ärkeää ei ole pelastaa ihminen vaan ihmisyys. Tämä inhimillinen ajatus kirkastui vielä puoliunessa, kun luin edellisen keskustelun viimeistä, Pentti Linkolaa, koskevaa kommenttia, ja muita, yöllä ja aamulla tulleita. Keskustelussa on nimittäin ajauduttu ihmisen pelastamiseen ja ihmislajin mahdolliseen tuhoon ylimaallisen kulutuksen ja ydinvoimaloiden poksahtelutaipumuksen vuoksi. Tänään pyydänkin teitä kaikkia uskomaan inhimillisyyteen, siihen hieman epämääräiseen ihmisarvoon, joka vähäisilläkin on. Uskokaa siis humanismiin, sillä ei ole muuta tietä säilyttää ihmisyyttä ihmisessä ja ajaa hänestä sutta pois. Lukekaa vaikka Sakari Topeliuksen Lukemisia lapsille ja saakaa sieltä hyviä vaikutteita. Siellä ei ole mitään pahaa, ei mitään mikä sotisi ihmisarvoa vastaan eikä mitään, mitä vastaan teidän tulisi sotia. Siellä vähinkin on suuri ja rikas on armelias, jokaisella on sijansa, kaikella aikansa ja paikkansa. Luomakunnassa on järjestys, sillä ihminen joka säilyttää kruununsa, kykenee nousemaan alhostakin.
lkaa siis rauhassa maailman melskeiltä, sillä eivät ne teitä tavoita, jos ette tartu niihin kiihkolla. Älkää hamstratko kauppoja tyhjäksi, vaikka tulisi lakko. Luoja pitää huolen lapsistaan, einettä riittää linnuillekin, vaikka maa on vielä jäässä ja siemen piilossa. Älkää pilkatko ja ivatko toisianne, sillä ette te ole ivaamianne parempia ihmisarvossa, vaan näin olette susia ja himmennätte vain kruununne. Mitä enemmän teette muille tilaa, sen enemmän teitä tarvitaan. Antakaa taivaspaikkanne sellaista jahtaavalle, antakaa eloonjäämispaikkanne vaikka Linkolan sukulaisille, jos hänellä sellaisia on. Olkaa Linkolaakin vahvempia, sillä antaessaan saa ja ottaessaan menettää.
itten vielä todettakoon, että on huhtikuu, pääsiäiskuu! Yhä pulleampia ovat silmut lehtometsän terttuseljassa, yhä raivokkaammin närhi rajaa reviiriltään harakoita, joilla on risu nokassa. Ostin eilen kahdet kämmenpuolelta kumiset mutta sirot puutarhahansikkaat, toiset lahjaksi, ja siemenpusseja on hipelöity, ostettukin ensimmäiset. Tässä kuussa mennään mökille, ensi kerran talven jälkeen. Tullaan uppoamaan puolisääreen lumeen. Meri tulee olemaan vielä jäässä, rannan kaislat tönköiksi ruskistuneet. Jäällä tulee näkymään merkitty latureitti ja autonrenkaitten jäljet. Laituri on noussut jäitten mukana ylös, mutkalle, mutta sen päälle tullaan silti kapuamaan ja istuksimaan. Kaiken kirkkauden yllä voi laulaa kiuru tai rääkyä pari tiiraa.En malta olla kommentoimatta lopuksi eilen televisiosta kuulemaani puhetaidon asiantuntijan lausuntoa. Hän sanoi, että Timo Soinin ja median kuherruskuukausi on ohi. Soini on alkanut änkytellä ja menettää leppoisaa isällisyyttään, joka on ollut suuri syy eksyneiden äänestäjien helmoihin kertymiseen. Juuri tätä hermostumista ja lausuntojen tyhjyyttä olen ounastellut itsekin, kun olen katsellut Soinin haparointia, Muistan lisäksi lukeneeni toisenkin asiantuntijaoraakkelin ennustaneen, että Soinin nousu saattaa taittua juuri ennen vaaleja.
Kukaan ei ole vielä ehtinyt ennustaa, minne Soinilta nyt irtautuvat äänet menevät. Kannattaa kokeilla Helsingin Sanomien minuutin vaalikonetta, jolla saa pika-analyysin puoluekannastaan.
(Piirrokset Sakari Topeliuksen Lukemisia lapsille -teoksista, Gutenbergin kirjasto)
Tuo, mitä kerrot Topeliuksesta, pitää paikkansa. Kaikki oli balanssissa. Ja elämä oli ihanaa. Jos... Jos oli sattunut syntymään Kartanoherran tyttäreksi/pojaksi. (Tavallisille ihmisille elämä silloin oli irvikuvaa siitä mitä se nykyisin on. Lue vaikka Kaari Utriota.)
VastaaPoistaTopelius oli propagandisti, oman aikansa... no, vaikkapa Paavo Haavikko. Tai ei sentään. Ehkä hän oli enemmän aikansa Veijo Meri: meri on elementtinä sympaattinen.
Ps. Humanismi sinällään on humpuukia. Mutta jos ihminen ostaa 29,95;- eurolla puutarhahanskat - eikä esimerkiksi kahta (á 15,25:-) maksavaa Elisa-osaketta, hän on valinnut mitä tahtoo. (Tuommoisista ihmisistä tulee jotenkin lämmin olo itsellekin.)
Puutarhahanskojen hintaa en ostaessa katsonut, kun ne olivat kauniit ja tavaratalon siemenpussitelineen vieressä. Näkyävät olleen 4,95/pari.
VastaaPoistaOlet anonyymi väärässä. Elämä näyttäytyi Topeliuksen köyhällekin ihanana. Oli se rajaton luotto Jumalan hyvyyteen, katsos. Jos ei tässä elämässä, niin seuraavassa sitten -periaatteella mentiin.
Ei eletty niin kuin nyt, jolloin raha on onnen ja ihmisen mitta. Huomaatkos siis, että sinä mittasit Topeliuksen ihmistä tämän ajan mittatikulla pitäen itsestäänselvänä, että kartanonlapsen elämä on hyvää, koska on rahaa ja tavaraa.
Unohtui osakkeista mainita tapaus.
VastaaPoistaRikkaan kepulaissukulaiseni pikkupoika sanoi tahtovansa ostaa osakkeita, kun kysyin, mitä hän tahtoo isona tehdä. Ihmettelin pitkään mielessäni, mitä lapsi tekee asunnoilla, kun sitten aikojen kuluttua hoksasin, että pikkuinen tarkoitti arvopapereita eikä asunto-osakkeita.
Linkola on varmaan viisas mies, mutta niin lienee Halla-ahokin.
VastaaPoistaMutta silti tämä vihreän liikkeen ikiguru saa laukoa ja kirjoittaa sellaista ihmisvihaa tihkuvaa fasistista soopaa - esimerkiksi iloita Tapaninpäivän tsunamin sadoista tuhansista kuolonuhreista - että halla-ahot lynkattaisiin vastaavista vihapuheista.
Miksi?
Minua kiinnostaisi tietää esim. Linkolan mielipide pakolaisongelmaan - ei taida olla ihan sama kuin esim. Valton?
Miksi siis uskoa häntä tuhopovauksissa, mutta ei pakolaisasioissa?
Iines - Soini saa änkyttää ja luikerrella miten tahtoo, sillä ei persujen suosion takana ole tämän kansanvillitsijän hurmaustaito.
Se on aikamoista persuäänestäjän aliarviointia.
Persut ovat ukkosenjohdatin, joka tarjoaa kanavan monille erilaisille ja eri asioista protestoiville.
SMP oli unohdetun kansan asialla, Persut ovat uunotetun kansan asialla.
Niinpä.
VastaaPoistaJos minulla on paljon osakkeita, olen väärässä. Jos minulla on vähän osakkeita, olen väärässä?
Siis pitäisikö minun Ostaa tai Myydä niitä nyt? Tai mitä minun pitäisi tehdä? (Tulla hulluksi?)
Linkola on tärkeä ajattelija. Häntä pitää vain lukea kuin Raamattua: ei pidä ottaa kaikkea todesta.
VastaaPoistaEn muista lukeneeni Linkolalta, laskeeko hän itsensä vahvoihin selviytyjiin vain niihin heikkoihin, joiden yli tallotaan. Onko hän koskaan sanonut, mitä ajattelee siitä, että itse tai hän en perheensä menehtyisi tsunamiin? Vieläkö se olisi vahvemman eloonjäämistä?
VastaaPoistaLinkola on ekofasisti, ja juuri tätä tarkoitan, kun sanoin, että tärkeää ei ole pelastaa ihminen vaan ihmisyys. Jättäisin ne siis eloon ne hyvät, jotka antavat paikan muille ja menevät itse menehtymään.
Anonyymi klo 12.33,
VastaaPoistamillä tavalla Linkola on tärkeä? Silläkö, että hän alunperin taisi tuoda Vihreän aatteen Suomeen?
