärrän tuon näkemyksesi, ja halaisin, ja yrittäisin lohduttaa tällaisia surkeita nyyhkyttäviä olentoja jonakin toisena päivänä mutta tänään minä olen kylmä ja tunteeton. Myötätuntoa ei nyt heru minulta. Sen saa tällaisissa tapauksissa hoitaa ammatti-ihmiset.
VastaaPoistaiines, leonoora
VastaaPoistaleonoora kirjoitti
'Kauemmin ajatuksia vaihtaessamme luulen, että päätyisimme melko kivuttomaan kompromissiin kaikki tyynni.'
*
Pitänee paikkansa. En ole teidän kummankaan kanssa ratkaisevasti eri mieltä periaatteellisesti.
Nyt on kuitenkin muistettava, että monella miehellä tulee olemaan, on ja on ollut rakastajatar ja monella naisella rakastaja.
Se on saattanut aiheuttaa avioeron tai ei ole koskaan tullut julki tai sitten ulkopuolinen suhde on loppunut ja unohtunut.
Kerroit Iines itse 'Mies ja puu'- jutussasi esimerkin tällaisesta tilanteesta/tapauksesta.
Kyseessä oli 'opettajaneiti Tilhi' siinä naapurissasi, jota eräs naimisissa ollut mies kävi muka salaa tapaamassa.
Et kuitenkaan vaikuttanut närkästyvän moisesta käytöksestä.
Toki kyse ei varmaankaan ollut prostituutiosta vaan kahden ihmisen yksityisestä rakkaudesta, joten en esitä tätä minkäänlaisena vasta-argumenttina 'kolmen minuutin' juttuusi.
*
Olen kuitenkin itse joutunut - ei niin kauan sitten - ikävään välikäteen, kun hyvällä ystävälläni oli kausi, jolloin hän käytti 'seksi-palveluja' tai että hänellä oli ainakin irtosuhteita, joiden välilliseksi todistajaksi tahtomattani ajoittain jouduin hänen niistä minulle kertoessaan tai hänen jatkaessaan kapakasta matkaansa ko. naikkosen/sten luo muutama vuosi sitten.
Itse totesin kylmästi ravintolasta lähtiessämme, että kun minut mukaasi ihan välttämättä ja puoliväkisin vonkasit, niin saat nyt kyllä maksaa meikäläisen taksin takaisin himaan.
Tätä tapahtui muutaman kerran, kunnes ko. minua 15 vuotta nuoremman herran - joka muuten on erittäin kiva ja lähes kiltti ihminen mutta humalassa - ei aggressiivinen mutta kerta kaikkiaan rasittava - elämässä tapahtui radikaali mielenmuutos.
Dokaaminen väheni minimiin (seurasi monien kuukausien raittiita jaksoja) ja 'herra X' ryhtyi harjoittelemaan maratonia varten - onkin niitä tähän kesään mennessä jo muutaman juossutkin.
(Korostan, että kyseessä ei suinkaan ollut alkoholisti vaan tuurijuoppouteen taipuvainen ja varsin sosiaalinen kaveri - päinvastoin kuin minä, joka olen tottunut varsinkn vanhemmiten dokaamaan yksin kotona.)
En kuitenkaan halunnut enää tavata hänen vaimoaan ja perhettään, koska koin olevani kanssarikollinen, sillä tiesin totuuden, josta taas vaimo vain hyvin vähäisessä määrin oli tietoinen - koskien myös X:n aiempia työmatkoja ulkomaille.
Sauhuaminen kapakoissa ja viimein huorien? tai ainakin 'anteliaitten' naisten luona ei minun moraalikäsityksiini ilman kritiikkiä soveltunut vielä silloin avoliitossa eläneelle (sittemmin avioituneelle) perheelliselle miehelle.
*
En toki sylje lasiin itsekään, mutta kuten edellä vihjasin en myöskään ole ollut mikään kapakassa notkuja, joka jauhaa paskaa kännisten tyyppien kanssa paksun tupakansavun keskellä.
(Nykyäänhän ei tupakansavusta tarvitse ravintoloissa enää kärsiä, ja vaikken ole koskaan ihan täysi absolutisti röökaamisen suhteen ollutkaan, niin vanhemmiten juuri röökinhaju on alkanut yhä enemmän kuvottaa - ei niinkään sikarin tai piipun, joita olen aikoinaan poltellut.)
En ole etsinyt enää vuosiin yksityisiä kontakteja ja/tai ystäviä - en naisista enkä miehistä, ja muutaman vuoden takainen 'rampautumiseni' oli sitten viimeinen niitti erakoitumiseeni, varsinkin kun loppuun asti - kakesta huolimatta - melko tiivis ihmissuhteeni päättyi - sekä tahtoen että tahtomattani siihen, että ajauduin erilleen S:stä muuttaessani taas vaihteeksi Kotkasta Helsinkiin työn ja etenkin opiskelun perään päästyäni vatiotieteelliseen tiedekuntaan avoimen yliopiston opinnoilla.
Syy eroon menee minun piikkiini - ilman sen kummempia jossitteluja.
Kadun asiaa nykyään kovasti, mutta se näyttäisi olevan aivan liian myöhäistä.
*
Ystäväni X:n tilanne siis rauhoittui melkoisesti - perhesuhteet samoin, vaikken asiaa enää omakohtaisesti tunnekaan, koska en siis ole enää vuosiin heillä kyläillyt.
X:n kanssa olemme kyllä tavanneet vuosien mittaan jatkuvasti ja tapaamme yhä edelleen - ilman viinaa ja ilman X:llä alkoholin käyttöön aikoinaan liittynyttä 'sekoilua' eli lähinnä vieraita naisia.
*
En edellä kuvatussa tarkastellut tilannetta prostituoitujen itsensä kannalta mutta haluan muistuttaa, että on paljon seksisuhteita, jotka eivät välttämättä ole prostituutiota, vaikka mies 50-100 euroa (tämä on vain tekaistu esimerkki) aamulla lähtiessään naisensa pöydälle jättäisikin.
Ammattimainen paritus/prostituutio sen sijaan on aika lailla eri juttu.
Se on 'teollista', hyvin organisoitunutta liiketoimintaa, jota on syytä vastustaa, koska se alistaa ja sortaa juuri naisia.
Se, ovatko nämä naiset itse valinneet 'uransa', ja että ovatko he siis luonteeltaan jotenkin 'paheellisia', siihen en ota suoraa kantaa, joskaan en halua sellaiseen myöskään uskoa.
Mutta sen kyllä myönnän, että heihin suhtaudutaan yleisesti jopa halveksuen tai ainakin alentuen ja ylimielisesti - myös heitä käyttävien miesten taholta - vaikka toisenlaisiakin mielipiteitä kyllä kuulee.
*
Tulee kuitenkin mieleen eräs maailmahistorian kuuluisimpia esimerkkejä siitä, miten entinen sirkustaiteilija, kaunotar, näyttelijätär ja ilmeisesti myös prostituoitu (tosin näyttelijättäret luokiteltiin siihen aikaan prostituoituihin) päätyi lopulta Bysantin keisarin vaimoksi, ja hänestä tuli erittäin voimakastahtoinen, älykäs ja miehensä poliittisin päätöksiin menestyksekkäästi vaikuttanut henkilö (mm. Nika-kapinan kukistamisessa).
Samoin hän vaikutti miehensä kautta lainsäädännön uudistamiseen ja naisen aseman parantamiseen Konstantinopolissa sekä ylipäätään Bysantissa.
