30.12.2010

Lasihelmi vain



Eilen illalla, katsellessani Seitsemää samuraita kissa syttyi tuleen äkisti kuin Marian ilmestys. Tai ei Marian ilmestys tuleen syttynyt, kunhan vain säikäytti Marian leimahduksellaan peljästyksen kaltaiseen nöyrään tilaan. Niin säikähdin minäkin äkillistä tulisoihtua piirongin päällä. Häntä säkenöi kuin ilotulitusraketti tai papattiketju ennen tussahdusta. Kissa oli muutoin ääneti vaikka muodosti tapahtuman keskiön.

Kun ihminen säikähtää pahanpäiväisesti, tietoisuus ja harkinta katoaa, ja hän on vain reflekseillä ja vaistoilla toimiva olio. Näin tapahtui nytkin, ja varmaan Mariallekin, sillä hän uskoi, mitä enkeli hänelle sanoi, vaikka sanoma oli perin uskomaton ja järkeenkäymätön.

Minulla kävi niin, että tartuin palavaan kissaan paljain käsin, ja puristin palon kämmenteni sisällä sammuksiin. Tai sanotaanko niin, että minun on täytynyt sammuttaa kissa paljain käsin, sillä muistissani on tässä tyhjä alue - täydellinen blanco. Muistan vain että käteni menivät kohden rajusti palavaa kissanhäntää, mutta en muista mitä kämmeneni aistivat kun ihoni kohtasi ilmeisen epäröimättä palavan alueen. Tämä muistikatko hämmästyttää minua. Tavallaan sain tietoisuuteni takaisin vasta, kun kävelin keittiöön hakemaan märkää talouspaperia, ja kastelin palaneen alueen. Television liikkumattomaksi jähmettynyt kuva alkoi taas pyöriä, korskuvat hevoset nousivat ylös ja sade valui alas, ihmiset liikehtivät vaakasuoraan, edestakaisin, samuraita tuli, talonpoikaa meni ja rosvoa kaatui tantereeseen. Kuvakulma oli vaihtuvaa lähikuvaa, liejuvelli hölskyi ja kuolinkorina ja huudot leikkasivat monisuuntaisen liikkeen. Kissa nuoli häntäänsä ja huusholli oli täynnä kitkerää hajua, kaikki ikkunat auki pakkasyöhön.

Pakkasessa sitten luin sähköposteja. Muuan henkilö oli lähettänyt minulle arvioitavaksi romaaninsa käsikirjoituksen. Siitä tulee palvelukustanne. Minun tulee nyt lukea tuo romaanikäsikirjoitus ja antaa siitä arvio kirjoittajalle, pakko ei kuulemma ole, lyhytkin käy. Ja ehkä jos on selkeitä virheitä, korjaan tai ehdotan.

Olen koettanut kehittää itseäni ajattelemaan hyvää omakustanteista, palvelukustanteista ja täyskustanteista. Eivät ne mitään lasihelmiä ole, vaan joukossa voi olla kristallejakin. Näin vakuutan itselleni. Vaan miltä tuntuu lukea palvelukustannetta, kun on juuri lukenut Karhun kuoleman ja Totta ja Muotokuvamaalarin tyttären? Luoja, opeta minua nöyrtymään tahtoosi ja anna minulle palvelualttiutta ja sydämen lämpöä lähimmäisteni toiveita kohtaan. Älä anna minun murskata unelmia. Amen.

169 kommenttia:

  1. Jossain elokuvassa kissa olisi juossut hädissään ja sytytellyt paloja siellä täällä, verhot ainakin. Olisiko palo jatkunut ilman sammuttamista, tuntuu että sammunut olisi joka tapauksessa(?)

    Miten arvostella jonkun hengentuote, entä jos se on totaalisen surkea?

    Minusta aivan oman mielen mukaan: rehellisesti.

    Todennäköisesti rakentavaa kritiikkiä voi kuitenkin antaa, kun on kerran kirjoittamista harjoittanut.

    Luulisi että ammatikseen kustannustoimittamista tekevät ihmiset ensin vain silmäilevät, tutustuvat tarkemmin vasta jos tuntuu sen arvoiselta.

    VastaaPoista
  2. Koetin hakea netistä tietoa, onko jonkun muunkin kissa syttynyt tuleen, mutta en löytänyt tähän rupeamaan. Helpostihan se käy, tämänkin häntä kävi kynttilässä ja suih. Ennenkin on palanut kissankarvoja, muttei leimahtanut sihisten niin kuin nyt. Lieneekö ollut jotain rasvaa siinä hännässä, kun emäntien voidellut kädet usein rapsuttelevat.

    Minä kiemurtelen tämän arviointitehtävän edessä. Muutoinkaan en pidä siitä, että teoksia kritisoidaan, teosten esittelystä sen sijaan pidän. Voin kuvitella, mitä mielipahaa ja jopa surua negatiivinen kritiikki voi kirjoittajassa saati jopa kuuluisassa kirjailijassa aiheuttaa, pienikin sanominen. Itse ainakin lannistuisin täysin. Tuntuu hassulta, että haukutaan, kun kerran on julkaistu.

    Omassa palautteessani aionkin keskittyä siihen, mikä teoksessa on hyvää. Toivottavasti löydän sitä, sillä en tahtoisi olla epärehellinen.

    VastaaPoista
  3. Jouduin katsomaan netistä tuon sanan "palvelukustanne". Kirjoittaja sitoutuu siinä ensin osatamaan kustantajalta jonkun määrän teoksiaan, sen jälkeen kustantaja tilittää itse myymistään.

    Tuskin kirjoittaja odottaa tuollaisesta menestystä muuten kuin salaisissa unelmissaan.


    Sata vuotta hiljattain täyttänyt Otto Rummukainen otti muutaman sadan kappaleen painoksia teoksistaan, kierteli sitten niitä polkupyörällä myymässä pitkin saloseutuja. Yle teki hänestä kerran ohjelman, jolloin kauppa oli käynyt kiivaammin: oli kuulemma joutunut ottamaan viimeisimmästään uusintapainoksen.


    Sellaista se vaatii; voimakasta paloa kirjoittamiseen, kirjantekemiseen. Menestykset tulevat jos ovat tullakseen.

    Sillanpääkin sai lööperillään Nobelin.

    VastaaPoista
  4. Kirja-arvostelu – helppoa kuin heinänteko.

    Ehkei kuitenkaan, mutta tässä oli aika simppelit ohjeet:

    http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/oikeushistoria/aine/Oikeushistoria%20-%20kirja-arvosteluohje.pdf

    VastaaPoista
  5. Nopeasti silmäiltynä anonyymin linkin ohjeet tuntuivat järkeenkäyviltä. Soveltuvin osin ohjeet lienevät sopivia myös romaaneihin.

    VastaaPoista
  6. Anonyymi,

    nuo ohjeet ovat sinänsä hyvät ja, niin kuin Riku sanoi, soveltuvin osin kelpoisat. Ne ovat kuitenkin melko mekaaniset ja koskevat enemmän tieteellistä esseekirjoittamista ja tieteellisen teoksen akateemista arviointia.

    On eri asia arvioida kaunokirjallinen vapaasti kirjoitettu taiteellinen teos. Sitä paitsi tämän kustanteen kirjoittaja on ystävä eikä kyseessä ole mikään virallinen kritiikki, vaan lähinnä minun ajatukseni kirjasta.

    VastaaPoista
  7. Kyllä voi olla ajanhukkaakin lukea tekstiä, joka on julkaisukelvotonta. Eri asia on, jos teksti on hyvää. Palkkiota vastaan voi lukea ja korjailla huonoakin tekstiä, mutta kunnon tuntipalkalla.

    Kissa parka. Luin äskettäin jonkun kissasta, jonka häntä oli syttynyt, mutta ei palanut ihoon asti. En nyt muista mistä blogista, kun monesti tulee lueskeltua sellaisiakin blogeja, joita en jatkuvasti lue ja aina ei tule laitettua palautettakaan, vaikka olisihan se hyvä useammin tehdä.

    Ja katso myös tämä tarina (HUH!): http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_bobtail

    VastaaPoista
  8. Ja harmillista, että itsekin poltit kätesi.

    VastaaPoista
  9. Riku,

    minusta palvelukustanne on rahastamista! Tosin siinä saa enemmän palvelua, markkinointiapua ja semmoista kuin puhtaassa omakustanteessa, mutta että joutuu itse ostamaan lähes satakin omaa teostaan! Kenellä on sata ostavaa ystävää?

    Joskus ajattelin niin, että tuo omakustannustoiminta iskee hyvään saumaan: pöytälaatikkokirjailijoita on Suomessa pilvin pimein, melkein joka toinen, nuorista vanhoihin, maalaisista kaupunkilaisiin. Kovin moni tahtoo oman hengentuotoksensa kansiin, hinnalla millä hyvänsä. Mahtaako monikaan saada voittoa oma- tai palvelukustanteestaan?

    VastaaPoista
  10. Olisipa hauska löytää tuo blogi, jossa myös kissan häntä paloi, Marja-Leena. Ehkä se vielä tulee eteen.

    Tuon toisen linkin tarina on niin hauska - hauska ja hauska - että kopsasin sen tähän:

    "Tarina kertoo, kuinka Japanin bobtail sai töpöhäntänsä. Se asettui nukkumaan liian lähelle avotulta ja sen pitkä häntä syttyi palamaan. Kauhuissaan kissa juoksi kaupungin läpi ja sen palava häntä sytytti monta rakennusta tuleen. Rangaistukseksi keisari määräsi, että kaikilta kissoilta leikataan häntä."

    Vähän kuin tuosta Rikun ensimmäisestä kommentista.

    VastaaPoista
  11. Siis käteni ei palanut, vaan sammmuminen tapahtui ilmeisen heti, ihan kuin olisi ollut tulennielijän efekti: liekki sammmuu eikä vahingoita nielua.

    Aavistuksen vain nokea oli kämmenissä ja sormissa mutta eniten kitkerää hajua, joka ei lähtenyt saippuapesussakaan.

    VastaaPoista
  12. Siinä syy miksen pidä kynttilöistä - kissalta voi palaa häntä. Kerran pienet poikani polttivat kynttilällä ison reiän ikkunaverhoihin. Onneksi ne eivät olleet keinokuitua. Sen jälkeen olen pelännyt kynttilöitä.
    En suosi edes romanttisia kynttiläillallisia.

    Ilman korvausta ei käsikirjoituksia tarvitse ruveta lukemaan. Nuoren Voiman liitolla on arvostelupalvelu. Tässä taksat:

    Hinnat jäsen ei-jäsen

    1-20 liuskaa 30 € 50 €
    21-50 liuskaa 40 € 60 €
    51-100 liuskaa 50 € 70 €
    101-200 liuskaa 60 € 80 €
    201-300 liuskaa 70 € 90 €
    301-400 liuskaa 80 € 100 €

    VastaaPoista
  13. Ymmärrän ongelmasi, Iines, sillä olen itsekin joutunut muutaman kerran vastaavaan tilanteeseen.

    On aivan eri asia arvostella oikeasti julkaistu kirja kuin omakustanne tai käsikirjoitus. Tai voihan se olla luonnekysymyskin: itse en ikinä arvostellut kirjaa, josta en jollakin tavalla tykännyt tai pitänyt muuten merkittävänä.

    (Selitys: harrastelin nuoruuden huimuudessani kirja-arvostelujen tekoa maakuntalehtiin.)

    Mutta mitä teet, kun työkaveri, etäinenkin, lykkää käteesi paperipinkan ja sanoo, että lue ja kerro tästä rehellinen mielipiteesi?

    Sanotko, että kyllä tämä saunan sytykkeeksi kelpaa, mutta lukemisesta pitäisi saada palkkio?

    En sanonut. En hennonnut. Siihen aikaan ei omakustanteita juurikaan harrastettu, joten arvasin ettei mielipiteeni estä häntä lähettämästä sitä kustantajalle. Ja he saavat palkkaa siitä, että kertovat onko siitä mihinkään.

    Niinpä kerroin rehellisen mielipiteeni kirjasta, mutta en ottanut kantaa siihen, onko se kirjana hyvä tai julkaisukelpoinen, en arvottanut tai suhteuttanut sitä julkaistuun kirjallisuuteen, en antanut ymmärtää että se on mestariteos, mutten sitäkään, ettei se sellainen takuulla ole.

    Keskityin yksityiskohtiin. Kerroin että kieli on suhteellisen sujuvaa, repliikit ihan hyviä, tosin paikoitellen hieman kankeita, juoni on ihan mielenkiintoinen, tosin jotkut käänteet epäuskottavia jne sitä rataa. Kun kolmekin liuskaa tällaista analyysia lykkää kouraan, niin tekijä on yleensä otettu. Niin tässäkin tapauksessa.

    Kun hän kysyi, että uskonko sen tulevan julkaistuksi, vastasin etten osaa sanoa. Riippuu niin monesta seikasta.

    Hän lähetti käsikirjoituksen kustantajalle ja olen ihan varma, että olisi lähettänyt vaikka olisin kieltänytkin, eikä sitä kirjaa ikinä julkaistu. Hienotunteisesti kysyin siitä sen jälkeen vain kerran, pikkujouluissa.

    Runojen arvostelu on jotenkin helpompaa, kun ne ovat nykyään sellaisia, että niissä voi hyvällä mielikuvituksella nähdä mitä vain.

    Sitten voi pokkana kysyä, että ovatko nämä tyylirikot itsetarkoituksellisia, kapinointia vallitsevaa kaanonia kohtaan, huteja vai huitaisuja poroporvarien kasvoille...

    VastaaPoista
  14. Se kävi niin nopeasti se leimahtaminen, että olen nyt tänään siirtänyt kaikki kynttilät korkealle sellaiseen paikkaan, jossa kissa ei ainakaan toistaiseksi ole käynyt. Lisäksi otan nyt nyt tavaksi sammuttaa kynttilät, jos poistun huoneesta. Ennen minulla paloi täysin huoletta paksu pöytäkynttilä keittön pöydällä, kun kävin vaikka hakemassa postin ulkoa laatikosta.

    Eniten pani kyllä ajattelemaan se käry ja savu, joka noinkin vähäisestä karvapalosta tuli, haju oli mieltön. Tytär yläkerrassa heräsi siihen ja pani sinnekin tuuletuksen. Noihin kaasuihin voi nähdäkseni pökertyä.

    Tuo hintalista on, Anita, asiallinen, mutta kehtaako ystäviltä pyytää?

    VastaaPoista
  15. Maininnan palaneesta kissanhännästä löysin täältä.

    (google: kissanhäntä tulipalo)

    VastaaPoista
  16. Kärvähtänyt häntä:

    http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:c8N9i7qaZE0J:www.vaellusnet.com/discus/messages/18/1749.html%3F1072931199+kissan+häntä+syttyi+tuleen&cd=26&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

    VastaaPoista
  17. No niitä palaneita kissanhäntiä on enemmänkin, ja tuossa jälkimmäisessä linkissä on pahempi tapaus, ensimmäinen muistuttaa tätä minun tapaustani.

    Palaminenhan on ihmisellekin äärimmäisen tuskallista, kun siihen ei ole lääkettäkään.

    VastaaPoista
  18. Juuri tuo, Tapsa - miten sanot ystävälle kauniisti, että voivoi, tämä on turhaa ajanhukkaa, menetät vain satoja tai jopa pari tuhatta euroa.

    Tässä onkin kyse siitä, miten pyöritän sanani niin, että ne eivät pahoita mieltä. Oivalluksia hänellä kyllä on, mutta ne ovat irrallisia jyväsiä muutoin löyhässä kokonaisuudessa.

    VastaaPoista
  19. Valtsemastasi musiikkiesityksestä sanoisin, että yhtye solisteineen yltää loisteliaaseen suoritukseen; sotilasmarssia tulee esittää juuri noin. - Hymyä tai huumoria ei vakavaan asiaan saa sekoittaa.

