27.8.2008

Syyspäiväkirja 1. sivu

Nämä syyspäiväkirjan lehdet jatkavat kesäpäiväkirjan linjaa, eli havainnoin näillä sivuilla itseäni omassa miljöössäni. Joku voisi nimittää tällaisia kirjoituksia haircutiksi, ja se sopii hyvin siihen, mitä tahdon kuvata näillä lehdillä.

Voisi ehkä myös sanoa, että nämä sivut ovat suvantoja blogini välillä kiihkeässäkin keskusteluvirrassa. On silti mieluisaa, jos nämäkin herättäisivät ajatuksia teissä, hyvät lukijat, mutta ymmärrän hyvin, että tällainen hiljainen havainnointi ei aina herätä intohimoja, eikä aina edes lukuhalujakaan. Mutta - näillä lehdillä päästään talveen.

Muistan kun keksin tuon ilmaisun: näillä lehdillä. Se tuli runosta, jonka kirjoitin syksyllä äidin kuoltua keväällä joitain vuosia sitten. Katsoin puitten vihreyttä, ja mietin, että näillä lehdillä äiti vielä eli, nämä lehdet hän vielä näki, ja kun nämä lehdet irtoavat, tulee uudet lehdet, jotka eivät ole äitiä nähneet, joita hän ei ole katsonut. Side katkeaa. Yksi ei ole mitään luonnon kiertokulussa ja kuitenkin yksi on kaikki.

Tänään tein neljän kilometrin sauvakävelylenkin pururadalla. Lenkki sujui hienosti, vaikken ole kesällä sauvakävellyt ollenkaan, koska mökillä saa liikuntaa päivittäisistä töistä. Tunsin, että olin voimissani, kuljin nopeasti ja kun alkumatkan jyrkkien ylämäkien aikaansaama hengästyminen tasaantui, hengitin loppumatkan tasaiseen rytmiin, jopa hengästymättä pienissä loppumäissä. Ajattelin, että voisin kiertää vielä toisenkin lenkin yhtä kovalla vauhdilla.

Tytär kertoi mesessä, että perjantaina on jo ensimmäinen tentti, didaktiikan perusteiden kirjatentti - hän suorittaa opettajan pedagogisia opintoja. Joka päivä on luentoja ja viikonloppu menee töissä. Ansaita saa vain 600 euroa menettämättä opintotukea. Opintolainaa on siis pakko nostaa! Helsingissä ei kai kukaan pysty elämään 1 000 eurolla kuukaudessa - 400 euroa opintotukea ja 600 euroa töistä? Miten kummassa opiskelijat pärjäävät nykyään, muka 1 000 eurolla kuukaudessa? Tienaavatkohan opiskelijat pimeästi? Minun on pakko tukea häntä taloudellisesti niin paljon kuin pystyn, jotta hän saisi opinnot vuodessa valmiiksi.

(Valokuva Iines)

21 kommenttia:

  1. En ole tietenkään pääkaupunkiseudulla opiskelemassa, mutta kyllä minä pärjään juuri ja juuri 550-600 eurolla kuussa - 400 euroa opintotukea ja 150 euroa omaa rahaa kuussa. Eihän sillä saa juuri mitään, ja joutuu syömään nuudeleita jos illalla on yliopistolla syödyn hyvän ja monipuolisen aterian lisäksi nälkä, mutta kyllä siten pystyy elämään.

    Mutta kyllä opintotuki on silti liian pieni. Ensinnäkin aumistuki saisi olla huomattavasti isompi. Ei melkein kukaan saa vuokrattua enää asuntoa 200 eurolla kuussa, niinkuin ennen. Minunkin osuuteni kaksiosta on 250 euroa, mitä itse pidän melko edullisena, eikä asumistuki kata edes sitä.

    VastaaPoista
  2. Ohoh, olen kyllä hämmästynyt, jos olet tullut toimeen 550 eurolla kuussa! Eikös vuokrakin ole tuosta nykyään aivan yleisesti vähintään 300 - 400 euroa/kk?

    Olen saanut sen käsityksen, että harva opiskelija suostuu tinkimään elintasostaan verrattuna omiin opiskeluaikoihini, jolloin ei kellään ollut esim. omaa televisiota tai puhelintakaan. Radio oli ainoa tekninen vempain minunkin asunnossa, ja kirjoituskone Facit Privat, hinta 200 markkaa, mikä oli tuhottomasti. :)

    VastaaPoista
  3. "näillä lehdillä"

    Voi, alan katsella lehtiä entistä tarkemmin..

