Yksinhän minä. Totta tuo otsikon lausahdus, jolla joku tuli blogiini juuri äsken, kun tutkin SiteMeteriäni: onko edes siellä ketään? Olihan siellä moni, tuo vaasalainenkin, joka halusi sanoa minulle jotakin. Kenties hänkin on yksin?Kuuntelen kaihoissani oopperalaulaja Matti Salmisen laulamia tangoja, Satumaa ja Meren yllä ja Haave rakkaudesta. Lasissa on punaviinipullon jämät. Poskionteloa särkee edelleen, tai sitten se on hammas. Toivottavasti sitä ei vedetä, kun menen keskiviikkona hammaslääkärille. Pelottaa etukäteen. Henkeäkin ahdistaa vähän, ei paljon. Henkiputki kirvelee ihan kuin silloin kun olin nokkosrokossa.
Kävelin tänään joen rannalla, ja otin marraskuun kuvia. Suuria tummia puita, märkien lumihiutaleiden tanssi niiden oksistossa. Sain 49 kuvaa, kunnes objektiivi jumittui kosteassa säässä, vaikka suojana oli kameraan teipattu hedelmäpussi. Otin sitten toiset 49 pikkukameralla. Viereisessä kirkossa paloivat kirkkaat valot, ja siellä messuttiin oletettavasti Jokelan uhrien muistoksi. Isänpäiväliput liehuivat, enkä muistellut omaa isääni. Siitä on jo niin paljon aikaa, että olen unohtanut sen kurjuuden enkä viitsi kirjoittaa näitä ulkokultaisia säkeitä enää. Totuus oli kuitenkin aika paljonkin erilainen.
Ranekin pelleilee kanssani ja Komposti * on tapansa mukaan huohottamassa niskaani. Lähetin juuri ylläpidolle kysymyksen, voiko blogilistalle kirjata noin aggressiivisen blogin, jonka ainoa motiivi on yhden bloggaajan mielipuolinen solvaaminen. Pyysin poistamaan blogin listalta.
Vaan minulla menee hyvin. Pidän yksinolosta, oikeasti. Kukaan ei pompota minua, kukaan ei tosissaan pääse loukkaamaan minua. Ei minua oikeasti Komposti pysty vahingoittamaan, ei yksikään nettimies enää haavoittamaan. Minä olen heitä vahvempi. Blogini on omani, samoin elämäni on omissa käsissäni.
(Maalaus Harry Anderson)
*Jälkikirjoitus 14.11. Poistin nyt linkin yllä olevasta Kompostin Koon muistelmat -blogista, joka on poistettu myös blogilistalta.
I can´t understand, but is OK. Saludos.
VastaaPoistaNo joo.
VastaaPoistaHeittäytyi marttyyriksi hän sitten.
Minulla kolme vaihtoehtoa suhtautua sinun marttyyriuden puuskaasi, joka suoraan sanoen satutti minua.
Onko se 1) vetoomus (ja mistä), onko se 2) väärinkäsitys vai onko se 3) peräti loukkaus!
Ehkä se on kaikkia noita kolmea.
Kieltäydyn joka tapauksessa ehdottomasti hyväksymästä väitettäsi, että pelleilen kanssasi.
Leikki on parempi sana - samoin flirtti, mutta ei missään nimessä pelleily!
Älä hyvä rakas Iines ajattele minusta noin.
Koen sinut hyvin läheiseksi blogi-toveriksi ja toivon, että sinä uskot, että sanon ainakin tämän asian tällä kertaa täysin vakavissani.
Sinun persoonallisuutesi kiehtoo minua suoruudessaan mutta ehkä myös siksi, että sinä aina välillä koet muiden aliarvioivan itseäsi ja ilkeilevän sinulle ihan vain pahantahtoisesti.
Mutta minä minä en tee niin, vaikka hieman ilkeilenkin jokus.
*
Paljastan nyt julkisesti asian, jossa A-K.H äskettäin toimi välittäjänä, koska kafkaesque haluaa pitää tiukasti kiinni reviiristään.
Kafkis oli mm. minuun sydänjuuriaan myöten loukkaantunut hänestä esittämieni osittain härskien ja ehkä ala-arvoistenkin kommenttien vuoksi - jopa niin, että harkitsi kokonaan blogikommentoinnin lopettamista.
Pyysin häneltä avoimesti anteeksi Kalevin kautta.
En oikein tiedä, pitäisikö minun pyytää (taas kerran) anteeksi myös sinulta, koska en koe loukanneeni sinua edes pelleilemällä mauttomasti kanssasi.
Minua kummastuttaa, että kirjoitat yksinäisyydestäsi huolimatta tai sen vuoksi (muista: minäkin elän lähes täysin yksin), että yksinäisyydessäsi sinun on kuitenkin hyvä olla.