    Pienenä miinuksena lopun nuorenparin hämillinen yritys hymyyn kesken tilaisuuden.

    Solistin suoritus oli olosuhteet ja lähtökohdat huomioonottaen hieno. Reilun miehekkäästä ulkomuodostaan päätellen varsinainen ansiotyö on kuitenkin muualla.

    VastaaPoista
  20. Olet oikeassa Riku, tuo lopussa nähtävä hämillinen hymy on vähän julkea. Samaten siellä keskivaiheilla yksi tumma kiharatukka hymyilee hampaat korvissa. Mies näyttää asiallisen eleettömältä. Parhaiten onnistuvat mielestäni saksofonin soittajat. Mikään ei värähdä, mutta torvesta tulee törinää.

    VastaaPoista
  21. Ennen kommenttiani googletin miehen ja havaitsin, että pyrkimystä on ollut ns. taidelaulun puolella.

    Ei hänen silti tarvitse hävetä, suuri oopperalaulaja Matti Salminen saavutti pohjat tehdessään joskus takavuosina ns. kevyttä musiikkia, iskelmää ja muuta.

    Sitä kuvaillakseen täytyy käyttää sivistyssanaa: scheissea.

    VastaaPoista
  22. Hyvä tapa on aloittaa kritiikki teoksen esittelemisellä ja paras tapa lopettaa kelvottoman tekeleen kritiikki on jättää se lopulta arvostelematta. Siis neiti X on kirjoittanut saamattomuudestaan kolmattasataa sivua, jota yksikään kustannustoimittaja ei suostu lukemaan. Teksti on kyllä luettavaa, sanotaan ja toden tuntuista, ehkä. Mitään uutta se ei kirjallisuuteemme, hyvä ystävä, taida tuoda.

    VastaaPoista
  23. Riku Riku,

    sinun tulee nyt vain nähdä scheissen kauneus!

    Aion panna Kalevi Korpea jatkossakin.

    VastaaPoista
  24. Toki, jos kysymyksessä on vävypoika, niin kriitikon kannattaa käyttää muita menetelmiä. Esimerkiksi työntää pullaa vävyn suuhun silloin kun näyttää, että hän herkeää kirjallisuuskeskusteluun omaa tuotantoaan ajatellen.

    VastaaPoista
  25. Kyseessä on muuan toimittaja.

    VastaaPoista
  26. Tuosta voimallisesta vihjauksesta päättelen, että "toimittaja" on Maarit Tastula. Osuinko oikeaan?

    VastaaPoista
  27. Kalevi Korpi kuulemma eli lapsuuttaan ihan naapurissa, tosin sillon en ollu vielä ees syntynyt kun eli lapsuuttaan Kalevi siellä.

    PS Kissat aina innostuu jouluista, kiipee siihen joulukuuseen ja polttavat häntänsäkin näköjään kynttilöihin ellei ihmiset ole tarkkoina.

    Lapsethan elävissä joulutulissa polttivat hiuksia, kulmakarvoja ja jopa koko kotinsa kun vanhemmat oli navetassa, jopa kuolivat joulun kynttilöiden takia.

    VastaaPoista
  28. I-S: "Kissa poltti talon."
    Iltalehti: "Tunnetun bloggaajan kämppä kärähti. Kissanko syy?"
    Hesari: "Outo tulipalo länsirannikolla."
    7-päivää: "Sytyttikö naukumaija ensin kynttilän ja vasta sitten itsensä ja lopuksi koko talon? Lue. 15 valokuvaa tapahtuneesta."

    Ei vaineskaan. Kamalaa se jos kissat tolla lailla leimahtelevat.

    VastaaPoista
  29. Muistijälki, minä olin kyllä ihan vieressä, mutta silmät televisiossa. Kissat liikkuvat niin ääneti, nousevat pystyyn kuin petokissa saalista vaaniessaan.

    Se on vaan niin kuin Anita ylempänä antaa ymmärtää - kynttilä ja kissa on huono yhdistelmä. Kynttilöistä en kuitenkaan luovu, vaan ne palavat nyt korkeammalla, paikassa, jonne vanha kissa ei mene, yleensä, no niin, hmm. Pöytäkynttilät palavat vain, jos olen pöydän ääressä ja kissa ei ole.

    Tuo on totta, että ennen paloi lapsilta kulmakarvojakin ja tukkaa - muistan joitain tapauksia.

    VastaaPoista
  30. Kun joku kirjoittaa tarinan ja toinen sen arvostelee, vaikuttaa arvioon aina subjektiivinen kokemus. Mitään yleispätevää arvostelua ei kai voida esittää, vaikka olisi sanankäytön ammattilainen. Ammattilainen toki helposti näkee kielen kankeuden ja kieliopilliset virheet, mutta sisällön suhteen hän ei olekaan yhtä kaikkitietävä. Tarina voi toista miellyttää, toiselle olla mitäänsanomattoman tylsä. Lukijan omat kokemukset ja elämäntilanne vaikuttavat nekin.

    Lehtien kirja-arvostelut voi lukaista, mutta ei pidä uskoa, että ne ovat ainoa totuus. Sama koskee kirjallisuuspalkintoja voittaneita / hävinneitä teoksia. Joku pitää, joku ei. Toinen nauttii nokkelasta sanojen pyörittelystä, toinen rivien väliin kätkeytyvästä huumorista ja elämänviisaudesta, kolmas yllättävistä juonen käänteistä. Välttämättä ne eivät sisälly samaan teokseen. Joskus sisältyvätkin.

    VastaaPoista
  31. Mikael, (olisit mieluummin vaikka simo, mikael on niin kaunis että häikii, sinulle sopii s nimeen) jos länsirannikolla palaa, niin se ei ole meillä. Minä elelen vankasti alavilla mailla sisämaassa, rannikolla vain yhtaikaa kesälintujen kanssa.

    Mutta en pelännyt ollenkaan talon ja tavaran paloa tuossa häntäpalossa, vaan ainoastaan eläimen tuskia. Se kauhistutti, että toinen palaa silmien edessä, vanha lähes 20-vuotias perheenjäsen, joka on nähnyt äitivainajani, vanhan koiravainajani ja hänen jälkeensä tuleen koiravainajankin, pikkuisen tyttäreni, joka nyt on jo aikuinen. Niin paljon historiaa yhdessä katissa.

    VastaaPoista
  32. Kritiikki - puhun nyt julkisista kritiikeistä - on mielestäni aina myös kriitikon taidonnäyte. Se ei tämän vuoksi voi olla objektiivinen, sillä se on irti teoksesta, vaikka puhuu siitä. Enemmän kritiikki siis puhuu kritiikinkirjoittajan maailmasta kuin kirjasta. Joka tämän sudenkuopan välttää, voisi olla hyvä kriitikko, joka ei piirrä todisteluketjua omasta nerokkuudestaan.

    Monestihan näkee, että kritiikki vain noudattaa kritiikinkirjoittajan valintoja ja maailmankatsomusta, jolloin kirjoittaja tulee todistelleeksi ja tulkinneeksi teosta tietyiltä paaluilta. Tällaisia paaluja voivat olla vaikka kertojaminän liikkeiden tarkkailu (hohhoijaa) ja tulkinta akateemisin käsittein, vertauskuvien avaaminen opituin tavoin (hohhoijaa), kielen puritaaninen sitominen tiettyihin merkityksiin, jotka ovat.

    VastaaPoista
  33. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  34. Aloittelevan kirjailijan tai ensiteostaan kustannettavaksi tarjoavan teoksen arvioinnissa on arvioijalla hyvä olla tunnetta, taitoa ja älyä mukana, ettei mene hysteeriseksi väärinymmärrykseksi - mutta kenen - niin kuin edellinen blogikirjoitus täällä.

    Siitähän mieleen piirtyi kuva kirkonmäellä itkevistä ämmistä, jotka ihan "viran vuoksi" itkeätihruuttaavat, mutta eivät tälläkään kertaa tiedä että miksi. Jotenkin onnistuvat itsensä kuitenkin kerta toisensa jälkeen suggeroimaan tilaan, jossa pienellä avansanalla, tai ihan spontaanisti, alkaa poru ja äly lähtee.

    Kenties itsekin ensiteostaan aikanaan kustannettavaksi tarjonneen tulevissä kirjoituksissa käsitellään edes kerran nöyrän sävyyn sitä, että miten ihminen voi kirjoittaa rupisia riimejä sisältäviä tuiskauksiaan eetteriin - myöhemmin virheitään korjaamatta - vaikka on itse ollut se väärin ymmärtäjä.

    VastaaPoista
  35. Hentun Lissu,

    eiköhän tuo puoli ole kunnossa, että arvioijalla on tunnetta, taitoa, älyäkin kyllin, kun kerran luottotehtävä annetaan. Ei tuommoista kaikille uskota.

    Kyseessä ei ole muuten tuon kirjoittajan esikoisteos, vaan olisiko nyt kuudes tai jtn. Lisäksi henkilöllä on korkeakoulututkinto ja hän kirjoittaa ja selostaa työkseen, vaikka alkaa nyt olla jo eläkeiässä.

    En nyt päässyt mukaan tuohon Ruokolahti-osioon ämmistä kirkonmäellä, joten avaatko vähän, jos tahdot minun ajatuksiani aiheesta?

    VastaaPoista
  36. Iines: "Juuri tuo, Tapsa - miten sanot ystävälle kauniisti, että voivoi, tämä on turhaa ajanhukkaa, menetät vain satoja tai jopa pari tuhatta euroa."

    Neuvoni onkin, että älä sano sitä. Ei kauniisti eikä rumasti.

    Ei kirjoittaminen ole koskaan ajanhukkaa, ja jos ihminen haluaa testata osaamisensa rajoja, niin sen täytyy olla hänelle emotionaalisesti tärkeää.

    On säälittävää, jos ihminen myöhemmin katuu, ettei uskaltanut tehdä jotakin. Muutama satenen tai tonni on pieni hinta itsetuntemuksesta ja sielunrauhasta.

    Tietysti on eri asia, jos hänellä kertakaikkiaan ei ole varaa siihen ja hän kuvittelee pelastavansa itsensä taloudellisesta katastrofista sijoittamalla viimeiset roponsa tällaiseen uhkayritykseen.

    Silloin anna hänelle taloudellisia neuvoja - tyyliin lakkaa höperehtimästä, vanha akka/äijä - mutta älä puutu hänen kasvuprosessiinsa sanomalla, ettei kannata yrittää, ei sinusta kuitenkaan tähän ole.

    Vaikkei olisikaan. Jokaisella on oltava oikeus epäonnistua.

    Sillä entäpä jos oletkin väärässä: jospa hän tekeekin päätalot? Maisterin käsityskyky on rajallinen, lausahti Ville Repokin.

    VastaaPoista
  37. Miten korkeakoulututkinto liittyy tähän? Mitä se selittää?

    Kirkonmäen itkevät ämmät on metafora, saa arvata kenestä. Viittaan lähinnä edellisen kirjoituksen kahteen viimeiseen kappaleeseen.

    Lisäksi koitin viitata erään nuoren runolijan teoksen tarjoamiseen Karistolle ja siihen miten hän antoi ensi kritiikin lannistaa itsensä siinä määrin, että "tuhosi" työnsä. Entä jos arvioijalla oli huono päivä?

    Miten mukavaa olisi nyt palata tuohon nuoruuden teokseen ja palautella mieliin miten kirjoitti?
    Jos vielä muistaisi taittaa itseltään sen oman kritiikin pois ja katsoisi teosta ihan "historiallisena": Tuollaisia minä tein jo tuolloin!

    VastaaPoista
  38. Tapsa,

    milloinkan en sanoisi kenellekään, että kirjoitat huonosti tai että ei kannata kirjoittaa, vaan kyllä minä kaikkia kannustan. Mielestäni aina tärkeintä ei ole tulos, vaan prosessi, ja nimenomaan tällaisissa pöytälaatikkotapauksissa.

    Olen oikeastaan mestari kääntämään huononkin hyväksi, jopa liiankin kanssa. Sain tästä palautetta opiskelijoilta. Moni kaipasi suoraa ja jopa terävän raastavaa kritiikkiä, ei vain hyvien puolien korostamista ja kannustamista.

    No, on tämän henkilön aforismeja siis julkaistu jo muutamia niteitä ja niitä on mm. luettu radiossa klo 12:n mietelauseissa. Istuin kerran auton ratissa, kun sieltä kuului tuttu nimi ja tuttuja lauseita alkoi virrata eetteriin. Olen löytänyt näitä kustanteita myös joistain kirjastoista.

    Kuitenkin, todellinen julkaisukynnys ei ylity, ja tässä olen samaa mieltä suurten kustantamojen kassa. Teosten rakenteet ovat löyhiä, ja ihmisten puhuma kieli arkaaista.

    Minusta hän ei tee päätaloja, koska hän ei ole koskaan ottanut kustannustoimittajien oikaisuehdotuksia huomioon. Hän tahtoo teoksensa eetteriin sellaisenaan, kuin ne hänelle näyttäytyvät, sulkakynän mustetta valuen.

    VastaaPoista
  39. Hentun Lissu,

    tahdoin kertoa korkeakoulututkintomaininnallani sen, että jonkinlainen kielen taso maisteri-ihmisellä toki on, kun vertaa vaikka paperityömieheen. - Toki tämä on stereotypia, ja paperimies voi olla taitavampi kirjoittaja kuin maisteri, mutta voidaan mielestäni sanoa, että tottakai koulutus ja runsas opiskelu ja kirjojen lukeminen jättää jälkensä ihmisen kielen tajuun ja osaamineen.

    Ei aukene Ruokolahden ämmäjuttusi nyt vieläkään minulle.

    Mitä minun ja Karistolle hamassa tyttöydessäni tarjoamaani runokirjaan tulee, niin uskoin kerralla. Oma-, palvelu- täyskustanne ei vaan kiinnosta pätkääkään, sillä en halua nimeäni pahvikantisen opuksen selkään ja parille nettisivulle. Haluan osata sanoa niin hyvin, että muut tunnistavat sanani ja tunnustavat minut. Ja tätäkään en siis halua, en välitä siitä enää, mutta jos valita pitäisi, niin noin.

    VastaaPoista
  40. Iines, ei olisi ensimmäinen kerta, että toisen kustannusyhtiön hylkäämä teos kelpaisi toiselle ja saavuttaisi myös lukijoiden suosion, jos rohkenisit unohtaa tylyn torjumisen ja yrittää uudelleen muualla.

    VastaaPoista
  41. Itkevät ämmät-vertauksessa en taida voida auttaa enempää. Oleellinen on sanottu, pitää vain yhdistää ja ymmärtää.

    Kirjoituksen ja kirjallisuuden yhteydessä kouluttautuneisuuden korostaminen, ikään kuin se takaisi jotain, on alkeellista. Eihän se noin mene.

    Väino Linnaa ei koulu kiinnostanut ja hän menestyi keskinkertaisesti koulussa. Omaa kouluaikaista kirjoittamistaan hän luonehti ja muisteli kieliopillisesti moitteettomaksi, mutta sen kummempaa eloa tai ilmeikkyyttä niissä ei ollut. Linnan tausta oli vanhempien puolelta torpparius ja maatyöläisyys ja isä taisi siinä sivussa olla vielä teurastaja. Itse Linna teki "päivätyönsä" puuvillatehtan karstaajana ja korjausmiehenä. Ei ollut huivi nätisti kaulassa ja baskeri vinossa. Kuitenkin, tämän takia tai tästä huolimatta, kuka voi kiistää Linnan taidon kertojana?

