Nainen katsoo ikkunasta ulos - tai sisään, kuten naiset kautta aikojen ovat tehneet. Hän näyttää joutilaalta samalla tavoin kuin kalastaja veneessään tai metsästäjä peuraa odotellessaan.
15.3.2011
Tietäjät keskuudessamme 2
Jos ajatellaan, että jo theravada-buddhalaisia arvioidaan olevan noin 124 miljoonaa, mahayana-buddhalaisia noin 185 miljoonaa ja vajrayana-buddhalaisia noin 20 miljoonaa, on Penin uuden puheenjohtajan, Jarkko Tontin, visiolla uskonnottomasta maailmasta mitätön mahdollisuus toteutua. Vaan ainahan meillä on tietäjät keskuudessamme.
Nyt Jarkko Tontti tietää paljon muutakin kuin uskontojen globaalin tuhovoiman. Viimeksihän kirjailija Jarkko Tontti tiesi, että 50- ja 40-luvuilla syntyneet ovat rasvainen veritulppa kansakunnan sydämessä ja että he ylläpitävät myyttisen suomalaisuuden maailmaa, jossa ilmentävät yhtä kieltä ja kulttuuria tietyillä, hyvin pakonomaisilla eleillä. Mainituilla vuosikymmenillä syntyneet ovat vastuussa myös pinnan alla kuplivasta nationalistisesta uhosta ja epäluulosta muutosta kohtaan, tiesi Tontti.
Sama tuomitseva syytöslinja jatkuu, ja on ilmennyt uusiakin uhkia. Vanhojen ihmisten lisäksi siis uskonnot ovat hyvin paha asia, ja Jumala on paha mutta EU hyvä - hallelujaa ja aaltoja Tontilta. Sekin, jos lapsia ei panna varhain päiväkotiin opettelemaan toimeentulemista muiden kanssa, on paha asia. Kotonahan lapsi luonnollisesti erakoituu ja taantuu epäsosiaaliseksi yksilöksi. Tontti tahtookin varhaisen päivähoidon pakolliseksi - sanoohan tämän nyt järkikin, saati oikeusoppineen ja sananvapauskirjailijan asiantuntijoita suurempi ymmärrys.
Tontti tietää myös, että Raamattu on kirja, joka täyttää rikoslaissa kriminalisoidun kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön. Raamattu tulisikin Tontista mitä ilmeisimmin kieltää rikollisena julkaisuna, sillä ei kai hän huvikseen tällaisia totea. Senkin Tontti tietää, että Tarja Halonen on hemulitäti, joka mumisee Venäjällä fraaseja - me muuthan emme missään tilanteissa koskaan mumise fraaseja, vaan sanomme aina suorat sanat esimiehille, opettajille, läheisille, ystäville, vastaantulijoille, kommentoijille ja kanssabloggareille. Varmaan Tarja Halonen siis tulisi kieltää ja saattaa juridiseen vastuuseen fraaseistaan.
Kansallismielisyys on kaikkein kamalin piru, sillä se on veriaate, kommunismia ja fasismiakin verisempi. Se tulisikin Tontin mukaan mitä ilmeisimmin julistaa rikolliseksi ja saattaa päiviltä. EU on uusi Isä. Laskekaamme asiamme luottamuksella Hänen jalkojensa juureen, hän kyllä huomaa vähäisenkin.
Ei sen väliä, että äidinkieli sitten taas on Tontin ja monen kirjailijan kotimaa - tämä on tietenkin sallittua eikä vaadi toimenpiteitä. Eikä yksikään kieli putoa, vaan EU näkee pienimmänkin murresanan, joka kansalta katoaa! Eikä mene englannin eikä saksan eikä ranskan eikä italiankaan kieli koskaan yli pikku kielien, vaan suomen kieli on yhtä arvossaan kuin klassiset kielet. Kaikkihan sitä EU:ssa osaavat. Demokratia on taattu, kun on EU! Iirin kielikin elää dokumenteissa!
Sivariksi sen sijaan voi heittäytyä, sillä sivari on nyky-Suomen Antti Rokka, sanoo Jarkko Tontti lupsakkaasti. Ja muuten, älkäämme enää jatkossa sanoko Jumalan kiitos, vaan EU:n kiitos! Tämä oli minun ehdotukseni, ei Jarkko Tontin, joka ei siis pidä jumalia, sillä ihminen on vahva eikä tarvitse yläilmaisia, kun on liittovaltio.
(Kuvassa Sokrates ja Ksantippa)
(Lähteenä HS 14.3.2011 C1)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oikeasti Tontti on laajalti väärinymmärretty; oikeasti hän edustaa ns. pieruhuumoria.
VastaaPoistaOlipas raikas kommentti heti kärkeen.
VastaaPoistaVaan ihan nappiin.
Kun tuo Maija-Liisa Heini tyhjensi yöastian Sokrateen niskaan, sai tämä kuuluisimman ajatuksensa: Tiijjän vain, etten tiijjä mittään!
VastaaPoistaJ.Tontti ja T.A. Mikkoset- matsissa kannnatin J.Tonttia.
VastaaPoistaJ.Tontin Luokkkakokous on surkea kirja, vieläkin kesken.
Peniläisistä diggaan Rita Dahlia.
Iines: entäs Marski ja Tontti?
T. Halosta äänestin kahdesti pressaksi ja ammoin k-edustajaksi, mutta rouva alkaa olla nyt finaalissa.
-memoria de
Marski ja Tontti on kieltämättä tärkeä osa Tontin nyt pullauttamaa julistusta.
VastaaPoistaKun itselläni ei ole suhdetta Mannerheimiin, se tavallaan tipahti pois, vähän huomaamatta, ei mitenkään valikoiden. Ehkä tiedostamattani arvelin, että minulla ei ole kanttia sanoa tästä mitään, kun en tiedä, mitä tapahtui. Ehkä Mannerheim tapatti punaisia.
Tästä toivottavasti huomaa, että en ole henkilöä, vaan asioita vastaan.
Olen vain sitä mieltä, että Tontti hukkaa asiansa käyttämällä itse vihaviestintää, josta muita moittii - niin kuin joku (Tapsa) mainitsikin kai tuossa edellisen keskustelun lopussa.
kiitos. tämä oli hyvin sanailtu.
VastaaPoistaKsantippoja maailma tarvitsee. En nyt sillä sano, että miehen niskaan pitää pissaa kaataa. Se tietenkin kuvassa panee miettimään, että mieskö se on joka miettii suuria, ja nainen sitten taas ei.
VastaaPoistaNaiset eivät mieti suuria, naiset miettivät suurenmoisia.
VastaaPoistaKäyn suht säännöllisesti lukemassa blogiasi,vaikka en juuri kommentoi.Tästä (kin )jutusta pidin ja kylläpä Jarkko-poika aika ärsyttävän kaikkitietävästi usein sanailee.Olisko vähän ärsyttämismielessäkin?!Ja minä ajattelen,että se nuoruus,se nuoruus ja kokemattomuus siinä vaan puhuu..DDDD
VastaaPoistaTontin muut mielipiteet ovat ainoastaan keskenkasvuista huomion tavoittelua (Mannerheim sotarikollinen) tai lapsellista idealismia (suomen kieli ilman Suomea), ja minun puolestani liidelköön rauhassa ajatusluisteluradallaan.
VastaaPoistaMutta koska hän on sananvapautta puolustavan PENin johdossa, hänen sananvapautta halveksiva toimintansa ansaitsee jyrkän tuomion.
Tontin mielestä sananvapaus kuuluu kaikille, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä, mutta ei esim. Halla-aholle, jonka mielipiteet ovat vääriä.
Oikeustieteen tohtorina Tontti on sitä mieltä, että ainoastaan lailliset mielipiteet ovat sananvapauden piirissä, mutta laittomat eivät.
Tontti on esimerkki siitä, kuinka älykäskin ihminen voi uskossaan olla tyhmä kuin saapas.
Jarkko Tontti toimii jokseenkin samalla tavalla kuin Kaari Utrio, nostaa niin suuren hälyn, että kaikki varmasti tietävät, kuka Utrio/Tontti on, ja ostavat uteliaisuuttaan jonkun kirjankin.
VastaaPoistaPEN-in jäsenenä, entisenä kotiäitinä, yhtenä maailman miljoonista kristityistä jne en erikoisemmin iloitse hänen jutuistaan.
Anna Amnell/Blogisisko
http://blogisisko.blogspot.com/2011/03/kommentti-isanmaallisuus-ja-aidinkieli.html
http://blogisisko.blogspot.com/2009/02/jarkko-tontti-tontin-doktriini.html
Mielenkiintoista on, että sama Tontti, joka mottaa raamattua surutta, ilmeisenä tarkoituksenaan pelkästään provosoida ja ärsyttää kristittyjä, moittii eräässä julkisessa tiedekirjoituksessaan Halla-ahoa nimenomaan näin:
VastaaPoista"Halla-ahon kirjoituksista selviää varsin nopeasti, että hän ei tavoittele tolkullista keskustelua islamista tai muista uskonnoista johtuvista yhteiskunnallisista ongelmista. Hän haluaa vain provosoida ja lietsoa islam-vastaisuutta..."
Tontti on totisesti aito leipäpappi.
Tontin kirja on lukematta paska, enkä aio sitä lukeakkaan? Sen sijaan kuuntelin ja katselin hänen haastattelunsa ja sain aika kattavan käsityksen miehen ajatusmaailmasta, ja se oli helvetin hyvä.
VastaaPoistahttp://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=785&a=9945
Tämä keskustelu on TV:ssä 27.01.2011 jo ulos tullut ja toinen on 14.2.2011 tehty radiohaastattelu.
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kalle_haatanen/koti_uskonto_ja_isanmaa_28313.html
Mannerheim patsas kannanoton Tontti on esittänyt jo vuonna 25.8.2008 jossa hän vertaa sitä mauttomuudeltaan Belgradiin pystytettävään Ratko Mladicin tai Radovan Karadžićin patsaaseen. Mitään kuohuttavaa ei kaverin järkeilyssä ollut vaan määrätietoista retkiluistelua. Enkä millään muotoa nää hänen kannanotoissaan mitään mies/nais -näkökulmaa. Lehdistön kärjistykset ovat sitten kokonaan toinen juttu.
Wikipediassa "Huruslahden arpajaiset" pohditaan "Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918" sisältyvää käskyä "Ammutaan" ja todetaan sen olevan nykykäsityksen mukaan sotarikos.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOikeustieteen tohtori, joka ei ymmärrä, ettei oikeuskäytännöissä tuomita ainakaan yleisesti taannehtivasti. Toinen asia on se, että väite ei ole yleisesti hyväksytty.
VastaaPoistaLiekö arvalla paperinsa saanut?
Blogin pitäjällä taitaa olla ketunhäntä kainalossa tässä jutussa. Kuvan Sokrates sanoi nuorelle sulholle ohjeeksi: "jos saat hyvän vaimon, olet onnellinen, jos saat huonon, sinusta tulee filosofi" josta on mukaellen väännetty sanonta: Jokaisen suurmiehen takana on (nalkuttava) vaimo (nainen).
VastaaPoistaEikä temperamenttiseen ratsuun verrattava Xanthippakaan ole vain "vaimo".
. . . "ne jotka aikovat ratsastajiksi, eivät ota kesyimpiä hevosia, vaan raisuimmat. He tuumivat, että jos he pystyvät hallitsemaan niitä, he tulevat helposti toimeen muidenkin kanssa. Minä joka tahdon seurustella ja tulla toimeen ihmisten kanssa, otin tuon naisen vaimokseni varmana siitä, että jos hänet kestän, minulla ei tule olemaan vaikeuksia enää kenenkään kanssa."
Anonyymi klo 11.40,
VastaaPoistatuo Tontti - Mikkos-juttu oli kai se suuri päivähoitokeskustelu. En kyllä muista T. A:n siihen osallistuneen, vaan vaimonsa Nina Mikkosen.
