15.11.2010

Tuhat tilannetta

Verso-projekti on jo kymmenisen vuotta pelastanut Suomen kouluja. Verso on lyhennesana ja sillä tarkoitetaan vertaissovittelua, jossa vanhemmat oppilaat sovittelevat riitoihin osallistuneiden lasten kanssa rikos- ja riitatilanteita. Vakavimmat tapaukset menevät tietenkin poliisin tietoon ja hoitoon.

Jos alla olevat lasten henkeen kohdistuneet rikokset - poliisin termi - ovat kuvatunkaltaista määrä- ja tapausluokkaa, voi ehkä hiljaisesti kysyä, mikä on lasten harjoittaman väkivallan oikea määrä, kun osa tapauksista jää kuitenkin edelleen opettajilta huomaamatta.


Helsingin poliisin tietopalvelun mukaan nimittäin tällaisia alle 15-vuotiaiden lasten suorittamia toisten lasten henkeen kohdistuvia rikos- ja riitatapahtumia vuonna 2009 olivat murhan yritys (1 kpl), törkeä pahoinpitely (10 kpl), törkeän pahoinpitelyn yritys (7 kpl), lievä pahoinpitely (342 kpl), pahoinpitely (753 kpl), pahoinpitelyn yritys (6 kpl), vammantuottamus (23 kpl) tai vaaran aiheuttaminen (33 kpl).


Vantaalaisen Tanya Lindströmin yhdeksänvuotiaan pojan huuli halkesi, kun oppilastoveri löi kepillä kasvoihin, hammas tuli ylähuulesta läpi, lisäksi poikaa oli lyöty pullolla päähän. Koulun selityksen mukaan kyseessä oli tapaturma ja syynä pihalla olleet kepit ja pullot. Tämä siitä huolimatta, että kepittäjä oli aiemminkin kiusannut Lindströmin poikaa.


Vantaan kouluissa sattuukin joka kuukausi tuhat eriasteista väkivaltatilannetta. Helsingin Sanomissa tänään ollut tilasto on ainutlaatuinen, sillä muualta Suomesta ei ole kerätty tietoa. Helsingin lukuja voi vain arvailla, mutta ei liene syytä otaksua, että ne poikkeavat merkittävästi Vantaan luvuista. Maaseudultakin kantautuu tarinoita mäiskeestä ja kepityksistä - on toki aina kantautunut.
Mutta että tuhat kuukaudessa missä tahansa päin.

Vaan eipä hätää. On siis tämä Verso-vertaistukiprojekti, jossa
tarvittaessa koulussa työskentelevä aikuinen hoitaa sovittelun, mutta lapset ilmeisen pääsääntöisesti sovittelevat rikos- ja riita-asiansa keskustellen keskenään. - "Verso on äärimmäisen tehokas ja hyvä keino saada nuoret ymmärtämään ristiriitatilanteita", sanoo Maija Gellin Suomen sovittelufoorumista.

Ehkä ei kannata piitata psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen lausunnosta, jossa hän sanoo mm. laajan ruotsalaistutkimuksen osoittavan, että aggressiivisuutta ei voi vähentää keskustellen, järkeillen eikä päätellen, saati moraalipohdinnoin. Lapsi oppii vain, että mitä tahansa saa tehdä, kunhan sen jälkeen jaksaa jonkin aikaa keskustella asiasta ja selitellä ja perustella, miksi teki niin kuin teki.

Keskustelu voi olla siis pikemminkin tuhoisaa lapselle, etenkin jos lapsi jätetään ilman aikuisten tukea vertaistuen varaan, ja ellei keskustelusta seuraa selkeitä toimenpiteitä. Pieni lapsi ei opi sosiaalisia taitoja tai eettisesti muita lapsia kunnioittavaa käytöstä itsestään yrityksen ja erehdyksen tietä lasten välisissä harjoituksissa. Lapselle on luontaista valita jatkossakin aggressio, koska sen avulla pääsee nopeimmin päämäärään. Vastuuta kasvatuksesta ei tältä osin voi ulkoistaa lapsille itselleen, sanoo Keltikangas-Järvinen ja asettuu nähdäkseni ajatuksillaan aika kauas Verson toimintamallista.


Mutta siis, versoillaan me vaan kouluissa, onhan hienoa, että suunnittelijoiden propellit pyörivät vinhasti ja aikuisilla on hienoja projekteja, joiden voi sanoa olevan käynnissä. Erikoisen hienoa on, että suomalaislapset hoitelevat itse jo rikos- ja riitatilanteensakin. Pisassa keikutaan kärjessä, samoin maailman lasten yksinsyönnissä ja lasten itsemurharintamallakin ollaan aika korkeilla sijoilla.
Kohta saadaan varmaan mainetta rikosoikeudellisessa tietämyksessäkin.

(Maalaus Franchoys Wouters)

(Tekstilähde: Helsingin Sanomat 15.11., A5, Lapset pahoinpitelevät toisiaan)

169 kommenttia:

  1. Pisa-tutkimus on yksi iso harha, eikä mittaa ainakaan koulujen opetuksen tasoa ja laadukkuutta. Nimittäin esim. suomalaisen lukutaidon tae on ollut televisio ja ohjelmien tekstitys. Tämähän on tutkitustikkin selvitetty (viite:MOT-ohjelma: Pisan vino tulos). Lukutaito on television ansiota, eikä suomalaisen äidinkielen opetuksen laadukkuuden. Kunnia mielellään sinne minne se kuuluu.

    VastaaPoista
  2. Äidinkielen opettajat eivät mielellään otakaan kontolleen kyseenalaista Pisa-kunniaa. On nimittäin useasti jo todettu, että Pisan äidinkielen osuus mittaa eniten mekaanista lukutaitoa, ei luetun ymmärtämistä. Luokanopettajat ovat ne, jotka opettavat lapsille lukutaidon.

    Suomen hyvää osuutta on selitelty paljon myös maahanmuuttajien vähäisellä määrällä ja vähäisellä suomen kielen koulutuksella. Muualla maahanmuuttajia on tuhansittain enemmän ja heidän panoksensa tuntuu kyseisten maiden Pisa-tuloksissa laskevana tekijänä.

    Mm. Saksan-siskoni aloittavalla luokalla on usein yli puolet turkkilaislapsukaisia, joilla ei ole ollut taitoja oikein missään aineessa tai edes perustavoissa (ateriointi, peseminen, ruokailu, vessassakäynti jne.) saati kirjoittamisessa tai lukemisessa. Kyllä se Pisassa näkyy erikoisesti Saksan kohdalla. Pisasta ei mielestäni taida kannattaa oikein puhuakaan, sillä ei ole kunnon merkitystä.

    VastaaPoista
  3. Rämsänrantalaisen Jooseppi Kenkkusen synnit 3-15 vuotiaana olivat kirjatusti, taivaan laskelmien mukaan, painoltaan(debet):

    Juonitellut äidilleen: 1,2 kg
    Näpistänyt sokeripaloja: 900g
    Ryöstänyt petäjäleivän puolikkaan sisaruksiltaan: 500g
    Tottelemattomuuksia isää kohtaan: 5 kg
    Valehdellut: 7700 g
    Huutanut varhain avukseen perkelettä: 10 kg
    Repinyt tahallaan ryysynsä: 3 kg
    Tapellut: 650g
    Tappanut huvikseen lintuja ynnä muita luontokappaleita 8 kg
    Haukkunut vanhaa mummoa: 75g
    Poltellut salaa nurkan takana 45g
    Rymynnyt juhannuksena kirkon lehteriportaissa:950g
    Viheltänyt kinkerillä papin kuullen 300g
    Paiskannut Bibliansa tunkiolle: 13 kg
    Laiskotellut potunnostossa 2580g
    Tavattu ilkeistä ajatuksista:17kg
    Pienempiä vilpillisyyksiä yhteensä 15,1 kg
    Sekalaisia rötöksiä 14kg

    Summa summarum 100 kg

    (Myöhemmissä elämän vaiheissa Joosepin synnit olivat jo tuhansia kiloja; mm.Nukkunut tyttöin kanssa heinäladossa ja kirkkonarikassa ilman rakkautta:200kg)

    VastaaPoista
  4. Paras on "huutanut varhain avuksi perkelettä". Muutenkin hyvinkin hupaisa lista. Tykkään tämmöisistä, niin että laitan tähän täysin asiaankuulumattomasti pätkän samantapaista listaa toisesta aiheesta, Korjatut käskyt, maalarin lasku taulun entisöinnistä:

    --
    "Enkeli Gabrielille laitettu uudet siivet ja etupuoli somistettu ja voideltu 1:42

    Ylimmäisen papin palvelija sivelty kolmeen kertaan -:24

    Asetettu Pietarin suuhun uudet hampaat ja korjailtu kukon pyrstösulkaa 1:05

    Taivasta laajennettu noin kyynärän verran ja tehty siihen 15 uutta tähteä 9:25

    Kohennettu helvetin tulta ja laitettu paholaisen kasvot entistä kamalammaksi 2:15

    Paklattu umpeen Neitsyt Marian halkeama ja laitettu hänelle uusi lapsi 1:12

    Kohennettu katuvaa Maria Magdalenaa parannellen sieltä täältä, -oli kovin kulunut ja turmeltunut -:05

    Tehtu Mooseksen kasvot entistä ilmeikkäämmiksi ja siistitty hänen veljensä Aaron 1:32

    Likapilkut 7:stä viisaasta neitseestä poistettu ja korjattu heidän lamppunsa 1:12

    Siirretty maailman loppu jonkin verran tuonnemmaksi 2:96

    Puhdistettu punainen meri, joka oli kovin likainen 2:82

    Laitettu uudet kengät Elian hevoselle, sekä viitoitettu selvä tie taivaaseen 1:25

    Saatettu enemmän viisautta Joosefin kasvoihin, sekä Potifaarin emäntä öljytty 6:-

    Uusittu maailman synnit -:80"

    VastaaPoista
  5. Joosepin synnit luojan kiitos varmaan lasketaan edellisen ja sitä edellisen kirjoituksen Yleisiin Synteihin?

    Niihin haluan liittyä kannattajajäsenenä heti!

    Mutta nyt kello on paljon, olen poikki, ja siihen heinälato-narikkaankin pitää varata tarmoa, ettei parisuhde häiriinny, ja maailmankaikkeus sitten heilu ja sekoile, eli jatkanpa huomenna. :D:D:D

    VastaaPoista
  6. Mainittakoon vielä, että Jooseppihan on kohtalaisen hyvä ihminen, tekee vahinkoa eniten omalle ruumiilleen ja sielulleen.

    Listassa on vain mitätön tappelunnujakka, poikain kanssa varmaan, kenties on vedetty naapurikylän Mannea vähän turpaan maitolaiturin takana. Ja kotimatkalla sitten tappelunkiihkossa vielä hiukan huudeltu ohikelkoittelevalle mummolle.

    VastaaPoista
  7. Joosepin syntitaakka ennen kuolemaa kasvoi yli sadantuhannen kilon, silti meni taivaaseen niin että heilahti, kun toisessa vaakakupissakin oli jotain.

    Monista ihmisistä tulee kasvattamisesta huolimatta ihan täysipäisiä kansalaisia.

    Kasvatustieteilijät ovat toki tarpeellisia, jotainhan jokaisen on työkseen tehtävä.

    VastaaPoista
  8. Jotenkin kammoan sanaa kasvatus, tai kasvattaa.

    Minusta tuo homma on parhaimmillaan, kun sitä ei huomaa, kun se ei näy. Silti se raksuttaa koko ajan.

    VastaaPoista
  9. Isoveljeäni löi aikanaan opettaja nyrkillä naamaan, kun hän erehtyi "Mäntille" haistattelemaan veetä.

    Jälkeenpäin tapahtunutta joskus nauroimme, eikä asiaan liittynyt mitään katkeruuksia.

    VastaaPoista
  10. Kaipa natiaiset ovat aina muksineet toisiaan. Jos perheessä on useampia lapsia siellä katsotaan nyrkein, kuka on jengin kingi. Ja sama jatkuu koulussa. Ja työelämässä - nyt vain lyömäaseena asema. Vanhainkodissa alkaa sitten jo olla rauhallisempaa.

    V.

    VastaaPoista
  11. Lastenkodissa 70-luvulla

    Johtaja laitokseen oli valittu puoluepoliittisin perustein, punalippu-lastenleirille olisi muka pitänyt lähteä: voi saatana, kun mä kasvan isoks, mä tapan sen Kekkosen!

    "Kyyle, tulisiks sä nyt pelaan vaik tätä jääkiekkopeliä, eks sä tykkääki siitä..."

    Ei jumalan munat, nyt ne alkavat taas kasvattamaan: "En mä tota viitti nyt..."
    ---

    Kasvattajat ovat siellä alimmassa helvetissä.

    VastaaPoista
  12. No V. ja miksei Rikuliinikin, ja muutkin, kuulkaas kun paasaan.

    Siis arvasin vähän, että eihän tässä ihmisten mielestä ole mitään ongelmaa. Väkivaltaa on aina ollut ja tulee aina olemaan. Mitäs sitä turhaan erittelemään ja tilastoimaan. Pojat nyt on poikia ja minkäs sille voi, että pihalla keppi ja pullo nousee itsestään käteen ja käsi menee sitten vaan ja humahuttaa.

    Itseäni nuo määrät kyllä huimaavat, sillä ei noin paljon väkivaltaa ole ennen pulpahtanut pintaan lasten maailmassa. Koulu on nähtävästi entistä turvallisempi paikka - taitaa olla ainoa laatuaan - kun lapset uskaltavat siellä purkautua. Ennen ei uskallettu.

    Mutta että jos tämä ei aikuisia hätkäytä, niin ei kai tässä mitään. Kai tämä on vaan tätä aikaa. Pitää potkia että pärjää. Ja ketään ei saa kunnioittaa, tärkeintä on osata sanoa vastaan ja uskaltaa tuhria ja pitää puolensa ylitse muiden.

    VastaaPoista
  13. Lapsi oppii vain, että mitä tahansa saa tehdä, kunhan sen jälkeen jaksaa jonkin aikaa keskustella asiasta ja selitellä ja perustella, miksi teki niin kuin teki.

    Olenkin aina ollut sitä mieltä, että anteeksipyytäminen on turhaa. Nyt minulla on siihen Professorin ja Iineksen siunaus.

    VastaaPoista
  14. Saat siunaukseni, Jaglavak. En kannata kovastikaan katumusharjoituksia enkä usko anteeksipyynnön katharsikseen. Juuri näitä ilmeisesti Versossa harrastetaan.

    Olen sitä mieltä, että Verso pitäisi kieltää lailla.

    VastaaPoista
  15. Niin kuin myös perustellut mielipiteet. Parempia ovat ihan itse äsken keksityt. Niissä on luovaa ajattelua eteenpäin vievää voimaa! Jotain mikä ei räjäytä pajatsoa ihan heti.

    VastaaPoista
  16. Älykkäin ja suurta oppineisuutta kuvastava perustelu on tietenkin englanninkielinen sitaatti a) alan oppikirjasta b) Wikipediasta. Sillä pudottaa kotitekoiset pohdiskelijat mennen tullen. Pajatsokin räjähtää auktoriteettiuskon voimasta.

    VastaaPoista
  17. I found one day in school a boy of medium size ill-treating a smaller boy. I expostulated, but he replied: 'The bigs hit me, so I hit the babies; that's fair.' In these words he epitomized the history of the human race.

    (Bertrand Russell, Education and the Social Order)


    Tällä ainakin eturessun tyhjennys.

    VastaaPoista
  18. Tarkoitatko nyt, ettet itsekään pidä Liisa Keltikangas-Järvistä minään auktoriteettina. Onko se sinun mielipiteesi nyt? Että lapsille ei pidä opettaa anteeksipyyntöä? Että heidän kanssaan ei tule keskustella heidän tekojensa seuraamuksista ja etteivät he saa olla pahoillaan aiheuttamastaan kivusta, särystä ja surusta?

    VastaaPoista
  19. Tarkoitan sitä, että keskustelu ei ole kasvatusta eikä sillä ratkaista ongelmia. Lapsen kanssa tulee tietenkin keskustella paljon, mutta keskustelu ilman että se johtaa mihinkään toimenpiteisiin on erittäin huono, suorastaan haitallinen kasvatusmalli.

    Keltikangas-Järvinen on viisas ja kansanomainen ihminen, korkeasti oppinut ja alansa laajasti sisäistänyt tutkija, joka hallitsee alansa ulkomaisenkin tutkimuksen. Kunnioitan häntä, mutta olen löytänyt hänen joistain esityksistään myös kritisoitavaa. Hän ei ole siis auktoriteetti, vaan meillä on taipumus ajatella hyvin samansuuntaisesti asioista ja nähdä lapsi samalla tavoin. Hänellä vaan on tutkittua tietoa, joka on sattuneesta syystä pätevämpi lähdeviite kuin oma ajatukseni.