Myönnetään tuo. Aatteen jatkojalostus vain muistuttaa Hitlerin oppeja.
Mikä hänen ajatuksistaan tarkemmin yksilöiden on sinusta tärkeä?
Tapsa,
VastaaPoistaolisiko persujen nousua ilman Soinin retoriikkaa ja hurmaavan isällistä ja hyväntuulista olemusta?
Toisaalta on tietenkin tiukka halla-aholainen maahanmuuttolinja, joka vie ihmisiä lujaa.
Iines: "...olisiko persujen nousua ilman Soinin retoriikkaa..."
VastaaPoistaHyvä kysymys.
Mutta se kannattaisi esittää niin, että mitä paineen noustessa kattilassa tapahtuu, ellei siinä ole varoventtiiliä?
Soini on varoventtiili ja erinomainen sellainen.
Persunousun pano pelkästään Soinin syyksi on hieman vastaavaa, kuin Gaddafin yritys syyttää Libyan kansannousun syyksi al-qaidaa ja huumeita.
Mutta kysytään asiaa presidentti Martti Ahtisaarelta. Mistä on kyse, Mara?
”Jätkämiesten kapinasta."
”Kun jätin presidentin tehtävät, jäin miettimään mistä suomalaisessa yhteiskunnassa on kysymys. Silloin nimittäin Tarja Halonen sai suuren kannatuksen. Kysyin tuttaviltani porvarisrouvilta, miten ihmeessä voitte äänestää vasemmistolaista presidentiksi."
”Rouvat vastasivat, että nyt me lähetämme teille miehille semmoisen viestin, että sukupuolten tasa-arvoasiat eivät ole Suomessa kunnossa. Ja niin lähettivätkin, mutta sanoivat, että me tehdään tämä kerran, mutta ei toiste."
Mara on viisas mies. Rauhanmies.
Ahtisaaren jätkälausunto on suomi24-tavaraa. Mutta mitäs siitä, tehköön Martti rauhassa töitään siellä omistamassaan Amerikan rauha Oy:ssä. - Kyllä ne porvarisrouvat ihailevat, me jätkämiehet emme paljoa.
VastaaPoistaMinä aion äänestää Aku Ankkaa, ihailen hänen inhimillisyyttään, näistä muista sitä on vaikea löytää.
Minä en tiedä, ketä äänestäisin, kun olen tuon minuuttivaalikoneen mielestä punavihreäkristillinen oikeistolainen keskustasvekomaani. Tämä on ensimmäinen kerta, kun minulta on kateissa sekä puolue että ehdokas. Ja ensimmäinen kerta, kun vaalikoneet ehdottavat minulle täysosumaksi milloin kepulaista (!), milloin vihreää, milloin sosdemiä tai kokomustaa tai persua.
VastaaPoistaMinusta on aivan ymmärtämätöntä että äänestyspäätös pitäisi tehdä vaalikoneen tarjoaman ehdokkaan tai tv-tenttien perusteella vaikka viihdearvo poistettaisiinkin.
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistasamaa mieltä asiasta. Eiköhän useimmilla ihmisillä olekin omat kestävät arvonsa, joiden perusteella sitten katsotaan ehdokas, joka parhaiten istuu omiin arvoihin.
Nämä vaalikoneet ovat mielestäni osittain leikkiä, ainakin tämä minuuttikone, jonka linkki tekstissä on.
Toisaalta - sitä tulee kyyniseksi, kun huomaa, että ehdokkaat eivät pysy vaalipuheissaan. Moni ajattelee, että se ja sama, ketä äänestää.
Tätä tuntuu olevan liikkeellä. Minäkin taidan ensimmäisen kerran jättää vaalit väliin.
VastaaPoistaMitä pahaa?
VastaaPoistaHäivähdys purppuranpunaista solidaarisuutta, punapaulan verran maolaisuutta ja pitkän tukan verran hippiaatetta "love, not war".
Se on siinä!
Olen tähän mennessä äänestänyt punavihersuuntaa, mikä ei liene enää salaisuus.
VastaaPoistaTässä suunnassa on kuitenkin alkanut olla jotakin hyvin kovaa, joka erkanee meikäläisen tavasta ajatella.
Hyvin osuva kirjoitus on tänäisessä Hesarissa s. C3, Viherpunainen liike on muuttumassa totalitarismiksi.
Mm. runoilija tai esseisti Antti Nylen on lehden mukaan lausunut, että lihansyöjät ovat natseja. Minusta tällainen on vastenmielistä, vaikken olekaan intohimoinen lihansyöjä, etenkään punaisen lihan. Samantyyppistä mustavalkoista kapeaa ja itsekästä asennetta näkyy muuallakin punavihermaailmassa. Valitettavasti.
Totalitarismin takia ehkä olen nyt poliittisesti koditon.
inkähän takia Suomen vihreitä pitäisi ajatella jotenkin ideologisena vaihtoehtona tai edes varteenotettavana mielipidevaikuttajana.
VastaaPoistaAnni Sinnemäki?, Tuija Braks? tai Oras Tynkkunen?
Tä?
Minusta tarvittaisiin selkeä luontopuolue. Kaikessa tulisi ottaa huomioon luonnon ehdot ja sopeuttaa ihminen maisemaan, ei maisemaa ihmiseen.
VastaaPoistaIhmistenpuolueesta, mistään niistä, ei näytä olevan kokonaisvaltaiseen politiikkaan. On lyhytnäköistä ajaa jonkin tietyn ihmisryhmän, vaikka lapsiperheitten (äh, olen kyllästynyt lapsiperheiden etuihinkin) etuja, jos samalla laaditaan lakeja, jotka sallivat luonnon tuhoamista.
En kannata kepun ajamaa paskalakiakaan, koska se sallii isäntien ajaa sonnat ja kemikaalit suoraan mereen, kun sen sijaan mökin muija joutuu ostamaan kymmenientuhansien eurojen jätepuhdistamon pikku pisujansa varten.
Churchil - tuo Suomisyöjä - sanoi, että "jos ihminen nuorena ei ole vasemmistolainen, hän on sydämetön. Ja jos hän vanhempana ei ole oikeistolainen, hän on tyhmä."
VastaaPoistaNäin on, jos ajattelee tällä tavalla.
Aaaavistelen... että Iines ei (sota)historiaa kamalasti tunne? Valtioiden rajat vaan välillä muuttuvat. (Miksiköhän?)
Hesarin C-osassa oli muitakin mielenkiintoisia juttuja tänään.
VastaaPoistaEsimerkiksi se, jossa joku ihmetteli millaista suvaitsevuutta edustaa se, että kun nuori nainen, "Anni", kertoo seksuaalisesta ja uskonnollisesta suuntaumisestaan, niin kulttuuriministerin mielestä se on "ällöttävää" ja koko eliitti haukkuu kuin rakkilauma.
Sitä minäkin ihmettelen.
Mutta oikeastaan piti kysymäni Iineksen mielipidettä siitä, kun joku tohtori moittiin Hesaria kun he eilen nimittivät Serbian albaania "serbiksi".
Minäkin kiinnitin siihen huomioni.
Tohtori siis korjaa, että vaikka albaani on ikänsä asunut Serbiassa ja on Serbian kansalainen, hän ei ole serbi vaan albaani. Serbit kun ovat etnisesti slaaveja ja ortodokseja ja albaanit eivät ole.
Tätä mieltä minäkin ennen olin.
Mutta nythän meille on opetettu, täälläkin (ellen muista ihan väärin), että jokainen Suomessa asuva ja etenkin jos on kansalainen, on etnisestä taustastaan ja uskonnostaan huolimatta "suomalainen".
Mutta tämä suvaitemislogiikka ei siis päde muualla kuin Suomessa?
Kyllä me olemme edistyneitä.
Minä en ole nähnyt tuota Anni-filmiä. Onkohan se esitetty siis julkisesti jossakin?
VastaaPoistaMuistan vain kulttuuriministerin sanoneen, että filmi oli vastenmielinen. Ihmettelin voimakasta ilmaisua, mutta tulkitsin niin, että elokuvan asenne oli varmaan tiukan vastenmielinen ja homouden tuomitseva - mahtoiko ollakaan?
Minun tyttärellänikin on yksi lukioaikainen tyttökaveri, jonka kanssa he kävivät yhdessä teatterikerhoa. Tunsivat siis toisensa hyvin, ja tytär kertoi T:n olevan lesbo ja seurustelevan erään tytön kanssa. Kun nyt kysyin T:n kuulumisia, hän onkin kääntynyt lesbosta heteroksi, ei siis bi-seksuaaliksi, vaan kertomansa mukaan heteroksi. Seurustelee nyt miehen kanssa. Uskonnollinen tyttö ei ole. Eli onhan myös näitä epävarmoja seksuaalisiuuksia, eikä siinä mitään pahaa.
