6.3.2009

Nainen lentokentällä

Lehdessä on kiehtova tarina naisesta, joka on asunut kolme kuukautta lentokentällä. Koko tämän ajan hän on ollut kadoksissa omaisilta, kunnes löytyi Berliinin Tegelin lentokentältä. Hän kieltäytyy palaamasta kotimaahansa Suomeen.

Nainen on yöpynyt lentokentän penkillä, ja hänen on annettu olla siinä, koska hän on aina huoliteltu ja esiintyy hyvin kohteliaasti.

Hän on todennäköisesti peseytynyt lentokentän saniteettitiloissa, ehostanut kasvonsa ja laittanut joka aamu kampauksensa huolellisesti, oikonut rypyt vaatteistaan, ollut viimeisen päälle laitettu ja muodikas. Kenties hän on öisin pessyt pikkupyykkiä käsienpesualtaassa ja kuivannut ne ilmanpuhaltimen alla tai pannut kuivumaan patterin päälle, vaihtanut asua välillä. Kenties hän on alkanut tuntea lentokentän kodikseen ja on tuntenut jopa harmistusta, kun hänen on jaettava kylpyhuoneensa satunnaisten ohikulkijoiden kanssa.

Mukanaan hänellä on vihreä matkalaukku. Virkailijoille hän on kertonut odottavansa rahalähetystä Suomesta, ja hienostuneen naisen on annettu olla rauhassa asemalla. Kun vihreä matkalaukku sitten katosi, tai varastettiin niin kuin nainen sanoi, virkailijat keräsivät hänelle uusia vaatteita ja rahaa, mutta hän ei ottanut niitä vastaan. Sen sijaan hänet on nähty kerjäämässä rahaa matkustajilta.

Hän on edelleen kentällä ja odottaa rahalähetystä ja vihreää matkalaukkuaan takaisin. Tai niin hän ainakin sanoo. Mikä lie naisen tarina?

(Valokuva satunnainen, kuvaaja tuntematon)

59 kommenttia:

  1. Samantapainen historia eräällä Mehran Karimi Nasserilla, joka vietti parisenkymmentä vuotta de Gaullen lentoasemalla http://en.wikipedia.org/wiki/Mehran_Karimi_Nasseri .

    Nasserin vaiheista on tehty amerikkalainen elokuvakin (pääosassa Tom Hanks), joka mielestäni on melkoisen epäonnistunut sokerikuorrutuksensa vuoksi. Tapahtumapaikkana on USA.

    VastaaPoista
  2. Muistin tämän Tom Hanksin "tähdittämän" elokuvan, ja myös sen, että elokuva oli minustakin vain tekele.

    Tämä naisen tarina vaatii kyllä jatkoselvitystä! Ellei sitä kuulla, sen voisi joku kirjoittaa tai kuvittaa.

    Hassua, että ennen kuin muistin tuon elokuvan, niin näin tämän naisen mielessäni nimenomaan filminauhalla - ehostamassa itseään lentoaseman saniteettitiloissa - tätä kautta lähtisin purkamaan tätä kuvallista draamaa. Ja sen elokuvan ensinäkymä olisi nimenomaan tuo nainen öiseen aikaan tyhjässä isossa kaakeloidussa tilassa pesemässä rintaliivisillään pikkuhousujaan ja sukkiaan.

    VastaaPoista
  3. Iines

    Minä muistan, että eräs mummeli asui junissa. Ei hassumpi vaihtoehto sekään?

    Otatko haasteen vastaan, haastoin sinut sivullani!

    VastaaPoista
  4. On mukava mummeli tuommoinen, mutta eihän se elämä helppoa ole, jos ei ole pysyvää kotia.

    Tämä uutisen nainen on vain sikäli kiinnostava, että hänellä on mielestäni selvästi jokin tarina takanaan.

    Uusimmasta nettilehdestä luin, että nainen olisi viety johonkin sairaalaan, eli hän ei olisi enää siellä lentokentällä. Varmaan aiheellinen toimenpide, mutta silti tarina odottaa filmaajaansa tai kirjoittajaansa.

    Haaste otetaan kiittäen vastaan Leonoora! Tosin olen siihen vastannut tämän vuoden puolella, mutta katsotaan nyt, missä muodossa vastaan, jos keksin kuusi uutta totuutta itsestäni. Tai jos varioin sitä leikillisesti: keksin kuusi totuutta, joista yksi onkin valhe, ja lukija saa arvata, mikä ei ole totta.

