Kaivaa-verbistä tulee kaivu. Tämän opin Tuomolta, joka kysyi, kumpi on oikein, kaivuu vai kaivu. Minä sanoin, että kaivuu ja perustelin keksimälläni säännöllä, että verbistä johdetuissa teon ynnä muiden senkaltaisten nimissä on pitkä vokaali. Kerätä ~ keruu, kaivata ~ kaipuu, perata ~ perkuu latelin kateederilta. Minulla oli joskus tapana keksiä analogioita omasta päästäni, ja näin jälkeenpäin tarkastellen ne eivät välttämättä kestä päivänvaloa, niin kuin ei kaivuunikaan, joka oli asiavirhe, munaus, moka, harhalaukaus, miten vaan tahdotaan asia ilmaista.
Varsinkin pilkkusäännöissä analogioita riitti, kun keksin, miksi pilkku tulee virkkeeseen, josta en itsekään ollut varma, tuliko vaiko eikö tullut. Mutta selitys oli aukoton. Onneksi kaikille osapuolille en ollut lukion opettaja. Lukiossa pilkut on opetettava ja osattava, koska ollaan jo vähän akateemisia.
Eivät minun oppilaani siis kieliopista olleet kiinnostuneita. Paitsi Tuomo, joka meni ja tarkisti asian kirjasta. Viittasi seuraavalla tunnilla ja sanoi että kaivu se on, koska se tulee verbistä kaivaa. Jos verbissä on -ta- tai tä-johdin, siihen tulee pitkä, muuten lyhyt vokaali, lateli Tuomo, ja sanoi vielä, että soutaa ~ soutu. En muista enää, miten selvisin auktoriteetin menetyksestä, mutta sen muistan, että Tuomo katsoi minua pitkään ja merkitsevästi kevätjuhlassa, jossa minulla oli minihame ja lyhythihainen valkoinen pusero ja jakaus eri paikassa kuin tunneilla. Tuomo oli mies, aikuisopiskelija. Mainittakoon, että kyseessä oli urani alkuaika, josta parhaiten on jäänyt mieleeni Mauri-myrsky, joka heilutti puita lähes vaakatasoon somistamoluokan ikkunasta katsellessamme. Mietin katsoessani, että täällähän minä en happane, vaan menen takaisin Turkuun. Tästä ei sitten ei ollut kauan siihen päivään, jolloin lähdin koulusta kotiin muovinen henkari takkini tampista roikkuen. Pyöräilin halki pikkukaupungin henkari selässä. Se on minulla vieläkin. Ja siitä samasta työpaikasta sitten väistyin, kun ääni petti nelisen vuotta sitten, mutta Turkuun en mennyt, kuten eivät menneet kolme sisartakaan Moskovaan.
Kävin eilen possupiikillä, ja illalla odotin reaktioita. Vilutti, ja hain villatakin, mutta muuta mainittavaa ei tullut, ja nukuinkin mainiosti. Marketista ostin sitten kimpun oransseja ja keltaisia tulppaaneja, tietokoneen vierelle, kun siinä paljon istun. Jos tulee blogissa paha jankko tai solvuu (solvata ~ solvuu), katson tulppaania ja lasken kymmeneen, jonka jälkeen vastaan sivistyneesti tai olen vastaamatta tai panen kommenttivalvonnan päälle ja toivon, että maankaivu jalkojen alta tyssää vähitellen.
Vielä yksi ilonaihe tähän päivään. Lapsukaiseni lähetti tekstarin, että on saanut kutsun opettajanpaikan haastatteluun Helsingissä! Viimeksi hän pääsi kakkossijalle, kun kokenut vuorovaikutuslausuntokone valittiin hänen nenänsä edestä. Voi kun nyt tärppäisi. Minulla olisi niin paljon evästystä hänelle uraa varten. Ensimmäinen olisi se, että tarkista aina, ettei takistasi roiku henkareita, kun lähdet kotiin. Ja ettet istu nastan päälle. Ja että viis säännöistä, jos oma pää kukkii analogioita. Siitä vaan, kaikki on kuitenkin vintallaan ja kontallaan.
moon ekana täällä huomasko kukaa. mutta mitä pitäs sanoo, jottei kommenttia siivottais, ei o aavistustakaan. voisko joku auttaa
VastaaPoistaSe nastajuttu on vieläkin hyvin kummallinen. Aikanaan kaupunginkirjastossa suorittamassamme laajapohjaisessa tutkimuksessa paljastui mm. seuraavaa.
VastaaPoistaJotkut hyppäsivät ainakin metrin, mutta joillekuille nasta jotenkin osasi paikkansa, eivätkä reagoinneet mitenkään.
Tapahtumia kannatti seurata riittävän kaukaa.
Nyt hieman hävettää ja oudoksuttaakin tuollainen julma empiria, mutta silloin taisi kyllä olla hauskaakin.
Muuten olen sitä mieltä, että pilkunhyväily on kurjaa.
Minä vältin pilkkusääntöjä viimeiseen saakka. Monina vuosina sain siirrettyä ne opetuksen ö-mappiin toteamalla keväällä, että kappas vaan, ei ehdittykään pilkkuja.
VastaaPoistaNo, onneksi oppilaille, en ollut lukion opettaja.
Ja se nasta oli kerran minunkin tuolillani, kuten kerran jossain kommentissani mainitsin. Voin kertoa, että kyllä se pisti, mutta ilmekään ei värähtänyt.
Lisäys:
VastaaPoistaSiskoni on ala-asteen opettaja, ja hänelle ei ole pantu nastaa tuolille, mutta häntä on purtu varpaaseen. Muuan turkkilaispiru kuulemma. (Anteeksi, siskoni on hieman rasistinen, mutta ei pahuuttaan, vaan tietämättömyyttään.)
Sinulle en olisi sitä voinut tehdä sen ikäisenäkään. Tai ehkä sittenkin...
VastaaPoistaOlen viehättynyt nuorten ihmisten tyyliin kirjoittaa upeaa puhekieltä. Sen vuoksi luen esim. blogia nimeltä "Raivoojat".
Minäkin tykkään puhekielestä, kun se on siis hyvin ja sujuvasti kirjoitettua, ei selkeää osaamattomuutta henkivää, ja jos ei ole sorruttu kikkailuun tai muuhun ylimampumiseen. Joskus siinä vaan menee juttu vähän teennäisen kliseiseksi, jos aikuinen ottaa teinixien roolit. Mutta onnistuessaan hauska lukea.
VastaaPoistaHyvä ope perustelee pilkkusäännön ihan "omasta päästään"! Jos nyt pilkkuun tuijottava kielioppi on äidinkielen tärkein anti - ei minunkaan mielestäni.
VastaaPoistaEräs ystäväni opettaa englantia aikuisille. Työssä on kuulemma monta hyvää puolta verrattuna siihen, että opettaisi nuorisoa - ainoa "haittapuoli" on muutama hyvin puoleensavetävä oppilas! :) Joku asiallisuus kun kuitenkin pitäisi säilyttää (jos ei nyt sentään auktoriteettia); silmät eivät saisi hehkua liikaa :)
Kieliopista on paljolti "päästy", enkä tiedä, onko se välttämättä aina hyväkään asia.
VastaaPoistaItse inhosin lukion äidinkielen opetusta ja opettajaa, joka opetti aineen kirjoittamista kirjoittamalla tauluun otsikon Kerrostalo vai omakotitalo? Sitten hän pani kummankin alapuolelle otsikot Hyvät puolet ja Huonot puolet. Puolet kerättiin sitten tauluun. Niistä piti sitten kirjoittaa niin, että vertaili niitä haittoja ja hyötyjä keskenään. Lopuksi piti kirjoittaa loppulause, jossa vastaa otsikon kysymykseen.
Äidinkielessä on kiehtovia osa-alueita, jotka korvaavat kieliopin: kaikki sanallinen ilmaisutaito kirjoitettuna tai esitettynä, ja tähän voi liittää sitten kuvataiteet, tanssin ja musiikin, informaatioteknologiankin. Nimenomaan tämä painotus houkuttelee syrjäytymisuhanalaisia oppilaita pysymään koulussa. Kunpa se tajuttaisiin! Se vetää yhtä paljon kuin urheilun kurssit.
Hauskoja nämä kielihuolet, kun ei ole pakkopaikka osata kaikkea miljoonasosamillilleen. Solvuu kuulostaa erinomaisen hullulta ja huvittavalta sanana. Solvaus lienee käytetympi. Kaivuu kuulostaa korvassani oikeammalta kuin kaivu. Kielikorva on näköjään joskus täynnä vaikkua.
VastaaPoistaDelilah
Sanoja voi keksiä tai johtaa koko ajan lisääkin, ja se juuri taitaa olla yksi suomen kielen rikkauksista. Kukaan ei pakota käyttämään vain tuttuja sanoja, vaikka kai se selkeintä olisi. Itse tykkään käyttää väliin vähän oudompiakin muotoja.
VastaaPoistaKertailin tuossa noita lainausmerkkien ja välimerkkien järjestyksiä ja kyseessä on aika sekava soppa siitä miten oikeasti pitää tehdä. Kielikellolla joitain minulle ihan outoja suosituksia.
VastaaPoistaSanoilla ja sanojen monimerkitysellisyydellä on joskus kiva leikkiä.
Vaikea sanoa mikä silloin oli oikein, kun ei varmaankaan ollut niin paljon virallista kielioppia, mutta käsitykseni mukaan esim. Aleksis Kivi ja Eino Leino kehittivät sanoista upeita taivutusmuotoja omista päistään.
Niin kehittivät, Riku, ja ennen kaikkea tietysti Kivi ensimmäisellä suomenkielisellä romaanillaan, vaikka jokin kirjanen taisi suomeksi jo ehtiä ennen tätä Kiven kertomusta.
VastaaPoistaKiven kielen poljento ja rytmi on se, joka minut imaisee mukaansa. Se tarttuu omaan puheeseenkin, aina kun siihen syventyy. Eihän veljeksiä voittanutta taida vieläkään olla suomalaisen kerronnan saralla.
Vanhana kalkkiksena (ei kalkkarokäärme) pidän pilkkusääntöjä äärettömän tärkeinä. Lempivälimerkkini on kuitenkin puolipiste; se antaa joustavuutta ja luo uskottavuutta täysin tyhjänpäiväisiinkin teksteihin.
VastaaPoistaAsia, josta valitan jatkuvasti, on tittelien taivuttaminen omituiseen genetiivinomaiseen muotoon: "Tasavallan presidentin Tarja Halosen mielestä..." Siis kuka on presidentin Tarja Halonen?
Jos näin haluaa sanoa, pitää käyttää pilkkua tai ajatusviivaa.
Suosittelen tasavallan presidentti Urho Kekkosen puheiden kuuntelemista. Niissä kuuluvat pilkut ja pisteet, ja se särvittää niin, Simeoni Juhaninpoika Jukola sanoi.
Muistan lämmöllä yläasteen yhdeksännen luokan äidinkielenopea; samainen nainen opetti myös kuvaamataitoa.
VastaaPoistaMikä ihana ilmestys! Hollannikkaat kopisten hän saapui luokkaan, viitanliepeet liehuivat ja heti ryhdyttiin hommiin. Milloin mihinkin. Nauru raikasi ja hauskat omaperäiset sanonnat eivät vieläkään ole jääneet unhoon. Jopa ne syrjäänvetäytyvät pojat hän sai innostettua mukaan ainakin joihinkin juttuihin.
Kuin Peppi Pitkätossu ja viisas keski-ikäinen nainen samassa paketissa. Hän sytytti kyteneen kirjallisuusharrastukseni täyteen roihuun.
Tapasin hänet vuosien ja vuosien jälkeen jossakin marketin hedelmätiskillä. Jokunen sana vaihdettiin - en tiedä muistiko hän minua (eikä sillä ole merkitystäkään) mutta minä muistin hänet. Mielessäni kävi, että olisin halunnut kiittää häntä monesta asiasta, mutta pokka ei antanut periksi. (Olin vielä sen verran nuori ja tiesin, että sanat olisivat kuitenkin tulleet kyynelten kera.)
Siitä ehkä vuoden päästä hän kuoli.
Sen jälkeen en ole enää koskaan jättänyt kertomatta kenellekään tärkeälle ihmiselle mitä hän merkitsee / on merkinnyt minulle. Viis siitä että itkeminen "väärässä paikassa" on lievästi noloa :)
Oma lempivälimerkkini on ajatusviivaa - minähän olen jonkun mielestä draama queen.
VastaaPoistaPuolipistekin on kiva, joskin siitä tulee aina mieleen se ainoa esimerkki, joka koulukieliopissa esitettiin: Virsi 24; 1 - 2.
Tuo tittelijuttu taitaa armahtaa kaikki, sillä on luvallista taivuttaa titteli tai jättää taivuttamatta, eikä tuota pilkkuakaan ole tuossa tarpeen heittää.
Tuolla on muuten hyvä ja selkeä ohje tittelien taivutuksen nykykäytännöstä kaikille tosimielisille pilkunhyväilijöille.
Kielestähän juttua piisaa aina. Nimien ja paikkojen taivutukset ovat aivan oma hupilajinsa.
VastaaPoistaEnnen vanhaan fiinit joivat "viintä" ja nykyään heidän kakrunsa matkustavat "Thaimaaseen".
Niin nimet - miksi olin aamulla Tampereella, mutta nyt Helsingissä? Miksi naapuri lainasi Kirveksen kirveen?
Jankkuu jatkukoon.
Eikä yksin Thaimaaseen, vaan myös täällä kotimaassa mennään Töölööseen, varsinkin, jos on saatu vammoja psyykkeeseen, Tapani.
VastaaPoistaMinä pääsin aina yllättämään mukulat, kun kysyin, että arvatkaa mitä minulla on, kun minä kannan viintä.
Minäpä kerroin luokkakokouksessa, Kuunkuiske, Minnalle - sille ruotsin maikalle, josta kirjoitin svenska dagens -juttuni pari vuotta sitten - että hän oli hyvä opettaja, koulun paras, ja että hänen ansiostaan tulen toimeen ruotsin kielellä Ruotsissakin. Hänelle tulivat ne kyyneleet silmiin, vanhalle laihalle opettajalle, yksinäiselle ihmiselle.
VastaaPoistaIineksen linkki vei Kotukseen ja sieltähän ei kielifriikki pääse pois. Nytkin silmään tarttui "Kauden murre - mikä oiva idea, mitä sitten tarkoittaneekaan.
VastaaPoistaSiellä ilahduin ensin kotiseutuni sanasta "öykäistä", mutta sitten tutkin sanan "sydänmaa" levikkiä, jonka totesin vääräksi.
Levikkikartan mukaan se on muka Kainuun ja Pohjois-Karjanlan sana, mutta tiedän lapsuudestani, että entisellä Keski- ja nykyisellä Pohjois-Pohjanmaalla sanaa käytettiin aivan yleisesti. Se tarkoittaa siis asumatonta korpimaata, syjäseutua.
Kokkolainen teatterimies Lahti teki näytelmänkin nimeltään Sydänmaa. Kokkola ei ole Kainuussa.
Ostin eilen tervashampoota ja mieleeni putkahti, että kumpikohan oli ensin - terva vai terve?
- Herra kerrrsantti, alokkaan Senjasen kaappi!
VastaaPoistaOnpas kurjaa, kun Kotuskin on minua vastaan. Onneksi saha puoltaa.
Yksinäinen tittelinraasu ei vissiin tuossa taivu, Kariav. Sanon vissiin, kun en ole varma, olenko jo pudonnut kehityksen kelkasta oltuani vähän aikaa pois etulinjasta.
VastaaPoistaTöölöö-ilmiötä olen itsekin ihmetellyt ne vuosikymmenet, kun olen Stadissa budjannut.
VastaaPoistaVanhat stadilaiset menisivät myös Korsooseen, jos nyt sinne joskus eksyisivät.
Thaimaahan sitä ei voi verratakaan, ellei sitten ajattele lausumista - Töölöössähän on takana aivan selvästi ruotsi.
Stadin langi ei muuten ole murre, jos joku sattuisi niin luulemaan, vaan aito sekakieli. Lingua franca tai kreoli tms.
PS. Minä en muuten puhu slangia. Enkä savoa. Porinoin pohjoisen yleismurteella. Entä Iines - onko murteesi ehtaa sulavoita?
Mietin, millainen opettaja keksii kielioppisääntöjä omasta päästään - ja vielä väärin. Siinä on opettajaopinnot menneet ainakin osin hukkaan tai sitten on menty (päästy) siitä mistä aita on matalin.