Maahanmuuttajneella on tietenkin kansalaisuus ja kansallisuus, molemmat. Hän on Suomen kansalainen, vaikka on kansallisuudeltaan serbi tai albaani. Näin minä sen käsitän.
Mehän keskustelimme asiasta täällä mm. näin: "
Kansallisuus = henkilön kuuluvuus jhk kansa(kunta)an. Neuvostoliiton kansalainen, joka on kansallisuudeltaan virolainen. (Kansallisuus on sanakirjan mukaan myös kansakunta.)
Kansalaisuus = henkilön jäsenyys valtiossa.
Suomalainen = Suomeen kuuluva, Suomesta kotoisin tai lähtöisin oleva, kansallisuudeltaan Suomen väestöön kuuluva, Suomen kansalainen..
Voi, että ihanaa! Ihana köyhyys, ihana rikkaus! Vain sinusta kiinni kuin koet ihanan köyhyyden tai ihanan rikkauden! Olet elämäsi seppä! Sinä!
VastaaPoistaVoi voi, minun nimeni on lausuttu kysyvästi muutaman kerran edellisessä ja tässäkin kirjoituksessa vielä senkin jälkeen kun yritin selittää kantojani "maailmanloppuun".
VastaaPoistaJoku anonyymi taisi aika hyvin laittaakin väliin kirjoitettuun tarttumisesta...
Tarkan, perustellun ja ironittoman kirjoituksen laatiminen koko ajan kehittyvälle mielipiteelle ympäristön tilasta ja sen vaikutuksesta maailman tilaan, vaatisi miljoona lausetta. Tai sitten yhden ja nasakan joka selättäisi kaiken sitä ennen kirjoitetun.
Huomaan, että monikaan ei ole Pentti Linkolastakaan lukenut muualta kuin muiden mielipidekirjoituksia. Otsikoita parjaamistani iltapäivälehdistä.
Linkola on todella julma eräissä kannanotoissaan, mutta ken perustelut lukee, niin suhtautuu varovaisemmin alkaessaan tuomita häntä.
Hyttysen ininä tämän saatanallisen mölinän keskellä, joka maailmassa vallitsee nykyisin, ei kertakaikkiaan erotu. Siksi kirjoitusten ja puheiden pitää olla sen verran rajuja, että ne väkisin tunkevat kaiken saastan lävitse.
Mutta kuulija, jolle tarina on suunnattu, paneekin muistiinsa vain sen lauseen, joka sieltä esiin tyrskähtää; perustelut jäävät lukematta.
Minä olen Linkolani lukenut aika tarkkaan.
En ole hänen kanssaan kaikesta samaa mieltä, mutta uskallan jopa väittää, että hänessä jos kenessä on myös aito humanisti saman sarkalyyssin sisällä sen raaemman persoonan kanssa. Ja sitä hän itkee sisään päin itsekin.
Olen jopa sitä mieltä, ettei Pentti Linkola ole toiselle ihmiselle sellainen ihminen kuin ihminen joskus on ihmiselle: "ihminen on ihmiselle susi"-sananlaskun korjatakseni.
Tämä sananlasku on väärinkäsitys, oikea lapsus, huutava vääryys susia kohtaan! Tai sitten sen laatijaa vastaan ei ole kävellyt murhamiesten ja raiskurien joukkio kun ihmispetojen yöt ovat kansakuntia kohdanneet. Ja kohtaavat yhä.
Valto,
VastaaPoistauseimmat vanhat sananlaskut juontuvat väärinkäsityksistä ja leikillisestä pilanteosta ja asioiden vähättelystä tai hähättelystä.
Lisäksi suomalaisiin petoeläimiin liittyvät sananlaskut ovat saaneet sävyä vanhoihin uskomuksiin ja kansansatuihin liittyneistä petojen luulotelluista ominaisuuksista. Tätä perua käyttämäni sananlaskukin on.
Olen lukenut Linkolaa silloin kun hän tuli markkinoille. Mielestäni hän olikin alkuun varsin humaani filosofi, jota tervehdin riemulla. Koijärven aikoihin olin jopa innoissani hänen vihreistä aatteistaan, ja osin toki edelleen.
Ajatus heikoimpien eliminoimisesta yhteisen hyvän ja yhteiskunnan henkiinjäämisen hyväksi on kuitenkin barbaarinen, makaaberi ja epäinhimillinen. En voi ymmärtää, että ihminen puhuu noin.
Iines, kyllä sen voi ymmärtää Linkolan kohdalla jos lukee, miten hän on vuosikymmenet kärsinyt siitä, kuinka ihminen lajina kohtelee muuta elollista, myös toista lajitoveriaan. Linkola osaa laskea myös "hinnan", millä tätä tointa teemme.
VastaaPoistaMinä näen Linkolan kyyneleet.
Kun kuljet seuraavan kerran metsässä tässä kevätkesän korvalla kamerasi kanssa ja näet harvesterin toimessaan, niin ajattelepa niitä luonnon kokonaisyuuuteen kuuluvia elollisia, lintuja pokasineen, muurahaisia kotipesineen joita nämä ihmisen luomat rautaiset hirviöt murskaavat tunteetta.
VastaaPoistaEikö se toimi ole makaaberia, barbaarista, epäinhimillistä?
Katso dokumentteja Amazonin sademetsistä kuinka siellä alkuperäisheimojen jäsenet itkevät kun länsimaalaisten toimesta kulutusmyllyjen kitoihin samat koneet tulevat ja hakkaavat heidän elinympäristöään jossa tuhannet vuodet ovat eläneet.
Minusta makaaberius asuu meissä jokaisessa jotka syyllistymme tähän osatamalla vaikkapa "erikoispuusta" valmistetun lampunjalan ajattelematta, mikä sen todellinen hinta on. Linkola sanoo ja ajattelee asiat ääneen. Me suljemme oman "sutemme" sisäämme, suljemme silmämme.
Sanoisin jopa, että valkoisen miehen taakka ei ole historiaa vaan se kasvaa koko ajan.
Minäkin uskon, Valto, että Linkola on sydämestään asiassaan sisällä, ja arvostan häntä kyllä. Hän uskoo ideologiaansa, hänellä on hengen palo - tai oli.
VastaaPoistaSilti en ymmärrä sitä, että ihminen rinnastaa ihmiset eläimiin - eläimet hylkäävät ja polkevat heikkoja ja vammaisia, joskus poikasiaankin. On tietenkin mahdollista, että Linkola on niin lohduton visionsa äärellä, ettei hänellä mielestään ole vaihtoehtoja - ymmärrän siis kyllä häntä, mutta en silti hyväksy kaikkea.
Linkolaa ei näy enää missään, ja olisi kiinnostavaa kuulla hänen ajatuksiaan kaikesta uudesta ja maahanmuutosta, johon joku ylempänä viittasikin.
Tämäpä meidän perisyntimme onkin: Olemme kohottaneet itsemme asemaan joka on muun elollisen yläpuolella, ei samalla tasolla niiden kanssa. Vaikkapa sitten polkemassa tasaveroisin asein toisiamme ruuan ja elintilan vuoksi.
VastaaPoistaJa meidät erottaa muusta elollisesta vain aivojen koko ja niiden kyky ajatella ja käskyttää käsiä ja jalkoja, muokata materiaalia, suunnitella, valehdella, vihata ja rakastaa niin, että me itse sen käsitämme.
Valto,
VastaaPoistaminähän suren mm. avohakkuita, pienimmänkin elollisen tuhoutumista. Kuljen luonnossa lähes joka päivä, silmät hyvin auki. Olen usein kirjoittanut, miten vaeltamani metsät harvenevat kaiken aikaa.
Juuri mainitsin, että toiseen lempimetsääni oli yllättäen tullut iso metsäkone ja muutama traktori, puita oli kaadettu kymmenittäin, sadoittain, ja koko heräävä luonto jää sen alle, kuten mm. villilemmikkipaikkani. Metsä pannaan matalaksi, ja sinne rakennetaan rivitaloalue. Samalla viedään kaupunkilaisilta lähimetsä, jonne vanhuksetkin pääsivät jalan, ilman autoa. Nyt se metsä menee, ja ihmisille jäävät vain betonikadut ja markettien ikkunat.
En vaan ymmärrä, millä tavoin Linkolan heikkkojen ihmisten mahdollinen eliminointi liittyy tähän.
Linkola on jo vanha mies 80 v. Kuka enää sen ikäisenä jaksaa julkisuudessa olla? Hänellä on se sokeritautikin vaikka ihmeen hyvin se kai kurissa on pysynyt. Ehkä hän on sanottavansa sanonut?
VastaaPoistaKaipaisin manttelinperijää hänelle, mutta yhtä paljon luonnosta tietävää ei taida olla. On vain hannu hautaloita ja muita kojukuvaajia moottorikelkkoineen ja mönkijöineen...
Kojukuvaamisesta en minäkään pidä, siitä puuttuu kuvaamisen yllätyksellisyys.
