Taitaa olla paras kanavarkaus aikoihin tämä Oikeutta eläimille -yhdistyksen varkain tekemä sika- ja siipikarjatilojen videokuvaus (HS 30.11. ).Kerrankin kettutyttöjen toimintatapoihin voi lämpimin sydämin yhtyä, sillä nyt ei aiheutettu eläimille vahinkoa, vaan pakotetaan korkean tason päättäjät toimimaan eläinten parhaaksi. Itse Suomen maatalousministeri on tulilinjalla!
Kuvaukset on tehty nimittäin eteläsuomalaisilla tehotiloilla, mm. Forssassa maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tyttären Hanna-Maija Anttilan sikatilalla. Kuvissa on likaisia eläimiä, jotka näyttävät väsyneiltä ja sairailta, joukossa on kuolleita sikoja. Videolta ei kuitenkaan selviä, mikä kuva on miltäkin tilalta. Sikatilallinen Hanna-Maija Anttila on tehnyt uusimman tiedon (STT, uutiset klo 11.00) mukaan rikosilmoituksen yhdistystä vastaan salaa kuvaamisesta.
Äitini oli maanviljelyssukua, joten minulla on ollut kesälomilla lapsuudesta lähtien tilaisuus nähdä maaseutupaikkakunnalla eläinten huonoa kohtelua. Lehmiä potkittiin ja hakattiin, hevosia ruoskittiin kun ne viimeisillä voimillaan tarpoivat kuorman edessä, kissoja ja koiria ei päästetty sisälle, kaikille eläimille huudettiin ja niitä ei hoidettu, muuta kuin sen verran että maito pysyi jokseenkin puhtaana eikä munatili ehtynyt. Paras kesäystäväni ammuskeli kymmenvuotiaana kissanpentuja navetan seinustaa vasten, isänsä kanssa, ja aivan yleistä oli, että katinpojat tapettiin heittämällä seinään tai hukuttamalla säkissä. Eläinten nykyisellä huonolla kohtelulla on siis pitkät juuret, ja ne ulottuvat oman vajaan tietämykseni mukaan vuosituhanten taakse.
En pystynyt katsomaan tätä Eläimille oikeutta -yhdistyksen eläinvideota, jota näytettiin A-studiossa keskiviikkoiltana. Oli pakko kääntää kanavaa nopeasti muualle, vaikka asia kiinnosti suuresti. Jossain se varmaan on katsottavissa, jos joku pystyy, mutta minä en sitä linkkiä kaiva esiin. Menee vieläkin selässä kylmät väreet, kun joskus jouduin katsomaan, kuinka kuutteja tapettiin jäälle. Tai sikoja tainnutettiin ampumalla otsaan. Poroerotuskin on kauheaa. Järkyttävää, ettei eläinten kärsimyksestä piitata vielä tänäänkään. Ihminen on sika.
Eläinten julma kohtelu on perimmäinen syy siihen, että olen aina melkein vihannut keskustapuoluetta ja toisaalla Pentti Linkola -tyyppistä fasismia. Voisin äänestää mitä tahansa äärilaitaa, mutta en koskaan keskustaa. Minusta tältä puolueelta puuttuu ihmisyys ja todellinen sivistys, joka näkyy siinä, miten ihminen kohtelee heikompiaan ja ennen kaikkea eläimiä ja luontoa, jotka eivät pysty puolustautumaan itse ja joita ilman emme olisi elossa ja joita ilman ei olisi elämää.
JK Huomasin juuri jälkikäteen, että tuo kohuttu video taitaa olla ensimmäisen linkkini materiaalissa. Olkoon. Itse en katso sitä.
Tunnen pari sikatilallista ja uskon että heitäkin tuollaisen täytyy kauhistuttaa, monet sulkevat vain silmänsä, kun ovat puun ja kuoren välissä. Agrobisneksen globaalien myllyjen pitää jauhaa mahdollisimman halpaa ruokaa ja samanaikaisesti voittoja tuotanto- ja jalostusketjuun. Viranomaiskommentit kuulostivat vähän hurskastelevilta. Mutta ei kuluttajakaan ihan viaton ole. Eläin on.