VastaaPoistaMurteessani kuulee valitettavasti eteläsatakuntalaisen valitusvirren poljennon, sanovat raumalaiset. Täkäläiset taas huomaavat siinä joskus raumalaisnuottia, varsinkin kesien jälkeen.
VastaaPoistaMuuten arvelen puhuvani aika lailla yleispuhekieltä.
Anonyymi, pääsääntöisesti toki noudatin Emil Nestor Setälän oppeja, mutta luotttamus omiin kykyihin ja leikkimieli sai minut joskus säveltämään jotakin säännöntynkää itse. Opettajalle tulee aina eteen tilanteita, joissa tieto pitäisi tarkistaa, tai ei tiedä. Ja kuule, Anonyymi, sain minä niiltä aina kukat ja omatekoiset runot, ja kehut helppotajuisesta kieliopin opetuksesta, että älä suotta huolestu.
VastaaPoistaEikös "sydänmaa" ole tuttu koko Suomessa, Tapani, jossain määrin? Sehän on ihan kirjakielen perussana, runoilijoiden ja kansallisromantikkojen viljelemä unelmanomainen termi.
VastaaPoistaEikös se kartta mahdakin tarkoittaa juuri sydänmaan alueita, ei siis niitä joissa sanaa käytetään, vaan niitä, joista sitä käytetään?
hei iines!
VastaaPoistavaikka ihmisen kieli voi saada useita muotoja, kaikki kielet perustunevat jokseenkin samanlaiseen järjestelmään, eli kaikissa kielissä taitaa olla jonkinlainen lauseoppi määritteineen ja pääsanoineen.
sillä, että näin on, on sivumennen sanoen kiinnostava poliittinen seuraus: se korostaa kaikkien ihmisten keskinäistä samanlaisuutta. eroistaan huolimatta kaikki kielet kumpuavat samasta yhteisestä ihmisyydestä.
kieliopin sääntöjä noudatetaan sen kummemmin ajattelematta. ihminen osaa puhua äidinkieltään mainiosti tietämättä lainkaan, mitä ovat sellaiset keskeiset kieliopin käsitteet kuin vokaali, konsonantti, epenteesi, substantiivi, verbi, adjektiivi, pronomini, lauseke, pääsana, määrite, akkusatiivi, agentti tai fokus.
mutta vaikka kielioppi on suoran tietoisuuden tuolla puolen, ja vaikka kieliopin teoriat saattavat tuntua turhan nypläämiseltä, noilla teorioilla on kuitenkin tärkeä tehtävä.
minusta aivot kaipaavat sääntöjä ja rajoituksia, muuten ne eivät toimi tehokkaasti, vaan ajautuvat kaaokseen.
(säännöt ovat kielelle sama asia kuin anatomia piirtämiselle; kun ne osaa, on varaa unohtaa ne)
¤
englannissa asuva suomalainen ystäväni on kiukkuinen suomenkieleen pesiytyvistä lainasanoista. oikeastaan jokin sellainen termi kuin 'kontaktisanat' olisi paljon kuvaavampi, sillä tällainen sanastohan omaksutaan kahden eri kielen puhujien välisessä kontaktissa ja vuorovaikutuksessa.
mutta eivätkö omaksutut sanat ole kielen sanavarastoa siinä missä ns. omaperäinenkin sanastokin? eivät siis mitään väliaikaista 'lainaa', joka pitäisi palauttaa....
itse asiassa vain pieni murto-osa suomen sanoista on 'omaperäisiä' ja suurin osa on tavalla tai toisella 'lainattu' pohjoisen euroopan muista kielistä.
Se olj´ se Nilsijän Syvänmuan Ieva jonka kylykiluita Halssinharjulla petäjjee vasten hinkkasin...
VastaaPoista...ja tuo "pilikunhyvväily", ae että on makkee sana. Olinkin jo kyllästynyt pilikunviiluuseen ja siihen toiseen...
VastaaPoistaHei meri,
VastaaPoistakyllä vaan, yhteinen kieli on ihmisyyden mitta, ihmisiä yhdistävä tekijä - joskin toki myös erottava, kun tullaan kielirajoille eikä osata toisen kieltä.
Kielioppihan on kivijalka, jonka osaaminen on perusta kaikelle muulle oppimiselle, myös ajattelulle. Filosofiaa ei voi kirjoittaa sinnepäin, vaan sanojen ja rakenteiden tulee olla täsmälliset ja tiiviit, normien mukaiset.
Lainasanoista en minäkään paljon jaksa kuumentua, niin kuin joskus alkuun, sillä lainaahan suuri osa sanoista on. Meillä on lisäksi kieleen rakennettuna tuo mainio kehityskaari sitaattilainasta erikoislainan kautta yleislainaksi, eli vierassana muuntuu vähitellen suomalaisen ortografian mukaiseksi, niin että se on helppo sanoa ja niin että sitä voidaan taivuttaa suomalaisen taivutusjärjestelmän mukaan.
Sinulle, Valtsukka, en ossoo viäntää savvoo, en hiljaa enkä kovvoo enkä ainakaan mäntyä vasten - ja tämäkin tuli kait väärin.
VastaaPoistaAnteeksi, ymmärsin siis väärin. Kyse olikin leikkikoulusta. Siellä saakin sanontoja keksiä omasta päästään; samoin sääntöjä. Leikkimielellähän siellä mennään ja vanhemmat tuo toki aina kivalle tarhaopelle viiniä, juustoa ja suklaata.
VastaaPoistaKuka katsoisi kauniisti
VastaaPoistapiikikästä anonyymiä
suutelisi poskea
kuiskaisi korvaan
vakuuttelisi arvoa
Kenties sitten hän
voisi paremmin
luopuisi kyynisyydestä
luottaisi siihen
että niin kuin hän
on pohjimmiltaan hyvä
niin maailmakin
Kielioppi on kirjassa, mutta opettaja ei ole kirjanselittäjä - tässä yksi sanaton mottoni, hyvä Anonyymi.
VastaaPoistaYritän sanoa vaikkapa sen, että kielen voi oppia vain kieltä käyttämällä, keksimällä, luomalla, lukemalla, tekemällä omia analogioita - voi oppia ehkä jopa paremmin kuin pänttäämällä pilkkusääntöjä.
Vasta kun kieli on jo meillä, vasta kun me ajattelemme kielellämme, vasta kun osaamme vivahteet, vasta sitten voimme kiinnostua kirjoitetusta normistosta. Me emme opi kieltä kieliopista, Anonyymi, vaan me saamme siitä vain tietää, millaista on se kieli, jota jo käytämme.
Jos kielioppi on kirjassa ja on sieltä luettavissa ja omaksuttavissa, mihin opettajaa tarvitaan?
VastaaPoistaEikö kuitenkin ole niin, että opettajaa tarvitaan nimenomaan selittämään ja avaamaan kirjan puinen kielioppiselitys?
Selityksen tulisi kuitenkin olla johdonmukainen ja looginen, eikä kauhean teenäinen ja keksitty. Siinä oma käsitykseni asiasta.
Kekä lie keksinyt, mutta sana lopputulema on nykykielen ärsyttävimpiä ilmaisuja. Rakennekynsi-sanan ohella. Kuten kaikki tietävät, oikea sana on lopputulos, koska ma-pääte tarkoittaa passiivisesti tapahtuvaa esimerkkeinä lautuma, haavauma, kurouma ja niin edelleen. Voi tietysti olla, esimerkiksi neuvotteluissa että aktiivistenkaan toimien jälkeen ei saada lopputulosta ja silloin tulos on lopputulema eikä siis yhtään mitään.
VastaaPoistaRakennekynsi taasen on tyypillinen naiskielen sana, jossa ei oikeasti ymmärretä sanan merkitystä. Rakenne = koostua jostain, puurakenne, bentonirakenne, keratiiniraknne (kynsi). kun kuitenkin halutaan ilmaista keinotekoista kynttä, niin miksi sitä ei voi oikeasti kutsua tekokynneksi? Tai jotain.
Onko niin, että arkikielessä säännöt ovat menettäneet merkitystään ja väljentyneet? Entisellä työpaikallani minua ärsytti lukea nuorempien puolivirallisia asiatekstejä, esim. tiedotteita, jotka suorastaan vilisivät yhdyssanavirheitä. Ylimääräisiä välimerkkejä löytyi mitä kummallisemmista paikoista, ja toisaalta esimerkiksi pilkut saattoivat puuttua tyystin.
VastaaPoistaPuhekieleen on livahtanut outoja sijamuotoyhdistelmiä. Onko muka oikein sanoa esimerkiksi omassa kotona? Sitä olen kuullut useammankin käyttävän.
Vierasperäisten sanojen tuominen mainoksiin osoittanee sen, että ne on tarkoitettu etupäässä nuorisolle. Hehän ovat totutelleet vieraisiin kieliin jo lähes taaperoiästä.
Entä tekeekö englanninkielinen nimi kahvilasta tai ruokapaikasta jotenkin hienostuneemman ja muodikkaamman? Ateria maistuu Ainossa ja Reinossa yhtä hyvältä kuin ulkomaalaiselta kuulostavassa paikassa The Grill.
Delilah
Anonyymi,
VastaaPoistarakennekynsi on suora käännöslaina englannin kielen construction nails -sanasta. Se on oletettavasti saanut nimensä tekotavasta: kynsi rakennetaan hyvin pikkutarkasti vähän kuin kerros kerrokselta. Se poikkeaa tavallisista tekokynsistä, jotka ovat itse oman kynnen päälle liimattavia muovipaloja, jotka voi viilata mieleisikseen.
Lopputulema taas kuvaa minusta ironisesti juuri sitä piirrettä, että vähänkös yksilö voi vaikuttaa ryhmäpäätöksiin. Mutta siis, oikeassa olet tuossa asiantuntevassa erittelyssäsi.
Kieltämättä joskus jonkin sanan kirjoitusasu askarruttaa. Enemmän itselleni ongelmia tuottaa kuitenkin yhteenkirjoitus, eli koska kirjoitetaan ja koska ei. Samoin pilkut ja niiden paikka. Nämäkään ei nyt niin vakavia ole ainakaan itselleni. Mutta kirjoitusvirheet, eli kun menee kirjaimet väärään järjestykseen, niin se häiritsee, jälkeenpäin. Kirjoittaessa niitä ei niin huomaa.
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistapysyn sanassani, että opettaja ei ole kirjanselittäjä. Pedagogia on juuri taitoa opettaa asia tai mieluummin, antaa oppilaiden itse oivaltaa asia ja etsiytyä tietoon ja taitoon; pedagogia ei ole sitä, että selittää, mitä ulkopuolinen kirjantekijä tarkoittaa.
Itse hoidin oman opetukseni useimmiten ilman kirjojen avaamista. Niistä tehtiin vain tehtäviä ja niissä oli sitten materiaali tenttikertauksia varten. Yleensä olen sitä mieltä, että oppikirja ei ole aina välttämätön ensisijainen opetusväline.
Delilah,
VastaaPoistapuhut tärkeitä. Oikeinkirjoitus on surkeassa jamassa.
Paljon syytetään tietokoneviestintää, mutta en tiedä. Toisaalta tietokone innostaa tiedonetsintään ja kirjoittamiseenkin. Nuoret tykkäävät kirjoittaa pohdiskelujaan koneilla, kun saa vapaasti hakea asioita netistä, tarkistella ja naputella rauhassa koneen äärellä. Tietokone rauhoittaa levottomia.
Se koneviestinnässä kyllä on, että viestiminen on nopeaa ja sähäkkää. Siinä kehittyy monenlaista lyhenne- ja koodikieltä, joka sitten siirretään yleiskieliseen tekstiinkin, ts. ei eroteta enää tekstin erilaisia käyttötarkoituksia.
Tuo on oma huvittavakin lukunsa, että pikkuinen baari Toholammin perukoilla on joku Toholampi Glorious Place, ja sen tiskillä myydään Coffee & Toast -annosta.
Kuriositeetti: minä luulin muten pitkään, että pannacotta on pannukakku.
Jape,
VastaaPoistayhdyssanat ovat meidän kaikkien murheenkryyni. Asiaa vaikeuttaa sekin, että säännöt ovat melko monimutkaiset ja lisäksi se, että samanrakenteiset sanat kirjoitetaan väliin yhteen, väliin erikseen. Ja onpa vielä niin, että täysin sama sana voidaan joskus kirjoittaa sekä että.
Tässä ei auta muu kuin hyvä sanakirja ja peruskielioppi, josta asian voi tarkistaa. Suosittelen paperikirjoja, en sitä insinööri Korpelan nettikirjastoa.
Pilkkusäännöt ovat minusta selkeämmät, mutta niiden hallintaa vaikeuttaa - tai helpottaa - se, että pilkkukin on joskus tulkinnanvarainen, eli sen voi tietyissä tapauksissa halutesssaan jättää pois.
Lisäksi pitäisi hallita syntaksia, lauseoppia ja lauseenjäsennystä, koska säännöt selittyvät monesti niiden kautta.
Vielä on niinkin, että kun välimerkit hallitsee, niillä voi luovassa tekstissä leikitellä, eli käyttää ihan omiin tarkoituksiinsa.
Mutta se on kaikkein kaameinta, kun joku näyttää puhuessaan lainausmerkit käsillään!
VastaaPoistan. 30 vuotta sitten näin Waldemar Walleniuksen Levyraadissa tekevän sen ja nauratti, mutta nykyään jo itkettää. Voisi sen jo lopettaa.
Paperikirjat on tietysti kielioppiin ja sen tarkistamiseen parempia välineitä. Netistä löytyvän tiedon oikeellisuus ja luotettavuus on välillä niin ja näin.
VastaaPoistaToisaalta ei näin vanha koira enään mitään sääntöjä opi, kielioppikaan, joten täytynee koittaa keskittyä vain kirjoitusvirheiden korjaamiseen tai niiden syntymisen estämiseen. Pitänee kirjoittaa hitaammin ja tarkistaa teksti ennen lähetystä.
Toki on niin, että hyvin muotoiltua ja rakennettua tekstiä ja lauseita on mukava lukea. Sellaista, jossa pilkut ja viivat on oikeilla paikoillaan ja teksti sujuvaa. Tuo ei ole oikein minun leipälajini.
Oletteko muuten huomanneet, että Hesarissa käydään ihan professoritasolla sitä samaa miesnaisväkivalta-keskustelua kuin täälläkin taannoin?
VastaaPoistaHuvitti vaan, kun joku heitti sen saman Iineksenkin esittämän ja mediakritiikittä (ensin) nielleen "Suomessa pahoinpidellään 250 naista joka päivä" -teesin, ja professori Töttö (kuvaava nimi toisinajattelijalle) ampui ankan alas.
Väitehän esitettiin ns. Flora-artikkelissa. Töttö kertoi kysyneensä jutun kirjoittaneelta toimittajalta lähteen alkuperää. Toimittaja ei ollut vastannut.
Sen jälkeen Töttö oli kysynyt sitä toimittajan esimieheltä. Silloin toimittaja oli selittänyt kuulleensa joltakin haastatellulta tällaisen luvun.
Se siitä. Opetuksena vaikka se, että media- ja lähdekritiikki on tärkeää myös silloin, kun olemme samaa mieltä esitetyn kanssa.
Sitten erimielisyyksiin:
Iines: "Eikös se kartta mahdakin tarkoittaa juuri sydänmaan alueita, ei siis niitä joissa sanaa käytetään, vaan niitä, joista sitä käytetään?"
Ei tarkoita. Sanan levikkikartta se on.
"Sydänmaa" ei murteessa suinkaan ole mikään runollinen ilmaus, vaan tarkoittaa ihan proosallisesti asumatonta syrjäseutua, takamaata.
"Lopputulos" - olisiko tämä svetisismi tms? Eikö pelkkä "tulos" kerro saman? "Lopputuloksena tästä on..." versus "tuloksena tästä on...".
Lainasanat ja mainoskieli liittyvät syvällä emotionaalisella tasolla yhteen.
Ihan samalla tavalla kuin "cafe" kuulostaa paremman kansan korvassa hienommalta kuin "kahvila", ennen muinoin germaaninen "äiti" kuulosti eliitistä hienommalta kuin "emo". Niissä on niinku enemmän fiilistä.
Minulla olisi tositarina mainoskielestä ja oikeinkirjoituksestakin, mutta säästän sen ensi kertaan.
Sen vaan sanon, että aina kun näette kökkökielistä mainontaa, voitte olla varmoja ettei sitä ole tehty mainostoimistossa. Kauppias se on itse väsännyt rahaa säästääkseen.