Täytyy vielä jälkikäteen todeta, että N. Mikkosen kanta edustaa psykologian ja kasvatustieteen asiantuntijoiden käsityksiä, niin kampaaja kuin nainen onkin, tohtori Tontin taas laskelmoivien teknokraattien kantaa, jossa lapsenpäivähoitomalli tulee ratkaista yhteiskunnan taloudellisten hyötyjen eikä lapsen kannalta. Lapsen sosiaalistumistahan käytetään teknokraattien keskuudessa porkkanana, vaikka nimenomaan terveeseen itsetuntoon pohjaavassa lapsen sosiaalistumisessa on todettu ongelmia liian varhain aloitetun päivähoidon osalta. Liian varhain aloitettu päiväkotihoito katkaisee lapsen ensihoitajasuhteen ja voi aiheuttaa jopa muutoksia aivojen kehitykseen. Vauva ei saisi olla erossa ensihoitajastaan kuin pienen hetken. Ensihoitaja on vauvalle sama kuin hän itse, eikä minäkuva voi kehittyä terveesti, jos osa lapsesta häipyy tuntikausiksi pois tai korvautuu vaihtelevilla vierailla käsillä ja kasvoilla.
Syysmyrsky, miten minusta tuntuu, että Tontti on tosissaan. Olen seuraillut hänen kannanottojaan rasvatulppalausunnon jälkeen.
Tapsa,
VastaaPoistaolen samaa mieltä kuin sinä, kun puhut kielestä ilman maata ja lausunnon antajan suhteesta PENiin.
Ei kieli voi olla irrationaali kommunikaatioväline ilman kiinnittymistä paikkaan. Miten kävi latinan?
Kieli elää ja tulee ihmisistä, sitä ei ole ilman ihmisiä. Jos ihmisiltä viedään fyysinen kielipohja ja liitetään maa vaikkapa isompia kieliä puhuvaan klusteriin, on lapsellekin selvää, että kielen asema ei ole enää sama kuin ennen.
Ellei meillä olisi fyysistä kansallista valtiota, kuka puhuisi saamen kielen puolesta ja kuka vaalisi suomen kielen säilymistä ja rakenteita ja säällistä puhtautta? EU:ko? Montako huippuvirkaa Suomi on EU:sta saanut? Vai onko kielellä ylipäänsä väliä? Jospa olemme vain suosiolla globaalimpia, ja alamme vaan kaikki puhua englannin kieltä tai ranskaa.
On aikamoista jeesustelua puhua äidinkielestä kotimaana tai isänmaana ja samaan aikaan kieltää kansallisvaltioiden tarpeellisuus oman kulttuurinsa ylläpitäjänä ja kehittäjänä.
Isamaa on mun armastus; busi busi, sä oot ihana ko raivolan rysäpöksy.
VastaaPoistaMinulla ei ole äidinkieltä,vain tämä isänkieli.
En malta olla sanomatta tästäkään:
VastaaPoista"Halla-ahon kirjoituksista selviää varsin nopeasti, että hän ei tavoittele tolkullista keskustelua islamista tai muista uskonnoista johtuvista yhteiskunnallisista ongelmista. Hän haluaa vain provosoida ja lietsoa islam-vastaisuutta..."
Tämä on niin paksua, ettei tiedä, miten päin olisi. Siis minä saan kritisoida kristinuskoa, mutta olen islam-vastainen rasisti, jos kritisoin islam-uskontoa.
Tuo on juuri se älyllinen epärehellisyys, joka houkuttaa minua kritisoimaan asioita maahanmuutonkin ympärillä. Jos on yksi sokea piste, on kai muitakin.
Anonyymi klo 14.00,
VastaaPoistakun en juuri nyt jaksa katsoa noita linkkaamiasi videoita, niin mitäs jos sen sijaan kertoisit, miksi Tontti on mielestäsi hyvä. Mikä siis on hänen helvetinhyvän ajatusmaailmansa ydintä?
Tontin uudesta kirjasta en tiedä kuin nimen, mutta kiinnostuneena sen luen, jahka se kirjastoon ilmestyy.
En epäile hänen silti taitavan myös verbaalista retoriikkaa, hänhän vaikuttaa aktiiviselta ihmiseltä, jolla on voimakkaita mielipiteitä. Sellaistahan on yleensä ilo kuunnella, vaikka olisi itse eri mieltäkin.
Raivolasta tulee aina mieleeni Edith Södergranin ja Hagar Olssonin lempi. Edith odotti innokkaasti Hagaria Raivolassa, kun syreenitkin jo kukkivat huumavin tertuin.
VastaaPoistaRaivolan rysäpöksyistä pitänee silti katsoa Youtube-video, jahka vilöakisen nuo Ylen Areenatkin anonyymilta.
Jaa tää vai?
VastaaPoistaEi kannata, kun Konstantin Päts sano lopulta: konstitkin on läts.
"Vilöakisen", että hävettää.
VastaaPoistaMutta kiitos vain linkistä, tämän kyllä katson heti, kun siinä saa varmaan nauraa. Ripustan vain pyykit ensin. Kevään ensi pyykit, ulos aurinkoon ja yöksi pakastumaan! Kun ne sitten ottaa sisään, koko huusholli tuoksuu puhtaalta ja raikkaalta.
Kuuntelematta skeidaa?
VastaaPoistaLainaan vielä tuon ohjelman esipuhetta: "Kirjailija Jarkko Tontti ruotii esseissään vanhoja luuloja kodista, uskonnosta ja isänmaasta. Hän kulkee pikemminkin valistusfilosofian jäljillä ja etsii maallistunutta ja demokraattista maailmaa."
Jos on helpompi ihan vain lehtireferaattien ja toisten tulkintojen perusteella depatoida niin olkaa hyvä vaan.
On se helpompi.
VastaaPoistaJumalauta, Iines, ekkö sä koko keväänä ole vielä pyykkiä pessy??!
Anonyymi,
VastaaPoistamikä mielestäsi tekee painetusta sanasta sellaisen, ettei sen perusteella voi "depatoida"?
Jos niikseen tulee, niin minä vaikka amputoin lehtiartikkelin perusteella.
Kyllä silti vilkaisen nuo Tontin puheetkin, tietysti, jahka saan ajan sitä varten, että istahdan läppäri sylissä mukavaan tuoliin.
Toisaalta en ymmärrä asiaa niin, että tässä oltaisiin kritisoimassa henkilöä ja hänen yleistä retoriikkaansa. Enemmän kiinnostaa asia ja nuo lausunnot, jotka olen itse poiminut pitkästä asialehden artikkelista. Asia.
En ole pessyt koko talvena, Riku, kun on pitänyt päivystää blogia rikkinäisissä kalsareissa. (Sis. huum.)
Nyt siis vein ensi kertaa tänä vuonna parvekkeelle. Pihanaruille ei voinutkaan viedä, kun siinä yläpuolella roikkui kattolumi valmiina putoamaan pyykkärin niskaan.
Iines, minä suon Teille ystävällisesti anteeksi, ymmärtäväinen kun olen. Rikkinäiset kalsarit ovat hyvä syy; niitä minäkin käytän.
VastaaPoistaTattiarallaa Tontti,
VastaaPoistakohallaanko fontti,
mitään mieltä,
oikeaako kieltä -
Opiskelinko aivan turhaan,
ketä oikeastaan murhaan?
Äiti - ota syliin,
mä oon sittenkin vain sun Jalulis!
Palaan vielä tuohon anonyymin esittelyyn, jossa hän toteaa, että kirjailija ruotii "vanhoja luuloja kodista, uskonnosta ja isänmaasta".
VastaaPoistaTuo on hupaisaa, sillä nämähän ruodittiin jo minun nuoruudessani, perin pohjin. Mitä vielä jäi sanomatta? Ei kai luuloja enää kenellekään jäänyt?
No johan runon pistit, Richard Leijonamieli. Mitä rikkinäisiin kalsareihin tulee, ne ovat minustakin alibi vähän kaikkeen.
Ja mikä siinäkin on, että rikkinäistä vaatetta ei malta heittää pois, vaikka pussissa olisikin raha uutta varten eikä ole nuuka?
Tunnustan auliisti, että oman Tontti-hyökkäykseni pontimena on turhautuminen siitä, että niin fiksu mies kuin Tontti on eri mieltä kuin minä.
VastaaPoistaItse asiassa kun taas pitkästä aikaa luin Tontin kirjoituksia mm. sananvapaudesta, en niiden takia olisi ihokastani repinyt, sillä olen suunnilleen samaa mieltä.
Mutta sananvapautta ei puolustetakaan kirjoituksin vaan käytännön teoin! Ja sen momentumin Tontti missasi.
Tontti on myöhemmin (ja ehkä aiemminkin) myöntänyt, että Halla-aholla on oikeus arvostella islamia ja jopa - herra jeesus - myös muslimeja, mutta mitä se auttaa, koska hän silloin kun asia oli relevantti antoi löperön hyssyttelylausunnon, ettei sananvapaus ihan mitä tahansa koske.
Se ei siis koske tahoa, joka uhkaa tappaa kaikki arvostelijansa. Sinänsä ihan viisasta.
Viisaudsta minulle tulee mieleen entiset ajat, jolloin silloinen "kaikessa oikeassa oleva" eliittimme ajoi "rauhanlakia" - lakia joka olisi tehnyt Neuvostoliiton arvostelun rangaistavaksi teoksi!
Ihan sama kuin lakimme kieltäisi arvostelemasta Gaddafia ja muita diktaattoreja ja hirmuvaltoja... Tällainen eliitti meillä oli silloin (ja on muuten yhä).
Tämä turhautuminen, ettei mitään ole opittu, saa minut arvostelemaan tonttejakin ehkäpä liiankin ankarasti. Hän on fiksu mies, joka luultavasti 30 vuoden kuluttua väittää tulleensa väärin ymmärretyksi rohkeutensa takia.
Tontti vaikuttaa minustakin tahallaan provosoivalta, tavalla, jota en hänen asemassaan käyttäisi. - Hesaria minulle ei tule, eli olen linkitysten ja kommenttienne perusteella tämän mielipiteen muodostanut.
VastaaPoistaRiku on oikeassa siinä, ettei taannehtivasti voida juridisia tuomioita menneistä, sisällissodan aikaisista rikoksista jaella, nykylainsäädäntöön perustuen siis. Ja voin vain kuvitella, mikä melske nousisi Suomessa, jos Mannerheimin patsasta ruvettavaisiin kaatamaan, tässä nykyisessä mielipideilmastossa. - Siinä Tontti lienee oikeassa, että sekä valkoisia että punaisia vastuuhenkilöitä vedettäisiin nykypäivänä oikeuteen rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Spekulointiahan se on, ja tahallisen provosoivaa, eikä mitenkään rinnastettavissa siihen, että nyt ryhdyttäisiin missään maassa erikseen pystyttämään patsasta sodankäynnin sääntöjä (?!???) rikkoneelle henkilölle.
Jos halutaan Soini pääministeriksi, kannattaa varmaan aloittaa sillä, että järjestetään kansalaisliike (lue: nykyään nettiliike), joka ajaa Mannerheimin kuvaannollista ja konkreettista kaatamista. *huoh* - Olenko ainoa, joka väsyy näihin typeryyksiin?!
Nina Mikkonen on varmasti oikeassa, oman perheensä kohdalla, eikä kenenkään tule häntä siitä tuomitseman. - Toisaalta Mikkonen itse arvosteli vanhempia, jotka vievät pilttinsä päivähoitoon; en ihmettele sitä vastalauseiden myrskyä, jonka hän sai vastaansa.
Minusta meidän suomalaisten tilanne on hyvä; kaikille lapsille pyritään turvaamaan hoitopaikka, ja toisaalta vanhempien kotona olemista tuetaan yhteiskunnan toimesta, edes siihen 3-vuotiaaksi taaperoksi asti. Jokainen vanhempi/perhe ratkaiskoon asian itse valintansa mukaan, niinkuin nyt tekevätkin.
Toivoisin vain, että naisten syyllistäminen asian tiimoilta loppuisi; milloin ollaan yhteiskunnan loisia, milloin kylmäsydämisiä uraohjuksia.... Mikkoskalla on kuitenkin mielipiteenvapaus, ja sananvapaus - jos hän arvelee oikeasti parantavansa lasten ja perheiden asemaa syyllistämisellä, ja natsikortilla, hänellä on siihen oikeus.
Minä puolestani tyydyn oman elämäni ja omien perhesuhteitteni hoivaamiseen; en tunne tarvetta ohjeistaa muita.
Minäkään en epäile Tontin älyä, enkä oikeastaan haluaisikaan keskustella hänestä henkilönä. Koska nyt ilmeisesti emme voi irrottaa miehen puheita miehestä itsestään, niin haluan minäkin korostaa sitä, että jokaisella on oikeus myös provokatiivisiin lausuntoihin, tohtorismiehelläkin. Onhan Kemppinenkin selvästi terästänyt kirjoituslinjaansa viime aikoina.