VastaaPoistaTotta, ihminen ei ole viaton, vaan pitkä ketjuhan tämä on, jos syyllisiä haetaan. Maanviljelys- tai eläintuottaja on kuitenkin sellaisessa asemassa, että juuri hänellä olisi mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jos hänen silmissään välkkyy jokin muukin kuin euron kuva. Harvoin tuntuu välkkyvän!
VastaaPoistaItse mietin, että jos tuo video paljastaa todellisia eläinrääkkäystapauksia, en osta sikatuottajien kinkkua joulupöytääni. Enkä broilersuikaleita tai broilerfileitä. Vaan korkeintaan vanhan kanan, joka onkin maukkaampaa kuin broiler. Oikeastaan onkin oikein ikävä kunnollisen kanan makua, broiler on aivan erimakuista.
PS Mielenkiintoinen havainto SiteMeteristäni: Noin 50 viimeistä tulijaa ovat tulleet Googlen kautta hakusanoilla "Anttilan sikatila" tai "Hanna-Maija Anttila".
Itse vietin lapsena 70-luvulla kaikki kesät isäni kotikylässä Pyhärannan pitäjässä.
VastaaPoistaMelkein kaikissa taloissa oli eläimiä ja saatoin seurata niiden hoitoa. En muista koskaa nähneeni mitään Iineksen kuvaaman kaltaista.
Kissan pentuja näin tapettavan niskat taittamalla. Se kävi nopeasti ja kivuttomasti.
Me lapset kävimme katsomassa jopa sian kotiteurastusta.
Teurastaja tainnutti sian iskemällä kirveen hamarapuolella sian niskaan. Siihen riitti yksi isku. Sen jälkeen hän viilsi kaulavaltimon, josta valuva veri laskettiin emännän pitämään astiaan.
Sitten sika nyljettiin ja suolistettiin.
Pidin toimenpidettä täysin luonnollisena eikä siitä jäänyt mitään traumoja.
Muistan, että varsinkin emännille lehmät olivat lähes perheenjäseniä, joita siliteltiin ja joille puhuttiin. Luonnollisesti kaikilla lehmillä oli nimet, jotka minäkin tiesin.
Mutta ne olivatkin pientiloja, eivät mitään tehotiloja.
Eikä yhdessäkään ole enää eläimiä. Osa on lopettanut maanviljelyn kokonaan.
Varmasti siihen aikaan esiintyi Iineksen kuvaamaa eläinten pitoa. Minä vain satuin osumaan erilaiseen paikkaan.
Samuli,
VastaaPoistavai tapettiin sika 70-luvulla kirveen hamarapuolella. Hmmm.. eiköhän siellä Pyhärannan maillakin sentään nähty jo tuolloin teurastamon tai lihajalostamon auto, joka huolehti näistä ja toi porsaan sitten sopivissa paloissa emännän pakkaseen. Metodisi muistuttaa tietämäni mukaan 50-luvun systeemejä. Vai olisiko mainittu pitäjä sitten ollut niin takapajuista vielä tuolloin?
No, olet varmaan nähnyt päättömänkin kanan sitten lentävän Pyhärannan mailla? Minä olen. Kylän pikkupojista se oli luonnollista ja hauskaa, kuten kissan rääkkääminen ja koiran härnääminenkin.
Osta kinkun asemesta patavalmis kana, tämä kaikkensa antanut munakone, Iines. En usko, että kysymys on harvinaisista poikkeuksista, tehotuotantoyksiköt ovat sinänsä niin suuria, että tuskin on mahdollista huolehtia jokaisen eläimen hyvinvoinnista. Siksi näen tuottajatkin tämän agrobisneksen panttivankeina. Rohkea veto muuten A-studiolta näin kinkkukauden alla, veikkaan että palautetta on tullut.
VastaaPoista70- luvuvun loppupuolella tämä teurastus tapahtui. Tarkkaa vuotta en muista.
VastaaPoistaKotiteurastus oli silloin vielä laillista, jos liha jäi omaan käyttöön. Ja teurastuksen suoritti ammattiteurastaja, ainakin tässä minun näkemässä tapauksessa. En tiedä saiko teurastuksia tehdä kasvattaja itse silloinkaan. Tuskin.