    Laaja ruotsalainen tutkimus osoitti, että jos vanhemmat ongelmatilanteissa tyytyivät vain keskustelemaan lasten kanssa, se ei johtanut minkäänlaiseen ongelman ratkaisemiseen. Lapsille syntyi kuva, että voi tehdä mitä vaan, kunhan jaksaa keskustella teon jälkeen hetkisen. Lasten kaikenlainen ongelmakäyttäytyminen lisääntyi "keskustelevissa" perheissä. (K-J)

    Tätä keskustelumetodia ilman asioiden eteenpäinviemistä tuntuu Versossakin tapahtuvan. Väkivalta ei tunnu vähenevän ohjelmasta huolimatta.

    VastaaPoista
  20. Riku, tuo tyhjensi kyllä takaressunkin!

    Se oli hieno poiminta ja vakuutuin paitsi älykkyydestäsi myös humaaniudestasi.

    VastaaPoista
  21. Tarkoitan sitä, että keskustelu ei ole kasvatusta eikä sillä ratkaista ongelmia.

    Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että lasten kanssa ei voi puhua? Että tukkapölly ja luunappi selittävät asiat lapselle paremmin?

    VastaaPoista
  22. Humaaniuteni ja älykkyyteni voittaa vain miellyttävyyteni ja komeuteni.

    VastaaPoista
  23. Luehan Jaglavak nyt uudelleen ihan rauhassa vastaukseni sinulle. Siellä on kyllä taatusti vastaus hätäisiin kysymyksiisi.

    Toistan vielä: lasten aggressiivisuutta ei voi siis keskustellen, pohdiskellen ja järkeillen vähentää.

    Kyseeseen tulee nähdäkseni systemaattinen aggressiivisen lapsen ajattelu-, päättely- ja toimintamallien muuttaminen. Tämä on eri asia kuin lapsen aggressiivisen käytöksen pohdiskelu, syyllisyystuntojen herättely ja anteeksipyytämisen pyytäminen, jotka toimenpiteet nujertavat lasta entisestään.

    VastaaPoista
  24. ... ja vaatimattomuuteni, sanoi Riku von Riemu.

    VastaaPoista
  25. Toistan vielä: lasten aggressiivisuutta ei voi siis keskustellen, pohdiskellen ja järkeillen vähentää.

    Kyseeseen tulee nähdäkseni systemaattinen aggressiivisen lapsen ajattelu-, päättely- ja toimintamallien muuttaminen.


    Miten tämä tehdään puhumatta lapselle?

    VastaaPoista
  26. Et sitten malttanut lukea vastaustani, vaikka pyysin.

    Tässä siis uudelleen:

    Tarkoitan sitä, että keskustelu ei ole kasvatusta eikä sillä ratkaista ongelmia. Lapsen kanssa tulee tietenkin keskustella paljon, mutta keskustelu ilman että se johtaa mihinkään toimenpiteisiin on erittäin huono, suorastaan haitallinen kasvatusmalli.

    Nähdäkseni muutostyössä tarvitaan asiantuntemusta, opettajan taidot eivät riitä tuohon psykologiseen prosessiin, joka on korjausleikkaus lapsen varhaisen omnipotenssin venymisestä ja kasvatuksen rajattomuudesta tai muista pettymyksistä varhaissuhteessa.

    VastaaPoista
  27. Aina olen ollut myös poikkeuksellisen vaatimaton, kaikesta edellämainitusta parhaudesta huolimatta.

    Katselin uudestaan digitaalilaatikkoon tallentamaani Lauri Viidan "Nousu Pispalaan"- ohjelmaa, josta joskus puhuttiin.

    Pispala olisi aikoinaan ollut hyvä paikka lapsille elää ja kasvaa, ainakin ilman alkoholismia ja kaiken tuhoavaa köyhyyttä.

    Nykyään sielläkin kai asuu vain Alatalo kavereineen; isoissa "maksa sinä, minä laulan"-linnoissa.

    VastaaPoista
  28. Muistan ohjelman ja siinä kuvatun Pispalan. Hieno paikka pienine puutaloineen ja kujasineen ja harjuineen. Eihän lapsille rikkaampaa ympäristöä voisi toivoa, kaupunkioloissa. Nykyään nämä köyhälistön puutaloalueet ovat kaikkialla varakkaiden omakotialuetta ja köyhät ovat siirtyneet muualle.

    VastaaPoista
  29. Iineksen edellisen kirjoituksen kommenteissa oli juttua Henry Laasasesta.

    Mielestäni Laasasta tarvitaan sukupuolikeskustelussa. Vai tekevätkö Arto "anteeksi, että olen olemassa" Jokinen ja kumppanit neutraalia tutkimusta.
    Eivät tee ja myöntävät sen itsekin.

    http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52062-suomalaisen-kriittisen-miestutkimuksen-hedelmia

    VastaaPoista
  30. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  31. Hyvä huomio Samuli!

    Arto "anteeksi, että olen olemassa" Jokinen on eräs inhottavimmista profeministimies tapauksista, jonka teidän. Tuo sukupuolensa kieltävä panssarimies Jokinen on siis naistutkimuksen alla toimiva kriittisen miestutkimuksen "tutkija", joka on kirjoittanut sellaisen satukirjan kuin "Panssaroitu maskuliinisuus". Naistutkimuksen alla voi julkaista kaikenlaista soopaa. Nyttemmin tuo panssarimies Jokinen on ujuttanut itsensä TANE:n sihteriksi, josta käsin sabotoi tosiasialliseen tasa-arvoon tähtäävää miesliikettä.

    Toinen hyväkäs on profeministimies Markku G. Soikkeli. Ihan hullua sakkia, jota yleensä pesiytyy yliopistojen suojatyöpaikkoihin, varsinkin naistutkimuksen epätieteellisellä alalla.

    VastaaPoista
  32. Aina te aikuiset meijän lasten kasvatuksesta nakutatte. Ihan kuin vanahat tiisselizetorit! Tai kun vauhtiin pääsette, möykätte kuin ukin liiteliin museoitu maamoottoli.

    Mitä te meistä huolehitta muusta kun että pottumuusi ja kastike pöyvästä ei lopu, eikä leipä ja makkala!

    Muistelkaa ommaa lapsuuttanne ja nuoluutta. Kuuntelittako muka jottain vanahaa kääkkää joka ohjekilja käessä ylitti teille kasvatusoppia jakkaa, häh?

    Toi Jape valsinkin, joka naamioituu vaikka joulupukiksi, että pääsee samaa sanallista linkkuveistään plogin luihen välliin salhoomaan, ei ainakaan ole yhtään kettään auktoliteettia ikänään kuunnellu.

    Jape lienee valmaankin semmonen luumiiltaan isoksi kasvanut lapsi, jonka aivot kaipaa opettajaa vielähin kun ei oikein tiijä, mikä on oikein, mikä väälin eikä kuitenkaan tätä tietämättömyyttään ilikiä juluki sannoo. Eli vähän niin kun oltaisiin samalla tasolla... Pitäsköhän se pyytää kaveliksi vasepookiin..?

    Iskä puhu jottaen tuosta Velso-lojektista kun isoveli on kolomannella. Iskä kun kuuluu semmoseen koti-koulu-yhteyselimeen tai mikä se lie, niin se aina puhisee näitäkin juttuja ääneen vaikka olis helnekeittoo suu täynnä.

    Kiusaaminen on isonveljen koulussa kokonaan kielletty ja siihen puuttuvat kuulema ihan heti, ja paikan päällä opettajat sekä oppilaat yhessä. Syyllisille langaistuksena on alestia ja kottiin ilmoitus ja se on kuulema toiminut hyvin. Minun isoveli on niin kiltti kyllä ettei se ainaskaan kiusaa ketään, mutta saattaa olla, että sitä joku vielä ylittää kiusta.

    Isonveljen koululla on välitunnilla opettajilla semmoset Kiva koulu-liivitkin päällä, oon nähny joskus kun on veljee kouluun saateltu.

    Muuten iskällä on kotona ankala langaistus meille kakaloille jos vaikka me toisiamme tai naapulin poikia kiusattaan. Eli jos syyllinen on selevillä, niin sillä on kalkkipäivä sitten ihan namiton. Kattelee vain kun toiset mässäävät imelät suihinsa. Ja kiusaaja joutuu vielä pyykit laittamaan nalulle kuivammaan, tai imuloimaan koko huushollin. Mutta valpaihenvälejään se ei onneksi ole käskenyt vielä nuolla, haisevat ne joskus kumikenkäpäivän jäläkeen niin pahalle.

    VastaaPoista
  33. No jaa, arvon herra, Mr Gee,

    silloin onkin asiat huonosti, jos pitää käyttää kasvatus-sanaa. Ja jos keitä ylipäänsä pitäisi kasvattaa, ovat ne aikuisia. Teikäläiset liinapäät kasvavat kasvattamatta siinä sivussa, juuri niin kuin kuvaat. Riittää kun teikäläisten kanssa ollaan ja eletään tätä elämää.

    Makkaraa älä kuules kuitenkaan juurikaan syö, sillä siinä on liikaa nitriittejä pikkuihmiselle. Kun katsos koirallekaan ei makkaraa saa antaa juuri tämän nitriittivaaran takia, niin miten sitten teikäläisille. Pure mieluummin porkkanaa.

    VastaaPoista
  34. Olen joskus miettinyt, mistä johtuu Laasasen - josta yllä on puhe - katu-uskottavuuden puute.

    No sehän johtuu siitä, että mies on tutkijaksi objektiivisuusasteeltaan olematon, hän vetää kotiin päin niin härskisti, ettei häntä yksinkertaisesti objektiivisesti orientoitunut lukija jaksa enää lukea muuta kuin jonkinasteisena vitsinä.

    Harmi miestutkimukselle, joka voisi olla hyvää ja kriittistä, jollaista jopa tässä itsekin mieluusti lukisi. Pitäneekin tarkistaa tuon Jokisen teesit. Hieman hätkäyttävät kyllä hänenkin mainintansa miesten väkivaltaisuuden valtavasta enemmistöstä, kun juuri on todisteltu toiseenkin suuntaan.

    VastaaPoista
  35. Missä harjoitetaan kriittistä naistutkimusta? Ei missään.

    Tuo feministinen, subjektiivinen naistutkimus on täysin kritiikitöntä.
    On hyvä, että objektiivinen tutkija kuten Henry Laasanen, oivallisesti ja tarkkasilmäisesti osoittaa tuon pelleilyn pehmeät kohdat. Niitä on muuten paljon!

    VastaaPoista
  36. Jos Iines tykkää kriittisestä miestutkimuksesta, lue profeministi Markku G. Soikkelin teos/artikkeli: "Veljeys, veljeys, veljeys. Miesten välisen homososiaalisuuden arkkityypit."

    Ohessa makupala:

    "Esimerkiksi joukko miehiä saattaa ravintolassa ajautua samaan pöytään ja löytää välittömästi "yhteisen sävelen". Kaljakuppila on tyypillinen suomalaisympäristö miesten keskinäisten roolien vahvistamiseen. Kaljatuopin ääressä voidaan kokea helpotus isällisten, muita dominoivien roolien tavoittelusta. Kaljatuopin ääressä keskinäinen kilpailu unohdetaan, kaljatuopin ääressä ei ole kamppailutoverien tuomaa kastraatiouhkaa. Miksi juuri yhdessä juominen vapauttaa miehet? Antony Easthope on huomauttanut, että kaljaa juovaa miesjoukko kokee yhteisen regression. Miesjoukon läsnäolo antaa mahdollisuuden hyväksyä kokemus oraalisesta, suuhun keskittyvästä nautinnosta ja unohtaa kokemukseen liittyvä tunne lapsen kaltaiseksi tulemisesta. Miesjoukko on kokoontunut ikäänkuin yhteisen symbolisen rinnan ääreen, imemään kaljaa kuin tuttia.

    VastaaPoista
  37. Yritä jape olla edes sen verran mies että kirjoitat omalla nimimerkilläsi. pliis. ilopillerin tekstistä sinut tunnistaa naapurin koirakin.

    VastaaPoista
  38. Oikeastaan jo Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa saman ryhmäytymisen pikkupojista: kun tytöt leikkivät pareittain, parhaan ystävän kanssa, pojat leikkivät ryhmittäin, yhteisöissä. Verkostoituminen on K-J:n mukaan poikiin jo sisäänkirjoitettuna.

    Näin ollen Soikkelin teoria kaljaporukan taantumisesta oraaliseen vaiheeseen ei liene kaukana tieteellisistä tutkimustuloksista.

    VastaaPoista
  39. Aapeli kertoi novellissaan (jonka nimeä en nyt muista) pikkupojasta (jonka nimeä en muista) joka aina myöhästeli koulusta. Opettaja (tietysti nainen) ärisi (en löytänyt tähän parempaakaan sanaa) siitä hänelle. Tällä ekaluokkalaisella (Kaaleppi se muuten oli nimeltään) oli vain niin pitkä matka kouluun, ettei sitä jaksanut herätä niin aikaisin. Erään päivän iltana, kun opettajatar taas oli morkannut häntä, Kaaleppi risti kätensä ja pyysi iltarukouksessaan Jumalalta että "Herätä minut huomenna sen verran aikaisin että ehdin kouluun. Jookos?" No, diili tehtiin, uni tuli, ja Kaaleppi nukkui hyvin. Aamulla hän tosiaan kerrankin heräsi ajoissa! Sydän pamppaillen hän lähti juoksemaan pimeää talvitietä kohti koulua. Nyt hän ei myöhästyisi, nyt ei opettajatar pettyisi häneen, ei syyttäisi häntä eikä ilkeilisi hänelle... Samalla hän lähetti kiitokset myös Jumalalle, joka hänet oli unesta herättänyt. Niin tohkeissaan hän harppoi kuun valaisemaa tietä ettei huomannut tienpintaan jäätynyttä hevosenkkaraa vaan tupsahti nenälleen... Kaaleppi, poika parka, nousi hitaasti jaloilleen, puisteli lunta repultaan, katsoi ylös taivaalle ja sanoi: "Ei silti tarttis tyrkkiä"...

    VastaaPoista
  40. Kun ihminen toistaa samaa käsitettä huomattavan paljon, hänellä on jonkinlainen suhde siihen.

    G.Pula-aho-Soikkelin tekstipätkä on lyhyt ja analyysi on siksi epävarmaa.

    Lyhyessä tekstissä kalja-sana esiintyy kuusi kertaa.

    Regressio ja kastraation pelko lienevät käsitteitä, jotka eivät liity älyllisyyteen, vaan joihinkin traumoihin tai patoutumiin.

    Kammottava tarve lähteä kaljalle, johon yhdistyy älyllisen regression ja kotona odottavan kastraation pelko?

    VastaaPoista
  41. Eihän tuosta tarinasta puutu kuin pellehyppääjä Vennu Harakka, joka menisi ja kertoisi opettajalle, että ei pikku Kaaleppi niin vaan voi aamulla herätä aikaisin, kun hän on äiditön ressukka ja isä kiireinen torikauppias.

    Siis hyvin näkyy tuosta tarinasta, että paha opettajatar on sitonut aamulla nutturansa liian piukalle. Näkyy myös maailma, jossa Kaaleppi-ressun tulee pärjätä ihan itse.

    VastaaPoista
  42. Kyse on Soikkelin homososiaalisuudesta ja oikeastaan hänen homoudestaan, että hän haluaa nähdä miehet jonain tissilutkuina. Samaa vikaa on Jokisessa, joka on arkkihomon näköinen muutenkin korvakoruineen.

    Tietäkseni profeministimiehet on kaikki henkisiä naisia ja fyysisiä homoja.

    VastaaPoista
  43. Kerroin tarinan vähän väärin. Anteeksi. Kaaleppihan oli hirveen iloinen siitä että kerrankin hän pystyi... no, sanotaan että ilahduttamaan muitakin ihmisiä, olemassa olollaan. Ja siitä hän kiitti myös Jumalaa. Mutta närkästyi siitä (ei hän niitä kakkareita huomannut), että Jumala... "Ei sentään tarttis tuuppia" (että ehtisin kouluun)... tms.

    Ps. Minua ei häiritse se että olen (melkein) aina väärässä. Minusta on kiva että jotkut jaksavat olla (melkein) aina oikeassa.

    VastaaPoista
  44. Ei tarinaa voi kertoa väärin, mikis.

    Kyllä ymmärsin heti suitsait Kaalepin ilon ja sen, että Jumala siinä vain kolhi asettamalla kakkareen väärään paikkaan Kaalepin tielle. Siinähän se viehätys oli.

    Keskityin vain liiaksi muistelemaan alkuperäistä tarinaa, että sekö se oli, ja siksi Vennut ja muut sivuseikat.

    Kun ihmiset ovat niin kiinni omissaan ja laivat lipuvat ulapalla toistensa ohi. Semmoista elämä ja tarinantulkkaus on.

    VastaaPoista
  45. Mutta eihän heterouskaan vaikuta ihmisen tieteellisiin tutkimuksiin? Miten homous sen sitten tekisi? Eihän homous merkitse sitä, että ihminen halua koko ajan panna. Yhtä paljon heteromiehillä on pillu koko ajan mielessä, tai naisilla kikkelin saanti. Tutkimukset elävät alapäästä riippumatonta elämäänsä.

    VastaaPoista
  46. Paljon on tutkimusta, jossa tulokset on "oivallettu" ensin, sen jälkeen niille suunnitellaan tarkoitukseen sopivilla metodeilla perustelut.