    Tosi hyvä ilmaus, sitä voi muuttaa, laajentaa, vaikka mitä!

    VastaaPoista
  4. Kiitos anonyymi,

    tuo ilmaus "näillä lehdillä" on jäänyt omaankin mieleeni ja kulkenut näihin päiviin asti.

    Muistaakseni suunnittelin sitä joskus bloginikin nimeksi, ja on mahdollista, että se on seuraavan blogini nimi - jos sellainen tulee.

    VastaaPoista
  5. En malta olla lisäämättä tähän ilmausta, josta haluaisin kuulla jonkun mielipiteen, onko se hyvä vai huono vai mitä. Nimittäin erään marraskuun ankeutta kuvaavan runoni loppusäe kuuluu:

    maa lumen tulla.

    Tätä olen miettinyt myös romaanin nimeksi. :)

    Siis höpöjä ajatuksia, mutta sanoilla on kiva leikkiä. Mitä ajatuksia tuo säe siis herättää, vai herättääkö mitään?

    VastaaPoista
  6. Siis mikä ihmeen hinku ja vinku (toinen on kotiporsaan ja toinen piikkiporsaan poikanen, kuten muistamme 60-luvun teevee-ohjelmista) on työntää tekstin sekaan noita kaaria ja kaksois- ja puolipisteitä - hymiöitä? Kyllä kai nyt samoja hieromaglyyfejä luemme kuin menneinäkin vuosisatoina ja ymmärrämme ironian ja huumorin ja satiirin ja niin edelleen ihan normaaleista kirjaimista. Perkele, kun niskatukka nousee pystyyn - on se tietysti hyvä, kun joku nousee tällä iällä - aina kun näihin törmää.

    VastaaPoista
  7. Hinku ja Vinku. Kotiporsaan poikanen nautti taitolennosta. Eikös se noin mennyt?

    Mistäs tämä tupsahdus nyt siis tuli?

    Sinänsä asiaa, ja olen samaa mieltä, vaikka itsekin sorrun satunnaiseen hymiön käyttöön.

    Olen huomannut, että minua pidetään hirmuisena vakavikkona ja totisena täällä Blogistaniassa, ja se tympii minua, joka olen melkoinen humoristi puheessani, mm. jopa koulussa opetustyössä ollessani. En ymmärrä, miksi sama ei toimi kirjoituksessani!

    Kyllä se hymiö on minulla merkki siitä, että älä ota tätä vakavasti. Sanotaanko niin, että olen alistunut sen käyttöön, koska kaikki lukijat eivät ymmärrä kuitenkaan. Minua luetaan kirjaimellisesti kuin jumalansanaa enkä tahdo sitä. Olen kyllästynyt siihen, että jos kirjoitan kevyesti, sekin otetaan kirjaimellisesti.

    Silti, hymiöt ovat minullakin satunnaisia, eivät toivottavasti kovin yleisiä. Ja aivan totta - koetan päästä niistä nyt lopullisesti.

    VastaaPoista
  8. Hymiöistä töltätään aasinsiltaa pitkin lyhenteisiin, joista
    Alexis Stenvall, Kivenä tunnettu, lausuu runoteoksensa "Kanervala" alkupuheessa seuraavaa:

    "Lukija on näissä runoelmissa kohtaava useita päätelyhennyksiä, joita
    tähän asti kirjakielessä osittain ei liene ollenkaan--senlaiset
    lyhennykset ovat tässä toki hyvin harvat--osittain on säästäväisesti
    käytetty, ja silloin aina lyhennysmerkillä, mutta tässä ilman, ja joita
    hän sentähden aluksi ehkä oudoksunee. Vaan kun puhekieli, ainakin
    Etelä-Suomessa, näitä lyhennyksiä käyttää ja koska niiden käyttämisellä
    voidaan kielellemme lisätä lyhykäisiä ja varsinkin yksitavuisia sanoja,
    joita se tarvitsee, voidaksensa keveämmästi liikkua vaihtelevaisissa,
    uudemmissa runomitan laaduissa, uskaltaa tekijä pitää mainituita
    lyhennyksiä luvallisina. Sallittakoon se olla hänellä vakuutuksena, että
    suomenkieli on vastedes siinä suunnassa muodostuva. Myös hiljaan on
    Herra Kanslianeuvos E. Lönnrot tunnustanut noita lyhennettyitäkin
    säännöllisiksi. Hän lausuu (Katso »Vanhoja ja Uusia Virsiä Suomalaisen
    Virsikirjan korjaamista varten». Siv. 158): »Kirjoittaisin ennemmin:
    uskos, uskoi, uskom, uskokam j.n.e. kuin uskoss', uskoll' uskomm',
    uskokaamm'. Miksi suomenki kielen sanoilla ei saisi paikoin olla kaksi
    päätettä, toinen lyhempi toinen pidempi?» Niin hän, ja sitä tapaa on hän
    myös käytellyt virsissänsä, vaikka toki harvemmin kuin tekijä tässä
    kirjassa."