Niin ostankin, ostan parikin kanaa. Siitä on varmaan jo kymmenen vuotta kun viimeksi olen keittänyt kanan. Kas näin sen tein:
VastaaPoistaValmis vanha kana pannaan sellaisenaan maustamatta kiehuvaan veteen, ja keitetään hiljaisella tulella niin kauan, että liemi kirkastuu. Siihen asti liemi puhdistetaan reikäkauhalla ruskeasta vaahdosta, jota siihen koko ajan kasaantuu. Kirkkaaseen liemeen pannaan sitten muutama maustepippuri, laakerinlehti ja pieniä sipuleita tai halkaistu sipuli sekä vähän suolaa. Liemeen voi myöhemmin panna myös porkkananpaloja ja muitakin vihanneksia sen mukaan, mitä talossa on. Kanaan ei panna currya eikä paprikaa eikä muitakaan voimakkaita mausteita, koska kanan omaa makua ei ole syytä peittää. Kiehutetaan sitten hiljaisella tulella muutama tunti, ainakin kaksi - kolme, mikäli yhtään muistan aikaa oikein. Kyllä sen sitten näkee, kun kana on kypsä. Lahjaksi saa huumavan hyvän tuoksun keittiöönsä.
Monta kesää mummolassa viettäneenä olen tehnyt paljonkin maataloushommia 14:sta ikävuoteen asti ja nähnyt -60-luvun puolenvälin maatilaelämää.
VastaaPoistaSamoin olen minäkin nähnyt kanoja teurastettavan ja päättömän kanan lentävän. Sellainen ei unohdu. Kauhuleffa livenä...
Mutta ei meillä eläimiä huonosti kohdeltu. Mitä nyt kanoja että sikoja tapettiin - vesurilla ja enon pienoiskiväärillä.
Ampuipa enska rottiakin piekkarillaan.
Tarkka ampuja. Viimein osui itseensä...
Olen nähnyt päättömän kanan lentävän, sonnin astuvan lehmän, ampunut ilmakiväärillä ja katajanmarjalla sonnia palleille ja tappanut räkättirastaan poikasia mansikkamaan viereisellä pellolla ja paljon muuta. Kaikki tämä siinä 8-13 vuotiaana.
VastaaPoistaNe kissanpentujen niskat muuten taittoi kahdeksankymppinen mummoni, joka oli maailman kiltein ihminen. Huivipäinen rukoilevaismummo.
Alkuperäinen kirjoituksesi aihe kyllä oli asia, joka pitäisi vihdoinkin saada kuntoon.
Siinä asiassa kuluttajan rooli on hyvin keskeinen.
Maaseudun asukas voi olla sokea sille mitä hyötyeläinten huono kohtelu on. Myös välinpitämättömyys voi olla huonoa kohtelua, yhtä huonoa kuin lemmikkikoiran pukeminen takkiin ja hattuun.
VastaaPoistaKyllä nämä lapsen silmin näkemäni maaseudun aikuisetkin saattoivat taputtaa eläintä, antaa sille leipäpalan, ja kutsua sitä omalla nimellään. Tarkka silmäni näki kuitenkin paljon muutakin, jota ihmetteli: eläinten läimimiset, potkaisut, karjahtelut, usuttamiset, kun eläin ei totellutkaan ihmistä, vaan näytti luontonsa tai osoitti heikkoutta. Näki koirille annettavan sopimattoman ravinnon: ihmisruuan tähteiksi jääneet perunankuoret ja terävät luut, raa'at lihat, joista eläin taatusti sai ripulin. Näki kaikki kytkemiset ja likaiset navetat ja kärpäset lehmän silmissä, naruun kytketyt koirat, puolivillit navettakissat, poikien kissanhännänvedot ja roikotukset, aikuisten naurut, koirien härnäämiset - monet sellaiset asiat, joita edelleenkin lemmikeille tehdään. Siinähän se onkin, kun tänä päivänäkin eläimen huono kohtelu on jonkun mielestä asiaankuuluvaa eläimen kohtelua.
Samuli, vai huivipäinen rukoilevaismummo. Nyt naurattaa. :)
VastaaPoistaJa sen minun näkemäni päättömän kanan lennon aiheutti Raakkeli, äidin enon vaimo, joka silitteli navettakissoja ja potkaisi oikealla säärellään koiran kauemmaksi.
"Kuvaukset on tehty nimittäin eteläsuomalaisilla tehotiloilla, mm. Forssassa maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tyttären Hanna-Maija Anttilan sikatilalla."