VastaaPoistaNäinhän parhaiten saadaan keskusteluun vähän muutakin kuin hymistelyä ja olalletaputusta, joka ei johda mihinkään. Olettaisin älykkäiden henkilöiden jopa pyrkivän voimakkaaseen keskusteluun.
Char,
VastaaPoistasamaa mieltä kanssasi oikeastaan kaikesta.
Tuo vaan, että en ole edes huomannut sitä natsikorttia, mitä Nina Mikkonen mahdollisesti on heiluttanut, mutta voin uskoa sen katsottuani pari Mikkos-tv-ohjelmaa.
Näen tässä Nina Mikkosessa siis vain sen, että hän kannattaa minun laillani lasten kotihoitoa kolmivuotiaaksi saakka. Tällöin lapsi on siinä psykologisessa kehitysvaiheessa, jossa ero ensisijaisesta hoitajasta on mahdollinen. Kotihoidon voimakas tukeminen tai lisääminen kolmivuotiaaksi asti olisi todellinen vaihtoehto vanhemmille. Kannatan myös sitä, että jos vanhemmista toinen on kotona, terveenä ja vapaana, lapselle ei automaattisesti osoitettaisi päiväkotipaikkaa niin kuin nyt. Säästyneet varat löytäisivät kyllä paikkansa päiväkotihoidon parantamisesta ja vaikka lisähenkilökunnan palkkaamisesta ja ryhmäkokojen pienentämisestä.
Yritin googlailla sen ns. rauhanlain allekirjoittajia, mutta en löytänyt... Mutta ettei joku nyt kuvittelisi minun liioittelevan yhdistäessäni "sodanlietsomisen vastustamisen" muka väärin "Neuvostoliiton arvostelun kieltämiseen", niin tässä Erkki Liikasen aloite vuodelta 1972:
VastaaPoista"Eduskunnassa ja kansalaisjärjestöissä on useaaan otteeseen kiinnitetty huomiota maammme etuja vahingoittavaan viime vuosina varsin laajat mittasuhteet saaneeseen Neuvostoliiton vastaiseen propagandaan......."
Lopuksi esitetään, että sellainen propaganda kielletään "rauhaa säätelevällä lailla". Sellaista yritti sitten Mirjan Wire-Tuominen ja SKDL ja vasemmistodemarit 1973. Onneksi ei mennyt sentään läpi eli ihan kaikkien päätä se koohutus ei ollut sekoittanut.
Tuomiojakaan ei kertomansa mukaan ollut mukana allekirjoittamassa... No, ei ihme että äänestin häntä 80-luvulla.
PS. Silloin aika ja zeitgeist oli erilainen ja veti mukaansa ihan samalla tavalla kuin nykyinen vouhotus vetää mukaansa - eihän kukaan halua olla juntti ja väärässä, vaan oikeamielisten joukoissa edistyksen lippua kantamassa!
Neuvostovastaiset olivat silloin yhtä halveksittavaa joukkoa kuin nyt mamukriittiset. Hyi.
Lupasin kertoa siitä Kodin Kuvalehden artikkelista 4/2011: Miten maailmassa voi olla niin paljon hyvää?
VastaaPoistaHyvyydestä ja empaattisuudesta: Eero Ojasen mukaan pahaa ja harmia on helpompi konkretisoida kuin hyvyyttä; siksi on helpompi tutkia ja tilastoida ongelmia, rikollisuutta ja pahuutta. Ja koska ongelmia ja rikoksia tutkitaan enemmän kuin hyvää, ihmisillä on taipumus kokea ja nähdä negatiivisuus selvemmin kuin hyvyys.
Hyvyys onkin vaikea määre; itse liittäisin siihen sellaisia sanoja kuin sallivuus, empaattisuus, anteliaisuus (eikä vain materiaalinen), rakastaminen, tukeminen, auttaminen, ymmärtäminen, hellyyden osoittaminen...
Voisin jatkaa listaa.
Vaan takaisin artikkeliin: Ojasen mukaan empaattisuus on kädellisten ominaisuus. Vastavuoroisuuden säännön lisäksi Ojanen puhuu myös sosiaalisen vastuun säännöstä; ts. autamme niitä, jotka ovat auttaneet meitä, sekä niitä, jotka ovat meitä heikompia.
Tämä heikomman-auttaminen on Ojalan mukaan ominaisuus, joka on tyypillinen meille kädellisille. - Ja lainaan: "Ihmisille on tyypillistä pyrkimys johdonmukaisuuteen ja joustavuuteen. Ihminen ei siis pelkästään noudata yhteisiä traditioita, vaan hän pohtii niiden perusteluita ja seurauksia. Uusimpien tutkimusten mukaan myöskään yhteisön moraalikoodien noudattamiseen ei tarvita vanhempien kasvattavaa ja opastavaa vaikutusta, vaan sääntöjen noudattaminen on osa ihmisluontoa".
Biologia ja uusin aivotutkimus siis esittävät empatian kyvyn myötäsyntyisenä ilmiönä.
Tämä nyt vain lisänä siihen ihmisyyteen, ja lasten/nuorten kohtelemiseen liittyvään pohjavirtaan, joka minusta täällä aina on paikalla.
Ja paikallaan! :)
Iines,
VastaaPoistamielestäni koko Mikkos-kohu lähti lähinnä siitä, että Nina tiedotti päiväkotien olevan Hitlerin Saksan ajoilta kumpuavia kummajaisia.
- Ei siis siitä, että heidän perheessään valittiin niin, että äiskä jää kotiin.
Korjatkaa, jos olen väärässä!
Kirjoitin äsken vähän siitä ihmisten hyvyydestä, joka helposti unohtuu - olemme saaneet lukea suomalaisista, jotka ostavat apteekit tyhjiksi jodipillereistä; olisi kiva lukea joku uutinen siitä, kuinka paljon olemme lahjoittaneet SPRlle, Punaiselle Ristille, jne.
Ihan vain vertailun vuoksi. :)
Vaan minäpä äänestäisin Tuomiojaa vieläkin, on vain väärässä vaalipiirissä.
VastaaPoistaTapsakin paljasti: eec:n vastainen äänestäminen ei sittenkään ollut niin paha!
Char,
VastaaPoistasanot Eero Ojasen kirjoittaneen, että "yhteisön moraalikoodien noudattamiseen ei tarvita vanhempien kasvattavaa ja opastavaa vaikutusta, vaan sääntöjen noudattaminen on osa ihmisluontoa."
Eero Ojanen ei kuitenkaan ole minkään alan tiedemies tai tutkija. Häntä voidaan Wikipedian mukaan luonnehtia enemmän uskonnolliseksi kirjoittajaksi kuin edes varsinaiseksi filosofiksi. Hänen kirjoituksensa tukeutuvat vahvasti Raamattuun ja kristittyihin lähtökohtiin, ja hän on pohtinut runsaasti hyvyyden käsitettä.
Hyvyys edustaa hänelle perustavia, ihmisyyden ja luonnon toteutumisen pohjimmaisia kategorioita. Hyvyys on eräs yhteiskunnan selittämisen perusasia, Ojasen sanoin ”todellisuuden kova tosiasia”.
Minkäänlaisia tieteellisiä argumentteja Ojanen ei kuitenkaan esitä lapsen kehityksestä väitteensä tueksi.
Siksi minusta onkin hieman perusteetonta, että esität lopuksi tiukan teesin:"Biologia ja uusin aivotutkimus siis esittävät empatian kyvyn myötäsyntyisenä ilmiönä."
Ojanen siis ei ole biologi tai aivotutkija.
Sen sijaan lapsen kehitystä on tutkittu useissa amerikkalaisissa ja eurooppalaissa tutkimuksissa, joista on mainintoja mm. Keltikangas-Järvisen uusimmassa teoksessa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Useiden eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimusten mukaan lapsi ei opi empattiseksi itsekseen ilman aikuisten ohjausta ja tarpeellisisa rajoituksia, vaan ottaa käyttöönsä viidakon lait, koska aggressio vie nopeimmin päämäärään.
Iines: ,niin kampaaja kuin nainen onkin, - onpa ihme veto.
VastaaPoistaChar 18.10 + Iines: Hoitovaihtoehto jokaisen perheen oma valinta. 3-vuotiaaksi kotona ja sitten päiväkotiin oli oman kokemuksen mukaan hyvä ratkaisu. Toki tieteesenkin on uskominen. Elämä/kasvatus lasten kanssa on niin paljon kaikkea muutakin. Oli tuo nimi Nina päässyt unohtumaan...
memoria de
Kyllä minä tuomitsinkin omassa ensimmäisessä Mikkos-keskustelussani (http://i-iines.blogspot.com/2009/01/mikkos-hikka.html) Mikkosen natsipuheet, mutta en antanut kyseisen provokaation estää kuuntelemasta muita Mikkosen sanoja.
VastaaPoistaJos ajatellaan sitä, että päiväkodit säädettäisiin pakollisiksi kaikille suomalaislapsille Tontin ajattelun mukaan, niin eroaisiko se paljonkin natsi-Saksan joistain käytännöistä? Lapset otettaisiin yhteiskunnan kasvatettaviksi piittaamatta siitä, että se ei ole lapsen edun eikä mielen mukaista?
Anonyymi-kulta,
VastaaPoistasinä sitten et yhtään ymmärrä sarkasmia tai ironiaa!
Eikö edes tullut mieleesi, että kampaajaveto on sitä?
Lisäys anonyymille:
VastaaPoistaminähän taisin olla ainoa, joka puolusti Nina Mikkosta. Rouvahan sai joka puolella huutia, kun kehtasi suunsa avata, vaikka on "vain kampaaja", joka ei mitään ymmärrä.
Iines,
VastaaPoistatiedän, että Eero Ojanen on omalla alallaan ilmeisesti arvostettu tieteentekijä. - Ja juu, en googlettanut Eeroa.
Vaikka hän ei olekaan biologi tai kemisti, minusta hänen väitteensä kuulostavat minusta tutuilta: ihmisissä on sisäänrakennettu hyvän oivaltamisen järjestelmä, joka voi toimia, tai sitten ei.
Jos luet koko artikkelin, Ojanen viittaa myös tuloeroihin: rikkaat ovat pihimpiä; köyhemmät antavat vähästäänkin.
En nyt ihan ymmärrä, mistä me nyt väitellään: Ojasen mukaan biologisten vanhempien merkitys ei ole taaperoille ja lapsille ratkaiseva; tukevien, hellien ja viisaiden aikuisten merkitys on.
Minusta olisi todellinen tragedia, jos jokaisen lapsen kehitys, ihmisyys, ja empaattisuus määräytyisi biologisten vanhempien hoivaamisen kyvykkyyden mukaan.
Sikäli siis uskon Ojaseen mieluummin kuin sinuun. - Vaikka sitten Ojanen uskonnollinen hörhö olisikin, mitä hörhöilyä en siis periaatteessa kannata lainkaan.
Char,
VastaaPoistabiologisista vanhemmista en ole missään vaiheessa puhunut, vaan ensihoitajasta.
Käytännön syistä ensihoitaja on useimmiten äiti, ellei mitään onnettomuutta tai sairautta ole sattunut. Vanhemmat voivat olla tietenkin adoptiovanhemmat tai joku muu, joka ensisijaisesti huolehtii lapsesta ja on siis osa häntä - lapsihan ei erota itseään ensihoitajasta ensimmäisinä kuukausina, vaan etsii itseään hoitajan katseesta jatkuvasti. Mikäli tämä ensisuhde ja ensikatsekontakti katkeaa, voi siis myös lapsen minäkuvan rakentaminen estyä tai viivästyä gtai jopa häiriintyä pahasti. Aivojen rakentumiseenkin varhaisvaiheen ihmissuhdemuutoksilla ja meluisilla päiväkodeilla voi tutkijoiden mukaan olla pysyvää vaikutusta.
Lapset ovat kuitenkin erilaisia temperamentiltaan. Siinä missä yksi turvaa itkuun ja aggressioon, toinen ei inahdakaan, ja hänen tulkitaan olevan tyytyväinen.
Char, maailma ei taida olla kaikilta osiltaan alkuunkaan toivemaailma.
Mitä Ojasen koulutukseen tulee, hän on yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, ei siis varsinainen tiedemies, tohtori, silläkään alalla. En silti kiistä hänen arvoaan, sillä hyvistä asioistahan hän puhuu ja tuntuu perin sympaattiselta ihmiseltä.