    VastaaPoista
  5. Pitäisi kokeilla :)

    VastaaPoista
  6. Eihän tuo ole Lehti vaan Ilta-Sanomat. Tarkkuutta!
    Vai työskenteletkö kenties jonkin uutisvälineen toimituksessa? Niissä on tuollaista älyttömyyttä alkanut esiintyä.

    VastaaPoista
  7. Höpsistä, lehti on yleisnimi, joka kattaa sekä Ilta-Sanomat että suosikkilistallani olevan linkkaamasi Lehden.

    Taidatkin olla Lehden toimittaja.

    VastaaPoista
  8. Naisen tarinaa voisi valottaa Pentti Saarikosken mielenliikkeet Kupittaan sairaalan suljetulla osastolla 1962:

    "Minä katselen pienintä nukkea, sitä jota ei voi avata eikä sulkea, mietin mitä minä sillä tekisin, mitä muuta kuin panen sen suuremman nuken sisään ja sen taas sitä suuremman sisään ja niin edelleen, kunnes pöydällä on vain yksi nukke, siniset silmät, punainen suu, valkea esiliina, Turku, Helsinki, mikä tahansa kaupunki, neuroosi, syyn seuraus ja seurauksen syy, portaita alas ja portaita ylös. Minä käännän kirjaa, tekeydyn joksikin, olen jotakin, joku. Minulla ei ole vakituista asuntoa. Minulla ei ole vakituisia kasvoja. Minä en ole vakiintunut. Minulla on nukke, nukkeja sisäkkäin, monta, ja minä puran ja kokoan takaisin, vähän aikaa.
    Minun ääneni. Kenen ääni. Tänään ääniä, sisäkkäin, monta, minä harjoittelen, puhumista kaikkien äänellä ja omalla äänelläni."

    VastaaPoista
  9. Anonyymi,

    oivaltava viittaus. Tätä Kupittaan mielisairaalaan menoahan edelsi Saarikosken kokeilu siitä, miten pitkälle voi mennä ennen kuin esivalta puuttuu asioihin.

    Hän kaupitteli alaikäistä tyttöä (Leena Larjanko) hotellissa, jossa myös ammuskeli, ja lopulta nai tätä tyttöä katsojien ympäröimänä lattialla. Psykiatri Armo Hormia nukutti heidät mattoon käärittyinä ja sopi sairaalaan viemisestä.

    Myös Saarikosken samoilta ajoilta oleva Shakespearen (Miten haluatte) alla oleva vapaa käännös kuvastaa samaa tunnelmaa maailmasta avoimena näyttämönä tai läpikulkuhallina:

    "Koko maailma on näyttämö ja mies ja nainen ovat näyttelijöitä. He tulevat sisään ja poistuvat. Ja yksi ihminen sinä aikana mikä hänellä on näyttelee monta osa toimintansa seitsemässä kerroksessa."

    VastaaPoista
  10. Poikkeuksellinen, junassa tai lentokentällä asuminen on elämäntapa joka vaatii luovuutta, kekseliäisyyttä.

    Oliko kenties tuota lentoasemalla oleillutta naista huijattu? Oliko taustalla vaikka ns. rakkaustarina.
    Don Juan oli luvannut tulla rahasäkin kanssa, ja he olisivat matkustaneet jonnekin paratiisisaarelle sitten yhdessä?
    Vai oliko nainen lainannut jollekin rahaa, jota odotti takaisin.
    Vai oliko hän sairastunut jostakin muusta syystä?

    Täällä kaupungilla näki joka päivä muistaakseni vielä viime kesänä naisen, joka työnsi lastenvaunuissa omaisuuttaan. Myöhemmin lastenvaunut olivat ilmeisesti hajonneet, sillä hän raahasi lukuisia muovikasseja mukanaan.

    Eikös junassa voisi asua melkein kuin hotellissa. Silloin tällöin olisi hyvä kyllä varata makuuvaunu, että voisi nukkua kunnolla vaaka-asennossa.
    Pesupuuhatkin kekseliäs pystyisi kyllä hoitamaan junan toiletissa.
    Ravintolavaunussa syöminen on kyllä köyhän kukkarolle liian tyyristä, mutta kekseliäs siihenkin keinot löytää.
    Tiedä sitten kuinka kauan ihminen saisi "matkustaa" junissa.
    Ja vaikka eläkeläinen saakin lipun puoleen hintaan, ei junakoti ole halvimpia asumismuotoja.
    Ouluun edestakaisin mitä Hesasta maksanee, eikä siinä vielä asuta kuin pari kolme päivää! :D

    VastaaPoista
  11. PS Ihmettelen suuresti, että Saarikosken elämästä ei vielä ole tehty elokuvaa.

