3.12.2013

Joulukalenterin ensimmäinen ratsu: oikea suunta


En osaa päättää kumman kuvan valitsen kalenterini ensimmäiseksi luukuksi. Sen joka menee eteenpäin  vai sen, joka menee taaksepäin ( 1). Ehkä valitsen eteenpäin menevän, koska se on positiivinen. Kenties palaavan ratsun on maalannut vasenkätinen taiteilija tai se, jolla hallitsee vasen aivolohko.  Sen meno on hieman vaisumpaa, vähän surullista. Eihän kellokaan käy taaksepäin.

Toisaalta ovathan suunnat toisin esimerkiksi heprean kielessä. Ovatko ne siis väärin? Tekstiä kirjoitetaan oikealta vasemmalle, mikä läntisen ihmisen aivorakenteessa merkitsee ratsun palaamista lähtöpisteeseen. Ihan kuin kuva, joka kuvankäsittelyssä käännetään peilikuvakseen.  Tämänkökin takia karsastamme muukalaisia, kun he kirjoittavat niin hassusti, sijaitsevat väärinpäin? 

Suuntaisuus on kuin standardi, joka määrää monta asiaa, vähän  kuin aanelonen, joka määrää teollisuutta kuin pieni monarkki. Aanelonen on määrännyt muiden paperituotteiden muodon ja lokerikkojen ja laatikkojen koon, kirjoituspöytien koon, arkistojen  ja viime kädessä koko toimiston koon. 

Nyt siellä jo ajatellaan, että eihän aanelonen enää päde. Paperistahan päästään nyt eroon, paperituotteet ovat mennyttä aikaa. Toistaiseksi pätevät,  ihmiset eivät välttämättä ole valmiita luopumaan hipelöitävistä ja nuuskittavista paperituotteistaan. 

Jotenkin voisi jopa odottaa, että joku nousisi barrikadeille puolustamaan paperilaskua, paperireseptiä, paperikirjaa, paperitiedotetta, elävää koulutusta ja ihmisten tapaamista kasvoista kasvoihin. Nyt kun hallitus työntää vanhukset peräkamareihin kuolemaan kodinomaisissa olosuhteissa, tulee yhä enemmän muistisairaita ja huonokuntoisia ihmisiä, joille digitaidot eivät ole kasvaneet selkärankaan kiinni. Miten heidän käy? Tuleeko aika, jolloin kone pingahtelee peräkamarin nurkassa itsestään signaaleja,  kun johonkin ohjelmaan tulee muistutus tai lasku? Entä jos vanhus kiskaisee töpselin irti seinästä ja vetää itsensä kaulakiikkuun? Tuleeko paikalle robotti, joka auttaa vanhusta.  Hupaisia pieniä robottiukkoja on jo nähty vanhainkodeissa. 

Ehkä kouluihinkin voitaisiin tuotaa pieniä robotteja ohjaamaan oppilaita. Näin eritoten järkyttävän Pisa-romahduksen alla. Syyhän on opettajien, jotka eivät osaa viihdyttää oppilaita ja ovat jääneet ajastaan jälkeen digiosaamisessa. Tänäänkin Helsingin Sanomissa kaksi oppilasta kirjoittaa, että Wilma pilaa heidän elämänsä, kun opettajat kirjoittavat sinne negatiivisia kommentteja. Pitäisi kirjoittaa positiivisia, kitettävät nämä isänmaan toivot. Helsingin kouluviraston rouvat ovat varmaan samaa mieltä.

Lopuksi tässä joulunodotuksessa vielä sananen suunnista ja niiden ihmeellisestä vaikutuksesta ympäröivään todellisuuteen. Muutama vuosi sitten blogeissa esitettiin ahkerasti pyörivän tytön kuvaa. Jos tyttö pyöri myötäpäivään, ihminen käytti oikeaa aivopuoliskoaan ja testin mukaan oli luova ja taiteellinen, jos tyttö pyöri vastapäivään, ihminen käytti vasenta aivopuoliskoaan ja oli looginen, järkeen pohjaava. Muistan, että aiemmin tyttö  pyöri  vastapäivään ja vaihtoi välillä myötäpäivään. Nyt tyttö näyttää pyörivän enimmäkseen myötäpäivään, mutta vaihtaa sitten jalkaa ja alkaa pyöriä vastapäivään. Keskittymällä saan tytön vaihtamaan suuntaa. Ehkä tämä suuntaisuus ei lopulta merkitse muuta kuin että, aivot ovat sopeutuvaista sorttia.