VastaaPoistaÄskeisten YLE ykkösen uutisten mukaan Anttilan tilalla ei ollut mitään huomautettavaa. Poliisi kävi tarkastamassa tilan.
Mitäs naurettavaa rukoilevaismummoissa on.
VastaaPoistaMummoni nyt vain sattui elämään sellaisen elämän, jossa oli normaalia lopettaa liiat villikissanpennut, koska ne eivät olisi selvinneet talvesta.
Kyllä niitä aina muutama jäi henkiin ja niitä ruokittiin.
Ymmärrän huvittuneisuutesi. Näet minun luovan jotain ideaalikuvaa menneestä maalaiselämästä.
Ei tämä minun totuus olekaan koko totuus. En niin ole väittänytkään.
Ei sinunkaan kuvaa voi yleistää koskemaan koko maaseutua ja eläinten kohtelua.
Varmasti naurettavan mummoni eläinten kohtelussakin oli parantamisen varaa.
Mutta minä vertaan sitä asiaa mummoni koko elämään joka ei ollut aivan helppo.
Hyvinvointi ja vauraus mahdollistavat
monet asiat, joita pidämme ylevinä ja moraalisina.
Jotenkin minulla tulee tästä keskustelusta mieleen Virpi Hämeen-Anttilan lausahdus suomalaisten tavasta nähdä elämä rumana.
Lopetan tämän jutustelun tähän. Eksyin liian kauas aiheesta.
Samuli, älä loukkaannu, en minä sinun mummoasi naura enkä sinua!
VastaaPoistaKerron nyt suoraan mikä minua naurattaa, koska huomaan, että pahoitit mielesi.
Kerroit nimittäin maaseutupaikkakunnasta nimeltään Pyhäranta. Ja siellä asuvasta rukoilevaismummosta ja eläinten kohtelusta. Arvaapas, miltä paikkakunnalta minun maaseutukuvaukseni oli. No Pyhärannasta. Ja minun äitini isoisä oli siellä maakunnan kuulu rukoilevaissaarnaaja. Se minua huvitti. Meillä on vieläkin kesäpaikka siellä kirkonkylän keskustassa.
Anna, vaikka toin Anttilat esiin uutisten tavoin, olin varovainen sanakäänteissäni, koska en ollut varma Antttiloista: sanoin, että ei ole tietoa, mikä kuva on miltäkin tilalta.
En syö sikaa, paitsi joulukinkkua, ja siksi tuntuu hurskastelulta sanoa tähän yhtään mitään. Ihmettelen vain, onko se kovastikin vaikeina aikoina helpottanut ihmistä tuo eläinten laiminlyönti, kun sillä niin usein puolustellaan luontokappaleiden kaltoin kohtelua. Eipä silti, asioilla on aina puolensa. Hengissä pitäminen ei aina ole se paras vaihtoehto.
VastaaPoistaNuorena neitona jouduin seuraamaan naudan teurastusta. Vasikkakin oli siinä vierellä. Ne tiesivät tasan tarkkaan, mikä oli homman nimi. Vasikka meni sekaisin, kun emä tapettiin sen silmien edessä, ennen kuin se oli itse vuorossa seuraavana. Sitä vasikan tuskaa minäkään en ikinä unohda. Ja niin se pihvi vain maistuu.
Tämä on hirveää. Ihminen on sika, niin kuin Iines sanoitkin. Nyt olisi hyvä päivä aloittaa kasvissyöjän ura.
Vaikka tämä nimeltä mainittu forssalainen sikatila puhdistettiin hyvin nopeasti, siis tarkoitan mainetta, jäi mietityttämään se, mitä kuvaaja sieltä oli löytävinään, kun kerran tilaa oli kuvattu ja nimeltä mainittu.
VastaaPoistaSaara, ihminen on tosiaan sika, ihan tämäniltaisten uutispätkienkin perusteella. Jonkin sikatilan sika järsi siinä lajitoverinsa pyllyä, jossa oli iso verinen alue, tuskin syntynyt yhdessä päivässä. Muissa kuvissa istui ja retkotti uupuneita possuja liejussa, ja kaikissa kuvissa havaitsi mielettömän tilanahtauden ja likaisuuden.
Pitäisin melkoisena ihmeenä, jos tällaisen kohun jälkeen tiloilla ei olisi pidetty suursiivousta ennen tarkastuksia!