Minusta on kuitenkin tarpeen todistaa väitteet tieteellisin faktoin, jos sanotaan jokin asia selkeästi eri tavalla, jota tutkimus on todennut. Minulle jää väkisin sellainen käsitys Ojasesta, että hän puhuu haavemaailmasta, utopiastaan, eikä ota huomioon asiantuntijoiden selkeitä pohjatietoja asioista. Olen havainnut, että uskontoihin suuntautuneilla tutkijoilla on monesti tämä helmasynti.
Minäkin siis toivoisin, että ihminen olisi syntyjään hyvä ja kaikki menisi hyvin, koska ihminen on hyvä ja kasvaa hyväksi itsestään.
P.S. Tarkennan vielä: silloin tällöin, toisinaan, tai useinkin siihen biologisen/adoptiovanhemman viisauteen ja hellyyteen voi liittyä sekin, että itse jatketaan työelämässä, ja ne omat piltit annetaan päivähoitoon. - Miksi siihen liittyy vielä nytkin niin paljon hylkäämisen tai pahan-tekemisen tunteita?!
VastaaPoistaEivätkä ne kaikki lastenhoitajat tai päiväkotien ihmiset kylmiä robotteja ole; minulla on tuolta työn saralta paljonkin hyviä kokemuksia, ja vieläkin läheiset, perhesuhteen-omaiset välit joihinkin hoitolapsiini. :)
P.S. 2. Etkös Iines nyt tee vähän kehäpäätelmää, jos toteat, että Ojanen ei ole biologi/aivotutkija, eikä siten voi arvostella sitä, mitä biologit/aivotutkijat nimenomaan tarkastelevat: tilastoja ja käyriä pahuudesta?!
Joka Ojanen siis juuri pääsi sanomasta, että hyvyydestä ei ole tehty tilastoja. Koska sitä on vaikeampi huomata, kun kerta kaikki tilastot tehdään kurjuuksista?!
- Entä miten hyvyyttä mitataan? Kysyn vaan! - Kuka mittaa puhumalla selvitetyt riidat, tai tekemättä jätetyt pahoinpitelyt, tai hyviksi korjatut ilmapiirit työpaikoilla?
Nyt kirjoitettiin Iines ristiin; jatketaan myöhemmin!
VastaaPoistaNatihaleja! :)
Char,
VastaaPoistaälä käsitä väärin sitä, että vastaan sinulle näin tiukkaan ja nopeasti. Sinä vain innostat minua, kun puhut yhdestä mielialueestani, psykologiasta ja kasvatustieteistä. Kiitän sinua siitä, että annat minun paasata ajatuksiani! Hyökkäillä en halua, olen vain kiinnostunut.
Kysyt siis näin: Etkös Iines nyt tee vähän kehäpäätelmää, jos toteat, että Ojanen ei ole biologi/aivotutkija, eikä siten voi arvostella sitä, mitä biologit/aivotutkijat nimenomaan tarkastelevat: tilastoja ja käyriä pahuudesta?!
Siis kun en ole sanonut, ettei saa arvostella. Saa toki, ja täytyykin, arvostelu ja kritiikki on kaiken kehityksen pohja.
Mutta et kerro Ojasen arvostelusta, vaan esität nuo asiat niin, että Ojanen esittää uusia teesejä, kuten tämän: "Biologia ja uusin aivotutkimus siis esittävät empatian kyvyn myötäsyntyisenä ilmiönä."
Nyt jää vain kysymään, että miten niin biologia esittää, kuka biologi? Ja mikä uusin aivotutkimus? Olisi tärkeää saada noihin lisäselvitystä. En siis kiistä niitä, vaan kysyn perusteita. Ellei niitä ole, kyseessä on Ojasen utopia.
Hei, Iines, ajattelin jo, että olen koko palstan häirikkö, ja pilaan kaikki hyvät, asialliset keskustelut, ja olin jo jäämässä jäähylle:
VastaaPoista"Iines,
jospa pitäisin pikku tauon palstaltasi?!
Nautin kyllä näistä keskusteluista ja väittelyistä, mutta äsken tuli kokkailuhommissa mieleen, että sotken aiheitasi.
Nytkin kai oli tarkoitus puhua sananvapaudesta, ja jotenkin me alettiin vänäämään lastenhoivasta. :)
Eikä siinä mitään; tuntuu vain, että karkoitan kaikki muut kommentoijat, joilla olisi fiksuja ja filmaattisia ja oikeasti järkeviä mielipiteitä esim. Tontista, jonnekin takavasemmalle.
Jospa pidän vähän hiihtolomaa. - Tähän ei liity mitään draamaa, ja palaan varmasti myöhemmin palstallesi. :)
Haleja, Char"
-viesti oli jo postitusvaiheessa, kun luin viimeisimmän kirjoituksesi. - Ja hyvä, että luin; tuo vetäytyminen olisikin tuntunut varmaan sekä kurjalta että oudolta, tässä tilanteessa.
Minustakin on kivaa puhua lapsista, ja kasvatuksesta - kivaa ei sen sijaan olisi trollata palstaasi. - Eli kun nyt kerta sain jo etukäteen luvan jatkaa, kerrothan, jos käyn hermoillesi jatkossa?
Meillä kyllä menee käsitykset ristiin; sinä innostut, kun minä ajattelen, että olen liian aggressiivinen. - Vaan ehkä tässä opitaan toistemme tavoille, pikkuhiljaa... :)
Re: Ojanen: yritän tarkistaa lähteitäni paremmin!
Vastakysymykseksi heittäisin: missä tutkittaisiin ihmisten hyvinvointia? - Paitsi siis niissä tutkimuksissa, joissa Suomi pärjää hienosti, mutta on itsemurhatilastojen kärkipäässä?
Ja nyt oikeasti menen nukkumaan! :)
Bis Morgen! :)
Char,
VastaaPoistaäläs nyt. Minähän tässä paasaan ja jauhan, kun innostun liikaa. Sinä esitit ihan mukavasti onnellisuusasiaa. Minä tartuin yksityiskohtiin.
Ei sinun minun puolestani tarvitse pitää mitään taukoja, vaan ilmeisesti minulle se olisi tarpeen. Itse siis vein keskustelun lapsen kehitykseen. Mutta jos itse haluat, niin se on toki sinun oma asiasi. Kirjoittamisväsymystä ja kyllästymistä esiintyy varmaan meillä itse kullakin välillä.
Hei, lukekaapas muuten tuosta sivupalkista Timo Hännikäisen painotuore analyysi Jarkko Tontin ideologiasta. Hän taitaa nähdä Tontin samanlaisena tietäjänä kuin minäkin:
VastaaPoista"Jarkko Tontti on perin tyypillinen fundamentalisti. Hän korottaa oman maailmankatsomuksensa kaikkien muiden katsantokantojen yläpuolelle. Hän uskoo tietävänsä, mitä kaikki muut ihmiset haluavat ja mikä on heille parhaaksi. Kaikesta näkyy, ettei hän ymmärrä esimerkiksi uskontojen tai perinteiden funktioita, mutta on silti vuorenvarma, että ne ovat jotakin absoluuttisen pahaa ja tukahduttavaa, miltä ihmisiä on varjeltava." (Timo Hännikäinen )
Iines,
VastaaPoistakeitin kyllä kaakaota (ja oikein namia sellaista!), mutta hoksasin jutun joka jäi sanomatta.
Puhuttiin aikuisten/vanhempien suhtautumisesta lapsiin, ja siitä, mihin suuntaan lapset kasvavat. Minulla olisi tästäkin esimerkkejä - tosin henkilökohtaisia ja yksilöllisiä, mutta niitä kai esimerkit ovat - isäni isä oli käsittääkseni ankarahko ja pihi. Isällä ja Famulla oli läheinen suhde (ja Pappa antoi Famulle jalkapallon synttärilahjaksi, että terkkuja vaan Rikulle :D).
Kun lapsuudenkodissa oli ankara kuri, ja vaimoa pidettiin tiukalla ruokabudjetilla, Pappa päätti, että hänen omassa perheessään kaikki raha-asiat jätettäisiin vaimolle; häneltä ei koskaan pyydettäisi ruokarahaa.
Näin myös kävi. - Molemmat vanhemmat myös hemmottelivat meitä lapsia; saimme aamiaiset valmiina eteen, merkkipäiviä muistettiin, juhlia keksittiin. Oli kyllä myös ne kotityöt: sängyt piti pedata kouluikäisestä alkaen (mutta silloinkin huonepalvelu toimi; toivottu aamupala nökötti pöydällä kun sängyt oli pedattu). Oli tiskivuorot, imuroinnit sun muut. Eli vaikka meitä hemmoteltiinkin säälimättömästi, saimme osallistua kotitöihinkin. :)
Ehkä isäni lapsuuden esimerkki tiukasta kurinpidosta, ja oma kokemukseni hellivästä hoivasta johtavat samaan: minusta ihmisen oma luonne on tärkeä. - Aikuisten osa on hurjan tärkeä - vaan kuka sanoo, onko se Hurjan Tärkeä Aikuinen oma äiskä, vai pysyvästi läsnäoleva laitosapulainen...
Mikkosissa rasitti se yksisilmäisyys, ja tuomitsevuus. - Itse olisin varmasti kotiäiti, jos minulla olisi lapsia.
- Paitsi että minut tuntien lasteni isä haluaisi olla kotona, ja muodostaa hyvän isä-lapsisuhteen, joten minun olisi tasa-arvon nimissä pakko mennä töihin, ellen sitten imettäisi naperoita koulu-ikään asti. - Ja siihenkin ne insinöörit ovat kai kehittäneet rintapumput; oh, snap! :D
P.S. Iines, en osaa hurjan paljon antaa arvoa noille diplomeille, jotka täällä meillä Suomessa Ratkaisevat Kaiken. Vaikka Eero Ojala olisi vanhapoika Vantaalta, joka on itsekseen lukenut ja opiskellut maailman asioita, antaisin hänen mielipiteilleen saman arvon kun tohtoreillekin. Tai lisensiaateillekin.
Mitä hyötyä olisi kenenkään erikoistua mihinkään, jos kaikkiin aloihin, ja niiden yhdistelyyn tarvittaisiin jokaiseen oma oppiarvo?!
- Hyvin tehdystä tutkimuksesta me maallikotkin ymmärrämme aivan riittävästi: selkeästi ajateltu ja ymmärretty on myös selkeästi eritelty ja kirjoitettu! :)
Nyt iltakaakao on sopivaa! :)
Taidat pikkuisen ylitulkita, Char, sillä ei kukaan ole väittänyt, että tarvitaan oppiarvo, jotta voi aukaista suunsa tai kritisoida.
VastaaPoistaHöpsistä siis. Sivuutat nyt kokonaan sen, että esitit tiukan tieteellisen ja hätkähdyttävän teesin kertomatta, mistä sen sait ja mihin se nojaa:
"Biologia ja uusin aivotutkimus siis esittävät empatian kyvyn myötäsyntyisenä ilmiönä."
Vain tästä on kyse, ja tähän toivoin lisävalaisua, että mikä biologia ja mikä aivotutkimus - viittaat tieteeseen, mutta et anna lähdeviitettä. Kysyin kiinnostuksesta, en painostaakseni sinua, koska minulla on toisenlaista tietoa.
Muutoin juteltakoon vapaasti ilman lähdeviitteitä!
Täällä on aivan turhaa kuohuntaa Tontin esseiden takia. Mieshän esittää mitä sympaattisempia näkemyksiä "tulevaisuudesta". Fundamentaalisuuteen kyseenalaistamisen vertaaminen on kuin vertaisi käteenvetoa rakasteluun.
VastaaPoistaTuossa Charin ja Iineksen väittelyssä komppaan Charia. Se että lapsi syntyy vailla täydellistä sosiaalistavaa koodistoa ei tietenkään tarkoita sitä että lapsi olisi sellaisten käytäntöjen uhri jossa vallitseva uhka on että hänestä tulee "epäinhimillinen".
Huomenta, Iines,
VastaaPoistaluulin tehneeni selväksi, että siteerasin Kodin Kuvalehden artikkelia (4/2011). Lähdeviitteinä siis mainittakoon tarkemmin toimittaja Niina Rapo, joka puolestaan on käyttänyt lähteinään Klaus Helkaman "Moraalipsykologia. Hyvän ja pahan tällä puolen" (Edita 2009) - ja Eero Ojasen "Hyvyyden filosofia" (Kirjapaja 1998) - teoksia.
Kumpaakaan kirjaa en ole itse lukenut, mutta tarttuvat varmasti mukaan seuraavalla kirjastoreissulla! :)
Hyvää huomenta myös sinulle, anonyymi!