    VastaaPoista
  47. Hartwall areenalla lauantaina 27.11 (ovet klo 17)

    SUPER SIX WORLD BOXING CLASSIC
    (the super middleweights)

    Riku "the killinger" Riemu

    vs.

    Mikis "le lyller" Mensis.

    VastaaPoista
  48. Erikoisen paljon tuommoista on vissiin nais- ja/tai miestutkimuksen alalla?

    Ennen riitti kuin sanoi, että "lukuisat tutkimukset" todistavat asian. Nyt valitaan oman kannan pohjalta etukäteen, kumpaa tutkimusta uskotaan samasta asiasta, jos on molemmista vastakkaisista kannoista.

    VastaaPoista
  49. Iltalehden lööppi: Killinger unohti mestaruusottelunsa - löydettiin Sea Horsesta!

    VastaaPoista
  50. Jee, tuonne Hartwallille huutamaan. (Osaan huutaa, vaikka en aina puhua.)

    En vain tiedä, kumpaa pitäisi kannattaa. Jospa vedätte toisianne turpaan fifty fifty. Tai rupeatte halaamaan.

    VastaaPoista
  51. Semmoista kun miestutkimus ei ole olemassakaan. On vain naistutkimusta ja sen alaista kriittistä miestutimusta.

    VastaaPoista
  52. Tarkennukseksi: mensis ei tarkoita mensaa. Vaan menstruaatiota. (Tosin minulla ei sen omakohtaisempaa kokemusta ko. luonnonilmiöstä ole, enempää kuin Saksan hyökkäyksestä Neuvosto-Venäjälle.)

    Miten muuten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa? En tiedä.

    VastaaPoista
  53. "Vantaan kouluissa sattuukin joka kuukausi tuhat eriasteista väkivaltatilannetta."

    Minua tämä uutinen hämmästytti.

    (Ei se silti niin paljoa hämmästyttänyt, että olisin lukenut sen Hesarista kokonaan - vilkaisin vain ylimalkaisesti ja ajattelin, että "tämä on taas tätä".)

    Olisiko Vantaalla 50 koulua? Jokaisessa sattuisi siis kuukaudessa 20 "väkivaltatilannetta" - toisin sanoen lähes kerran päivässä.

    Miten nämä "väkivaltatilanteet" määritellään! Epäilen, ettei sana "väkivalta" tarkoita tässä ihan samaa kuin esim. raastuvassa?

    Vaan "nujakointia", "tönimistä" jne?

    Koska luit sen kokonaan, Iines, niin kerropa mitä mieltä siitä olit? Oliko se asiaa vai tyypillistä Hesarin liioittelua?

    Mieluummin keskustelin kyllä siitä potifaarin vaimon öljyämisestä.

    VastaaPoista
  54. Tässä siis joitain koululaisten koulussa toisiinsa kohdistamia kirjattuja väkivallantekoja vuonna 2009:

    murhan yritys (1 kpl),
    törkeä pahoinpitely (10 kpl), törkeän pahoinpitelyn yritys (7 kpl),
    lievä pahoinpitely (342 kpl), pahoinpitely (753 kpl), pahoinpitelyn yritys (6 kpl), vammantuottamus (23 kpl) tai
    vaaran aiheuttaminen (33 kpl).

    (Lähde: Helsingin poliisin tietopalvelu)

    Noiden välisiä rajoja pitää tietenkin kysyä asianomaisilta tutkijoilta. Lista on kuitenkin aika pieniin sektoreihin jaettu, ja siitä näkyy trendi: kun lieviä pahoinpitelyjä on 342, niin varsinaisia pahoinpitelyjä on 753.

    Tämä ei kuitenkaan ole nähdäkseni Vantaan tutkimus. Jos se jotakuta rauhoittaa, niin sovitaan pois vain, että kyllä se varmaan tarkoittaa ihan normaaleja tönimisiä ja nujakoita vaan. Valtakunnassa kaikki hyvin.

    VastaaPoista
  55. "Miten nämä "väkivaltatilanteet" määritellään! Epäilen, ettei sana "väkivalta" tarkoita tässä ihan samaa kuin esim. raastuvassa?"

    Ne on määritelty todennäköisesti samoin kuin Oikeuspoliitisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa "Naisiin kohdistunut väkivalta 2005". Tuossa tutkimuksessahan naisiin kohdistuvaksi väkivallaksi oli luettu mm. rahan käytön kontrollointi.

    VastaaPoista
  56. Kouluissa oli ennen tuollaista.Iineskin kuvassa nuorena opettajana vilahtaa ja Leena Rehumäki pyörittää maailmaa.

    VastaaPoista
  57. Anonyymi, olet varmaan oikeassa. Luultavasti tämä on Optulan väen ylireagointia, tai joidenkuiden muiden feministien. Lesbojakin voi olla tämän takana.

    Ettäkö rahan käytön kontrollointi olisi väkivaltaa? Eihän siinä hipaista toista pikkusormellakaan. Jos ei rahaton muija saa kuukautissuojiaan ja sukkiksiaan ostetuksi, niin pysyköön kotona ja työntäköön vessapaperia sinne.

    VastaaPoista
  58. "Anonyymi, olet varmaan oikeassa."

    Kuten yleensä.

    "Luultavasti tämä on Optulan väen ylireagointia"

    Sanoisin reilusti kiertelemättä, että suoranaista taitamattomuutta ja vääristelyä.

    "tai joidenkuiden muiden feministien. Lesbojakin voi olla tämän takana."

    Olet ihan näppäimellä. Tietääkseni ainakin yksi lesbofeministi oli laatimassa tuota tutkimukseksi naamioitua tekelettä.

    "Ettäkö rahan käytön kontrollointi olisi väkivaltaa?"

    Tuon "tutkimuksen" mukaa näin on. Samoin kuin liikkumisen estäminen. Tätähän tapahtuu esim. täpötäydessä ratikassa päivittäin.

    "Jos ei rahaton muija saa kuukautissuojiaan ja sukkiksiaan ostetuksi, niin pysyköön kotona ja työntäköön vessapaperia sinne."

    Sinänsä hyvä neuvo varmaan (kokemuspohjalta?) mutta minä suosittelisin, että tuo nainen menisi itse töihin. Lisäksi kananttaa jättää ne rakennekynnet ja irtoripset sun muut kosmetologihemmottelut väliin ja suhtuttaa ne käytettävissä oleviin varoihin. Rahan käyttö pitää prioirisoida uudelleen ja arvot laittaa ihan uusiksi.

    Tätä ei kyllä auta se, kun eilen uutisissa juuri kerrotiin että ripsien räpsyttely on nyt muotia. Tämä tieto lisännee eksponentiaalisesti naisten käyntiä kosmetologilla ja pitäähän niitä irtokarvoja huollattaa säännöllisesti...
    Rahan menoa ei voi estää. "Väkivalta" lisääntynee kun aina niin järkevät miehet koittavat pitää kodin taloutta tasapainossa.

    VastaaPoista
  59. Älä nyt IInes hermostu, kun yritän ottaa selvää mistä on kyse.

    Helsingissä tapahtui siis alle 15-vuotiaiden lasten (koululaisten koulussako?) tekemiä väkivallantekoja koko vuonna 1175 kappaletta.

    Vantaalla niitä tapahtuu siis saman verran kuukaudessa.

    Tämä vähäpätöinen ristiriita herätti kysymykseni, joka taas herätti Iineksen ärtymyksen, joka taas herätti Japen (anteeksi, anonyymin) feministejä kaikkialta pyyhkivän haukankatseen jne.

    Öljyttiinkö se potifaarin vaimo siksi, että hän saisi Joosefin vieteltyä?

    VastaaPoista
  60. Me suomalaiset kuittaamme lasten harjoittaman väkivallan asiaankuuluvaksi nahisteluksi ja tönimiseksi, jossa lapset vain oppivat pärjäämään luomassamme väkivaltaisessa kulttuurissa. Saatamme kehottaa alakynnessä olevaa uhria lyömään takaisin, eli osallistumaan väkivaltaan turhaan arkailun sijaaan. Yhtä väkivaltamyönteinen ja salliva ilmapiiri ei ole muualla maailmassa lasten kulttuurissa.

    Esimerkiksi Harvardin tutkijat ovat havainneet, että lasten väkivalta toisia lapsia kohtaan vaikuttaa lapsiin samalla tavalla kuin aikuistenkin väkivalta. Vammat ovat keskimäärin yhtä vakavia, jatkuva väkivalta on yhtä yleistä ja tuloksena ilmenneet traumaoireetkin olivat samanlaisia.

    Tutkijoiden mukaan turhan usein pidetään suhteellisen vähäpätöisenä asiana, jos lapset, erityisesti pienet lapset, lyövät ikäisiään tai hieman itseään nuorempia lapsia tai omia sisaruksiaan. Lasten on ajateltu selviävän paremmin, mikäli pahoinpitelijä on toinen lapsi. Tekoa, jota voitaisiin pitää pahoinpitelynä tapahtuessaan aikuisten välillä, saatetaan pitää vain nahisteluna tai tappelunujakkana, jolloin molempien osapuolten katsotaan olevan osaltaan vastuussa. Joidenkin mielestä tietty väkivallan omaksuminen kasvattaa vain luonnetta, erityisesti poikien, joiden pitäisi oppia puolustamaan itseään. Sisarusten välisestä väkivallasta vaietaan usein kokonaan.

    Harvardissa suoritetun tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että nämä oletukset voivat olla virheellisiä. Lasten keskinäinen väkivalta voi olla traumaattista, koska uhrit ovat usein jatkuvasti ja tiiviisti yhteydessä pahoinpitelijöihin. Lasten aggressio on usein impulsiivisempaa ja hillitsemättömämpää kuin aikuisten, jolloin se voi aiheuttaa enemmän ahdistusta. Sisarusten välisessä väkivallassa uhri on vaarassa kehittää oireita, koska toistuvat hyökkäykset luovat jatkuvan turvattomuuden ilmapiirin.

    VastaaPoista
  61. Anonyymijape ei tajua edes milloin sille vittuillaan. kohdassa missä puhutaan optulasta ja lesboista ja feministeistä anonyymijapea viedään kuusi nolla.

    VastaaPoista
  62. Helsingin poliisin luku koskee vain poliisin rekisterissä olevia tietoja, ja on siis luku/vuosi.

    Vantaan luku on kuukausiluku, ja sisältää nähdäkseni kaikki koulun kahnaukset. Vain murto-osahan menee poliisille, joten ei se ole poliisin rekisterissä, jos Pekka löiMikolta silmän mustaksi ja päälle halattiin ja luvattiin ettei koskaan enää lyödä.

    VastaaPoista
  63. Tsot tsot, älä nyt kiukkuusi tikahdu klo 10:33 päivystäväanonyymi.

    Olet ihan "tajuton" kun et ymmärrä milloin sinua ja muita uunoja viedään kuin litran mittaa. Kaikenlaisia taunoja sitä onkin ja tyhmytensä paljastuu kun avaavat "suunsa".

    Optulan lesbofeministit on ihan elävän elämän fakta. Ruma sellainen.

    VastaaPoista
  64. Optulan lesbofeministi17 marraskuuta, 2010 11:41

    Minut valittiin Miss R:ksi miesten äänillä vuonna 2000.

    VastaaPoista
  65. onnea optulan lesbofemmarimissille!

    VastaaPoista
  66. Meillä ei muuten koskaan päästä koulukiusaamisesta eroon, jos yhä ajatellaan niin suppeasti ja suoraan sanottuna valistumattomasti, että väkivaltaa on vain fyysinen väkivalta, sanallinen kiusaaminen ei.

    Oikeasti sanallinen kiusaaminen, ignorointi ja mitätöinti, tai toisaalta jatkuva haukkuminen, nälviminen tai jopa kiristäminen tai uhkaaminen on maalaisjärjelläkin ajatellen lapsen kehitykselle paljon traumaattisempaa kuin satunnainen turpaanveto.

    Nyt tehdyssä Vantaan tutkimuksessa kolmasosa näyttää olevan fyysistä pahoinpitelyä, mutta huomiota kannattaa kiinnittää tähän lausumaan:"Lapsiin kohdistuu enemmän väkivaltaa kuin aikuisiin", sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, erikoistutkija Juha Kääriäinen Poliisiammattikorkeakoulusta.

    "Jos mitataan vammojen määrällä, väkivalta on vähintäänkin yhtä vakavaa kuin aikuisiin kohdistuva."

    (http://omakaupunki.hs.fi/paivakumpu/uutiset/vantaan_kouluissa_joka_kuukausi_tuhat_vakivaltatilanne)

    VastaaPoista
  67. Vielä yksi kommentti:

    Mistä kumpuaa se tavaton tällaisten tutkimustulosten vähättely, jota tässäkin keskustelussa näkyy? Asiaa ei osata/pystytä/haluta avata, vaan kaikki keskusteluhuomio kiinnitetään tutkimustulosten mitätöintiin väheksymällä tutkijoiden kriteereitä tai sulkemalla silmät luvuilta. Esimerkiksi poliisin listassa olevat yli 700 pahointelyä ei hetkauta mitenkään, vaikka on selvää, että ne eivät ole lieviä, koska lieviä (yli 300) on ilmoitettu omana lukunaan.

    Tätä välinpitämättömyyttä vasten ei passaa enää ihmetellä sitä, että sellaiset arvot kuin ystävällisyys ja toisten huomioonottaminen ovat tulleet luusereiden tuntomerkeiksi lastenkin maailmassa.

    VastaaPoista
  68. Tehdään nyt yksi asia selväksi: vastustan kaikenlaista väkivaltaa.

    Se on eri asia, kuin tutkimusten validiteetin epäily, jota olen oppinut tekemään jo ammattini vuoksi (= olen ollut mukana tekemässä monenlaisia tutkimuksia.)

    Yksi syy Iineksen esittämään ihmettelyyn väkivallan "hyväksymisestä" on se, että ihminen on oppivainen otus.

    Tässä yhteiskunnassa väheksytään väkivaltaa kaikilla tasoilla ja kaikkein eniten tuomioistuimissa.

    Ei ole mitenkään ihmeellistä, että tupakan salakuljetuksesta saa 5 vuotta ehdotonta vankeutta, mutta sivullisen ihmisen potkimisesta aivoinvalidiksi ilman mitään syytä vain sormen heristelyä.

    Miksi poliitikot ja julkkikset vaativat posket täristen esim. vihakirjoittelulle nollatoleranssia, mutta eivät väkivallalle?

    Kiusaaminen kuuluu näköjään niin syvästi ihmisen eläimelliseen luontoon, ettei siitä pääse eroon millään ja se putkahtaa esiin kaikkialla, missä siihen vain on mahdollisuus.

    Jos kovapintaista suojelupoliisin päällikkötason virkamiestä voi kiusata, niin kuinka helvetissä ei pientä lasta tai arkaa konttorirottaa?

    Koulukiusaamisesta ja koulujen väkivallasta olen tasan tarkkaan sitä mieltä, että koulujen johtajien pitää puuttua asiaan ja lopettaa se kerta kaikkiaan, lässyttämättä ja "ymmärtämättä" syyllistä.

    Kai kouluissa on johtajia?

    Jos Jani-Petterillä on paha olo ja hän siksi kiusaa ja pahoinpitelee Marja-Siskoa, niin sen jälkeen Jani-Petterillä pitää olla vielä pahempi olo. Samoin hänen huoltajillaan.

    Mutta toisaalta ensin pitää tietysti ottaa selvää mitä on tapahtunut. Se on eri asia kuin "ymmärtäminen".

    No, riittäisikö tämä vaahtoaminen tällä kertaa?

    PS. Minäkin olen ollut lapsi. Tiedän siis erinomaisesti, millainen on lapsen maailma.

    VastaaPoista
  69. Minua kiinnostaa poliisijohdon mahdollisuudet selittää Selinin sairausloman aikainen työhuoneen vaihtaminen, sähköpostin lopettaminen ja kulkuoikeuksien poistaminen muuksi kuin kiusaamiseksi.

    Supon nimi ei toki tule Suomen poliittisesta poliisista, vaikka niin saattaisi helposti luulla.

    Hesarin taloustoimittaja(!) ehätti jo perustella kiusaamisen olevan kansakunnan etu.

    VastaaPoista
  70. "Mistä kumpuaa se tavaton tällaisten tutkimustulosten vähättely, jota tässäkin keskustelussa näkyy?"

    Voinet avata tätä kysymystäsi itse kun tarkastelet malkaa nimeltä Henry Laasanen sinun omassa silmässäsi.
    Millä kompetenssilla sinä vähättelet po. tasa-arvotutkijaa ja hänen tutkimustuloksiaan?

    VastaaPoista
  71. Luin jostakin lehdestä äidin kirjeen Jari Sinkkoselle.

    Kymmenvuotias poika on kuulemma esimurrosiässä (äidin arvio) ja käyttäytyy siksi oikullisesti; ei halua kadulla kulkea muun perheen kanssa vaan muutaman askelen edessä / perässä, haluaa viettää kokonaisia päiviä (oletettavasti vkl:na) kaverin kanssa, ei suostu lähtemään sukulaisvierailuille, läppäisee pahalla päällä ollessaan äitiä jne. Ja tulee yöllä vanhempien sänkyyn.