(1) MUOKKAUS 10.12. Poistin toisen hevosen kuvan saadakseni kuvasarjan yhtenäiseksi ja nousevaksi.

28 kommenttia:

  1. Joulukalenteriin tulisi valita kuva, jossa hevoskärry kiipeää ylös melko jyrkkää mäkeä. Lasku kohti leppeitä laaksoja alkaa heti vuoden vaihduttua ja uusi vuori tulee vastaan syyskuussa.

    Lyhyt on matka kadotukseen. Ennen oppilaamme ja opettajamme olivat huipulla, maailmalta tuli ryhmiä ällikkäkouluihimme tutustumaan. Nykyään käyttävät kielteisenä esimerkkinä, kun jotain vastustetaan, sanotaan: "Tuohan on kuin Suomesta!" Tasapaino saavutettu: koululaitos surkea, opettajat huonoja ja kakarat suorastaan megalomaanisen tyhmiä. Ei minun nuoruudessani tuollaista ollut: koululaitos oli upea, opettajat hyviä, vain me oppilaat olimme silloinkin tyhmiä.

    Minä jäin pohtimaan, mitä tuo pyörivä tyttö ajattelee minusta, kun tuolla tapaa kekkuloi.

    VastaaPoista
  2. Näin voisi olla, mutta yhtään ylämäkikuvaa ei nyt ole, on vain näitä tasamaahevosia. Panen näitä hevoisia joulukalenteriin, jota julkaisen satunnaisesti mutta säännöllisesti niin kauan kun löydän piirrettyjä hevosia. Ensimmäiseen juttuun yksi hevonen, seuraavassa onkin jo kaksi. ja aihe tulee kuvasta.

    Tässä kuvassa minua jäi kiinnostamaan se, miksi hevonen tai ihminenkin piirretään useimmiten kulkemaan vasemmalta oikealle, ikään kuin se olisi luonnollinen suunta. Oikealta vasemmalle tapahtuvan menemisen mieltää paluuksi, kun oikeasti ihminen voi olla vasta menossa vaikkapa iltakaljalle.

    Tässä Pisa-romahduksessa toivoisi nyt käytettävän järkeä keskustelussa - vasen aivolohko käyttöön. Pahoin pelkään, että taas todetaan se, että syynä on oppilaiden viihtymättömyys ja opettajien jälkeenjääneisyys.

    VastaaPoista
  3. Minun mimmini pyörii aina vain myötäpäivään, vaikka miten sitä tuijotan. Muistan tämän jo vuosien takaa: tihrustin sitä kerran herkeämättä vartin, eikä suunta muuttunut.

    Minua ihmetyttää tämä siksi, että vaikka olenkin luovalla alalla, niin pohjimmiltani olen hyvin looginen. (Ehkä liiankin, sillä kun maailmaa ajattelee loogisuuden tappiin saakka, tiedeuskon ja materialismin voi heittää romukoppaan.)

    Vielä vahvemmin muuten tuo vasemmalta oikealle ajattelu koskee kaavioita ja diagrammeja. Ajatelkaapa sellainen käyrä, vaikka valtion tuloista tai maan väestöstä, jossa vuosiluvut suurenisivatkin oikealta vasemmalle. Ihan huimaa.

    VastaaPoista
  4. Aikä jännittävä juttu, että minulla tyttö vaihtaa säännöllisesti suuntaa, ja varaa vaihtuvasti vasemmalle jalalle ja sitten yhtäkkiä oikealle. Mutta siis nyt aina ensin myötäpäivään kun muutama vuosi sitten oli aina ensin ja pääsääntöisesti vastapäivään.