Kommentistasi tuli jonkin mutkan kautta mieleeni se, että tämä meikäläinen typistetty ydinperhe ei suinkaan ole maailmanlaajuinen ilmiö; monissa muissa kulttuureissa suurperheet, johon kuuluvat isovanhemmat, tädit, sedät ja serkunkaimat ovat tavallisia ilmiöitä. Siellä riittää lapsella sylissäpitäjiä ja kuuntelijoita, silloinkin kun omat biologiset vanhemmat puuhaavat jotain muuta. :)
Aurinkoista päivää kaikille! :)
Anonyymi,
VastaaPoistaminkälaisia sympaattisia näkemyksiä Tontti esittää tulevaisuudesta? On toki mahdollista, että niitä on, mutta lehtiartikkeli nosti nyt esille vain ilmeisen poleemiset ja provot kohdat. Niistä olen puhunut, mutta olen avoin myös muulle, jahka saan lisää tietoa ja kirjan käsiini.
Timo Hännikäisen kirja-arvio Tontin kirjasta on minusta erinomaisen hyvin ja huolellisesti kirjoitettu. Siitä saa kirjan lukematonkin yleiskuvaa, niin asiallisia ja objektiivisia ovat arvioijan lauseet.
Totean sinulle - ja Charillekin - tuosta lapsiosuudesta Keltikangas-Järvisen sanoin:
Lapsi ei opi empatiaa, toisen huomioon ottamista ja toisen oikeuksien kunnioittamista itsestään, vaan vahvin voittaa, ja häviäjä ja syrjäytyjä oppivat roolinsa jo elämän ensi metreillä. Pieni lapsi ei opi sosiaalisia taitoja yrityksen ja erehdyksen tietä lasten välisissä harjoituksissa, vaan voimaan astuvat mieluummin viidakon lait. Aggressio on luonteva keino, jos lapsi jätetään sosiaalisiin tilanteisiin pärjäämään omillaan. Jokaiselle lapselle tulee opettaa sosiaaliset taidot. Ne eivät synny itsestään hyvänkään kehityksen sivutuotteena. (Keltikangas-Järvinen, Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, v. 2010)
Lisään tähän vielä, että sosiaalisten taitojen opettaminen ei tarkoita mitään irrallista moraalikoodiston takomista lapsen päähän, vaan yksinkertaista läsnäoloa lapselle ja tämän tarpeisiin vastaamista ja ohjaamalla käyttäytymistä sosiaalisissa tilanteissa muitakin huomaavaan suuntaan.
Tuo K-J sitaatti on oivallinen mutta se että yrität sanoa lapsen olevan lähtökohtaisesti paha on pikkuisen kyyninen lähtökohta. Se yleismaailmallinen tapa jonka vaikutuspiirissä lapset "kasvavat" takaa inhimillisesti ja humaanisti ns. hyvän perimän siirtymisen.
VastaaPoistaChar,
VastaaPoistaminulle oli selvää, että puhuit Eero Ojasen artikkelista, enkä sitä nyt siis kysynytkään.
Kysyin sinulta tuon yhden väitteesi perusteita, sillä väite on nykytieteen valossa varsin raju ja uusi: "Biologia ja uusin aivotutkimus siis esittävät empatian kyvyn myötäsyntyisenä ilmiönä."
Nuo minun esittämäni Keltikangas-Järvisen tulokset ovat siis uudempia, ja sinun nyt esittämäsi väitteen puuttuminen niistä olisi siis aikamoinen virhe Keltikangas-Järviseltä, joka on mm. lapsipsykologisen temperamenttitutkimuksen uranuurtajia Suomessa. Miksi K-J siis sanoo päinvastaista?
Anonyymille vielä - henkilöt eivät tässä taistele, sillä nyt ei puhuta toivoakseni mielipiteistä vaan, no, minun puoleltani tieteellisestä tarkkuudesta, asian kiinnostukseni vuoksi.
Haluan lopuksi kiinnittää huomiota siihen, että tuo Ojasen kirja on uskonnollisen kustantamon julkaisuja: Hyvyyden filosofia. En tiedä, merkitseekö se mitään, mutta toivoa sopii, että ns. kristillinen eetos ei ole sumuttanut Ojasen sanomaa.
Missäs niin lukee, että sanon ihmisen olevan lähtökohtaisesti paha, anonyymi? Aikamoinen oikaisu sinulta! Paha syntyy pahasta, hyvä hyvästä.
VastaaPoistaIhmisessä on siis ainekset sekää hyvään että pahaan, sillä vauvalle muut ovat peilejä, joista hän katsoo omaa kuvaansa. Jos hän näkee ensihoitajansa silmistä lämpöä ja hymyä ja saa paljon tuttua ihokontaktia ja syliä, syntyy häneen lämpöä ja hymyä ja tyytyväisyyttä; jos ei näe eikä saa ihokontaktia, jos hoitajat vaihtuvat ja kontaktit katkeilevat, syntyy turhautumisia, pettymystä, pelkoa ja hätää, aggressioita.
Voi pyhät sylvit. Enhän minä tätä halua, vaan puhun tutkimustuloksista, tieteestä, siitä mikä on havaittu ja todettu. Maailma nyt vain ei ole paratiisi.
Olin jo puuttumassa Iineksen ja Charin keskusteluun ihmismielen ominaisuuksista ja siitä, että onko ihminen pohjimmiltaan "hyvä" vai "paha" - mutta Iines ehtikin jo muotoilla asian tavalla, joka kyllä kelpaa kuvaamaan minunkin näkemykseni:
VastaaPoistaIines: "Ihmisessä on siis ainekset sekää hyvään että pahaan, sillä vauvalle muut ovat peilejä, joista hän katsoo omaa kuvaansa."
Toisaalta ei se varmaan ihan niin yksioikoisesti mene, että "hyvän" ihmisen lapsesta tulee "hyvä" ja "pahan" ihmisen lapsesta tulee "paha".
Sillä jos se menisi ja esim. "huonon" ihmisen lapsesta tulisi "huono", natsit ja ruotsalaiset rotutohtorit olisivat oikeassa.
Toki koko ympäristö vaikuttaa, kuten Iineskin tuossa viittaa sanomalla, että "muut ovat peilejä". Aiemmin olet korostanut ensihoitajan ratkaisevaa merkitystä, ja siksi korostin prosessin monisyisyyttä.
Syitä on siis monia, tulipa lapsesta hyvä tai paha.
Iines,
VastaaPoistakuka tässä nyt on lapsia yksin jättämässä, viidakon lakien armoille? Kyllähän myös päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja kouluissa on aikuisia paikalla ja läsnä; useimmat varmasti hakeutuvat alalle koska aidosti välittävät lapsista ja nuorista.
En muuten ole siteeranut Eero Ojasen artikkelia, vaan Niina Rapon. Kirjoituksen lähteinä mainitaan Ojasen teos, sekä tuo Helkaman tuore kirja (jossa pikaisen googletuksen perusteella puhutaan mm. aivotutkimuksesta). - Varasin sen juuri kirjastosta, samoin kuin Ojasen opuksen.
Muutenkin tuntuu, että puhutaan nyt jotenkin ristiin; viimeisimmässä viestissänihän nimenomaan lobbasin "suurperheiden" eli mahdollisimman monen hellän ja välittävän aikuisen läsnäolon tärkeydestä ja merkityksestä lapsille.
Nyt joudun poistumaan näyttämöltä vähäksi aikaan sorvin ääreen; jatketaan myöhemmin! :)
Nyt huokaan taas, että ohhoijaa, kun tämä viestintä on vaikeaa!
VastaaPoistaTapsa, en niin sanonut, että hyvän lapsesta tulee hyvä ja pahan paha.
1. Ei ole olemassa ihmistä, joka on vain hyvä tai joka on vain paha lapselle.
2. Lapset ovat temperamentiltaan erilaisia - temperamentti on osittain geneettisesti määräytynyt, osittain lapsen ensimmäisten vuosien hoivakokemusten tulosta.
Sensitiivisyys on temperamenttipiirre, ja on todettu, että sensitiivisyydeltään herkkä lapsi on muita lapsia valmiimpi empaattisuuteen, hän ei esimerkiksi lähde mukaan kiusaamiseen niin helposti kuin vähemmän sensitiiviset.
Sensitiivisyydeltään matala-asteinen lapsi on taas kuin norsu lasikaupassa, hän ei osaa aistia tunnelmia eikä tulkita toisten tunteita. Vanhemapanakin hän voi loukata sanoillaan muita eikä ymmärrä, miksi toiset loukkaantuvat, kun hän on mielestään vain vitsikäs.
Ja oikeastaan, tässä ei puhuta niin mahdottomasta asiasta kuin hyvä/paha ihminen, vaan siitä, miten empaattisuus kehittyy tai on kehittymättä.
Char,
VastaaPoistakysehän on nimenomaan siitä, että tuo teesisi ["Biologia ja uusin aivotutkimus siis esittävät empatian kyvyn myötäsyntyisenä ilmiönä."] sanoo empatiakyvyn olevan synnynnäistä - siis ilman ohjausta, ilman aikuisia itsestään syntyvää.
Minä puolestani tukeudun Keltikangas-Järviseen, joka sanoo painavasti, että empatiataidot eivät synny itsestään, vaan aikuisten ohjauksen avulla. Sinun teesisi siis jätti lapsen yksin, en minä, jos hieman kuvaannollistetaan.
Juuri siksi kysyin teesisi lähdettä, että tietäisin sen - alkuunhan sai käsityksen, että teesi on Eero Ojasen, tänään mainitsit Niina Raponkin mahdollisena lähteenä. Vieläkään ei ole selvää, onko väite 1. Rapon omaa tulkitsevaa päättelyä, vai suora otos 2. Ojaselta vai 3. Helkamalta.
Char, en halua ahdistella sinua, vaan olen kysynyt koska uskon sinua siinä, että noin jossakin lukee. Haluaisin vain kovasti punnita tuota alkuperäistä tietolähdettä itse, sillä tieto mullistaisi Keltikangas-Järvisenkin, alan ehkä painavimman tieteentekijän käsityksen asiasta. Se muuttaisi minunkin käsityksiäni lapsen/ihmisen kehityksestä ratkaisevasti.
Piti oikein tutkia, mikä mies tämä Jarkko Tontti on. Runoilija ja lakimies. Aika erikoinen yhdistelmä. Lakimies ja kirjailija kuulostaisi tavanomaisemmalta.
VastaaPoistaNäin sen Nina Mikkosen ja Tontin väittelyn telkasta, mutta en muista siitä muuta kuin sen, miten rouva Mikkonen nolasi itsensä ja pilasi asiansa aggressiivisella käytöksellään, huutamisellaan ja keskeyttämällä alituiseen toisen.
Riippuu vanhemmista, sisarusten määrästä ja asuinympäristöstäkin, miten paljon alle kouluikäisillä on kontakteja toisiin lapsiin ja tilaisuus oppia sosiaalisia taitoja. Kuusivuotias on ainoa lapsi ja äitinsä käytti oikeuden ja mahdollisuuden hoitaa häntä kolmevuotiaaksi kotona. Eivät he sinä aikana kahdestaan pelkästään kotona kykkineet. Lapsi sai runsaasti tilaisuuksia tavata muita leikkikentillä, äitilapsitapaamisissa, ystävillä ja sukulaisilla ym. Kun hän sitten kolmevuotiaana meni päiväkotiin, hän omasi sosiaalisia taitoja ja oli sosiaalinen.
No hyvä. Se aina välillä menee näin. Sinä ymmmärrät, etten ymmärrä. Minä ymmärrän, ettet ymmärrä. Ja aina välillä ymmärrämme. Myös toisiamme. Tässä viime päivinä olen eniten vaikuttunut Charista ja Sinusta, muut lähinnä mausteina. Nuo Japanin tapahtumat...vaan pyörii mielessä.
VastaaPoistaMemoria de...
Nyt huokaan taas Iineksen tavoin, että ohhoijaa, kun tämä viestintä on vaikeaa!
VastaaPoistaIines, en väittänytkään sinun sanoneen, että hyvän lapsesta tulee hyvä ja pahan paha.
Ymmärsin kyllä, että tämä siteeraamani kirjoituksesi alkuosa oli vain yleistys, ei mielipiteesi:
Iines: "Missäs niin lukee, että sanon ihmisen olevan lähtökohtaisesti paha, anonyymi? Aikamoinen oikaisu sinulta! Paha syntyy pahasta, hyvä hyvästä."