Kyseessä on tietenkin Justinianus I vaimo Theodora 500-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ja että kyseessä oli todistetusti ihan 'oikea' rakkausavioliitto.
*
Ehkä poikkesin nyt ajoittain aika kauas aiheesta, mutta näkökulmia on hyvä olla useita.
Vain yhdestä perspektiivistä eivät asioiden todellista luonnetta pysty hahmottamaan kuin reduktionistit, fundamentalistit ja uusliberaalit laissez-faire- eli täydellisen vapaan talouspolitiikan kannattajat.
Tällaisia ihmisiä tosin löytyy melko paljon maailmasta.
Olen kuitenkin julistanut heille yksityisen sodan!
Olen tehnyt omaa seksitutkimusta tuossa lähikadulla ja huomioinut, että prostituoidun ottaa yhä useammin kyytiinsä nuori, parikymppinen mies.
VastaaPoistaTää ihan näin mutu-pohjalta.
Mistä se kertoo? Ei täällä italianmaallakaan ole suinkaan enää tyttäret avainlukon takana vartioituna, vaan vapaata riistaa on diskot pullollaan. Luulen että asia onkin niin yksinkertainen että huimaa:
tarjonta luo kysyntää.
(Ja täällä katuvarsitarjontaakin on aamusta iltaan)
(Ja orjia kaikki)
(Mutta ketäs se kiinnostaa; nytkin korttelineuvosto yrittää koota ihmisiä kokoon, jotta saataisi "hienolta" seudulta prostituoidut pois. Pääasia on, ettei korttelin maine kärsi.)
Kommentit tuntuvat laajentavan keskustelun aihetta melkoisesti. Ymmärrän mitä Iines tarkoitat, kun sanot:
VastaaPoista"Jokuset hätäiset lukijat ovat syyttäneet minua muutamaan otteeseen moralismista, koska ovat täyttäneet tekstini tyhjiä aukkoja omilla ennakkoluuloillaan. Minussa on nähty kukkahattutäti, joka ei ymmärrä naisen oikeutta vapaaseen rakkauteen ja joka ehkä on lievästi uskonnollinen ja ajattelee huoruuden olevan syntiä. Nämä lukijat kuuluvat siihen joukkoon, joka ei malta lukea vain kirjoitettuja lauseita--"
On kuin seksikeskustelua ei voisi käydä ilman, että ainakin osa keskustelukumppaneista leimaa naisen (telaketjufeministiksi/kukkahattutädiksi/kevytkenkäiseksi hutsuksi tai vastaavasti miehen tekopyhäksi naisten mielistelijäksi/sovinistiksi. Luulen tämän johtuvan juuri siitä, että monet keskustelijoista haluavat yksinkertaistaa argumentaation lokeroimalla muiden esittämät ajatukset.
Vaikka olen juuri edellisessä kritisoinut yksinkertaistamista, näen silti monissa naisten asemaa sivuavissa argumenteissa ikivanhan vaimo/huora -asettelun. Tämäkin RR:n kommentti, jossa kirjoittaja poti huonoa omaatuntoa kaverinsa puolesta tämän lähtiessä vieraisiin. Ymmärrän vaivalloisen tunteen, mutta eikö ole hiukan pitkälle menevää olettaa näiden naisten olevan huoria?
Moraalikysymykset, jotka liittyvät salaisen rakastajan pitämiseen ja muuhun pettämiseen, ovat minusta vain osittain seksiin liittyviä.
Joskus tuntuu, kuin seksin puuttetta valittavat eivät puhuisi lainkaan samasta asiasta kuin siitä, mitä "seksi" minulle tarkoittaa. Minusta seksuaalisuus on paljon panemista moniulotteisempi asia. Seksuaalisuuteen liittyviä tarpeita ei voi tyydyttää panemalla ketä tahansa kolme minuuttia.
Olin laatimassa pitkää ja tarkkaa kommenttipuheenvuoroa Leonooralle ja RR:lle, mutta huomaan sen turhaksi puheenvuorosi jälkeen, Laura. Sanoit kaiken tarpeellisen. Hieno puheenvuoro!
VastaaPoistaEniten näissä maksuseksikeskusteluissa haittaakin uho, joka vie huomion pois asiasta. Tyhjät aukot täyttyvät humahdellen. Nainen joka arvostelee systeemiä, on ilman muuta närkästynyt karttakepinheiluttaja. Minua ei siis närkästytä koskaan mikään, en osaa asettaa itseäni kenenkään yläpuolelle, jota närkästys aina vaatii. Todella.
Minua vain surettaa ihmisten tyhmyys, kun ei nähdä maksullisessa naisessa muuta kuin vapaan valinnan tehnyt ihminen, jolla on oikeus. Ni-in. Onhan hakattu vaimokin tehnyt vapaan valinnan, ja moni vielä pysyy hakkaajansa rinnalla vapaasti valiten.
Ei nyt kiinnosta seksi pätkääkään, mutta täällähän pätkäistään asiasta suorastaan novelletteja.
VastaaPoistaa-k.h, minähän sanoin, että tuo kolmen minuutin juttu on yliarvostettu.
VastaaPoistaLaura, Iines
VastaaPoistaLaura kirjoitti
'Ymmärrän vaivalloisen tunteen, mutta eikö ole hiukan pitkälle menevää olettaa näiden naisten olevan huoria?'
Et näköjään kyennyt samaistumaan tilanteeseeni, joka tulee ilmi seuraavassa kappaleessa.
'En kuitenkaan halunnut enää tavata hänen vaimoaan ja perhettään, koska koin olevani kanssarikollinen, sillä tiesin totuuden, josta taas vaimo vain hyvin vähäisessä määrin oli tietoinen - koskien myös X:n aiempia työmatkoja ulkomaille.'
Pannaan tuo 'kanssarikollinen' lainausmerkkeihin, niin asenteeni ehkä hieman lievenee, mitä naisten muka minun väittämääni huoruuteen (mitä väitettä en esittänyt!) tulee.
Motiivini käyttää sanaa kanssarikollinen johtuu kuitenkin siitä, että minä en halunnut ryhtyä kenenkään uskottomuuden välikappaleeksi.
Arvostin ja arvostan edelleen ystäväni vaimoa ja perhettä sen verran paljon, että koin kyläillessäni peräti kiusalliseksi ne keskustelutilanteet, joissa X:n vaimo totesi sarkastisesti, ettei hän tiedä, missä X esim. (ryyppy-)reissuillaan oikein käy.
Tosin hänellä oli siitä selvä aavistus ja yksi faktakin X:ltä tunnustettuna, mutta minulle tällaiset 'kohtaukset' olivat liikaa, koska olisin voinut täräyttää ääneen, että sillä kadulla silloin ja silloin, toisella kertaa taas muualla jne.
X:n vaimo nimittäin kysyi minulta jotakuinkin suoraan, tiedänkö mitään näistä X:n menoista, koskapa hän tiesi sen, että minä olin joitain kertoja ollut tämän mukana näillä keikoilla - ja mikä pahinta: X oli käyttänyt minua alibinaan.
Valehtelin, etten tiedä, mutta en kuitenkaan vannonut, että X olisi ollut koko ajan minun luonani.
Joko nyt ymmärrät Laura, mikä minua tässä asiassa riipoo?
Vähemmästäkin vaivautuu!