VastaaPoistaMönkijät, vesiskootterit ja moottorikelkat heittäisin jorpakkoon, elleivät ne saastuttaisi vesiä ja haittaisi kaloja.
Itseni sijoitan nyt punkkaan ja tilaan aamuksi aurinkoa, jotta huomenna pääsisi metsään haistelemaan kevättä ja kuvailemaan. (Ohoh, olipas Linkola jo vanha!)
"En vaan ymmärrä, millä tavoin Linkolan heikkkojen ihmisten mahdollinen eliminointi liittyy tähän."
VastaaPoistaSe liittyy hänen vakaumukseensa siitä, että meidän kuuluisi olla tasaveroisessa suhteessa muun luonnon kanssa jossa populaatioiden koko pysyy olosuhteiden pakosta siedettävällä tasolla. Darwinismia, kyllä.
Linkolan kauhun tunnetta lisää tämä kasvun rajojen ylittyminen ihmisen toimesta elonkehän kokonaisuuden kustannuksella. Eikä hän ole yksin tätä tietoa ollut huutamassa kuuroille korville.
Me, herkät ihmiset emme uskalla ajatella, että asiat ovat niin pahalla tolalla. Minäkin, jonka pitäisi ajatella tulevaisuudenuskoissti jo siksi, että on niin paljon jälkikasvua, hirvistyn joskus näistä kauhunäkymistä. Mutta yritän uskaltaa silti ajatella pahinta mahdollista.
Sattuipa somasti! Vietin tänään pitkän illan vilkkaassa vaalitentissä jossa paikalliset ja vain paikalliset ehdokkaat yrittivät puhua toisiaan nurin.
VastaaPoistaMuuan demariehdokas sanoi lähes sanasta sanaan kuin Tapsa eli että: "Soini on varoventtiili ja vähän helevetin hyvä varoventtiili onkin."
Siihen jatkoi kristillisdemokraatti, että "kyllä meitä onkin kustu silmään jo niin kauan, että painetta on."
Sitten me naurettiin, sillä kyllähän kustessa paine mieluummin laskee kuin nousee. Mutta totta on, että sen keltaisen silmän omistajan paine voi nousta.
Jo nyt on nähtävissä, että poliittinen korrektius saa kyytiä vaalipuheissa. Kunhan äänestyspäivä vielä vähän lähenee puheet alkavat lähennellä jo asioiden oikeaa laitaa. Ihmisillä tuntuu olevan hirmuisen paljon vaikeita kysymyksiä mielessään.
Illan parhaat naurut sai yleisön edustaja, joka ihmetteli,"miksi vähemmistövaltuutetuksi kymppitonnin kuukausipalkalle valittiin reittä pitkin täysin tehtävään sopimaton rikas, eliittiin kuuluva meppi, vaikka tarjolla olisi ollut kaikki vaatimukset täyttävä köyhä maahanmuuttaja ja vielä oppineempi homo."
Nyt sama valtuutettu on lähettänyt ehdokkaille kirjeitä, joissa hän
ihmettelee, miksi ei päteviä, vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita oteta hommiin...
Mitä susiin tulee, heillä on sananlasku, jonka mukaan "ihminen on ihmiselle ihminen." Vain ihminen tappaa saadakseen hiukan enemmän rahaa tai mitalin kaulaansa. Sudelle se ei tulisi mieleenkään. Rauhallisia ovat keskenään.
Eläimet tappavat huvikseen tai piruuttaan, eivät aina syödäkseen.
VastaaPoistaSimpanssit äityvät välillä todella väkivaltaisiksi, ei niillä vähäjärkisillä kuitenkaan kummoisia aseita ole, jotta voisivat hepuleitaan laajemmin toteuttaa.
Vuosia sitten asuin synkän vanhan kuusikon keskellä, kerran iltapäivällä latvuksista kuului kauhea rähäkkä kun varikset ja harakat tappelivat. Myöhemmin menin katsomaan; kuusten alla makasi kuollut harakka.
Sellaista jengitappelua.
Kissakin tykkää tappaessaan leikkiä uhrilla.
Linkolassa on yksi paha vika; se on liian rehellinen. Ei sellaista rehellisyyttä moni kestä, en minäkään.
Mutta muut eläimet, kuin ihminen, eivät ajattele. He eivät kerta kaikkiaan kykene abstrahointiin. Siinä mielessä ei kissakaan "leiki" ruuallaan. (Eivätkä kalat puhu joutavia. Puhumattakaan, että linnut laulelisivat huvikseen.)
VastaaPoistaMitä mieltä olet globalisaatioaktivisteista?
VastaaPoistaPentti Linkola: "Yleensä kaikki kansainvälisyys on turmiollista, ja kaikki liikkuminen jota se edistää ja joka on sen ideana. Ja kun kulttuurit pääsee kiinteään yhteyteen keskenään, niin sehän merkitsee aina köyhtymistä ja yhdenmukaistumista. Yhtenäiskulttuurin termihän on olemassa: se joka näkee paitsi elämän säilymisen, niin myöskin sen kirjavuuden ja moni-ilmeisyyden. Ja perusarvona hän säilyttäisi kansallisuudet sellaisinaan ja kielet, mahdollisimman monien kielten ja murteiden rikkauden. Se edellyttäisi järjestäytymistä eikä suinkaan mitään kansainvälisyyttä, josta tämä yhdenmukaistuminen tulee onnettomana seurauksena."
Nyt on syytä pysähtyä ja asettua sanan ääreen.
VastaaPoistaLauantain ehtookellot soi!
http://www.videosurf.com/video/pentti-linkola-2000-1-3-154229585
Linkolan perusta on darwinismissa, mutta kuitenkaan ei.
VastaaPoistaEi ihmisiä voi panna samalle janalle eläinten kanssa, koska eivät eläimet ota osaa yhteiskuntajärjestykseen. Ne eivät ylläpidä ajatteluun ja sanalliseen viestintään perustuvaa kulttuuria, niillä ei ole haaveita eikä historiaa, ei tulevaisuutta tai menneisyyttä. Ihmisillä on aseet ja keinot selvitä hengissä muuttuvassa maailmassa, eläimillä ei enää.
Ihminen on riistänyt eläinten elinpiirin, mutta ei tilannetta hoideta raivaamalla heikot ihmiset pois. Tilanne hoidetaan suojelemalla luonto kaikkineen, jokainen puu ja pensas ja uhanalainen laji, joka jäljellä on. Ihminen tinkiköön urbaanista maisemastaan ja suojelkoon ilmat, vedet ja maat vaikka pakkolailla.
Pentti Linkola: "Yleensä kaikki kansainvälisyys on turmiollista, ja kaikki liikkuminen jota se edistää ja joka on sen ideana. Ja kun kulttuurit pääsee kiinteään yhteyteen keskenään, niin sehän merkitsee aina köyhtymistä ja yhdenmukaistumista.--"
VastaaPoistaNo enpä enää ihmettele, että Linkola oppeineen on kuoliaaksi vaiettu, jos hän on sanonut näin. Alkaa valjeta hiljaisuus entisen ihanteen ympärillä.
Toisaalta ymmärrän hyvin tämän ajatuksen. Linkola haluaisi säilyttää alkuperäkulttuurit sellaisenaan, sillä näin ne ovat arvokkaita.
Linkolan teesit eivät taida oikein upota ymmärretyiksi ajatuksiksi. Hänen pointtinsa on siinä että ihmispupulaatio on saanut lisääntyä rajattomasti ja pidäkkeettömästi yksilöllisten halujensa mukaisesti (vrt. demokratia). Eläinmaaailmassa luonto itse tasapainottaa ja pitää huolen minkään "kannan" pääsemättä hallitsevaan asemaan. Kaikki oat riipuvaisia ravinnon, elitilan eli koko luonnon suomasta järjestyksestä. Ihminen on ruvennut manipuloimaan liikaa tätä "järjestystä" kehittämänsä tekniikan suomin keinoin.
VastaaPoistaEkofacismi on siitä kaukana kuten "uskontokin".
Anonyymi,
VastaaPoistakyllä uskon ymmärtäväni Linkolan ydinajatuksen ja jopa hyväksynkin sen järjen tasolla. Tottahan hän puhuu, enkä ole tätä asiaa yrittänytkään kiistää. Ei tuo peruskäsitys siis minustakaan ole ekofasismia, enkä näin sanonutkaan.
Siinä, kun aletaan puhua tavanomaisesta kuluttajaperheestä, jossa on vanhemmat, kaksi lasta ja normaalit tekniset vempeleet ja sanotaan (video anonyymin linkissä), että ei tällaista saisi ollakaan, mennään ekofasismin puolelle.
Linkola vertaa ihmisiä eläimiiin, vaikka emme ole eläimiä emmekä eläimiksi tule. Ihmisillä on eri tarpeet ja tavat toimia. Ei ole oikein vaatia, että ihminen pitäisi lajina samanlaisesti huolen populaationsa koosta, sillä ihmisellä on moraali, omatunto. Eläimellä ei ole muuta kuin henkiinjäämisvaisto.