    Minusta sinun tapasi viestiä, Tapsa, on hyvin looginen, mutta samalla selkeästi uutta luova, joskin rutiinejakin olen sinulla havaitsevinani.

    Minusta oikealta vasemmalle eteneminen on psykologisissa tehtävänannoissa tulkittu huonoksi asiaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rutiineja totta kai, sillä niissä sielu lepää.

      Poista
    2. Sielu lepää ja mieli voi kulkea toisaalla, henki vaeltaa. Rutiinit ovat hyödyllisiä suvantopaikkoja eikä niitä tarvitse kai nähdä huonona asiana.

      Poista
  5. Hyviä uutisia kaikille kouluihmisille! Olemme sittenkin Pisassa Euroopan paras maa ja kokonaisisijoitus seitsemäs. Ylellä olivat sen yhteisillä varoilla laskeneet. Sitä ei vielä tiedetä, oliko laskuvirheitä. Ruotsalaiset sitä vastoin ovat edelleen ääliöitä.

    Peruuttakaa muutokset koulutusjärjestelmässä!

    VastaaPoista
  6. Tämä on totta. Vikaa on mediaviestinnässäkin, kun ei nähdä kokonaistilannetta. Oikeastihan olemme edelleen koulutuksen huippumaita ja meillä on edelleen korkeasti koulutettu ja osaava opettajakunta verrattuna vaikkapa noitten voittajamaitten opettajakuntiin.

    Vika ei myöskään ole opettajien teknisen osaamisen tai digiosaamisen takapajuisuudessa, vaan siinä, että Suomen kouluissa oppilaita ei opeteta tekemään työtä ja kunnioittamaan osaajia saati osaamista, vaan heitä opetetaan paremminkin viihtymään, hyötymään ja selviämään mahdollisimman vähällä vastuksella. Numerot ovat kauttaaltaan naurettavan hyviä, vaikka osaaminen on huonoa. Samoin on Ruotsissa ja vielä enemmän, joten ei ihme, että vapaan (holtittoman) kasvatuksen maat romahtivat.

    Opettajien aika on mennyt lähinnä työrauhan palauttamiseen ja lapsista huolehtimiseen, ja on ylipäänsä ihme, että tulokset ovat näinkin hyviä näissä rauhattomissa ja sekavissa kouluoloissa.

    Toivottavasti nyt pysähdytään tosissaan suuntamaan huomio siihen, että on muutettava lasten työtapoja, on ohjattava heitä kunnioittamaan asioita, osaamista ja osaajia, työntekoa, hitaita prosesseja. Lapsen tulisi kouluun mennessä olla oivaltanut, että hän ei ole maailman napa ja että hänen tulee osata toimia ohjatusti, noudattaa ohjeita ja käskyjä, koska toimitaan yhteisössä kaikkien hyväksi. Tämän voi oppia vain kotona. Tästä vasta oppiminen voi alkaa. Toivottavasti joku sanoo tämän ääneen, ettei se mene taas siihen, että opettajien digitaidoissa se vika on. Ja siinä, että koulu ei ole viihtyisä eikä kiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS Tämänvuotisessa voittajamaassa oli mielenkiintoinen rinnakkaistulos: oppilaat eivät kyselyn mukaan viihtyneet koulussa, vaikka olivat ykkösiä eli maailman parhaita.

      Näinhän Suomessakin oli silloin kun pärjättiin: osattiin, muttei viihdytty koulussa. Tarvitseeko koulussa viiihtyä? Tarvitseeko työpaikalla hirveästi viihtyä? Miksi ylipäänsä puhutaan työpaikalla viihtymisestä? Minusta kivuus tunnilla ei edes auta oppimista vaan viihtymistä. Eikö oppiminen sinänsä olekaan palkitsevaa? Sitä paitsi kivuus ei ole kuitenkaan sellaista, että kaikilla on aina yhtaikaa viihtyisää tai kivaa.