    J. S kiisti esimurrosiän ja sanoi, että pojan käytös ei kuulu edes "normaaliin" murrosikään.

    Hän vastasi mm. niin, että kadulla kuljetaan kimpassa perheenä (jos se ei käy, niin sitten pojalta evätään jotakin haluttua, esim. uudet lenkkarit), sukulaisvierailut ovat ilmoitusluontoinen asia jälkikasvulle, vanhemmat määräävät kuinka kauan poika saa olla kavereidensa kanssa (ei koko päivää) ja kenenkään lyömistä ei sallita eli siis siitä rangaistaan.

    Missä vaiheessa vanhemmilta on kadonnut maalaisjärki?

    J. S. sanoi myös, että siinä vaiheessa kun vanhemmat ottavat vanhemmuutensa haltuun, poika tuntee olonsa turvalliseski ja pysyy yöt omassa sängyssään.

    Vaikka H. Laasanen onkin Japen - ja muiden naista saamattomien ja sitä myöden naisia halveeraavien peräkammarinpoikien - idoli, eivät hänen kirjoituksensa ole yhtään sen vähempää asenteellisia kuin feministien yksisilmäisyys, johon H. L. esiin nostamissaan aiheissa viittaa.

    VastaaPoista
  72. Tuo onkin silmiinpistävää, että Laasanen syyllistyy itse vähintään samanlaiseen yksisilmäisyyteen, josta feministejä syyttää. Samoin tekevät hänen nimeensä vannovat laasaslaiset, jotka muistuttavat hihhuliuskonlahkolaisia kirjoituksineen. Eihän heitä kukaan enää vakavissaan voi ottaa. Kenties hyväkin asia hukkuu taitamattomien kulttimenojen alle. - No, onneksi kriittinen miestutkimus on nostamassa päätään ja koettaa pelastaa, mitä pelastettavissa on. Kovin suuri tuo laasaslaisten vaurio ei liene - paljon melua tyhjästä.

    Muuten Kuunkuiske, tuo Jari Sinkkonen menee luennoimaan tyttäreni koulun opettajille ja vanhemmille tällä viikolla, vanhempien iltaan. Kunpa hän puhuisi vanhemmille juuri noin kuin kuvasit. Päänsilitys ja yliymmärtäminen on mennyt liian pitkälle ja aiheuttaa hämmennystä jo vanhemmissakin.

    VastaaPoista
  73. Liisa Keltikangas-Järvisen tutkijatoveri Markus Jokela kirjoittaa artikkelissaan Perimä ja ympäristö antisosiaalisuuden kehityksessä seuraavasti:

    Kaiken kaikkiaan geenien ja ympäristön yhteistoiminta on parhaiten ymmärrettävissä yksilön perinnöllisten taipumusten ja ympäristön riskitekijöille altistumisen vastavuoroisena suhteena, jossa molemmat päätyvät pahimmillaan vahvistamaan toisiaan yksilön kehityksen myötä: Antisosiaalisella lapsella on todennäköisesti keskimääräistä antisosiaalisemmat vanhemmat. Perinnöllisten taipumusten lisäksi lapsi altistuu todennäköisesti myös epäjohdonmukaiselle ja ankaralle kasvatukselle, mikä lisää antisosiaalisuutta. Haitalliset ympäristötekijät vaikuttavat erityisen voimakkaasti lapseen, jolla on perinnöllinen taipumus antisosiaalisuuteen. Koulussa lapsen antisosiaalisuus johtaa ystäväpiirien ulkopuolelle jäämiseen ja heikkoon koulumenestykseen. Edellisen takia lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät heikosti, jälkimmäinen puolestaan kaventaa lapsen koulutuksen ja työllistymisen mahdollisuuksia nuoruuteen tullessa. Nuoruudessa antisosiaalinen henkilö ajautuu tai hakeutuu muiden antisosiaalisten nuorten seuraan, mikä edelleen vahvistaa hänen taipumuksiaan. Rikoksiin syyllistymisen myötä hän sosiaalistuu entisestään rikolliseen elämäntapaan. Ilman väliintuloja lapsuuden antisosiaalisuus voi tällä tavoin johtaa ympäristön riskien kanssa kehitykseen, joka jatkuvasti kaventaa henkilön elämän vaihtoehtoja. (s.114)

    On arvioitu, että antisosiaalisuuden kehityspolulle varhain lapsuudessa joutuva henkilö voi maksaa yhteiskunnalle jopa 10 kertaa keskivertokansalaista enemmän. Antisosiaalisuuden kehityksen ymmärtämisellä on siten huomattava yhteiskunnallinen merkitys. (s.116)

    Jokelan artikkeli kannattaa kyllä lukea kokonaan, mutta omana vaatimattomana mielipiteenäni esitän, että ongelmaan, joka johtuu viidessä prosentissa väestössä esiintyvästä perinnöllisestä taipumuksesta, tulee vastata kehittämällä yhteiskunnallista varhaiskasvatusta ja parantamalla koulukasvatusta.

    VastaaPoista
  74. Juu, Tapani, mutta tuolla systeemillä voidaan vesittää mikä tahansa systeemi - viittaamalla siihen, että epäilee kriteereitä tai tutkimuksen tekijöitä tai puhumalla siitä, että tutkittava asia on vielä pahempana siellä, minne tutkimus ei ylety. Jos takerrutaan jokaiseen pilkkuun, yksikään tutkimus ei kerro koskaan yhtään mitään - jokaisesta tutkimuksesta voidaan esittää samat epäilyt.

    Koko maailmaa ei voi tutkia siis kerralla eikä korkeimmin voimin.

    Tämä Vantaan tutkimus nyt oli omanlaisensa, ja kun se on tehty ulkopuolisen vinkkelistä poliisivoimin korkeakoulussa, ei sitä voitane syyttää ainakaan tahallisesta vilpistä tai kotiinpäinvedosta.

    Olisi siis vissiin voitu kerrankin keskustella myös tutkimuksen kertomista tuloksista, eikä aina siitä, mihin väkivallan raja vedetään, ja onko henkinen väkivalta väkivaltaa ollenkaan, kun hiuskarvaankaan ei kosketa.

    Toistan oman käsitykseni: minusta henkinen väkivalta voi olla monin verroin pahempaa ja vaurioittavampaa kuin fyysinen (vrt. mm. kouluampujat).

    VastaaPoista
  75. Jari Sinkkonen puhuu järjen äänellä! Lapsi ei saa tyrannisoida vanhempiaan / perhettään. Vaikka perheessä lapsen kuuluu aina olla ykkönen, ei se tarkoita, että hän voi mielensä mukaan pompottaa vanhempiaan ja saa kaiken, mitä sattuu haluamaan.

    VastaaPoista
  76. Missään ei ole kuitenkaan todettu, JJ, että lapset jotka harjoittavat väkivaltaa tai ovat sen uhreja, olisivat erityisen antisosiaalisia, epäsosiaalisia temperamentiltaan.

    Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, jota ei voi muuttaa. Vähemmän sosiaalisille lapsille voidaan tietenkin opettaa sosiaalisia taitoja, mutta kannattaa muistaa, että sosiaalisuutta sinänsä ei voi siis opettaa. Esimerkiksi empatiaa ja herkkyyttä ei täten voi opettaa, ne kuuluvat sisäänrakennettuina piirteinä ihmisen temperamenttiin. Empatiaa ja herkkyyttä juuri tarvittaisiin lapsilla, jotka ovat oppineet vauvasta lähtien turvautumaan aggressiivisiin käyttäytymismalleihin ja turvaavat niihin vielä koulussakin.

    Kyse onkin aggressiivisesta käyttäytymismallista poisoppimisesta, ei antisosiaalisuudesta pääsemisestä. Aggressiivisten mallien poisoppiminen ei tapahdu tarhoissa eikä kouluissa ilman asiantuntijoitten apua. Opettajat eivät ole käyttäytymisen asiantuntijoita, eikä vakavan aggression poisto ole kasvatusta vaan psykologian piiriin kuuluvaa.

    VastaaPoista
  77. Delilah, täysin samaa mieltä, lapset eivät saa tyrannisoida vanhempiaan, sillä sehän merkitsee sitä, että lapsella ei ole tukea eikä turvaa tosipaikan tullen. Hän huomaa kyllä, että vanhemmista ei ole hänen turvakseen, jos rajoja ei anneta.

    Keskustelin eräällä palstalla kerran äidin kanssa, joka ei kieltänyt lapseltaan mitään. Hän salli lapsensa kiipeillä vaikka kyläpaikan keittiön laatikkoja ja hyllyjä pitkin sanomatta ei. Lapsi sai syödä koska tahtoi, mennä milloin tahansa kaapille. Kaikki oli sallittua, aivan kaikki.

    Minusta tuntui, että tuon lapsen minäkuva ei päässyt kasvamaan, lapsi ei löytänyt reunojaan ja eli ikuista omnipotenssiaan, joka on hyvä alusta narsismin kasvulle.

    VastaaPoista
  78. Kuunkuiske: "Luin jostakin lehdestä äidin kirjeen Jari Sinkkoselle."

    Taisi olla amerikkainen elämänhallinta opas, joita lueskelet kun olet niin hukassa itsesi kanssa.

    "Kymmenvuotias poika on kuulemma "

    Jep jep, tämä on tätä sinun kuuluissaa kuulemma tietoa. Onko sinulla mitään omia kokemuksia mistään vai luetko vain noita elämänhallinta oppaistasi sekä Cosmoa ja Demiä?

    "Vaikka H. Laasanen onkin Japen "

    Sinulla on kova tarve puhua minusta, vaikka toisaalla olet sanonut, että kun et tunnu pääsevän minusta eroon. Tätä pitäisi nyt jossain tutkia, että mikä takertumis- ja ilmeinen ihastumisreaktio sinulla on allekirjoittaneseen, kun on niin kova tarve kommunkoida kanssani ja minua hyödyntäen. Tämähän on ihanaa! :)

    PS. Feministisen, ns. kriittisen miestutkimuksen "tutkijoilla" on kakat housuissa, kun ovat jääneet marginaaliin. Kun tosiasiallinen miestutkimus ja tasa-arvo etenee vääjäämättä, saadaan tuo marginaalipelleily ja hömppä"tutkimus" niistettyä kokonaan pois veronmaksajien varoja tuhlaamasta.

    VastaaPoista
  79. Missään ei ole kuitenkaan todettu, JJ, että lapset jotka harjoittavat väkivaltaa tai ovat sen uhreja, olisivat erityisen antisosiaalisia, epäsosiaalisia temperamentiltaan.

    Siksipä juuri mielipiteeni on niin pätevä! Yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen ja koulukasvatuksen kehittäminen koskisi useampaa lasta ja tavoittaisi siten useamman riskiryhmiin kuuluvan lapsen ilman heidän leimaamistaan ja hyvä kasvatus ei haittaisi sosiaalistakaan lasta.

    Kaikkien lastentarhan- tai luokanopettajien ei tarvitse olla psykologeja muutaman erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen vuoksi, jos kasvatusyhteisössä on moniammatillinen henkilökunta. Psykologeja ei tarvita joka koulussakaan. Helsingissä on esimerkiksi peruskouluja, jotka toimivat alueellaan erityisopetuksen osaamis- ja resurssikeskuksina. Toinen esimerkki voisi olla lukihäiriöongelmiin ennalta puuttuva lukuleikkiohjelma päiväkodeissa. Se ei haittaa yhtäkään ryhmän lasta. Päinvastoin.

    VastaaPoista
  80. Minun täytyy mainita tähän väliin yhdestä muistumasta, jota en tiennyt muistavani, ennen kuin se juuri äsken tuli mieleeni.

    Nimittäin minulla ei ollut koskaan kotiintuloaikoja, kuten monella muulla oli. Muistan kun sanoin äidille, että miksei meillä ole kotiintuloaikoja. En muista, mitä äiti vastasi.

    Minusta oli hienoa, kun parhaalla kaverillani oli säntilliset taka-rajat kotiintulolleen. En ollut koskaan mikään villi, vaan hyvin kiltti ja vähän arka lapsi, ja kotiin tulin ajoissa tuhmuuksia tekemättä. Silti tunsin oloni epävarmaksi ja löyhäksi, kun äiti ei ollutkaan kovinkaan varma. Olisin halunnut, että hän olisi ollut varmempi ja määrätietoisempi, jämäkkä äiti. Olisin saanut epävarmuudessani turvaa ja luottamusta, että äiti turvaa kyllä minut.

    VastaaPoista
  81. Nyt en ihan pääse jyvälle, mitä uutta mullistavaa tahtoisit lasten koulu- ja tarhakasvatukseen, JJ, mutta siis tottakai näihin asioihin pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Kukaan ei ole varmaan uusia opetusohjelmia vastaan, jos niihin vaan rahaa riittää. Lukihäiriöohjelmia jo onkin käytössä alakoulussa, enkä osaa sanoa niiden tehosta esikouluasteella. Testataanko lapsen taito jo siellä? Ei niistä haittaakaan liene.

    Minusta tuntuu, että se mitä kipeimmin kaivataan ja millä olisi valtaisan suotuisa vaikutus, olisi ryhmäkokojen pienentäminen kautta eri kouluasteiden. Erityisen tärkeää tämä on, mitä pienemmistä lapsista on kyse. Tähän pitäisi nyt saada resurssit. Opettajilla on kyllä taitoja myös tuohon käyttäytymispuoleen, jos ryhmät eivät ole liian suuria.

    Mutta siis, vakavasti aggressiivisten lasten tilanne ei parane kasvatuksella, vaan ammattitaitoisella terapialla ja uusien käyttäytymismallien sisäistämisellä. Vauriot ovat syntyneet kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana, jolloin narsistinen persoonallisuushäiriö syntyy - ja sehän on useiden aggressioiden takana.

    VastaaPoista
  82. Miten ne lapset on ennen vanhaan kasvaneet täysjärkisiksi aikuisiksi - tarkoitan meidän vanhempiamme ja vielä aikaisempia sukupolvia - kun se nytkin kaiken tämän tiedon, välittämisen, ohjaamisen, versojen ja varsojen kanssa tuntuu niin ylivoimaiselta?

    Tai toisaalta... kun maailmaa katsoo, niin eihän niitä ole saatukaan. Ainakin valtioiden johdossa on vainoharhaisia ja verenhimoisia hulluja.

    Minua aina jotenkin kauhistuttaa, kun isot ja pienemmätkin valtiot käyttäytyvät kuin edesvastuuttomat kakarat.

    Ajatelkaa, jos ihmisetkin käyttäytyisivät samalla tavalla kuin valtiot. Jokaisen pitäisi varustautua haulikolla ja singolla, koska ikinä ei tiedä milloin naapuri hyökkää, tappaa ja valtaa perunamaan.

    Onkohan niin, että meidän erinomaisesti kasvattamamme lapset nyt sitten lopettavat kaikki sodat?

    VastaaPoista
  83. Eikös tässä, Tapsa, vain toteudu se raamatullinen koston profetia: minä kostan teille kolmanteen ja neljänteen polveen. Kun aina yksi polvi kerrallaan kostaa seuraavalle, koston kierre on katkeamaton. Isän kädestä.

    Ei oikein tiedä, mitä ihminen on ansainnut, mihin kaikkeen hänestä on. Vai onko tämä vain ikuista taistelua hyvän ja pahan, kaaoksen ja kosmoksen välillä? Yksikään polvi ei ole edellistä parempi. Toteutamme vain myyttiä, ei kai tässä muuta.

    VastaaPoista
  84. Iines, anteeksi kun te keskustelette muusta, mutta saanko tunnustaa yhden asian (ai että saan): olen rakastanut Chariin. Hänhän on ihastuttava pakkaus, täynnä verbejä ja adjektiiviadribuutteja, ja elämää ja elämän iloa. Kun luin metaforan "raadoin kuin majava" (8.11. 19:09), en (noin 1/2 tuntiin) tiennyt mitä olisin tehnyt. Niinpä katselin vain lasittunein silmin ikkunasta ulos.

    Oikeasti olet... rakas Char, kiva ja höyheninen. Sinusta ei voi olla diggaamatta. (Ja luulin sinua ensin trolliksi? Hyh, minua.)

    Ps. Miten me saatas roudattua sun ukkos talveks kesämökille?


    Pss. Jape, perustapa oma blogi. Jollet sensurroi sanomissia tulen sinne kommentoimmaan sinnua. Samoin kuin Hymiö ja Kaaleppi Kankkunen ja moni, moni, moni Anonyymi myös. Jookos?

    Nimim. "Yksi meistä, aika useista"

    VastaaPoista
  85. Kyllä tässä blogissa on lupa rakastua ihan vapaasti, mikis, muihinkin kuin minuun. Ristiinrakastumiset jopa ilahduttavat mieltäni, en ole sillä tavalla kade. Rakkauden määrähän maailmassa siinä vain lisääntyy ja voi vaikuttaa suotuisasti maailman lasten hätäänkin.