Me emme voi ottaa oppia eläimistä, mutta me voimme olla viemättä niiltä elintilaa ja henkeä, jos tahdomme.
Eilisiltainen Voimala sivusi "fundamenttaalisuus" -aihetta. Merkillepantavaa oli että usko edustajat (3 kpl) eivät osanneet yhteiskuntapoliittisesti sanoa juuri mitään. Koska kysymys on vallasta niin tiedon kuin "tunteenkin" suhteen, niin hyvä niin.
VastaaPoistaOman identiteetin rakentaminen on "vaiheessa" tässä jatkuvassa tiedon tulvassa. Jokainen poimii siitä rakennusaineiksi omaan elämäänsä tarpeelliset palikat – tai on poimimatta. Jokainen voi kuvitella mitä kriisi ja epäjärjestys on mielessä jos, menettää terveytensä, liikuntakykynsä, aistinsa, läheisensä ym. Kokoaikainen mielen palikoiden uudelleenjärjesteleminen vaihtuvan "tiedon" vallitessa on äärimmäisen kuluttavaa ja voimavaroja sitovaa. Mitä vähemmän on suunnannäyttäjiä ja faktoja sitä helpompaa on ulkoisia uhkia ja pelkoja hallita.
Luottamus on mennyt politiikkaan, uskontoon, talouteen, EU:n, auktoriteetteihin, ennakoivaan terveydenhoitoon, biopolttoaineisiin, kasvihuoneilmiöön, vihreisiin tai yleiseen tulevaisuuden ennustamiseen.
"Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään,
joka säilyä voisi maan päällä!
Ilo häipyy vain hetkisen kestettyään,
kuten kuihtuvi kukkanen täällä.
Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuten kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu."
Iines: "Lisäksi suomalaisiin petoeläimiin liittyvät sananlaskut ovat saaneet sävyä vanhoihin uskomuksiin ja kansansatuihin liittyneistä petojen luulotelluista ominaisuuksista. Tätä perua käyttämäni sananlaskukin on."
VastaaPoistaEi se nyt sentään ihan kotoperäinen ole. Johan muinaiset roomalaiset sanoivat, että "homo homini lupus".
Luin nuorempana Linkolaa ja totesin, että hänen ihanneyhteiskuntansa on jo yritetty toteuttaa: 70-luvulla Kambodzassa sitä yritti muuan Pol Pot.
Hänhän harvensi kansakuntaa kuin paraskin harvesteri ja vei rappeutuneen sivistyneistön maaseudulle terveeseen elämään, jossa koneet hylättiin ja työt tehtiin perinteisin menetelmin käsipelillä.
Sielläkin heikot sortuivat elon tiellä, mutta ah sitä onnea. Sitten imperialistit tulivat ja tuhosivat onnelan.
Linkolasta on sanottu niinkin, että hän on rikkaan sivistysperheen katkeroitunut, hemmoteltu vesa, joka kyrpiintyi kun rahvas pilasi hänen lapsuutensa kukkakedot, niityt ja aarniometsät.
Hän voi olla herkkä ihminen ja itkeskelläkin menetettyä maailmaa, mutta kyllä myös Mao, Hitler ja jopa Stalin kyynelehtivät joskus.
Eli pyhittääkö tarkoitus keinot?
Iines, päreessäsi toit esiin Soinin esiintymisen ja sen muuttumisen. Katselin TV:n vaalikeskustelua, enkä yhtään ihmettele, että leppoisa isällisyys ei loistanut kirkkaana. Ei loistanut hyväolo toisistakaan tentattavista.
VastaaPoistaIhmettelen, että vaalikeskustelun juontajaksi päästetään aggressiivisia päällepuhujia, joiden omat negatiiviset asenteet paistavat kauas. Tarkoitan tällä lähinnä miespuolista juontajaa, joka ilmeisesti kuvittelee, että sellainen esiintyminen on älykkyyden osoitus. Edellisten vaalien tilaisuuksissa tämä sama tyyppi esiintyi juuri yhtä ärsyttävästi.
Juontajien pitäisi olla neutraaleja ulospäin, vaikka mitä miettisivät mielessään. Puheenvuorojen jako ei myöskään vaikuttanut tasapuoliselta. Mitä Soiniin tulee, etenkin juuri hänen puheenvuoronsa päälle puhuttiin ja hänet keskeytettiin monta kertaa.
Herkullinen hetki oli Urpilaisen tyyni toteamus Kataiselle, että ennen hän uskoo seitsemän vuotta valtiovarainministerinä toiminutta Niinistöä, kuin Kataista. Urpilaisen esiintyminen oli tyylikästä ylipäätään. Tosin ei pitäisi luvata asioita, joita ei todennäköisesti voi pitää.
Tapsa,
VastaaPoistaniinpäs onkin Homō hominī lupus est vierasta perua alkujaan. Tuttuhan tuo on, en ajatellut nenääni pidemmälle, kun vedin suomalaiset susihukat tähän hätiin.
Eli suomalaiset eivät olekaan näin väärin sutta nähneet!
Vaan sanonta "tuli susi" on supisuomalainen, ja siinä susi merkitsee epäonnistunutta tekelettä. "Suden hetki" taas on skandinaavista perua ja oiva ilmaus sopivaan rakoon. Muistaakseni Bergmanilla on tämänniminen elokuva.
Delilah,
VastaaPoistaminuakin ärsyttää päällepuhuminen televisiokeskusteluissa.
Olen oppinut inhoamaan Salla Paajasta ja muita TV2:n ajankohtaisjuontajia, koska he Ina Mikkosen - erään nuoren keskustelijan - mukaan olivat jopa käskeneet varastaa puheenvuoroja ja puhua päälle keskustelussa, josta blogissani kirjoitin.
En katsonut tuota nyt tullutta pääministeriehdokkaiden vaalikeskustelua, mutta olen lukenut siitä. Tänäisen lehden mukaan kun Katainen sai puheaikaa 19 minuuttia, Soini sai lähes puolet vähemmän eli 11 minuuttia.
Minua eivät juurikaan jaksa nuo vaalikeskustelut viehättää, käännän yleensä kanavaa.
VastaaPoistaMikä merkitys sillä on, että joku siellä mahdollisesti puhuu paremmin kuin toinen? Ei mikään.
Tuo juontajien moittiminen päällepuhumisesta ja aggressivisuudesta on ollut esillä joka vaalien yhteydessä niin kauan kuin muistan (70-luku)
En minä oikein siihenkään usko, että poliitikkojen tulisi antaa puhua omat ulkoa opetellut luikurinsa aivan sellaisenaan.
Siis selvät pitkät vaaliluikurit saa keskeyttää vaikka pyytämällä ehdokasta palaamaan asiaan, mutta siis se, että kaikki huutavat yhteen ääneen, on ärsyttävää, kun tahtoisi rauhassa kuulla, mitä joku vastaa.
VastaaPoistaSekin harmittaa, että keskustelun ei anneta risteillä toiselta toiselle, vaan se pyritään pitämään liian valmistelluissa uomissa, ja aina on kamala kiire ehtiä uuteen kysymykseen, vaikka vanhassa riittäisi syvennettävää.
Pidän Voimalasta siksi, että ne naiset ovat niin taitavia kuuntelijoita, antavat haastateltavan aina puhua rauhassa, kukaan ei koskaan keskeytä ketään. Se vaan, että ellei Voimalan aihe kiinnosta, ohjelma on hiukan puiseva.
Voimalasta minäkin tykkään.
VastaaPoistaSiellä on yleensä fiksujakin tyyppejä, kuten viimeksi noitatutkija Nenonen. Vaikka toimittajat yrittivät hieman ohjailla, hän ei mennyt mukaan demonisointiin.
Mitä tulee juontajien päällepuhumiseen, niin kyllä Riku on oikeassa. Ne entisaikaiset revolverihaastattelijat olivat paljon pahempia.
Vennamo tosin pärjäsi niillekin. Kun joku Salmén heitti härskin kysymysväitteen, Veikko ei puolustautunut änkyttäen, vaan hyökkäsi takaisin sanomalla alkuun painokkaasti "olette täysin väärässä!" ja kertoi sitten miten asia on.
Kerran Vennamo vastasi Salménille joka toisen (tai kolmannen kerran) tivasi samaa asiaa (jonka Vennamo ovelasti oli sivuttanut) että "minähän vastasin jo tuohon kysymykseen". Salmen: "Mutta kun minä en oikein saanut selv..." "Minä en mahda mitään sille jos toimittaja ei ymmärrä", keskeytti Veikko. Ja taas alettiin puhua juuri siitä ja niistä asioista mistä Veikko Vennamo halusi puhua. Salménkin tuli kuin pässi perässä.