VastaaPoistaIines, runsaat kaksi tuntia pitää kanaa tosiaan keittää ja myös aika lailla rasvoja poistaa, mutta kyllä kannattaa maun eteen.
Käyvät ne kanatkin varkaissa.
VastaaPoistaSekin on ihme, että nauta lentää, mutta ettei olisi kasvissyöjä...
VastaaPoistaSokea kana, minäkin pidän selvänä, että sikaloissa on siivottu, ja kiireesti ja isolla luudalla, selvä se. Toivottavasti kunnaneläinlääkäreiden loppuraportti ei kuulu: valtakunnassa kaikki hyvin, voitte nukkua.
VastaaPoistaMitä tuohon kanan keittämiseen vielä tulee, niin kovasti minun keittämistäni kanoista ei ole rasvaa muistaakseni tullut. Toki minäkin niitä rasvoja siivilöin pois, jos silmä havaitsee.
Anttilan sikatila Forssassa on nyt sitten tarkastettu ja havaittu hyväksi.
VastaaPoistaPoimin tähän muutaman momentin tarkastuksesta:
1. Porsaan pään kokoinen paise onkin asiantuntijan mukaan napatyrä. Se ei haittaa porsasta maata laahatessakaan, ja mikä tärkeintä, jättityrä ei aiheuta teurastamolla hylkäystä.
2. Videokuvassa näkyvät avohaavat eivät ole varsinainen eläinsuojelurikos.
3. Anttilan sikatilan ahtaus on luontaista vanhalle tilalle, joten sekään ei ole rikos.
4. Emakoita saa pitää ahtaissa joutilashäkeissä. Sekään ei ole lainvastaista.
5. Anttilan sioilla ei näytä olevan olkia kuivikkeena, mutta ei se lainvastaista ole, toteaa asiantuntija.
Valtakunnassa siis kaikki hyvin.
(IS 1.12., asiantuntijana professori HY)
En minä tuosta varsinaisesti loukkaantunut.
VastaaPoistaIsäni kotipaikka on Pyhärannan vihoviimeisessä peräkylässä.
Isänisäni oli myös maallikkosaarnaaja. Hän kuoli jo 60-luvun alkupuolella eli ennen minun syntymää.
Tekisi mieli kiroilla niin maan perusteellisesti näitä eläintenrääkkääjiä, jotka ahneuksissaan viis välittää eläinten hyvinvoinnista.
VastaaPoistaNo tietysti näitä mammutti- direktiivejä pitää noudattaa, että saadaan täydet tuet, mutta maanpäällistä helvettiä tämä tehokasvatus on eläimille. Miten sitten vaikuttaneekaan tämä tressaantuneen eläimen syönti ihmiseen :D ?
Täytynee lopettaa lihansyönti kokonaan, syödä kalaa lihojen tilalla.
Vahingossa minäkin satuin näkemään muutamia kohtia eläinten järkyttävistä oloista, ja vaikka sen tietää tasan tarkkaan millainen peto ihminen saattaa eläimiä kohtaan olla, se järkyttää aina syvästi, kun sitä näkee.
Ei kun nää tehotalousmaakarit vaan sinne karsinoihin ja häkkeihin rangaistukseksi. Vähempi rangaistus ei riitä!
Mikähän on kalan tunne-elämä kaaressaan paistinpannullemme?
VastaaPoistaKasvitkin tiettävästi viestivät toisilleen vaaran uhatessa - joten voiko niitäkään?
Tietävätköhän broilerit, että niitten kohtelu on epäeettistä?
Broileritkin aistivat kivun. Vai huvin vuoksikohan, ilman hermojärjestelmää lentelevät vielä ilman päätä?
VastaaPoistaOi niitä aikoja, jolloin mummon kanat saivat ruopia idyllissä pihassa vapaina. Ja niillä oli nimetkin.
Kyllä eläin kivun aistii, paitsi ehkä jokin tikapuuhermoinen kastemato. Onhan eläimillä kiistatta myös psyykkistä ahdistusta, joten niillä täytyy olla tunne-elämää, joka ei ole pelkkää vaistotoimintaa. Esimerkiksi koira voi potea eroahdistusta tai se voi tuntea iloa, joka purkaantuu eri tavoin.