    Itse pidan sinua siinä määrin hupsuna, että menit ja "uskoit kerralla". Aina kannattaisi pyytää usempia arvio ja niistäkin huolimatta ei kannata teoksiaan tuhota, syistä jotka jo kerroin. En toki tarkoittanut, että pitäisi väkisin julkaista vaikka omakustanteena. On ihan riittämin noin sadan kappaleen myyntiin yltäviä omakustanne runoteoksia suomessa. Lisäksi on ihan riittämiin noin tuhannen kappaleen myyntiin yltäviä kustannettuja runoteoksia suomessa. Suomen kielipohja ihmismäärässä mitattuna on niin kapea ja kaikki ei ole kiinnostuneita runoista. Silti, teokset on arvokkaita, vaikka ne eivät myisikään. Kaiken ei ole tarkoitus myydä.

    VastaaPoista
  42. Delilah,

    sain kyllä myötämielisen palautteen, se ei ollut ollenkaan tyly, päinvastoin, hyvin positiivinen ja kannustava, ja se oli maineikkaan kirjailijan kirjoittama arviointi, ei tuntemattoman tomitussihteerin.

    Runokokoelmille ei ollut tilausta tuolloin, elleivät ne julistaneet aatteen kaltaista asiaa tai olleet kerrassaan huippuja. Runoissa näkyi kuitenkin kirjailijan mielestä "ilmeinen lahjakkuus", ja nämä sanat kätkin aarteekseni sydämeeni. Se riitti ja se, että ne sanoi ihminen, jota kunnnioitin ja arvostin ja ihailin suuresti. On lisäksi selvää, että proosaa saa huomattavasti helpommin julkaistuksi kuin runoja, suurilla kustantajilla.

    VastaaPoista
  43. Hentun Liisa,

    omakustanteissa on selkeästi enemmän häiritsevää kielellistä ja kielirakenteellista häikkää kuin kustantajien kustantamissa teoksissa. Tämä on kylmä totuus, kun heittää eteensä 10 omakustannetta ja 10 kustannettua kirjaa.

    Totuus on myös se, että koulusssa tuppaa oppimaan lukemaan, kirjoittamaan ja ajattelemaan sitä enemmän, mitä ahkerammin ja pitemmälle opiskelee.

    Tuota ei pidä lukea nyt yksisilmäisesti niin, että mielestäni koulutus takaa kielen, koulujakäymättömyys ei. Aina on poikkeuksia, aina on lahjakkaita henkilöitä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Aina on lahjakkaita, jotka eivät piittaa opiskelusta, aina on itseoppineita neropatteja.

    Eniten halusin ehkä tutkintomaininnallani viitata siihen, että henkilö ei hae tekstilleen pelkkää korjaajaa.

    On se kummaa, miten kaikesta pitää koettaa repäistä jotain luokkaristiriitaa tai muuta riitaa. Pitäydy nyt, hyvä Hentun Liisa, vain siinä mitä sanon, älä vedä sinne tyhjiin aukkoihin omia ajatuksiasi. Taidat itse olla aikamoinen luokittelija.

    VastaaPoista
  44. Onko se tämä sama "kirjailija"?

    TORSTAINA 20. SYYSKUUTA 2007
    Luin palvelukustanteen

    VastaaPoista
  45. Ehkä on, ehkä ei, tilu lilu lei.

    On vähän outoa, kun puskista kysellään intimiteettejä.

    Kukas sinä sitten olet?

    VastaaPoista
  46. Kyllä maailmaan omakustanteita ja ns. palvelukustanteita mahtuu mutta herra varjele niitä kaupittelevilta puhelinterroristeilta.

    Amen.

    VastaaPoista
  47. Lukemisessa on tärkeintä ymmärrys. Muuten voi tulla eteen edellisen kirjoituksen lopun kaltainen kirkomäen ämmien itku -kohtaus, jossa väärinymmärrys, väärinlukeminen ja yliherkkyys kävivät yhdessä kädessä ja tuottivat jälleen kerran uuden jakson näytelmien ketjuun, jotka ovat tulleet kovin tutuiksi. Nöyryys ja oman puutteellisuuden tunnustaminen, josta monet suuretkin kirjailijt ammentavat, puuttui.

    On selvää että omakustanteet voivat olla kielellisesti puutteelisia, eihän niitä ole tuotettu kustannustoimittajien armeijalla, mutta mitä sitten?

    Itse koen koko koulutuksen kaikkivoipaisuuteen uskomisen ja siitä jankuttamisen äärimmäisen rasittavana.
    Suorastaan tunnen hiljaista myötähäpeää niiden Arafat-rättikaulassa keekoilevien yliopistorunoilijoiden armadalle jotka jokin älyttömän haikun tuotettuaan katsovat olevansa etuoikeutettuja pasteeramaan jokaisessa julkistustilaisuudessa (ei omassaan tietenkään, kun on vasta tuo yksi haiku olemassa), pikkurilli pystyssä shampanjaa siemailemassa, lasin rungosta vääräoppisesti pidellen ja typerä kestotekohymy päällä. Skål!

    Luokkariidasta tässä ei todellakaan ole kyse, vaan erimielisyydestä opissa ja siitä miten henkilö pätevöityy kirjallisesti. Tämä pitää ymmärtää. Ymmärrätkö?

    VastaaPoista
  48. Iines kirjoitti...


    milloinkan en sanoisi kenellekään, että kirjoitat huonosti tai että ei kannata kirjoittaa, vaan kyllä minä kaikkia kannustan. Mielestäni aina tärkeintä ei ole tulos, vaan prosessi, ja nimenomaan tällaisissa pöytälaatikkotapauksissa.

    Olen oikeastaan mestari kääntämään huononkin hyväksi, jopa liiankin kanssa.


    Toisaalla Iines kirjoitti...

    Ja miten suhtautua ihmiseen, ystävään, joka antaa sinulle palvelukustanteensa kuullakseen mielipiteesi ja joka sanoo, että kovaa kritiikkiä pliis. Mitä muutakaan kuin kovaa kritiikkiä voisi antaa teoksesta, joka on taiteellisesti täyttä sontaa

    "Olen oikeastaan mestari kääntämään huononkin hyväksi, jopa liiankin kanssa"

    Aivan!

    VastaaPoista
  49. Aivoitukseni kulki niin, että hylkäys tuntuu aina tylyltä, vaikka se kääritään kauniiseen kannustukseen, Iines. Hyvä, että niin ei tarvitsekaan olla.

    Ehkä aika on muuttunut suosiollisemmaksi runoille. Eikö sitä osoita jo pelkästään kaikelle kansalle kuultavaksi (ja nähtäväksi) tehty Runoraatikin? Sinuna kolkuttaisin uudelleen kustantajien ovia.

    VastaaPoista
  50. "Ikkunaiines kirjallisuusneuvojana!"
    Heh heh, tähän mennessä päivän paras!

    VastaaPoista
  51. Iines osaa kirjoittamisen.

    Rauhoittukaa ja kuunnelkaa tätä, niin minäkin.

    VastaaPoista
  52. Delilah,

    kun bloggaus vie kaiken ylimääräisen ajan (lue: kaiken ajan), niin milloinkas minä ehtisin mitään koostamaan?

    Noita puolivalmiita raatokäsikirjoituksia on kyllä paikat pullollaan, mutta niiden on hyvä on olla siellä koneen uumenissa ja joutaa sitten aikanaan koneiden hautausmaalle. Mitään vahinkoa ei pääse tapahtumaan. Aina tulee uusia ja parempia kynäniekkoja. Kukaan meistä ei lie korvaamaton klassikkokirjailija? Vaikka on tuo Tapsa ja Vaarikin aikas kynäniekkoja, ja arvelen mikiksen myös olevan nerojen sukua kirjoittajana.

    Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, ja minähän pakahdun, jos en saa olla vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Seinät kaatuisivat päälleni, jos vetäytyisin yksinäiseen majaan yksin kirjoittamaan ja hiomaan tekstiä viimeisen päälle. Olen liian laiska tuollaiseen.

    VastaaPoista
  53. Anonyymi klo 15.07 ei nyt ymmärrä.

    Enhän sanonut, että käsikirjoitukset eivät olisi joskus sontaa. Ovat ne. Joskus. Usein taas eivät ole, vaan voivat olla hyviä.

    Palaute ei sen sijaan sano koskaan, että ne ovat sontaa, vaan etsii rakennusainekset, jotka todistavat vaikka sen, että jo kärpästen vuoksi sontakasaa tarvitaan, tai sen päällä seisovan kukon. (Sis. sat. + iron. + huum.)

    VastaaPoista
  54. Jos ajattelee ja sanoo että jonkin teos on "taiteellisesti täyttä sontaa" niin mitä muuta se palautekkaan voi olla kun sonnan lapioimista? Maailman kauneimman naisenkin paska haisee pahalle, usko tai älä.
    Miksi muuten aina kirjallisuudesta puhuttaessa otetaan mukaan termi "taiteellisuus"? Minkä hemmetin takia nautittavan kirjallisuuden TULISI olla taiteellista? Taiteellisuus tekee kirjoituksesta usein tekotaiteellista ja se on sitä ihteään.

    VastaaPoista
  55. Mieluusti määrään nyt viisi avemariaa peräkkäin kaikille krätisijöille.

    Linkki tuossa Rikulla.

    Ellei auta, kolme isämeitää, linkin voi hakea itse.

    VastaaPoista
  56. "Taiteellisuus" otettiin mukaan havainnollistamiseksi, erotukseksi tieteellisestä tai muusta teoreettisesta oppikirjatekstistä. Ei tarkoitettu ns. taiteellisia kokeiluja.

    VastaaPoista
  57. Iines sanoi...

    kun bloggaus vie kaiken ylimääräisen ajan (lue: kaiken ajan), niin milloinkas minä ehtisin mitään koostamaan?

    Toisaalla Iines sanoi...

    Nämä ajatukset ovat sikälikin ajankohtaisia, että kirjoitan itse, editoin tarinaani varmaan kymmenettä kertaa ja kirjoitan joka lukemisella hiukan lisää. Tahtoisin toki sen julki, mutta jos se katsotaan pöytälaatikkokirjallisuudeksi, tyydyn siihen ja se on siinä.

    Oletko aidosti sitä mieltä, Iines, että SINULLA ei ole aikaa?

    Jos bloggaus vie kaiken aikasi, niin sitten on jo jotain pielessä...

    VastaaPoista
  58. Anonyymille viisi avemariaa ja kolme isämeitää. Loput jankot lähtevät kommenttien hautuumaalle manalaan.

    VastaaPoista
  59. Iines: "Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa..."

    Niin on, ellei satu olemaan töissä mainostoimistossa tai sanomalehdessä.

    VastaaPoista
  60. "Riku Riemu sanoi...
    Iines osaa kirjoittamisen."


    Tämä Dillinger on joko humoristi tai hyvin tyhmä mies. On hyvää ja herrasmiesmäistä yrittää varjella Ikkunaiineksen katteetonta ja haurasta käsitystä itsestään, mutta jos se heittää näin paljon yli, vaikutus onkin päinvastainen, siis tahattoman koominen.

    VastaaPoista
  61. Tuo on totta. Siellä on jutun tultava ulos, avokonttorissakin.

    Tarkoitin romaanin kirjoittamista. Minulla ainakin se vaatisi suurta yksinäisyyttä ja paneutumista, siinä ei muulla toiminnalla olisi silloin merkitystä.

    Eikö se muka mene niin, että ihmisen on kuunneltava sisintään, tavoitettava se ja risteytettävä se päälletunkevien vaikutteiden kanssa sulavaksi kiteytykseksi?

    Minä en usko romaani- tai runokirjoittamiseen, jossa ei tarvita inspiraatiota, innoittumista, flow-tilaa, se on avain. Tästä käsityksestäni en osaa luopua arkiseksi sisällöntuottajaksi.

    VastaaPoista
  62. Anonyymi,

    minä olen omassa arvojärjestyksessäni aina alin, huonoin. Olen usein kirjoittanut häpeäntunteistani ja alemmuuskomplekseistani, joista en luultavasti pääse koskaan.

    Olen tyypillinen alkoholistin lapsi, tyttölapsi vielä. Häpesin lapsuuteni, nuoruuteni enkä aikuisenakaan ole osannut pitää itseäni arvossa. Siksi minua on aika helppo kiusata.

    VastaaPoista
  63. Tuosta kissapalosta luin eilisestä Alibista että tapauksessa huhutaan vakuutuspetoksesta. Mutta komisario Kalevi Manteli kiisti tiedon jyrkästi: "Katin kontit, ei täällä muu käryä kuin tulipalon jäljet". Huomenna ilmestyvä "Insinööri-Uutiset" kirjoitti tapahtumasta pääkirjoituksessaan, mm. "Siinä sen taas näkee. Olemme jo vuosikausia vaatineet kissoilta tulentekovehkeitä pois. Koiralle (huom! ei kahta a-kirjainta) voi huoleti antaa taskusytkärin, ei se paloja sytyttele. Korkeintaan lämmittelee sillä tassujaan." Kysyin myös yhdeltä äijältä joka kulki siitä ohi. "Hei äijä, osaatteko kertoa mitä täällä tapahtui?" "En, mutta äänestäkää kokoomusta. Niin minäkin teen." "Mitäs se tähän asiaan kuuluu...?" "Ei mitenkään. Mutta olenkin idiootti." (Ps. Puolueen nimi vaihdettu toiseksi. Ettei kukaan suuttuisi.)

    VastaaPoista
  64. Vakuutuspetos on ilman muuta kateellisten panettelua, ja Manteli on oikeassa. Rikastamo tosin paloi poroksi ja pari ihmistä siinä samalla (surunvalittelut omaisille), mutta helpostikkos näin käy talvipakkasilla.

    Insinöörilehdistökin on väärässä, kukaan mitään mistään tiedä. Minä ainakin äänestän Iines Ankkaa, sen vaivan näen, että äänestyskoppiin menen.

    VastaaPoista
  65. Jos katsoo esim. tv-tarjontaa laadun näkökulmasta niin kirjallisuudessa tämän tason ylittää aika heppoisin avuin. Tämä on tietysti vakavampi paikka kuin se että kirjakaupasta vapaaehtoisesti raahaa kotiinsa jonkun paperille painattaman hengentuotteen.

    Toisaalta ei liene kovin paljon sellaisia superlahjakkuuksia jotka olisivat jääneet vaille minkäänlaista kanavaa kirjalliselle tuotoksilleen. Väheksyä ei myöskään sovi sitä että suunnattomin palo purkautuu kyllä tavalla tai toisella, ehkä pienemmissä piireissä ja sosiaalisemman ilmaston vallassa.

    Aika usein tulee paljastuneeksi että perimmäinen motiivi kirjoittamiseen on perin itsekäs, terapeuttinen, kirjallisten tavoitteiden kustannuksella.



    Tuolta voi lukaista muhevan analysoivia arvosteluja:
    http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/

    VastaaPoista
  66. Esimerkiksi TV-ykkönenhän haki taannoin tarjottavia käsikirjoituksia pelkän aihion ja parin näyteliuskan perusteella työpajaansa muokattavaksi ohjeitten mukaisiksi. Valmiit tuotokset on määrä esittää Kotikatsomon paikalla tai muuten TV1:ssä ennemmin tai myöhemmin.

    Käsikirjoittajista on siis pulaa. Toinen vaihtoehto: halutaan ilmaiseksi hyviä käsikirjoituksia, sillä palkkana oli nimenomaan kunnia eli se, että sai tekstinsä televisioon.

    Hinta vain on mielestäni kova: sain käsityksen, että kässärit on tehtävävä myyviksi ja toiminnallisiksi. Tässä ei paljon inspiraatiolla ole sijaa.

    VastaaPoista
  67. Mutta toisaalta.

    On järkevänpää rahastaa kirjallisilla tuotoksillaan kuin heittää netissä
    "margaritas ante porcos".

    VastaaPoista
  68. Muistaakseni olet itsekin saanut tutoksiasi tv:hen.