      PS En tarkoita, että pitää olla ankeaa tai kurjaa. Kannatan sitä, ettei viihtyminen ole minkäänlainen funktio kouluissa. Kannatan myös huumorin viljelyä opetuksessa, niin ei tarvitse miettiä viihtymisiä. Ihminen oppii paremmin persusta kovalla tuolilla kuin laiskanlinnassa. Kyllä siinä sopii nauraakin.

      Poista
    2. Uutisten mukaan ainakin ruotsalaisilla teinipojilla on haastavampiakin harrastuksia kuin opiskelu.

      Poista
    3. Viitannet teinipoikien suorittamaan joukkoraiskaukseen. Säälittävää, todella raukkamaista ja rikollista. Toivottavasti kukaan ei ymmärrä näitä tekijöitä.

      Näiltä pojilta on koulu mennyt ohi. Samoin kotikasvatus.

      Ai niin. Onnettomat olosuhteet. Voi reppanoita, kun maailma kohtelee julmasti.

      Poista
    4. Suomalaiset opiskelijat sentään tyytyvät vain joukkotappelemaan.

      Poista
    5. PS. Meillä on täysi syy olettaa, että Ruotsin joukkoraiskaajat ovat ruotsalaisia ja Oulun joukkotappelijat suomalaisia, koska mediamme nimenomaan niin antaa ymmärtää.

      Vai voisiko kyseessä olla median meille pyytämättä tarjoama suvaitsevaisuuskasvatus?

      Poista
    6. Aiheesta oli lisää aamuisessa lehdessä, ja lisäksi toteamus, että ilmiö esiintyy varmasti myös meillä jossakin muodossa.

      Kyseessä on tapahtuma, jossa humalainen nuori, useimmiten kai tyttö, painostetaan harrastamaan seksiä, ja kaverit kuvaavat sitten tapahtuman ja kiristävät kuvan julkaisulla tai julkaisevat kuvia.

      Eikö ole kummallista? Ensin nuorille opetetaan, että seksi on vapaa iloinen asia, ja sitten se onkin kuitenkin hävettävä? Mikä tässä meni pieleen?

      Poista
    7. Jos Tapsa tarkoittaa, että Ruotsin himoraiskaajat pruukaavat olla suomalaisia, epäilen suuresti. Se yksi Silvasti oli poikkeus, eikä suomalaisuudestaankaan ole muuta näyttöä kuin siltä kuulostava sukunimi.

      Poista
    8. Vaan jos tässä tarkoitetaan yleisellä tasolla, että nuoret himoraiskaajat ovat maahanmuuttajia, niin voi olla, vaan en tiedä. Esimerkiksi Intiassahan harrastetaan naisten joukkohimoraiskausta. Suomessa taas kun nuorilla ei ole häpyä, he naiskentelevat tuosta vaan ja kaverit kuvaavat. Tempauksessa on mukana kaveriporukkaa, kun enää ei tarvitse mennä oven taakse sekstailemaan, nuoriso on ihanan vapautunutta ja avointa. Sitten otetaan niitä kuvia ja kiristetään tilaisuuden tullen, jos tyyppi heittäytyy hankalaksi. Pitäähän nuoren pärjätä.

      Poista
    9. Kahlailin internetin ruotsalaisia sivustoja, sieltä löysin erään raiskaajakeskustelun. Sellainen alan harrastajien aatteellinen näkyy olevan. Kommenteissa käytettiin aika kovaa kieltä. Suurin piirtein näin: Silvasti taitaa olla mustalainen tai tataari! - Eikö viittaisi suomalaiseen? - Niinhän mä just sanoin.

      Sellaisia ne ovat.

      http://www.exponerat.info/mangkriminell-15-aring-valdtog-12-aring-och-salde-henne-till-kompisar/

      Poista
    10. Rikun linkki on näköjään jo ehditty sensuroida, kun ei avaudu.

      Mutta vakavasti puhuen: jos on todella niin, että tänä vuonna Tukholmassa varhaisteini-ikäiset muslimipojat ovat tehneet jo 1600 ilmoitettua joukkoraiskausta, niin asia on minun mielestäni yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että edellytän medioilta, joita tilaan maksua vastaan, ilmiön asiallista käsittelyä.