Paha syntyy pahasta, hyvä hyvästä - joku voisi sinun todella väittää sanoneen, että noin se on. Vai mitä?
Mutta kuten sanoinkin, niin ymmärrän kyllä mitä tarkoitat - ja olen samaa mieltä. Ymmärsitkös itse sen?
Jatkan vielä, että ohhoijaa kuinka toisen kehuminen on vaikeaa.
VastaaPoistaAlunperin tarkoitukseni hyvä/paha-debatissa oli nimenomaan ylistää Iineksen näkemystä - joka mielestäni osui siis napakymppiin - mutta niin vain Iines näki siinä muka pientä moitetta ja se peitti kehut alleen sata nolla.
Halusin nojata Iineksen sanomaan, ettei hänelle tulisi tunnetta, että sanon saman asian sivuuttaen taas kerran sen, että hän sanoi sen jo aikaisemmin!
(Viittaa naisten päivän runoon.)
Haluan nyt nostaa omaakin häntääni: kun Iines kehui Hännikäisen näkemystä Tontista, ja kertoi sen olevan sama kuin hänenkin (lausumaton?) mielipiteensä, niin huomautan vain, että puutuin juuri samaan asiaan jo aiemmin tuodessani Tontin tälle tontille.
Hännikäinen siis sanoo, että on merkillistä miten liberaalia vähän raaputtamalta alta paljastuu fundamentalist, joka korottaa oman katsomuksensa kaikkien muiden ylle.
Itse sanoin täsmälleen saman asian suoremmin: "Tontti on esimerkki siitä, kuinka älykäskin ihminen voi uskossaan olla tyhmä kuin saapas."
(Mieleni teki alunperin kirjoittaa "tyhmä kuin sotilassaapas", mutta ajattelin sen viitteen menevän suurimmalta osalta yli hilseen.)
K-J tutkimustulokset ovat minullekin kuin pyhää sanaa. Mutta sitä K-J ei ole asettanut kyseenalaiseksi etteikö valtaosalla kasvattajista, olkoon he ketä tahansa, ohjaa tavalla tai toisella vallitseva "hyvän" eetos. Jos lapsi syntyisi vailla kaikkia inhimillyyden kirjoa, elämässä selviytymisen mahdollisuudet olivat aika vähäiset. Nyt kai väitellään siitä mitä ominaisuuksia kukin näkee tärkeiksi "hyvän elämän" edellytyksiksi.
VastaaPoistaIines,
VastaaPoistayritätkö hienovaraisesti kertoa minulle, että te ette luekaan ajatuksiani?! *gasp* ;) :D
Kirjoitin eilen epätarkasti, kun mainitsin vain lehden ja artikkelin; tänä aamuna sitten päivitin ne tarkemmat tiedot (jos olisin tiennyt, että tästä viriää näin intoutunut keskustelu, olisin alunperinkin ollut tarkempi. - Sitä paitsi aika huolettomasti näköjään puhuin milloin Ojasesta, milloin Ojalasta; ihme, että pysyitte kaikki näinkin hyvin kärryillä! Nimimuistini on legendaarisen surkea; siksi kaikki läheiseni ovatkin Kulta-Rakkaita :D).
Minusta tosiaan tuntuu siltä, että puhumme toistemme ohi; arvostan Keltikangas-Järvistä suuresti, enkä tietääkseni ole mistään asiasta eri mieltä hänen kanssaan. En varsinkaan pysyvän ensihoitajan tärkeydestä, vauvan hellimisestä, "peilin" merkityksestä jne. - Lapset onneksi ovat aika sitkeitä kapistuksia; jos yhdistetään postpartum-depressiosta kärsivä äiti ja koliikkivauva on tilanne kaukana ihanteellisesta... Nykyäänhän näistä ongelmista jo puhutaankin, eivätkä ne ole vallan tabuja. - Silloin perheen ulkopuolinen hoitoapu voi olla suuri siunaus! Ja kyllä se vauvakin voi siitä toeta, ja yleensä tokeneekin.
Mielestäni ajatus siitä, että empatia olisi kädellisten biologinen ominaisuus ei ole ristiriidassa K-Jn teesien kanssa. - Empatiaanhan luetaan mm. kyky ymmärtää toisten näkökulmia, tuntea toisten tunteita, ja noudattaa yhteisiä "sääntöjä". Kun samassa artikkelissa todettiin, että ihmisille ominaista on sosiaalinen vastuunkanto pienemmistä ja heikommista, en näe, mikä siinä nyt mullistaisi itse asiassa yhtään mitään.
Jos olemme empaattisia, biologisesti, on luonnollista, että huolehdimme vauvoistamme (jotka on muuten "suunniteltukin" hellyyttä ja hellittelyn- ja suojelunhalua herättäviksi), ja lapsistamme, ja pyrimme vaistomaisesti ohjaamaan heitä myös sosiaalisen selviytymisen suuntaan.
Puhun nyt "meistä" yhteisönä; minussa kaikki lapset herättävät hellyyttä ja hyvänäpitämisen halua; hoivaviettini on varmasti aika voimakas. Myös aikuisten välisissä suhteissa pyrin toisen huomioimiseen, ja siihen, etten mittaa omalla lapiolla muiden kauroja (vrt. päivähoitokeskustelu. Itse hoitaisin lapseni ilman muuta itse - tai siis just se ihq-pehmo-isukki haluais pitää 2/3 osaa hoitovapaasta, grrr...:D - Mutta kotihoidossa piltti olisi, eikä vain 3-v. asti. En toisaalta tunne mitään tarvetta ohjeistaa muita ihmisiä omien ratkaisujensa suhteen; joskus päiväkoti voi oikeasti olla hyvä ratkaisu koko perheen, myös lapsen, kannalta. - Tontin ajatuksen Pakollisesta Päiväkodista jätän täysin omaan arvoonsa).
Jatkan vielä:
VastaaPoistaEn tulkinnut niin, että empatian biologisuus jotenkin poistaisi hyvät ja hellät vanhemmat ja aikuiset lasten elämistä, vaan että tämän biologisen ominaisuuden ansiosta myös kaltoinkohdellut lapset ja nuoret voivat kasvaa myötätuntoisiksi ja huomaavaisiksi aikuisiksi. Ynnä että lapsettomatkin aikuiset voivat kokea suurta suojelunhalua, hellyyttä, ja rakkautta ei-biologisia lapsia kohtaan (kuten minä).
Kun siis tarve yhteisöllisyyteen ja empaattisuuteen on myötäsyntyinen. (Tämä viimeisin lause oli omaa tulkintaani).
Selvensikö tämä mitään, vai sotkinko pakkaa entisestään?
- Ilouutisena kerrottakoon, että kotikaupunkini kirjasto on enemmän kuin tehokas; puhelinsoitolla siirsivät Ojasen varaushyllyyn odottamaan minua, ja äsken sain tekstarin, että Helkamakin on nyt noudettavissa; joku kiltti sielu varmaan palautti oman kappaleensa etuajassa!
Jospa tilitän aiheesta paremmin sitten, kun olen ensin lukenut po. opukset.
Tapsa, tiedän, että väittelemme Iineksen kanssa, mutta en ihan tajunnut sitä jujua, minkä perusteella arvelet, että puhumme ihmisten perimmäisestä hyvyydestä tai pahuudesta. - Blondi! :)
Delilah,
minulla on paljon samantapaisia kokemuksia, joita kuvailit kirjoituksesasi. - Itse sain olla kotona 6-v. asti; sitten tuli se pakollinen esikoulu. Ja sosiaalisiahan tässä hyvinkin ollaan, kotihoidosta riippumatta! Ja juu, päivittäin leikittiin yhdessä puistossa toisten lasten kanssa. - Äitini mukaan olin penskanakin suorastaan yltiösosiaalinen: jos näin taaperona puistossa monta tuttua kaveria leikkimässä yhdessä, ja yhden ulkopuolisen istumassa itsekseen hiekkalaatikon laidalla, kuulemma kävelin sinne, ja sanoin: "Hei, olen Char. Haluaisitko leikkiä kanssani?"
Memoriam,
Kiitos kehuistasi (sellaisena tämän pingisottelun kommentin otin! :D)
Tyhjänpäiväistähän tämmöinen janaaminen on, Japanin tilanteeseen verrattuna. - Mutta ehkä jotkut meistä tarvitsevat turvallisia saarekkeita, joihin takertua, kun samalla aikaa pyrimme kykyjemme mukaan helpottamaan hätää muualla...
Ainakin minä tarvitsen!
Sukkanauhat ja bonobo-apinat tms. kummasti helpottavat oloa, kun niistä vähän aikaa vaahtoaa! :)
Ja nyt suolakaivokset taas odottavat...
Kivaa päivänjatkoa kaikille! :)
Jaahans, Tapsa,
VastaaPoistaettä halusit oikein Iinestä ylistää ja minun mielipiteeni ja elämänkokemukseni lytätä, ja sekin vielä sitten väärinymmärrettiin Iineksen toimesta!!! Että piti oikein kahteen kertaan kertoa, että olen väärässä!
Ettäs kehtaat, senkin rosmo! ;):D
Haleja kuitenkin,
Char :)
P.S. Edellinen oli hyväntahtoista vitsailua, ja Tapsa on minusta oikeasti hienolta kuulostava mies. - Terveisiä vaimolle: muutkin meistä oikeasti arvostavat vaimosi hyvää makua! :)
Delilah,
VastaaPoistaminä en nähnyt tuota Tontin ja Nina Mikkosen tv-väittelyä, joten minulla ei ollut ennakkoasenteita kummankaan esiintymistä kohtaan: jäi vain sana. Tontti on käsitykseni mukaan hyvä televisioesiintyjä, sen vähän perusteella, mitä olen nähnyt, Mikkonen taas vaikuttaa kieltämättä päällepuhujalta.
Minulle on muotoutunut käsitys, että sosiaalisia taitoja opittaessa määrä ei ole ratkaisevaa, vaan laatu, se miten yksikin kohdataan. Mitä pienempi lapsi, sen vähemään hän tarvitsee - tai oikeastaan sietää - kavereita kerrallaan. Hän ei yksinkertaisesti pysty käsittelemään monta ihmistä yhtaikaa, ja tällöin taustahälystä voi olla eriasteista haittaa lapsen keskittymiselle.
Aluksihan lapset leikkivät yhdessä sillä tavalla, että kaksi vierekkäin nostettua lasta leikkii kumpikin omaa leikkiään, ja vasta myöhemmin tulee aika, jolloin leikitään yhdessä ja annetaan toiselle oma-aloitteisesti oma lelu. Tämä antaminenkin on ensin täytynyt oppia ensihoitajan kanssa leikkimällä, useimmin siis kotona vanhemman kanssa.
Lapsi sosiaalistuu parhaiten pikkuhiljaa, kun aika on, ehkäpä juuri siitä kolmivuotiaasta alkaen, jolloin hän on kypsempi käsittelemään ihmisiä mielessään ja on utelias vieraastakin ympäristöstä, eli on oppinut kehonsa rajat ja on minäkuvansa kanssa sinut, tajuaa olevansa erillinen persoona ja sen, että on muitakin persoonia, jotka ovat tuntevia ihmisiä.
Anonyymi klo 12.10, jos nyt olet se anonyymi, joksi sinua luulen,
VastaaPoistaminä ymmärrän mainiosti kieltä, vähän monimutkaisempaakin. Vika ei nyt ole ymmärryksessäni.
Joskus sinun kielesi on vain keikailevan tieteellistä, sisältää lauseenvastikkeita ja briljeerausta parin virheen kera, mikä tekee sanomisestasi hämärää - ehkäpä ajattelusikin on sitä - mene tiedä.
En ymmärrä, miksi et voi sanoa asioita selkeästi, sillä yksinkertaisuus on tyylikästä. Todelliset kielitaiturit tuntee nimenomaan selkeästä kielestään, ei vierassanoilla keekoilusta ja asioiden umpisolmuun käärimisestä.
Ah ja voi, Tapsa,
VastaaPoistaolenko taas ollut peitsi tanassa ihan turhaan?
Mistä minuun tulee tämä karvat pystyssä -puolustusasenne? En osaa kuvitellakaan enää, että joku olisi edes jostakin samaa mieltä kanssani, joten olen alkanut lukea sokeasti. On niin perin harvoin, kun joku täällä sanoo yhtyvänsä ajatuksiini. Koetan olla jatkossa tarkempi ja laskea karvat alas ja peitsen maahan.