    VastaaPoista
  69. Isä meidän joka olet taivaissa
    pyhitetty olkoon sinun nimesi
    ja anna nyt helvetti soikoon Japelle
    järkeä vetäytyä Hentun Liisansa ja anonyymiensä kanssa huitsinnevadaan, kitoos

    VastaaPoista
  70. "Itse koen koulutuksen kaikkivoipaisuuteen uskomisen ja siitä jankuttamisen äärimmäisen rasittavana" no mitä helvettiä sitten keräilet niitä insinöörintutkintoja veronmaksajien varoilla?

    VastaaPoista
  71. http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:9uOH9Nuk7zYJ:ihmissuhteet.blogspot.com/2010/02/heinaluoma-romutti-tasa-arvon.html+%2Bjape+ikkunaiines&cd=21&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

    Tuolla on loistava kattaus nim. Jape

    VastaaPoista
  72. Happy new year!


    Hah hah haa!

    ano

    VastaaPoista
  73. Anonyymi, klo 17.27,

    nyt en tiedä, mistä puhut, sillä en ole koskaan antanut "tuotoksiani" televisioon. Eikä minulta tietääkseni ole plagioitu mitään.

    VastaaPoista
  74. Hyvää uutta vuotta kaikille!

    VastaaPoista
  75. Iines, hyvää alkanutta vuotta myös Sinulle.

    Mistä syntyy ilo? Vaikkapa siitä, kun neljä viisivuotiasta kiipeää lumivuorelle ja tyrkkii toisiaan rinnettä alas. Putoaminen tapahtuu pehmeään lumeen kaikin mahdollisin tavoin: mahalleen, selälleen ja suorin vartaloin kerien nenälleen. Möhkitään punaposkisina myssyt vinossa ja naamat lumessa takaisin huipulle, ja riemu jatkuu. Jatkuisi viisivuotiaitten puolesta vaikka aamuun, elleivät raketit alkaisi räjähdellä taivaalla tähtisateeksi. Viisas kunta on järjestänyt ilotulituksen aikaisin, että pienetkin kuntalaiset voivat siitä nauttia.

    VastaaPoista
  76. Hyvää, kaunista, lumista, iloista huomenta Sinulle, Iines! Juuri ja juuri ennätin ajoissa takaisin Suomeen toivottaakseni Sinulle mitä parhainta Uutta Vuotta.
    Samaa toivotan myös kaikille tällä palstalla pyöriville Pikku Intomielille.

    Hiukan veti apeaksi kun pitkästä aikaa vilkaisin Iinekselän ja muutaman muun blogin, US:n, Hesarin ja Iltalehtien keskusteluja. Sukupuolisota ei näytä osoittavan minkäänlaisia laantumisen merkkejä. Paikotellen kuvotti lukea kaikkea sitä sontaa, jota nettimaailmassa lentelee ympäriinsä. En sitten juuri jaksanutkaan kommentteja enää selata.

    Meikäläinen myrkyttynyt keskusteluilmapiiri tuntuu ehkä siksikin pahalta, kun Irlannissa saattoi jutella vain mukavista asioista mukavien ihmisten kanssa. (No, omia lapsia ja niiden sukulaisia, mikäs ihme.) Sattui vielä sellainenkin onnenkantamoinen, että sain vieruskaveriksi paluulennolle viehättävän rouvan, jonka kanssa jutellessa matka loppui aivan liian pian. Tuntui välillä uskomattomalta todeta, että vielä tässä ajassa voi jutella kauniin naisen kanssa niin kuin ihmisen kanssa jutellaan tarvitsematta koko ajan tarkistaa mielessään poliittisesti korrekteja tai epäkorrekteja aiheita tai ilmaisuja. No, nainen oli syntyisin Brasiliasta, joka ehkä selittää asiaa.
    Me juttelimme lasten kasvatuksen lisäksi mm. globalisaatiosta, tasa-arvosta maahan- ja maastamuutosta, jopa feminismistä ja sovinismista, eikä kummankaan tarvinnut kertaakaan korottaa ääntään tai mitata verenpainettaan. Uskalsin jopa kehua hänen ulkonäköään, eikä tullut käsilaukusta päähän. Yrittäkääpä samaa Suomessa livenä tai nettikeskustelussa!

    Toivon, ettei kukaan palstalla liikkuvista arvon naisista ota herneitä nenään äskeisestä. Te ette ole pahimpia käsilaukun heiluttajia näillä areenoilla. Ja miehethän ne täällä Iineksen tuvassa yleensä vastaavat ilkeimmistä törkeilyistä. Joskus oikein myötähävettää.

    Itsekin taisin vuoden varrella sanoa - tosin tahattomasti ja pohjimmiltani hyvää tarkoittaen - Iinekselle moniaita poikittaisia sanoja ja taisin jaella myös "hyviä neuvoja" palstanpitäjän niitä pyytämättä tai toivomatta.
    Niitä kaikkia pyydän nyt julkisesti anteeksi. Jos nyt olisi tässä lammas käsillä, leikkaisin siltä kurkun auki ja valmistaisin juhla-ateriaksi, jonka kuluessa pyytäisin kaikilta, kaikilta anteeksi viime vuoden pahoja sanoja sekä tekoja.
    Olin kerran Afrikassa mukana tällaisissa sovintojuhlissa, jotka kuuluvat muslimikulttuuriin. Jaa-mutta olen tainnut siitä jo kertoakin.
    Joka tapauksessa tuo muslimijuhla on jotain sellaista, jonka soisin rantautuvan myös Suomeen. Uusi vuosi on meillä perinteisesti lupausten antamisen hetki. Miksipä siihen ei voisi yhdistää myös anteeksipyyntöä ja -antamista. Itselleni lupasin heti herättyä, että tänään en sitten juo lainkaan viinaa. Sen pidemmälle meneviä sitoumuksia ei tässä iässä enää kannata tehdä.

    Noh, noh, tulipa tas turhan pitkä. Koetetaan nyt edes kestää toisiamme edes tämän päivän ajan.

    VastaaPoista
  77. Delilah, kiitos!

    Tuolla aikaistetulla ilotulituksella kerätään nyt pisteitä Suomen lapsiystävällisin kunta -kisassa. Juuri luin listan lehdestä ja ihailin kesäpaikkakuntani korkeaa sijoitusta, Pikkukaupunki oli huomattavasti lapsivastaisempi.

    Minä kävin hakemassa iloa lumisesta metsästä, jossa piti tarpoa edellisen jalankulkijan askelissa. Oli ihan hiljaista, ei kuulunut liikennettä, ei ihmisten ääniä, linnutkin olivat hiljaa. Tyynnyttävää, ja hyvää keuhkoille ja elimistölle hengittää lumi-ilmaa. Minulla on mahtavan hyvät goretex-talvisaappaat, joissa jalka ei palele, vaikka hieman seisoksiikin umpihangessa odottaessaan jotakin. Talvipukuisesta jäniksestä haaveilen. En ole koskaan nähnyt valkoista jänistä muuta kuin Rudolf Koivun postikortissa.

    VastaaPoista
  78. van V ilmoittaa: Se pitkä vuodatus oli minun. En tiedä, mihin nimmari katosi.

    VastaaPoista
  79. Van V.,

    kiitos toivotuksista ja ihanan pitkästä kommentista. Samoin sinulle onnellista ja hyvää uutta vuotta ja paljon ihania naisia juttukumppaneiksi matkojesi varrella! Uskon, että keskustelunne on paitsi antoisaa, myös kultturellia tai charmanttia.

    Olen vakuuttunut, että livejutteluissa et saisi käsilaukkua päähäsi minultakaan, vaan kauniita katseita ja hymyä. Asiat eivät lopulta ole niin tärkeitä, että ne saavat erottaa ihmisiä. Minä en ainakaan ole kauhean ehdoton ajatuksissani, vaikka saattaa vaikuttaa, että olen. Se johtunee hiotuista kielimuodoista, joita puolestani pyydän anteeksi. En osaa rellestää kielellä niin kuin tahtoisin, vaikka olen mieluummin vähän boheemi luonnossa kuin tiukkispää. Puritaaninen kieleni antaa vaikutelman ehdottomasta ihmisestä, joka on lisäksi kauhean itsevarma ja kova. Voi pojat, tietäisittepoä, miten toisin asiat oikeasti ovat! Se taas, joka vaikuttaa rempseältä, voikin minun kokemani mukaan olla se tiukkis ja kontrolloija.

    Mutta hauskaa, että olet takaisin Vaari! Sinun kielenjuoksuttelusi on sitä sorttia, että sitä kaipaa näiden anonyymien lyhyiden mölähdysten sijaan tai sekaan. (Anonyymit ovat kivoja, jos eivät hirtä toisiaan munista.)

    VastaaPoista
  80. Van V., tunnistin toki sinut heti, vaikkei siinä nimeä ollut - kirjoitin tuon edellisen siis suoraan pitkän kommentin perään.

    VastaaPoista
  81. Iines kirjoitti...

    Puritaaninen kieleni antaa vaikutelman ehdottomasta ihmisestä, joka on lisäksi kauhean itsevarma ja korva.

    Korva? Totta kyllä, että korvakuvasi oli kiinnostavampi kuin nykyinen lymyilevä...

    VastaaPoista
  82. Korva oli lyöntivirhe - pro kova. Korjasin sen.

    Korvakuva palautuu luultavasti kohtapuoliin, tai tulee jokin muu, en itsekään tykkää tuosta puhelimen takana piilottelusta.

    VastaaPoista
  83. "Asiat eivät lopulta ole niin tärkeitä, että ne saavat erottaa ihmisiä."

    Näin on, tai näin pitäisi olla, mutta kuinka asia on käytännössä? Minua kirvelee vieläkin, kun rakastettuni Kirsti lopetti vanhempiensa painostuksesta seurustelun kanssani. Vanhemmat olivat aktiivisia vasemmistopoliitikkoja ja he pelkäsivät maineensa puolesta, kun tytär seurustelee tunnetun porvarin pojan kanssa. Olimme silloin 11-vuotiaita.

    Voin siis käyttää nimimerkkiä "kokemusta on", kun on puhe ihmisiä erottavista asioista.

    Kun näin ennen vaaleja katselee keskustelupalstoja, ei ihmisiä erottavia raja-aitoja ole vaikea nähdä. Kun vielä 70-luvun alkupuolella Suomen ja ihmiskunnan suurin vihollinen oli porvari tai stallari, näkökulmasta riippuen, nyt asetelma on persut vastaan muut. Kauheinta jälkeä syntyy siellä, missä vastakkain ovat persut ja feministit.

    "Puritaaninen kieleni antaa vaikutelman ehdottomasta ihmisestä, joka on lisäksi kauhean itsevarma ja kova."

    Sinun itsevarmuuteesi tai kovuuteesi en ole koskaan uskonut. Sinultahan pääsee itku melko pienestäkin.

    Mutta ehdottomuutta sinussa kyllä on - ainakin oman rajoittuneen käsityskykyni mukaan. Jos olet naulannut teesisi kirkon oveen niitä ei irroita siitä paavikaan. Ja feministiä sinussa on niin paljon, että itsekin joskus joudun pitämään pitkiä kirjoitustaukoja, etten käyttäisi poliittisesti epäkorrekteja ilmaisuja.

    Tässä vaiheessa huomautan, että suhtaudun feminismiin samalla tavoin kuin muihinkin uskontoihin. Useimmat tuntemistani naisista ovat enemmän tai vähemmän feministejä - sehän on fiksun naisen tunnusmerkki. He ovat naisia, jotka hoitavat itse asiansa, eivät anna kalapuikkomiesten hyppiä nenälleen mutta toisaalta eivät usko oikopäätä jokaiseen Tulva-lehden julkaisemaan naisten uhriutumista käsittelevään tutkimukseen.
    Mutta telaketjufeministit - nämä uskovat kiilusilmät kyllä kierrän mahdollisimman kaukaa.

    Tunnen myös melkoisesti muslimeja. Viime reissullakin tuli uusi tuttavuus lisää. Mutta islamistit - nämä uskovat kiilusilmät kierrän kaukaa.

    Myös ateismi on laisensa uskonto. Normipakanoiden kanssa on kiva heittää läppää hampaattomasta jeesuksesta, mutta kun paikalle tulee oikein kiilusilmä jumalankieltäjä on paras korjata kamppeensa.

    VastaaPoista
  84. Van V.,

    maailma minut on erottanut monesta ystävästä, ei niinkään erilainen katsomus. Yhtenä rakkaimapana hyvin varhaisista oli Raimo, jonka kanssa istuimme vierekkäin hyyskänrei'illä. Voi sitä viattomuutta, kun Raimo näytti pippelinsä ja minä pimppini ja sitten nostettiin yhdessä alushousut ylös, minulla vaaleanpunaiset, Raimolla harmaanvalkoiset.

    Muuten, minä olen ollut havaitsevinani puolestani lisääntyvää lähentymystä persuihin, oli puolue mikä tahansa. Vähän jokainen on alkanut myöntää keskustelun tarpeen, siis sen, että vähän kyseenalaistetaan sitä rikastamista.

    Uuden Suomen Puheenvuoroblogienkin Miss Uusi Suomi on käsittääkseni hyvinkin persuhtava, ja valittiinpa hänet koko lehden parhaaksi bloggaajaksikin (Helena Eronen). Tytössä onkin näköä ja ruutia, joten ei ihme, että on kaunein ja paras. Persuilla on vientiä, varsinkin naispersuilla.

    VastaaPoista
  85. ”Muuten, minä olen ollut havaitsevinani puolestani lisääntyvää lähentymystä persuihin, oli puolue mikä tahansa. Vähän jokainen on alkanut myöntää keskustelun tarpeen, siis sen, että vähän kyseenalaistetaan sitä rikastamista.”

    Tässä olet varmaan oikeassa. Mielestäni on vanhoille puolueille häpeäksi, että ne eivät ole pystyneet kriittiseen keskusteluun ”rikastamisesta” vaan toistaneet muutaman, lähinnä ruotsinkielisen kellokkaan mantroja. Toista mieltä olevat on leimattu väärinajattelijoiksi, jopa rikollisiksi, kuten tri Halla-Aho. Samaan aikaan nämä samat tahot tuomitsevat toisinajattelijoiden vainot muualla maailmassa. Suomen puoluepamput pystyvät siis määrittelemään, millainen ajattelu on - vieläpä globaalisti - oikeaa ja millainen väärää. Missä muualla maailmassa on nähty ja nähdään samanlaista viisautta…

    Ylipäätään on outoa, että sellaiset sananvapauden entiset esitaistelijat kuin kokoomus (neuvostoajan suuri vapaustaistelija - me emme saatana kyyristele!) ja demarit (itsenäisyyden alun sananvapauden esitaistelijat) suostuvat pienen klikin rauhoittamiseksi sananvapauden rajuihin kavennuksiin. Minusta sananvapaus on kuin raskaus. Nainen ei voi olla puoliksi raskaana, eikä rajoitettu sananvapaus ole enää sananvapautta.

    ”Uuden Suomen Puheenvuoroblogienkin Miss Uusi Suomi on käsittääkseni hyvinkin persuhtava, ja valittiinpa hänet koko lehden parhaaksi bloggaajaksikin (Helena Eronen). Tytössä onkin näköä ja ruutia, joten ei ihme, että on kaunein ja paras. Persuilla on vientiä, varsinkin naispersuilla.”

    Jos persuhtuminen on tätä, niin olen sitten persu itsekin: ”Suomalaisissakin olisi niitä rajan yli heitettäviä, joten jospas nyt annettaisiin yhden pienikokoisen ja koulutetun kosovolaisen asustella täällä ihan rauhassa, eiks jee? Plus mielestäni Hetemajn vaaliteemat ovat hyviä.”