Jape,
VastaaPoistaolet maininnut, että sinulla on luki-häiriö. Sehän ei haittaa muuta kielellistä ilmaisukykyä, kuten sinustakin huomaa. Kirjoitat hyvin ja vuolaasti, ilmeisen nopeastikin. Poimit tekstiisi kielikuvia ja muuta persoonallista uhoa, kuten yleisessä tiedossa on, eli ilmaisusi on luvalla sanoen värikästä ja hauskaakin. Oikeinkirjoitusvirheet ovat tietenkin harmillisia, ja osan niistä voi korjata, kun lukee tekstinsä hitaasti läpi. Luulen kuitenkin, että eniten virheet harmittavat itseä.
*
Riku,
ei kai noita käsimerkkejä kukaan enää kehtaa käyttää? Joskus vuosi sitten muistan nähneeni viimeisen merkin.
Sormimerkeistähän paras on edelleen se keskari pystyssä.
Itse haksahdin kerran jossain Espanjassa lomaillessani tilaamaan baaritiskiltä kaksi espressoa nostamalla baarimikolle etu- ja keskisormeni V-kirjaimen muotoon, pystyyn kämmenpuoli itseeni päin. Baarimikko riemastui ja rietas ilme kasvoillaan työnsi oman etusormensa sinne V-kirjaimen uumeniin ja sahasi hieman.
Ah, onnellinen baarimikko!
VastaaPoistaVoi olla, että olen tässäkin hieman jälkeenjäänyt. No siinä tapauksessa ärsyttävintä on se, etteivät ihmiset kirjoita, kun ne pelkää virheitä.
Tapani,
VastaaPoistamuistan lukeneeni professori Tötön alkuperäisen artikkelin, jossa hän tyrmäsi HS:ssa esitetyn 250 naista turpiin/päivä -väitteen vääräksi, koska sille ei löytynyt sanojaa. Hyvä perustelu sinänsä.
Tötön artikkelista saa vaikutelman, että Suomi on rauhan tyyssija ja onnela muitten länsimaitten tapaan. Meillä ei ole sitten varmaan haitallista alkoholismiakaan, vaan ainoastaan onnellista kekkulointia, eikä nuorten itsemurhia, ei yksin syöviä lapsiakaan. Töttöä tarvitaan. Maailma pelastuu.
Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että samainen 250 naista/päivä -väite esiintyy muuallakin kuin HS:ssa, eli jostain se on tullut. Mistä? Tuleeko se sieltä Usko, toivo ja hakkaus -tutkimuksesta, jossa väkivallaksi laskettiin pieni arkinen läpsiminen ja huorittelukin, tai peräti muu henkinen äänetön painostus, josta ei jää mustelmia? Näitähän ei muussa sivistyneessä maailmassa lasketa tilastoihin, vaan ainoastaan poliisin tietoon tulleet hakkuut ja tapot. Esimerkiksi Saksassa naisen paikka on edelleen ensisijaisesti keittiö, ja lasten päivähoito ei ole itsestäänselvyys - siellä nainen siis sietää enemmän kuin vapaa Suomen nainen.
Mm. Päivi Lipponen on ennen HS:n artikkelia esittänyt blogissaan samantyyppisen väitteen kuin HS, mutta hänellä pahoinpidellään vain 50 naista päivässä. Sama luku 50 naista/päivä esiintyy muuallakin netissä.
Minulla ei ole nyt Tötön jälkeen edelleenkään sitten tarkkaa tietoa oikeista luvuista. Ehkäpä kaikki kannattaa jättää silleen. Valtakunnassa kaikki siis hyvin, punavihreät miesvihaiset lesbofeministit kun vaan saisi vallan kahvasta pois. Sulka Tötön hattuun.
Vielä, Tapani,
VastaaPoistasiis "sydänmaa" on minustakin kirjakieltä, kuten sanoin, mutta siinä on runollinen sävy, ainakin minulle. - Kyllä nuo Kotuksen sivujen levikkikartat ovat tieteellisten ja usein pitkällisten tutkimusten analyyseja, eli luotan kyllä niihin itse, kunnes toisin todistetaan. Sana "sydänmaa" on kuitenkin oman uskomukseni mukaan tuttu koko Suomessa.
Lopputulos on käypää kieltä, vaikka on tautologinen. Sana kuvaa ehkä jonkinlaisen väännön tuloksena syntynyttä ratkaisua. Muitakin vastaavia turhalta tuntuvia ilmaisuja on kuten vaikkapa lopputuote.
Olen hieman eri mieltä tuosta, mitä arvelet kansan luulevan Cafesta. Tämä on mielestäni tyypillinen mainosmiesten harhaluulo!
Kuten Delilahin kommentista yllä ilmenee, moni pitää Ainon tupa, Reinon reppu -nimeä nykyään huomattavasti sävykkäämpänä. Englanninkieliset nimet koetaan usein persoonattomiksi.
Kolmannella perään,
VastaaPoistaTapani, kyllä tuo yhdyssanojen väärä käyttö tulee nimenomaan mainosmiehiltä, jotka eivät aina tunne perussääntöjä esimerkiksi yhdysmerkin käytöstä. Vallalla on englannin kielelle ominainen sanojen yhdysmerkittä kirjoittaminen ja jako riveille keskeltä sanaakin.
Jossakin äsken sivuttiin paikannimiongelmaa; käytetäänkö isessiiviä vai adessiivia. Aika moni lehtimies tajuaa jo, että "Kiuruvedellä" ollaan kuivalla maalla ja "Kiuruvedessä" kosteikossa. Myös Tampere, joka nimi johtunee koskesta, taipuu inessiivissä. Iisalmi tekee poikkeuksen. "Iisalmella" voisi tarkoittaa entistä Iisalmen Maalaiskuntaa.
VastaaPoista"Pääministeri Vanhanen käytti naisystäväänsä Laukaalla", on joku lehti saattanut kirjoittaa. Laukaassa ei niin sanota. Äänekoskella ja Suolahdessa ollaan tyytyväisiä kuntaliitokseen.
Kaikkihan muistavat, mikä ero on olla Tampereella tai Turussa.
Sama ero kuin kusella tai kusessa.
- Hankako työ ootta salamelta vae Ii?
- Ee kun Käk!
Nyt menee sijamuodot sekaisin. Tampere taipuu adessiivissa, vaikka nimi johtunee koskesta.
VastaaPoistaJoo, ja "Iisalmessa" ollaan kuivalla maalla kaikesta huolimatta.
VastaaPoistaElelen tässä Tyrvään kupeessa, tai nykyisen Sastamalan. Täälläpäin kulkee vitsi, jossa mies oli tapettu Tyrväällä. Huonokuuloinen mummu sanoi siihen sitten, että jaa, kai sitä silläkin voi tappaa.
VastaaPoistaSiis noissa paikannimissähän ollaan jälleen kansan asialla: mitä taivutusta kulloinenkin paikkaseudun asujaimisto käyttää, se on oikein, sanoisi Kielitoimisto mitä muuta tahansa. Näitä muotoja vain ei aina tiedä, kun tarve olisi. Apuja löytyy tietenkin erilaisista kielenoppaista (paikannimien taivutus) tai sieltä insinööri Korpelan nettikieliopista.
Täytyy kertoa vielä esimerkki sukunimen taivutuksesta, jossa vallitsee mielenkiintoisia ulottuvuuksia.
VastaaPoistaVirkaintoisena esitin joskus luokalle sääntöä, että jos sukunimenä on sana, joka esiintyy myös yleisnimenä, esimerkiksi Virta ~ virta, niin sukunimi taipuu samoin kuin vastaava yleisnimi, eli Olavi Virran, ei Olavi Virtan. Mainittakoon, että sääntö ei ole omaa analogiaani, vaan Emil Nestor Setälän kieliopin antia.
Muuan tyttö sanoi siihen, että toi ei päde, sillä hän sanoo, että on Lannen Tiina, perusmuodossa Tiina Lanne. Oikein varmistin vielä, että eikö kukaan suvussa taivuta Lanteen. Ei taivuttanut.
Säännöstä on siis poikkeuksia, ja sekin tapa, jolla suku nimeä käyttää, on käypänen. Kieli on siis lopulta hyvinkin väljää ja sallivaa, ja se kehittyy nimenomaan sen mukaan, mikä on käyttäjien tarve.
Täällä on monasti ollut kiistaa ja kinaa siitä onko uutisissa oleellista mainita henklöisen sukupuoli, ikä ja etninen tausta. Ohessa on esimerkki siitä kuinka estottomasti nämä muuten tiukat säännöt lehdistössä voidaan ohittaa jos "epäilty" on kantasuomalinen mies.
VastaaPoistaPaljastelija piinaa VR:n lähijunia
ote:
Keski-ikäinen vaaleaihoinen kantasuomalainen mies. Yläpää verhottu Hankkijan lippiksellä. Siinä tuntomerkkejä itsensäpaljastajalle, joka on piinannut VR:n pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä jo kymmenen vuotta.
- Muu varustus ei ole kummoinen, arvioi miehen nähnyt junankäyttäjä.
Kuinka ne uskaltavat? Siis mainitaan että kyseessä on keski-ikäinen vaaleaihoinen kantasuomalainen mies. Hävytöntä!
Ainakaan ei olisi pitänyt sanoa, että varustus ei ollut kummoinenkaan. Siitähän voi jo henkilöllisyys paljastua tai ainakin mielipide.
VastaaPoistaEtunimetkin taivutellaan.
VastaaPoistaMinä kyllä epäilen, että junansuorittaja oli vain kateellinen. Vähän sama ilmiö kuin se, kun muinainen esi-isä nimitteli karhua kultaiseksi omenaksi.
VastaaPoistaOlen Japen kanssa samaa mieltä siinä, että turhan tarkkaan kuvasivat miekkosen etniikkaa. Pelkkä Hankkijan lippis olisi kertonut sen.
Kariavin linkkijuttu on mainio, varsinkin se Impin varakalvo.
VastaaPoistaKaikki tuntemani Satu- ja Outi-nimiset naiset jättävät muuten nimensä taivuttamatta astevaihtelussa, juuri niin kuin sallittua siis onkin. Itse sanon kyllä mieluummin Sadun kuin Satun, mutta kyllä Outin on luonnikkaampi kuin Oudin.
Yhdellä vielä:
VastaaPoistaEn ymmärrä, miksi tuo linkkijutun mies tulisi häätää. Mitä pahaa pippelin näyttämisessä on? Kun sen tekee vielä noin, johonkin pylvääseen nousten, niin kyseessä on jo taideperformanssi, jota katselee henkeään pidätellen.
Niin, mielenkiintoista on tuon median toiminta. Jos on valkoihoinen kantasuomalainen mies, voi häntä ja hänen toimintaa kuvailla ja paheksua urakalla. Jos taas on kysessä nuori nainen joka vetää jättivaginaa perässään pitkin Helsingin katuja on kyseessä taide.
VastaaPoistaMielestäni tuo Hankkij -lippikseen sonnustautunut mies on todellinen taiteilija. On nimittäin melkoinen performanssi roikkua 25 kilovoltin sähköpylväässä -25°C asteen pakkasessa sonnustautuneena pelkään Hankkija -lippikseen ja suoritta rituaalinen tervehdys ohittavalle junalle.
Vielä sellainen varoituksen sana, kun täälläkin on aika rivoja vitsejä heitelty kehiin joidenkin toimesta, että päivän Ilta-Sanomat keroo, että nuori nainen syyttää tietovisailuisäntä Reijo Salmista seksuaalisestahäirinnästä. Salminen oli keronut hurttia huumoria sisältäviä vitsejä jollain bussimatkalla (5 henkeä reissussa, joku Lahden kaupungin edustusmatka). Tästä nuori nainen oli häiriintynyt ja tehnyt valituksen. Että varokaa täälläkin!
VastaaPoistaTäällähän aika levottomasti puhellaan lampaista sun muusta irstaasta..
Kommentoisin vielä tuota 250 naista/päivä -väitettä, että sillehän ei ole mitään pohjaa eikä se tule mistään. Hesarin toimittaja on ollut laiska, eikä ole tehnyt taustatyötä ja selvittänyt mistä jonkun haastatellun esittämä fantasialuku oikein tulee. Kysessä on siis vain jonkun haastatellun (tod. näk. naistutkimuksen edustaja) käsitys asiasta, eikä tutkittu fakta.
VastaaPoistaProfessori Pertti Töttön kommentista Hesariin tuokin asia selviää näin (ote):
Psykoterapeutti Saarinen väittää, etten tiedä "mitä suomalaisissa kodeissa ja kaduilla tapahtuu joka hetki". Niin varmaankin on, mutta mistä Saarinen sen tietää? Saarisen ainut tiedolta vivahtava viittaus on väite, että Suomessa "250 naista pahoinpidellään joka päivä". Mikä mahtaa olla "tiedon" lähde?
Jokin aika sitten mediassa esiintyi sama väite Suomea kuvaavana uutisena. Kysyin toimittajalta, mikä oli jutussa mainittu tutkimus, johon väite nojasi. Toimittaja ei vastannut.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen edustajat kysyivät samaa toimittajan esimieheltä, ja toimittaja myönsi, että lähde oli vain jonkun haastateltavan käsitys asiasta. Väite esiintyy erään naisjärjestön "taisteluohjeissa", ja se lienee laskelma siitä, paljonko parisuhdeväkivaltaa maassamme esiintyisi, jos aiheesta naisille tehdyn kyselytutkimuksen luvut yleistetään koko väestöön.
Kyselyssä väkivallaksi määriteltiin myös väkivallalla uhkaaminen, joten tälläkään laskutavalla maassamme ei pahoinpidellä tuota määrää naisia päivässä. Kyse on koetusta väkivallan uhasta, jolle erityisesti nuoret ja koulutetut naiset olivat kyselyn tulosten perusteella muita "herkistyneempiä".
Psykoterapeutti Saaristen (ja hesarin toimittajan myös) sietäisi hävetä, kun levittelee lukuja joiden lähdettä ei kyetä esittämään. Kun asiaa kaivellaan onkin kyse jonkun yksittäisen henkilön käsityksestä asiasta eikä tutkitusta faktasta. Näin sitä hämätään ja vääristellään sinänsä vakavaa asiaa. Kenen etu tällainen suoranainen valehtelu on?
Vielä Iinekselle kommenttia hänen hieman aikaisempaan kommenttiin...
VastaaPoistaLuki-häiriö minulla tosiaan taitaa olla ja tuntuu pahenevan kokoajan. Se on kylläkin vain oma diagnoosini, eikä missään virallisesti tutkittu.
Ei se kirjoitusta ja kirjallista ilmaisua haittaa sinänsä, paitsi että en vain tule useinkaan ymmärretyksi kun teksti on siansaksaa.
Siinä se paras uho ja terävyyskin taittuu kun siitä hyvästä iskulauseesta ei saa selkoa...
Iines: "Meillä ei ole sitten varmaan haitallista alkoholismiakaan..."
VastaaPoistaOn toki. Luin juuri, että suomalaiset naiset juopottelevat niin kauheasti, että meillä syntyy vuodessa 600 alkoholin vammauttamaa lasta!
Kuusisataa viantonta lasta saa vamman, koska äidillä on oikeus pitää hauskaa.
Mutta on varmaan turha odottaa viherhazardien pohdiskelevan, mitä meidän olisi tehtävä suomalaiselle naiselle?
Karpelaa matkien kysynkin miksi suomalainen nainen voi näin huonosti? (Ai niin, suomalaisten miesten takia tietysti.)
Mutta tälläkin palstalla esiintynyttä hurskastalevaa tapaa jatkaen voisi kysyä, että eikö yksinkin viinan takia vammautunut lapsi ole liikaa?
Jos valita pitäisi, niin mieluummin 600 toisen miesjuopon tappamaa miesjuoppoa, kuin yksikin viaton lapsi.
Joo, jeesustelu on helppoa.
Tässä cafe-asiassa esitin näkemykseni huonosti, koska et sitä ihan ymmärtänyt.
Iines: "Olen hieman eri mieltä tuosta, mitä arvelet kansan luulevan Cafesta. Tämä on mielestäni tyypillinen mainosmiesten harhaluulo!"
En minä mainosmiehenä puhunut, vaan suomalaisena, joka on lapsuudestaan saakka nähnyt ympärillään vieraskielisten liike- ja yritysnimien älyttömän yleistymisen.
Minusta se, että pidät tätä asiaa tyypillisenä mainosmiesten harhaluulona, on vain tyypillinen ihmisten harhaluulo.
Mainosväki (täällä on puolet naisia) korkeintaan yrittää seurata muotia ja ajan virtauksia. Erittäin usein asiakas esim. yritysnimeä valitettassa ilmoittaa kategorisesti, että nimen on oltava englantia, koska toimimme kansainvälisesti.
