Pari totuuden sanaa

Tässä alla on pari asiaa, joita pidän varmana, vaikkei niitä voi tieteellisesti todistaa. Pohdiskelu on vastaus peeÄR-miehen haasteeseen.

Ensinnäkin oli tehtävä ero ilmaisujen ”pitää varmana tietona” ja ”uskoa” välillä. Toiseksi minulla ei ollut tietoa siitä, mitkä maailman tiedot ovat varmasti todistettuja. Kolmanneksi, en ollut vakuuttunut siitä, että varmaksi todistettu tieto on aina varma tieto. Tiedemiehet esittävät päätelmiä joskus vähäisenkin otoksen perusteella.

Kaikesta huolimatta tässä toisiinsa liittyvät keksimäni kyseiset kriteerit täyttävät totuusteesini perusteluineen:

1. Sininen on sinistä.
2. Ihmiset näkevät värit eri tavoin.

Värejä ei ole olemassa, vaan ne ovat abstraktioita, valon heijasteita päivällä. Yöllä värejä ei ole olemassa itsenäisinä fyysisinä asioina, ne eivät näy pimeässä, vaan esiintyvät korkeintaan eriasteisina tummuuksina.

Kuitenkin sininen on sinistä, joka näyttäytyy itselleni miellyttävän rauhallisena värinä, yhtenä lempiväreistäni. Se ei haittaa, että muut näkevät sinisen mitä todennäköisimmin eri sävyissä kuin minä, mutta heillekin se esiintyy samankaltaisena, koska sinistä yleismaailmallisesti luonnehditaan viileänä värinä, joka vertautuu veteen ja avaruuteen, taivaaseen. Sininen on siis olemassa omana käsitteenään, ilmiönä, jolle olemme antaneet nimen sininen. Kuitenkin on siis niin, että kukaan ei ole todistanut tieteellisesti, että sininen on juuri sinistä.

Se, että ihmiset näkevät värit eri tavoin, on selviö, mitä tukee esimerkiksi se seikka, että ihmisen näkökyky vaihtelee elämän eri aikoina, samoin kyky aistia. Jokuset ovat värisokeita, ja näkevät punaisen vihreänä ja vihreän punaisena - tämäkin tukee käsitystä siitä, että värit eivät ole kiinteä ja stabiili asia, vaan tulkintaa aivojen meille välittämistä heijasteista. Hajuaistikin voi muuttua ja jopa kadota kokonaan, samoin tunto ja kuulo, joten on selvää, että kyvyssä nähdä värejä on eroja. Sitäkin olen miettinyt, miksi kaikilta kolmen tietokoneeni näytöiltä valokuvieni värit näkyvät erisävyisinä. Verkkokalvoniko ne heijastavat erilaisiksi vai koneen ominaisuudet? - Tiede ei ole siis pystynyt havainnollistamaan, miten värit oikein näemme. Jos mielikuvitustaan käyttää, voi ajatella, että mitä jos minun siniseni onkin jonkun ruskea ja jonkun oranssi onkin minulle punainen.

Ylipäänsä kun puhutaan totuuksista, joita tiede ei voi todistaa, mennään mielestäni tajunnan alueelle, ihmisen aivotoimintaan, joka on vielä yhtä kartoittamaton alue kuin avaruus.

Keksittekö te muut lisää tällaisia totuusteesejä, joita tiede ei ole voinut todistaa?

(Maalaus Edouard Debat-Ponsan)