    Mitä majaviin tulee, niin pikkukaupunkiin on tullut sellainen. Juuri luin paikallislehdestä, että muuan härski majava on järsinyt kymmenkunta vankkaa koivua (kuva todisteena lehdessä, lastuja järsimän alla) erään talon pihasta ja lähikadulta. Ovelakin se majava on, se humsauttaa useat rungot suoraan puroon, jotta sillä on ruokaa talveksi niin ettei tarvitse nousta vedestä ylös.

    Niin että hyvin olet valinnut, mikis, jos majavanaiseen rakastuit. Paitsi että hän on runsas renesanssinainen, oopperaprimadonna, hän ei taatusti jätä rakkaitaan pulaan, kuten nälkään ja puutteeseen. Kunpa hän nyt vain itsekin huomaisi rakkautesi janon.

    VastaaPoista
  86. "Jape, perustapa oma blogi"

    Minulla on jo kaksi laatublogia, tätä ei vain kaikki höpöt tiedä tai tajua, mikä sinänsä voi olla ihan hyväkin. Eiköhän noissa blogeissa ole jo riittämiin minulle tässä vaiheessa.

    Hymiöllä, Kaalepilla jne. on varmaan omat blogit, luulisin. Käy kurkkaamassa.
    Anonyymeillä ei ole blogia, käsittääkseni.

    VastaaPoista
  87. Jos osaisin kadehtia niin kadehtisin... itseäni. Koska olen saanut tutustua sinuun, Iinuliinini.

    VastaaPoista
  88. Oma tyttöystäväni sanoi eilen, kun hänellä oli syntymäpäivä (täytti vähän alle 70 vuotta), että älä oleta Mikko että kaikki aina ymmärtävät sinun huumoriasi. Minä olen monta vuotta ('huokaus') sua kuunnellut ja munkin mielestä sinä olet välillä ihan käsittämätön. Saatan vain kuvitella miten sinua tuntemattomat ihmiset sinuun suhtautuvat... äläkä nyt loukkaannu. (Hei, ihan totta.)

    En, minä sanon.

    VastaaPoista
  89. Mikis, kieputtaja, sinua ymmärretäään luultavasti paremmin kuin uskotkaan. Meinaan ihan täällä. Kielesi vain keikkuu ja kieppuu ja näyttää että sinäkin tekisit kieppejä. Ja niinhän sinä teetkin. Ellet roiku puolapuissa tai kävele narulla. Luultavasti olet nuorallatanssija.

    Japen kuvablogi onkin mitä asiallisin laatublogi, joten vähän ihmetellä täytyy, että siellä on sensuuri. Miksihän?

    VastaaPoista
  90. Puolapuissa?

    Olenko minä kertonut sen että minun rakkain metaforani on se, kun opettaja (tällä kertaa miäs) pani oppilaat roikkumaan puolapuille Sibeliuksen "Oi Maamme Suomi..." ensinuottien mukaan? Näin kuule kävi. Ps. Se opettaja, isäni ikäinen eli siinä mielessä syyntakeeton, opetti näitä mukuloita Ypäjällä. Ja poltti sikarintumpeista kierrätettyä tupakanlehtiä omassa piipussaan. Eli, haisi pahalle.

    VastaaPoista
  91. Meitäkin pakotettiin venymään hyvin ikävästi puolapuilla koulussa. Oikeastaan se oli sadistista, piti roikkua liikkumatta vielä ja vielä ja vielä, kunnes meinasi kuolla ja livetä puolapuilta alas. Vieläkin inhoan puolapuita.

    Vielä kauheampaa oli se, että kun me melusimme ennen opettajan luokkaan tuloa, hän nostatti meidät pystyyn ja määräsi nostettavaksi kädet suorina sivuille. Näin piti seistä minuuttitolkulla kunnes taas luuli kuolevansa. Kauheaa kidututusta.

    Kyllä ennen oli koulussa kauheaa - näitä kidutuksia en tiennyt muistavani, kunnes nyt muistin.

    VastaaPoista
  92. Minä en ole musiikkimiehiä. En tiedä Sibeliuksesta mitään, aikoinaan kuuntelin Shostakovitshia, en muuta. (Isäni opetti Kalevi Ahon soittamaan viulua, se on ihan eri asia, mitä se muuten tähän kuuluu? Minä opetin Kalevin polttamaan tupakkaa.) Shostakovtshin jälkeen toiseksi tärkein on Bach. Jollekulle muulle tietysti joku muu. Vihaan musiikkia, siksi kuuntelen sitä, se vie minulta korvat.

    VastaaPoista
  93. "Japen kuvablogi onkin mitä asiallisin laatublogi, joten vähän ihmetellä täytyy, että siellä on sensuuri. Miksihän?"

    Mitähän sinäkin taas höpäjät? Provokaation ikävä lemu leijuu tällä nyt.

    Minulla on esteetön blogi, jossa kerrotaan kirjallisesti mistä on kysymys. Ei tarvitse arvata. Lisäksi kuvat on esillä, eikä piironginlaatikossa, niin kuin eräällä.

    Kehoitan blogistia täällä vain itse selvittämään omaa ja ohjelmallista sensuuriaan, jota olemme niin monasti päässeet todistamaan.

    VastaaPoista
  94. Tää on mulle myös hyvin rakas "... niin että tehtaan kerhohuoneen luona". Tiedän, että on sullekin. Ja tiedän että Sediksen anoppi on tuo kaunisääninen laulaja. Tiedän, mitä tiedän, en enempää. Minusta myös Jevtushenkon sanat lauluun "Älä kiiruhda" on sykähdyttävä. Ja laulajakin, vaikka ei ole Sediksen appiukko, on kohtuu hyvä.

    http://www.youtube.com/watch?v=t_gsryvC8Ik&feature=related

    http://www.youtube.com/watch?v=TL1WYJD5ri4&feature=related

    Rakastan asioita. Ihmisiä. Kaikkea, mikä on epävarmaa.

    VastaaPoista
  95. "Älä kiirehdi" alkaa jopa itkettämään, on se niin kaunis. Georg Otskin on sykähdyttävä, ja varsinkin se "kaipuun syömmeen syksy toi mulle, onnentunteen ihmeellisen". On kivat patetiat.

    Jape, tarkoitin sitä kommenttimainintaa, että sanot poistavasi kommentit, jotka eivät käsittele teemaa tai ovat sopimattomia. Jestas. Jos minä tekisin niin, blogistani tulisi tylsä.

    VastaaPoista
  96. "Jape, tarkoitin sitä kommenttimainintaa, että sanot poistavasi kommentit, jotka eivät käsittele teemaa tai ovat sopimattomia. Jestas. Jos minä tekisin niin, blogistani tulisi tylsä."

    No, tiedät kai että blogiemme tarkoitus on ihan eri. Ja onhan itselläsikin valokuvausblogi, tuskin siellä puhutaan samoin ja samalla lailla kun täällä tehdään.

    Täsmällisesti ilmoitan muuten voivani poistaa aiheettoman kommentin. Eipä tuota ole tarvinnut soveltaa kuin pari kertaa. Kerran tuli tunnetun nettihärön Seppo Lehdon (googlaa ite) mainospläjäys massapostituksena ja sitten on ollut pari pornolinkki pläjäystä. Katson, että nuo ei kuulu valokuvablogiin.

    Ja tulihan tuonne toiseen blogiini joku härö blogistasi (tod.näk.) ilmoittamaan olevansa joku julkisella paikkalla, ilmailunäytöksessä, ollut "Johanna", joka ilmoitti että hänen kuvansa on blogissani ilman lupaa. Totesin, että voin toki poistaa kuvan, vaikka minun ei tarvitsisi, jos hän kertoo mistä kuvasta on kysymys. Kehoitin häntä ottamaan yhteyttä minuun sähköpostitse, jos hän haluaa selvittää asiaa enemmän. No ei kuulunut "johannasta" sittemmin.

    VastaaPoista
  97. "Jestas. Jos minä tekisin niin, blogistani tulisi tylsä."

    Aivan, minä ainakin odotan kovasti koska kuulemme että onko soneran mieskäynyt, vai talon mies vai kuka ja oliko mitä päällä tällä, joka miesapua tarvitsi. Ja onko nyt tällä kertaa tehty tutkintapyyntö Höglundista tai Laasasesta, vaikka ei Höglund tai Laasanen olleetkaan niitä häiriköitä. Tämä on vain sellainen tapa toimia ja käsitellä nettihäröjä, tiemmä.

    Täällä on sellainen mailaus ja chät fiilis usein, kukin vetää omaa stooriaan, irrallaan todellisuudesta.

    VastaaPoista
  98. Tämän päiväiseen Panun (Höglundin) kirjoitukseen nimimerkki "Satyrus semele" kirjoitti helvetin hyvän kommentin. Ainakin mun mielestä. (Koska olen itse ko. kommentoija.)

    Ei vaineskaan.

    VastaaPoista
  99. Mikis,

    vallan täällä melkein hämmennyn - enkä tahdo kärrätä ukkoani ulkoruokintaan, eli pysytellään me vaan tämmöisellä platonisella tasolla! Lämpöiset kiitokset kaunista sanoista; tykkäämistä ei voi olla maailmassa liikaa! Minäkin tykkään sinusta! - Eikä mieheni hermostu vaikka lähetän lentosuukon sinulle. :)

    - Kuten aina olen sanonutkin: miehet ovat ihania. :)

    Iines,

    tutkimus oli minusta pelottavaa luettavaa. Eikä minustakaan tutkimustuloksia voi lytätä sillä, että "ainahan naperot nahistelee"... Aina ovat nahistelleet, ja tulevat nahistelemaan jatkossakin, samalla tavalla kuin aikuiset ovat ja tulevat olemaan ilkeitä ja inhottavia toisilleen. Se ei ole kuitenkaan mikään syy tai peruste heittää hanskoja naulaan: kaikkien meidän tulee osaltamme tehdä kaikki minkä voimme, omana aikanamme, ettei ilkeys ja väkivalta rehota.

    Naperoitten nahistelu on siirtynyt ihan eri sfääreihein koulusurmien myötä. Minusta on surullisinta se, että taas vastuu sysätään lapsille ja nuorille; he itsenäisinä yksilöinä toimivat ja hoitavat...

    Minusta on hyvinkin suomalainen piirre pitää lasten ja nuorten varhaista itsenäistymistä ainoana tai tärkeimpänä kasvamisen muotona. - Kyllä minusta lapset saavat olla pieniä, avuttomia, ja osaamattomia, eikä kaikkea tarvitse hoksata, tehdä tai osata itse.

    Ja saisivat aikuisetkin muuten olla vähemmän "itsenäisiä". Minä en tätä yksin pärjäämisen ihannointia ja kulttuuria ymmärrä; itse osaan sekä tarjota että pyytää apua. - Pari siskoani on tästä suuresti kauhuissaan. Normaalin avun tarjoaminen on heille loukkaus, ja avun pyytäminen heikkouden osoitus, ja paikka kasvattaa siskoa... Tai edes yrittää! :D

    Itse pidän mielelläni aktiivisen toimijan roolin "omien" lasteni elämissä; ylihoivaamisen tai -varjelun uhallakin. - Eikä muuten lasten hemmottelu yhdistettynä terveeseen järkeen johda muuhun kuin hyvään: samalla kun yhdessä harjoitellaan yhteiskunnan pelisääntöjä, toisten ihmisten kanssa toimimista, normaalia kohteliaisuutta ja hienotunteisuutta muita kohtaan, voidaan lasta hellitellä rajattomasti (suukoin, halein, hyväilyin; hoitamalla itseä esim riittävällä yöunella, että rauhallisena jaksaa ne lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvat kipukohdat ja kiukuttelut; hemmottelemalla muksua vaikka välillä aamiaisella sänkyyn, tai pitämällä varoittamatta ylös-alas-päivä - se tarkoittaa sitä, että että syödään jälkkkäriä aamiaiseksi, kaikki saavat lojua yövaatteissaan.. Kotitöitä ei saa tehdä; kivoja leffoja on pakko katsoa (sama koskee aikuisia!).

    Sitten on pakko joko leikkiä kavereitten kanssa, tai pelata tietsikalla, tms, kotiläksyjen tekeminen on siis ehdottomasti kielletty :D! - Kaikki on siis nurin-narin, vinksin-vonksin, ja hassutellaan koko viikonloppu yhdessä).

    Jatkan vielä...

    VastaaPoista
  100. Se fiilis voi johtua ihan siitä vaan, että emäntä on usein kärppänä kotosalla. Jokusista on hauskaa olla välillä lähes reaaliaikaisessa keskustelussa.

    - Chattityyppinen tykitys on siis ihan ok, yhtä ok kuin mikä tahansa. Minähän nautin tietenkin kuitenkin myös pitkien kommenttien kirjoittamisesta ja sellaisten lukemisesta, jos vaan joku viitsii kommentteja lukea ja puolestaan kommentoida.

    VastaaPoista
  101. Käväisin Panulassa lukemassa kommenttisi, satyrys semele. En tiedä, miksi Mustaa valoa tuntuu tutulta kirjan nimeltä. Luin jossain vaiheessa poikien seikkailukirjoja, ehkä tuon valonkin ja minulla on jostain syystä itselläni vieläkin jokin Mestarietsivä Kalle Blomqvist ja Valokuvattu varkaus.

    Tuo on jämptiä, että poikien huoneesta valot sammutettiin klo 21. Meillä sukulaistädillä kesällä oltaessa taas romaanien luku oli syntiä, ja siksi luin myös peiton alla. Paikka oli sama, jossa Mallu syötti minulle pimpsassa, siis omassaan, uittamiaan ranskanpastilleja, oltuaan meillä lomalla.

    VastaaPoista
  102. Meitä poikia oli neljä, veljeksiä. Me nukuttiin kahdessa hetekka kerrossängyssä (on, semmosiakin on ollut!). Sekä isäni että äitini olivat jämptejä ihmisiä. (Siksi minustakin on tullut "jämpti".) Ps. Kerran jotkut kateelliset naapurin akat kehtasivat kysyä äidiltä että eikö häntä yhtään harmita että hällä on vain poikalapsia? Äitini sanoi että "kyllä aina kullalla hopeaa saa". Niiltä meni turpa tukkoon.

    Äitini oli hyvin vahva ihminen - ei mikään niskavuorilainen, mutta muuten. Eniten häntä inhotti ihmisten tekopyhyys. Muistan kerran kun juhannuksena oltiin Kustavissa, hienossa sukuseurassa, ja siellä isäntä kysyi vuoron perään (kieltämättä etrikettivastaisesti) että mitä he juovat drinkiksi? Kaikki miehet vastasivat että viskiä, ja naiset, vähän kaakatellen, että "voisihan sitä ottaa tilkan sherryä" ... tai madeiraa, tai "jotain vähän semmosta mietoa"... Kun tuli äitini vuoro, hän sanoi "viskiä".

    Vittu, kun olin ylpeä hänestä. (Hän sanoikin jälkeen päin, että "minua otti päähän ne teeskentelijät".)

    VastaaPoista
  103. Minusta se idea kuulosti harvinaisen vahingolliselta: tutti edustaa vauvalle ja pienelle lapselle oraalista mielihyvää ja turvaa. Niiden tunteiden riistäminen lapsen normaalin kiukuttelun takia ei ole fiksua. Näin minusta.

    Kun eka tutti oli leikattu, minä ja O. pidettiin taas neuvottelutuokio. - Kaksistaan, ja jatkan vielä; hoitolapseni O:n kohdalla oli melkoista hämminkiä silloin kun O oli reilut 2 v. Uhmaikä oli voimakas (kerran, kun olin flunssassa, ja pois töistä, vahemmat siirsivät O:n jätesäkissä autoon, kun eivät saaneet raivoavaa, vahvaa lasta ajoissa puettua ja kuriin, siskon neuvolakäyntiä varten). - En kyllä tiedä, onko tämä vitsi vai ei; parasta suhtauta asiaan huumorilla. :)

    Samalla pojalla oli samassa iässä vaikeuksia irrottautua tutista - koti-psykologinne Char tietty hätääntyi, kun kuuli, että vanhemmat rikkoivat tutin per rike; aikeenaan siirtää lapsi pois tutti-jutuista, ja kasvattaa hyvää käytöstä samalla.

    Keskulteltiin siis yhdessä, kaksistaan, amupuuron ääressä. Todettiin, että O. on jo iso poika, eikä tarvitse tuttia. Ynnä tutit vääristävät hampaita: ei hyvä. Voitaisiin myös esim. mennä isoon tavarataloon, ja ostaa isolle pojalle high-tech-hammasharja; siirtyä käyttämään sitä, ja jättää kaikki vauva-tutit samalla puiston orava-vauvoille.

    O. oli noppana mukana.

    Vanhemmatkin olivat sitten mielissään, kun tutista irtaantuminen tapahtui per oitis. - Eivät hekään tietenkään halunneet pahoittaa lapsen mieltä!!! Mutta tosi kiukkuisen pari-kolme-vuotiaan kanssa tarvitaan paljon mielikuvitusta, jos meinataan pärjätä ilman Äärimmäisiä Toimenpiteitä. - Joskus ehkä ulkopuolinen aikuinen keksii sopivan keinon, kun vanhempien jaksaminen alkaa olla loppu.