Toistan, että minä en sanonut X:n käyvän huorissa; - käytin ko. sanan perässä kysymysmerkkiä ja esitin muita nimityksiä.
Ne naiset olivat siten pikemminkin rakastajattariksi luokiteltavia kuin prostituoituja.
Toisaalta mulle on ihan yks hailee, mitä naisia ne olivat...ei vois vähemmän kiinnostaa.
Esittämässäni asiayhteydessä on täysin turhaa saivartelua erotella heitä kunniallisiin tai 'kunniattomiin'.
Olennaista tässä tapauksessa on edelleen se, etten halunnut sotkeutua perheriitoihin, joista yhtä jouduin todistamaan, ja sekin oli mulle liikaa.
*
Suoraan sanottuna en ymmärrä, mikä on Iineksen tai sinun (Laura) fokuksesi tässä asiassa.
Ensin itketään prostituution kamaluudesta ja heti perään ollaan kuitenkin laajentamassa keskustelua seksistä rakkauden rajattomaan ryytimaahan ties miten pitkälle ja näsäviisastellaan, jos joku mies (nimenomaan!) tohtii vaivautua ystäväperheen riidoista - varsinkin, kun tietää niiden syyt, mutta joutuu valehtelemaan!
Ette osaa itsekään artikuloida, mitä oikein tarkoitatte ja haluatte seksistä puhuessanne.
Oman pohdintani olen viimeistään tässä kommentissa rajannut niin selkeästi, että luulisi jokaisen - jopa naisen ;) - ymmärtävän, miksi minä 'vaivauduin' oletetuista 'huorista'.
On nimittäin syytä huomata, että en ole puhunut nimenomaan seksistä (ja rakkaudesta) oikeastaan yhtään mitään, vaikka se tämän jutun 'päähenkilö' onkin.
Kyse on kuin onkin ollut lopulta moraalista.
Saako ihminen valehdella - ja jos saa niin missä tapauksissa ja millä perusteella?
(Lopuksi terveiset Immanuel Kantille Königsbergiin)
Saako ihminen valehdella pettävän ystävän vaimolle, joka kysyy: "Tiedätkö, onko mieheni pettänyt minua?"
VastaaPoistaJos minä olisin tuo vaimo, tahtoisin kuulla totuuden, koska valhe satuttaa vähintään yhtä paljon kuin kipeinkin totuus. Ja jos kysyn, luultavasti jo tiedänkin.
Tästä näkökulmasta vastaukseni on: ei pidä valehdella säästääkseen jotakuta järkytykseltä. Vain totuus lopulta tekee vapaaksi.
Iines
VastaaPoistaNiinpä. Minä valehtelin X:n vaimolle. En nyt ihan täysin mutta kuitenkin.
Sen vuoksi - omaatuntoa kolkutti - sanoinkin X:lle hiukan myöhemmin, etten halua kuulla enää sanaakaan hänen sauhuamisistaan, enkä halua olla missään tekemisissä niitten kanssa - en vaikka miten viinaa ilmaiseksi tarjottaisiin, jotta suostuisin alibiksi.
Ja siihen se 'kierre' minun osaltani sitten loppui - ja taisi ainakin melkein loppua myös X:n osalta.
Silti ystävyytemme jatkui ja jatkuu edelleen.
Sen verran kuitenkin tiedän (ja loput arvaan), että X vetää (ja on etenkin duunissaan väistämättä joutunut vetämään) roolia, joka on tainnut lopulta näitten vuosien mittaan muuttua hänelle lähes ylivoimaiseksi taakaksi.
Miten paljon tämä 'burn out' sitten liittyy uskottomuuteen, sitä minä en siis todellakaan tiedä, koska sanouduin totaalisti irti niistä asioista noin 4 vuotta sitten, eli emme edes vihjaillen puhu naisjutuista, vaikka perheestä ja vaimosta on kyllä keskusteltu.
Ehkäpä olen ollut liian tiukkapipoinen, koska myös X tarvitsee 'terapeuttisen' henkireiän omille paineilleen ja ahdistuksilleen (hän nimittäin on ajoittain ollut sitä minulle) - eikä sellaisia luottoystäviä kukaan saa elämänsä aikana kovin montaa - hyvä jos yhden tai kaksi.
Puolisot kumma kyllä harvoin 'soveltuvat' luottoystävän rooliin, mutta jos soveltuvat, niin se parisuhde on yleensä aika hyvällä tolalla.
Vanha 'viisaus' kuitenkin opettaa meille seuraavaa.
'Monista 'läheltä piti'-tilanteista huolimatta emme sitten koskaan päätyneet sänkyyn, koska siinä olisi vain hyvä ystävyys mennyt pilalle.'
Kyseistä ongelmaa ei prostituoitujen kanssa synny. Ei tarvitse eikä edes saa rakastua/rakastaa.
Ja tätähän (rakkaudettomuutta) sinä Iines niin kovasti kritisoit.
'Ongelmaa' voidaan kuitenkin lähestyä myös tuon kirjaamani sanonnan puitteissa. Eikö vain?
VastaaPoistaKyseistä ongelmaa ei prostituoitujen kanssa synny. Ei tarvitse eikä edes saa rakastua/rakastaa.
Ja tätähän (rakkaudettomuutta) sinä Iines niin kovasti kritisoit..
Niin kritisoin, koska tuon rakkaudettomuuden hinnan maksaa heikompi osapuoli, eli maksullinen nainen. Mies pääsee muutamalla kympillä, kun naisen koko elämä on panoksena. Niin kauan kun seksipalveluja ei voi kirjoittaa Curriculum Vitaehen, on nainen tosiasiallinen maksaja. Viittaan myös lausuntooni huorasta miehen päivällispöydässä.
Kuka tässä siis oikeastaan on maksullisen naisen puolella? Ne sosiaalitädit, jotka ovat hänen täyttä ihmisyyttään ja tasa-arvoaan vastaan, tahtovat hänelle suojaisia paikkoja harjoittaa seksipalvelua. Näin tuetaan sitä, että rasittavilla aviomiehillä on turvallinen paikka purkautua ilman rakastumisen pelkoa, ja perheet voivat säilyä ehjinä, vaikka vaimolla olisi päänsärkyä joka ilta. Huoralaitos tukee porvarillista yhteiskuntaa.
RR,
VastaaPoistaSanoin nimenomaan, että ymmärrän vaivautuneisuutesi. Vastauskommentissa kertomassasi tilanteessa olisin tehnyt samoin. Vaikka olen Iineksen kanssa samaa mieltä siitä, ettei pidä valehdella, velvollisuus antaa totuudenmukainen vastaus vaimon kysymykseen koskee minusta ennen muuta miestä. Miehen ystävältä on melkein jopa kohtuutonta (vaikka ymmärretävää) pyytää vastausta.
Näissä toisten ihmisten pettämiskuvioissa osapuolten ystävät ovat vaikeassa tilanteessa. Jos kertoo totuuden kysyjälle, tulee lähes vääjäämättä "ammutuksi viestituojana", usein molemmista suunnista. Ystävä ei ole syyllinen pettämiseen, eikä mielestäni myöskään velvollinen osallistumaan tilanteen selvittämiseen muuten kuin tukemalla ystäväänsä, läheisten ystävien tapauksessa kertomalla mielipiteensä silloinkin, kun se ei ole sellainen, jonka toinen haluaisi kuulla.