VastaaPoista"Linkolasta on sanottu niinkin, että hän on rikkaan sivistysperheen katkeroitunut, hemmoteltu vesa, joka kyrpiintyi kun rahvas pilasi hänen lapsuutensa kukkakedot, niityt ja aarniometsät."
VastaaPoistaHyvä Tapsa! Tarkkanäköinen analyysi persujen äänestäjästä. Rahvaan tilalle laittaa "eliitin" ja kukkakedon, niityn tai aarniometsän tilalle äänestäjän omat "kyrpiintymiset" ja "vittuuntumiset", niin se on siinä.
Timo Hännikäinen ilmoitti myös jossain vittuunnuttuaan äänestäväsä persuja. Ajatus lienee kypsynyt vasta "saannin" myötä.
Analyysihan ei ollut omani, joten en kehtaa ottaa siitä kunniaa.
VastaaPoistaSellaistakin olen kuullut, että Linkola on harvinaisen toistaitoinen käytännön töissä. Siksikin se proletariittielämä ottaa niin koville. (Voi olla, että hän sanoi sen itse.)
Väliin taas sanomalehtikatsaus. Olen jo aiemmin ihmetellyt erään termin paluuta ja tänään taas törmäsin siihen Hesarin tv-arvostelussa: "valkoinen roskaväki".
On siis poliittisesti korrektia herjata vihapuheella työläisiä, työttömiä, syrjäytyneitä, vähänkoulutettuja ja muita köyhiä, kun he ovat valkoisia?
Miksei siis mellakoivia "malmöläisnuoria" kutsuta tummaksi roskaväeksi? Tai afganistalaisia yk-virkailijoiden murhaajia islamilaiksi roskaväeksi? Tai muslimiroskaväeksi? Afrikassakin on runsaasti mustaa roskaväkeä?
Kalasatamassa leiriytyy romanialaista roskaväkeä?
Niin tai näin, mutta fakta on, että Suomessa meillä on kyllä ihan liikaa sivistynyttä roskaväkeä.
Linkolalla oli joskus perhe ja lapsia. Vaimo ei jaksanut. Mielestäni Pentti Linkola on masentunut ihminen (hullu), eikä hänen höpinöistään kannata perustaa tai ottaa vakavasti!
VastaaPoistaEivät juontajat olekaan ne varsinaiset päällepuhujat, vaan keskustelijat. Juontajat mielestäni enemmän keskeyttävät ja kiirehtivät eteenpäin, mikä aiheuttaa katsojassakin levotonta kiireen tuntua. Ainakin minussa.
VastaaPoistaVennamohan puhui niin sitkeästi, että hänet kannettiin eduskunnastakin ulos, kun hän ei lopettanut vuoroaan. Hän puhui koko kantomatkan ajankin.
Salmenista muuten tykkäsin kauheasti, minusta hän oli hyvä toimittaja. Sitkeä, älykäs, ärhäkkä, mutta miellyttävän kultivoitunut puhuessaan.
PS
VastaaPoistaEi kai kukaan käytä ilmaisua "roskaväki" asiatyylillä. Eiköhän se ole aina jotain ironiaa, käänteissatiiria tai jopa parodiaa?
Ellei ole, kysyt hyviä kysymyksiä,
Tapsa.
Minusta ekoterroristit, kuten Linkola ja Valto, tulisi eristää, ottaa näppäimistö pois ja jättää keskelle kairaa napasiltaan. Siinä sitten voivat elää luonnon ehdoilla. Kauanko menisi kun Valto - onneton - taas kerran huutaisi yhteiskuntaa apuun? Ehkä puolituntia...
VastaaPoistaMitä tulee taas taannoiseen TV:n vaalikeskusteluun, niin Delilahin uomo on aivan oikea. Toinen juontajista, Jan Andersson, on ärsyttävä päällepuhuja ja hänen negatiivinen asenteensa Perussuomalaisia ja Soinia kohtaan on niin räikeää, että ihmetteleen kuinka hänen sallitaan olla kyseistenohjelmien juontajana?
Juontajien ammattitaitoon tulisi kuulua se että vaikka ovatkin eri ajatusuuntaa edustavia kommunisteja, niin ne tunteet eivät saa välittyä. Heidän on oltava neutraaleja ja tasapuolisia. Se ei toteutunut ko. ohjelmassa, näkyen mm. siinä että Katainen ja Kiviniemi saivat puhua pitkiä monologeja asiansivusta. Varsinkin Minkki-Mari on oikea kiertelijä, joka ei vastaa yhteenkään kysymykseen. Häntä pyydettiin nimeämään kaksi asiaa josta leikataan, jos leikkauksien tielle joudutaan (joudutaan kyllä), ja kuinka paljon leikataan. Hän ei osannut noinkaan yksinkertaiseen kysymykseen vastata vaan jaaritti 6-8 minuuttia ihan muusta.
Kokeilin muuten muutamia vaalikoneita ja tyytyväisyydellä totesin, että molemmissa minulle suositeltiin Perussuomalaisten James Hirvisaarta.
Kato, vanha junkkaaja Jape äityi kehumaan oman kylän "poikaa".
VastaaPoistaKäy nyt jo nukkumaan!
Näin se meni tänään, HS, D 13:
VastaaPoista"Nobelin rauhanpalkinnon voittanut babtistipappi nousee mustien rauhanomaisten tasa-arvovaatimusten äänitorveksi ja keulakuvaksi. Valkoisen roskaväen alhossa kasvanut taparikollinen ja vankilalintu James Earl Ray (1928-1998) ei hyvällä katsonut moista. Ampumalla moisen julkean nekrun Ray uskoi saavansa rahaa, kuuluisuutta ja arvostusta."
No, voihan tuossa nähdäkin satiiria... Mutta tämä oli viikon kuluessa jo toinen kerta, kun törmäsin tuohon.
PS. Olenko muuten muistanut kehua sitä, että toinen voimalainen on naapurini?
"Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään,
VastaaPoistajoka säilyä voisi maan päällä!
Ilo häipyy vain hetkisen kestettyään,
kuten kuihtuvi kukkanen täällä.
Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuten kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu."
Pitäisi laittaa kai toiset lainausmerkit tuohon runonpätkään, jonka lainasin Anonyymin kommentista, ja joka teki vaikutuksen.
Niin monenlaisia ajatuksia kuin aiheesta "ihminen on ihmiselle susi" on läsnäolleille herännytkin, en oikein tiennyt mihin niistä tarttua. Siksipä oikaisen suoraan tuohon lauseeseen, jonka tarkoituksen tajuamme, vaikka se biologisesti on harha, niin kuin yhdessä kommentissa huomautettiin.
Mutta entäpä jos ajattelisimmekin juuri niin kuin siinä sanotaan. Susi on eläin. Ihminenkin kuuluu eläimiin, tarkemmin sanottuna nisäkkäisiin. Susi on laumaeläin. Ihminen on laumaeläin. En tiedä, minkälainen arvojärjestys susilla on laumassaan, ja ovatko ne ystävällisiä vai vihamielisiä toisilleen, mutta ainakin ihmisten laumassa esiintyy kumpaakin käyttäytymistä ja aina on oltava joku joka säätelee yleistä käyttäytymistä, siis johtaa laumaa. Kuka se mahtaa Suomessa olla?
Hallituksen sanotaan johtavan valtiollisissa asioissa. Mutta, nyt lainaan samaa anonyymia:
"Luottamus on mennyt politiikkaan, uskontoon, talouteen, EU:n, auktoriteetteihin, ennakoivaan terveydenhoitoon, biopolttoaineisiin, kasvihuoneilmiöön, vihreisiin tai yleiseen tulevaisuuden ennustamiseen."
Tuohon voisi lisätä, että luottamus on mennyt myös ihmisyyteen.
Keneen tässä maailmassa voi luottaa? Ei kai kehenkään. Ei edes itseensä. Mitä tämä on? Ehkä vastauksen saa tuosta alkuun lainaamastani runosta.
Vai luotatko sinä johonkin? Kerro!
Jos ei kukaan kerro, pidän asiaa ratkaistuna. Ihminen ei ole sen kummemmin susi ihmiselle, kuin susikaan sudelle. Jokainen elää omaa elämäänsä sen kuin taitaa. Kaikki muu on ylimääräistä.
Kyllä minä ainakin luotan ihmiseen, ihmisyyteen ja itseeni, ihan niin kuin olen aina luottanutkin.
VastaaPoistaTämä poliittinen epäluottamushan on pintavaahtoa. Etenkin meillä Suomessa ja muissa länsimaissa, jossa kinastelemme vain siitä, miten yltäkylläisyyttä pitäisi jakaa.
Ihminen on todellakin laumaeläin ja laumassa jää aina joku pahnan pohjimmaiseksi. Sitä totuutta vastaan on kehitetty tasa-arvoaate, jota minäkin olen aina kannattanut ja kannatan yhä.