    VastaaPoista
  104. Hei, haloo,

    yksi viestini - ainakin - hävisi bittiavaruuteen.

    Kirjoitin ilmestyneiden viestien välissä, että hoitopojan tutteja oli tarkoitus leikata, sekä kurinpitotoimenpiteenä, että hampaiden suojaksi. Vanhempien toimesta.

    Josta toimenpiteestä olin siis jyrkästi eri mieltä, mutta katsoin parhaaksi sopia asian suoraan po. lapsen kanssa, ja per oitis (siis: tutit annetaan orava-vauvoille, jne), kuin kyseenalaistaa vanhempien toimet.

    - Jokainen Maija Poppanen oppii tämän hyvin pian, niinkuin hyvä onkin: jokainen vanhempi on paras mahdollinen spesialisti oman lapsensa suhteen. :)

    Jos sitten joskus voi vaivihkaa hoitaa asioita vähän parempaan suuntaan, näin kannattaa toimia. Ja olla hiljaa koko agendasta. - Lapsen ja vanhempien toimivuutta yhdessä kannattaa silti suitsuttaa, sillä tottahan sekin, yhtä aikaa, on. :)

    VastaaPoista
  105. "Hei, haloo,

    yksi viestini - ainakin - hävisi bittiavaruuteen."


    Mitään sensuuri-poistoja en siis ole havainnut.

    Keskustelu on edennyt juuri niin järkevästi kuin näillä parametreillä voidaan toivoa.

    VastaaPoista
  106. Sosiaalisuus / sosiaalisuuden puute -teema, mistä Iines puhuit, tuli tänään(kin) konkreettisesti kohdalleni.

    Istuin bussissa ja se pelmahti lukion kohdalla täyteen nuoria. Istuin yksin penkissä, jossa oli toinen penkkirivi vastassa ("naamatusten").

    Kolmen pojan sakki tuli ja täytti vapaat paikat. Minua vastapäätä istunut poika oli kovasti puhelias, mietti muille pojille että pitäisikö sitten huomenna lähteä vai olla lähtemättä, "en osaa päättää".

    Sanoin hänelle, että tottakai lähdet! Poika hymyili ja sanoi, että et sä edes tiedä mistä on kyse. Sanoin, että en tiedäkään, joten voit kertoa jos haluat.

    Kyse oli keilaamaan menosta. Sanoin, että keilaamaan kannattaa mennä ilman muuta; se on ihan kivaa "eikä koskaan kannata jättää sellaista tilaisuutta väliin jossa voi nähdä kivoja tyttöjä".

    "No se on kyllä ihan totta!" Jatkoin juttua pojan kanssa, koulusta, matikankokeista jne. koko matkan (viitisen kilometriä) ajan.

    Juttukaverini vieressä istunut poika katseli minua hiukan häkeltyneenä eikä puhunut mitään koko matkan aikana. Vieressäni istunut poika taas naureskeli mukana ja sanoi aina väliin jonkin kommentin.

    Jäädessäni bussista pörrötin pääjuttukaverini tukkaa ("mun oli pakko kokeilla onko sulla geeliä") ja poika moikkaili iloisesti.

    Ei tarvitse miettiä, että kumman elämä on jo nyt ja tulee jatkossakin olemaan antoisampaa; pojan, joka istui vastapäätäni vai pojan joka istui hänen vieressään.

    VastaaPoista
  107. Ja nyt taas molemmat viestini näkyvätkin.

    Tarkoitus oli siirtyä kouluikäisiin lapsiin seuraavaksi, ja aggression hallintaan yleensä, mutta ehkä on parasta lopettaa tältä illalta.

    - Kun netti pätkii, on parasta paistaa pizza, katsoa hyvä leffa, ja asettua yöpuulle! :)

    VastaaPoista
  108. Yhdet rakastavat rauhaa, toiset Rauhaa, kolmannet rahaa, kaikki Iinestä ja Mikis Charia.

    Jaaaa... mutta unohdin ihan yhden viha-rakkaussuhteen:

    Koo ja Jii ne yhteen soppii,
    huomenna viedään pussauskoppiin,
    sieltä kuuluu niks naks,
    lapsia syntyy satakaks.

    (Kuunkuiske, ei sitä aina tiedä kumman elämästä tulee antoisampaa, sosiaalisen vai varautuneen. Se on niin paljosta muustakin kiinni. Ei varautuneisuus tai ujous ole mikään este elämästä nauttimiselle. Eihän Mikis?)

    VastaaPoista
  109. Luin pikkupoikana kaikki tyttökirjatkin, totta kai myös ne, koska luin kaikki kirjat jotka sain käsiini. Eniten minua järkytti Anni Swanin tuotanto. Ja se kun äitini luki minulle Hans Christian Andersenin sadun jääprinsessasta; en sen jälkeen saanut unta noin 4-5 vuoteen. (Tai oikeastaan olen valvonut nämä kaikki 45 vuotta sen jälkeen.)

    VastaaPoista
  110. Mikis,

    äitisi kuulostaa hienolta! :)

    Toki olen imarreltu aiemmista kehuistasi, mutta osaan silti sanoa, että äitisi asemassa olisin itse toiminut samoin!

    Viimeksi tänään (vihreän teen ääressä) hyvä ystäväni kiusoitteli minua siitä, että omaan nimeeni keksimäni lisukkeet tarkoittavat lisäksi myös juomaa.

    Hän totesi myös, että Mai Taj voisi olla kiva vaihtoehto, ja kun esitin jyrkän nolle prosequin, päädyttiin siihen, että ehkä joskus joku sukulaiseni nai skotin, ja minusta tulee Täti Raaka Viski! :)

    Samaisen ystävän laulunopettajan mukaan minulla olisi puheäänen perusteella myös kaunis altto - eikös se ole melkein sama kuin hyvä viskibasso?

    Eli samalla sivulla mennään, Mikis. :)

    VastaaPoista
  111. Hei Tapsa,

    pizza paistuu, enkä osaa heti lopettaakaan kirjoittamista. :)

    Koululaisten vihaan eivät nyt paukut ja aika riitä. - Me ujot ja epäsosiaaliset voidaan silti hienosti pärjätä elämässä!

    Minä ainakin olin nörtein lapsi kaikissa kouluissani; koulut lopetin kesken kiusaamisen vuoksi, ja hyvät aikuiselämän työkokemukset saivat miettimään asioita uudestaan. - Koulu ei ole koko maailma.

    Sinnekin voi palata. Kuten tein.

    Ja varhaiset kokemukset työelämästä opettivat kaiken hyvän lisäksi sen, että työelämä ei ole aina reilua. - Älä öhmötä, vaan toimi, positiivisesti!

    Sitä nyt huutelisin itselleni, jos aikuisena voisin. - Plus että älä ota aikuisten/muiden ihmisten ilkeilyä tai nälvimistä niin tosissaan: keskity kaikkeen positiiviseen, jota kuulet ja saat. Sitä on tiivistetymmin paljon enemmän, ja lopulta tärkeämmin.

    Sille lapselle, tai nuorelle, joka juuri on kurimuksensa keskipisteessä, ei auta huudella kannustusta. - Yrittäähän me aikuiset voidaan.

    Ja voidaan koettaa näyttää esimerkkiä - jopa *gasp* näin netissä!

    Voidaanhan me täälläkin puhua säällisesti toisillemme, jos päätämme. - Ja me aikuisethan tällä hetkellä päätämme, miten toimitaan. Ja lapset matkivat. Ei siinä paljon muuta tarvita.

    Puhuttaisiinko vaikka tällä palstalla huomaavaisesti toisillemme?

    Eri mieltä saa olla, mutta silti, kukaan ei lyö vyön alle, tai puhu rumasti? - Siis ilman sensuuria, vaan luonnostaan: että kaikki haluttaisiin jutella.

    Sopisiko tämä konsepti meille?

    Vai ollaanko me kaikki oikeasti niin kauhean eri mieltä kaikesta, että muiden loukkaaminen on ainoa keino saada oma teesi tai ajatus esille?


    Hengitetään kaikki välillä, ja jatketaan. :)

    VastaaPoista
  112. Char, minua harmittaa se ettei minulla ollut siskoja; oli vain noita mulkoilevia velipoikia. (No, minäkin mulkoilin niitä.) Yks mun kaveri (joka nykyisin on professori) kertoi että hänen siskonsa (10 v) leikki naapurinpoikien (10-11 v) kanssa karjatilallista. Eli hän lypsi heitä kikkeleistään... Eikö ole aivan järkyttävää? Minusta ainakin on.

    VastaaPoista
  113. Tapsa,

    tokikaan en tarkoittanut sinua, kun kirjoitin äsken.

    Annoit minulle tilaisuuden avautua aikuisten nettikirjoittelusta yleensä.

    Siitä lämmin kiitos,

    Char

    VastaaPoista
  114. Hei, Mikis,

    en nyt osaa sanoa mitään noihin sisaruksiin...

    Minullakin niitä on, ja vaikka noin graafisia kuvia en heti keksikään, niin kyä on ollut mätää Tanskanmaalla. Vai miten se nyt meni. :D

    Nyt painun petiin!

    Char

    P.S. Iines: Eikös teitillä ole jonkinmoista vastuuta tämmöisten varattujen, viattomien burleski-blondien viettely-yrityksistä?!

    Kysyn vaan!

    Charmantti herra toisensa jälkeen lirputtaa meitille; missä on se paljon puhuttu sensuuri nyt?!

    Kysyn vaan!

    Ja entäpä jos lankean: kuka vastaa?!

    VastaaPoista
  115. Minä vastaan omista teoistani. Jos en tee mitään, en vastaa mistään. Jos sanon kaverilleni että "yritin mutta en saanut", niin minkäs vitun takia mut sen takia munistani hirtettäisiin? Kysyn, kun en tiedä?

    VastaaPoista
  116. Takaisin asiaan:

    Olen paremmin perehtynyt taapero-väkivaltaan, kuin kouluväkivaltaan.

    On normaalia, että vanhempi sisarus haluaisi päästä eroon kuopuksesta, ja koettaa vahingoittaa tätä monin tavoin. - Siinä ei auta muu, kuin lohduttaa ja hoivata pienempää lasta, ja ottaa isompi lapsi jäähylle. 5 min on hyvä aika; silloin lapsi vielä muistaa, mitä on tehnnyt, eikä ehdi kyllästyä rangaistukseen.

    P.S. Aikuisen kannattaa keskittyä työhönsä, eikä saarnata Rikolliselle siitä, mikä meni väärin. Useimmat 4-vuotiaat esim. ymmärtävät kertomattakin, ettei pikkuveljen kättä saa työntää ja litistää laatikon väliin. Aikuisten pajatus aiheesta lähinnä viihdyttää, ei opeta.

    Hali ja lohduta uhria, unohda saarnat, ja jäähyn jälkeen järjestä sovinto. - Ei siis vaadi raketti-insinöörin koulutusta.

    Halaus, tai kättä päälle, ja sitten asia on historiaa. Siihen ei palata myöhemmin. Mahdollinen myöhempi hellä yhdessäolo, kaikkien asianomaisten kesken, on suositeltavaa. :)

    Hoitopoikani alkoi purra leikkikavereitaan pienenä, puistotädillä (2 v). Siinä olivat kaikki keinot käytössä: jäähyt, puheet ym. Äiti huomasi, että poika kalvoi leluja viikonloppunakin: en vieläkään tiedä, mitä me kaikki ajattelimme, mutta äidin teoria oli se, että pojan hampaat ja ikenet kutisee, ja pureskelu johtuu tästä. Puhuimme pojan aikana.

    Minä olin vähän skeptinen teorian suhteen, mutta valmis kaikkeen: Mini-Lecterin sijaan vietiin puistoon mukelo, jolla oli muumireppuun pakattu vauvojen purulelu (sininen valas). Puistotädille kerrottiin, että kun mukelon hampaat kutisee, hän hakee repustaan sen purulelun, ja homma hoituu sillä.

    Pikku Tipulini seisoi valppaana vierelläni, ja nyökytteli oikeissa kohdissa. - Ja ongelma oikeasti ratkesi sillä! Kun vimma iski, purtiin lelua eikä kaveria!

    Varmaan juuri siksi tykkään lapsista, ja lasten kanssa toimimisesta niin paljon!!!

    Johtuipa se puremisjutska mistä vaan, kumilelu ja selitys toimi. Kotimatkalla kyllä halin, ja kehuin, ja sitten unohdettiin koko juttu; märehtimisen tarvetta ei ollut.

    Aikuisten kanssa melkein aina setvitään asioita loputtomuuksiin asti...

    Leluvalas kulki maskottina mukana useamman viikon; jossain kohtaa se unohtui, eikä siihen koskaan enää palattu.

    VastaaPoista
  117. Jouluksi kannattaa ostaa lapsille pedofiilipukki. Niitä saa nyt Irlannista halvalla.

    VastaaPoista
  118. Rakastan sinua Char - koska sinua ei todennäköisesti ole olemassa. Tykkään myös saippuakauppiaista. Ai, että olet, sepäs harmillista. Ja että sulla on autotalli jonka ovensuusta irvistelee Volkswagen Golf? Yhmnh.

    VastaaPoista
  119. Rakasta vain, Mikis, koska täällä olen olemassa, syön vähän jäähtynyttä pizzaa, ja mietin, että kannattaako Anolle vastata vai ei.

    Ei kannata, ei.

    Ja taidan olla aika kiinni tässä nykyisessä miehessä.

    - Etkä ollenkaan varmaan rakastuisi minuun jos livenä tavattaisiin.

    Luulen, että tykkäisit minusta, ja meillä voisi olla hauskoja rupatteluhetkiä.

    Olemassa nyt kuitenkin olen. :)

    VastaaPoista
  120. Pizza syöty, ja elän taas jenkki-aikataulun mukaan...

    Siis: kouluväkivalta.

    Päivittelyn sijaan kerronkin miten meidän perheessämme on ratkaistu poikien oletettu aggressiivisuus (ja tyttöjen myös). Molemmat aloittivat muutama vuosi sitten judon. Tyttö siirtyi teatteri-harrastuksen pariin; poika jatkaa judoaan, ja kesäisin jalkapalloa.

    Kumpikaan lapsi ei tietääkseni ole koskaan kohdellut kaltoin toista lasta.- Poika toisaalta, judo-ottein, lopetti heikomman lapsen kiusaamisen koulutiellä.

    Siis nappasi sen öykkärin johonkin judo-otteeseen, ei satuttanut, mutta piti aloillaan, kunnes isompi poika lupasi lopettaa kiusaamisen.

    Kamalaahan se on, jos oikeasti tarvitaan turvajoukkoja kaikille lapsille myös koulumatkoille!

    Mutta kun näin nyt on, olen oikeasti tosi ylpeä siskonpojastani: siinä suojeltiin heikompaa, eikä pahoinpidelty ketään, eli taistelulajien oppi näyttää menneen pojan selkäytimeen.

    - Lankoni itki, kun katseltiin pari vuotta sitten ekaa ottelua, jonka poika voitti. Minustakin se oli hienoa, mutta en nyt kyyneliin asti liikuttunut... Aloin kyllä itkeä, kun lanko itki, eikä pystynyt puhumaan, kun käsitin, että tässä on nyt joku syvällinen meininki, jota en nyt käsitä, ja jota kukaan ei pysty juuri silloin selittämään.

    Tunne välittyi.

    Ja jos nyt ollaan pragmaattisia: olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että siskonpoika on oivaltanut itämaisten taistelulajien ideologian: ketään ei siis välttämättä haluta loukata; tavoite ratkaisee toimet.

    VastaaPoista
  121. Väkivalta pitää tietysti estää - jos vaan inhimillisin keinoin voi - ja on aina hienoa ja jaloa, kun yksikin kiusaaminen estyy. Se ei voi olla heijastamatta vaikutustaan laajemmallekin.

    Päällekäyvän lapsen aggressiivisuus ei kuitenkaan poistu lapsesta estämällä hiljaisilla judo-otteilla hänen harjoittamansa väkivalta, vaan ehkäisemällä se, ennen kuin tilanne on päällä.

    Tätä varten aggressiiviselle lapselle tulee löytyä tilaisuuksia oppia toisenlaisia käyttäytmismalleja, jotta hän itsekin muuttuu onnellisemmaksi ja rauhallisemmaksi, eikä patoa nöyryytyksiä sisäänsä. Nöryytyshän tuo hiljentäminen on, joskin tilannekohtaisesti ajatellen hyvä keino pelastaa uhri fyysiseltä väkivallalta. Tämä on ensisijainen toimi, tietysti.

    Näitä uudenlaisia rauhallisia käyttäytymismalleja ei opita muilta lapsilta eikä hyväätarkoittavilta aikuisilta, vaan koska aggressio syntyy varhaislapsuudessa, joko syvien pettymysten tai varhaisen paisuneen ja hillittömän omnipotenssin seuralaisena, siitä poisoppimiseen tarvitaan psykologisia ja varmaan osittain pedagogisiakin menetelmiä.