Minua ärsytti tämä osa edellisestä kommentistasi:
"Sauhuaminen kapakoissa ja viimein huorien? tai ainakin 'anteliaitten' naisten luona ei minun moraalikäsityksiini ilman kritiikkiä soveltunut vielä silloin avoliitossa eläneelle (sittemmin avioituneelle) perheelliselle miehelle."
Kommentin ydin on minusta hyväksyttävä, mutta en tajua tätä "huora tai muuten vain antelias nainen" -viittausta.
Laura
VastaaPoista'Kommentin ydin on minusta hyväksyttävä, mutta en tajua tätä "huora tai muuten vain antelias nainen" -viittausta.'
Unohdit jälleen (aktiivisesti?), että käytin huora-sanan perässä kysymysmerkkiä.
Mutta jos pelkästään nämä ilmaisut tekevät minusta sinun silmissäsi sovinistin, niin antaa olla. Minä olen sitten sovinisti. Ihan 'kiltisti' ja vastaan panematta.
Saatpa taas naisena aiheen pottuilla miehille...
Ole hyvä.
velvollisuus antaa totuudenmukainen vastaus vaimon kysymykseen koskee minusta ennen muuta miestä. Miehen ystävältä on melkein jopa kohtuutonta (vaikka ymmärretävää) pyytää vastausta.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että pyyntö on kohtuuton, mutta se esitettiin ja otin siihen kantaa. Vaimon täytyi olla aika epätoivoinen, kun hän vasiten yritti särkeä miesten välisen luottamuksen.
Ymmärrän senkin, että ystävän puolesta voidaan valehdella, sillä sehän on juuri ystävyyden mitta - uskollisuus kaikessa. En siis ottanut kantaa tapauskohtaisesti, vaan yleisesti.
Iines
VastaaPoista'Huoralaitos tukee porvarillista yhteiskuntaa.'
No on se tukenut reaalisosialismiakin.
Totaaliset kiellot ja äärimmäisen tiukka yhteisöllinen paternalismi on lopulta aina osoittautunut virheeksi, koska niiden kiertämisestä tulee ennenpitkää laista huolimatta vallitseva käytäntö (esim. kieltolaki).
Toisaalta tiettyjä kieltoja (esim. älä tapa) tarvitaan välttämättä.
Oleellista on kuitenkin tiedostaa se, mitä järkeä on säätää laki, jota ei kyetä valvomaan?
Luulen, että sekä seksipalvelujen myymisen että ostamisen kriminalisointi olisi juuri sellainen laki - 'korkean moraalin'(?) ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden osoitus/vaatimus vailla vaikutusta.
Tai sitten alkaa suomalaisten miesten Viron ja Venäjän matkailu lisääntyä kiivaasti.
Kieltolaki ei muuta ihmisen tarvehierarkiaa eikä edes tarpeen tyydytyksen muotoja juuri miksikään.
Muutoksen täytyy - jos se ylipäätään on mahdollista - tapahtua jossain hyvin syvällä haluamisen, tuntemisen ja itseymmärryksen rakenteissa.
Kant vakuutti, että pikemminkin autonominen järki kuin (moraali-)tunne auttaa ihmistä oikean ja väärän tajuamisessa (eli että johdonmukainen rationaalisuus 'pakottaa' ihmisen 'spontaanisti' ehdottoman käskyn noudattamiseen), mutta eiköhän sen vaikutus jääne lopulta uskon asiaksi..?
RR, en ole koskaan kannattanut seksin myynnin kriminalisointia. En yleensäkään ole kieltojen tai sanktioiden kannalla. Sanon nyt hyvin selkeästi: Minä vastustan seksin myynnin kriminalisointia niin kuin olen aina vastustanut.
VastaaPoistaMinä en tiedä, mitä pitää tehdä, jotta huora voisi kirjoittaa ansioluetteloonsa palvelunsa keston ja suositukset. Enkä tiedä, miten huora saisi ansaitsemansa arvonnousun ihmisenä.
Ajattelen kuitenkin, että rakkaudessa ja seksissä ei pidä käyttää rahaa. Ehkä se sitten menee niin, että haluan rakkauden ja seksin olevan täysin vapaata kaikesta vallasta, kaikesta ylhäältäpäin tulevasta säätelystä.
Minusta ihmisten yleensäkin pitäisi rakastella ja jopa paneskella enemmän. Aviomiehet ja ylipäänsä kaikki miehet voisivat tulla kylään meidän yksinäistenkin naisten luokse vaimojen pillastumatta. Kaikki olisivat tyytyväisiä eikä puutteessa olevia olisi. Minusta elinikäinen omistusoikeus muutenkin johonkuhun sietää kyseenalaistaa, ja asialle tulee tehdä jotain. Niin paljon rakkautta jää maailmassa käyttämättä, kun kysyntä ja tarve eivät kohtaa luonnollisella tavalla.
Iines
VastaaPoistaRR kirjoitti
'X:n vaimo nimittäin kysyi minulta jotakuinkin suoraan,...'
Lievennän tuota ilmaisua, jota en alunperin aikonut kirjoittaa tuohon muotoon, mutta se nyt jäi siihen.
X:n vaimo ei nimittäin kysynyt minulta kirjaimellisesti suoraan ko. asiaa, mutta ei ollut todellakaan vaikeaa ymmärtää, mitä hän itse asiassa rivien välistä halusi kysyä ja tietää.
Mutta sekin oli minun kannaltani erittäin ikävä tilanne.
Iines
VastaaPoista'Minusta ihmisten yleensäkin pitäisi rakastella ja jopa paneskella enemmän. Aviomiehet ja ylipäänsä kaikki miehet voisivat tulla kylään meidän yksinäistenkin naisten luokse vaimojen pillastumatta. Kaikki olisivat tyytyväisiä eikä puutteessa olevia olisi.'
No voi ei! Yllytätkö sinä avioliitossa eläviä miehiä aviorikokseen?
Kerropa tämä mielipiteesi jollekin kolmen lapsen äidille, joka on onnistunut elämään suhteellisen tasapa(i)noista elämää aviopuolisonsa kanssa.
Vaarallista tekstiä. Ja 'kiehtovaa'.
Kalan toivotaan liikkuvan ja käyvän joskus jopa pyydykseen (rysään) ;)
Meni sanattomaksi nyt kerrassaan hän (minä).
En yllytä, vaan maalailin siinä toisenlaista yhteiskuntamallia, sitä, jossa rakkaudesta ei tarvitse maksaa. Ainoa keino mielestäni on siis vapauttaa rakkaus kahleistaan. Kukaan ei omistaisi ketään.
VastaaPoistaTätä tarkoitin sillä, että huoralaitos ylläpitää porvarillista yhteiskuntaa. Se tukee markkinataloutta, vaikka markkinatalous ei tue sitä. Se tukee perinteistä perhemallia, jossa aviomies voi käydä "luvallisella" panolla avioliiton särkymättä.
Iines
VastaaPoista'Se tukee perinteistä perhemallia, jossa aviomies voi käydä "luvallisella" panolla avioliiton särkymättä.'
Hehheh! Mistä sinä löydät siinä määrin mustasukkaisuudentunteista vapautuneita ihmisiä, että he pystyvät vaihtamaan seksipartneria tuosta vaan ja elämään silti niin sanotussa avioliitossa yhden ihmisen kanssa - avoimesti, ilman valheita.
