Missä miehet ratsastaa?

"Tee Iines seuraava päre siitä, ettei naiset enää löydä miehiä, joita ottaisivat omakseen.

Missä miehet? Oikeat, rahvaat miehet; Konstat?"

Tämän toiveen esitti muuan kommentoija pari pärettä alempana. Itsekin olen ihmetellyt samaa, lähinnä siitä näkokulmasta, että harvoin tuntuu miehessä yhdistyvän raavaus ja toisaalta sitten taas valistuneisuus, hengen avaruus.

Vastausta tällaisen raavaan ja valistuneen miehen katoamiseen pitää ensin etsiä luonnollista tietä, rationaalisesti. Vastaus onkin yksiselitteinen, sillä tilastojen mukaan yksinäisistä ihmisistä puolet enemmän on naisia kuin miehiä, eli naisia jää siis väistämättä yli. Tällä hetkellä kaikista naisista jo lähes 30 prosenttia asuu yksin, miehistä vain 12 prosenttia.

Tilastokeskuksen tuoreimmissa tilastoissa näkyy lisäksi nouseva yksinäistymisen trendi, sillä yksinasuvia suomalaisia on jo lähes miljoona, kun 80-luvulla heitä oli alle puoli miljoonaa. Suomi johtaa kansainvälisissä mittauksissa myös avioerojen määrässä, ja Väestöliiton tilastojen mukaan puolet suomalaisista avioliitoista päätyy eroon, ja helsinkiläisliitoista yli 50 prosenttia. On ilmeistä, että erojen lisääntyminen lisää ennestään yksinäisten naisten määrää ja että miehet päätyvät naisia nopeammin ja useammin uuden kumppanin valintaan.

Kun vielä todetaan se, että tilastot vahvistavat, että vanhimmiksi kaikista elävät ne yksinäiset naiset, jotka eivät joudu passaamaan miestä ja lapsia, niin täytyy kysyä, että mitä väliä vaikkei sitä raavasta miestä näy mailla eikä halmeilla. Tilastojen valossa se nimittäin on ikuisella kiertoradallaan naiselta naiselle, kunnes kuolee pois, naista ennen.

Palatakseni vielä alun kysymykseen - täytyy todeta, että tämä ei varmaan ole se käsittelytapa, jota kommentoija toivoi. Minusta nimittäin tuntuu, ettei sellaista miestä ole koskaan ollutkaan, oikeaa rahvasta miestä, jolla olisi avara mieli ja kieli puhua. On joko tai, rahvas joka ei puhu vaan tekee, tai sitten oppinut, joka puhuu muttei tee.

Lopuksi täytyy vielä kyllä kysyä, että ketkä ne miehet sitten vievät, minkälaiset naiset, kun 30 prosenttia naisista kerran jää ilman?

Joskus tuntuu siltä, että mies kuin mies on vietävissä, kun sadan metrin säteellä joku nostaa hameenhelmaa. Ei väliä millainen käsi, kunhan nostaa, niin se on miehen menoa. Ennen vanhaan sulhanen saatiin jättämällä aitan ovi lukitsematta, peitonkulmaa nostamalla ja vinkkaamalla, eivätkä ne tavat siitä ole muuttuneet. Ei siinä rakkaudella aina ole tekemistä, tottumuksella ja tavoilla pikemmin. Normien noudattamisella ja jatkamisella.

Jokuset naiset taas kulkevat omia polkujaan. Ja elävät pitkään.

(Maalaus Pablo Picasso)