    Ei tuossa minusta ihan kauheaa rasismia ole näkyvissä. Luen Erosen jutut aina kun niitä näen. Hän on fiksu ihminen ja osaa perustella hyvin kantansa.

    Hmm… voidaanko naisesta sanoa, että hän on persahtava? Vai olisiko oikeampi termi persuhtava? Kannatan jälkimmäistä, Iineksen kehittämää termiä. Persahtaminen on jotenkin, no, epäkorrektia.

    VastaaPoista
  86. Ehkä kaikkein eniten minua hämää se seikka, että uskonnottomat ihmiset, poliitikot ja arkikansalaiset, kannattavat lämpimästi maaahanmuuttajien uskonnollisia seremonioita ja rituaaleja, kuten vaikkapa minareettien rakentamista, kun taas samojen ihmisten mielestä suomalaiset kirkot tulisi viedä saunan taakse lopetettavaksi niskalaukauksella.

    Samaten koulujen juhlat tulisi karsia nopeasti suomalaisesta uskonnollisesta jouluperinteestä, ettemme vaan loukkaisi muiden kansallisuuksien uskonnollisia tunteita.

    Tässä on jokin valtaisa railo, älyllinen epärehellisyyden tihentymä, että tämänkaltainen kaksinaismoralismi vie minulta uskon ihmisen objektiivisuuteen, ja monesti juuri kirkosta eronneiden logiikkaan.

    Ymmärtäisin, jos uskonnoton kannattaisi myös muslimikirkoista eroamisia eikä kannattaisi minareettien rakentamista. Nyt tuntuu, että juuri uskonnottomat niitä kannattavatkin. Missä tässä asiassa on siis johdonmukaisuus?

    VastaaPoista
  87. PS Lisäys

    Minua eivät minareetit tai kirkot häiritse millään tavoin. Kumpiakin mitä ilmeisimmin tarvitaan. Mutta ei niin, että toiset joutavat pois, toiset taas eivät.

    VastaaPoista
  88. "Uskonnottomat ihmiset, poliitikot ja arkikansalaiset, kannattavat lämpimästi maaahanmuuttajien uskonnollisia seremonioita ja rituaaleja... kun taas samojen ihmisten mielestä suomalaiset kirkot tulisi viedä saunan taakse lopetettavaksi niskalaukauksella.

    Suo anteeksi, mutta nyt en pysy kärryillä. Mistä sinä oikein löysit nuo uskonnottomat poliitikot ja tavikset?
    Omien havaintojeni mukaan vahvin suomalaisten rituaalien karsija on RKP:n nais- ja puisto-osasto. Mutta nehän on niin helvetin kovia kristittyjä että! Naistenlehdissä kerrotaan niiden kirkkohäistä ja kartanoista tämän tästä.

    ...tämänkaltainen kaksinaismoralismi vie minulta uskon ihmisen objektiivisuuteen...

    Juu, kaksinaismoraalia on tosiaan ilma sakeanaan nyt. Samoin kaksoisstandardeja ja double-talkia (En tiedä, mitä se on suomeksi. "Kaksoispuhe" ei oikein nappaa).

    Pahinta on se, että ihmiset on jo säikytelty reagoimaan asioihin, joita he eivät edes ymmärrä. Kerron esimerkin:

    Palattuani Irlannista odottelin laukkua hihnan ääressä Helsingissä. Siinä vieressä oli pariskunta, aivan normaalin näköisiä suomalaisia kumpikin. Äkkiä rouva osoitti sormellaan seinällä olevaa mainosta ja melkein kirkui: "Kato nyt, millaista rasismia jo mainoksissakin. Ihan kun Hitlerin saksassa. Tuommoiset pitää heti poistaa."

    Olihan siinä Minin mainos, siis automainos. Siinä oli auton kuva, teksti "Countryman" ja sana "getaway."

    Rouvan puolisoparka yritti siinä selittää, mistä on kysymys, mutta rouva vaan tärisi ja raivosi. Hyvä, ettei häneltä tullut housuun.

    Tapsa, vanha kaveri, jos olet kuulolla, kerrotko meille kaikille, mitä se mainos haluaa sanoa! Jos minä sen teen, teen kuitenkin väärin.

    VastaaPoista
  89. Pahus, joulujuhlat ihan unohtuivat. Samana päivänä kun Saudi-Arabia sanoo luopuvansa perjantairukouksista ollakseen loukkamatta kristittyjä, minä puolestani kannatan joulukuvaelman poistoa Suomen kouluista. Mutta en ennen.

    VastaaPoista
  90. Hyvää, ja entistä parempaa, alkanutta vuotta kaikille teille! :)

    Kisupalo kuulosti kauhealta, Iines; hyvä, että selvisitte kaikki ilmeisesti ilman enempiä vammoja! Onko kissa jo toipunut?

    Toisten pyrintöihin liittyen tuppaan olemaan Tapsan linjoilla - ehkä Tapsa paljastuukin kauan kateissa olleeksi isoveljekseni, kun aika etenee.. :)

    Eli että ei kannata ottaa oikeasti kantaa, saati sitten rahastaa (jos siis kavereista tai ystävistä on puhe, eikä rahaa tarjota). - Antaa jokaisen toteuttaa itseään, kirjallisesti, ja koettaa itse lukijana löytää sieltä tekstistä se "jokin", joka puhuttelee. Aina se siellä on. Jokin yhtymäkohta elämään, ja ihmisyyteen.

    Nimim. "Karvaita kokemuksia on": eräs ystäväni, joka on tärkeässä, mutta törkeän alipalkatussa hoivatyössä, kyseli minulta muutama vuosi sitten, että olisiko hänestä kääntäjäksi. Oltiin tehty yksi, tosi vaikea käännöstyö yhdessä, ja minulla oli käsitys hänen tavastaan kääntää. - Vastasin rehellisesti, ja mielestäni kannustavasti: hän hallitsi alkukielen täydellisesti, mutta suomi oli paikoin hiukan kankeaa, ja erityisesti sopimustekstissä (jota siis käänsimme, ja joka olisi lainvoimainen), turhan suurpiirteinen. Muutenkin suomi ajoittain kangerteli.

    Ystäväni lukee kaiken kaunokirjallisen proosan alkukielellä; Hesaria ja tietokirjoja myös suomeksi.

    Ehdotin, että hän a) lähettäisi pyydetyn käännösesimerkin työnantajalle ja b) yhtä aikaa lukisi suomenkielistä kirjallisuutta: joko suomalaisia kirjailijoita, tai käännösromaaneja (ja tasosta viis; huonosta käännöksestä oppii ainakin sen, mitä ei kannata tehdä, jos haluaa olla välttävä tai jopa hyvä, suomeksi). - Sopimusteksti vaatii aina kyseisen alan sanaston.

    Lopputulos: ystäväni jähmettyi negatiiviseksi kritiikiksi tulkitsemastaan palautteestani niin paljon, ettei vieläkään ole ottanut yhteyttä kustantaja-tuttavaansa...

    - Minua harmittaa nyt, ja tosi paljon: olisi kannattanut vain kannustaa, ja antaa tulevan työnantajan keksiä parantamisen aiheita - jos niitä edes olisi ollut.

    Ihmisten toiveita ja haluja on niin helppo murskata vahingossa, ja ihan hyvää tarkoittaen.

    Siskonlasten kanssa uskonnosta puhuttiin taas vakavasti - edellisellä kerralla, kolmisen vuotta sitten, he heittivätkin helpon "Uskotko sinä Char Jumalaan"-kyssärin. Kaikkine tarkentamisineen.

    Eilen tekstailin koko illan, muun juhlinnan ohessa, 12-v siskonlikan kanssa. Vitsailua ja leikinlaskua piisasi... Ihanan yhteisen joulun jälkeen seurasi hauska "yhteinen" uusi vuosi!

    P. S. Re: uskonto & lapset: ehdottaisin valtion erottamista kirkosta, ja yhteisten juhlien järjestämistä niin, että ne sopivat kaikille. Vrt. "Happy Holidays"- toivotus Jenkeissä.

    Useimmat meistä ihmisistä juhlivat näihin aikoihin; kouluihinkin voitaisiin varmaan järjestää yleistä ilonpitoa ilman seimiä ja tonttuja. Lapset ja nuoret voisivat viettää juhlimisen aikaa yhdessä, kuka mistäkin syystä; kerhot, piirit ja kodit voisivat hoitaa sitten kullekin sopivat perinteisemmät kuviot kukin uskomustensa mukaan.

    VastaaPoista
  91. Omien havaintojeni mukaan vahvin suomalaisten rituaalien karsija on RKP:n nais- ja puisto-osasto.

    No, Vaari, minä tulin joulun alla käydyistä keskusteluista melko vakuuttuneeksi siitä, että uskonnollisia osia joulujuhlista vaativat poistettavaksi nimenomaan suomalaiset uskonnottomat, eivät esimerkiksi maahanmuuttajat, niin kuin luullaan.

    Tämä ilmeni monista eri keskusteluista, joita on netti pullollaan, edelleen. Lisäksi iltapäivälehdessä oli nimilista poliitikoista, jotka äänestivät Enkeli taivaata kiellettäväksi koululaisten joulujuhlassa. Siitä voi jokainen tarkistaa mm. puoluejakaumaa, josta en sano nyt mitään, koska en muista yksityiskohtia, mutta RKP-voittoinen se ei ollut. Itse tulkitsin sitä juuri tämän poliitikkojen uskonnottomuuden pohjalta, josta on julkista tietoa. Nettikeskusteluissa taas juhlaperinteen karsijat ilmoittivat usein olevansa uskonnottomia ja kirkosta eronneita.

    VastaaPoista
  92. Kiitos, Char, samoin sinulle onnellista uutta vuotta!

    Kissa voi hyvin, sen nahka ei palanut hurjan näköisestä liekehtimisestä huolimatta, sillä palo eteni pitkin pintakarvoja hännänjuuresta kärkeä kohden. Selvää on kuitenkin, että itsestään se ei olisi sammunut.

    En ole miettinyt koskaan kirkon erottamista valtiosta, enkä osaa sanoa, mitä kaikkea se lopulta merkitsisi kulttuurisesti. Luulen kuitenkin, että se sopisi minulle, sillä on vähän hullua maksaa kirkollisveroja tyhjästä.

    Jotenkin omillaan toimeentuleva kirkko voisi herättää enemmän kansalaisten sympatioita, etenkin, jos köyhä pappikin polkisi kauhtuneessa kaavussaan polkupyörällä pitkin kylänraittia ja tekisi kutsumustyötä ihmisten parissa, hengen palosta. Sellaisesta voisin tykätäkin.

    VastaaPoista
  93. Ja minä harkitsen, että menen kirkkoon huomenna, että kuulen, mitä saarnataan!

    Kaiken kaikkiaan, keskustelu on hyväksi meille kaikille!

    On hyvä tuulettaa omia mielipiteitään nimenomaan omia, vanhoja käsityksiä vastaan!

    VastaaPoista
  94. No voihan perskutarallaa, Iines. Minä kun oli joulun alusen ja joulunkin poissa maisemista, en nähnyt mitään nimilistoja enkä seurannut nettikeskustelua. Tuo RKP oli tietenkin vai oma mutu-aavisteluni. Olen tottunut siihen, että sieltä löytyvät suurimmat kaikenymärtäjät, paitsi jos on kysymys Ahvenanmaasta tai ruotsinkielisten nimikylttien pystyttelystä, tietysti.

    Totta kai tuntuu loogiselta, että maallista joulujuhlaa kannattavat juuri pakanat ja varmaan he ovat siinä enemistönä. Enkä hetkeäkään uskonut, että yksikään mamu olisi vaatinut Joosefia ja Mariaa saunan taakse niskalaukausta odottamaan.

    Minun puolestani jokainen koulu tehköön juhliensa kanssa halunsa mukaan ja olen niiden joukossa, jotka suosittelevat kirkon ja valtion eroa sekä tunnustuksellisen opin lakkauttamista kouluissa.

    Kouluissa pitää oman järkeni mukaan jakaa tietoa, ei uskoa.

    Mutta se riepoo, että kun jostakin "tuntuu siltä", että vaikkapa muslimit loukkaantuvat pikku Joosefista näyttämöllä, ollaan tosi syvällä hanurissa.

    Nämä ovat juuri niitä valmiiksi säikyteltyjä, joista kerroin getaway-kommentissani. He ovat niitä, joista runoilija sanoo "näki kauhut kaikkialla."

    VastaaPoista
  95. Jatkan vielä: onko elokuva "Ikuistettuja hetkiä" tuttu teille, valokuvaamisen harrastajille?

    Sen katselimme eilen (tai siis tänään), äitini kanssa, uuden vuoden kunniaksi. Mikael Persbrandt miespääosassa (mainitaan ensin, koska on suosikkini! :D), Marja Heiskanen naispääosassa. :):):)

    Teki siis hienon pääroolin!!!

    Pääsi viime vuonna Oscareihin asti (siis ei vain ehdokkaan ehdokkaaksi, vaan oikein loppupeleihin!), Ruotsin virallisena ehdokkaana!

    - Olimme kaikki aivan myytyjä - mikä ajankuva, todellisuus, ja realismin kuva!!!

    Seepianvärinen maailma, ja se, että äitini hoki, että "tuollaista se juuri oli", monissakin kohtauksissa, teki leffasta erityisen tehokkaan.

    - Sekä äitini että isäni perhe olivat siis huolehtivaisia ja helliä; toistelen sitä, mitä äitini näki viime vuosisadan alussa naapurustossaan. - Perustunee tositarinaan.

    Elokuva vangitsi paljon sen ajan todellisuutta, iäkkään äitini mukaan.

    "Maria Larssons Eviga Ögonblick" - uskallan suositella kaikille, jotka tykkäävät hyvistä skandinaavielokuvista!

    - Ei kiva joululeffa, mutta hyvä elokuva. :)

    VastaaPoista
  96. Iines hei! Kävin googlailemassa niitä joulujuhlia ja kun kerran Katainenkin on samaa mieltä kuin sinä, on minun uskottava. Olin siis väärässä: enkeliä eivät ammu alas ruotsalaiset vaan pakanat:

    "Kokoomusjohtaja on huolissaan siitä, että väärin ymmärretty suvaitsevaisuus lyö takaisin.

    "Monet rupeavat miettimään, että kuka on syyllinen siihen, että meidän lapset eivät saa koulussa enää laulaa joululauluja. Ja sitten niitä syyllisiä etsitään maahanmuuttajista, että nekö tässä on esteenä."

    Katainen sanoo panneensa merkille, että kaikkein tiukimmin joulun traditioihin ovat suhtautuneet kantasuomalaiset uskonnottomat, jotka ovat kokeneet ne oikeuksiaan loukkaavina."

    VastaaPoista
  97. Tuo mainitsemasi elokuva on helmi, huomaan sen googlailtuanikin, Char! Kiinnostaa kovasti.

    Se pohjautuu nimittäin tositarinaan, mikä ainakin minulla lisää huomattavasti kiinnostavuutta. Televisiosta se ei ole kyllä tullut, sillä luulisin huomanneeni sen, koska käyn etukäteen elokuvatarjonnan läpi. Paitsi jos on päässyt pujahtamaan ruotsalaiselta puolelta tai joltain satelliittikanavalta?

    Vaari, voi siellä joku ruotsintätikin vastustaa suomalaista perinnettä, mistäs sen tietää. Ja nimenomaan tietoa koulun kuuluu minustakin jakaa, ei uskoa, sillä uskoja on monia. Minulla on aika vankka käsitys siitä, että nykyiseen uskontotiedon opetukseen kuuluu juuri tämä tietolinja. Se on opetussuunnitelmien mukainen.

    PS Se vaan, että mikä lopulta on tietoa, mikä uskoa. Mikä on uskon ja tiedon ero? Eikös sekin ollut joskus tieto, että maapallo on pannukakun muotoinen?