Edes Sartren ja Beauvoirin suhde ei ollut vapaa mustasukkaisuudesta ja valheista (alunperin he vannoivat rehellisyyttä ja vapautta toisilleen), vaikka juuri heidän 'liittonsa' näyttäisi olevan sinulla mielessä edellistä kirjoittaessasi.
Tästä seuraa päätelmä: sidos, joka syntyy miehen ja naisen (miksei myös kahden homoseksuaalin) välisestä rakkaussuhteesta - ei siis 'pelkästä' ystävyydestä tai satunnaisesta, kiimassa 'köyritystä' pikapanosta - pysyy lujana itsekkään mustasukkaisuuden voimasta.
Toki mustasukkaisuus voi muuttua psyykkisen sairauden kaltaiseksi, pakonomaiseksi reaktioksi (se on itse asiassa eräs paranoian muoto), mutta perimmältään näen tässä aivan 'normaalin' biologispohjaisen reaktiotavan parisuhteen lujittamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Näin ollen vapaa seksi ja rakkaus sitoutumisena toiseen eivät sopisi yhteen.
Seksi on viettiä eli 'raakaa' himoa (nautinnon halua) vailla tarvetta yksilölliseen sitoutumiseen, rakkaus on tunnetta eli hellyyttä, kiintymystä ja uskollisuutta - jos nyt saan taas hieman kärjistää asiaa.
Eikä näitä kahta voi kovin helpolla loppuiäkseen yhteen 'naittaa'.
Mustasukkaisuus on siis se 'liima', joka sitoo seksin ja rakkauden kiinni toisiinsa - ainakin silloin, kun toisen osapuolen on syytä pelätä tulevansa petetyksi.
Tässä kohtaa tulee mielenkiintoisella tavalla 'kehiin' kysymys rakkauden ja vallankäytön yhteenkietoutumisesta, mutta en puutu siihen problematiikkaan nyt.
RR,
VastaaPoistaHöpsis. Enhän minä pottuile miehille. En vain ymmärrä, miksi baarista miehen kanssa lähtevä nainen on huora? kysymysmerkillä tai ilman. Enkä muuten sanonut sinua sovinistiksi.
Iines,
"Minusta ihmisten yleensäkin pitäisi rakastella ja jopa paneskella enemmän. Aviomiehet ja ylipäänsä kaikki miehet voisivat tulla kylään meidän yksinäistenkin naisten luokse vaimojen pillastumatta."
Hahahhaaa! Voi mitä juttua!
Otsikko on väärin kirjoitettu. Oikea äidinkielen opettaja ei tee tuollaista virhettä.
VastaaPoistaAnonyymi, kyllä tekee. En tarkoittanut otsikoksi tätä:
VastaaPoistaKesto kolme minuuttia
vaan tämän:
Kesto 3 min
Jälkimmäinen otsikko satirisoi samalla nykyään käytettävää koodikieltä, joka vilisee numeroita ja lyhenteitä. Lyhenne kuvastaa lisäksi hyvin jutussa tarkoitetun asian keston lyhyyttä. Otsikko on siis harkittu.
RR, uskon kyllä että mustasukkaisuus liittyy automaattisesti rakkauteen, eihän muuten voi olla. Tuo lausahdukseni aviomiehen lainaamisesta huorille/yksinäisille naisille oli tietenkin satiirista iloittelua, erään ajatuskuvion viemistä loppuun asti, jonkinlaisen paratiisin esiin taikomista. Esitin sen kuitenkin vakavissani lukijan harkittavaksi, ja itsekin melko mustasukkaisena ihmisenä olisin valmis koettamaan kehittää itseäni suuntaan, jossa en omistaisi ketään vain itselleni, vaan voisin iloita siitä, että rakkaus jakautuisi tasaisemmin, sitä riittäisi kaikille tarvitseville, vaikka yksinäiselle ystävättärellenikin. Nythän rakkaus on kiintiöity liittoihin ja sen yli poukahteleva rakkaus nimetään himon tyydyttämiseksi.
VastaaPoistaEn allekirjoita kuitenkaan sitä, että miehen ja naisen välinen sidos pysyy kasassa mustasukkaisuuden voimasta. Uskon pikemmin kiintymyksen voimaan, hellyyden ja lähelläolon tarpeeseen, ja siihen että seksin saanti on turvattua ja tuttua.
En oikein tiedä, mitä ajattelen lausahduksestasi, että seksi olisi raakaa himoa, nautinnonhalua vailla tunnetta yksilölliseen sitoutumiseen. Minulle tuo on kukkua, sillä jos kohtaisin seksuaalisesti äärimmäisen kiihottavan ihmisen, haluaisin mitä pikimmin sitoutua häneen pysyvästi, uskon näin. On myös niin, että mitä syvemmin tunnen, sen enemmän siinä on seksuaalista halua mukana. Ja kyllä siinä tulevat mukaan myös hellyys ja lämpö, halu antaa ja olla toiselle hyvä kaikin tavoin. Se on siis henkistä laatua yhtä lailla.
On mahdollista, että tässä on sukupuolten vällnen kuilu, ja että edustan tässä naisen tapaa kokea seksi. Nyt voi joku nainen (tyttö) älähtää, että pystyy pelkästään himoitsemaan haluamatta mitään muuta. Ok, uskon sen ja suon sen muille jotka harrastavat irtoseksiä, mutta minä en siihen pysty. Minulla on himossakin heti mukana ajatus pidemmästä kestosta kuin kolmen minuutin ja yhden kerran pano. Se ei tyydytä minua, vaan jään tyhjäksi ja pettyneeksi, vaikka orgasmi olisi taivaallinen - luulen, en tiedä koska en harrasta kertapanoja. Sitoutumishalu tulee siis välittömästi tähän kuvioon.
Iines kirjoitti mm.
VastaaPoista'En allekirjoita kuitenkaan sitä, että miehen ja naisen välinen sidos pysyy kasassa mustasukkaisuuden voimasta. Uskon pikemmin kiintymyksen voimaan, hellyyden ja lähelläolon tarpeeseen, ja siihen että seksin saanti on turvattua ja tuttua.'
RR
Okei. Jätin tahallani pois tämän puolen asiasta - ihan vain sinua varten ;).
Itse ajattelen seksin ja rakkauden välisen sidoksen aika lailla samoin kuin sinäkin - tai ainakin haluan ajatella.
Olen kuitenkin vakuuttunut - ehkä tätä voi sitten pitää miehen näkökulmana - seksuaalisuuden olevan niin dominoiva piirre ihmisessä, että ainakaan miehen on 'tilaisuuden tullen' hyvin vaikea hillitä itseään näissä asioissa.
Eikä siinä suinkaan rakkaus käy ensimmäisenä mielessä (ihastus on vielä kaukana rakkaudesta) vaan ihan vain fyysinen akti, joka tähtää miehellä pakonomaisesti ejakulaatioon.
Biologiaansa ei pääse pakoon kovin helpolla...
Ongelmallisemmaksi tilanne muodostuu, jos/kun haluaa kumppaniltaan, jota syvästi rakastaa, hieman vapaampaa suhtautumista seksikäyttäytymisessä.
Jos tämä loukkaantuu ja tulkitsee moisen vonkaamisen irstaaksi, niin kyllä siinä mies on hieman neuvoton, vaikka haluaisikin seksiä juuri ja vain kumppaniltaan muttei saa tältä tarpeeksi 'kipinää'.
*
Jaa - a. Porno-Rane on taas kirjoittanut kuin seksuaaliterapeutti ikään, vaikkei voikaan mennä kehuskelemaan seksikokemustensa määrällä tai seksuaalisella tykövedollaan, mutta onko hän turhan vaatimaton vai realisti - kuka tietää?