      Asiallinen käsittely voisi alkaa vaikka siitä, että laatumedia ampuisi alas nettitiedon/huhun musliminuorista tekijöinä, jos se kerran ei ole totta.

      Jos se taas onkin totta ja laatumediamme reagoi siihen lakaisemalla asian maton alle, niin olen todella pettynyt.

      PS. Oulun joukkotappelijatkaan eivät muuten tainneet olla suomalaisia. Rikulla on tietenkin tästäkin asiasta parempi tieto?

      Poista
    11. Hetkinen, 1 600 joukkoraiskausta Tukholmassa?

      Jos näin on, ihmettelen kyllä, etten ole kuullut siitä mitään. Minusta asia on yhteiskunnallisesti merkittävä.

      Poista
    12. HS 4.12.2013:

      "Tänä vuonna pelkästään Tukholmassa on raportoitu lähes 1600 tapausta, joihin on liittynyt alaikäisiin kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa."

      "Luvut ilmoitetuista raiskauksista ovat Ruotsissa Euroopan korkeinta tasoa."

      Koska tieto oli vihapuheettomassa Hesarissa ja samassa yhteydessä, jossa maltillinen Ruotsin poliisi varoitti ihmisiä joukkoraiskauksista, oletin että samasta asiasta puhutaan.

      Voihan olla, ettei kaikkia noita tuhattakuuttasataa ole tehty joukolla. Tästä odotan laatumediamme meille kertovan ja analysoivan ilmiön taustat ja syyt.

      Poista
    13. Ruotsihan on Euroopan vapain ja sallivin maa. Mitäs tuota ihmettelemään. Suomi on toiseksi vapain ja sallivin. Meillä Jolli-Setä Banaani voi kävellä vapaana miehenä ja ilkkua uhriaan seuraamuksitta. Raiskauskaan ei oikein ole rikos, usein tuomio on ehdollista tai yhdyskuntapalvelua pari kuukautta. Rikoksentekijällä on usein paremmat oikeudet kuin uhrilla tai hänen omaisillaan. Tämä on pohjoismaista vapautta ja demokratiaa.

      Poista
    14. No, on tämä Suomi kuitenkin aika hyvä maa, jos vertaa maailman mittakaavassa.

      Lievissä tuomioissakin on takana ihan hyvä ajatus - oletetaan että ihminen tekee rikoksia surkeiden olosuhteiden ja vääristyneiden mielentilojen takia, eikä haluta sysätä onnetonta enää suurempaan kurimukseen, vaan annetaan uusi mahdollisuus.

      Lievi-ilmiö on sitten se, että siinä pääsevät ketkutkin sitten kuin koira veräjästä.

      Poista
  7. Hieman hysteerisiltä tuntuvat kannanotot viimeisimmistä pisan tuloksista. Eivät raukat vieläkään ole huomanneet, ettei se mitenkään huonosti mennyt. Iineksen kannalla ovat lukemissani lausunnoissa olleet melkein kaikki, oppilaiden ahkerointia melkein kaikki ovat pitäneet keskeisenä. Jopa Urpilainen sanoi, että oppilaiden on opiskelussaan koettava epämukavuusalue.

    Opetusministeri Krista Kiurun lausunnot erottuivat joukosta kuin huutomerkki; hän vaati oppilaille juuri tuota viihtymistä koulusta. Minulla näissä menee luottamus koko opetusalan hallintoon. Tässähän on jumalauta kyse peruskoulun palikka-asioista eikä mistään vaativasta.

    Kysymys herää: minkälainen ministeri?


    VastaaPoista
  8. Kyllä, ihmisillä on maalaisjärkeä. Valtaosa tajuaa, että Suomen kodeissa vikaa on asenteissa ja kouluissa vikaa on työkulttuurissa eikä opettajien olemattomissa digitaidoissa tai kovissa penkeissä. Tarvitaan hitaita prosesseja, työntekoa ja epämukavuusalueella käyntiä. Niin on kaikessa työnteossa, ja oppiminen on lasten työtä. Niin on myös Shangaissa, jossa HS:ien mukaan tulokset ovat puhtaasti raatamisen tulosta. Oppilaat tekevät iltaisin tunnollisesti läksyjään ja kohtelevat opettajiaan iloisen kunnioittavasti ja kohteliaasti.