Sinulta ei ikäänkuin mitään puutu.
Kirjoitin kafkaesquelle mm., että jos se nyt voi tippaakaan lohduttaa, niin siteeraan Juicea, joka oli parhaimmillaan partaveitsen terävä ja samalla ehkä juuri sen vuoksi joidenkin mielestä hiukan pelottava ihminen.
Juice sanoi: 'En mä itse asiassa ole paha ihminen - ainoastaan hieman ilkeä joskus.'
Tätäkään ei tietysti tarvitse pitää oikeutettuna puolustuksena omalle tavalleni 'leikitellä' blogeissa, mutta kafkaesquen kanssa teimme sovinnon hänen lähetettyään hienon sähköpostiviestin toimittaja Hotasen ;) kautta.
*
Tällä haluan muistuttaa sinua vielä kerran siitä, että en minä todellakaan pelleile sinun(kaan) kanssasi kuin leikkimielessä ja blogiystävyyden hengessä.
Pyydän vilpittömästi, ettet syytä minua sellaisesta, mihin en koe syyllistyneeni enkä motivoituneeni.
Sitäpaitsi olet itse ajoittain varsin rento huulenheittäjä, joten sinulle uskaltaa myös kirjoittaa vapaammin.
Ohhoh, en tiennytkään. Tunnetko sen Kompostin oikeasti, vai raivoaako hän vain avataaratasolla?
VastaaPoistaMerkillisiä ilmiöitä täällä blogimaailmassa on, mutta tuo on jo yhtä huippua, että perustaa blogin vain toista solvatakseen!? Toivotan sinulle todellakin mielenrauhaa ja kirjoitusrauhaa.
RR, taidan olla pihalla kuin lumiukko. En nyt ymmärrä yhtään tätä kafkis -a.k.h-räsäs-kuviota, enkä sitä, että Iineksestä puhutaan samassa yhteydessä. Ei minulla ole osaa tässä leikissä, en ainakaan itse tunne osallistuneeni mihinkään. Minusta on pikkuisen outoa, että sinä vuodattelet tunteitasi (?) täällä julkisessa blogimaailmassa. Minulle jokainen sanasi on tullut suurena yllätyksenä, enkä todellakaan ole varmaankaan mukana missään kuviossa, eli sitä tarkoitan pelleilyllä. En tunne ihmisiä, joihin iines sotketaan. Sinä olet blogiystävä, mutta that's all. Palataan normaaliin päiväjärjestkseen.
VastaaPoista***
Soli, en tunne Kompostia, en tiedä kuka hän on. Olemme kirjoitelleet samalla keskustelupalstalla joskus momnta vuotta sitten, ja se on pohja tässä. Minusta on sananvapauden törkeää väärinkäyttölä perustaa blogi lähinnä yhden kanssabloggaajan maineen mustaamiseksi, ja ihmettelen, jos ylläpito ei poista solvaamismielessä vasiten pykättyä sairasmielistä blogia. Mitään muuta motiivia kyseisellä blogilla ei ole.
Mikäli oikein havaitsin, Koon muistelmat on nyt poistettu blogilistalta. Päreeni linkistä siihen näyttää pääsevän, mutta suljen linkin seuraavan päivityksen yhteydessä.
VastaaPoistaYksinolohan on aivan mahtavaa, kunhan vain tulee toimeen itsensä kanssa edes jotenkuten . Silloin ei tarvitse esittää mitään kenellekään. Tekisi muuten mieli kysyä , kuinka hyvin koet tuntevasi itsesi , tiedätkö mitä oikeasti haluat ? Vaikutat hyvin monimutkaiselta , ristiriitaiselta ja kiintoisalta ihmiseltä . Jatka ihmeessä kirjoittelujasi ! Meitä lukijoita on paljon , niin ettet aivan yksin kuitenkaan ole .
VastaaPoistaOdysseus, esitit hyvän kysymyksen: kuinka hyvin tunnen itseni ja tiedänkö mitä oikeasti haluan. Tästä pitäisi kirjoittaa kokonainen päre, mutta siitä tulisi aikamoista egosentristä lätinää. Sen voin sanoa kättelyssä, että en ole helppo ihminen ja että olen varmaan myös ristiriitainen ja monimutkainen.
VastaaPoistaSiis ilman muuta jatkan kirjoitteluani, minua ei saa mikään lopettamaan, sillä tämä on henkireikäni ja varmaan minulle sopivin foorumi.
Minulla on blogien keräilyosasto "ämmät marisee". Sijoitin kompostin sinne.
VastaaPoistaIines kirjoitti
VastaaPoista'Sinä olet blogiystävä, mutta that's all. Palataan normaaliin päiväjärjestkseen.'
No ei kai tässä nyt muusta kuin blogiystävyydestä ole kyse ollutkaan!