Siinä on ihan turha yrittää sanoa, että entäpä Nokia ja Kone... Siinä saa vain tokaisun, että ne ovat eri asioita, me halutaan vieraskielinen nimi.
Muoti on muotia, ei siinä selitykset auta.
Mutta onneksi muoti on nyt kääntynyt kotoperäisten nimien suosimiseen.
Sanoilla on monta merkitystä.
VastaaPoistaJoku viittasi siihen kun pääministeri käytti naisystäväänsä Laukaalla - siis Laukaassa.
Vai että sillä tavalla meni tekemään - eikös ihmisen käyttäminen ole väärin?! :)
Luin juuri, että suomalaiset naiset juopottelevat niin kauheasti, että meillä syntyy vuodessa 600 alkoholin vammauttamaa lasta!
VastaaPoistaTiedätkö Tapsa, kuinka moni noiden lasten isästä on raitis? Vai oletko sitä mieltä, että miehiltä ei voi tässä asiassa mitään vastuuta vaatia?
Minusta on kohtuullista kuitenkin, että pääministeri ei käyttänyt naisystäväänsä Laukalla.
VastaaPoistaNo joo, surkea juttu, ihan kuin Tervon Koljatin loppu"huipennus"...
Jack on taas ymmällään. Mitä miesten raittius tähän kuuluu? Naisten toiminnan ja juopottelun takia sikiölle tulee FAS. Ei kai miestä voida naisen toiminan takia vastuuttaa? Jestas! Joku logiikka pitisi punalipunheiluttajillakin olla.
VastaaPoistaMielestäni henkilöllä, joka pahoinpitelee vielä syntymätöntä lastaan siten, että hänelle tulee pysyvä vammma, kuten fetaali alkoholisyndrooma (FAS), tulisi ottaa lapset pois ja pistää piuhat poikki, eli estää jatkosikiäminen. Tuollainen lapsen vammauttaminen osoittaa vakavaa pittaamattomuuta ihmisarvoa ja henkeä kohtaan.
Nyt en enää yhtään ihmettele, miksi näitä "maahanmuuttokriittisiä" miehiä verrataan talibaneihin!
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että tohtori Töttö puhuu itsensä suohon tötöllä maininnallaan koulutettujen naisten yliherkkyydestä ja siitä, että kyseistä väitettä (250/pv) ei ole missään - kun hän kuitenkin sanoo, että se on erään naisjärjestön tutkimus, ja esiintyy taisteluohjeissa.
VastaaPoistaJa muutenkin koko Töttö herättää kysymyksiä - miksi väkivallalla uhkailu (Shkupolli: "Tämä veitsi on sinua varten") tai uhkailusta koettu pelko ei olisi väkivaltainen tilanne? Mikä vika naisten laskelmissa siis olisi? Tällaisia sovelluslaskelmia tehdään kaikessa tieteessä.
En ryhdy jankkaamaan asiasta enää, kunhan tämän totesin. Perheväkivaltaa ja parisuhdeongelmia kuitenkin on, samaten lasten ja nuorten ahdinkoa. Tohtori Tötön esiintyminen toivottavasti ei lakaise niitä maton alle.
Japen pitäisi ymmärtää kysyä, miksi äiti on yksin. Missä on lapsen isä? Miksei hän ole äidin kanssa ottamassa lasta turvallisesti vastaan? Raskaus on kahden asia, ei yhden.
VastaaPoistaTapsalle vielä,
VastaaPoistaettä kyllä tiedän, että mainosihmiset tekevät mitä asiakas pyytää.
Yrityksiä pykäävät ihmiset ovat kuitenkin hyvin usein myös kouluttautumattomia tai vain vähän kouluttautuneita ihmisiä, jotka luulevat vieraan olevan omaa parempaa ja myyvempää. Erehtyvät!
Lisäksi heillä on mittava fantasia siitä, että englanninkielinen nimi lisää ulkomaalaisia asiakkaita. Närhen munat. Suurin osa rahaa tuovista asiakkaista on ja tulee olemaan suomalaisia, ja turisteja on murto-osa.
Erikoinen kotimainen nimi on taatusti huomatumpi ja sähäkämpi ja asiakkaita vetävämpi kuin jokin Cafe X. Kahvila Hollitupa on myös turisteille eksotiikkaa ja hauska elämys. Matkiminen ei siis tuo rahaa vaan omaperäisyys.
Eihän Töttö sano, että ko. luku on mistään naisjärjestön tutkimuksesta. Sehän on jonkin naisjärjestön "taisteluohjeessa". Ihan eri asia. "Taisteluohjeeseen" (tod. näk. Naisasialiitto Unionin ohje) kootaan raflaavia valheita, joita ei ole aikomuskaan näyttää toteen.
VastaaPoistaMitä tuee taas naisjärtjestöjen tutkimuksiin, niin jos kysellään vain naisilta väkivallasta ja tuloksikis kelpaa jopa unet ja niissä koetut näyt, niin mitä tuollaisesta "tutkimuksesta" voi sanoa? Ei mitään muuta kuin että se ei ole mikään tutkimus. Jos tuktitaan väkivaltaa ilmiönä, pitäisi kysyä myös miehiltä ja samanlaisilla kysymyksenasetteluilla kuin naisilta.
Tohtori Tötön esiintyminen on virkistävää ja tärkeää. Se ei lakaise mitään maton alle vaan nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä ja toisaalta esitää tärkeitä kyseenalaistuksia. Kenen etuja ajaa valheelliset luvut ja niiden esittäminen?
Jos puhutaan väkivallasta, niin puhutaan kunnolla ja monelta kantilta, eikä vain yhdeltä kantilta ja yksistä kokemuskista tietoa ammentaen. Tarkoitan siis vain naisnäkökulmaa ja naiskokemuskia. Hassu että tästä edes puhutaan tästä näkökulmasta kun tiedetään keneen se väkivalta yleisimmin kohdistuu - miehiin.
No näillä väkivaltaluvuilla ja tilatuilla tutkimuksilla kikkailemalla on erilaisille naisjärjestöille ja naistutkimukselle saatu rahaa. Se on sitten oikealta ja objektiiviselta tieteenteolta ja väkivaltatukimukselta pois. Joitakin tällaiset sumutustutkimukset, kuten UTH, voi hämätä, mutta ei valistunutta ja kriittistä tarkastelijaa. Jos vene ei pidä vettä, niin se ei pidä. Näkeehän sen!
Tohtori Töttö puhuu töttöjä puhuessaan
VastaaPoistaa) koulutettujen naisten yliherkkyyden ohella siitä, että
b) väkivallasta Suomessa vastaavat syrjäseutujen alkoholisoituneet miehet.
Mihin nämä väitteet perustuvat?
En ole valmis luottamaan ihmiseen, joka puhuu näin levottomia.
Silloin kun naiset saivat äänioikeuden, sitä vastustettiin mm. maininnalla naissukupuolen hysteerisyydestä. Miten Tötön mainitsema naisten "yliherkkyys" eroaa tästä muinaisesta määreestä?
Ei mitenkään.
VastaaPoistaTohtori Töttö on viisas mies ja hyvä vastavoima valheelliselle retoriikalle, jota harjoittaa erialaiset naisjärjestöt, feministit, vihreät ja punaiset miehetkin. Tohtori Töttö sentän esitää lähteen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen, johon viittaa ja joka on jokaisen tarkistettavissa. Eero Backman ja psykoterapeutti (heh heh) Saarinen, ei esitä mitään muuta kuin kuulopuheita ja jonkun yksittäisen henkilön käsityksiä että asia on näin.
VastaaPoistaTötön kaltaisia viisaita miehiä kaivataan lisää keskusteluun.
Naisten "yliherkkyys" on ihan oikea termi, kun katsoo esimerkiksi mainitsemaani uutista siitä kuinka nuori nainen syyttää Reijo Salmista härskin vitsin kertomisesta ja että se on häirintää. Voi j*malauta sentään mitä touhua. Tuollaiset yliherkistelijät pitäisi sulkea ihan omaan tarhaansa.
PS. Silloin kun naiset saivat äänioikeuden, myös valtaosa miehistä sai sen. Että näin.
PPS. Minusta Iineksen vitsi huonokuuloisesta mummusta on härski, ja kenties häirintää. Saatan ehkä kenties kokea sen niin.
Jape ei taida tietää, että Pertti Töttö on marxilainen tutkija.
VastaaPoistaIines, laitan pitkähkön "mese-dialogin" tähän kun se minusta niin sopisi "sanankaiveluksi" tarkoittamaasi postaukseen. Henkilöt: v olen minä ja ma on 23 vuotias maahanmuuttaja opiskelija (Kambodzha).
VastaaPoistav:
yöruusu hereillä olijoille?
ma:
Voi kiitos.
v:
Olet siis hereillä?
ma:
Olet nyt tekemässä kouluhommia.
v:
En ole vaan sinä olet.
ma:
Varmaan tarvitsen apusi, kun kirjoitan tai teen sitä valmis.
v:
..kun kirjoitit: ”Olet nyt tekemässä...”, niin tarkoitit varmaan että itse olet tekemässä… Milloin se on valmis?
ma:
Yritän saada sen valmis tänään, jos ehdin. lähetän sitten sinulle. Mutta et sinä tarvitse odottaa minua.
v:
Millainen tarina se on? Valvon luultavasti aika myöhään sillä minulla on kirjoitustöitä tässä.
ma:
Se on havainnointitehtävä, mitä oli tehty tänään yhdestä tytöstä päiväkodissä.
v:
Mielenkiintoista,.
ma
Niinpä. Nyt tulen vähän pääkipeä, koska mulla on flunssa.
v:
Voisinkohan minä tehdä samanlaisen G:sta, heh heh?
am:
Tartun flunssa päiväkodin lapsista. Minulla ei ole kuumetta.
Kyllä. Minusta G:n motoriia kehitys on tosi hyvä sekä psyisen ja sosiaalinen kehitys. Hän on vain 2,5 vuotta ja hän osaa hallita ja puhus niin sujuuvasti.
v:
"Flunssa tarttui päiväkodin lapsista."
"Nyt on pää vähän kipeä koska on flunssa."
Korjasin.
ma:
Kiitoksi vaan.
v:
"motorinen- sekä psyykkinen ja sosiaalinen kehitys"
ma:
Paljon virhe, huh.
v:
Ei haittaa, ymmärrän silti, mutta tekee mieli "opettaa" sinua. Se on mukavaa jos et pahastu.
ma:
Joo.
v:
Sanotaanko "joo" myös khmeriksi yhtä usein?
ma:
Eikä.
v:
Suomalaiset sanovat aika usein joo.
ma:
Niinkö
v:
Joo!
ma:
Luulen, että käytän paljon liika sitä arkipäivässä.
v:
Rakennustyömailla oli erityisiä "joo-miehiä" jotka tekivät kaiken kuten joku määräsi. Sanoivat vain että "Joo".
ma:
Haluisin käyttää ja puhua sekä kijoittaa sujuuvasti suomea, sama kuin sinä. Päässäni puhun ja käännän vain Khmerista suomeen.
v:
Olisi mielenkiintoista kurkistaa pääsi sisään! Mutta älä huoli, suomenkieli on jonain päivänä sulle ihan normaalia kielenkäyttöä koska olet edistynyt jo nyt niin hirmuisesti.
ma:
Sanajärjestys khmerin kieliopissa on tosi erilainen kuin suomea.
v:
On varmasti. Mutta vaikka somalinkielessä sanajärjestys menee aikatavalla kuin suomenkielessä, ja aakkoset ovat samanlaiset, eivät kaikki somalit silti helposti kieltämme opi. Nuoret kyllä. Itim kirjoittaa paljon huonommin kuin sinä.
ma:
Joo.
v:
Kongonpojat J&J alkavat olla aika taitavia.
ma:
Koska he osaavat ranska.
v:
Mutta esimerkiksi Ahfganistanin Yahya, vaikka puhuukin hyvin suomea, niin hän kirjoittaa aivan päin seiniä. Silti ymmärrän, mitä hän tarkoittaa.
ma:
minä puhun ja kirjoitän epäselviä. Kirjoitan Eikä kirjoitän!
v:
Suomalaisten itsensä on joskus vaikea kirjoittaa omalla kielellään. Jopa opettajat, insinöörit ja kielitieteilijät eivät osaa kunnolla kirjoittaa.
ma
Vai niin. Miksi?
v:
Sille on montakin selitystä. Kouluja käydään vain tiettyä ammattia varten eikä nykyisin oikeinkirjoitus ole enää pakko. Lääkärit ne vasta huonoja tekstintekijöitä ovatkin.
He tekevät erilaisia virheitä kuin esimerkiksi sinä.
ma:
Miten niin
v:
He hosuvat, eli kiirehtivät. Resepteilläänkin vain snobbailevat. Sinulla on enimmäkseen perusajatus oikein, mutta sanajärjestys ja joskus yksittäiset kirjaimet vaihtelevat paikkaansa.
ma:
Nyt ymmärsin.
v:
Lääkärit jättävät kokonaisia sanoja pois ja saattavat oikaista lauseissa niin, että ajatus katkeaa tyystin.
Tyystin=kokonaan. Minulla on paljon omia vammojani koskevia epigriisejä kansioissa joita eri lääkärit ovat kirjoittaneet. Tai oikeastaan sanelleet ja joku muu on ne nauhoilta kopioinut, eikä niistä saa selvää kukaan...
Valto,
VastaaPoistatuosta näkyy hyvin se erikoispiirre, joka suomen kielessä on sitä opetteleville vaikeinta: sanojen taivutus lauseessa, sijamuotojen käyttö.
Hyvin ymmärrettävästi tuo tyttö silti puhuu, ja tulee varmaan jo toimeen uudella kielellään, puhekontakteissa. Kirjoittaminen on vaikeampaa, ja sitä hän tuntui harjoittelevankin. Kiinnostaisi tietää, kauanko hän on ollut Suomessa? Olet sen varmaan sanonutkin, mutten tähän hätään muista.
Toukokuussa tulee 3 vuotta tämän kambodzhalaisperheen muuttamisesta Suomeen.
VastaaPoistaJack ja Iines - ette ehkä huomanneetkaan, että ehdin itsekin jo keksiä, että suomalaisten naisten kännääminen raskaana ollessaan - ja siitä syystä 600 vammautuneena syntynyttä lasta - on tietenkin suomalaisten miesten vika.
VastaaPoistaEsitin sen itse siksi, ettei kenenkään mieleen edes tulisi nolata itseään yrittämällä puolustautua näin kornilla tavalla.
Mutta ei - te teitte sen!
Iinestä hieman ihmettelen... Kyllä kaikelle löytyy syy muualta, kun etevä etsijä hakee. (Jack hutki hädissään jo mamukirveelläkin... leimaaminen on niin helppoa, kun argumentit loppuu.)
Jos suomalaisista miehistä saa lausua "totuuksia", niin miksei naisistakin? Tasapuolisuus on niin vaikeaa, kun vastassa on töttöjä?
Sori muuten, että vedin tämänkin keskustelun sukupuolten väliseksi... mutta kun Hesarissa ihan oikeasti väiteltiin samasta asiasta.
VastaaPoistaEn vain arvannut, että tämä olisi vieläkin näin herkässä vaiheessa.
Väkisinkin tulee lopputulemaan, että suomalaista miestä saa potkia ruumiinakin, mutta suomalaista naista vähänkin arvosteleva tekee majesteettirikoksen.
Naisista puhuttaessa kaikki on kärjistettyä yleistystä, mutta surkeimmatkin miehet ovat aina tyypillisiä tapauksia?
Huomautan vielä, että minäkään (vrt. Hazard) en kohdista satiiriani naisiin, vaan ainoastaan ja nimenomaan tapaan keskustella näista asioista.
VastaaPoistaPuheenvuoroni ovat siis blogikritiikkiä.
Kohdeltakoon niitä myös sellaisina, ilman blogipöljiä vastaiskuja. Kiitos ja anteeksi.
Elä Jape puhu paskaa! Olen kuusi kertaa (plus ne kerrat, joista vaikenen) laittanut alulle ihmisen ja joka kerta on raskaaksi tulleen kanssa käyty dialogeja kaikesta muusta kuin rahasta.
VastaaPoistaKyllä raskaus yhteinen huoli on suurimmalla osalla isiksi ja äideiksi tulevilla. Marginaalissa ovat ne, jotka eivät halua tietää lapsistaan mitään ja ne, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan saa lapsia.