    VastaaPoista
  12. Leonoora,

    täällä Pikkukaupungissa ei ole koskaan nähty tuollaisia elämäntaiteilijoita, mikä on tavallaan sääli. Ei niin, etten ymmärtäisi heidän kovaa osaansa, vaan siksi, että tuo elämäntyyli on myös oma valinta. Ainahan voisi heittäytyä apujen varaan ja saada katon päänsä päälle. Ne jotka eivät heittäydy, ovat elämäntaiteilijoita, joilla on kerrottavana tarina meille normikansalaisille.

    VastaaPoista
  13. Iines

    Ilmasto vaikuttaa osaltaan, ettei meillä nähdä näitä elämäntaiteilijoita enemmälti.
    On siitä kymmenen vuotta tai enemmänkin, kun tietyssä metsässä täällä asusteli itsekyhätyissä suojissa näitä oman onnensa seppiä.
    Ns. pultsareita en ole nähnyt kaupungilla vuosiin. Se sukupolvi lienee manan majoilla.

    Amerikassa eikö tuo liene aivan oma lajinsa, nämä kaduilla asuvat, tai maata kiertävät asunnottomat kulkurit.

    VastaaPoista
  14. Amerikoissahan jokaisen pitää pärjätä itse, mikä selittänee sikäläisen elämäntaiteilijakulttuurin.

    Meillä ilmiö on harvinainen varmaan mainitsemasi ilmaston vuoksi, Leonoora, mutta myös kattavan sosiaalihuollon ansiosta.

    Pst Leonoora haasteestasi - kuutta ennen mainitsematonta asiaa itsestäni on enää vaikea keksiä, mutta olenkohan maininnut tätä: minä saan kielen kärjen nenänpäähän kiinni. Sisko toi aikanaan kavereita meille todistaakseen väitteensä siskonsa akrobaattisesta kielestä. Näytöksiä oli useita.

    VastaaPoista
  15. Iines
    :))) Minun kieleni ei ylety!

    Mukavaa meidän naisten päivää Sinulle!

    VastaaPoista
  16. Kiitos Leonoora,

    muuten harvan ylettyy, ja siksi minua näytettiinkin kuin sirkusapinaa.

    Ruusu kaikille naisille!

    VastaaPoista
  17. Tulevat mieleen bagladyt, joita alkoi ilmestyä Toronton kaduille 1980-luvun lopulla. He kuljettivat koko omaisuuttaan kasseissaan ja asuivat yömajoissa.

    Kirjoitin siihen aikaan lehtijuttuja ja sain mielestäni hyvän idean: ryhtyisin vaikkapa viikon ajaksi bagladyksi ja kirjoittaisin siitä.

    Soitin poliisille ja kyselin, mitä hän arveli. Kielsi ehdottomasti ryhtymästä sellaiseen. Olisi hengenvaarallista. Bagladyt joutuivat usein raiskauksen ja ryöstön kohteiksi, heitä murhattiin.

    Amerikan eksentrikot saattavat olla hyvinkin varakkaita. He eivät ota apua vastaan keneltäkään. He vetoavat siihen, että Amerikka on vapaa maa. Se on hyvin outo ilmiö. Se tulee tunnetuksi luonnonkatastrofien aikana, jolloin nämä ihmiset eivät anna pelastaa itseään. He eivät ota vastaan apua keneltäkään muulloinkaan.

    VastaaPoista
  18. Anna,

    minusta ideasi kirjoittaa reportaasi bagladyna oli mainio, siinä on jotain samaa kuin tämän tarinan naisen elämän kuvittelussa. Se vaan, että poliisille ei olisi pitänyt soittaa - vaikka olisi luvan saanutkin - jotta kokemusten autenttius olisi ollut samaa kuin todellisilla bagladyilla, joilla ei ole poliisin suojelua.

    Jotenkin ymmärrän hyvin noiden eksentrikkojen ylpeyden. Heidän ideologiansa mukaan apu ei tosiaan kuulu kuvioon. Tosin tuo katastrofitilanne on kai eri tilanne ja apuun turvaaminen antaisi kenties tilaisuuden jatkaa täysin vapaata elämää.

    VastaaPoista
  19. Kylähullu tekee mitä haluaa, muut tekevät mitä voivat.

    Omistettu Poika-Saimalle, Piikki-Väinölle, Kulta-Paavolle ja Ellille.