Yhdessä asiassa kuitenkin kehun itseäni ja se on seksuaalisuuden, sukupuolisuuden ja rakkauden intensiivinen pohdinta.
Olen vuosikausia suorastaan itseni riivaamiseen asti yrittänyt päästä selville omien kokemusteni ja itseymmärrykseni avulla siitä, miten mies ja nainen mieltävät seksuaalisuuden ja rakkauden -niiden yhteyden ja erillisyyden.
Yritys on tietysti jopa hieman naurettava, koska nämä asiat pitää ja voi vain elää. Niiden rationaalinen ymmärtäminen ikäänkuin 'sisältäpäin' päätyy aina kielen vajavuuteen tunteen ja kokemuksen kuvaamisessa.
Joka tapauksessa eroja miehen ja naisen välillä po. sidoksen ymmärtämisen ja tulkinnan suhteen lienee enemmän kuin yhtäläisyyksiä - sittenkin.
*
Mitä taas tulee pornosivustojen koluamiseen, niin olen ihan definitiivisesti tullut siihen tulokseen, että mitä enemmän niitä joskus kelailen sitä 'tyhmemmäksi ja tyhjemmäksi' mieleni koen.
Tämä tila olisi tavallaan ihanteellinen, jos siihen liittyisi onnellisuuden tunne, mutta kun ei liity. Onni tulee totta kai muualta kuin pornosta. Mutta 'kätevänä' stimulanssina se toimii erinomaisesti ;)
Toisaalta - sekä periaatteessa että käytännössä - jokainen nainen on miehelle ensi silmäyksellä eräänlainen 'porno-objekti', jonka hän riisuu katseellaan kolmessa sekunnissa.
Naiset kyllä vaistoavat tämän, koska he sitä myös itse haluavat - siis olla haluttavia, ja luulenpa, että monet naiset katselevat miehiä aika lailla samalla 'silmällä' kuin miehet naisia.
Naisten ei vain psykososiaalis-biologista kehitystehtäväänsä (mikä hieno? termi Havighurstilta) toteuttaakseen sovi liian aktiivisesti lähestyä miehiä 'iskumielessä', koska se ei ole (ainakaan ollut) naisen vaan miehen rooli/tehtävä pariutumisen ja lisääntymisen prosessissa.
No - ajat ovat muuttuneet, ja vapautuneitten naisten on nykyään lupa käydä avoimesti miesten 'kimppuun' siinä missä mies naisten.
Luoja varjele sellaisilta 'syöjättäriltä'!
*
Mutta oliko jo Kleopatra syöjätär? Hänhän salakuljetutti - kun ei muuten olisi päässyt 'neuvottelemaan' - itsensä maton sisällä Caesarin huoneistoon tämän tultua sovittelemaan Egyptin sisällissotaa ja naks! - Caesarilta meni pasmat sekaisin. Hän rakastui Kleopatraan ja jäi Egyptiin lähes vuodeksi.
'Vaikka Caesarin vastustajia oli vielä Afrikassa, lähti Caesar Kleopatran kanssa pitkälle risteilylle Niilin yläjuoksulle.[23] Ilmeisesti tällöin Caesar myös kirjoitti suuren osan kirjastaan kansalaissodasta, joka päättyy Aleksandrian levottomuuksiin. Cicero kertoo, että Roomassa ihmeteltiin, kun Caesarista ei kuultu mitään pitkään aikaan'
(wikipedia).
*
Joka tapauksessa ainakin 'miessikojen' maailmassa priorisoidaan asiat niin, että seksi tulee aina ensin ja rakkaus sen jälkeen - jos tulee.
Mutta näin priorisoivat myös nuo emansipoituneet 'syöjättäret' nykymaailmassa...o tempora o mores!
Oletko sinä Iines 'Syöjätär'? Ainakin sinä olet Rysä
(Tein tästä myös päreen)
Minusta nainen mieltää seksuaalisuuden rakkauteen kuuluvaksi, ainakin minä miellän, enkä usko, että se on kasvatus- tai kulttuurisidonnaista. Uskon että se on biologista. Se ei sulje pois sitä, etteikö nainen voisi tuntea raakaa himoa vierasta miestä kohtaan, koska naisilla on mielestäni taipumus fantasioida miehiä enemmän. Väitän, että harvempi toteuttaa fantasioitaan, ei edes halua, sillä fantasioiden voima on kuvittelussa, toteutus ei vastaisi koskaan kuvitelmaa, ja nainen tietää sen.
VastaaPoistaOlen varmaan myöhään kypsyvää sorttia, sillä olen vasta viime vuosina alkanut ihmetellä sitä, että mies on biologisesti niin erilainen tässä asiassa. Ajattelen niin, että mies ei tosiaan voi nopeasti syttyvälle sukuvietilleen mitään, ja se surettaa minua, koska se merkitsee naisen unelmieni särkymistä. Minusta tuntuu kauhealta ajatus, että minun mieheni (jos minulla olisi sellainen) voisi samaan aikaan himoita voimakkaasti muita naisia kuin minua. Jotenkin se loukkkaa minua, vaikka ymmärrän, ettei mies tarkoita sillä pahaa eikä toisaalta voi asialle mitään.
Olen ollut kauhean romanttinen näin myöhäiseen ikään, kun olen arvellut, että mies voisi haluta vain minua tai siis vain yhtä naista. Ei se niin mene. Se on äärimmäisen murheellista, kaikki on tätä ajattelua vasten aika mitätöntä ja suurta rakkautta ei taida olla olemassa. Ihan kuin oikeastaan olisi sama, kuka siinä vuoteessa nukkuu, kunhan joku on.
Ja jos seksuaalisuus tosiaan on miehessä niin dominoiva piirre kuin sanot, niin yhteiskuntahan on väärin rakennettu, kun se kahlitsee miehen seksuaalisen vapauden harjoittamista. Miten tämä on mahdollista, kun mies kerran yhteiskuntasysteemit on muovannut?
Iines
VastaaPoista'Ja jos seksuaalisuus tosiaan on miehessä niin dominoiva piirre kuin sanot, niin yhteiskuntahan on väärin rakennettu, kun se kahlitsee miehen seksuaalisen vapauden harjoittamista. Miten tämä on mahdollista, kun mies kerran yhteiskuntasysteemit on muovannut?'
Katso(kaa naiset) peiliin ;) Vastaus piilee siellä...
Iines
VastaaPoistaTarkennan edellistä kommenttia.
'Katso(kaa naiset) peiliin ;) Vastaus piilee siellä...'
Siis VASTAUS kysymykseesi - EI syyllinen.
En minä ketään syyttänytkään, ihmettelin vaan luomakunnan kummallisuutta. Se on niin epälooginen luotujen ominaisuuslaatuun nähden.
VastaaPoistaAvuton, pieni lapsi tarvitsee aina hoitajan, ja se rooli on langennut luonnostaan naisen osaksi.
VastaaPoistaMies on taas tästä rintaruokinta- sidonnaisuudesta vapaana voinut toteuttaa tehtäväänsä lajimme sukupuuttoon kuolemisen ehkäisemiseksi.
Loogista ja tarkoituksenmukaista.
Itse en usko, että naisten ja miesten seksuaaliset halut pohjimmiltaan kovinkaan paljoa poikkeavat toisistaan.