Jape, sinä olet törkeä moukka viitatessasi täysin asiaankuulumattomasti minun elämäni herkimpään asiaan, josta en ole kertonut sitä varten, että se vedettäisiin tämäntyyppiseen keskusteluun. En tahdo jatkaa keskustelua kanssasi. Jo kaksi kertaa olen poistanut saman viestin.
VastaaPoistaSorry, Iines. Kerkesin lukaista Japen kommentin ennen kuin se huiskahtai pois ja kimmastuin sen yksisilmäisyyteen. Lapsi- ja raskausasiat ovat sattuneista syistä lähellä elämisenarkeani.
VastaaPoistaTapanille tiedoksi, että syytös on omassa mielessäsi, ja tässä muistutat nyt elävästi Vaaria. Olette kuin kaksi marjaa, mitä kummastelen kovasti.
VastaaPoistaMinä huutelin isää äidin tueksi, kun sinä syytit yksinäistä äitiä. Jos lapsen siittämiseen tarvitaan kaksi, niin tarvitaan myös jatkossa, koko odotusajan tueksi.
Ei tämä tarkoita sitä, että pitäisin äitiä syyntakeettomana. Sitä ei lue edes rivinvälissä.
Valto,
VastaaPoistaei minulla ole salattavaa, ja olen itse kirjoittanut tuosta asiasta. En vain tahdo, että omia hyvin intiimejä asioitani käytetään noin äärimmäisen rumalla tavalla aseena keskustelussa, jonne ne eivät millään tavoin kuulu.
Jack ja Iines - ette ehkä huomanneetkaan, että ehdin itsekin jo keksiä, että suomalaisten naisten kännääminen raskaana ollessaan - ja siitä syystä 600 vammautuneena syntynyttä lasta - on tietenkin suomalaisten miesten vika.
VastaaPoistaÄlä Tapsa jaksa höpöttää. Ei ne naiset yksin tai keskenään dokaa. Sen voi tuosta raskaaksitulosta päätellä tyhmempikin mies.
Miehet ovat tasa-arvo kasvussaan haukanneet nälkäisenä ehkä liian suuren palan. Osallistuminen synnytyksiin on ollut paljolti "reality extremea" ja "lifestylea" jonka näennäisenä pontimena on ollut "uusi isyys". Osallisuus on ollut isyyden "byrokratian vaatimaa" edustamista mutta ei niinkään tasa-arvoista vanhemmuutta ja hoitotehtävien jakamista. Isyys nakertaa "katu-uskottavaa" miehisyyttä, toisin kuin äitiys joka altistaa naiseuden alistuvan yhdeksi miehisyyden "tukijalaksi".
VastaaPoistaParadoksaalista sinänsä, mutta homot "isät" saattavat olla tasa-arvoisen vanhemmuuden "esikuvia" heteromiehille. Isyyden ja äitiyden "sukupuolettomuus" näyttäytyy uutena mallina isyydestä ristiriitaisen mieskuvan rinnalle.
Olisi aika päästä "ylemmyydentuntoisesta" ja vallanhimoisesta sukupuolten välisestä kilpailusta ja objektiivisista selitysmalleista ja lähtökohdaksi ottaa humanismi, liberalismin kaiken välineellistämisen sijaan.
Huomenta kaikille!
VastaaPoistaKylläpä eilinen keskustelu päättyi ikävään kommentointiin hauskan muun keskustelun jälkeen: minun intiimi muistoni raskaudenkeskeytysreissultani Tyksiin otettiin aseeksi minua vastaan - vaikka en tehnyt sitä raskaudenkeskeytystä, vaan lähdin jopa onnellisena pois ja maininta tämän ratkaisun lopputulemasta on tämän blogikirjoituksen viimeisessä kappaleessa. En minä näitä herkimpiä muistojani sitä varten täällä kerro, että joku tunteeton ottaa ne lyömäaseeksi jossakin keskustelussa todistaakseen jotakin älytöntä naisesta yleisellä tasolla. Minusta tuntui kuin tuo tunteeton olisi kajonnut lapsukaiseeni. Erikoisen omituista, oli se, että henkilö kiusasi minua erityisen törkeästi, postitti samaa "aborttikommenttia" jopa kymmenen kertaa peräkkäin, aina kun olin poistanut sen. Minusta tällainen on jo enemmän kuin kiusaamista. Se on sadismia.
En muutenkaan ymmärrä, vaikka kuinka koetan eläytyä, miksi ystävinäni pitävät miehet hyökkäävät aggressiivisesti minua vastaan, oman mielensä ennakkoluulojen ja mörköjen voimalla. Tunnen itseni voimattamaksi tällaisen edessä, ihan kuin kiviseinä olisi vastassa: se ei kuule, ei näe, ei ymmärrä. Se halveksunta ja viha, josta he syyttävät esimerkiksi minua, onkin heissä itsessään, minä en halveksi ainuttakaan luotua maan päällä, vaan ojennan taatusti käteni jokaiselle joka apua tarvitsee ja on yksin ja heikko. Sukupuoleen katsomatta.
Sitäkin minä ihmettelen, miten nämä kirjoitukseni aina käännetään vihan raiteille, samoihin mantroihin. Juttelisin mielelläni yhteiskunnallisista asioista, mutta kiviseinän läpi ei pääse.
Täällä ei ole rikottu vielä sataakaan, vaikka parhaani yritin.
VastaaPoistaIines kysyi eilen, että
"b) väkivallasta Suomessa vastaavat syrjäseutujen alkoholisoituneet miehet.
Mihin nämä väitteet perustuvat?"
Esim. eilen Ylen teksti-tv:ssä oli uutinen nro 107, jossa kerrottiin Suomessa tapetun viime vuonna 140 ihmistä, samalla mainittiin (muistaakseni, saa tarkistaa) että suuressa osassa sekä uhri että tekijä oli humalassa, ja että jos syrjäytyneet poistetaan tilastosta, olemme eurooppalaista keskitasoa.
Tätä samaa esitti Töttökin ja sai siitä Iinekseltä pientä pilkallista ironisoitia: "Suomi on rauhan tyyssija ja onnela muitten länsimaitten tapaan."
Näinhän se onkin. Tämäkö ei Iineksen mielestä ole totta?
Jackilta kysyisin, että käykö tuo yhdessä dokaaminen selitykseksi ja puolustukseksi myös näihin naisiin kohdistuneisiin väkivaltatapauksiin, joissa molemmat ovat kännissä?
Hieman ihmettelen kyllä teidän arvojanne. Jaksatte jeesustella että yksikin kännissä läpsäisty naisuhri on liikaa, mutta kun puhutaan 600 lapsesta, ääni kellossa muuttuu ja ymmärrystä tekijälle löytyy.
Iines - minun ja van Vaarin samankaltaisuus perustuu kai yhteisiin arvoihin. Olemme molemmat vanhan liiton miehiä, jotka ovat imeneet jo äidinmaidossa uskon tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja rehellisyyteen.
Olemme suorapuheisia suomalaisia miehiä, jotka olemma kantaneet vastuumme niin perheitämme kuin yhteiskuntaakin kohtaan.
Henkilökohtaisesti myönnän, että kärjistän mielelläni - mutta vääristelyä ja valehtelua kartan.
Asioita voi katsoa niin monesta suunnasta. Omasta mielestäni en kärjistä yhtään sen härskimmin kuin vaikkapa Hazard.
Muistaakseni en ole edes nimitellyt ketään kovin pahasti tai leimannut muuksi kuin taistolaiseksi? No, ehkä Japea vähän, mutta hän kestää sen kuin mies.
Ja vielä - eikö olisi paljon fiksumpaa puhua asioista asioina eikä aina hakea takaa salattuja vaikuttimia ja mennä henkilökohtaisuuksiin?
No, en minä vammaa sieluuni saa, vaikka täälläkin minulle on tarjottu jo kuulaa kalloon...
Iines: "...miksi ystävinäni pitävät miehet hyökkäävät aggressiivisesti minua vastaan, oman mielensä ennakkoluulojen ja mörköjen voimalla."
VastaaPoistaIkävää Iines, jos koet minunkin kommenttini noin.
En pitäisi pyrkimystä tasapuolisuuteen ja asioiden mittaamiseen samoilla kriteereillä minään "ennakkoluulona".
Ota sekin huomioon, Iinukka, että et ehkä ole kaikessa ja aina oikeassa - että siksi koet vastaväitteet aggressiivisina hyökkäyksinä. Toki niitäkin on, mutta taitavat kaikki tulla vain parista sylttytehtaasta?
Nämä asiat ovat vain tapetilla nyt. Eilen Voimalassakin puhuttiin näistä.
Isä ja poika ("Tapani" ja "Jape") ilmeisesti näennäisistä näkemyseroista huolimatta käyvät yhteisrintamassa, "vanhemman" yllytyksestä, bloginpitäjän kimppuun. "Narkoottiasena" bloggaajana "Jape" ei pysty elämään päivääkään ilman "blogiyhteisöjään" ja joutuu häriköintiuhkauksen alaisena toimimaan jopa omaa etikkansa vastaan, "anonyyminä". "Tapani" toimii kuin vastuuton isä jaka "juottaa" pojallensa "rähinäviinaa".
VastaaPoistaMiehinen toiseus on löytänyt yhteisen vihollisen – itsellisen, mutta "haavoittuvan" naisen.
Koen aggressiivisena vain aggression, en eri mieltä oloa, Tapani. Se on totisesti aggressiota, että minun sanotaan olevan miesvihaaja tai että vihaan suomalaista miestä, koska kirjoitan tarinan Flora-purkista, jossa tapahtui vaimon hakkaus.
VastaaPoistaEn olisi koskaan uskonut, että kirjallinen henkilö, kuten Vaari tai sinä Tapani, tulkitsette kirjallisen tuotoksen noin kapeasti, että jos romaanissa mies lyö, kirjailija on miesvihainen. Eikö tämä ole aika yksioikoista ajattelua, jos sitä edes ajatteluksi voi kutsua?
Mitä ajattelet siis Dostojevskista, kun Rodion Romanovitš Raskolnikov murhaa kirveellä naisen? Onko hänkin miesvihainen feministi?
Ymmärrätkö ollenkaan, millaisia oikaisuja tehdään, kun muodostetaan kirjoittajasta kuvaa yksyhteen hänen teksteistään? Ei blogiteksti eroa fiktiivisestä tuotoksesta kovinkaan paljon, eli jos kirjoittaa yhteiskunnallisesta epäkohdasta, jossa joku tekee jotakin kamalaa, niin ei se tarkoita, että bloggaaja halveksii tuota kamaluuden tekijää. Miten joku voi vetää tuommoisia tulkintoja?
Töttö puhui muuten syrjäseutujen alkoholisoituneista syrjäytyjistä, ja minua kiinnostaa nimenomaan tuo syrjäseutu, jolle ei löydy perusteita. Kaikkihan sen tietävät ilman tilastojakin, että viinapäin ne kamaluudet tehdään.
Minä en tuota äidin syyntakeettomutta ole maininnut eikä nähdäkseni kukaan muukaan. Naisen hakkaaminen on kuitenkin eri asia kuin mainitsemasi vauva-asia.
Hakkaamisessa on kyse kahden ihmisen suhteesta, kun taas vauva-asia on kolmen juttu. Kun nainen tekee pahaa lapselle, hän ei totisesti ole yksin siinä pahanteossa, sillä sikiössä on kahden ihmisen geenit ja lihat. Missä on sen toisen puolikkaan hoiva ja apu? Totta helkutissa hänelläkin on osuus sikiön tilaan. Hän on yhtä lailla syyllinen sikiön myrkyttymiseen.
Tässä puhuttiin isästä juuri siksi, että sinä, Tapani, unohdit hänet, kun syytit vain äitiä. Tarkoitus ei ole siis todeta äitiä viattomaksi, kuten yllä olevasta kommentistani kyllä ilmenee. Vastuu sikiön tilasta on yhteinen. Miksi se olisi vain äidin?
Kun sanot kommentissasi minulle, että sinulle on täällä tarjottu kuulaa kalloon, niin annat tässäkin väärää kuvaa tästä blogista. En harrasta tuon tason viestintää, joten olisi varmaan asiallista yksilöidä tuo kohta.
Tapanin(kin) väkisin ylläpitämä laahus se hulmahtaa esille kirjoituksen alkuperäisestä aiheesta riippumatta.
VastaaPoistaIineksen "Kaivu ja muita analogioita" -aihe antaisi kyllä laajat kentät taittaa peistä ja käydä vuoropuhelua ilman entisten aiheiden sekaan tunkemistakin.
Jos ne kerran muuallakin ovat "tapetilla" niin silloinhan olisi hyvä käydä keskustelua itse aihetta käsittelevien otsikoiden alla.
Kun kuulen maininnan "vanhan liiton mies" heijastuu mielenkalvolle heti näkyviin John Wayne tai Clint Eastwood aina virityksissä olevine revolvereineen.
Näihin elokuvasankareihin pohjautuvien mielikuvien ylläpitäminen ja markkinointi se mainostoimistojakin on pystyssä pitänyt kun on luotu sankarimyyttiä tyhjän uhon ympärille.
"Colt iskee miehen makuun!"
Voiko kornimpaa maailmaa olla kuin ihmisten, joiden täytyy olla töissä keksimässä iskulauseita tappavan tuotteen myynninedistämiseksi?
Joka päivä kiroan mainosmaailman joka postilaatikkooni makulatuuria tuottaa ja joka on työntänyt itsensä kaikkiin mahdollisiin rakosiin niin, ettei sananvapauskaan voi toimia ilman tätä kampurajalkaa joka muka on välttämätön etusivun tukipaketti Hesarillekin.
Suomalaisesta mainonnasta en sano nyt mitään, mutta yksi on, mikä minua ärsyttää. Amerikkalainen mainonta, joka on suunnattu idiooteille ja joka on rantautunut Suomeenkin.
VastaaPoistaSenkaltaista on monilla lehtitaloilla, jotka kärkkyvät tilauksia paksuilla mainoskuorilla, joiden sisällä on tuhat lippua ja lappua, joita täytyy raaputtaa ja etsiä jokin jostain, pitää irrottaa jokin ja liimata johonkin ja pitää osallistua jonkin tavaran arvontaan. Kun hakee tietoa hinnasta tai muusta, sitä ei löydä.
Olen hylännyt kaikki tarjoukset sillä perusteella, että tahtoisin tilata vain lehden, en osallistua yhteenkään arvontaan enkä raaputtaa yhtään onnennumeroa.
Jackilta kysyisin, että käykö tuo yhdessä dokaaminen selitykseksi ja puolustukseksi myös näihin naisiin kohdistuneisiin väkivaltatapauksiin, joissa molemmat ovat kännissä?
VastaaPoistaEi se puolustukseksi käy. Ihmettelenpä mitä minä olen puolustanut! Parisuhdeväkivaltaa känni selittää mainiosti vaikka ei tee siitä yhtään hyväksytympää.
(Minusta alkaa nyt vähän tuntua siltä, ettei copywriterin tarvitse osata lukea.)
Iines:
VastaaPoista"En olisi koskaan uskonut, että kirjallinen henkilö, kuten Vaari tai sinä Tapani, tulkitsette kirjallisen tuotoksen noin kapeasti, että jos romaanissa mies lyö, kirjailija on miesvihainen."
Lars von Trierin elokuvassa, Antichrist, on naispäärooli, jota voi luonnehtia pahaksi.
Osa kriitikoista piti elokuvaa naisvihamielisenä.
Samasta syystä elokuvafestivaaleilla osa yleisöstä buuasi elokuvalle tai poistui kesken näytännön.
Kyseiset kriitikot ja buuaajat katsoivat pahan naisroolin osoitukseksi ohjaajan naisvihasta.
Trier meni rikkomaan asetelman hyviksistä ja pahiksista.
Useimmat Trierin kriitikoistakin kait oli kirjallisia ja taiteellisia ihmisiä.
Ihmisiä me kaikki vain olemme.
Heitän aina kaikki kuoressa olevat mainokset avaamattomina roskiin. Välillä olen ilmeisestikin erehtynyt ja jotain muutakin on mennyt.
VastaaPoistaVaan niin tuo Valtokin näyttää tekevän uudessa voimallisessa tekstissään.
En oikein ymmärrä puhelinkauppiaiden mollaamista, saattaahan ne joskus olla ärsyttäviäkin, mutta tapana solmia kauppa, keino on miellyttävän yksinkertainen.
Joskus ammoisella 70-luvulla naureskelimme elokuva-arvostelijoiden maneereille ja vieläkin yritän lukea vain sellaisia arvosteluja, joissa on mukana paljon tahatonta komiikkaa.Niistä saa kaikkein eniten.
VastaaPoistaPeter von Baghin "eeppinen" saa minut vieläkin ainakin hymyilemään.