    "...kylään uus saapui arvokkuus
    viran sosiaalisen
    otti kohteekseen hullun vanhenneen
    siitä sekosi kaali sen

    ehkä oli hän liian viisas
    se ihmisille piisas

    pois vietiin kylähullu viimeinen"


    "hän oli tärkeä mies
    hän arvonsa ties
    mies täynnä tarmoa

    aina ketä vaan riensi auttamaan
    eikä kerjännyt armoa

    aina kaikkensa hän antoi
    lumet loi ja postit kantoi

    kylähullu viimeinen

    nyt on valtio kylään tullu
    ja on siellä kuin kotonaan
    ja viimeinen kylähullu
    pois hoidetaan"

    J. Leskinen

    VastaaPoista
  20. Iines ihmetteli, miksi Saarikosken elämästä ei ole tehty elokuvaa. Luultavasti siksi, että jos pysyttäisiin totuudessa, ei kukaan uskoisi, että tuo kaikki oli totta.

    Mielestäni hienoimman kommentin runoilijastamme heitti tuo samainen Armo Hormia, joka komensi runoilijan ja Larjangon ulos mielisairaalasta sanoen: "Painukaa helvettiin täältä. Tehän olette ihan hulluja!"
    Jaa niin: Hyvää naistenpäivää Iines ja muutkin paikalle osuvat tyttöset.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi,

    kiitos Leskisen sanoituksesta ja ennen kaikkea siitä, että muistit nuo hahmot, joista olen kirjoittanut, mielstäni lämmöllä.

    Itse omistaisin heille tämän runon:

    VIULU

    Koko pitkän päivän istui
    hän nurkassa yksinään.
    Oli hänellä ruohonkorsi
    ja varpu käsissään.

    Ja se kuiva ruohonkorsi
    oli hänelle viulun jous:
    koko päivän se ylitse viulun
    -- sen varvun -- sous ja sous.

    Mitä soitti se koivunvarpu,
    Isä Jumala yksin ties:
    oli viulu se hullunviulu,
    ja se mies oli autuas mies.


    (Uuno Kailas, Uni ja kuolema -kokoelmasta)

    *

    Van Vaari,

    olet sinäkin Pekka Tarkkasi lukenut. Minullakin on molemmat tiiliskivet hyllyssäni + sitten se Saarikosken oma Nuoruuden päiväkirjat (Nimi ulkomuistista, en tarkista nyt tuota.)

    Saarikosken elämähän oli itsessään taideteos, joka ei filmillä pahenisi. Kenties jopa hänen parhaansa.

    VastaaPoista
  22. Tänään, aivan muualla tuli puheeksi Sarikosken kuolematon lause vaimolleen: "Rakastan sinua enemmän kuin oman paskani hajua."
    Kuinka sinä käsität tällaisen lauseen? Olisi mielenkiintoista kuulla.Ja saavat tähän kyselyyn toki muutkin osallistua.

    Pekka Tarkkani olen tosiaan lukenut. Olen hänet monesti tavannutkin, samoin kuin P. Saarikoskenkin. Tosin enimmäkseen hän harrasti pilkkimistä ravintolan pöydässä, enkä kuullut koskaan hänen puhuvan mitään sellaista, joka olisi ollut tähdellistä kirjoitaa muistiin. Mutta vaimoilleen hän oli jonkinlainen epäjumala.

    VastaaPoista
  23. ""Rakastan sinua enemmän kuin oman paskani hajua." (PS)

    Käsitän tämän niin, että sanojalle vaimo on hyvin läheinen, he ovat toistensa nahkojen alla yhtä, mutta kuitenkin erillisiä, koska oman paskan haju erottuu.

    Liittäisin tähän muistaakseni samalle henkilölle lausutun tunnustuksen, kun Saarikoski tuijotti rakkaansa etuhampaiden välistä suurehkoa rakoa: Olen mustasukkainen tuulelle, joka puhaltaa hampaittesi raosta. (Muistinvarainen sitaatti, siksi ei lainausmerkeissä.)

    VastaaPoista
  24. Kappas vain! Varttunut naishenkilö, jonka kanssa asiasta keskustelin, piti niinikään PS:n lausetta rakkauden osoituksena, kuten sinäkin. Hänen perustelunsa menivät jotenkin niin, että P:n haju on jotain hyvin henkilökohtaista, osa itseä ja kun rakastaa toista enemmän kuin tätä henkilökohtaista, on kyseessä suuri rakkaus. No, en nyt muista ihan tarkasti sanoja, mutta tähän suuntaan.

    Itse näen lauseessa ennen kaikkea PS:n taipumuksen shokeeraamiseen (olipa outo sana! Tässäkin hän halusi sanoa jotain sellaista, josta takuulla puhutaan myöhemmin. Hänhän kirjoitti kaiken tulevaisuutta varten, oman myyttinsä rakentamiseksi.