    VastaaPoista
  98. Täh?! Eikö maailma olekaan pannukakku?!

    Onko minun siis aika peruuttaa jäsenyyteni englantilaisessa The Flat Earth Societyssä?

    Hyvää vuotta 2011!

    VastaaPoista
  99. Ostin DVDn; ei kai ole telkkarissa vielä nähty!

    Kerään minulle mieluisia leffoja - ja välillä ostan muutamalla sentillä ihan muutakin.

    - Plus että pakko sanoa: tykkään kyllä hömpästä, ja toimintaleffoista, ja jopa romanttisista komedioista :D

    Minulla on myös hyvä valikoima laadukkaita piirrettyjä... :)

    VastaaPoista
  100. Arvasin, että ostit elokuvan, Char.

    Hyvä vaihtoehto minullekin, osto, jahka saan televisioon nahuhoittavan tallentimen, (video) niin sillä voi katsoa. Tietokoneesta en viitsi, sillä elokuvaan ei voi tällöin uppoutua samalla tavoin.

    Kuunkuiske, vauhdikasta uutta vuotta! Pannukakkuyhteisösi taitaa olla jokin Facebookin juttu.

    VastaaPoista
  101. Feisbuukista en tiedä mitään mutta tuollainen yhteisö on oikeasti olemassa!

    Jossakin yhteydessä oli puhetta totuuksista (vrt. mielipiteisiin) ja joku tiesi tuollaisen yhteisön olemassaolosta.

    Onko lopulta juuri mikään taatusti totta?

    VastaaPoista
  102. Kun nyt Kalevi Korpi ja laulu kai oli yksi aiheistamme: minulle Korven "Paimenten joululaulu" on yksi suosikeistani.

    - Kysyn ihan pahuuttani: mistä tulevat legendan mukaan jouluruusut?

    Tiedättekö tarun, vai googletatteko?!?

    Entä Tapio Heinonen? Hänen laulunsa?

    Siinä mies, jonka ääni riitti vallan mihin, mutta maailma oli liian julma. Näin olen ymmärtänyt.

    "Hymyilevä Apollon" ei enää kuulu telkkarin uuteen-vuoteen. - Runon sanoma varmasti koskettaa meitä kaikkia.

    Nyt menen nukkumaan, että olen taas aamulla jaloillani! :)

    VastaaPoista
  103. Minua jäi mietityttämään tuo tuleen syttynyt kissa. Googlasin ja katsos vaan: sattuu sitä paremmissakin perheissä.Otsikko: "Kate Beckinsalen kissa syttyi tuleen." säväytti. Hakusanalla "Kissa syttyi tuleen" pääsee mm. Tilmanin ja monen muun tutun sivuille. Onko Iineksen kissa jotenkin ajautunut niille vai mistä on kysymys? Ei kai Tillmaninkin katti syttynyt tuleen Seitsemän samurain aikana?

    Mieleni pohjalle on jäänyt sellainen tapaus, että jossain talossa kissa olisi syttynyt tuleen ilman kynttilää tai muuta näkyvää syytä ja palanut aivan poroksi. Muistaako joku muu saman? Vai onko sekin taas sitä country-legendaa?

    Iineksen kuvaus toiminnasta kissan sammutuksessa on aika tyypillinen. Äkillisessä kriisissä aivot ja hermosto näköjään pystyvät nanosekunnissa monituhatkertaistamaan normaalin kapasiteettinsa ja antavat aivan oikeat toimintaohjeet. Kun homma on ohi ja enää kissankarvan lemu leijuu ilmassa ihminen vaan istuu ja ihmetelee, kuinka tässä oikein kävikään. Aika todella pysähtyy hetkeksi.

    Minulla kaatui kerran itsenäisyyspäivän kynttilä ja sytytti verhot yhtenä leimauksena tuleen. Sieppasin lattialta maton ja painoin sen palavaa verhoa vasten. Siihen sammui ja heti. Myöhemin ihmettelin, mistä pirusta tiesin tuon kikan parhaimmaksi? Miksi en hakenut vettä tms?

    Mutta hiukan offtopicia: Kävin lueskelemassa kansanedustajaehdokas Hetemain tekstejä ja sielläpä on vilskettä, jotain 700 kommenttia. Joko Hete meni Iineksen ohi? Eikös sinulla joskus kertynyt jotain 600 kommenttia, vai muistanko väärin?

    Reipas nainen se Hete on. Vanhana mainosmiehenä haistoin kirjoituksesta yhtä ja toista, mutta väliäkö sillä. Kun päämäärä on kirkkaana mielessä kaikki keinot ovat sallittuja. Olisi jo korkea aika saada joku fiksu muualta tullut eduskuntaan ja Hete taitaa olla juuri sellainen. Onhan Japaninkin parlamentissa yksi suomalainen ja hyvin kuuluu pärjäävän. Marutei Tsurunen taisi olla nimi, ainakin sinnepäin.

    Iineksen kuvaus köyhästä, fillarilla sotkevasta papista kolahti. Huovinen on kirjoittanut aiheesta jossain novellissaan pitkän jutun.

    VastaaPoista
  104. Kuunkuiske,

    siskoni, joka ei hyväksy tätäkään vähää nettitouhuani ollenkaan, kysyy samaa kuin sinä! :)

    Hyvää alkanutta vuotta sinulle, ja kaikille läheisillesi! :)

    - Eiköhän me kaikki kuitenkin olla pääsääntöisesti tosissamme, eikä pyritä kiusaamaan...

    Kaikkea hyvää, ja vielä parempaa kuin viime vuonna, sinulle ja läheisillesi,

    Char

    VastaaPoista
  105. Kiitos samoin, Char!

    En maininnut tuota totuus -asiaa filosofointiviisastelumielessä ("olenko olemassa") vaan ihan oikeasti.

    Sinulla on, Char, varmasti ihana sisko - miten jatkaisi lausetta sanomatta mutta - ...mutta eikö olekin jännää, että ihmisillä (esim. siskolla) on tarve sanoa mielipiteensä (pyytämättä) esim. toisen ihmisen ajankäyttöön?!

    Olen aina ollut kamalan allerginen sille, että joku sanoisi minulle millainen minun kuuluu olla tai mitä minun kuuluu tehdä tai olla tekemättä.

    En tietenkään itsekään puutu läheisteni tekemisiin.

    Onhan niitä olemassa sellaisiakin ihmisiä, eipä silti, jotka oikein kysymällä kysyvät tois(t)en mielipidettä omaa elämäänsä koskeviin asioihin niinkin simppeleistä asioista lähtien kuin vaikka että ostanko tuon vai tämän vaatteen.

    Kai sitä nyt itse paremmin tietää kummasta tykkää!

    VastaaPoista
  106. Reipasta uutta vuotta kaikille.

    Vaarin mainitsemaa Mini-mainosta en ole nähnyt, joten en kehtaa esittää tulkintaa. (Ei ole tarvetta hämätä teitä.)

    Sen sijaan Charin mainitseman elokuvan katsoin jo viime vuonna ja se oli hyvä. Toista kuin eilen katsomani ranskalainen Kirjeitä itselleni tms, joka oli oikea tunnekuorrutettu kliseekaakku.

    Mutta persus sentään, meillä on todellakin menossa mielenkiintoinen murros. Monia ihmetyttää juuri tuo, että puhutaan tasa-arvosta ja suvaitsevuudesta, mutta sitä vaaditaan vain meiltä - sen sijaan muille annetaan etuoikeuksia ja eikä takuulla vaadita minkäänlaista suvaitsevuutta. Yritetään ymmärtää vaan niin pirusti.

    Halonenkin puhui suvaitsevuuden tarpeesta, vaikka olisin mieluummin kuullut hänen puhuvan terveen talonpoikaisjärjen tarpeesta.

    Sitä meiltä eniten puuttuu.

    VastaaPoista
  107. iines: "Tässä on jokin valtaisa railo, älyllinen epärehellisyyden tihentymä, että tämänkaltainen kaksinaismoralismi vie minulta uskon ihmisen objektiivisuuteen..."

    Kun aina joskus huomautat, Iines, ettemme me meihet noteeraa sanomiasi viisauksia, niin totean nyt sitten julkisesti, että tämä mitä puhut tässä yhteydessä, on minusta niin laittamattomasti sanottu, että se on siinä.

    Älyllisen epärehellisyyden tihentymä. Se on juuri se asia, joka minuakin niin suunnattomasti riepoo näissä asioissa.

    Jos meikäläiset kiljuset olisivat hiljaa, eivätkä yrittäisi niin epätoivoisesti selittää mustaa valkoiseksi, olisin paljon suvaistevaisempi, enkä takuulla äänestäisi persuja.

    Mutta heidän suvaitsevaisuushöpötyksensä on vaan niin vastaanottajan älyä ja moraalia aliarvioivaa, että mitta vaan on täysi. Valitan.

    VastaaPoista
  108. Tapsa sanoi, että ...heidän suvaitsevaisuushöpötyksensä on vaan...

    Just niin. Samaa mieltä. Terve vastalause löytyi yllättäen erään Santeri Kytöhongan (KD) US-blogista:

    "Niin kutsuttua suvaitsevaistoa kuunnellessa mietin joskus, olisiko maailma parempi paikka, jos suvaitsemisen sijaan hyväksyisimme toisemme."

    Minusta tuo suvaitseminen on sitä pahinta lajia ylhäältä katsomista, siis että oikein SUVAITAAN toinen, vaikka se on väärän värinen.

    Siinä on sitä älyllistä epärehellisyyttä, josta Iines puhui, ja hyvin puhuikin.

    Ennen vanhaan lehtiuutisissa voitiin kertoa, että "Keisari Aleksanteri III suvaitsi astua maihin Högsåran saarelle ja armossaan suvaitsi antaa kolme markkaa köyhälle lskelle."
    Kiljuset ja lipposet on just näitä aleksantereita.

    Tapsa, niitä Mini mainoksia löytyy, kun googlaat "Mini Countryman".

    Nainen lentoasemalla oli vakaasti sitä mieltä, että countryman (paha valkoinen suomalainen lihaa syövä heteromies) aulan seinällä käskee maahan saapuneen saman tien häipyä takaisin viidakkoonsa, kun siinä lukee, että getaway. Hän kiljui, että mainoksessa on aivan selvää muukalaisvihaa.
    Mainoksessa ei kuitenkaan ollut ihmistä, ei miestä eikä naista, vain pari miniä. Mutta jo nuo kaksi sanaa laukaisivat tässä tiedostavassa naisessa hillitsemättömän primitiivireaktion.

    Tällaiset tapaukset ovat aika huolestuttavia. Törmään aina silloin tällöin ihmisiin, jotka puolesta (väärästä) sanasta alkavat punottaa, vaikka sanaa ei ole sanottu edes loppuun. Vähän sama kun jos Saksan III valtakunnassa joku aloitti, että minä kuule olen juut... niin naapuri hamuili jo pistoolia taskustaan. Ja toisen piti vain ilmoittaa olevansa tanskalainen, eli juutti.

    VastaaPoista
  109. Voi miten itkettävä loppu elokuvassa Pojat onkaan. Juutuin taas tähän elokuvaan, joka on yllättävän hyvä edelleen, siis todellinen klassikko hyvien sarjassa.

    Tuolla ylempänä on paljon ajatteluttavia kohtia, mutta pitää lukea ne uudelleen aamulla, nyt nukuttaa vietävästi.

    PS Onpas mukavaa jutustelua muutenkin tuossa nyt pitkälti.

    VastaaPoista
  110. Huomenta kaikille! :)

    "Poikia" en ole varmaan koskaan nähnyt kokonaan, enkä nähnyt kyllä eilenkään. Pidämme mielessä; ennemmin tai myöhemmin...

    Kuunkuiske: siskoni varmaan pelkää eniten sitä, että minä hönkötän täällä tosissani, ja kaikki muut ovat feikkejä, ja saan sitten lopulta pahasti nenilleni. - Muuten hänellä ei ole sanottavaa, muuta kuin kivaa, ajankäytöstäni.

    Siskon huoli on aito, ja aihe ihan realistinenkin; silti otan tietoisen riskin täällä kanssanne.

    Ja jos nenille tulee - ja joskus on netissä tullut, täälläkin - olen saanut kyllä rauhassa tilittää pettymystä ja surua perhepiirissä, ilman mitään mitäs-minä-sanoin-kommmentteja.

    Minulle tämä nettikirjoittelu on muun elämän osa, ei "virtuaalitodellisuutta", kuten olen aiemminkin sanonut.

    Kaikki meistä eivät kuitenkaan ja tietenkään suhtaudu näin.

    - Takaisin leffoihin: katsottiin myös "Pan's Labyrinth", jonka löysin viime syksynä. Käpälä pystyyn: kuka on nähnyt?

    Minulta se meni teatterikierroksella ohi, mutta DVDn olen nähnyt nyt monesti. Olen myyty! :)

    VastaaPoista
  111. Van Vaarin kannattaa kesällä tehdä uusi matka Islantiin ja tutustua tyttärensä kanssa vaikka Gay Pride -kansanjuhlan kautta suvaitsevaisuuteen.

    VastaaPoista
  112. Vielä "Pan's Labyrinthistä": olin kipeänä ennen joulua, enkä voinut hankkia lahjoja (muksujen kirjat ym. oli hankittu jo kesällä).

    Nyt on sitten langolle po. DVD, Lindtin suklaalevy (lanko on herkkusuu, ja rakastaa namia), ja ylimääräisenä ylläripalkintona semmoinen "viinipullon-kaulan- koriste". - Sun muita viinipullon-koristeita; korkki ja koriste yms.

    Hienolta näyttää, ja hopeainen kiiltelee, eli näillä mennään! - Ja varmaan se pullon "kauluskin" on kivampi hopeaisena, eikä talouspaperista väännettynä.

    Toivoo sisko ja käly, joka muutenkin tykkää kattaa juhlapöydän upeaksi; ihania astioita siskon perheellä riittää! :)

    VastaaPoista
  113. "Ehkä kaikkein eniten minua hämää se seikka, että uskonnottomat ihmiset, poliitikot ja arkikansalaiset, kannattavat lämpimästi maaahanmuuttajien uskonnollisia seremonioita ja rituaaleja, kuten vaikkapa minareettien rakentamista, kun taas samojen ihmisten mielestä suomalaiset kirkot tulisi viedä saunan taakse lopetettavaksi niskalaukauksella." -Iines-

    Onko maassamme todella tämmöisiä ihmisiä? Ateisteja, jotka hyväksyvät kirkonpolton ja minareetin rakentamisen yht'aikaa? Sellaisten nimet pitäisi saada selville ennen vaaleja!

    VastaaPoista
  114. "Monia ihmetyttää juuri tuo, että puhutaan tasa-arvosta ja suvaitsevuudesta, mutta sitä vaaditaan vain meiltä - sen sijaan muille annetaan etuoikeuksia ja eikä takuulla vaadita minkäänlaista suvaitsevuutta." -Tapsa-

    Juuri näin! Muut saavat ihan kaiken ja pyytämättä, mutta meidän vaan pitää olla tasa-arvoisia ja suvaitsevaisia.

    VastaaPoista
  115. Nyökkään ja hymistelen suvaitsevaisuus / hyväksyminen -keskustelulle.

    Niin kauan kun ihminen suvaitsee (tai jopa hyväksyy) esim. homot, ulkomaalaiset ja vaikka persut, hän katsoo yläpuolelta eli pitää itseään parempana.

    Kuulin lähipiiristä kivan tarinan, lastentarhasta.

    Pojan ryhmässä on useampia ulkomaalaisia joista yksi on musta, Samuel.

    Poika kertoi äidille jostakin leikistä Samuelin kanssa ja äiti kysyi, että kuka se taas on se Samuel.