Naisten on ollut kautta historian vain vaikeampaa ilmaista, toteuttaa seksuaalisuuttaan kuin miesten.
Seksuaalisesti vapautunut nainen, vaikka ei vaatisikaan maksua, saa useimmiten (enemmistön?) miesten keskuudessa halveksintaa, huoran, huonon naisen maineen.
Miksi?
Miten lienee käynyt näissä maissa, jossa bordellit, ja prostituoidut saavat vapaasti harjoittaa toimintaansa. Nimitelläänkö, ja halveksitaanko nyt sitten naisia niissä vähemmän? Miten asiaan liittyvien rikosten on käynyt, ovatko ne vähentyneet?
Ikuisuuskysymyksiä, Leonoora. Sen verran vielä totean, että olen alkanut uskoa siihen, että naisen ja miehen seksuaalisuus lopulta eroavat toisistaan, huolimatta naisen monenlaisesta vapautumisesta.
VastaaPoistaIines
VastaaPoistaJos olisin nuorempi ja vahvempi, niin yrittäisin iskeä sinut.
Näin olen tämän asian ajatellut.
*
Leoroora
Just so, mutta sä suorastaan pursuat Saaran tavoin mies-inhoa.
Kiitos ei...
Miten minun aina tulee mieleeni tuosta "iskemisestä" nuijamies ja tukasta raahaaminen. Vaikka voisi se olla... Kiitos vaan kohteliaisuudesta RR, mutta sinähän olet kauhean viriili. Voima on hengessä yhtä lailla kuin kropassa. Ei tässä itsekään eilisen teeren lintuja olla. En vain luota teihin nettimiehiin oikeasti, yhtään. Teillä on verkot joka deitissä ja joka palstalla, jos nyt heittäydyn tämän leikin keskellä hetkeksi vakavaksi. Minä olen oikeastikin tosikko. Toisaalta olen koomikko, joten älä ota tätä vakavissasi.
VastaaPoistaIines
VastaaPoistaKulta. Minä otan sinut enemmän kuin vakavasti...
Hsluan tulla rintojesi väliin ja aukaista pimppasi...
Enempää en tässä kirjoita.
"Just so, mutta sä suorastaan pursuat Saaran tavoin mies-inhoa."
VastaaPoistaRauno, otan tämän kohteliaisuutena!
Sari, kirjoitat
"Luulen että asia onkin niin yksinkertainen että huimaa:
tarjonta luo kysyntää."
Ja kysyntä sitten lisää tarjontaa!
Porno-Ranelle
VastaaPoistaSait mut nikottelemaan. Uskon vilpittömyyteesi. Uskon myös, että haluat kafkaesquen tulevan sun uniis. Ja Rakel Liekin. ;)
Iines
VastaaPoistaVoi ei. Nyt meni kyllä parin ylimääräisen drinkin tiliin tuo tunnustus, vaikka se totta onkin...
Mutta en piru vieköön edes periaatteessa peru mitään, minkä olen kirjoittanut.
Enkä esitä mitään muuta roolia kuin sen, minkä itse ihan oikeasti tunnen!
Sinussa on - pakko tunnustaa - jossain määrin samaa kuin Sadussa, joka lienee minulle jo lopullisesti 'Mennyttä maailmaa'.
Olettehan myös opettajia molemmat. Ja ymmärtääkseni (tämä on toki pelkkä hämärä aavistus) aika paljossa samankaltaisen mentaliteetin omaavia naisia, joiden luonteesta näyttäisi siis löytyvän hieman samoja piirteitä.
Sadulla on kaksi vanhempaa sisarta, ja isän merkitys tämän 'kanafarmin' pomona oli todella suuri.
Mutta yksityiskohdat sikseen. Nyt pitää hillitä kielenkäyttöään (edes joksikin aikaa ;), koska kyseessä on julkinen areena...
Iines
VastaaPoistaLisäys.
Kieltämättä S. oli kyllä aika lailla tiukkapipoisempi ja puritaanimpi seksiasioiden suhteen kuin sinä.
Tämän blogin avoimuus merkitsisi hänelle pahimmillaan rivoutta, vaikkei hän mitenkään huumorintajuton ihminen ollut.
Seksi oli S:lle joka tapauksessa kahden ihmisen välinen, hyvin yksityinen asia, jolla ei mässäilty verbaalisesti.
Ja porno oli silkkaa irstautta!
Pudistelen tässä kohtaa päätäni hieman vinosti hymyillen.
Mutta kyllä S. suhtautui seksiin 'käytännössä' ihan luontevasti - edellyttäen, että meidän välimme olivat muuten kunnossa - ja sitähän ne eivät perustunteen vakaudesta huolimatta toki ihan aina täysin olleet, mikä 'turbulenssi' ei tietenkään parisuhteessa, joka ikäänkuin 'elää' jatkuvasti eli ei suinkaan pysy staattisena, ole lainkaan omituista.
RR, sinun S:si elää sinussa edelleen vahvana, sillä taidat nähdä naiset hänen lävitseen. S. tuntuu vakaalta kelpo naiselta ja sinä taidat olla sellainen henkinen voiman- ja energianpesä, että turbulenssia syntyy. Toinen ääripää kuvailuissasi on sitten Rakel Liekki - kai huomaat tämän perinteisen huora ja madonna -kuvion, joka toteutuu sinulla aika kirkkaasti?
VastaaPoistaMeikäläinen on henkisesti lähempänä Rakel Liekkiä kuin kelpo naista. Tarkoitan tällä sitä, että kelvollisuus on joskus mielestäni vain ahdasmielisyyttä ja kitsautta - nyt en puhu S:stä - ja näin merkki hengen kapeudesta ja tietämättömyydestä.
Olen aina ihmetellyt sitä, että valistuneet naiset voivat jutella blogeissaan niin vilkkaasti tukanleikkuusta, mutta ei milloinkaan vakavasti ja tärkeilemättömästi tai hihittelemättä seksuaalisuudesta. Jos he juttelevat siitä, poukeudutaan feministin kaapuun tai turvataan miehisen ronskiin ilmaisuun ja etäännytään näin itse asiasta, naisen seksuaaalisuudesta. Vapaamieliseksi heittäytyminen ja aktin korostettu kuvaaminen on aina puolittaista vain fyysisestä aspektista kuvattuna.
Iines
VastaaPoistaJos nainen sattuu olemaan hieman ujo, 'säikky', pidättyväinen (häveliäs?) ja jossain määrin ehkä 'kohtalon kolhima' sekä vielä mustasukkaista sorttia, niin a vot - siinä on sitten sekoitus, josta syntyy ilmeisesti varsin toisenlainen ihminen kuin sinä, vaikka mustasukkaiseksi aiemmin tunnustauduitkin.
Tosin S. ei kyllä opettajana ollut mikään säikky vaan rautainen ammattilainen (on edelleen).
Suhtauduin hänen 'pedagogiseen pelottomuuteensa ja järkevyyteensä' kunnioituksella.
S. kyllä sai kurin luokkaan, jos niikseen tuli - ihan vain tiettyä, tilanteeseen sopivaa logiikkaa noudattaen.
Hermoja ei tarvinnut (eikä sellaisessa tilanteessa pidäkään) menettää.
Kyllä hänestä kuitenkin tarvittaessa ja tietysti suuttuessa ääntä lähti, vaikka en luojan kiitos kovin monta kertaa mitään primitiivistä vihastumisreaktiota itse 'saanutkaan' kokea.