    VastaaPoista
  25. Van vaari

    Naistenpäiväläinen kiittää!

    Tuo Hormian tokaisuhan pätee nykyäänkin. Mielisairaaloita tyhjennetään joukkoperiaatteella eikä yhdellä kahdella hullulla.

    Iines
    Vaihtaisi Harlin et kumppanit Mannerheimin Saarikoskeen, josko rahoitustakin tulisi eri tahoilta reilummin kuin tähän asti.

    Anna A:
    Pitäisiköhän varastaa ideasi ja sittenkin lähteä heti kohta rapakon taakse kyläreissulle. Joutoaikoina voisi tehdä sitten reportaasia kärryntyöntäjistä, he kun tietojeni mukaan ovat lisääntymään päin siellä? :D

    VastaaPoista
  26. Van Vaari,

    lausahdus on minustakin toki shokeeraava, ja tietty ryhmä ihmisiä pitäisikin tuota loukkauksena.

    Minulle se on tosiaan lämmin lause, todellista kiintymystä ilmaiseva, merkki siitä, että olen tullut tutuksi toiselle. Rakkaudesta en tahdo puhua, sillä käsittääkseni tämä lausahdus sijoittuu ensi hurman jälkeiseen kiintymysvaiheeseen.

    Rinnastaisin tämän tunteen Kantelettaren runoon Jos mun tuttuni tulisi, sille kättä käppäjäisin, vaikk´ois käärme kämmenpäässä, sille suuta suikkajaisin, vaikk´ois suu suden veressä, sille kaulahan kapuisin, vaikk ois kalma kaulaluilla, -- Yhtä shokeeraava, ja yhtä tuttu se mielitietty on tässäkin.

    *

    Leonoora,

    toivon hartaasti, ettei Renny Harlin tartu Saarikosken elämään koskaan! Askarrelkoon rauhassa Mannerheimin kimpussa, niin pysyy pois pahanteosta.

    VastaaPoista
  27. Kiitos, Iines näistä viimeisitä postauksistasi! Olen niistä kovasti pitänyt. Että puolustat lasten lapsuutta niinkuin teet, hieno juttu!

    Kailaan runosta palasi mieleeni pelimanni nimeltä Heimo Haitto, hänkin yhdenaikainen kulkuri, "hobo", eräänlainen miespuolinen baglady Ameriikan raitilla aikoja sitten. Muistat varmaan.

    Oikein liikutti mieltäni tämä kommenttiketju. Liippaa likeltä jotenkin.

    HannuHoo

    VastaaPoista
  28. Hauska kuulla, HannuHoo,

    matalan profiilin jutut ovat rauhallisia kirjoittaa, ja vastaavat parhaiten sisäistä tunnetilaani. Välillä on tietenkin hauskaa, kun tulee vilkas keskustelu, jossa ollaan monta mieltä.

    Ja lapsen oikeudet ovat sellainen asia, että niitä ei pitäisi kysyä aikuisilta eikä työelämältä, vaan lapsen kehitysasteesta käsin. Niistä jaksaa aina keskustella.

    VastaaPoista
  29. Tuo vaarin lanseeraaman rakkaudentunnuksen voisin ottaa vastaan Millerin Henryltä, mutta en keneltä tahansa sönkkääjältä. :D

    VastaaPoista
  30. Heimo Haitto asusti vaimonsa kanssa kaupungissamme jokusen vuoden. Muistaakseni silloisella kapellimestarillamme oli asiassa sormensa pelissä että Haitot tulivat tänne.
    Upeasti Heimon viulu silloin vielä konserteissa soi.
    Vaimonsa kanssa olivat erottamattomat. Paikallisessa boheemibaarissakin istuivat aina kylki kyljessä.

    VastaaPoista
  31. Henry Miller. Those were the days. Ei paljon mitään sanonutkaan. Rakkaus on ollut niin arkea sille poitsulle; ei tarvinnut ehkä mitään lisätuoksuja tai osoituksia. On siinä niin tyytyväinen omassa byggassa. Naisensa laittoi kantamaan vedet pään päällä.
    Mikä sen nimi olikaan?

    VastaaPoista
  32. Nostalgiaa:
    http://www.ravintolawanhajokela.fi/legendat_henkilot.htm

    VastaaPoista
  33. Kalevala (42)
    pätkä Kahdesviidettä runosta:

    "Nouse, tuuli, taivahalle, ylös pilvihin ajaite,
    sukuhusi, syntyhysi, heimohon, perehesesi!
    Elä kaa'a puista purtta, vierrä hongaista venettä!
    Ennen kaa'a puut palolla, kuuset kummuilla kumoa!"