Lars von Trier on suuri taiteilija.
"Kun nainen tekee pahaa lapselle, hän ei totisesti ole yksin siinä pahanteossa, sillä sikiössä on kahden ihmisen geenit ja lihat."
VastaaPoistaKun mies tekee pahaa lapselle, niin onko äiti myös vastuussa? Lapsella on aina myös äiti.
Minulle soitti pari vuotta sitten miellyttävä vanha herra, joka kauppasi suomen kielen alan kirjoja normaalia edullisempaan hintaan. Hän ei paljoakaan mainostanut, ja niinpä tilasin häneltä Elias Lönnrotin kolmiosaisen Flora Fennican ja sain vielä kaupan päälle kylikiäiskirjan, joka oli mainio - en vain n yt muista, mikä se oli, muuta kuin sen, että se oli ilahduttava kirja.
VastaaPoistaKun nainen päättää miehen vastustuksesta huolimatta tehdä abortin, niin miten tuon lapsen surma on miehen vika?
VastaaPoistaTarkoitan sikiötä, Anonyymi, en syntynyttä lasta. Se käy kyllä selväksi, vaikka lauseeni ei ole moitteeton tuolta osin.
VastaaPoistaEn tiedä, Anonyymi, enkä ole huomannut kenenkään niin sanovan. Vastuu sikiöstä on yhteinen. Minun pääni käänsi ehkä paitsi oma rakkauteni, myös lapsen isän rakkaus tulevaa kohtaan. Olosuhteet olivat vain onnettomat. Ei penniäkään rahaa, eikä tulista rakkautta toisiimme. Silti rakkaus lapseen voitti.
VastaaPoistaOletko nyt tyytyväinen, kun sait revittyä elämäni herkimmän kohdan tähän mukaan?
Niin helposti me ihmiset syyttelemme toisiamme sellaisesta johon itsekin saman tien sorrumme.
VastaaPoistaHuomaan sen toki itsestänikin - en vain muista. Muista sen huomaa vain paremmin. Niin kuin nyt Iineksestäkin, joka niputti tuohduksissaan minutkin miessakkiin, joka nimittelee häntä "miesvihaajaksi".
Enpä ole tainnut tähän sortua?
Pöljäpä olisinkin, jos sortuisin, sillä juuri tuollaista nimittelyä vastaan iso osa kommenteistani suuntautuu. Huonolla menestyksellä vain.
Mutta oi jospa vaan tietäisitte kuinka lapsellisilta nuo teidän herjanne mainosalasta alaa tuntevan silmissä näyttävät - niissähän hyökkäätte tanakasti vain omien ennakkoluulojenne kimppuun. Ne luulot ovat vielä niin auttamattomasti aikansa eläneitä.
(Tupakan mainontakin on ollut kiellettyä varmaan jo 25 vuotta. Valto taitaa olla tupakkimiehiä, kun on jäänyt iskulause mieleen?)
Ihan sama olisi, jos joku hyökkäisi nutturapäisen kansakoulun opettajatteren kimppuun, kun se kuulemma hakkaa karttakepillä köyhien lapsien sormille ja antaa rikkaiden pösöjen kakruille paremmat numerot, vaikka ne on tyhmempiä... voi kauhee sentään, millaista peliä kouluissa harrastetaan.
Onneksi kaiken koohotuksen keskellä jollakin tuntuu järkikin vielä toimivan - tarkoitan teitä, jotka ette herkästi lähde syyttelyihin mukaan.
Itse en pysty pysymään erossa, vaikka mieli tekisi.
Mutta yritän. Tämä sukupuolten välinen skisma on kuitenkin pikku juttu isompien asioiden rinnalla.
Talous on yksi niistä ja suomalaisen elinkeinoelämän hyväksi ainon ponnistella vielä monia vuosia, ettei yhteiskunta ihan romahtaisi.
Asiakkainani on mm. yrityksiä, joiden liikevaihdosta jopa 90 % menee vientiin, joten ihan sloganeita keksimällä siitä ei selviä.
Opettaja oli tàhdentànyt, ettei ainekirjoituksessa saa kàyttàà murresanoja. Niinpà salama iski kààntyi pikkutytòn aineessa muotoon
VastaaPoista"salma iski".
Postiluukusta on tullut näin vuoden alussa "parhaana" päivänä kolmekin eri markkinoijien tarjouskirjettä. Myyntitapa vetoaa ahneuteen (kun ostan lehden saan sitä tätä ja tota) tai haluun kokeilla arpaonnea, johon Iineskin viittasi. Vasta toiseksi tärkein tuntuu olevan itse tuote, josta potentiaalinen asiakas kai sentään ensisijaisesti on kiinnostunut ja kaipaisi kunnollisen esittelyn, jos nyt ylipäätään haluaa tehdä ostopäätöksen postimyynnin tuuppimana. Minimitoivomus olisi, että edes tuotteen hinta selviäisi mainoskirjeestä nopeasti,ettei sitä joudu varsinaisesti etsimään.
VastaaPoistaPuhelinmyyjät voisivat uskoa kerralla, että tuote ei kiinnosta tai sitä ei muusta syystä halua, jos kohdeasiakas niin sanoo. Sen sijaan useimmat myyjistä haluavat pajattaa usein ulkoa opettelemansa värssyn suurenmoisista eduista ja satumaisesta tarjouksesta. Vanhemmille myyjille en raski lyödä luuria korvaan, nuoremmille kyllä, vaikka kakkorahoja hekin yrittävät hankkia.
Puhelinmyynnin voi toki kieltää soittamalla tiettyyn numeroon, mutta kielto astuu voimaan vasta kolmen kuukauden päästä. Olen kuullut, että sittenkin vielä saattaa jokunen "unohtaa" kiellon.
Delilah
Sari,
VastaaPoistameille taas opettaja sanoi, että murresanat elävöittävät tekstiä. Niinpä sitten minäkin vääntelin juttuihini yhtäkkiä keskelle tekstiä jonkin murteellisen elävöittävän muodon. Opettaja oli korjannut ne punakynällä oikeakielisiksi, kun sain vihkoni takaisin.
*
Delilah,
eikö vaan olisikin hinnan selkeä esillepano asiakkaan palvelemista? Hinta kiinnostaa jokaista, ja se on yleensä jopa mielenkiinnon kohde numero 1 tai 2. Miksi kummassa mainostajat tekevät kaikkensa kätkeäkseen sen? Juuri tämä salakähmäisyys, oikeasti tärkeitten asioitten peittäminen ja epäolennaisten ominaisuuksien esittely ja kehuminen aiheuttaa sen, ettei mainoksiin luoteta.
*
PS Tuo minun lapsukaiseni, josta tässä on ollut puhetta, soitti juuri ja sanoi, että hän on nyt saamassa tuon opettajan sijaisuuden jonka haastattelusta juuri tuli. Pitää vaan odottaa, että hakuaika huomenna umpeutuu. Rehtori olisi halunnut antaa sen jo hänelle, mutta sanoi, että pitää odottaa vielä tuo päivä. Kyseessä on vieläpä lukiopaikka, ja erikoislukio!
Onnittelut Iines lapsukaisesi puolesta ja onnea hänellekin.
VastaaPoistaItsekin samanikäisten lasten isänä tiedän kyllä, kuinka tärkeää on että pääsee mukaan työelämään - ja että kuinka vaikeaa se yhä on.
Tässäpä olisikin seuraava marmatukseni aihe:
Tämä puhe työurien pidentämisestä on yhtä hölmöläisten peiton jatkamista!
Aivan uskomatonta puppua on myös virkamiesten laskelmat, että jos vanha väki ei karkaisi pois töistä liian aikaisin, yhteiskunta saisi extratuloa 21 miljardia euroa.
Mistä ne rahat muka tulisi?
Byrokraatit todella tuntuvat luulevan, että rahaa tulee hanasta, kun vain istuu siellä virastossa papereita siirtelemässä.
Jos tämä markkinointiala onkin muuten epäilyttävä ja häpeällinen, niin ainakin tässä oppii sen miten yhteiskunta toimii. Oppii, että joka ainoa euro tulee asiakkailta. Ei valtiolta tai kunnalta (se on vain rahan uudelleen jakoa).
Mutta tätä työurien pidennys... Normaalistihan maailma toimii niin, että kun vanhat lähtevät organisaation yläpäästä, koko organisaatiossa tapahtuu siirtymä ja alapäästä avautuu tilaa nuorille astua työelämään.
Nyt nuorisotyöttömyys nousee nousemistaan ja silti vanhojen pitäisi istua tulppana töissä?
Tiedän kyllä, missä byrokraatit sen laskuvirheensä tekevät, mutta en ehdi sitä nyt selittää. Tai laskutoimitus on tietysti oikein tehty, mutta muuten siinä ei ole päätä eikä häntää.
Tämä taitaa olla vaarattomampi kiihkoilun aihe kuin ne m-alkuiset?
Tapanille sen verran,
VastaaPoistakun puhut sukupuolten skismasta, että kukas sen sukupuolten välisen erottelun tähän aina oikein tuo?
En ainakaan minä, ja se on taivahan tosi. Olen joka kerta yhtä hämmästynyt, kun huomaan että asia nähdään vain sukupuolten sotana. Se on aika raskasta bloggaajalle, joka koettaa puhua asioista ja epäkohdista, ei taatusti nimittele eikä syyllistä niihin sukupuolta, vaan koettaa katsoa tekoa tekona, teki sen kuka tahansa. Ja kaikkein hupaisinta on, että juuri minä olen se, joka olen tuhannesti sanonut, että suurin este tasa-arvon toteutumiseen on nainen itse, ei mies.
Juuri se, että joku aina tuo tuon sukupuolijakauman asioihin, estää tehokkaasti asiaan pääsemisen. Ei ole tärkeää, kumpaa sukupuolta syntinen on, eikä sekään kumpaa uhri. Teko ja syyt ovat aina syvemmällä kuin sukupuolessa. Miksi tänne asti ei nähdä?
Miksi hiivatissa tämä sukupuoliseinämä iskeytyy aina kalloon, kun koettaa jutella, mistä tahansa, vaikka kieliasioista?
Jos ollaan tarkkoja, en ole vissiin koskaan alustanut blogiini feministikeskustelua! Mitä mahtaisi siitä keskustelusta sitten oikein tulla, jos todella puhuisin asiasta? Kun nytkin jo on tällaista, että otetaan käteen piikkipallonuijat ja teräsastalot?
Minulle soitti heti sitten puhelinmyyjä Virosta. Nainen kauppasi miesten alushousuja. Esitteli itsensä epäselvästi ja kysyi että kumpiako kalsareita käytän tavallisia vai boksereita, että nyt saisi vain postikulujen hinnalla 2,95 €. Ei mnannut millään ukoa, että ei kiinnostakalsrti, että saan itö kaupasta kohtuuhintaan kun tarvitsen Jankksi ja jankkas. Pahus kun soittjat on usein naisia, heille ei viitsi sanoa tiukasti ja tylysti. Miehille voi sanoa ja pistää vaikka luurin korvaan. Se on kummaa, että ei uskota kun sanoo EI, vaan jauhetaan siellä kuinka kätevästi ko. tilauksen saa poikki vain soittamalla heille tai netissä. Kikkahan on siinä, että eivät vastaa puhelimeen, josta peruutuksen muka voi tehdä ja nettiosoite ei pelaa ja kalsareita tulee sitten jatkuvalla syötöllä maailman tapiin asti...
VastaaPoistaSanoisin, että puhelinmyynti on viheliäistä puuhaa, näin kuluttajan kannalta. Se pitäisi kieltää lailla.
kukas sen sukupuolten välisen erottelun tähän aina oikein tuo?
VastaaPoistaEn ainakaan minä, ja se on taivahan tosi.
Älä valehtele. Muistele floorapurkkia.
Muistele itse, Anonyymi, ja mene tarkistamaan, kuka siihen miesnäkökulman toi. Meinasin perseelleni lentää.
VastaaPoistaLisäys mainosasiasta:
VastaaPoistaMinusta mainosala on kiehtovaa. On paljon hyviä mainoksia, mutta yhteistä kaikille niille on, että ne rakennetaan mielikuvien ja unelmien, ei informaation päälle. Ihmiset kyllä näkevät tämän, kansa ei ole tyhmää.
Samalla tavoin hyväkin taide rakentuu mielikuvien varaan, mutta taiteen ja mainoksen motiivit ovat ratkaisevasti erilaiset.
Kun raha liitetään mielikuviin, niin ihminen valpastuu - sille ei voi mitään.
Kuitenkin tarvitsemme mainoksemme, ja mainokset tarvitsevat meidät. Tämä on paradoksi, jota tulee vain sietää. Mainoksen tärkein tehtävä onkin esittely, tutuksi tekeminen. Sen voi tehdä oikeastaan miten vaan, sillä ihminen osaa riisua mainoksen. Joskus on hauska katsoa ihan sitäkin, miten meille unelmia oikein kaupitellaan. Sallimme sen.
Varo nastoja jos persiillesi lennät...
VastaaPoistaValtion virkamiesten, kunnan virkamiesten ja opettajien eläkeikä voisi olla esim. 75 vuotta. Heidän työ on kevyttä sisätyötä, joka ei rasita ketään. Huonopuoli on se, että he eivät tuota mitään, vaan ovat kuluerä joka rahoitetaan yhteisestä kassasta.
VastaaPoistaMinä tuotin ainakin veroprosenttini kautta, jos et lasten kasvun, kasvatuksen ja opetuksen antamista tuotoksi ymmärrä laskea, sinä yksinkertainen. Sehän on kansakunnalle suurinta tuottoa, mitä ammatissa voi antaa. Tulevien veronmaksajien koulutus ja kasvatus.
VastaaPoistaVeroprosenttini oli jopa 41 prosenttia, useana vuonna, eli jos sain tuloa 1 000 euroa, maksoin siitä joka kuukausi 410 euroa - ymmärrätkö? Mikä on sinun veroprosenttisi, Anonyymi? Maksoin lisäksi jokaisesta kuukausipalkastani työeläkemaksuja koko urani ajan. Enköhän ole eläkkeeni ansainnut itse, omalla työlläni.
Valtion virkamiesten, opettajien, kunnan viranhaltijoiden jne. palkka maksetaan jo kerätyistä verovaroista. Jos ja kun tuosta palkasta pidätetään veroa, nin se on sama kuin siirtää rahaa taskusta toiseen. Sitä ei tule sinne mistään ulkoa lisää, niin kuin yksityisen sektorin palkkojen verotuksen kohdalla on.
VastaaPoistaSuomalaisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta on huolestuttavaa se että yhä vähemmän tulee verovaroaj yksityiseltä sektorilta (lomautukset ja irtisanomiset iskevät tänne) ja yhä enemmän ollaan ja pyritään julkiselle sektorille töihin. Lisäksi huoltosuhde menee huonoon suuntaan...
Pian voi olla mahdoton yhtälö ratkaistavaksi.
Ihme touhua kirjoitella anonyyminä kun jokainen tunnistaa kirjoittajan eikä pelkästään kirjoitusvirheistä. Ei voi miehekkääksi sanoa sellaista mutta sopii toki kuvaan; viittaan Iineksen kertomaan törkeään saman viestin tykitykseen, joka käsitteli Iineksen elämää. (Siis oikeaa elämää - onneksi aika monella meistä on elämää netin ulkopuolella!)
VastaaPoistaHyvä, Iines, että tyttäresi pääsee kiinni omaan alaansa! :)
En minäkään ymmärrä sitä, että ihmisiä pidetään väenvänkään töissä ties kuinka vanhoiksi, kun nuoremmasta päästä olisi tulijoita laittamaan vuorostaan kortensa kekoon verovarojen kasvattamiseen.
Olen juuri poistelemassa noita kaikkien tunteman Anonyymin viestejä, koska hän menee vallan henkilökohtaisuuksiin ja on kimpussani kuin yleinen syyttäjä.
VastaaPoistaTuossa eläkeiän pidentämiskeskustelussa on joku ihmeellinen poliittinen filmaaminen kyseessä.
VastaaPoistaHiljattain uutisena kirjoitettiin se tiedossa oleva asia, että yritykset ja organisaation taloudellisen taantuman tilanteessa, suorittavat henkilökunnan vähennykset aloittaen vanhemmasta, eläkeputkeen yltävästä joukosta.
Sitä olen joskus ihmetellyt, että valtio työnantajana tuntuu kuuluvan näissä kaikkein tekopyhimpien joukkoon.
(Onnittelut Iinekselle tyttären melkein varmistuneesta työpaikasta!)