Anonyymi klo 13.32,
VastaaPoistavallitseeko maailmassa "hyvän eetos"?
Minusta maailmassa vallitsee senkin yli "rahan eetos".
Hyvä on sidoksissa opittuun moraaliin, hyvä ei kasva puussa eikä ihmisen sydämessä. Ihminen ei ole syntyjään erikoisesti hyvä tai paha, ihminen vain on.
Eläimillä ei ole moraalia. Niillä ei ole moraalin opetttajia, on vain viidakon laki, vahvin voittaa ja aggressiolla ja tappamisella pääsee pitkälle.
Char, luen vielä kommenttisi, ja vastailen myöhemmin, kun olen piristänyt itseäni kahvilla ja korvapuustilla ja vähän mesettänyt.
Char, vaikutat todella seuralliselta eli sosiaaliselta. Sinulla varmaan on myös sosiaalisia taitoja. (Keltikangas-Järvinen erotti jossain TV-ohjelmassa nämä kaksi toisistaan. Hän sanoo, ettei sosiaalisella ole välttämättä sosiaalisia taitoja.) Tuntuu mukavalta ajatella, että olet jo pikkutyttönä ottanut huomioon kaveritta jääneet.
VastaaPoistaIines, ajattelen paljolti samanlailla kanssasi tässä asiassa. Lisäisin vielä sen, että pienille vauva- ja taaperoikäisillä pitäisi olla mahdollisuus ihmiseen, joka on juuri häntä varten, jolla on aikaa ottaa syliin ja halia, kuunnella ja jutella. Päiväkodeissa hoitajat ja opettajat tekevät parhaansa, mutta lapsia on paljon yhtä hoitajaa kohden.
Tuo 12:10 ano on Jape.
VastaaPoistaHaukuit väärää puuta!
Char,
VastaaPoistatilanteet ovat harvoin ihanteellisia. K-J ei mielestäni suositakaan yhtään mitään, vaan toteaa vain tieteellisen tarkasti, mitä voi tapahtua milläkin variantilla.
Empatia kasvaa omantunnon kehittymisestä, moraalin oppimisesta. Empatiahan puuttuu kokonaan narsisteilta ja psykopaateilta, koska heidän varhainen minän kehityksensä on katkennut, he eivät ole päässeet muodostamaan aina edes kehonsa kuvaa, vaan käsittävät toiset ihmiset itsensä jatkeiksi ja palvelijoiksi samoin kuin vauva käsittää ensihoitajansa.
Tämä vuoksi on erikoisen tärkeää, että lapsen ensi vuoden aikana ensihoitaja pysyy samana, ja mielellään ylikin tuon ajan. Näin lapsen minäkuva vahvistuu ja hän pystyy erkanemaan ensihoitajastaan erilliseksi itsenäiseksi ja terveeksi ihmiseksi. Hän pystyy nyt siirtämään kiintymyssuhteensa ensihoitajaansa myös muihin ihmisiin.
Mikäli tämä kuvio rikotaan, rikotaan mielestäni ihmisoikeuksia. Näin Jarkko Tontin ehdotus varhaisesta päiväkotihoitoon pakottamisesta on ihmisoikeuksien vastainen ja jopa fasistinen.
Se vielä, Char, että ei empatian mahdollinen biologinen pohja kai mitenkään erilaisesti mahdollistaisi kaltoinkohdeltujen lasten tai nuorten elämää? Mehän opimme pitämään huolta toisistamme ja opimme antamaan rakkautta, kun meitä on rakastettu. Ehkä emme osaa antaa rakkautta niin hyvin, ellei meitä ole rakastettu. Rakastaa silti uskoakseni osaamme kaikki.
Eläimet eivät ole empaattisia, mutta ne pitävät myös huolta toisistaan. Esimerkiksi paviaanilauma on kollektiivinen yhteisö, jonka pennuista huolehtii se lauman jäsen, joka ehtii. Toisaalta paviaaniuroot voivat myös syödä laumansa pentuja, jotta saisivat naaraat jälleen kiimaan.
Anonyymi klo 17.01
VastaaPoistaJape täällä? Tuskinpa vaan.
Jape ei kirjoita keikailevaa kieltä. Hän on jopa erittäin hyvä ja sujuva kirjoittaja.
Delilah, tuo oli tärkeä huomio, jonka sanoit kommentissasi.
Sosiaalisella ei tosiaan aina ole sosiaalisia taitoja. Voi olla hirveän seurallinen ja sosiaalinen, ja silti toisten mielestä jotenkin ärsyttävä, kun henkilö vaikkapa puhuu aina itsestään.
Sen sijaan ujolla ihmisellä voi olla mainiot sosiaaliset taidot: hän ottaa toisen huomioon, osaa myös kuunnella ja mennä lähelle, vaikkei aina häärääkään suuna päänä joka paikassa.
Voi, voi Char, kun en itse asiassa ottanut kantaa kumpaakaan vastaan... Kuten totesitkin halusin puuttua "ihminen on perimmältään hyvä/paha" -keskusteluun, vaikka ette sitä oikeastaan edes käyneetkään.
VastaaPoistaPoimin siis vain rusinan Iineksen pullasta.
Tämäkin olisi mielenkiintoinen aihe:
Iines: "Eläimillä ei ole moraalia. Niillä ei ole moraalin opetttajia, on vain viidakon laki, vahvin voittaa ja aggressiolla ja tappamisella pääsee pitkälle."
Eläimillä ei siis ole moraalia, mutta ei myöskään tavoitteita - ne elävät tässä hetkessä.
Ne eivät yritä "päästä pitkälle", vaan ainoastaan pysyä hengissä, levittää geenejään ja varjella reviiriään. Harva eläin tappaa turhaan.
(Huomautan nyt varmuuden vuoksi, etten kinastele kanssasi, Iines, vaan jatkoin sinun ajatustasi.)
Tontin ajatukset kielestä ilman valtiota ovat tietämättömyydestä nousevia. Kieli tarvitsee tukialueen elääkseen. Elääkseen kieli tarvitsee omankielisen tukialueen ja oman lehdistön ja kirjallisuuden. Kieli ilman maata on uhanalainen, kuten karjalan kieli, saame ja muut Suomen heimokielet, jotka ovat henkitoreissaan. EU:kaan ei iirin kieltä pelastanut, vaan pelastustoimet alkoivat jo 10 v ennen EU:ta.
VastaaPoistalinkki Helsingin sanomat 16/3
"Jos lapsi syntyisi vailla koko inhimillyyden kirjoa, elämässä selviytymisen mahdollisuudet olivat aika vähäiset"
VastaaPoistaSiitä ei taida olla kovin paljon erimielisyyttä että kasvatuksen perimmäinen idea on tavoitteellisuus. Se mitä nuo tavoitteet ovat tai mitä niiden pitäisi olla on sopimuksenvarainen asia. Se missä nuo tavoitteet tulee toteuttaa ja kenen toimesta on yhteiskuntapolitiikka. Ymmärtääkseni Tontti ei ole esittänyt mitään aatetta tai oppia mitä lapsille pitäisi opetta vaan ehkä vain sen että paremmat "valmiudet" elämässä yleensä eivät voi olla kenellekään pahasta.
Muistanpa Iineksenkin sanoneen oman lapsensa kasvatuksesta sen että olisi pitänyt antaa suurempi tila omaehtoisuudelle ja vapaalle valinnalle, jokatapauksessa, olla tuputtamatta omia "asenteitaan".
Delilah,
VastaaPoistakiitos kauniista sanoistasi; minä tuskin voin arvioida itseäni millään akselilla (toki haluaisin ajatella että olen sosiaalinen, mutta kukapa nyt intoutuisi julistamaan ettei ole?!) - Tykkään ihmisistä, noin periaatteessa, jos se lasketaan? :)
Tapsa,
yritin laskea leikkiä. Kuvittelin, että kaikki tutut ymmärtävät Iineksen ja minun sanailusta sen, että yhteistä pohjaa on, ja uutta haetaan. Eikä kukaan ahdistu (paitsi minä, vähän, minkä Iines hyvin tietää ja huomioi kirjoituksissaan. - Ihan näin reipas mielipiteenvaihto ei ole minulle ominaista, mutta kaikkeen tottuu, ja kivaahan tämäkin loppupeleissä on - kun pääsee niiden hengitysvaikeuksien yli :D).
Iines,
VastaaPoistajuu ei, en vertaa meitä paviaanilaumaan, jotka syövät pienokaiset. - Jospa nyt luen ensin ne kirjat, joiden pohjalta minusta hyvä artikkeli on kirjoitettu. Ja jospa kaikki te, jotka ehditte lähiaikoina kirjastoon, lukisitte artikkelin, mistä nyt vänätään.
- Puhuttaisiin edes suunnilleen samasta asiasta. :)
Ja vaikka kirjat olisivat täyttä pupppua, olen silti samaa mieltä joidenkin artikkelin teesien kanssa: kuten että hyvyyttä ei tarpeeksi huomata, koska sitä on vaikeaa tai jopa mahdotonta mitata.
Ja että hyvän-tekemisestä tulee itselle hyvä mieli, eli se on itsessään palkitsevaa (koska pidit viimeksi ovea auki toiselle? Nauroit ja ilmeilit vauvalle? Autoit kaupassa vanhaa tätiä, joka hätääntyi kiireestä? Autoit miesvieraalle pompan niskaan?). Näitä pikkueleitä elämään mahtuu, ja minä nautin sekä saamisesta että etsinkin antamisen tilaisuutta. - Vanhemmat miehet tosin nauttivat saadessaan olla herrasmiehiä; silloin kannattaa räpsyttää ripsiä, olla avuton, ja kiittää kauniisti. :)
Minua se ei pilaa, ja vanhemmalle herralle tulee pienellä eleellä oikean urhon olo. Minun feminismiäni tuo ei sotke, ja viimeksi tänään sain apteekissa vanhan herran iloiseksi. :) - Flirttailuun kai liittyy jonkin verran rooliasetelmaa?!
Pakko vielä lisätä: kesällä, kun olin menossa rannalle, nuori punkkarimies oli aina lähdössä samalla bussilla johonkin. Täysin sulkeutunut, koskaan ei puhuttu - mutta aina hän päästi minut ensiksi bussiin. - Ja aina hymyilin, ja kiitin.
Eli ei se herrasmiesmäisyys tai kohteliaisuus ikää tai ulkonäköä katso. :)
Tapsa,
VastaaPoistaeläimillä ei tosiaan ole moraalia, eikä ole kai tietoa siitäkään, onko niillä tunteita.
Kaikki niiden toiminta, jonka arvelemme tunteiksi, on oletettavasti jotakin muuta, jonka vain tulkitsemme tunteeksi, eli inhimillistämme eläimiä.
Tavoitteita eläimillä kyllä mielestäni on, ja jo Pavlovin koirakoe taitaa todistaa tämän. Samoin eteläisillä merillä pyöriäiset toimivat varsin tavoitteellisesti järjestäytyessään armeijan muodostelmaan ahdistamaan silliparvea tiukaksi palloksi, syömistä varten. Jokaisella on oma paikkansa.
Myös paviaanilaumalla on systemaattinen vartiointijärjestelmä, jossa jokainen vuorottelee vartijana ja ilkmoittaa uhkaavat vaarat. Nuoret paviaanit myös harjoittelevat urouttaan useita vuosia ennen alfauroskamppailuja. Heikot paviaanit eivät edes tavoittele alfauroutta.
Hiljainen mies,
VastaaPoistapuhut viisaita. Kieli ei voi hyvin ilman fyysistä tukialuetta, ja voisipa ajatella, että karjalan kielikin olisi elävä kieli, jos sillä olisi vielä oma alue. Kieli tarvitsee maata, kuten talonpoikakin. Tontti puhuu tosiaan höpöjä tässä kohdin.
Anonyymi,
VastaaPoistaen ole puhunut kasvatuksesta Tontin yhteydessä muuta, kuin että hän tahtoo saada Suomeen pakkohoidon lapsille jo hyvin varhaisesta iästä lähtien, kenties yksivuotiaasta.
Minusta tällainen olisi ihmisoikeusrikos ja fasismia. Lasta ei voi pakottaa päiväkoteihin pakkohoidettaviksi, ennen kuin se vanhemmille sopii. Lapsille päiväkotihoito sopii noin kolmivuotiaasta alkaen, jos luotamme psykologian ja kasvatutstieteen tutkimuksiin.
Itse en usko Tontin tarkoittavan minkään ideologian pakkosyöttöä pienokaisille.