VastaaPoistaVoi vain kysyä, mitä ihminen on tehnyt luonnolle, kun se peittää elävää maaperää vuosittain kiveyksellä ja betonilla kiihtyvällä tahdilla ja riistää luomakunnalta sen elinehtoja. Ihmiselle ei jää muita vaihtoehtoja kuin jättää eläimistä henkiin lemmikeiksi kelpaavat, joita sitten inhimillistää kerrostaloluukkuihin sopiviksi.
Monet uskonnothan kieltävät tiettyjen eläinten lihan syönnin. Ja teurastuksessakin on omat rituaalinsa.
VastaaPoistaOvatko sikaa syömättömät sitten todistetusti terveempiä, tai elävän lampaan veren kurkusta laskevat parempia ihmisiä?
Jostakin syystä tuli mieleeni kohua herättänyt mässäily- vaalimainos tv:ssä.
VastaaPoistaMinusta se oli makaaberiydessään helevetin hyvä.
Kenenkähän nilkkaan se kalikka eniten kalahtikaan?
Koti- ja tilateurastaminen on luonnollisin tapa teurastaa eläin. Eläin saa viettää viimeiset hetket tutussa ympäristössä ja tuttujen olentojen ympäröimänä.
VastaaPoistaKuljetukset teurastamoille ja vieras ympäristö saa aikaan ainoastaan laadullisesti huonon stressilihan.
Nautaeläimen tai sian tainnuttamiseen kirveen hamara puoli tai leka sopii oivallisesti.
Siipikarjalle kirveenvarsi on oivallinen.
Leonoora, minusta se vaalimainos oli mauton! Ei sillä tavalla asioita hoideta. Sitä paitsi tuollaista mässäilyä tapahtuu kaikissa yhteiskuntaluokissa, että vedetään yli energiatarpeen rasvaista makkaraa tai kinkkua niin että pers rutisee. Päälle sitten viina- ja kaljatuopillisia, oli köyhä tai rikas. Makkaraa ja viinaa Suomen kansalla piisaa aina.
VastaaPoistaAnonyymi kirjoitti:" Koti- ja tilateurastaminen on luonnollisin tapa teurastaa eläin. Eläin saa viettää viimeiset hetket tutussa ympäristössä ja tuttujen olentojen ympäröimänä."
VastaaPoistaJos oletan eläimillä olevan tietoista - ainakin tunnetason - toimintaa, niin missähän se raja on? Jos ne nimittäin aistivat kuljetukset etc., olisi kaiketi epäloogista olettaa, etteivät ne aistisi 'lempeää joulutappoa' kotoisassa, turvallisessa ympäristössä.
Ja vielä nolompaa olettaisin olevan, jos ne aistivat koko elämänsä olevan mukavan sapuskan syöntiä vain tarkoituksella tulla tapetuksi.
Peeär-mies, uskon että ydin on tässä: eläimellä ei ole aikakäsitystä, vaan eläimellä on vain kulloinkin menossa oleva hetki. Eläin lukee sen hetken merkkejä ympäristöstä, olennoista, jotka sen ympärillä hääräävät. Kaikki poikkeuksellinen välittyy sen tajuntaan. Talutus outoon paikkaan, oudot ihmiset ja oudot äänet, kenties vähän kiihtyneet tutut äänet. Voisin kuvitella, että näistä muodostuu uhka, johon eläin reagoi käytöksellä, jonka tulkitsemme osoittavan pakokauhuista pelkoa.
VastaaPoistaEsimerkiksi oma koirani niisti äänekkäästi hörähtäen kohdatessaan maisemassa uuden elementin, esimerkiksi tutun tuijapensaan päälle keväällä heitetyn vaalean suojahupun. Tai tuulimyllyn siipien, kun ne yhtäkkiä pyörivät nitisten.
Koira voi osoittaa toki pelkoa myös tuttua asiaa kohtaan, jonka se on kokenut epämiellyttäväksi. Koirani pelkäsi autokyytiä, mutta rakasti mökkiä. Niinpä iloiseen komennukseeni "Mennään (autolla) mökille" se reagoi peruuttamalla, ts. nosteli tassujaan korkealle ja kulki taaksepäin autosta, mutta kulki kuitenkin, koska mieli teki mökille. Sillä oli siis tunteita, jotka pohjasivat oppimiseen.