    "No se kenen äiti on Jaana."

    VastaaPoista
  116. Minulla soivat aina hälytyskellot, kun puhutaan suvaitsemisesta ja itse muka maailmankansalaisena tuomitaan joku suvaitsemattomuudesta.

    Enhän minä suvaitse kantasuomalaista lääkärinaapurianikaan, niin miksi sitten toisen puolen naapuriani Ludmilaa? He ovat ihmisiä, ei heitä tule erikseen suvaita, sillä suvaitseminen tapahtuu aina ylhäältä alas ja nenänvartta pitkin.

    Molemmat ovat lihaa ja verta kuten min äkin - en näe eroja, vaan yhtäläisyyksiä, ja jos en suvaitse Ludmilaa, se johtuu korkeintaan hänen polttamastaan venäläisestä väkevästä tupakista ja jos en suvaitse lääkäriä, se johtuu korkeintaan siitä, että hän jättää tupakannatsansa pihalle mihin sattuu. Oikeasti minua ei kiusaa kumpikaan seikka, sillä saan viboja tupakintuoksusta ja pihalla oleva natsa on yhtä tyhjän kanssa.

    En ymmärrä yhtään anonyymin suositusta Vaarille. Minusta tuntuu, että Vaari on lähimmäinen kaikille kohtaamilleeen, mutta anonyymista en tiedä, kun ei "suvaitse" Vaariakaan.

    VastaaPoista
  117. Tässä nähdään kuinka herkkä lapsi on vaikutteille. Tarhassa jo tietävät, mistä pitää vaieta. Ja sitten vielä joulu- ja kevätjuhlat kielletään!

    VastaaPoista
  118. Minusta Iineksen pitäisi astua politiikkaan. Siellä tarvitaan tuollaisia ihmisiä, jotka puhuvat asiaa eivätkä tavoittele etuoikeuksia itselleen. Persuilla on pulaa järkinaisista!

    VastaaPoista
  119. Vaari,

    taitaa olla niin, että ns. keskustelublogit ovat siirtymässä Uuden Suomen Puheenvuoroihin, sillä lehdellähän on valtava lukijakunta - jo sitä kautta on selvää, että juttuihin tulee paljon kommentteja, etenkin jos käsittelee maahanmuuttoa tai muuta ajan yhteiskunnallista ilmiötä hieman räväkästi.

    Ei varmaan kannata verrata minun millään listalla näkymätöntä blogiani suuren lehden blogeihin. Kuudensadan kommentin keskustelu tällaisessa yksityisblogissa on minusta saavutus, enkä tarkoita tätä omakehuksi, vaan myös keskustelijoiden ansioksi. Toisaalta on niin, että tällaisiin huippulaajoihin keskusteluihin ei jaksa itsekään palata toiste. En siis missään tapauksessa pyri laajoihin keskusteluihin, vaan mieluummin vilkkaisiin ja vähän lyhyempiin. Eikä vilkaskaan aina tarvitse olla.

    VastaaPoista
  120. Minä olen aikoinani antanut rukkaset pyytäjille, vaikka puoluesuunta oli oikea.

    Minulle ei ole puoluetta, en löydä nykyisistä ainuttakaan sopivaa, sillä en tahdo mukautua ryhmäkuriin vain siksi, että saisin istua näkyvällä paikalla ja hyvällä palkalla.

    VastaaPoista
  121. Der (kaikessa japemaisuudessaan): väärä tulkinta.

    Lapsi - jota ei ole nitistetty - sanoo mitä sylki suuhun tuo eikä vaikene mistään.

    Kaverin ihonväri ei ole pointti vaan se että hän on kiva kaveri.

    VastaaPoista
  122. Der ei japea ole nähnytkään...

    VastaaPoista
  123. Mikä Perussuomalaisissa voi olla vikana? Vielä ehtisit osallistumaan vaaliohjelmankin laatimiseen. Olen varma, että sopisit joukkoon ja vielä niin, että liike saisi uskottavuutta.

    VastaaPoista
  124. Minäkin tulkitsin Kuunkuiskeen sanomisen noin: lapsi sanoo asioita käyttäen itselleen tärkeitä ja tuttuja asioita: kuka kenenkin äiti ja lapsi on, on konkreettinen tunnistin.

    Eihän ihonväri lapselle mitään merkitse ennen kuin aikuinen sen lapselle opettaa joko kertomalla että kuule, mustat ovat yhtä hyviä kuin me tai sitten halveksimalla heitä avoimesti. Molemmat tavat ovat mielestäni huonoja ja tarpeettomia tapoja.

    VastaaPoista
  125. Älkäähän nyt! Kyllä lapsille tarhassa "tavat" opetetaan. Ruokaa ei saa sanoa pahaksi ja kaikkien "kavereiden" kanssa on leikittävä. Jape ei haise pahalle eikä siinä ole mitään hävettävää, että Pipsalla on vielä vaipat. Jne.

    VastaaPoista
  126. Minä alan olla vakuuttunut siitä, että Der jne. sopisi meistä kaikista parhaiten jonkin fasistiliikkeen riveihin kapeine katsantoineen ja perin yksipuolisine esityksineen. Näissä piireissä "suvaitaan" vain omia, muut ovat vihollisia.

    VastaaPoista
  127. Hyvänen aika, eihän tapoja tarvitse opettaa. Ne opitaan, aluksi kotona, itsestään ja matkimalla. Lapsi haluaa tehdä samoin kuin vanhemmat.

    On peräti surullista, että tarhoissa lapsia joudutaan niin kovasti tukuttamaan.

    VastaaPoista
  128. Juuri noin! Mutta kun lasten ei anneta pitää perheittensä arvoja. Niistä pitää väkisitenkin tehdä tasa-arvoisia ja suvaitsevaisia.

    VastaaPoista
  129. "Minulla soivat aina hälytyskellot, kun puhutaan suvaitsemisesta ja itse muka maailmankansalaisena tuomitaan joku suvaitsemattomuudesta."

    Kas, kun ne kellot eivät ole soineet silloin, kun olet itse tätä suvaitsemisen vaatimustasi toitottanut. Se on ollut sikälikin jännää, että omassa suvaitsevaisuudessasi olet ollut rasistinen kantasuomalaisia kohtaan.

    Onko sinulla omia mielipiteitä vai menetkö vain aaltojen mukana ja koitat miellyttää?

    VastaaPoista
  130. Esität nyt teesin, Der jne., että nykyiset nuoret perheet ovat arvomaailmaltaan moukkia ja rasisteja, ja että päivähoidon tehtävä on korjata isien ja äitien tuhot.

    Minä en taida uskoa sinua. Tuntemani, tietämäni nuoret isät ja äidit ovat vastuullisia ja tasa-arvoisia liitossaan ja perhesuhteessaan. Kun seuraa lisäksi internetin perhekeskusteluja, tämä käsitys vahvistuu. Valistuneisuus ei riipu enää edes koulutustaustasta niin kuin joskus 70-luvulla. Rasismiin törmää hyvin harvoin. Oman käsitykseni mukaan suurimpia rasisteja ovat nuoria perheitä hieman vanhempi ikäpolvi, kun taas sitäkin vanhemmalla polvella on lempeämpi tapa suhtautua kaikenkarvaisiin kanssaeläjiin.

    VastaaPoista
  131. Anonyymi,

    en ole vissiin koskaan puhunut suvaitsevuuden puolesta, koska olen suvaitsevuutta vastaan.

    VastaaPoista
  132. En esittänyt mitään teesiä. Olin vain kanssasi samaa mieltä siitä, että tarhassa tukutetaan lapselle paskaa.

    VastaaPoista
  133. "Voi miten itkettävä loppu elokuvassa Pojat onkaan."

    Kai muistatte, että kirjassa on vielä itkettävämpi loppu?

    VastaaPoista
  134. "en ole vissiin koskaan puhunut suvaitsevuuden puolesta"

    Nyt vissiin puhut muunneltua totuutta, koska olen itse nähnyt tätä suvaitsevaisuus puhetta ja vaatimusta sinulta. Ei yksi kirjoitelma muuta sitä, mitä erinäisissä kommenteissa puhut toista.

    VastaaPoista
  135. Tämä Loirin tulkinta on niin ylitse kaiken, että se on piirtynyt kuvana mieleen.

    Minä en siis muista romaanin loppu, ja uteliaana odotan, että kerrot sen meille. Hieman nolona sanon, Tapsa, että olen kyllä lukenut opuksen, se oli tenttimatskua.

    VastaaPoista
  136. Sanon vielä, että tuo Mikko Niskasen tulkinta, jossa Kauko Helovirta nauroi helskyvin natsihampain ja kehotti hylättyä poikaakin nauramaan, on aika suurta. Liisa Nevalainenkin nauroi oikein makeasti.

    VastaaPoista
  137. Anonyymi,

    tuo suvaitsevaisuuspuheeni on sinun tulkintaasi. Et taida ollenkaan nyt ymmärtää, mitä täällä puhutaan suvaitsevuudesta.

    Derille samat sanat. En minä ole koskaan sanonut, että tarhassa tukutetaan lapsille paskaa.

    Voi teitä kahta, kovin olette yhdenmukaiset katsannossanne, tai tavassanne katsoa maailmaa vailla sävyjä.

    VastaaPoista
  138. Iines sanoi: "Rasismiin törmää hyvin harvoin."

    Kukahan onnistuisi viemään tuon viestin perille sinne kaikkein kukkahattuisimpien päättäjien piiriin? Siellähän suunnitellaan täyttä häkää uusia vihalakeja ja suvaitsevuuspakotuksia vaikka samaan aikaan kadulla musta ja valkoinen mies (naisiakin on nähty) seisovat käsi kädessä tähtitaivasta katsellen ja Zizek-sitaatteja viljellen.

    Rasismia on jokaisessa ihmisessä, mutta tosi rasisteja on toooosi vähän.

    VastaaPoista
  139. Rintalan kirjassa Raksilan pojista Helmut, saksalainen upseeri ja Jaken äidin rakastaja, antaa Jakelle pistoolinsa - merkkiä en muista - ja kun äiti lähtee Helmutin mukaan, niin yksin kotona itkevä Jake alkaa hakea lohtua pistoolista... ja ampuu itsensä.

    Muistan ehkä siksikin asian, koska luin aikoinani ensin kirjan.

    Niin - Vaari on oikeassa: on hölmöä kuvitella, että rasismi olisi meidän valkoisten miesten etuoikeus. Esimerkiksi kiinalaiset ovat niin rasistisia, ettei täällä edes tajuta sitä. Puhumattakaan afrikkalaisista Afrikassa. Siellähän klaani määrää kaiken.

    VastaaPoista
  140. Helvetistäkö se Helmut tuli... Fritz se oli, se saksalaissetä. Ainakin kirjassa.

    VastaaPoista
  141. "Vaari on oikeassa: on hölmöä kuvitella, että rasismi olisi meidän valkoisten miesten etuoikeus." -Tapsa-

    Näin on ja itse asiassa se se on rasismia, että väittää vielä näin eikä vain kuvittele. Vaalien jälkeen näitten kuvittelijoiden on parempi olla hiljaa, sillä nyt on vihdoinkin tulossa sellaiset vaalit että kansa sanoo sanansa.

    VastaaPoista
  142. Niinhän se olikin, Poikien loppu.

    Minusta vain tämä elokuvan loppu on traagisempi, koska pojan tragedia jatkuu siinä, tuska ei lopu. Kuolemahan on tavallaan armollinen pojalle itselleen.

    Sitähän emme tiedä, olisiko äiti tullut sieltä poikaansa hakemaan. Tuskin - sotahan oli loppunut jo, kun juna lähti.

    VastaaPoista
  143. Tuo on mielenkiintoinen tihentymä myös, että vain vain valkoinen tai joku kanta-asukas olisi rasisti. Kissan villat.

    Kiihkeämpää rasismia ei ole maan päällä nähty kuin arabiterrorismi. Se ei ole vain uskonnollinen tuhonta, vaan nimenomaan rasistinen, muita kuin omaa heimoa kohtaan.

    VastaaPoista
  144. US:n blogisivuilla kirjoittaa Taina Lintula: "Kerron tämän, koska näistä asioista vaietaan yhä suotta rasismin pelossa. Näistäkin asioista on saatava jo kertoa vapaasti julkisuudessa vuonna 2011."

    Taisi olla näillä sivuilla ensimmäinen nainen, joka huomasi, että elämme pakkovaiennetussa yhteiskunnassa. Lukekaa koko juttu, jos aihe kiinnostaa.

    Hänen mielestään asioista kuin asioista täytyy voida puhua vapaasti. Mielenkiintoista...

    VastaaPoista
  145. Iines hei! Kyllä muutkin kuin arabit osaavat. Lehtiuutinen 30.12.2010:
    "Äskettäin 300 israelilaista rabbia kehotti juutalaisia olemaan vuokraamatta tai myymättä asuntoja ja maata muille kuin juutalaisille.

    Joukko israelilaisia naisia puolestaa varoittaa juutalaisnaisia menemään naimisiin arabimiesten kanssa.

    Ihmisoikeusryhmät ovat viime aikoina varoittaneet arabivastaisuuden noususta Israelissa."

    Eipä sielläkään enää puutu kuin se, että jokaisen arabin on ommeltava selkäänsä puolikuun kuva.
    Ja sitten puita uuniin...

    Ei ihminen ikinä opi.

    VastaaPoista
  146. Sitäkin olen joskus öin pimeinä hetkinä pohtinut, että miksi samat henkilöt, jotka puolustavat, suosivat ja kannattavat maahanmuuttoa Suomeen ihan kybällä, silti vastustavat, vihaavat ja inhoavat sitä kysin hampain, kun kyse on israelilaisten maahanmuutosta naapurimaihinsa?

    Tuskin siirtokuntia perustavat ihmiset ihan ensitöikseen ryntäävät arabien sossuun tukea ja diskorahaa hakemaan? Tuskin he edes kirjoittavat Arabian Sanomiin, että kanta-arabit ovat rasisteja ja vaadimme isompia asuntoja?

    Ynnä kun he sitä paitsi kai ihan oikeastikin rikastuttavat kantalaisten kulttuuria?

    Eikö siellä pädekään se totuus, että kaikki ovat tervetulleita ja kaikki maassa asuvat ovat maalaisia - meillä suomalaisia ja siellä jotain muita?

    Ei kai sitten.

    VastaaPoista
  147. Jotenkin tuntuu, että loogisuus on maailmasta kateissa.

    Sama huono asia voikin olla hyvä, kun sen sijoittaa eri kontekstiin, vaikka itse teko olisi sama.

    VastaaPoista
  148. "tuo suvaitsevaisuuspuheeni on sinun tulkintaasi. Et taida ollenkaan nyt ymmärtää, mitä täällä puhutaan suvaitsevuudesta."

    Ei tarvita mitään tulkintaa, vaan suoraa tekstin lukua. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat suvaitsevaisuudella ja mistä puhut kun haluat puhua suvaitsevaisuudesta: Vaadit, että kanta-suomalaisen koko lihaa syövän heteromiehen pitää luopua tavoistaan, kielestään, harrastuksistaan ja uskonnostaan, jotta ei loukata maahamme pyrkivien muukalaisten kulttuuria tapoja ja uskontoa. Siis kanta-suomalaisen pitää väistää tuota muukalaista. Muukalaiset ensin! Se on suvaitsevaisuutesi ydinajatus. Jatkovirressä väniset sitä, että miksi suomalainen VHM ei osallistu enempää noiden muukalaisten mitään tekemättömyyden rahoittamiseen suomessa.

    VastaaPoista
  149. Ohoh. Missäs minä olen vaatinut, että suomalaisten pitää luopua kielestään?