    Millerille. Ja hänen naisilleen. Montako niitä nyt sitten olikaan?

    VastaaPoista
  34. Kalevalan säkeistä, joissa puhutaan suvusta, saan syyn pieneen syrjähyppyyn aiheesta - tutkin nyt innokkaasti sukujuuriani, lähinnä isänpuoleista.

    Löysin alla olevasta mainiosta linkistä ennestään tuntemattomien isoisäni vanhempien kuolinilmoitukset, Aamulehden etusivuilta. Lisäksi löysin tiedon siitä, että muuan esi-isäni oli hyväksytty koeoppilaaksi Hämeenlinnan kiertokouluopettajaseminaariin v. 1896.

    Tässä tuo Kansalliskirjaston linkki.

    VastaaPoista
  35. Kiitos. Meistä löytyy hevosystäväyhdistysten yhteydessä. Jopa on komea suku. Ihhaaahaaaa siis.

    VastaaPoista
  36. Löysin yllättäen myös tiedon siitä, että isännimeni onkin muutettu nimi - kuten niin monet nimet ovat.

    Papallani on siis vielä tämä isän nimi, mutta hänen isänsä onkin syntymänimeltään Suikki, Karkusta Hämeestä. Nyt vain tästä eteenpäin esi-isät ovat kadoksissa - en löydä Suikki-miehen vanhempia. On vain tietoja, että Suikit ovat tulleet joko idästä tai sitten Lapista. Pappani onkin hyvin tumma ja ei kai kovin pitkä. Kenties hänessä on lappalaisten verta, tai sitten ryssän. :)

    (Anteeksi asian vierestä oleva vuodatus, mutta olen kauhean innostunut tuosta arkistojen kaivelusta.)

    VastaaPoista
  37. "Rakastan sinua enemmän kuin oman paskani hajua."
    Tuohan on James Joycen kirjeestä vaimolleen.

    VastaaPoista
  38. Anonyymi,

    itse en muista sanonnan alkuperää, mutta on varmaan niin, että Saarikoski tunsi tämän suomentamansa ja ihailemansa kirjailijan elämän ja sanonnat hyvin, ja herkutteli niillä omassa elämässäänkin leiskautellen niitä häntä palvoville naisille.

    VastaaPoista
  39. Suikki on vanha porolappalaisen sukunimi Lapissa. Näin vaikka kaikki raitiot Muoniossa - jossa nimeä esiintyy 1850-luvulla - (ja tässä Suikki-tapauksessa Yli-Tornissa) eivät olleet saamelaisia. Raitio tarkoittaa eräänlaista poropehtoria, siis henkilöä, joka hoitaa poroja toisen, omistajan puolesta. Eli jos olet Suikin sukua Lapista, saamelaisverta löytyy!

    Karjalan Suikeista en tiedä mitään.

    Tämä kannattaa lukea:
    http://www.muonio.fi/web/files/saami_kevyt_versio.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedoksi vain, että ei ole olemassa Yli-Torniota, eikä ole Yli-Torniossa, vaan Ylitornio ja Ylitorniolla. :)

      Poista
    2. Anonyymi, sattumoisin huomasin kommenttisi täällä vanhassa jutussa.

      Kiitos huomautuksesta! Asianomainen ei taida vain enää huomata tätä. Paikannimien taivutus pitäisi aina tarkistaa.

      Poista
  40. saami_kevyt_versio.pdf

    on tuo viimeinen rivi.

    Ja piti olla Yli-Torniossa.

    VastaaPoista
  41. Kiitos linkistä! Paneudun siihen innolla.

    En malta olla linkkaamatta tähän tuon mainitsemani isoisäni kuvaa, joka oli Suikki-nimisen miehen poika. Suikki oli rustitilallinen ja hänen poikansa, tämä kuvassa olija oli rehtori ja on siinä linkin kuvassa, josta on kulma pois. - Eikö olekin tuon miehen, Suikin pojassa, siis ulkoisia saamelaispiirteitä?

    VastaaPoista
  42. Tästä on 'romantiikka' ja 'gloria' aika etäällä.
    Uusin uutinen 'Nainen lentokentällä' -juttuun.

    Berliinin lentokentällä pitkään majailleen suomalaisnaisen kohtalosta on noussut kiista suomalaisten ja saksalaisten viranomaisten välille. Saksa on osoittanut naiselle paikan asunnottomien yömajasta, kun taas suomalaisten asiantuntijoiden mukaan hän tarvitsisi välittömästi hoitoa.