Ketään ei jätetä, varsinkaan kaveria. Mutta oma suu on lähempänä kuin kontinsuu (aito suomalainen sananlasku) ja se pätee niin perheisiin, kansoihin kuin myös kansakuntiin.
Tuo "valkoinen roskaväki" (white trash) lienee tuohon suomennettu suoraan jostain ameriikan ihmemaan tekstistä. Sillä lailla kai suuri osa hesarinkin jutuista tehdään, luetaan kotimaan ja maailman tekstejä ja kirjoitetaan ne uusiksi, mahdollisesti jotain omia lisäten.
VastaaPoistaAmerkiassa olen huomannut viljeltävän tuota "white trash"- termiä köyhistä valkoisista. Sellainen käsitys minulla myös on, että käyttäjät ovat sitä paremmin voivaa valkoista osaa.
Hyvät ystävät,
VastaaPoistaKokeilin vielä minäkin tuota vaalikonetta ja voin todeta, että välttäkään punaista ja vihreää. Erityisen turmiollista Suomelle on punavihreä vaihtoehto, joita on valtaosa mm. Uusi Suomi -nimen taakse kätkeytyneistä, aiemmin Vihreän Liiton nimellä kulkeneesta hihhuiporukasta. Lisäksi kannattaa välttää epäisänmaallisia RKP:läisiä rasisteja, jotka sortavat aitoa perussuomalaista aina ja kaikkialla.
Valitkaa mieluummin aitosuomalaisia vaihtoehtoja jotka arvostavat ja ajavat suomalaisia (ei siis suomalilaisia) tapoja, kulttuuria ja lain kunnoitusta.
Valkoisen roskaväen" käyttäminen lyömäaseena on vaarallisinta sen käyttäjille. Olen Tapsan tavoin viime aikoina törmännyt usein tuohon termiin ja ihmetellyt sen käyttäjien yksinkertaisuutta. He "ampuvat omaan jalkaansa", kuten amerikoissa sattuvasti sanotaan.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPentti Linkolasta kertoessaan kaikki paljastavat älyllisen epärehellisyytensä. Kukaaan ei ole uskaltanut edes "ajatella" ihmisen olevan osa luontoa. Harva se ihminen joka edes asuu tai hankkii toimeentulosnsa luonnonmukaisella tavalla, kuten Linkola.
VastaaPoistaMetsien tuhlaamisesta esimerkki: Miksi sallia paljon palstatilaa vievä tuoteilmoittelu (mainostaminen)? Rivi-ilmoitus riittäisi kertomaan uudesta tuotteesta. Kuinka moni tunnustaa ihmisen raadollisuuden ja "pahuuden" mutta ei kykene näkemään tuon "itsekkyyden" tuhoavaa vaikutusta kulututtajakansalaisena. Esim autosta luopuminen on jo ajatuksena useimmille lähes mahdoton, puhumattakaan jogurttipurkkitarjonnasta.
Tiedeuskovainen Esko Valtaoja on optimismissaan Linkolan vastakohta. Hän on kuitenkin arvioinut että jos ihmislaji katoaisi maapallolta niin jäljelle jäisi vain muoviset vessanpöntön renkaat ja vähän avaruusromua. Älyllinen epärehellisyys tulee kaikkein raadollisimmin esiin maahanmuuttokeskusteluissa. Pelkäämme että muut tulevat jakamaan sitä "hyvää" mitä meillä on.
Mitä meillä on?
Tämä kansa osasi kerran
VastaaPoistakantaa yhteisvastuutaan
vähäeleisesti:
katsoi aamulla
naapurimökin suuntaan,
nouseeko yksineläjämummon piisistä
kahvinkeittosavut,
että vieläkö siellä hengissä,
asteli lämpiäisleipä kainalossa
oikopolkua pellontaustorppaan
kertomaan omat kolottamiset
ja kyselemään
naapurin hengenahdistukset,
niitti kesällä
lesken lampaalle heinät
ja syksyllä nosti
sokean mummon potaatit,
eli todeksi
arkipäivän toveruutta,
tietämättä,
että sillä kaikella
on niin hieno nimi
kuin yhdyskuntatyö.
Maaria Leinonen
Ihminen on ihmisen toivo, 1980
Tuo valkoinen roskaväki -kommentti taitaa olla Teeman eilisen dokumentin esittelystä? Vein oman lehteni jo paperilaatikkoon eilen siivotessani, joten en voi tarkistaa. Huomasin vaan illalla ennen illan elokuvaa, että sellainen dokkari Teemalta tuli.
VastaaPoistaToisin sanoen ilmaisun konteksti on kritiikki, joka sallii leiskuviakin ilmaisuja ja kirjoittajan menemistä mukaan elokuvan tai muun tunnelmaan.
Keskellä asiatekstiä en usko "valkoista roskaväkeä" käytettävän. Yritän siis hakea sanan käyttöyhteyksiä ja sillä todistaa, että sillä on aina jokin tyylillinen funktio: ironinen, satiirinen, sarkastinen.
Jos joku sanoo sen tosissaan, se kuvastaa henkilön rajoittuneen asenteen, ei itse asiaa.
Tähän mennessä sananlasku "Ihminen on ihmiselle susi" on saanut kyytiä. Näyttää siis siltä, että kansalaiset eivät usko antiikin ajan vierasperäistä ajattelijaa.
VastaaPoistaPaljon on myös arvosteltu käsitystä, että susi toimisi jotenkin kierosti, mistä on todisteeksi kaivettu keskusteluun mm. Linkola ja hänen ikivanhat darwinistiset oppinsa.
Näitäkin on kyllä läimitty olan takaa, mutta tuntuu siltä, että suteen kuitenkin luotetaan, mikä taas voi olla vanhaa suomalaista muinaisuskoa, jossa kunnioitettiin näitä kotoisia metsän petoja hyvitellen niitä lukuisilla lempinimillä.
Pahin suomalaisen vastustaja onkin aina ollut eri tavalla poliittisesti ajatteleva lähimmäinen.
Vuorossa aamun HS-katsaus.
VastaaPoistaEtenkin persujen kansallismielisyys läntätään maanrakoon yleisesti sillä "argumentilla", ettei sellaista populaatiota kuin "suomalaiset" ole olemassakaan.
Olemme sekakansaa, aikojen kuluessa kaikkin suuntiin sekoittuneita, ja erot kansan sisällä ovat valtavat, suuremmat kuin kansojen välillä.
Tällä argumentoinnilla oikeutetaan maahanmuutto ja monikulttuurisuus. Koska ei ole olemassa "suomalaisuutta", ei ole olemassa suomalaista kulttuuriaakaan, ei ainakaan sellaista, jota kannattaisi varjella vierailta vaikutteilta. (Lisäksi kaikki vieras on parempaa kuin meikäläinen möllötys.)
Tämä argumentointi ei kuitenkaan päde silloin, kun tätä olematonta "suomalaisuutta" on tarpeen mollata: suomalaiset sitä, suomalaiset tätä, hävettää olla suomalainen (koska mitähän ne muut meistä ajattelevatkaan).
Tänään Hesarin D-osan pääjuttuna on sisäsiittoinen Suomi. En lukenut sitä vielä - se voi olla ihan asiallinenkin artikkeli, koska otsikkona on "Yhtä perhettä".
Nosto-otsikkona on silti "Suomi on maailman mittakaavassa sisäsiittola".
Miten se on mahdollista, kun a) suomalaisuutta ei tarkkaan ottaen ole olemassakaan, b) suomalaiset ovat sekalaista sakkia, eri suunnilta tänne tulleita ja c) koko ajan tänne on tulvinut mamuja, mm. fazereita, ahlströmejä, finlaysoneja, gutzeiteja etc?
Sekalaisesta perimästämme ja kansallisesta olemattomuudestamme huolimatta olemme silti geenitutkijoiden aarreaitta.
Tällainen - anonyymi - tällainen suhtautuminen kansaan on älyllistä epärehellisyyttä, eikä suinkaan suhtautuminen höperehtivään ekofasistiin tai nykyiseen maahanmuuttoon.
Mitäkö meillä on?
Eräs maailman korkeimmista elintasoista, yhteiskunnallinen rauha, vapaa maa, puhdas luonto jokamiehen oikeuksineen, ilmainen opiskelumahdollisuus, avokätinen sosiaalihuolto tukineen ja avustuksineen.
Lisäksi meillä on kestävyysvaje ja koko ajan huonontuva huoltosuhde. Kun rahat eivät lyhyelläkään tähtäyksellä riitä maassa jo olevien elatukseen, on aika typerää ottaa lisää elätettävää väkeä vanhentuvan kansan rasitukseksi.
Sen sijaan kaikki työtä tekevät, tervetuloa.
(Meni saarnaksi, sori, mutta kun tietää, että kesällä eteemme lyödään jumalattomat leikkauslistat ja veronkorotukset, niin nuo taivaanrannan pitsinnyplääjät punahöttöineen ottavat kaaliin.)