    VastaaPoista
  9. »Kirjoittaisin ennemmin:
    uskos, uskoi, uskom, uskokam j.n.e. kuin uskoss', uskoll' uskomm',
    uskokaamm'. Miksi suomenki kielen sanoilla ei saisi paikoin olla kaksi
    päätettä, toinen lyhempi toinen pidempi?»


    En ole nyt varma, mitä tahdot tällä Kanervalan koko esipuheella sanoa. Hauska poiminta sinänsä ja todiste siitä, että kielen taipuisuus on nähty kaikkina aikoina.

    Huomioni kiinnitti ehkä vain tuo mukaan tullut ilmeisesti Lönnrotin kirjoituksen jäljentämisvirhe muodossa "uskoi". Kyseessähän täytyy olla muoto "uskol", koska se sopii tuohon jäljessä seuraavaan litanian "uskoll"-muodon lyhyemmäksi ehdotukseksi. - Pikku juttu sinänsä.

    VastaaPoista
  10. Tuli vain mieleen noista hymiöistä. Eräänlaisia lyhenteitähän nekin ovat. On helpompaa näpytellä :) kuin: -Tämä oli omasta mielestäni perin hauskasti kirjoitettu; toki myös Teistä, Armollinen Lukijani.

    VastaaPoista
  11. Ok, Kariav, lyhenteissä on muuten yksi ryhmä, josta olen täysin ulkona, nimittäin ilmeisesti IRC-maailmasta tulleet irlit ja imhot ja lolit ja muut teinixiset ilmaisut, joita käytetään lauseissa taivuttamatta lyhennettä. Hän on kiva IRL.

    *

    Niin - piti korjata vielä tuo päreessä mainitsemani tyttären opintotuki. Se onkin 268 euroa/kk eikä 400 e/kk, kuten mainitsin.

    VastaaPoista
  12. Iines on vanginnut laulun kameraansa. Tietenkin huomaamattaan.

    ”kun puhelinlangoilla vasten taivasta
    mustina täplinä istui parvi muuttolintujen

    pois lähdössä syksyn tullen, niin kuin minäkin
    vielä täällä vaikka mieli lentää, jo jossain

    kaukana

    sinä kesäiltana kun istuttiin ja katseltiin
    kun taivaanrannanmaalari viime vedoillaan

    sai auringon sammumaan, sinä sytytit kynttilän,
    hän tähdet, ja mä muistan miten tuulen tuoksussa
    syys teki tuloaan…..”

    VastaaPoista
  13. Catulux, runoa minä juuri kaipasinkin tähän blogini sanavirtaan. Kiitos.

    Tässä vastalahja, lisää unohtumatonta syystunnelmaa:

    http://www.youtube.com/watch?v=XZUZBWo4Dnc

    VastaaPoista
  14. ..nuo sanat ovat jotenkin tuttuja. Jonnekin lähetin ne - mutta siitä on jo aikaa. Kiva, että elävät.

    VastaaPoista
  15. Sinnehän sinun kaikki luovuus meni kuules garry

    VastaaPoista
  16. Vaalea valloittaja; Katri Helena
    ja hänen Puhelinlangat laulaa tulee minulle mieleen tästä kuvasta.

    VastaaPoista
  17. HG, Höstvisanin sanoitus on Tove Janssonin ja sävellys Erna Tauron.

    Ei siis ihme, että laulusta on tullut klassikko - kahden mestarin työtä. Pidin tästä ensi kuulemalta ylitse muiden laulelmien. Aivan nappisuoritusta en ole kyllä kuullut suomen kielellä, eikä tuota Bo Anderssonin tulkintaa ole pystynyt ylittämään kuin hän itse eri esityksissään.