Mököttäminen on kauheampaa. Onnex kuitenkin alkaa ennenpitkää naurattaa, jos yrittää väkisin pitää mykkäkoulua ;)
Mutta esimerkiksi äitini oli S:n verrattuna pahimmillaan ilkeä ja jopa vainoharhainen ihminen.
En muistele rakkaudella, vaikka kyllä myös hänestä löytyi hyviä puolia.
Tahtoihminen hänkin, mutta niin kovin epävakaa.
Oliko S. sitten ahdasmielinen ja/tai kitsas/pihtari?
Tällaiset asiat on aika vaikeita määritellä.
Tekisi mieleni sanoa, että kyllä oli (mutta en sano ;).
Sitäpaitsi hän oli/on myös hyvin uskonnollinen (ortodoksi).
Tietenkään asia ei ole ihan näin yksinkertaisesti 'päätettävissä'.
Oleellista 'kitsastelussakin' lienee parisuhteen vakaus ja kestävyys, eikä sellainen tila synny ilman luottamusta ja arvostusta, vaikka miten syvästi rakastaisi jollain tasolla vuosienkin jälkeen.
Ihminen, joka on epävarma kumppanistaan (ja siten myös omista tunteistaan) eli kokee epäluottamusta tätä kohtaan, ei ihan tuosta vain ole heti valmis seksiin hänen kanssa.
Näistä asioista voi tosin tulla loputon suo, koska ne eivät välttämättä ratkea keskustelemalla loputtomasti vaan teoilla, toleranssilla ja viimein anteeksiannolla - riippuen tietysti siitä, miten vakava juttu on kyseessä.
Selvää on silti mielestäni sekin, että jo seksi itsessään saattaa eheyttää parisuhdetta ja pelkkä pihtaus puolestaan aiheuttaa katkeruutta, joka etäännyttää.
Sitäpaitsi, jos nainen nostaa oman 'arvonsa' niin korkealle, että miehen täytyy elää kuin 'pyhimys' saadakseen hyväksynnän, niin itse asiassa nainen tekee silloin itsestään ikäänkuin saavuttamattoman huoran eli madonnan.
'Saat minut, jos maksat sen hinnan, minkä minä sinulta vaadin - ja minä vaadin 'kaiken'!'
*
En ryhdy tässä setvimään menneisyyden haamujen kautta enempää po. suhdettani, koska siihen liittyy ihmisiä ja tekijöitä, joista ei näillä foorumeilla ole syytä puhua mitään.
*
Naiset ovat häveliäämpiä kuin miehet - ja ilmeisesti myös mustasukkaisempia.
Mutta miehet arvostavat enemmän naisen häveliäisyyttä kuin sitä, että tämä myy itseään Vaasankadulla - olkoonkin, että saattavat itse käyttää noita palveluja.
Ajattelen, että tämä pitää paikkansa.
On kuitenkin hieman ylimalkaista edellisen väitteen hyväksynnän perusteella nimittää minua - madonna ja huora-asetelman ylläpitäjäksi.
En silti ole niin 'vapaamielinen?' ihminen, etten kokisi itseäni karvaasti petetyksi, mikäli kumppani on uskoton.
Toki hänellä on velvollisuuksia minua kohtaan kuten minulla häntä kohtaan, mikäli olemme sitoututuneet toisiimme.
(En puhu nyt Sartren ja Beauvoirin 'avomielisestä ja vapaasta liitosta', joka tähtäsi alunperin avioliiton kapitalistista luonnetta vastaan - päätös, joka herättää minussa nykyään lähinnä huvittuneisuutta, koska tunnen tämän älykköparin tarinan ja taipumukset.)
Jos tällainen sitoutumista vaativa suhtautuminen tekee sinun mielestäsi miehestä madonna-huora-asetelman pönkittäjän, niin en totisesti ole yksin mielipiteitteni kanssa.
Mitä seksipuheisiin tulee, niin eiköhän siinä mennä jokaisen ihmisen yksityiselle alueelle - ellei nyt sitten olla 'BB-ihmisiä'.
(Ruben Stiller nimitti BB:n ilmaiseksi pornoksi. Hän oli kyllästynyt sarjaan ensimmäisen tuotantojakson jälkeen.)
Ei ole pakko osallistua tällaisiin vapaamielisyyden osoituksiin, jos ei halua.
Toki jos naisten keskustelu seksistä muuttuu joko feminismiksi tai pelkkien hävyttömyyksien laukomiseksi, niin eihän siinä silloin naisen omaa seksuaalisuutta kohdata vaan päinvastoin ehkä jopa torjutaan se.
En osaa pukea sanoiksi, mikä siinä naisilla kiikastaa vaan tyydyn toteamaan, että seksuaalisuuden kohtaamisessa liikutaan alueella, joka lienee kuoleman jälkeen ihmisen intiimeintä kokemusta.
Sitäpaitsi syntyminen ja kuoleminen ovat molemmat seksuaalisuuden 'aikaansaamia' tapahtumia.
Ehkä siis olisi syytä keskustella aiheesta ihan pieteetillä.
Avoimmuudella ja asiallisuudella - niin tärkeitä kuin nämä seikat seksivalistuksessa ovatkin - sekä niiden 'hyödyillä' on varmasti rajansa.
Ihminen, joka mässäilee seksiasioilla, saattaa olla kyvytön kokemaan syviä tunteita ja rakastavaa läheisyyttä...
*
Katsoo peiliin kummastuneena kirjoittamaansa tekstiin hän (minä).
*
Kafkaesquen mielestä tämä kommentti lienee pelkkää klisheistä bullshittiä.
Kas kun vilpittömyys (ja luultavasti myös siihen pyrkiminen) on Harry Frankfurtin (jota kafkis nykyään kovasti 'analysoi') mielestä pelkkää 'paskapuhetta'.
Taidan muuttaa blogini nimen Pragmaattisesta solipismista 'Vilpittömäksi Paskapuheeksi'.
Silloin pysyn ainakin 'muodissa mukana'...;)
Menitpäs henkilöittesi juurille. Kas kun uskallat näin avoimesti kirjoittaa, kun käytät oikeaa nimeäsi. Esimerkiksi ystäväsi S:hän löytää nämäkin tekstit halutessaan sinä päivänä kun googlaa Rauno Räsäsen. Vaikka rehellisestihän sinä kirjoitit ja selvästi henkilöä arvostaen, mutta kuitenkin tuossa on jotain, jonkalaista itse en itsestäni haluaisi yllättäen netistä löytää. Minulle on ollut kiusallinen paikka löytää itseni ex-mieheni julkaisemista omakustannekirjoista.
VastaaPoistaIines
VastaaPoistaTotta puhut. Olen nyt tullut niille rajoille, joita en voi edes tietyn juridisen säädyllisyyden nimissä ylittää.
Viimeisin kommenttini - kuten myös itse vihjaisin - oli ehkä kaikkein äärimmäisin eli siinä ja siinä, hyväksynkö enää itsekään näin suuren avoimmuuden S:n suhteen.
Mutta tätä se rakkaus ja kaipuu teettää. Ei viha!
Ei sinussa vihaa olekaan eikä edes aggressiota, vain suunnattomasti energiaa - näin kirjoituksesi aistin. Minusta analysoit henkilöitäsi paikoin lämpimän tunteellisesti vaikkakin valtaosin järkiperäisen tarkkanäköisesti.
VastaaPoista