Kun mies tekee pahaa lapselle, niin onko äiti myös vastuussa? Lapsella on aina myös äiti.
VastaaPoistaJos jompikumpi lapsen vanhemmista ei estä toista tekemästä lapselle pahaa, niin silloin hänkin on vastuussa. Mistä näitä kysymyksiä oikein tulee?
Vaikka tykkäsin työstäni, ja tekisin sitä mieluusti edelleen ainakin oikeaan eläkeikääni asti, niin sanon suoraan, että opettajan työ on henkisesti niin uuvuttavaa, että valtaosa opettajista on hakeutunut osa-aika- ja kaiken maailman mahdollisille eläkkeille heti kun mahdollista. Minulla on vain yksi kollega, joka ei tietojeni mukaan käyttänyt osa-aikamahdollisuutta hyväkseen, vaan veti täysillä viime syksyyn asti, eli noin 64 ikävuoteen.
VastaaPoistaNyt en tiedä, voiko enää jatkossa hakeutua osa-aikaeläkkeelle. Varmaankaan ei.
Mistä näitä kysymyksiä oikein tulee?
VastaaPoistaTyhjällä tilalla on taipumus täyttyä jollakin. Ei kai siinä muuta.
Iines: "...kukas sen sukupuolten välisen erottelun tähän aina oikein tuo? En ainakaan minä, ja se on taivahan tosi."
VastaaPoistaOlipa yllättävä väite, perhana. Täytyi ihan pysyähtyä miettimään, että hetkinen... onko tämä kaikki unta vaan?
No ei sentään. Flora-purkkisatiirin jälkeenkin kirjoitit mm. näin:
"Akkalauma on taas tehnyt pahojaan. (...)
... suomalaisten miesten stereotypioita, ja se onneton meni puhumaan miehen juroudesta, synkkyydestä, ryyppäämisestä, lyömisestä, miehestä joka jopa joskus tappaa naisen, jos sille päälle sattuu. (...)
"Toisaalta sama tieto luettiin juuri Suomessakin valtakunnan pääuutisissa eilen illalla: Suomessa mies tappaa naisensa kaksi kertaa useammin kuin muissa Länsi-Euroopan maissa..."
"...että uutislukija oli lesbo, joka siteerasi naisjärjestöjen tekemää tarkoitushakuista tutkimusta. Ja niinkin se on, että naistutkijoiden verkosto on levittänyt väkivaltateeman jo ajat sitten kaikkeen maailmaan. Naistutkijat lisäksi rukkaavat tilastoja, virittävät mittareita niin, että saadaan mahdollisimman korkeita väkivaltalukuja, laskevat otsarypynkin väkivallaksi..."
En ota kantaa siihen, että teksti on ironinen tai muutenkaan sen sisältöön ja takaa kurkkivaan asenteeseen.
Mutta minusta tässä on kuitenkin päivän selvä haaste keskusteluun sukupuolten välisestä taistelusta. Etenkin kun selvästi vielä kysyt:
"Voisiko olla siis niin, että valtakunnan päämedia ja Oksanen puhuvat paskaa?"
Otin tämän oikeana kysymyksenä, en retorisena heittona.
Minäkin onneton yritin sitten eri tavoilla argumentoiden keskustella, että voiko todella olla niin. Siksi jatkoin aiheesta eilenkin, kun moni fakta osoittaa, että voi todellakin.
En arvannutkaan, että ei tästä ollutkaan tarkoitus keskustella.
Lopputulemakin taisi olla väärä, sillä en muuten ymmärrä miksi hovisi on minutkin leimannut kuuluviksi ryhmiin, joita en tunne oikein omikseni.
Toki rintaman tälläkin puolella on leimakirves heilunut, mutta on se siellä toisellakin. Melkein väittäisin, että täällä sitä heiluttaa yksi tai kaksi innokkainta, mutta siellä laajempi fiksujen kaarti.
Summa summarum: kuvittelin, että on tarkoitus keskustella tästäkin aiheesta. Olen niin naiivi ja idealistinen, etten tajunnut kantojen olevan jo lukkoonlyötyjä - ja nyt eroteltiin vain vuohia lampaista.
No, tuo on retoriikkaa. On mukava olla musta lammas, sen verran kapinallinen.
Mutta muuten olen sitä mieltä, että kaikki meidän tekemisemme perustuvat mielikuviin. Haluamme kuulua ryhmiin, heimoihin ja muihin kaltaistamme yhteisöihin - ei mainonta sitä tarvetta lapsiin luo, se on heissä sisäsyntyistä, geeneissä, markkinointi korkeintaan yrittää käyttää hyväkseen.
Kerran vielä, vähän pedantti kun olen, niin selvitän tämänkin:
VastaaPoistaIines: "Kun sanot kommentissasi minulle, että sinulle on täällä tarjottu kuulaa kalloon, niin annat tässäkin väärää kuvaa tästä blogista."
Taidat olla minuakin pedantimpi? Minun ei siis olisi kuulunut kannella sinulle, että Rauno kirjoitti näin:
"En tiennytkään, että Tapani 'The Decent Human' on lahtarien kätyri.
Hän puolustaa 'Oikeutta'. Omaansa. No - niin tekivät punikkihuoratkin, ja siksi heidät ammuttiin.
Tiesitkö Tapani, että em. logiikalla perustellen myös sinun olisi itse asiassa pitänyt saada kuula kalloosi."
On liian vaikea erotella, kuka sanoi jonkin ja harrastaa vain simultaanikskustelua. Et sinä siihen Iinukka kykene itsekään.
Mutta tällaisia "loogiikan jättiläisiä" vastaan täällä saa yrittää asiallisesti keskustella. Ei ihme, että välillä suksi lipsuu ja tulee änkytettyä typeryyksiä. Ainahan niitä katuu jälkikäteen. Onneksi oikeassa elämässä olen paljon vaiteliaampi.
Tapani,
VastaaPoistasuo anteeksi, mutta alan epäillä sinua mainosmiehen tekniikoista tässä keskustelussa.
Kysehän on minun kirjoituksestani, Flora-tarinasta, jolla kuvitan lehdessä olleen lauseen. Onko tässä tekniikassa jotain erikoista tai omaperäistä?
Olen harrastanut tätä samaa tekniikkaa jo edellisessä blogissani nelisen vuotta sitten, jolloin kirjoitin jutun kirjan nimistä, joissa esiintyivät vuoroon lukusanat yhdestä kymmeneen. Kirjoitin mm. Vonnegutin Teurastamo 5:stä ja Christien Kymmenestä pienestä neekeripojasta. Kukaan ei syyttänyt minua teurastajaksi tai sotahulluksi tai rasistiksi, saati murhaajaksi.
Samoin muutama vuosi sitten kirjoitin kustakin seitsemästä kuolemansynnistä kirjoituksen, eikä kukaan syyttänyt minua synnilliseksi, tai ylipäänsä mistään.
Nyt kun kirjoitan lehden lauseesta parodisen sketsin, olenkin miesvihainen feministi, vaikken ole kumpaakaan, no, naisten asemaa kyllä puolustan, mutta näen kritisoitavaa myös feministien toiminnassa.
Totuus on, että muuan mieskommentoija toi tuon mies-naisluokkajaon keskusteluun jutun kahdeksannessa kommentissa. Sen voi kuka tahansa tarkistaa.
Nuo kommentit, jotka olet, Tapani, poiminut, ovat tämän komentin jälkeisestä keskustelusta, johon tietenkin osallistuin, koska tykkään keskustella ja väliin jopa väitellä.
On siis melkoinen ylilyönti ja harhalaukaus syyttää minua miesvihaisesta kirjoituksesta, jos keskustelussa revitellään. Jos tuo omasta mielestä versonut oma ennakkoluulo asetetaan minuun, on tehty alkeellinen ja älyllisesti laiska oikaisu kaikki faktat ja argumentit sivuuttaen.
Flora-tarinasta ei voi kriittisinkään tutkija löytää miesvihaa, vaan korkeintaan surkean yrityksen koettaa kuvitella tuo tilanne margariinipurkkitilanteesta. Onhan meillä kaikilla toki tietoa siitä, miten väkivaltatilanteen voi aiheuttaa mitätön seikka.
Tarkistin asian: Kahdeksannessa kommentissa on asiallinen maininta isänpäivästä, eikä mistään mies-naisluokkajaosta.
VastaaPoistaJos Hesari ja bloggaaja julkaisee isänpäivän alla tarinoitaan väkivaltaisesta miehestä, niin ei kai motiivi ole epäselvä kenellekkään?
Tein virheen: kyseessä on keskustelun kuudes eikä kahdeksas kommentti.
VastaaPoistaKuudennessa kommentissa mies heitti kehiin sukupuolijaon, mikä oli itselleni yllätys, kun tarkoitus oli keskustella perheväkivallasta. Perheväkivaltaa harjoittavat molemmat vanhemmat, mikä lienee kaikille selvää. Nyt keskustelu ajautui yksipuoliseksi mies-nainenjankkaukseksi, ja itse asia jäi vaille huomiota.
Eli huolimattoman virheesi takia syytit syytöntä miestä?
VastaaPoistaMist hää syytti ko miul ei ny aukee siun syytökseis. Mut sano veikkone nii mie vaik ammun hänt silmie vällii jos se siun tuskaas helepottais.
VastaaPoistaEn tiedä rokka, mistä hän minua syytti. Puolustus on hänen mielestään katsos hyökkäystä.
VastaaPoistaOmalta osaltani lopetan keskustelun anonyymin kanssa tähän.
Iines, taisit vetää uusimman päreesi merestä pelastetusta koirasta pois? Aihe olisi ollut hyvä. Delilah
VastaaPoistaDelilah,
VastaaPoistaei tästä tule nyt mitään. Kun heti ensimmäisessä kommentissa minulle näytetään hampaita ja haukutaan, en yksinkertaisesti jaksa. Minulta menee usko kirjoittamiseeni, en pysty kirjoittamaan mistään, kun kaikki on väärin.
Olen pahoillani, että kommenttisi poistui, se olikin ainoa asiallinen niiden kuuden joukosta.
Mutta yksi ilouutinen: minun lapsukaiseni sai sen opettajan paikan. Hän on nyt erikoislukion maikka kesään asti. Tämä on hänelle tietenkin vertaansa vailla oleva työkokemus, kun syksyksi koettaa löytää vakituisen viran.
VastaaPoistaLämpimät onnentoivotukset tyttärellesi (ja Sinulle). Varmaan jokainen blogisi lukija piti peukkuja, että näin kävisi!
VastaaPoistaDelilah
Kiitos, Delilah, juhlan aihetta tosiaan, sillä ensimmäinen työpaikka, vaikkakin sijaisuus, on nykyään vissiin kaikkein tärkein. Kun saa jalan työelämän rakoon, niin loppu kyllä sujuu.
VastaaPoistaKatselin juuri tuon koulun nettikuvia. Siellä on omat teatterinäyttämöt ja kaikki. Lapsukaiselle pitää kyllä hankkia uusi takki, etteivät oppilaat naura vanhaa riepua. Vaan oletettavasti se ei huoli sitä uutta, vaan pitää riepunsa.
Iines: "Olen pahoillani, että kommenttisi poistui, se olikin ainoa asiallinen niiden kuuden joukosta."
VastaaPoistaJaaha. Ja mitäs vikaa minun asiallisessa kommentissani oli? Siis siinä uusimmassa bloggauksesssa jonka poistit, näemmä. Ei voi muuta kun pyöritellä päätään ja silmiään, jos siinäkin kommentissani oli jotain vikaa sinun mielestäsi...
Aivan käsittämätöntä hysteriaa.
Iines: "Perheväkivaltaa harjoittavat molemmat vanhemmat, mikä lienee kaikille selvää."
VastaaPoistaSinulle tämä ei jostain syystä tunnu olevan selvää, kun jumitut asetelmissasi aina vain toiseen näkökulmaan. Ikään kuin muita tosiasiallisia näkökulmia ja tapahtumia oli olemassakaan, ainkaan niistä ei saa puhua. Kapeakatseista ja yksisilmäistä. Visio puuttuu.
Nimimerkki Jape inkarnaatioineen on asetettu kirjoituskieltoon kuukaudeksi tai vaihtoehtoisesti lopulliseen boikottiin jatkuvan aggressiivisen jankkauksen ja ajoittaisen törkeän häirinnän vuoksi. Varoituksista eikä ystävällisestä puheesta ole ollut hyötyä, vaan entistä piittaamattomampi ja röyhkeämpi käytös bloginhaltijaa ja ajoittain joitakuita muitakin kohtaan on jatkunut ja lisääntynyt.
VastaaPoistaJape, on kai tosiasia, että turvakotien asiakkaat enimmäkseen ovat naisia, ja että
VastaaPoistaperheväkivaltaan usein liittyy alkoholinkäyttöä, ja että
enemmistö alkoholin käyttäjistä on miehiä. Voisi siis vetää johtopäätöksen, että naiset syyllistyvät harvemmin perheväkivaltaan kuin miehet.
Myöskin uutiset, joissa poika on surmannut vanhan äitinsä tai isänsä, ovat yleisempiä kuin että tytär olisi sellaista tehnyt.
Mutta saat toki olla eri mieltä, ei ruveta siitä kinaamaan, eihän.
Olisi hienoa, jos kaikkinaisesta väkivallasta päästäisiin, mutta se lienee mahdotonta koskaan.
Delilah
Ruusu äidille ja toinen tyttärelle kun kaivattu työura mahdollistui.
VastaaPoistaOi kiitos Valto! On se juhlaa, kun ammattiin valmistunut saa alansa työtä, näinä aikoina.
VastaaPoistaOnko täällä havaittavissa jonkinlaista irrationaalista hysteriaa?
VastaaPoistaNyt vallitkoon täällä rauha ja toisten ihmisten kunnioittaminen, amen. (Vai tuleeko se kahdella aalla - ei.) Eiköhän tämä salonkisi, Iines, pian asetu leppoisaksi olohuoneeksi, jonne tulee ilolla jutulle. Ei hymistellen vaan hymyhuulin.
VastaaPoistaLuin mielenkiintoisen kirjan kiltteydestä, Stefan Einhornin "Aidosti kiltti". Siinä oli vaikuttavia tutkimustuloksia (onko tottakaan että viittaan tutkimuksiin enkä kokemuksiini elämässä?!) mm. siitä että miten ihmiset saattavat alkaa toisten vaikutuksesta käyttäytyä eri tavalla kuin issekseen, hyvässä ja pahassa.
Mistäköhän johtuukaan että valtaosa ihmisistä on lammaslauma, joka kulkee toisten viitoittamaa tietä kyselemättä itseään...
Ja kiltteys on tietenkin aivan eri asia kuin kynnysmattoilu tai kiltin esittäminen jonkin palkkion (esim. huomion tai kiitoksen) toivossa.
Jankkaukseen lie jokainen tosiaan kyllästynyt, mutta railakas ja rehti hyvähenkinen väittely on silti aina hauskaa. Sellainen, jossa ei todisteta toisten jokaista kommenttia lause kerrallaan vääräksi, vaan jossa vain tuodaan toisenlainen näkökulma toisen rinnalle kehiin. Mielestäni mm. Tapani osaa tämän taidon - on ystävällinen ja kunnioittaa muita, vaikka on eri mieltä. Samoin muutama muukin.
VastaaPoistaItseäni haittaa se, että asian sijasta jokuset arvioivat toisen persoonaa. Se syö ainakin minua, sillä uskon kaikki mitä minusta sanotaan, varsinkin huonot asiat. Nytkään en uskalla kirjoittaa uutta kirjoitusta, vaan olen jo kahdesti vetänyt uuden tekstini pois, kun ensimmäisessä kommentissa muuan näytti hampaitaan. Minusta voisimme aivan hyvin kunnioittaa toisiamme ihmisinä ja olla kilttejä toisillemme.
Tuo "Aidosti kiltti" on ollut jo pitkään lukulistallani. Moni on sitä suositellut. Minä ainakin tykkään kilteistä ihmisistä.
On otettava huomioon myös se, että jankkajilla on psyykkisiä ongelmia? Tulee mieleen entinen appiukkoni...
VastaaPoistaMinun "suojattini", kambodzhalaiset sisarukset selviytyivät ensimmäisestä vaativasta työharjoittelujaksosta Joensuussa hyvin arvosanoin ja he iloitsevat parhaillaan kanssani mesessä!!!
On ilo onnitella ihmisiä joskus.
Työharjoittelujakson suoritus on iso asia opinnoissa, Valto. Tiedän sen tarkkaan, koska olen itsekin valvonut minulle nimettyjen opiskelijoiden työharjoittelut yrityksissä.