    Psykiatrisessa avohoidossa ollut nainen lensi joulukuun alussa Helsingistä Berliiniin ja jäi koneesta poistuttuaan asumaan Tegelin lentokentän yleisiin tiloihin.

    Lähes kolme kuukautta kestäneen oleskelun jälkeen lentokenttäpoliisi alkoi pitää naista häirikkönä ja uhkasi viedä hänet oman ilmoituksensa mukaan "niin kauaksi, ettei enää takaisin osaa".

    VastaaPoista
  43. Mielenkiintoinen uutinen, kiitos päivityksestä!

    Nainen oli siis psykiatrisessa avohoidossa, ja on siis kansankielellä sanottuna hullu, kuten aavistelinkin - en suinkaan romantisoinut, vaan yritin vaan kuvata naisen sielun liikkeitä.

    Se vaan, että mahtuvathan nämä originellit yhteisöömme asumaan, jos emme aja heitä pois. Meillä on aina ollut Poika-Saimamme, Kulta-Paavomme, Piikki-Väinömme ja mies-Ellimme - kuten muuan kommentoija hienosti muistikin. Ennen vanhaan yhteisö kantoi heitä, mutta nyt ei kanna vaan yrittää ulkoistaa suljettuihin laitoksiin, vaikka tämän tyypin "siunatuista hulluista" ei ole vaaraa muille yhteisön jäsenille.

    VastaaPoista
  44. Noh, nyt en pääse millään kokeilullakaan tuohon Muonion-linkkiin!

    VastaaPoista
  45. Julkaisun ensimmäisessä osassa luodaan katsaus saamelaishistoriaan yleisesti ja kummankin
    kunnan saamelaishistoriaan. Julkaisun keskiosassa kerrotaan melko yksityiskohtaisesti
    alueen monista saamelaissuvuista ja lopussa on otteita hanketyön aikana tehdyistä haastatteluista.
    Haastattelut on tallennettu Muonion kunnan arkistoon CD:lle ja myös paperiversiona,
    joita voidaan käyttää myös mahdollisen myöhemmän tutkimuksen yhteydessä.
    Julkaisua on saatavana Kolarin ja Muonion kouluista ja kirjastoista sekä Muonion kunnantalosta.
    Julkaisu on pyritty toteuttamaan siten, että sen kopiointi on helppoa. Toivottavasti
    julkaisua käytetään ahkerasti ja sen ottavat omakseen etenkin opettajat, joiden tehtävänä on
    välittää tietoa paikallisesta historiasta lapsille ja nuorille, kuten myös aikuisopiskelijoille.

    VastaaPoista
  46. Kuulostaa kiinnostavalta. Tuo linkki vaan viittasi siihen, että aineistosta olisi tiivistelmä digitaalisessa muodossa netissä.

    VastaaPoista
  47. http://www.muonio.fi/web/files/saami_kevyt_versio.pdf

    Julkaisu on tuossa linkissä pdf:nä, joten jos ei toimi itselläsi pyydä jotakuta lähettämään se s-postiisi.

    VastaaPoista
  48. Noh, ei toimi kun ei toimi, pelkkää valkoista vaan.

    Olen iloinen, jos joku ehtiväinen lähettäisi sen sähköpostiini ikkunaiines@gmail.com halutessaan vaikka nimettömästi ellei nimellä kehtaa. Kiitän, vaikkei mitään tulisikaan.

    VastaaPoista
  49. Eli tuo viimeinen kirjainyhdistelmä on: versio.pdf

    http://www.muonio.fi/web/files/saami_kevyt_versio.pdf

    VastaaPoista
  50. Kiitos lappalaistarinoista: oli oikein hyvä kirjoitus. Luin kuten aina hosuvana akkana nopeasti mutta jäipä mieleen tuo saamelais- ja lappalaisero, Nervanderin kiinnostus (ja meidän kansallismuseon perustajan nimenä siinäkin) ja sitten se, että voisin olla vaikkapa city-saamelainen itse. Mitäs jos olen vanhaa lappalaissukua; sitkeä kun olen? Jos olen Lappoolta en tiedä mutta myöhemmin isäni hakeutui Lappohjalle; olisiko ollut nimen haikeus?

    Sitkeys on ominaisuus joka luo myös katseen. Jos siis punnitaan oleminen vain ja ainoastaan taloudellisen menestyksen mukaan alkaa käymään fraktaaliksi? Häviää yhtä nopeasti kuin on saanut tullakin? Pitäisi minunkin rauhoittua (tämä ei tarkoita, että liikkuisin ympäriinsä vaan että olen niin hosuja).

    Kotonahan minä; kotassani Nokalla. Linnunpönttöni on täällä etelässä.