    Ei se siis riitä, että tilanteet kuitataan hiljentämällä kiusatilanne, vaan kyllä meidän pitää se aggressiivinenkin hoitaa, päätä silittämättä, nöyryyttämättä vain anteeksipyyntöihin ja teennäiseen sopuun. Ei hän pahuuttaan lyö.

    VastaaPoista
  122. Huomenta, Iines! :)

    Ei lapsi pahuuttaan lyö, tietenkään.

    Eikä tuossa kuvailemassani kiusaamistilanteessa ja sen katkaisussa ollut mitään muuta hyvää kuin se, että yksi lapsi säästyi rökitykseltä, ja että siskonpoikani oli sisäistänyt sen, ettei käyttänyt väkivaltaa hakkaavaa öykkäriä kohtaan.

    Paikalla ei siis ollut ketään vanhempaa: aikuista tai opettajaa. - Tai jos sivustakatsojana oli, kukaan ei ainakaan tehnyt mitään. Tilanne jäi 11 v-siskonpojan omantunnon ja osaamisen varaan.

    Mistä päästäänkin takaisin siihen, että meillä mielestäni ihannoidaan lasten itsenäistä osaamista ja pärjäämistä liiankin varhain. - Miksi lapsi joutuu toimimaan korttelipoliisina kiusaajia vastaan? Hienoa, ettei siskonpoika satuttanut kiusaajaa (moni mukula olisi varmasti läksyttänyt öykkäriä enemmänkin, ja lisännyt väkivallan kierrettä muutenkin kuin vain katkaisemalla senhetkisen tilanteen).

    En näe, että meillä aikuisilla yhteisöllisesti tai yhteiskunnallisesti olisi tällä hetkellä minkäänlaista todellista tarvetta tai aktiivista halua satsata pahoinvoivien ja oireilevien lasten hoitamiseen.

    Muuten jotain tapahtuisi jo.

    Kaikkien lasten varhaislapsuus ei suju hyvin. Surullista, mutta totta. Sitäkin ikävämpää on, että esim. korjaavaan hoitoon ja terapiaan pääseminen on useimmiten kuukausien tai vuosien prosessi - Kelan määrärahat koko loppuvuodeksi lasten osalta saattavat loppua jopa jo maaliskuussa.

    Kouluikäiset lapset muuttuvat, kasvavat ja kehittyvät koko ajan; hurjempaa tahtia kuin aikuiset.

    Kun ollaan jo siinä tilanteessa, ettei varhaislapsuus kotona ole mennyt hyvin, korjaavia toimenpiteitä tarvittaisiin pikaisesti.

    Minkäänlaista poliittista tai yhteiskunnallista halua satsata näiden lasten auttamiseen en nykymaailmassa havaitse.

    VastaaPoista
  123. Kaikki kilpistyy rahaan - sillä kun voisi jotain tehdä. Terapia on kallista, mutta tehokasta, apuja ja osaamista olisi tarjolla.

    Kauniisti puhutaan koulujen monipäisestä kasvatusverkostosta, terveydenhoitajista, psykologeista, puheterapeuteista. Kissan villat!

    Kun itse joskus kuusi vuotta sitten koetin saada erästä keskiasteen lukihäiriöpoikaa lukihäiriöisten puheterapeutille, jolle poika ei eläissään ollut päässyt, puheterapeutti kysyi minulta, tuleeko pojasta kirjoitus- tai puhetyöläinen. No ei tulisi. Apuja ei siis herunut. Nuo terapeutit ovat paljolti juhlapuheissa, kouluissa heitä ei näy, eikä kouluista heidän luokseen pääse. Ei ole resursseja.
    Koulupsykologeja tarvittaisiin siinä määrin, että isoissa kouluissa yksi psykologi ei todennäköisesti riittäisi oppilaitten ahdistuksen ja aggressioiden purkuun. Pienissä kyläkouluissa sen sijaan heitä ei ehkä tarvita ollenkaan.

    VastaaPoista
  124. Kyllä, apua ja osaamista Suomesta löytyy, mutta ei halukkuutta panostaa taloudellisesti lapsiin ja nuoriin.

    Itse en voi lakata ihmettelemästä, että miksi olemme näin lyhytnäköisiä: nuori, joka autetaan varhain jaloilleen ja hyvän elämän rakentamisen alkuun, ei ole ensimmäisenä kuormittamassa sosiaalipalveluita myöhemmin.

    Jos nyt vain rahaa mietitään; jokaisen ihmisen oman elämän laatu pitäisi tietenkin yhteisöllisestikin olla meistä kaikista tärkeämpää.

    Olet varmasti oikeassa siinä, että pienemmissä kouluissa asiat sujuvat lasten kannalta paremmin. Siksikin on erityisen outoa, että luokkakokoja lisätään, ja pieniä kyläkouluja säästämisen nimissä lakkautetaan.

    Kyllähän siinä sinä kalenterivuonna säästetään; sitten kun ryhdytään laskemaan pahoinvoivan nuoren mahdollista laitoskierrettä, kuntouttamista tai pitkin hampain myönnettyä aikuisiän terapiaa, luvut ovatkin aivan toisenlaiset...

    Että juu, versoillaan vaan, ja ihmetellään kymmenen vuoden kuluttua yhdessä, miksei homma sitten pelittänytkään.

    Jatkaisin mielelläni, mutta velvollisuus kutsuu!

    P.S. Sitten kun ehdit ja jaksat, olisi kiva kuulla Sinkkosen luennosta briiffausta! :)

    VastaaPoista
  125. Kävin kurkkaamassa, mikä on tämä Verso. Oliko joku sitä mieltä, että koko asia on hurlumhei? (En löydä kommenttia, josta em. käsityksen sain, enkä jaksa lukea kaikkia melko runsassanaisiakin kommentteja uudestaan.) Ainakin kirjoitettuna systeemi vaikuttaa hienolta. Jos tarkoitus on ottaa mukaan ja kouluttaa oppilaiden/opettajien työrauhan ja hyvän olon edistämiseen myös koululaiset, ja se esitettyjen prosenttien mukaan myös kokeilukouluissa on toiminut, mikä asiassa on huonoa? Voisiko joku lyhyesti toistaa ajatuksensa.

    VastaaPoista
  126. Mielestäni kouludemokratiaa voi toteuttaa muutoinkin, kun uskomalla oppilaitten mielenterveyden hoito samanikäisille tovereille. Ei opettajien pätevyys hoitaa aggressioita siitä lisäänny, että ongelma ulkoistetaan lapsiin ja lapsille. Tämä on aikuisia koskeva ongelma, joka heijastuu lasten kautta. Lapset ovat peilimme.

    Verson tapaisilla maailmanpelastusoperaatioilla on tietysti merkitystä hengen nostattajana (kiva koulu) ja omantunnon rauhoittajana, mutta kannattaa muistaa se, että aggressiivisuutta ei voi vähentää keskustellen, järkeillen eikä päätellen, saati moraalipohdinnoin.

    Keskustelu voi olla siis pikemminkin tuhoisaa lapselle, etenkin jos lapsi jätetään ilman aikuisten tukea vertaistuen eli ikäistensä varaan, ja ellei keskustelusta seuraa selkeitä toimenpiteitä. Pieni lapsi ei opi sosiaalisia taitoja tai eettisesti muita lapsia kunnioittavaa käytöstä itsestään yrityksen ja erehdyksen tietä lasten välisissä harjoituksissa.


    PS Delilah, oppilaat ovat olleet mukana erilaisissa työrauhaprojekteissa jo muutaman kymmentä vuotta. Verso ei ole uusi idea, se on vain nyt nimetty ja pantu paperille metodiksi.

    VastaaPoista
  127. Luin ehkä ylimalkaisesti verso-esittelyn, enkä saanut täydellistä kuvaa siitä. Onko tarkoitus, että aikuiset eivät laisinkaan ole mukana (esim. valvomassa)toiminnassa, vaan asioiden koko käsittely on pelkästään lasten itsensä varassa? Ymmärsin, että tämä on lisänä siihen, mitä on ennen ollut ongelmien ratkomiseen. Eli että entiset objektit ovat Verson kautta myös subjekteja torjumassa kiusaamista.

    VastaaPoista
  128. Ideaalin mukaan "sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat oppilaita itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Mallia noudattamalla edetään sopimukseen, jonka toteutumista seurataan."

    Käytäntö on sitten omanlaisensa joka koulussa. On varmaan kouluja, joissa opettajia on innokkaasti mukana, ja sitten taas on kouluja, joissa joku - kuka muistaa kuka se olikaan? - on nimettynä, mutta ei tee mitään.

    Aggressio on kuitenkin sen luokan asia, ettei se sopimuksilla tai hyvällä tahdollakaan poistu - tätä itse ajan tässä takaa. Aggressio käyttäytymismallina on vakava häiriö ihmisen sielun- ja mielentilassa, ja voi haitata hoitamattomana jopa vaarallisesti lapsen tulevaisuutta.

    On kovin kaunista ajatus, että herranenkelit keskenään sopivat asioista, vaikka joihinkin satunnaisiin tilanteisiin pelkkä asiaan puuttuminen varmaan auttaakin. En siis ampuisi Verso-menetelmää alas - turhempaakin puuhastelua kouluissa harrastetaan, mutta ainoana aggressiivisen ja muista piittaamattoman narsistisen käyttäytymisen hoitomuotona se ei mielestäni riitä alkuunkaan.

    VastaaPoista
  129. Vanhemmille annettua infoa Verson kautta tapahtuvasta sovittelusta:

    MITÄ SOVITELLAAN?

    * nimittelyä, haukkumista, huutamista, ulkonäköön tai olemukseen liittyvää mieltä pahoittavaa kommentointi
    * tunnilla esimerkiksi toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, selän takana puhumista tai perättömien juorujen levittämistä
    * tönimisiä, läpsimisiä, kiinipitämistä, tappeluita ja ns. leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi
    * etuilua ja tuuppimista ruokajonossa tai ulso- ja sisäänkäynnin yhteydessä
    * uhkailua, alistamista tai pakottamista "isomman ja vahvemman oikeudella"
    * toisen omaisuuden luvatonta lainaamistam tärvelemistä tai piilottamista

    "En siis ampuisi Verso-menetelmää alas - turhempaakin puuhastelua kouluissa harrastetaan, mutta ainoana aggressiivisen ja muista piittaamattoman narsistisen käyttäytymisen hoitomuotona se ei mielestäni riitä alkuunkaan." Tähän ajatukseesi, Iines, pitänee yhtyä.

    VastaaPoista
  130. Tuo on siis ulos annettua kukkaiskielistä infoa, ja tuo ei tarkoita, että nämä tapaukset hoidetaan - ne ovat koulun arkipäivää, johon moni opettaja ja oppilas on jo jollakin tapaa sopeutunut.

    Esimerkiksi joka koulussa on upeat järjestyssäännöt, jotka jo yksin takaisivat työrauhan kouluun ja rauhan oppilaille, jos niitä vain noudatettaisiin ja valvottaisiin.

    Koulupäivä on niin hektinen sekä opettajalle että oppilaille, että jos nuo listan jokapäiväisyydet eliminoitaisiin, opettaja ei ehtisi juurikaan opettaa varsinaista oppiainetta. Hänellä tulisi lisäksi olla silmät selässä koulumatkoillakin ja lisäksi hänen tulisi olla välitunnit ulkona eikä käydä esimerkiksi monistamssa tai hätäpissalla posket punaisina. Ja jos Verso-koulutetut oppilaat tosiaan hoitaisivat kaikki kärhämät, heidän oma opiskelunsa kärsisi, heitä kun ei voi velvoittaa käyttämään omaa aikaansa tähän työhön.

    Täytyy olla niin, että suurin osa tapauksista jää hoitamatta (Anteeksi pessimismini, tai oikeastaan asiaa koskeva nihilismini.) Paperilla ja suunnitelmissa kaikki on aina niin hyvin.

    VastaaPoista
  131. Opettajan työ on varmasti nykypäivänä rankkaa monella tapaa, kuten kuvailet, Iines. Toivoa sopii, että he jaksavat uupumatta.

    VastaaPoista
  132. Itse pääsin hyvinkin helpolla, kun mietin koulua tänään - oma urani siis päättyi viisi vuotta sitten, joskin olen ollut kuulolla tähän asti.

    Voin sanoa tykänneeni ennen kaikkea oppilaista, ja oli hyvä touhuta heidän kanssaan. En joutunut pitämään ns. kuria, sillä minusta opettajalla on oikeus viihtyä työssään, ja ehkä se viihtyminen välittyi ja oppilaatkin viihtyivät tunneillani, minkä kehtaan ylpistelemättä sanoa. Minusta oli tärkeä tavoittaa oppilas ihmisenä ja saada häneen yhteys - en osaa toimia toisin. Vieraita ei voi opettaa, etäisiä hahmoja.

    Kun kuuntelen tuoreen ja reippaan opettajan kiihkottomia tarinoita koulusta, minua kauhistuttaa. Miten joku jaksaa tuota työtä noissa oloissa koko elämänsä? Ja jos näin on vielä koulussa, jossa on hyvä rehtori ja pätevät hyvät ja mukavat opettajat, niin miten sitten on koulussa, jossa yhteishenki ei pelaa ja rehtori on etäinen? Sellaisia kouluja on paljon.

    VastaaPoista
  133. Opettajan työ on nykypäivänä hyvin leppoisaa.

    Itse odotan lähestyviä pikkujouluja. Kurssimme yliopettaja on lupautunut sinne. Siellä voisi tehdä jonkin jäynän...

    Kenties open lapaset voisi hävitä, tai jotain...

    Ja sitten haetaan kovasti syyllistä ja väärästä paikasta tietenkin.

    VastaaPoista
  134. Yksi Japen sivupersoonista (Hymiö) taas vauhdissa. Miten sellaisen ihmisen mieli toimii joka kirjoittelee milloin minkäkin nimimerkin alla? "Unohtaako" hän tulleensa jo monta kertaa tunnistetuksi? Tutkimattomat ovat mielen koukerot.

    VastaaPoista
  135. Miten sellaisen ihmisen mieli toimii, joka on aivan hukassa anonyymiytensä kanssa?
    Raukka rääkyy epätoivoissan, kakat housuissa? Katsokaa tänne, minäkin olen täällä?

    Eikö raukassa ole miestä astua esiin, niin voisimme pyyhkiä isommat räät nekusta pois?

    Sitten voimme lahjoittaa yhden torkkupeiton, että päivystäväanonyymi voi hiukan levätä. Otetaan siihen nunnurätti mukaan ja halinalle vielä kainaloon. Noin.

    VastaaPoista
  136. Japella sentään on nimimerkki, toisin kuin Anonyymillä. terveisin toinen nimimerkitön.

    VastaaPoista
  137. Anna, Hymiö, mieluummin opettajalle pikkujoululahja. Jäynä ei ole kivaa, kun ollaan joulumielellä, eikä muutoinkaan - opettaja tuskin on tehnyt sinulle mitään pahaa.

    Minä ainakin ilahduin valtavasti kaikista lahjuksista, joita osakseni tuli. Ehkä kaikkein eniten tykkäsin runoista, itse tehdyistä tauluista ja piirroksista ja kukista. Koskaan en ole saanut viinaa, niin kuin miehet aina saivat, konjakkia yleensä. Piparkakkumökki oli mahtava lahja!

    VastaaPoista
  138. "opettaja tuskin on tehnyt sinulle mitään pahaa."

    Ei ehkä vielä - paitsi hän kyllä piti huonon, koko päivän kestävän luennon tankeroenglannilla, se oli aika paha - mutta voi antaa esim. minulle huonon, kykyjäni vastaamattoman ja heijastelemattoman, numeron. Tästä taas voi aiheutua minulle suurta haittaa lopuniän.

    Sitten voi olla myöhäistä kostaa vääryys. On siis toimittava etupainotteisesti. Hyviä tilaisuuksia tulee harvoin.

    VastaaPoista
  139. Japella on oikein monta nimimerkkiä! Sopii valita aina sen mukaan mistä suunnasta tuulee.

    VastaaPoista
  140. Ja Anonyyminä rääkyy aina sama pelle. Tutti suuhun, liekö tuo hillitsisi Anonyymin parkua?

    VastaaPoista
  141. Numero on taatusti se, mikä on näyttösi taso kurssilla.

    Jos olet siellä ivallinen, etkä ole kykeneväinen ilmaisemaan kykyjäsi kurssilla, ei opettaja tietenkään ole selvännäkijä. Hän näkee vain sen, minkä näytät. Numero on senmukainen, ja siis siinä tilanteessa oikea. Kyvyt on näytettävä, vaikea niitä on arvailla.

    Tankeroenglantia kuulee kaikkialla, kun valtioiden päämiehetkin avaavat suunsa median edessä. Se ei ole edes harmillista. Tärkeintä on osata hyvin äidinkieltään, sillä vain äidinkielentaidoista voidaan jollakin tapaa mitata ihmisen ajattelua ja yleistä lahjakkuutta.

    VastaaPoista
  142. En tiedä mistä tuon ivallisuuden tuohon vedit. Pidin sentään hiljan ryhmätyön esitelmän, vaikka en tykkää/osaa yhtään esiintyä ja jännitän sitä. Olenhan muutenkin luonteeltani ujo, hiljainen ja rauhallinen.