VastaaPoistaSuomalaisopiskelijoilla esiintyy kuulemma lisääntyvässä määrin hämärtynyttä käsitystä säännöllisistä työajoista, eli töihin tullaan kun itselle sopii, ei yrityksen kellon mukaan. Joka tapauksessa se on iso askel opinnoissa, joten onnea vaan sisaruksille!
Iines,
VastaaPoistatunnustan, olen äärettömän huono ottamaan kantaa mihinkään asiaan, siksi olen ollut hiljaa ja tyytynyt lueskelemaan kommentteja. Keskustelu ei minulta suju.
Mutta tuosta "Kaivu ja muita analogioita" jutustasi minua kiinnosti aikuisopiskelija Tuomo, josta kerrot. Mahtoiko hän olla aidosti kiinnostunut sanamuodoista, vai enemmänkin sinusta ja halusi vain herättää huomiosi itseensä ottamalla selvää asioista, sitä mietin.
Tuo asia on minulle tuttu, miten oman lapsen elämää tulee seurattua suurin toivein, että kaikki kävisi hänen kohdallaan hyvin. Sitä melkein elää hänen mukanaan. Ja kun hän onnistuu tuntuu helpottavalta, on kuin oma elämäkin helpottuisi.
Hyvää menestystä toivon tyttärellesi!
Mitä olen joutunut seuraamaan opettajia, olen tullut siihen tulokseen, että kaikkein tärkein työväline opettajalla on hänen persoonallisuutensa. Sen perusteella hänestä joko pidetään tai häntä inhotaan. Ja sen perusteella hän joko jää muistiin tai häviää myöhemmin mielestä kokonaan mitättömyytenä. Tai ehkä ne mitättömyydetkin joskus välähtävät mielessä. Mutta suuria persoonallisuuksia, niitä ei ole koskaan liikaa ja ne erottuvat selkeästi joukosta. Tällaisia, joita ihaillen muistelen on minun kohdalle sattunut ehkä vain kolme, tosi loistavaa, avarakatseista, innostavaa ja oppilaitaan kunnioittavasti kohtelevaa opettajaa. He vaikuttavat vieläkin mielessä ja heistä yrittää ottaa oppia kaikissa asioissa. Elämässä yleensä.
Joskus tulee mieleen jalkapallomatsi, sen selostus siitä, kun lukee teidän inttämistänne.
VastaaPoistaMaMuu - MuuMaa. Aluksi tilanne on 0-0.
"... nyt Jape saa hyvän syötön oikealta ja ryntää laidalta läpi, harhauttaa ja syöttää Tapanille... ei, ei, ei! Iines, tuo joka paikkaan ehtivä toppari, tulee ja torppaa Tapsan. Ja voiko tämä olla totta...! Tuosta olisi pitänyt antaa vähintäin punainen kortti Iineksen joukkueelle, mutta mitä vielä, he saavat vapaapotkun! Kuunkuiske kyyristyy ampumaan sitä. Ja ihan napakka laukaus sieltä lähteekin. Valto nappaa pallon päällään ja pompottaa Delilahille, tämä kantapääkikalla Avatarelle, hän taas rinnan kautta Rikulle, Riku riplaa 2 viiva 3 vastustajaa, ja sitten... voi, voi, voi... myös itsensä! Pallo, joka on syytön tähän, liruu van Vaarille. Joka antaa kanuunansa (19,6 mm) puhua ja pamauttaa sen ties minne Taka-Töölön porvaristalojen taa... No, ei se mitään, erotuomari RR tuo tilalle KAKSI uutta palloa. Nyt ei KENENKÄÄN tarvitse käydä enää KUUMANA, peli käy noin NELJÄ kertaa mielenkiintoisemmaksi. (Enää joukko anonyymeja potkivat toisiaan, lähinnä polviin. Eivätkä välitä että erotuomarilla on koko ajan käsi pystyssä, välillä etusormikin.)
Annatko apulaisselostaja minulle sen kiikarin että näkisin kenttätapahtumat tarkemmin. Kiitos! Mitä! Sinähän olet juonut tämän tyhjäksi! No, näen minä muutenkin… että ei tästä tule mitään. Lähetään meille. Haetaan täys kiikari jostain, sellanen jolla näkkee pimmeessäkin. Ja otetaan pari cheelanteria mukaan."
Mikis Pelin selostaja,usein entinen pelaaja, taitaa pelin säännöt ja osaa kaikki potkut.Hän isolla H:lla tietää, kuinka olisi pitänyt pelata. Vahinko vaan, että jälkiviisaus ei ole viisautta ollenkaan. Se on viisastelua, ja pelikin pelattiin ihan muualla. Delilah
VastaaPoistaSelostajana nimenomaan olen neutraali. Sukupuoleton, saksaksi. Jälkipelit pelataan muualla. Ja silloin kaikki, myös linjatuomarit, ovat oikeassa. (Kun löytävät silmälasinsa... "ai niin tännehän ne jäi".)
VastaaPoistaPs. Olet itsesi kokoinen, eli rakastettava, oi Delilah. Kun huolehdit asioista.
Aloitin kirjan "Stalinin lapset", Owen Matthews (Otava 2009). Sivulla 18 kirjailija kertoo äitinsä nokkeluudesta, älykkyydestä ja sanavalmiudesta. Äidin ruokapöytäkeskustelukin on tämänkaltaista:
VastaaPoista" `Kaikki on suhteellista´, hän sanoo ilkikurisesti. `Yksi hius keittokulhossa on liikaa, yksi hius päässä liian vähän´. Tai hän julistaa: `Venäjän kielen lukuisat refleksiiviverbit johtuvat siitä, että venäläiset ovat sairaalloisen vastuuttomia! Englannin kielessä sanotaan minä haluan, minä tarvitsen. Venäjässä sama kuuluu on syntynyt halu, on syntynyt tarve. Kielioppi heijastelee psykologiaa! Kehittymättömän yhteiskunnan psygologiaa!"
Tämän kappaleen kohdalla tuli mieleeni, että voisiko myös Suomea maana jotenkin kuvailla samaan, ilkikuriseen tapaan? Vaikkapa "maan tapa"-keskusteluja alustana käyttäen.
Ja tietenkin äidinkielenopettajalta tätä kysäisen täällä, jossa kaivaman piti asioita analogioiden äärellä.
Eniten minua, oi auttakaa minua, jäi ihmetyttämään Delilahin iso H?
VastaaPoistaEn uskalla mennä maate ennen kuin tiedän mistä on kyse.
Onneksi olkoon tyttärelle ja Iinekselle myös. Meillä vanhemmillahan on tapana murehtia lastemme tähden. Yksi kivi taisi pudota sydämmeltä?
VastaaPoistaTunnistan kyllä itsessäni inttämispiirteen, enkä pidä siitä yhtään. Se on kai toinen puoli hanakkuudesta käydä rohkeasti keskusteluun ja kärjistyksiin.
Mutta en tietenkään ihan oikeasti haluaisi loukata toista edes kiivaassa väittelyssä - ja siksi hämmästynkin aina yhtä aidosti ja vilpittömästi, kun huomaan loukanneeni.
Tuleehan siitä morkkiskin. Pyydänkin siksi jo nyt etukäteen tulevia loukkauksia!
(En muuten ole pitkävihainen, joten itseeni kohdistuneet tölväisyt otan jo seuraavana päivänä huumorilla. Onhan niissä aina joskus asiaakin, tosin hyvin harvoin...)
Mikis, nimestäsihän saa kysymyksen miksi. Wau! Aattelin vaan, että pata kattilaa ... jne. Hyviä öitä! Kai sentään kuunnellaan Eurovisioloppukarsinnat. Delilah
VastaaPoistaValton esittämä ajatus, että kieli on kansan sielun peili, on osuva.
VastaaPoistaEräs suomalainen mies kertoi kerran, että hänen englantilaisen vaimonsa mielestä hänen puheessaan, vaikka onkin siis sujuvaa englantia, on outo käskevä piirre.
Suomalainen kun ei kiertele ja kaartele - paitsi savolaiset - vaan sanoo suoraan, että "sulje ikkuna", "tee sitä ja tätä" jne. Ne kuulostavat kuulemma käskyiltä, vaikka muistaisikin liittää loppuun sen pliissin. Englantilainen sanoo asian kohteliaimmin sanakääntein.
Pieni h-kirjain muistuttaa hevosta. Voi lukea monta tuntia kirjoja, joissa pieniä h-kirjaimia vilisee vaikka kuinka. (Ja poltella piipullisia.) Mutta isot H:oot... niitä jos ympärille hirveesti siunaantuu, niin tupakassa on jotain JÄMÄKKÄÄ mukana... Minä ainakin soittaisin lähimmälle nimismiehelle.
VastaaPoistaIines ei ole kotona. (Iso, kömpelö kyynel vierähtää silmäkulmasta. Lähinnä pois. PLUMPS.)
VastaaPoistaMitähän Iinekselle oikeasti kuuluu?
Täytyy toivoa ettei Iinekselle ole tapahtunut mitään (hengityksenääniä) pahaa. Tai ettei ainakaan (lisää hengitystä)... sen ikävämpää.
VastaaPoistat. mikis
Hmhn.
VastaaPoistaMinulla on vain tunne, mikis, että tahdon haihtua olemattomiin blogimaailmasta. Tämä on ilkeä maailma, eikä vastaa ollenkaan samalla mitalla, mitä itse käyttää. Jos se vastaisikin, minulla ei olisi siihen mitään vastaansanomista. Sanon niin kuin runoilija Anna Ahmatova, että ilkeys vie toiselta maat ja meret ja jättää tilalle pienen aidatun alueen, jolla suu muovaa äänetikin sanoja. Muovaa kuitenkin, vaikkei niitä kukaan kuule.
VastaaPoistaKiitos kaikille kommenteista yllä, varsinkin Avattarelle ja Valtolle ja tietenkin mikikselle. Delilah, minun suosikkini Kuunkuiskuttajat voitti.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
VastaaPoistaNiin blogi vastaa kuin lukijat ovat kuulevinaan... siis luulevinaan.
Joskus on niin, että tulkitsee toisen kommentin virheellisesti ja on löytävinään ilkeän piikin, vaikka ei ehkä olisi aihetta. Se on ikävää, mutta inhimillistä. Tulee reagoitua liian nopeasti, kun pitäisikin laskea kolmeen ja kirjoittaa vasta sitten.
VastaaPoistaNäin viime yönä unta, että joku oli kaatanut tontiltamme ison kuusen, palastellut rungon ja kantanut rungonpalat ja oksat sisälle portaikkoon. Niitä oli yhden kerroksen matkalla. Kotiin päästäkseen piti loikkia oksien ja rungonkappaleiden päältä ja välistä. Ilmanraikastus oli kuitenkin kondiksessa, oksat tuoksuivat pihkalta. Jospas välillä tapahtuva piikikäs vuorosanojen vaihtokin toimii samalla tavoin.
Delilah
Ps. Kuunkuiskaajat edustavat Suomea. Pidetään tytöille peukut ja varpaat pystyssä, Iines.
Iines, pyrstö pystyyn !
VastaaPoistaToisten päivien jälkeen tulee toisia päiviä. (Jotka voi olla pahempiakin kuin nämä. Mutta voi ne olla parempiakin.)
Intiaanit - siis nämä lanneleffojen punanahat - ajattelivat silmälasipäisistä ihmisistä (eiväthän he olleet ennen rillejä nähneet) että heillä on 4 silmää. Niin minäkin ajattelen. "Silmälasiesi takana sinulla on toiset silmät".
VastaaPoistaMaailmankaikkeudessa on yhtä paljon ilkeyttä kuin on tyhjää tilaa. Anna olla. Tai ainakaan "älä anna sen harmittaa"...
http://www.youtube.com/watch?v=H_qDHs_-Hyw
Ja mihin tämäkään olisi pois hiipinyt...?
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=t_gsryvC8Ik&feature=related
Kuunkuiskaajat tulee jäämään viimeiseksi Euroviisuissa. Näin on valitettavasti todettava. Ei tuollainen mustalaismusiikki vetoa keneenkään.
VastaaPoistaTietysti ei ole heidän vika, että suomen Euorviisuedustaja on niin huono. Koko ehdokaskaarti oli käsittämättömän huono, tuntuu siltä, että levy-yhtiöt ei panosta näihin Euroviisuihin enään ollenkaan, kun ehdokas- ja lauluvalikoima oli suorastaan surkea.
Saako suomi edes ruotsilta sääli pisteet, sitä jännätään. Kuunkuiskuttajien laulajanaiset oli kyllä nätit, mutta ei sillä enään pitkälle pötkitä. Nolla pistettä.
No sehän nähdään sitten. Voitto ei mielestäni ole tärkeä, vaan maalle ominaisen musiikin persoonallinen esittäminen. Ja sitä tämä on. Kyllä tuo ryssänrytmi varmaan paremmin puree kuin jokin Eläkeläisten musiikillisesti huono juttu.
VastaaPoistaYleensä suomalaisten suurin vika on mielestäni laulutaidon puute. Uskomattomia keskinkertaisuuksia lähetetään estradeille. Tämä tangokuningas lauloi kovaa ja korkealta.
Maalle ominaisen musiikin esittäminen? Missä vaiheessa mustalaismusiiki on muuttunut suomelle ominaiseksi? En ole moista kyllä huomannut itse. Jos mustalaismusiikkia halutaan, nin olisi sitten lähetetty rehellisesti Hortto Kaalo kehiin.
VastaaPoistaEläkeläisen musiikki on huumorimusiikkia, eikä silläkään tosiaan ole oikeasti mitään asiaa Euoviisuihin. Mutta Eläkeläiset on jo tunnettu yhtye ja käsittämättömän suosittu mm. saksassa, joten Eläkeläiset olisivat voineet siltä suunnalta saada edes pisteitä ja kenties olisi säästytty viimeisen (tai toiseksi viimeisen) sijan aiheuttamalta häpäisyltä.
Tangokuninkaalliset ja oopperalaulajat on myös Euroviisuissa ihan turhia. Aika skeptinen asenne, mutta kun sijoituksen näkee jo silmissään ja silti jaanapelkoset hehkuttaa ennenaikojaan ja sitten pettymys on kova, vaikka oikeasti - kriittisesti ajatellen - lähetetty ryhmä ja sen musiikki on surkeaa.
Suomalaisilla on slaavilaishenkiset juurensa, Anonyymi, ja veren perintö slaavilaistyyppiseen mustalaismusiikkiin.
VastaaPoistaMinullakin on yhdeksän LP-levyn kokoelma venäläistä kansanmusiikkia, siis etnoa kai nykyisin sanotaan. Ei vain ole levysoitinta, jolla voisin kuunnella nuo rakastamani sävelet. Pitäisi saada jostain toimiva vanhan ajan soitin, ei mitkään isot kaiutinvehkeet.
Olen viisuista niin pihalla, etten ole vielä edes kuullut Kuunkuiskuttajien esitystä - näin heistä vain valokuvan:
VastaaPoistaKaksi hehkeää blondia, toisella sylissään haitari - vaikuttaa lupaavalta.
Tässä kulttuuri-ihmiselle linkki kansanhuveihin:
VastaaPoistahttp://euroviisut.yle.fi/euroviisut/2009-11-30/kappaleet
Uutisissa oli juttua, että Yle ja Marco Bjurström venkuloi voiton Eläkeläisiltä epärehellisellä manipuloinnilla ja mediapelillä.
VastaaPoistaLuin ilokseni, että Kuutytöt aikovat esiintyä finaalissa paljan jaloin!
VastaaPoistaHe ansaitsivat voittonsa vaikka pelkästään tuon takia. Neitsyydestä en tiedä, mutta paljaista varpaista kymmenen pistettä.
Höpönlöpöä nuo Eläkeläiset musiikillisesti. Siis vitsimusiikin oikea paikka on kaljakuppila tai jokin show, ei laulukilpailu. Nyt tuo kuultu eläkeläisbiisi oli musiikillisesti mitätön, laulutaidollisesti kehno, vitsiarvoltaan kulunut ja kokonaisuudeltaan vailla charmia tai mitään koukkua. Tympeä ja tunkkainen söhellys. Pinnat Bjurströmille, joka ei kumarrellut ketään.
VastaaPoistaKuunkuiskaajat oli joka tasolla hyvä, tai jopa kiitettävä. Itse en anna pinnoja paljasjalkaisuudesta, koska se on kuitenkin vain temppu eikä liity mitenkään musiikkiin, mutta loihan se mielikuvaa ja sopi esiintymiseen. Se vaan, että pitäisi olla sitten niillä tanssimiehilläkin paljaat varpaat ja vaikka polvihousut.