Ja sama pätee kafkaesqueen, jota halusin käyttää esimerkkinä (ehkä hiukan sopimattomasti) siitä, miten asioista voidaan sopia, jos sukset on menneet ristiin.
Ei me ymmärtääkseni Saarankaan kanssa mitään vihamiehiä olla, vaikka pahasti yhteen otettiikin viime vuoden lopulla tai äskettäin ihan hetkellisesti tuolla prosperon blogissa.
Sama pätee tietyin varauksin kompostiin.
Joidenkin ihmisten 'kemiat' eivät kuitenkaan toimi, vaikka miten haluasi.
Siksi lienee parasta olla kommunikoimatta heidän kanssaan.
*
Myönnetään nyt lopuksi se itsestäänselvyys, että kommunikoinnin ohella nämä vuodatukset tässä(kin) blogissa ovat ajoittain merkinneet minulle omien tunteiden käsittelyä - monella eri tasolla - ikäänkuin jonkinlaista terapiaa siis.
Ja se siitä.
Hyvää syksynjatkoa. En odota vastauskommenttia.
Anonyymille sen verran, että en osaa olla välittämättä näistä aina uudelleen putkahtelevista hyökkäyksistä, sillä aina niihin joku uskoo.
VastaaPoistaOlen vakuuttunut siitä, että sairaille virtuaalihäiriköille on vähitellen löydyttävä laki, joka estää väkivallan - väkivaltaahan henkinenkin julmuus on. Tätäkin taustaa vasten olen alkanut miettiä, että ihminen ei ole kypsä rajoittamattomaan virtuaaliin. Eihän ihminen ollut kypsä Paratiisiinkaan.
***
RR, sanonpa kuitenkin vaikket lukisi. Et sinä ole minua suututtanut, kunhan ihmettelen vain logiikkaasi. Siitä on vaikea saada selvää. Mutta hyvää syksynjatkoa sinullekin. Sytytellään kynttilöitä ja tehdään koti lämpimäksi!
I-iines, arvaan ettei tämä sinua paljoa helpota, mutta Kompostin vainosta on kärsinyt moni. Huomasin hänen taannoin häiriköineen jotain täysin sivullista äitiys-bloggaajaa arvostelemalla täysin asiayhteydestä irti poimittuna tämän kasvatusmetodeja. Kaikki tämä siksi, että k.o. bloggaajalla oli sama nimimerkki kuin minulla.
VastaaPoistaMinua hän uhkaili poliisilla useaan otteeseen sen jälkeen kun olin hänen blogissaan huomauttanut täysin asiallisesti, yhden ainoan kommentin muodossa, hänen haukkuvan "väärää puuta".
Hassua, että nuo nettimaailman kiusaajat ja piinaajat ovat usein itse herkkiä uhkaamaan oikeustoimilla, hassua ja paradoksaalista ja surullista.
Hyvää jatkoa sinulle ja blogillesi.
Mirkka
Kiitos, Mirkka! Monet ovat sitä mieltä, että parhaiten pääsee eroon nettihäiriköistä ignoroimalla heidät.
VastaaPoistaIgnorointi tehoaa kuitenkin vain terveisiin häiriköihin, joita suurin osa kaikista häiriköintitapauksista onneksi on. Ikävimpiä ovat psykoottisilta tuntuvat tapaukset, sillä heihin eivät päde mitkään lait, ei minkäänlainen kohtelu. Sanot mitä tahansa, teet mitä tahansa tai olet hiljaa, aina se kääntyy psykoottisen henkilön mielessä jollakin tavalla häntä vastaan. Surullista ja traagistakin.
Minä olen ainakin kauhean väsynyt tähän häirikön putkahteluun ja bloginimeni tahrimiseen. Näyttöruutuni laidassa on ollut pitkään teipattuna keltainen tarralappu: Etsiydy hyvää mieltä tuottaviin tekoihin. Kun luen sitä nyt, kaikki tuntuu likaiselta. Virtuaalimaailma on tuonut pahan lähelle, niin lähelle ettei koskaan elämässäni. En osaa suhtautua siihen, että joku on juuri minulle ilkeä, sillä minua on aina kohdeltu hyvin ja olen saanut ystävällisyyttä ja rakkautta osakseni. Maailma on minulle näihin päiviin asti ollut kyllä hivenen vaaleanpunainen, siis henkilökohtaisella tasolla, ei yhteiskunnallisesti.
Onneksi on kynttilät, keltaiset ja lämpimän oranssit. Ne tuovat hyvää mieltä ja palauttavat uskon valon voittoon. (Anteeksi, sorrun dramatisointiin tai patetiaan, mutta jääköön tähän.:)
Yksin oot sinä iineskin,
VastaaPoistapyykkies keskellä yksin.