    Mielestäni muuten tuolle aiemmin mainitsemallsi puheterapeutille pitäisi antaa potkut, kun ei ottanut sitä lukihäiriöstä kärsivää poikaa hoitoon (no tuskin olisi osannutkaan hoitaa, onneton).
    Ei kovin monesta tule puhe- tai kirjoitustyöläistä, mutta puhetta, esiintymistä ja kirjoitusta tarvitaan silti, joka hommassa. Mistä sen tietää mikä kustakin tulee ja milloin?

    VastaaPoista
  143. Kaikkihan esiintymistä pelkäävät ja jännittävät, eikä se ole silti este hyvälle esiintymiselle. Usein jännitys haittaa vain esiintyjää itseään.

    Jos pidit ryhmätyön esitelmän, jäit varmaan opettajan mieleen positiivisesti, ryhmän johtajana.

    Sinähän taisit itse suhtautua opettajaasi negatiivisesti, puhuit jäynästä pikkujoulujuhlassa ja kykyjäsi vastaamattomasta numerosta. Aiemmin olet kertonut, miten vähän opettajat kurssillasi tietävät, ja olet sanonut tietäväsi ja osaavasi heitä enemmän. Tälle pohjalle rakensin kommenttini, joka oli tarkoitettu ihan realistiseksi.

    VastaaPoista
  144. Ivallisuus ei kuulu Japeen ei ei ei!!!! Iineksen blogissa ei ole varmaan yhtään japen kirjoitusta joka ei olisi ivallinen johonkin suuntaan

    VastaaPoista
  145. Täällä joku puhui siitä, että kuinka koville opettajat nykyisin joutuvat. Minulla oli esittää vastakkainen, omaan kokemukseen perustuva esimerkki. No eihän se tuon opettajaan vika tietty ollut, että joutui pitämään luennot tankeroenglanniksi, kun oli yhteinen kurssi englanninkielisen koulutusryhmän kanssa. Mutta se kertoo jotain muuta, joku viisas voi miettiä että mitä se kertoo...

    "Aiemmin olet kertonut, miten vähän opettajat kurssillasi tietävät, ja olet sanonut tietäväsi ja osaavasi heitä enemmän."

    Oikeusturvani kannalta tästä olisi nyt saatava tarkka viite että missä olen muka näin sanonut?

    Sen olen sanonut, että moni opettaja puhuu työelämästä ja teollisuudesta vaikka ei ole ollut niissä ikinä mukana. En laske koulussa opettamista ns. työelämäksi. No se on positiivinen tuossa yliopettajassamme, jolla oli siis tankeroenglanti, että hän on ns. työelämästä tullut. Muut opettajat puhuu kauniita mutulla, vailla todellista kosketuspintaa asioihin mistä opettavat. Se on laadutonta.

    "Tälle pohjalle rakensin kommenttini, joka oli tarkoitettu ihan realistiseksi."

    Minulta taisi mennä kommentisi pointti ja realistisuus ohi. Se ei ollut opettajamaisen postiivinen eikä kannustava. Pikemminkin sellainen alaspäin painava.

    VastaaPoista
  146. Jaaha täällä astui taas sensuuri päälle, kun viesti hävisi niin että livahti...
    Onpa surkeaa tämä touhu.

    VastaaPoista
  147. Tarkoitatko tätä viestiäsi, jonka Blogger on sijoittanut roskapostiin, alla kopio todisteeksi, kun levität aina väärää sanaa minusta ja sensuurista, jota ei ole:

    "Roskaposti
    Olemme ottaneet käyttöön automaattisen roskapostitunnistuksen kommenttien suhteen. Roskapostilaatikkoon joutuneet kommentit kannattaa tarkastaa aika ajoin. Lue lisätietoja Bloggerin roskapostitunnistuksesta tai ilmoita ongelmista.
    Valitse: Kaikki, Ei mitään

    Poista


    Ei roskapostia

    1 – 1 / 1

    Täällä joku puhui siitä, että kuinka koville opettajat nykyisin joutuvat. Minulla oli esittää vastakkainen, omaan kokemukseen perustuva esimerkki. No eihän se tuon opettajaan vika tietty ollut, että joutui pitämään luennot tankeroenglanniksi, kun oli yhteinen kurssi englanninkielisen koulutusryhmän kanssa. Mutta se kertoo jotain muuta, joku viisas voi miettiä että mitä se kertoo... "Aiemmin olet kertonut, miten vähän opettajat kurssillasi tietävät, ja olet sanonut tietäväsi ja osaavasi heitä enemmän." Oikeusturvani kannalta tästä olisi nyt saatava tarkka viite että missä olen muka näin sanonut? Sen olen sanonut, että moni opettaja puhuu työelämästä ja teollisuudesta vaikka ei ole ollut niissä ikinä mukana. En laske koulussa opettamista ns. työelämäksi. No se on positiivinen tuossa yliopettajassamme, jolla oli siis tankeroenglanti, että hän on ns. työelämästä tullut. Muut opettajat puhuu kauniita mutulla, vailla todellista kosketuspintaa asioihin mistä opettavat. Se on laadutonta. Näytä enemmän... "Tälle pohjalle rakensin kommenttini, joka oli tarkoitettu ihan realistiseksi." Minulta taisi mennä kommentisi pointti ja realistisuus ohi. Se ei ollut opettajamaisen postiivinen eikä kannustava. Pikemminkin sellainen alaspäin painava.
    Hymiö kommentoi tekstiä Tuhat tilannetta18.11.2010
    Poista | Ei roskapostia"

    Kehotan nyt nimimerkkejä Hymiö, Jape ja Kaaleppi Kenkkunen miettimään, miksi Blogger luokittelee toistuvasti heidän viestejään roskapostiksi.

    VastaaPoista
  148. Kerro sinä itse, Iines, mikä ko. viestissä on roskapostia?

    Se on lähetetty ihan normaalisti, niin kuin nyt tämäkin viesti, jos tulee läpi. Ei mitään vippaskonsteja tai kiertoteitä ole käytetty taaskaan, siis ei MITÄÄN. Uskotko?

    On perin omituista, että sinun "roskapostisuotimesi" on niin hemmetin selektiivinen vain muutamien henkilöiden viesteille.

    Selvitä itse asia, sinun blogi.
    Minä en sinun asetuksistasi tiedä.

    Se mitä kehoitan sinua tekemän, Iines, on etä pidät sitä Bloggen hallintapaneelia koko ajn auki, jos se tuolla lailla ottaa asiaviestit pois. Hassuahan se on kommentoijan huolehtia sinun suotimista ja viesteistä jotka jää niihin satimeen. Eihän tuollainen palvele lukijoita. Niin kauan kun asiaviestit jää jonnekkin matkalle, on mielestäni hyvä lähteä "perusteltua syytä olettaa" -olettamasta, tuntien tämän blogin käytänteet.

    VastaaPoista
  149. Enhän minä voi Bloggerin roskapostisuotimelle mitään, hyvä mies. Ei sitä voi itse säätää. En ala valvomaan ja kyttäämään yhtään mitään, sellainen on minulle vastenmielistä ja vierasta. Luotan ihmiseen ja sanaan ja lainmukaiseen viestintään.

    Roskapostisuodin ei poimi muita kuin sinun (Hymiö-Jape-Kaaleppi) kommenttejasi + yhden vanhemman Jackin viestin olen roskiksesta löytänyt etsiessäni sinun kadonneita kommenttejasi.

    Tarkistanet siis omat säätösi, sillä tekniikan alan ihmisenä ymmärrät varmaan, että jos saman henkilön viestit kitkaavat, niissä täytyy olla jokin tekijä, joka aiheuttaa roskiin hupsahtamisen.

    VastaaPoista
  150. "Roskapostilaatikkoon joutuneet kommentit kannattaa tarkastaa aika ajoin. Lue lisätietoja Bloggerin roskapostitunnistuksesta tai ilmoita ongelmista."

    Tehtävälista Iinekselle, yllä olevaan Bloggerin kehoitukseen perustuen:

    1. Roskapostilaatikkoon joutuneet kommentit kannattaa tarkastaa aika ajoin. (Lue: Jatkuvasti)

    2. Lue lisätietoja Bloggerin roskapostitunnistuksesta.

    3. Ilmoita ongelmista!

    Ko. tehtävät ovat bloginpitäjän tehtäviä. Kannattaa siis lukea lisätietoja tuosta bloggerin roskapostitunnistuksesta ja ilmoittaa ongelmista, joita täällä selvästi on. Ei ne muuten korjaannu.

    VastaaPoista
  151. Ei minulla ole mitään mitä säätää.

    Jos luotat ihmiseen ja sanaan, niin uskot siis, kun sanon, että vika on siellä sinun puolella. Tämä on asiantuntijalausunto.

    Naurettavaa, että joutuu kyselemään viestiensä perään.

    No paskaako tässä turhaan viestii.

    VastaaPoista
  152. Määrittelen itse tehtäväni blogissani, Jape, Blogger ei niitä määritä. Minä en ala kytäksi enkä valvojaksi, edelleenkään, enkä suostu sensuuriin.

    Jos yhden kolmella nikillä ratsastavan bloggaajan viestejä jää nalkkiin, se on tämän ratsastajan ongelma, ja vika on hänen omissa säädöissään, on jokin tekijä. Kenenkään muun viestejä ei ole kadonnut (paitsi se Jackin yksi), vaikka viestien määrä on poikkeavan suuri yhden blogin osaksi.

    VastaaPoista
  153. Esiintymispelko (-jännitys) vaivaa niitäkin, jotka työkseen joutuvat esiintymään. (Ovat tunnustaneet itse.) Ei siis ihme, että meitä 'tavallisia' se myös vaivaa. Lohdutuksena voi todeta, että vaikka itsestä tuntuu kuin jalat olisivat hyytelöä ja ääni ei kulje, toiset eivät luultavasti lainkaan sitä huomaa. He saattavat pitää jännitäjää jopa todella hyvänä esiintyjänä. Tämä ihme on itse koettu kauan sitten esiintymistaidon kurssilla.

    Hymiö, itselläsi olisi takuulla parempi mieli, jos yllättäisit opettajasi miellyttävästi jäynän sijasta. Kokeile vaikka.

    VastaaPoista
  154. Tiedoksi!

    Niitä viestejä on suodattunut kyllä muiltakin kuin vain 3-4 henkilöltä...

    Tämä siis, jotta pysytään totuudessa.

    VastaaPoista
  155. Anonyymi, valehtelet selkeästi ja kirkkaasti.

    Omalta osaltani roskapostisuodinasia on loppuunkäsitelty, näen tässä nyt pahantahtoista jäynäämistä.

    VastaaPoista
  156. Delilah: "Hymiö, itselläsi olisi takuulla parempi mieli, jos yllättäisit opettajasi miellyttävästi jäynän sijasta. Kokeile vaikka."

    Delilah,

    Kyllä näin on varmasti. Tuo opettaja on tankeroenglannista huolimatta sinänsä hyvä ja mukava opettaja ja työelämässä kokenut, eli hän opettaa kokemuksen tuomalla tiedolla, ei kirjaviisaudella vaikka tohtori onkin. Eihän hän mikään englanninopettaja olekkan, joten sinänsä hänen osaamistaan ei voi tuon kielitaidon kautta arvioida kattavasti. Nämä seikat halusin tuoda esiin, kun eräs, joka ei edelleenkään ole julkaissut sitä minun viestiäni, taas lahjakkaasti sekoitti nykykoulutusasiani johonkin vanhaan asiaan. On nimittäin niin, että olin aikoinaan AMK-koulutuksessa, jossa osa opettajista oli nuorempia kuin oppilaat ja sen sijaan, että olisivat tulleet opettamaan tunnille, he nukkuivat kotona. Useiden AMK:iden opettajien taso on suoraan "sieltä". Kokemuksesta tiedän mistä puhun.

    Nytkin eräs haluaa unohtaa blogiaan vaivaavan suodinasian, vaikka se on siis hänen ongelmansa. Strutsikin laittaa päänsä maakuoppaan piiloon, luullen olevansa kokonaan näkymätön tällöin. Roskapostiasia ja sen tuoma sensuuri tulee olevaan vielä esillä, luulen.

    VastaaPoista
  157. eräs, joka ei edelleenkään ole julkaissut sitä minun viestiäni

    Se on tuossa klo 9.25 kommentissani. Se oli ainoa roskapostissa oleva viesti.

    VastaaPoista
  158. "Se on tuossa klo 9.25 kommentissani. Se oli ainoa roskapostissa oleva viesti."

    Niin, se on kopiona SINUN kommentissa, eikä JULKAISTUNA minun kommenttina, ajallisesti ja paikallisesti oikella paikalla kommenttiketjussa. Miksi et julkaissut sitä sillä "ei roskapostia" napilla vaan kopioit sen omaan viestiisi?
    Jos on pahantahtoinen ihminen (en tarkoita nyt sinua Iines, puhun periaattesta), niin kopiokommentteihin voi lisätä omiaan sekaan.

    VastaaPoista
  159. Luulen, että minun ei tarvitse enää käydä kampaajalla ottamassa hopeanvaaleita raitoja. Saan niitä itsestään, kun koetan pärjätä sinun syytöstesi kanssa, Jape.

    VastaaPoista
  160. Lisäys: tein niin tai näin, siinä on aina vikaa.

    Jos olisin poiminut kommenttisi suoraan julkaistavaksi, olisit väittänyt, ettei se missään roskapostissa ollut, vaan että minä sen poistin.

    Kun panin todisteeksi roskapostin näkyviin, keksit että se on väärin, kun en julkaise pelkkää kommenttiasi!

    Istu ja pala.

    VastaaPoista
  161. Hopean vaaleat raidat on kauniita (naisilla), luonnollisesti tai kampaajalla laitettuna.

    Sinä teet asiat usein turhan vaikeasti, olen huomannut, Iines.

    Pyydän kuitenkin että et ryhdy marttyyriksi - "tein niin tai näin".

    Kerron miksi esittämä tapa olisi ollut parempi ja hälventänyt tällä kertaa ilmeisen aiheetonta sensuuriepäilyä.

    Jos olisti julkaissut viestin, kuten esitin, se olisi tullut oikeaan paikkaan ajallisesti. Sitä ei voi väärentää. Tämän lisäksi olisi riitänyt sinulta yhden lauseen kommentti: "No se kommentti olikin virheellisesti roskapostisuotimessa, nyt se on esillä".

    Jos viestin kopioi oman kommentin runkoon, niin mistä sen tietää, onko viesti alunperin sensuroitu ja sitten jälkenpäin se on otettu esiin jostain, minne se on sopivasti tallennettu? Ei mistään.

    Noita kopioituja viestejä voi sirotella minne vaan ja toisekseen sanoa, että se ja se oli kirjoittnaut tällasen viestin (vaikka ei ollutkaan) ja esittää että tämä jäi nyt suotimeen.


    No, et varmaan tätä ymmärrä, mitä koitan sanoa.

    "Jos olisin poiminut kommenttisi suoraan julkaistavaksi, olisit väittänyt, ettei se missään roskapostissa ollut, vaan että minä sen poistin."

    Poistettua viestiä et enään saa julkaistua takaisin "oikealle" paikalleen. Tätä et voi väärentää.

    "Kun panin todisteeksi roskapostin näkyviin, keksit että se on väärin, kun en julkaise pelkkää kommenttiasi!"

    Tämä on omaa keksintöäsi kylläkin.
    Pyydän, että et vääristele ja laita sanoja suuhuni.

    VastaaPoista
  162. Luulen, että minun ei tarvitse enään käydä parturissa mistään syystä. Hiukset lähtee itsestään tukkoina, kun koitan pärjätä tämän sinun blogisi poltiikan ja toimimattomuuden kanssa, Iines.
    Kohta ei ole enään mistä ottaa, siis hiuksia.

    VastaaPoista
  163. Uskomatonta tuo sinun syytöksesi - minä en ole tehnyt yhtään mitään, ja teet minusta syyllistä kuin narsisti viattomasta uhristaan.

    PISTE TÄLLE.

    VastaaPoista
  164. Kukaan ei pakota Japea sivupersoonineen kirjoittamaan tähän blogiin. Moni huokaisisi helpotuksesta ja kiittäisi kun hän kaikkine sivupersoonineen jättäisi tämän blogin lopullisesti.

    VastaaPoista
  165. Anonyymi piilottelijalle näytetään pyllyä reteesti. Hän jää tänne vinkumaan kun muut porskuttaa eteenpäin.

    VastaaPoista
  166. En kyllä ikinä ymmärrä, miksi anonyymi herrakansa näin Iineksen kimppuun hyökkää? Hänhän ei ole psykologi, ei filosofi eikä feministi. Siinäkö se vaara sitten piilee, että tavan akka totuutta tivaa?

    VastaaPoista
  167. Siviilitarkkailija19 marraskuuta, 2010 21:21

    Kenties ongelma on mitään tekemättömyydessä.

    Pitää olla aktiivinen ja osallistuva.

    VastaaPoista
  168. On varmaan ihan hyvä, etten ymmärrä noista kommenteista muuta kuin tuon tavan akan - se on hyvä kommentti, sen asian tunnistan.

    VastaaPoista