    VastaaPoista
  51. Anonyymi, olen kyllä kirjoittanut tuon linkin oikein ja tarkistanut moneen kertaan, mutta minulla tulee tyhjä ruutu.

    Noh, tytär varmaan postittaa minulle tuon materiaalin kunhan ehtii.

    VastaaPoista
  52. Samasta asiasta toisaalla:

    Viestissä sanotaan, että Muonion kunnan sivuilla. Hakukoneita (esim. Google) voi käyttää, mutta ihan vain tiedoksi, että aika monen suomalaisen kunnan kotisivut ovat muotoa www.kunnannimi.fi eli tässä tapauksessa www.muonio.fi

    Aloitusviestissä todettiin, että muistelee projektisivujen alta ja kappas vain sieltähän se löytyykin! Koti Muonio kohdan päälle viedessä hiiren avautuu alivalikko, jossa lukee mm. projektit. Sen kohdalta sitten saamen historia.

    http://www.muonio.fi/web/files/saami_kevyt_versio.pdf

    VastaaPoista
  53. No kiitosta vaan! Älysin jo käydä kyllä Muonion kunnan sivuilla, mutta en vielä havainnut tuota Projektit-kohtaa. Onnistunee, jahka kokeilen.

    VastaaPoista
  54. Uusimpien tietojen mukaan Tegelin nainen on nyt kadonnut. Hänen pakkohoitonsa Saksassa päättyi eikä nainen suostunut palaamaan Suomeen suomalaisen lääkärin ja kahden hoitajan mukana.

    VastaaPoista
  55. No, voi hyvänen aika! Nyt jää jännittyyneenä odottamaan mitä Matti Vanhanen tästä sanoo?

    VastaaPoista
  56. Mielenkiintoinen tuo Sediksen linkki.

    Saamelaisten alkuperähän on arvoitus edelleen. Geenitutkimusten mukaan he eroavat kaikista muista Euroopan kansoista tavattoman paljon, myös meistä suomalaisista.

    Wiikin kyseenalaistetuissa teorioissa saamelaisten oletetaan tulleen Iberian niemimaalta sulavan mannerjäätikön reunaa myöten Norjan rannikon kautta. Rannikko suli siis ensin, muualla Fennoskandiassa oli jäätikköä. Wiik pohti aluksi heidän sukulaisuuttaan jopa toisen yksinäisen kansansirpaleen eli baskien kanssa, mutta lienee luopunut jo tästä hypoteesista.

    Yleisesti tunnustettuahan on se, että saamelaiset ovat omaksuneet saamen kielen kielenvaihdon kautta. Tästäkin Wiikillä on hyvin mielenkiintoinen teoria. Samaan asiaan viitataan tuon linkin alussa - eli se, että etelässäkin on lappi-alkuisia nimiä ei suinkaan todista sitä, että nimenomaan geneettisten nykysaamelaisten esi-isät olisivat täällä asuneet.

    Vaan sitä, että kansasuomen kielen erkautuminen saameksi ja suomeksi tapahtui jo suomalaisväestön keskuudessa, kun eteläisempi haara alkoi viljellä maata ja pohjoisempi jatkoi metsästystä ja kalastusta.

    Tätä teoriaa tukee nykyisin todetty jyrkkä geeniraja länsi- ja itäsuomalaisten välillä.

    Saamelaiset omaksuivat kielensä siis tältä pohjoisemmalta suomalaisväestöltä, jonka elintapakin oli sama kuin heidän - siis tämä "leva på lapp".

    Siitä mitä kieltä saamelaiset puhuivat ennen saamea, ei ole aavistustakaan (paitsi baski, jota kielentutkijat eivät hyväksy). Kielestä on kyllä jäljellä joitakin nimiä ja sanojakin. Kadonneita kieliähän on tuhansittain.

    Siitä ollaan nykyään jo aika varmoja, etteivät saamelaiset ainakaan idästä tulleet. He eivät siis ole samojedeja tai muita ugrilaisia. Ehkäpä he tulivat uponneelta Atlantikselta?

    VastaaPoista
  57. Tapsa P,

    olipas ansiokas ja kiinnostava pohdiskelu saamelaisten alkuperästä, josta itselläni ei ole yhtään enempää tietoa. Esimerkiksi opiskelussani joillain kantasuomen ja suomalais-ugrilaisten kielten kursseilla ei saamen asiaa käsitelty millään tavalla, eikä siihen viitattu kuin kursorisesti, mikä johtunee siitä, että tuo alkuperä on tosiaan pimennossa edelleen.

    Kunpa siihen saisi vähän valaisua!

    VastaaPoista