Rauno-setä ei nyt ota kovin vakavasti Saara-tätiä, joka ei kylläkään ota vakavasti minua, mutta meillä ei olekaan suhetta.
Kyllä minä vaan suhteisiin rupeaisin, kunhan löydän yksineuvoisen miehen, jolla ei ole deitti-ilmoitusta eikä profiilia ja jonka sydän on vapaa vain minulle, juuri minulle, nimenomaan minulle. :) Tämä oli mieskuvani ydinteesi.
VastaaPoistaJa ellei koskaan nappaa (tämähän oli rysä), niin käy se näinkin.
Abu nappaa.
VastaaPoistaIines kirjoitti
VastaaPoista'RR, sanonpa kuitenkin vaikket lukisi.'
'Sytytellään kynttilöitä ja tehdään koti lämpimäksi!'
En lue! Enkä sytyttele! Enkä tee kotia lämpimäksi!
Älä rupea edes ehdottelemaan...julkisesti...näin on jämpi niin...meidän välillä...nykyään...ja tulevaisuudessa...pysyvästi...luulisin...
Asiallisin ja Neutraalein ellei peräti Steriilein Terveisin: RR eli 'Blogizen Kane'
Iines! Kai sinä Hotasen ja RR:n jo tunnet. Ihan mukavia ja harmittomia kavereita.
VastaaPoistaVaikka ei ne ihan harmittomiakaan olisi, jos sattuisivat pahalle päälle.
Niin kuin me kaikki. Noh, minä ainakin.
Kuulkka tytö mitä Rane sano! Hän ei sytyttele kynttilöi eik tee kotia lämpimäks. Mitä sellane elämä o?
VastaaPoistaa-k.h kirjoitti mm.
VastaaPoista'Mitä sellane elämä o?'
Se o askessi. Mä elä askessis, ko tuli pakit.
Ripsa, tunnen toki nämä veljekset. En minä osaa heille täällä virtuaalilaatikolla suuttua, vaikka välillä tulee hiekkalapiosta päähän. Välillä sitten taas tulee pusu, joten se tasaa. Äreänmureita tyyppejä, toinen vähän sitkeälihaisempi, ja toinen vähän riippuneempi.
VastaaPoistaMitä pitempään riippunutta lihaa, sitä parempaa. Joskus riippuu, useimmiten ei.
VastaaPoistaKyllä a-k.h, kunnon marmorointi kruunaa pihvinkin samoin kuin ikä kruunaa miehen.
VastaaPoistaSivumennen sanottuna - nyt en puhu enää veljeksistä - olen aina ollut hieman heikkona harmaisiin ohimoihin ja kasvojen uurteisiin. Ne ovat paljon mielenkiintoisemmat ja houkuttelevammat kuin nuoren miehen atleettisuus ja sileys.
Kumma että valtaosa miehistä taas pitää nuorta tyttöä mielenkiintoisempana kuin kypsää naista.
Ettäkö pitäisi olla potkukelkanjäljet naamassa? Jotkut varttuneemmat neitokaiset pitävät varmaan sellaisistakin.
VastaaPoistaRaunon polvia hekottaa aina.
Olikohan lehdessä painovirhe, kun siinä luki, että poika taputti tätiä polvelle ja sanoi, että onpa tädillä isot keuhkot.
XXXX
VastaaPoistaynnnh ynnnh ynnhh..skreehhh fiu...aahh...
*
Kodin ja koulun intressien yhdistäminen on toki vaikeaa, eikä se onnistu ilman huippuammattilaisia.
Meillä on tässä (kaikesta huolimatta) haastateltavana pedakokian yliperseptiivi Ana-Lyyti Wait-For-Ever-If-She-Want.
Decree from Idaho Do-not-Fuck-Wrong-People-Universcity:stä.
Erikoisasiantuntija, jolle perh(s) ongelmat ovat jokapäiväisiä...
JNE. (jatkuu)
(Terveisiä Penkkiselle)
Varhainen nukkumaanmeno on tärkeää, kun ihminen ikääntyy. Terveisiä veljeksille.
VastaaPoistaMikä ihmeen ylipreservatiivi?
VastaaPoistaon se kamala tyyppi se komposti, se pitäs nirhata kokonaan pois, kehtaa kiusia sinua, sinua sinä ihana ja suuri ja hyvä!
VastaaPoistaHöpö höpö. Minulla ei ole edelleenkään mitään häntä vastaan, kunhan hän vain jättää minut rauhaan. Tunnen häntä kohtaan sääliä, en vihaa enkä raivoa enkä pelkoa, sillä ymmärrän, että tuollainen kirjoittelu ei ole enää vähimmässäkään määrin tervettä. Se on häneltä itseltään pois, ei minulta.
VastaaPoista