    Olen sen sijaan sanonut, että maahanmuuttajille tulee kiireesti järjestää kielikoulutusta, ja jolleivat he osaa ennestään lukea ja kirjoittaa, niin tämä taito on ykkönen kaikista muista. Kaikkihan tulee kielen myötä ja kielen oppiminen on jokaisen oma etu, myös uuden maahantulijan.

    Uskontotieteiden kannattajana olen myös kaikissa kirjoituksissani kannattanut uskonvapautta ja tunnustanut uskonnot samalla viivalla oleviksi, yhtä tärkeiksi ihmiselle alkuperästä ja uskonnosta riippumatta.

    Se mitä en hyväksy, on uskonnon varjolla tapahtuva ihmisen riisto, vaikka se olisi muka vain muuta perinnettä. Koskee myös läntisiä uskontoja.

    VastaaPoista
  150. "Olen sen sijaan sanonut, että maahanmuuttajille tulee kiireesti järjestää kielikoulutusta, ja jolleivat he osaa ennestään lukea ja kirjoittaa, niin tämä taito on ykkönen kaikista muista."

    Entä jos maahantulija ei halua oppia tai ei opi? Mitäs sitten tehdään?

    Kuinka kauan tuota koulutusta annetaan? Onko siinä jokin tarkastelupiste, jossa tarkastellaan, että onko oppinut mitään, vai eikö haluakaan oppia? Mitä siinä kohdassa tehdään? Vai jatketaano koulutusta ikuisesti?

    Meillähän on nytkin maassa muukalaisia, jotka ei ole oppineet suomenkieltä ja tapoja 20 vuodessa. Mitä virkaa heillä on?

    VastaaPoista
  151. Tavoista en sano mitään nyt, enkä kielestäkään paljon, sillä ei ketään voi pakottaakaan opettelemaan uutta kieltä. Jonkinlainen porkkana tuossa kielenoppimisessa voisi olla. Vaikkapa valtion järjestämä työpaikka tietyksi aikaa tai sitten rahallinen palkkio. Sanktioita en kannata.

    VastaaPoista
  152. Tapsa jo tuossa huomauttikin kirotusta kaksoisstandardista, joka hallitsee kaikkea kukkahattukeskustelua.

    Ihmisoikeusasia, joka meillä on näin, onkin toisessa maassa noin ja kolmannessa sitä ei ole ollenkaan. Silti koko ajan on kyse ihmisistä.

    Juuri nyt mullahit pistävät pommein, puukoin, astaloin kristittyjä kilon palasiksi Egyptissä. Arvatkaa, ovatko lipposka tai kiljunen vaatineet mielenosoitusta verenvuodatuksen lopettamiseksi?

    Hyvä jumala ja rakas allah! siellä sorretaan vähemmistöä nyt oikein olan takaa! Eikä suomalaisesta kukkahattutarhasta irtoa edes yhtä "hyi"-sanaa.

    VastaaPoista
  153. Japonyymi tuossa kyseli, että "Meillähän on nytkin maassa muukalaisia, jotka ei ole oppineet suomenkieltä ja tapoja 20 vuodessa. Mitä virkaa heillä on?"

    Minulla oli Ruotsissa tehtaassa työkavereina suomalaisia, jotka eivät 15 vuodessa olleet oppineet kuin viisi sana ruotsia. Hyvin he silti osasivat laittaa maalia purkkiin ja Volvot olivat sangen komiat pihalla.

    Ruotsalaisista tavoista he olivat omaksuneet vain sen, että perjantaipullon lisäksi voi aivan hyvin juoda myös lauantaipullon ja että pyhäaamuksi kannattaa varata jokunen kylmä kalja.

    VastaaPoista
  154. Samanlaisia muistoja minulla on Ruotsin vuosiltani kun van Vaarilla. Ei siellä hihnalla juuri ruotsia tarvittu eikä vaadittu.

    Muuankin kavereistani pyysi minut aina mukaansa Systeemiin (sikäläinen Alko), kun hänen mielijuomansa oli Exploler-vodka, mutta eihän hän saanut sitä tilattua, kun ei saanut noin vaikeaa sanaa suustaan. (Tämä tapahtui siihen aikaan, kun Ruotsissakin viinat ostettiin tiskiltä.)

    Sama ongelma hänellä oli, kun piti kerran ostaa seitsemän pulloa kaljaa. No, hän osti kahdeksan.

    Ruotsissa näin ensi kertaa suomalaisen mustalaisen töissä. Hän oli jollakin työttömyyskurssilla ja siihen kuului pakollisena yhden päivän työharjoittelu. Hän kesti sen päivän kyllä kuin mies. (Myi vielä kahvitunnilla viisi rannekelloa.)

    VastaaPoista
  155. "Minulla oli Ruotsissa tehtaassa työkavereina suomalaisia, jotka eivät 15 vuodessa olleet oppineet kuin viisi sana ruotsia. Hyvin he silti osasivat laittaa maalia purkkiin ja Volvot olivat sangen komiat pihalla."

    Huomaat varmaan, että suomalaiset menivät ja tekivät töitä. Ei heitä tarvinnut kotouttaa, vaan he kotoutuivat itse ja omaksuivat maan tavat. Maassa maan tavalla. He eivät siellä elelleet sosiaaliturvalla kuitenkaan.

    Kun taas puhutaan suomeen tungeksivista muukalaisista, niin he eivät halua töihin, vaan haluavat ainaostaan sosiaaliturvan, asunnon ja ruokaa. Työstä ei ole väliä. Sitten täällä oleva kukkahattutätilauma pää tärinässä haluaa vielä enemmän kotouttaa noita muukalaisia tänne. Kustannuksista viis.

    Suomeen tulevalle muukalaiselle ei pitäisi antaa mitään sosiaaliturvaa eikä muutakaan etuja, jollei osoita kielen ja suomalaisen kulttuurin omaksumisen haluja. Lisäksi, jos muukalainen ei ole halukas tekemään mitään työtä henkensä pitimiksi niin sellainen henkilö pitää käännyttää mahdollismman pian pois. Se on kaikkien etu.

    Savannien mies osaa varmaan kaivaa ojaa tai kuokkia suota, osaamatta sanaakaan suomea. Miksi heitä ei siis laiteta töihin? Majoitus teltassa suon laidalla.

    VastaaPoista
  156. "sillä ei ketään voi pakottaakaan opettelemaan uutta kieltä"

    Täten ei mitään maata voi vaatia ottamaan noin yhteistyökyvytöntä vastaan saatikka elätiksi.

    Jos jotain saa, pitää myös itse antaa.

    VastaaPoista
  157. Hmm.... anonyymillä taitaa nyt otsasuoni pullottaa.

    Savannien miehiä ei takuulla kannata laittaa edes ilman palkkaa ojankaivuuseen. Kyllä se on kuule nykyisin koneiden hommaa. Mutta kaivinkonekurssi saattaisi olla poikaa.

    Kuusikymmenluvulla Tukholmassa eleli veljeskunta "Slussenin sissit", jotka viettivät päivänsä janoa sammutellen ja Norttia sytytellen. Monet heistä saivat viinarahansa sossusta, jotkut, omatoimisemmat putsasivat vanhoja mummoja kuninkaanlinnan takana. Ja suomea he puhuivat joka mies.

    Minuakin pelättiin Malmössä vain koska olin suomalainen. Minua se ei haitannut, päinvastoin. Annoin Moran tupen näkyä, sai olla joka paikassa rauhassa.

    Ennen Venäjän vallankumousta Pietarissa asui enemän suomalaisia kuin Turussa oli asukkaita Suuri osa kaupungin huorista oli suomalaisia, samoin kerjäläisistä. Mutta olipa vielä isompi joukko taitavia ammattimiehiä ja -naisia, jotka pitivät hyvää mainettamme yllä.

    Näin se oli aikanaan Ruotsissakin. Lehdet puhuivat "suomalaisvaarasta", mutta niin kauan kuin Volvoja syntyi hihnalta ei ruvettu ketään raijaamaan laivalle ja kotiin. Ja nythän suomalaiset ovat siellä lähes omaa väkeä.

    Nyt kaikkeen tuohon on erona se, että jos tänne tulee 10 000 muslimia niin porukassa on takuulla muutama kymmenen islamistia ja pomminheittäjää. Niiden kanssa ollaan vielä pahassa pulassa.

    Suomalaisille riitti Ruotsissa puukkohippa, mutta siinä kuoli yleensä vain muita suomalaisia. Pommit taas tappavat valikoimatta.

    Typerät lait sallivat "yhdistää" lähes 30 hengen perheitä ja kuljetus tänne tapahtuu lentoteitse valtion varoilla.

    Minusta mamu-hommaa pitäisi voida tarkastella viileän rauhallisesti edut ja haitat tarkkaan punniten, myös siirtolaisuuden historia koko ajan mielessä pitäen.

    Jotenkin minusta tuntuu siltä, että tuollaiseen julkiseen keskusteluun alkaa olla pian valmiuksia. Pahimmat höyryt on laskettu pihalle ja kun vielä vaalit on käyty, juttu jatkuu rauhassa ja rakkaudessa.

    VastaaPoista
  158. Mitä suurempina maahanmuuton tyrskyt lyövät rantaan, sitä enemmän mukana pärskähtää myös vaahtoa.

    VastaaPoista
  159. van V ulkomaalaistaustaisena on kaunainen suomalaisia kohtaan, en kylläkään tiedä miksi. Montakohan itsemurhapommia tai massateurastusta ne slussenin sissit ja nortti miehet järjesti siellä ruotsissa?

    Suomalaiset olivat omalta osaltaan ruotsalaisen kansankodin rakennusmiehiä ja takaajia, monessakin mielessä. Kuka ei tätä näe eikä ymmärrä, ei ansaitse paikkaa keskustelussa.

    Suomalinen kukkahattutätiarmada oikein mehut tirskuen puuhailee näitä perheen yhdistämisiä ja lisää savannien miehiä kaupunkikuvaamme rikastuttamaan.

    Savannien miehet pitäisi laittaa nimen omaan ojaa kaivamaan käsin lapiolla ja suota kuokalla. Heitä on sen verran paljon toimettomana.

    VastaaPoista
  160. Nukupas, Ano, nyt rauhassa yön yli. Vastahan minä pääsin kertomasta, että ne sissit tappoivat lähinnä toisiaan ja yleensä yhden kerrallaan. Eivät ne tosiaan pommeja nakelleet. Olivat sodassa jo nähneet niitä tarpeksi.

    Ulkomaalaistaustaisia me olemme täällä kaikki. Vai ketä luulet täällä asuneen 10 000 vuotta sitten? Vastaan, kun et kuitenkaan tiedä: korkeintaan pari pingviiniä.

    Kun minä pääsin kertomasta, että suomalaiset juuri ne hienot Volvot rakensivat ja Pietarissa talot, alat vouhottaa, etten ymmärrä suomalaisten olleen kelpo rakentajia.

    Maahantuloa säätelevistä tädeistä ja sedistä olen kyllä kanssasi aika lailla samaa mieltä. Niistä mehuista en nyt tiedä, mutta saisivat ne hiukka miettiä, millaista tulevaisuutta ovat meille tekemässä.

    Kaikessa ystävyydessä: jätetään tämä aihe tältä illalta. Lähden nyt ottamaan lääkkeeni, ota sinäkin omasi.

    VastaaPoista
  161. "Ulkomaalaistaustaisia me olemme täällä kaikki."

    No sinä olet ainakin. En mene muista sanomaan mitään. Voit pohtia ulkomaalaistaustaisuutesi kätköistä käsin käsitettä kanta-suomalainen ja mitä se mahtaa tarkoittaa? Miksi moinen termi on lanseerattu jos se ei merkitse mitään?

    "Vai ketä luulet täällä asuneen 10 000 vuotta sitten? "

    Oletpa sinä dramaattinen ja sinulla menee vivut aina äärimmäisyydestä toiseen. Toivon, että et seuraavaksi puhu hirmuliskojen ajasta 65 miljoonan vuoden takaa. Tuo ei ole hedelmällistä keskustelua. Tarkstellaan nyt vain, jo ihan keskustelun mielekkyyden takia, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeistä ajanjaksoa ja siitäkin mieluiten paria viimeistä vuosisataa.

    Näin lopuksi ihmettelen, että mikä oli tarkoituksesi vetäessäsi esiin slussenin sissit ja nortti miehet? Jos puhutaan heidän prosentuaalisesta osuudesta kaikista suomalaisista, jotka ruotsissa olivat kuitenkin pääsääntöisesti töissä, niin melkoiseen vähemmistöön nuo jäävät. Sen sijaan savannien miehet, joita tänne rahdataan, niin he ovat 80-90% mitään tekemättömiä, suomalaisen veronmaksajan elättejä. Vinha ero!

    VastaaPoista
  162. Suomalaiselle veronmaksajalle tulee hyvin kalliiksi koulutus. Esim. sellaiset raasut, jotka opiskelevat monia insinööritutkintoja. Ei raasu pääse kunnon töihin vaikka opiskelisi kuinka paljon. Samoin kuin ei raasu saa naistakaan vaikka seisoisi päällään.

    VastaaPoista
  163. Hesan kadut olivat vähän aikaa sitten täynnä punakoita, tanakoita ja hanakoita "kerjäläisiä", jotka sanojensa mukaan halusivat saada täältä töitä.

    Vastaanottokeskukset, hotellit ja diskot ovat täynnä hanakoita turvapaikan- ja pesänhakijoita, jotka sanojensa mukaan haluavat saada täältä töitä.

    Nyt Hesan kadut ovat täynnä lunta, joka pitäisi lapioida pois.

    Missä nämä hanankat työnperässätulijat nyt ovat, kun olisi töitä?

    VastaaPoista
  164. Kuinkakohan monta (kymmentä)tuhatta suomalaista on nauttinut sosiaaliturvasta vuosia ja vuosikymmeniä? Sillä erotuksella, että heillä ei ole ollut aikomustakaan tehdä töitä vaikka nimellisesti ovat kortistossa.

    Siihen määrään nähden turvapaikanhakijat ovat marginaalissa.

    Lumilapio käteen työtävieroksuville suomalaisille, jotka ovat tulleet yhteiskunnalle lapsuudesta saakka TODELLA kalliiksi.

    VastaaPoista
  165. Tyhmeliini ano ei taaskaan tajua. Totta kai asiallinen sosiaaliturva suomalaiselle ja koulutuksen kustantaminen suomalaiselle kuuluu suomalaisille. Mutta meidän ei kuulu maksaa mitään ei-suomalaisen watussin oleilusta ja hengailusta suomessa. Myöskään meidän ei kuulu kustantaa ei-suomalaisen kouluttautumista suomessa.

    PK-seutu hukkuu lumeen, siellä ei voi juurikaan käyttää koneita katujen puhdistukseen, joten lapio joka neekerille kouraan ja hommiin.

    VastaaPoista
  166. Joku tolkku sentään. Eiköhän se lumilapio sovi paremmin suomipojalle korvaukseksi sossulta saamistaan tukirahoista. Kaikki tukea saaneet siis nyt lumitalkoisiin vaan, pois sieltä sohvilta ja kapakeista ryyppimästä yhteiskunnan rahoja vastikkeetta. Ei kai nyt neekeriä voi lumitöihin panna, varastaa pian lumilapion.

    VastaaPoista
  167. Tuohan on täysin rasistinen kommentti.

    VastaaPoista
  168. Sua viedään taas narusta niin kuin pässiä. Totta helvetissä se on rasistinen kommentti. Ihan niin kuin edellinenkin.

    VastaaPoista
  169. Ei minua minnekään viedä.
    Totesin vain, että SINUN kommenttisi on täysin rasistinen. Hyvä, että myönsit itsekin asianlaidan.

    En minä omasta kommentistani mitään puhunut. Ei siinä ole mitään rasistista. Jos olisi, niin kai sen joku viisas olisi jo osittanut. Mutta kun ei pysty...

    VastaaPoista