    Meillä oppilaiden väärien työtapojen lisäksi vikaa on kouluvirastossa, joka on etääntynyt kauas koulujen arjesta. Propellit pyörien annetaan ohjeita siitä, miten päähuomio tule olla lasten viihtyvyydessä ja hellässä kohtelussa, hyviä käytöstapoja ei saa opettaa, vaan oppilaiden kulloisiinkin tapoihin tulee sopeutua ja muokata sen pohjalta yhä uusia mukavuuksia, jotka hellivät lasta. Oppilailta ei saa poistaa edes asetta laukusta, eikä häneen saa kajota, vaikka heän olisi kuristamassa toveriaan. Jos oppilas potkaisee opettajalta vatsan halki, lasta pitää ymmärtää ja opettaja teki väärin ja joutaa ehkä erotetuksi. (Tämän vatsakalvon halkaisu on tositapaus, vaikkei sitä mediaan annettu - koulu hyssytti tapauksen. Tapauksia on muitakin.) Ylipäänsä opettaja tekee aina väärin, jos joudutaan selkkaukseen. Opettajan ensisijainen tehtävä on ymmärtä, että hänessä itsessään on vikaa, jos lapsi ei käyttäydy hyvin. Hän ei osaa keinoja, joita kouluviranomainen luettelee: antakaa positiivisia oppimiselämyksiä.

    Kun siinä se vika onkin. Niitä on annettu liikaa, ja tässä on tulos: ongelmaluokat, laiskat oppilaat ja laskeneet oppimistulokset erikoisesti Ruotsissa ja Suomessa, maissa joissa nuorilta ei edellytetä hyvää käytöstä.

    VastaaPoista
  9. PS Ministeristä piti vielä mainita: kammottava lausunto tuo kaiken korjaaminen "antamalla positiivisia oppimiselämyksiä". Kun siis niitä on annettu jo vuosikymmenet ja vika on juuri siinä. Urpilaiselle pointsit osaamisesta tällä alueella. Krista Kiuru ei osaa työtään, kannatan erottamista.

    VastaaPoista
  10. Kannattaa huomata, että Augustin tarina pari juttua alempana jatkuu hurjissa merkeissä!

    August on kohdannut pohjoismaisia mestariskirjailijoita, eläviä ja kuolleita ja viimeksi häntä on viety hurjien käänteiden jälkeen Murmanskin muukalaislegioonaan mieskirjoittajien voimin. Pari naukuvaa blondiakin kummittelee joissain ja Ednalla on tuliset paikat, kun hän viime jaksossa tupsahti yllättävästi Augustin ovelle vääntämään ovikellot sijoiltaan ja antamaan kyytiä plondeille ja muurmanneille.

    Tarina kaipaakin ehdottomasti naisten käden hellää kosketusta, pois muurmannien taisteluhaudoista, jonne miehillä väenväkisin on alituinen ja polttava änkyy. Iineksenä koetin tuoda vähän sosiaalista ja kaiken ymmärtävää vanhusnäkökulmaa tarinaan, mutta en sitten oikein Ednastakaan tiedä, kun silläkin on hiiriä housuissaan.

    Käykääpä kääntämässä tarina raiteiltaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihailinkin jo itsekseni Iineksen mestarillista juonenkäännettä – ja ajattelin jopa, että jos kyseessä olisi oikea kirja, tämä olisi sille hieno lopetus.

      Mutta katsotaan uskaltaako kukaan blogin nurkissa kainosti kuikuileva neitsykäinen tarttua haasteeseen.

      Poista
    2. Siis tarkoitukseni ei ollut lopettaa seikailua eikä muurmanneiluakaan, kunhan vaan vähän kaivoin poteroa. Saa toki ja mieluusti kuka tahansa mieskin jatkaa. Naiset eivät ehkä nyt enää huomaa tarinaa tai eivät vaan rohkene tarttua siihen.

      Poista