    VastaaPoista
  18. Tuo tukijuttu on sikäli hämäävästi ilmastu, että se lasketaan koko vuoden ajalta. Toisin sanoen, sitä voi ihan rauhassa ansaita yhdessä kuussa vaikka 4000 euroa, jos muina kuukausina ansaitsee vähemmän. 660e kuukaudessa pätee vain silloin, jos tukikuukausia on yhdeksän ja oletetaan, että ihminen ansaitsee kesällä 2000e/kk eli yhteensä 6000e kolmelta kuukaudelta. Jos nostaa tukea 9 kuukautta, vuosituloraja on 11850e, mikä tekee 12 jaettuna päälle 1300 - eli joka kuukausi saisi ansaita 1300e. Se tietysti tarkoittaisi, että tukikuukausina rahaa olisi käytössä 400e + 1300e eli 1700, mutta tuettomina kuukausina pitäisi tyytyä 1300 euroon.

    Vuokra vaihtelee Helsingissäkin aika paljon. Pari vuotta sitten maksoin vuokraa 200e pienestä huoneesta 7km keskustasta. Kauempana sijaitsevat saattaisivat vieläkin maksaa sen 200e. Tällä hetkellä maksan 315e, kun muutin suurempaan ja lähemmäs keskustaa.

    Kun laskee, että vuokra vie 315, ruoka 300 (siihen saisi kulumaan oikeasti vähemmänkin, mutta sitä tulee herkuteltua, kun rahaa on), puhelin ehkä 20, sekalaisiin menoihin voidaan vaikka laittaa 100, niin yhteensä kuussa menee 735e. Pyöristetään vaikka 750e, näyttää nätimmältä.

    Eli jos saisi sen 1000e, siitähän jäisi vielä säästöön!

    Tietysti tilanne vaihtelee hiukan kuukausittain, joskus pitää ostaa kalliita koulukirjoja tai maksella jotain muita yllättäviä menoeriä, mutta niistä selviää säästämällä hyviltä kuukausilta jäävät ylimääräiset.

    Minä suostuisin kyllä tinkimään elintasostani esimerkiksi elektroniikan osalta ja niin teinkin siellä 200e vuokrakämpässä, kun elin vain opintotuella. Pelkästään opintotuella eläminen on kyllä nihkeää, se oli silloin 400e. Nyt se on 470e, kun asumislisää ja opintorahaa on kumpaakin nostettu.

    Nykyään ei tarvitse tinkiä, koska käyn kesä- ja osa-aikatöissä. Jo pelkästään kesätöistä saaduilla rahoilla voi hankkia kaikennäköistä kivaa, kuten esim. Applen kannettavan ja littanan television. Tietysti toisinaan olen joutunut maksamaan tukea takaisinkin, koska olen rontti tienannut liikaa...

    No, tämän sekan sepustuksen jälkeen: 1000 eurolla elää minusta ihan hyvin Helsingissä opiskelijana. Jos ei kykene sillä rahalla elämään, vikaa on minusta opiskelijassa eikä tuloissa. Tällöin kyse on nimenomaan siitä, ettei suostuta tinkimään esimerkiksi asumalla opiskelijakämpässä jne.

    Eleanille viimeinen kommentti: asumistuki on 80% vuokrasta eikä huomioon oteta 252e ylittävää osuutta - eli laskennallisesti se kattaa vuokrasi. Tieysti sinulle jää itsellesikin maksettavaa, mutta minä en itse oikeastaan näe mitään erityistä vikaa siinä, että opiskelijoiden kämppiä ei makseta ihan kokonaan. 80% on ihan ok, joskin katto voitaisiin nostaa 300 euroon, jolloin maksimi olisi 240. Opintorahaa taas voisi korottaa niin, että sitä saisi esim. 500e kuussa. Tällöin saisi yhteensä 740e, mikä on minusta jo aika hyvin ja meikä elelisi pelkästään sillä oikein tyytyväisenä.

    VastaaPoista
  19. Arawn, kiitos perusteellisesta tietopaketistasi. En minä näin seikkaperäistä selvitystä tyttäreltäni saanut. Mahtaako edes tietää kaikkia näitä? Taidanpa osoittaa tämän kommenttisi hänelle. Kiitos siis!

    VastaaPoista