Anonyymille sanoisin vielä, että minua naurattaa jollain kyynisellä tavalla tämä tekstisi kauheasti: "Nautaeläimen tai sian tainnuttamiseen kirveen hamara puoli tai leka sopii oivallisesti.
Siipikarjalle kirveenvarsi on oivallinen". Siinä on jotain absurdin makaaberia mustaa huumoria, jonkalainen tehoaa meikäläiseen eläinystäväänkin, tai nimenomaan sellaiseen.
Hyvä, että otit tämän asian esille. Olen samaa mieltä kanssasi, että kerrankin nämä kettutytöt tekivät jotain järkevää. Sen sijaan, että päästävät minkkejä luontoon kuvasivat näitä huonosti kohdeltuja eläimiä. Tuli itsellenikin todella huono olo (kuten aina), kun näin uutisissa näitä kuvia.
VastaaPoistaTänään kuulun uutisissa, miten ministeri Anttila sanoi maatiloilla eläimiä kohdellaan pääasiassa hyvin. Maanviljelijät tarvitsevat vain enemmän KOULUTUSTA. Kyllä ilman koulutustakin jokainen vähäänkään tunteva ihminen tietää, koska eläimellä on huono olla. Hyi hittolainen näitä!
Ei oo löytyny huomautettavaa, kun riittävän ajoissa kerrotan, että ny ne tulee tarkastaan teidänkin navetot...
VastaaPoistaAamulehden yleisönosastossa joku Tiura niminen maatalonemäntä kirjoitti hyvällä kirjakielellä, että pikemminkin pitäisi panna nää filmiporukat puoleks vuotta töihin navetolle, niin tietäisivät, että raadollista on karjankasvattajan elämä - Marja Tiura (kansanedustaja, kok.)- sattuu oleen Kylmäkoskelta maatalon 'tyttöjä'. Vaikka onhan se yleinen nimi.
Tarkastajien ja asiantuntijoitten raportointi on järkyttävää. Niiden mukaan kaikki on kunnossa, kun se ei ole lainvastaista. Eläimiä saa siis jatkossakin pakata limittäin, lomittain ja kerroksittain, kuolleita saa olla joukossa, koska eläinkuolema on luonnolinen juttu, vuotavia avohaavoja joissa kärpäset kuhisevat, saa olla, nautoja saa pitää ahtaissa häkeissä joissa ei pääse kääntymään, siipikarja saa edelleen olla lentokyvytöntä, liikuntakyvytöntä, nopeasta jalostuksesta johtuvasta hengitys- ja liikuntavaikeuksista kärsivää, sulkavaurioista ja kannibalismia harjoittavaa. Likaisuus kuuluu asiaan, koska se on merkki siitä, että eläimellä on tilaa kieritellä. Mikään näistä ei ole lainvastaista. Sikalat olkoot siis jatkossakin suuria ja saastaisia, kaltereiden välit olkoot edelleen valtavien hämähäkinseittien peitossa ja lattia lietteessä.
VastaaPoistaMinulla ainakin meni nyt joulukinkku boikottilistalle ja tilalla on vanha kanaa tai muuta.
Oikeastaan kaikkein järkyttävintä on, että ihmiset eivät oikeasti näytä juurikaan välittävän näiden tuotantoeläinten hyvinvoinnista.
"Oikeastaan kaikkein järkyttävintä on, että ihmiset eivät oikeasti näytä juurikaan välittävän näiden tuotantoeläinten hyvinvoinnista."
VastaaPoistaKaikkialla puhutaan siitä, että ihmisillä on rahaa enemmän kun koskaan. Kuitenkin ruoka on asia johon ei olla valmiita panostamaan. Isoissa liikkeissä on vaihtoehtoja jotka on tuotettu eri menetelmin, hinta tietysti on korkeampi kun laitostuotettu ruoka.
Luomu -lihaa, -maitoa, vihanneksia, -munia kyllä on kaupan, mutta halvalla tuotettu ja maultaan huonompi tuote on se joka ostoskoriin joutuu.
Näinhän se menee, eikä syynä välttämättä aina ole rahojen niukkuus.
VastaaPoistaItse ostan aina luomumunia ja reilun kaupan banaaneja. En syö myöskään makkaraa enkä lihaleikkeitä, mutta tämä on myös niiden ylisuolaamisen vuoksi. Pieniä valintoja, mutta kuitenkin.