Hiljainen mies referoi (ansiokkaasti) Hesarissa ollutta entisen kotikaupunkini pojan ansiokasta mielipidekirjoitusta.
VastaaPoistaChar, Char - tietysti ymmärsin sinun laskevan leikkiä, sillä sehän näkyi sävystä ja sanavalinnoista ja lisäksi kerroit sen suunnilleen kolme kertaa ja hymiöt päälle.
Ei sinun kirjoitustyylisi muutenkaan ole agrressioita herättävää, vaan hyvinkin sävyisää ja lempeää, suorastaan kultivoitunutta.
Iines - tarkoitukseni oli vain kertoa (jos aletaan hiuksia halkoa), että se kuva, jonka tässä annat, sopii paremmin ihmisiin kuin viidakon eläimiin:
"...on vain viidakon laki, vahvin voittaa ja aggressiolla ja tappamisella pääsee pitkälle."
En usko, että nuori paviaaniuros ajattelee, että kunhan treenaan kolme vuotta, niin uskallan haastaa affauroksen.
Mutta samapa se, ajatus tai vaisto, tuskinpa meillä tästä on suuria periaatteellisia erimielisyyksiä.
Iines,
VastaaPoistasaat anteeksi. :)
Luettelin kivoja juttuja, joita teen, sen mausteeksi, josta artikkelissa kerroin.
En siis hymistele kotona siitä, kuinka ihq olen; muistan kyllä kaikki ovenavaajat, bussiinpäästäjät, ja herttaiset ihmiset kassalla. Juuri ne, jotka päästävät minut ohi, jos oma kärry on täynnä, ja toisella on vain vain pari tuotetta.
Tai päinvastoin.
Näen antamani almut. Toisten myös.
Enkä edes pyydä anteeksi! - Tiedän, koska me ollaan kivoja.
Siis kaikki me. :)
Mikä taas ei liity almuihin, vaan empaattisuuteen, tai kohteliaisuuteen.
Ruvetaanko oikeasti vänäämään siitä, että saako ihminen olla kohtelias?!
Tunteesi on perin raamatullinen, mutta ei sovi minun käsitykseeni hyvästä käytöksestä.
Vaikka tiedänkin omat hyvät tekoni, enemmän minua ilahduttaa muiden huomaavaisuus. :)
Sitäkin näen päivittäin. :)
Hei Tapsa,
VastaaPoistaolen löytänyt tosi namin kaakaojuoman - taidan olla koukussa! :)
Kiitos hyvästä kirjoituksesta, ja ymmärtämisestä; jatketaan me myöhemmmin.!
Iinekselle natihaleja; puhutaan myöhemmin lisää! :)
Char,
VastaaPoistaminä poistin sen puuskahdukseni, mutta nähtävästi ehdit lukea sen ja vastatakin. Puuskahdukset ovat vähän vaarallisia, sillä vaikka ne ovat rehellisiä tussahduksia, ne saavat turhan suurta painoarvoa. Tämäkin oli rehti ensireaktio.
Minulla on varmaan jokin vika, kun näen punaista hyväntekeväisyydestä ja omista hyvistä teoista puhuttaessa. Jotenkin koko hyväntekoasia on korni, vaikka hyvää tehtäessä tietysti autetaan jotakuta.
Minulla oli yksi ystävätär kerran, tai on hän vieläkin, vaikka tapaamme harvoin, kun asumme eri paikkakunnilla ja hän on työssä päivät. Hän on juuri sitä tyyppiä, joka ryntää auttamaan aina, kun näkee, että joku on jollakin tapa avuton. En tiedä miksi ajattelen, että hän on tunkeileva ja että avustettavat ovat useinkin noloja, kun hän ryntää paikalle. Ehkä hän ei ole kovin hienovarainen, ehkä hän ei aisti, milloin joku haluaa apua. Ehkä hän osoittaa muille käytöksellään, että nämä ovatkin avuttomia ja se näkyy kauas.
Ehkä ihmisen tulisi antaa pärjätä itse vähinkin voimin, ehkä se on kuitenkin hyväksi, niin pitkälle kuin mahdollista. - Näin hienotunteinen minä taidan olla, etten tohdi tuputtaa apua epävarmoissa tapauksissa. Haluan säilyttää vanhankin ihmisen itsekunnioituksen ja omanarvon tunteen, sillä harva tahtoo olla autettava vaikka vähän haparoisikin.
Mieluummin tahtoisin muuttaa yhteiskuntaa vähän rauhallisemmaksi ja kiireettömämmäksi, jotta vanha saisi rauhassa ylittää kadun tai pakata itse kassinsa.
Lisään vielä Charille,
VastaaPoistaeivätkö hymyt ja kiitokset kassalla ole normaalia käytöstä aina, toisten ohipäästämiset ovesta ja muut? En pidä niitä hyvinä tekoina tai kohteliaisuuksina, vaan normaaleina luontevina asioina.
Ehkä eniten ihmettelen sitä, että näistä pitää puhua erikseen, sillä en osaa erottaa niitä vaikkapa omasta käytöksestäni, saati muiden.
Ainakin täällä maaseutukaupungissa toisten huomaaminen huomaamattomasti ja numeroa tekemättä on tavallista. Vanhat päästetaan rauhassa kulkemaan, annetaan tietä, mutta ei rynnätä heidän kimppuunsa taluttamaan, vaan annetaan heidän säilyttää jonkinlainen arvokkuutensa tai ihmisarvonsa, miten vain. On luonnollista, että ihminen vähän vapisee, mutta on silti tolkuissaan. Hitaat ja erilaiset ovat täällä siis normaali osa yhteisöä, heitä ei tarvitse suvaita tai erikseen auttaa, he saavat tilansa ja toki apua, jos se on tarpeen.
Voi hurja, mikä määrä taas kommentteja! Pyörryttää.
VastaaPoistaMutta en ihmettele. Osaat kirjoittaa kuin kokenut poliitikko, Iines. Vain vauhdikkaammin ja vivahdusrikkaammin. Voisitko ajatella poliitikon uraa? Saisit paljon kannattajia. Perustaisit vaikka oman puolueen. En voisi kuvitella sinua minkään nykyisen puolueen jäsenenä. (Niin kuin en itseänikään.) Sinä olet liian avarakatseinen. Poliitikon nykyisissä puolueissa pitää ajatella putken läpi, ei saa sooloilla. Erotetaan. Väittelyssä kyllä pärjäisit. Keksit aina sopivat sanat tilanteessa kuin tilanteessa. Eivät nämä sinun kannattajasikaan ole mitään tomppeleita. Heillä on omia ajatuksia. Hyvin viisaitakin. Lueskelin niitä äsken sen minkä ennätin- sillä taas on yö. Mikä hitsi siinä että en koskaan ennätä nukkumaan ajoissa. Puoliyöhön menee, tai ylikin. Taas. Se on pahin poliittinen ongelma tässä taloudessa, kun toiset valvovat silloin kun toiset nukkuvat ja päinvastoin. Pitäisi olla sama säännöllinen aika, kun harkitsee sänkyyn menoa, sanovat viisaat. Muutenkin pitäisi löytyä rytmi elämässä. Toitottavat terveys- ja hyvien tapojen tietäjät, joita löytyy keskuudestamme. Siis aivan ihmeellisesti tavoitin päämäärän, joka on tämän postauksen tittelinä. Olen itsekin yllättynyt!
Minulta loppui työhommeli - ja muukin meilattava.
VastaaPoistaOman asunyhteisöni perheet, niin vauvat kuin vaarit, ovat olleet tyytyväisiä panoksestani. Yhtäkin vanhaa herraa autoin Kela-jutuissa; saatiin hyvä lopputulos.
Miksi ihminen olisi jotenkin vajaa, jos ei ihan kaikkea enää jaksa tehdä itse? Tai minä tyrkky, jos autan kassin pakkaamisessa?
Jos minua pyydetään auttamaan Kelan lapuissa - avunpyytäminenhän siinä vaikeinta varmaan on. Ja jos pyydetään minua kaveriksi: en koe olevani sosiaalipornoilija, vaan mukava naapuri.
Ollaan muutenkin tavattu pullakahvin merkeissä.
Monelle ihmiselle avun pyytäminenkin on vaikeaa; minä koen nämä harvat pyynnöt kunnianosoituksina.
Tämä naapurusto on ihan omaa luokkaansa; jossain muussa yhteisössä toimisin ehkä toisin.
Eläimet ovat kovin väärinymmärrettyjä, nekin.
VastaaPoistaKun niin moni on viime aikoina näistä asioista julkisuudessa avautunut, kerron minäkin, että kuolleet puhuttelevat minua, niinkuinvain kuolleet voivat, sillä lailla syvältä viisaasti.
Aina en neuvojansa ymmärrä, tai en niitä muuten osaa ottaa riittävällä vakavuudella.
Myönnän että sillä lailla syvältä viisaan kissavainajani neuvo aika usein on: Syö hiiriä, syö hiiriä ja pistä pöytä koreeks!
Edesmennyt koiravainajani rantanplan taas kuiskuttelee: Nylkytä sitä polveen, nylkytä sitä polveen!
Itse olen enemmän sellainen maltillisuuteen taipuvainen - viisauksistaan olen pyrkinyt löytämään kultaisen keskitien.
Huomenta, Riku,
VastaaPoistaja asiasta neljänteen: tuli mieleeni ainoa elokuva jota koskaan olen pelännyt: The Ring. - Olin vielä päivänäytöksessä, ja lähes yksin; jäin katselemaan kaikki lopputekstit, niinkuin aina - mutta mieleeni juolahti, että lopputekstien jälkeen voi tulla joku jippo. Sitä "jippoa" en halunnut nähdä, ja päätin poistua. Vaan teatterin ovi ei avautunut! Lopputekstit vyöryvät, minä painelin kuin hullu sitä oven-avaus-nappulaa...
Ääkkä!
Eka kauhuleffa, jota olen pelännyt!
Ohjaaja Verbinsky, jonka töitä muutenkin diggaan; ei siis ihme.
Huomenta Char,
VastaaPoistaovatkohan kauhuleffojen tekijät koskaan todella pohtineet sitä, että kauhuleffat saattavat joistakuista tuntua oikeasti tosi kauheilta?
Kauheaa ajatella sellaista kauheaa kauhunaamiota tai vampyyrinhampaita, liekö sellaiset edes perustuvat tositapahtumiin?
TÄMÄN, jos uskallat kuunnella, se on askel eteenpäin!
Olkoon tulleeksi, jatkan vielä eläintematiikalla.
VastaaPoistaTämä on kivaa porsastelua.
Juu ei, Riku,
VastaaPoistakiva että toit uutta pelkoa kehiin :D, mutta oikeasti siitä Ringistä jäi kauhu.
Ratkaisin sen vanhalla kunnon menetelmällä: vuokrasin DVDn, ja menin äidille katsomaan sen. - Hoksasin ne puljailut, ja äiti hymähteli puolikyllästyneenä kaiken aikaa...
Äidit rulettaa! :)
Ja nyt uskallan taas nukkua...
Char,
VastaaPoistainnoitit ajatuksillasi minua pohtimaan syvemmin hyväntekeväisyyskäsitettä uudessa kirjoituksessa.
Lainasin nimeäsi tekstiini, enkä missään nimessä ole suunnannut tekstini kärkeä sinua vastaan, vaan olen kiitollinen, että olen saanut pohtia kiinnostavaa käsitettä kanssasi. Ota nimesi maininta siis positiivisesti, kuten sen olen ajatellut, kyse on asiasta, ei henkilöistä!
Minulle karmein kauhuleffa oli Polanskin Inho, koska se oli tarpeeksi realistinen ollakseen totta. Monet muut ampuvat aina niin paljon yli, että mieluummin naurattaa.
VastaaPoistaPikkuliisu,
VastaaPoistavallan ihanainen kommentti, kiitos siitä. Jos saisin vuosia pois harteiltani ja olisin sama kuin nyt, voisin hyvinkin haluta jopa kansanedustajaksi! Minua kiehtoo poliittinen toiminta sillä tasolla. Toisaalta olet oikeassa, että minun olisi vaikea toimia yhdessä puolueessa. Ehkä se juuri on saanutkin minun pysymään pois politiikasta, vaikka mukaan on kyllä pyydetty. Yhtenä vuonna harkitsin vakavasti, kun muuan puolue painosti jopa kovasti, mutta uskoin vanhempaa kollegaa joka sanoi, ettei opettaja voi olla oppilaille uskottava, jos hän toimii politiikassa.