Minulla on migreeni, nyt! Huudanko yhteiskuntaa apuun kun lääketiede on voimaton?
VastaaPoistaTapsa,
VastaaPoistatuo sisäsiittoisuus koski kai sukututkimuksen avulla todennettavaa asiaa, sitä, että esimerkiksi Kuusamossa kaikki ovat sukua toisilleen. Sieltä ei ole paljon matkustettu ja suvut ovat siinneet keskenään pienten rajojen sisäpuolella.
Mutta eikös tässä ole pohjimmiltaan kyse siitä vanhasta totuudesta, että kun tarpeeksi pitkälle mennään, kaikki ovat Aatamin ja Eevan jälkeläisiä?
Valto, migreeni on kai kauhea, kun kohtaus tulee päälle. En tiedä siitä mitään, sillä päätäni ei yleensä särje koskaan.
Sen sijaan minulla on ollut kaksi kertaa silmämigreeni, eli näen sellaisen sateenkaarisahalaitakuvion, joka alkaa pienestä sokaisevasta pisteestä, jolloin silmällä ei voi lukea. Sahalaita laajenee hitaasti ja katoaa sitten noin vartissa tai puolessa tunnisssa näkökentän reunoille ja pois. Molemmat kohtaukset tulivat ponnistellessani verkolta pienellä kirjoitettua tekstiä.
Blogin aiheena olleet ihmisen pahuus, viheliäisyys ja suvaitsevaisuus ovat saaneet "uutta raikkautta" Timo Hännikäisen näkökannoin. Hännikäisen raikkaudet ovat Joseph de Maistren pessimistisestä ja raadollisesta ihmiskäsityksestä. Kyvystä toimia vastoin inhimillistä luontoaan ja nauttia siitä "vastenmielisyydestään". Joseph de Maistren uhriteoriaan kuluu se että viattomat joutuvat maksamaan verellään syyllisten teot, mitä viattomampi uhri, sitä suurempi sovitus. Hän oli ehdoton demokratian vastustaja eli rajoittamattoman itsevaltiuden ja suvereeniteetin kannattaja. Samaa jyrkän kriittistä suhtautumista medernisaatioon edusti Hännikäisen ihannoima kansallissosialismi.
VastaaPoistaYhtään helpommaksi ei blogistin "uutta raikkautta" tee Hännikäisen julistautuminen "vanhaksi sadistiksi" ja terroristi Theodore "Unabomber" Kaczynski hengenheimolaiseksi. Linkolan opetuslapsena Hännikäinen on häveliään pidättyväinen suorissa kannanotoissaan. Ajatukset joita täällä on esitetty ovat vaaleanpunaista flittailua kirjoittajien ja luonnon "totuuksien" kanssa.
Tuo mitä Tapsa tuohduksissaan kirjoitti isänmaallisuudesta sitä nimenomaan tarkoitin, en kylläkään Tapsan esilleottamassa tarkoituksessa. Länsimainen elintaso, vapaus, puhdas luonto, sosiaalihuolto – noita arvoja "Linkolalaisuus" ei edes tunnista, niinkuin halusin sanoa.
Jos haluaa "perhosmaista" näkökulmaa luonnon ja ihmisen suhteesta niin kannattaa tutustua luentojen tai kirjan välityksellä arkkitehti Juhani Pallasmaahan ja "Eläinten arkkitehtuuriin."
VastaaPoistaHänkin on näetsen sitä mieltä että taloudellinen "jatku kasvu" on ihmiskunnan pahimpia uskomuksia.
Tuo Zachari-ai-aijai-as -lyhyesti Zorro vain- oli aika monessa mukana. Sukulaiset olivat joskus vaatimattomasti Toppiloita, mutta sivistys pakotti muuttamaan nimen ruotsinkieliseksi, samoin tekivät monet mm. Herlinit. Se oli sitä aikaa.
VastaaPoistaMyöhemmin(1860) kirjoitti Suomen ensimmäisen tieteistarinan, jonka mukaan Suomi olisi itsenäinen vuonna 1900.
Poliitikko se oli, mutta en minä siitä oikein selvää saa. Ruotsinkielinen suomalaisuusmies.
Minä olen ihmetellyt sitä tavatonta jo elinaikanaan tapahtunutta nostatusta, jonka sai osakseen. Kansalliskirjaston vanhoista lehdistä näkee jos jonkinlaista Topelius-juhlaa.
Satujaan olen joskus yrittänyt Gutenbergistä selailla, mutta on ne aika ällömakeita, joskus ylitraagisia. - Vaan ei kai niitä silloinkaan tämän ikäisille suunnattu.
Max ja Moritz oli toista, kepulainen jauhoi ne jyviks, kun eivät ruvenneet puolueelle hyviks.
Iines: "...tuo sisäsiittoisuus koski kai sukututkimuksen avulla todennettavaa asiaa..."
VastaaPoistaTutkimuksessa on tarkoitus selvittää 500 kuusamolaisen dna eli geenitutkimuksesta on kyse.
Kuusamo oli tietysti valittu siksi, että Suomessa tiedetään olevan runsaasti näitä eristäytyneitä väestöllisiä alueita, "geneettisiä isolaatteja".
Koko Suomikin on sellainen.
HS: "Suomen väestö kokonaisuudessaan muodostaa isolaatin Euroopan ja maailman mittakaavassa. Eroamme muista eurooppalaisista aivan toisella tavalla kuin vaikka skandinaavit..." jne.
Eli geenitutkijoiden mukaan on olemassa selvästi erottuva "suomalaisuus", vaikka älyttömystömme muuta mielellään väittääkin.
Riku viittasi tuossa Toppilan-Topeliuksen Sakessaan asiaan, jota myöskään ei ihan yleisesti tiedetä: hyvin monet ruotsalaiset sukumme ovat alunperin suomalaisia.
Ja elleivät ole, niin sitten saksalaisia, venäläisiä ja skottilaisia.
Eihän Suomessa saanut yliopisto-opetustakaan suomeksi vielä 20-luvullakaan - siis muuten kuin periaatteessa, ei juurikaan käytännössä.
Anonyymi klo 19.21,
VastaaPoistakirjoituksen aiheena ei ollut ”ihmisen pahuus, viheliäisyys ja suvaitsevaisuus”, niin kuin sanot, vaan pikemmin usko ihmisen inhimillisyyteen – käyttääkseni hieman kliseisiä käsitteitä. Mitä Timo Hännikäiseen taas tulee, hän ei käsittääkseni jaa tätä inhimillisyysajatusta kanssani, sillä hänhän on arvostellut humanismihöttöä varsin selkeästi.
On siis perusteetonta esittää asiaa siihen tyyliin, että tuen Timo Hännikäisen koko ajatusmaailmaa. Ihailen hänen hyvää kirjoittamistaan ja niitä asioita, jotka olen aiemmin maininnut. En ihaile ketään henkilöä kritiikittömästi, en ole koskaan ihaillut.
Mielestäni, anonyymi, tapasi laajentaa toisten näkemyksiä savuverhoksi on eräänlainen argumentaatiovirhe.
Kiitos Eläinten arkkitehtuuri -vinkistä anonyymille. Lainaan kunhan vaan löydän kirjastosta. Kunpa pääsisikin yliopistokaupunkiin kuuntelemaan luentoja! Kävisin varmaan.
VastaaPoistaRiku, minua huvittaisi sovittaa nimenomaan Topeliuksen näytelmiä ja runoja juuri tälle ajalle, vähän samoin mitä Kristian Smeds on tehnyt klassikoille luomalla niihin uuden ympäristön. Jos Topeliukset ottaa sellaisinaan, ne ovatkin ällönmakeita ja naurettavia.
Minäkin tein tuon Hesarin laajemman vaalikoneen.
VastaaPoistaNiistä kymmenestä voittajasta en halua sanoa mitään muuta kuin: en varmaan äänestä.
Mutta ne kymmenen vähiten mieluista olivat yllätys. 9 oli rkp:n ehdokasta. Eikä minulle tuo ruotsinkieliasia suuntaan tai toiseen edes ole ollenkaan tärkeä.
Tulkitsin asian sillä, että ovat tarpeettoman paskantärkeitä - ja
ovathan he. Se kymmenes muuten oli vihreä.
Minuttikone antoi voittajaksi kokoomuksen ja Kataisen. Piruiluna pitäisin.
Iines, siinä olisikin ideaa ja sinä osaisit sen tehdä.
VastaaPoistaJuuri tämä Suomen maantieteellinen pussinperäasema on varmaan aiheuttanut eristyneisyytemme, suomalaisuutemme, monessa mielessä, hyvässä ja pahassa.
VastaaPoistaEn oikein ymmärrä sellaista puhetta, ettei olisi suomalaisuutta. Höpöhöpöpuhetta, eikä pohjaudu ainakaan tieteeseen.
Tietysti on kansallisuuksia, ja tietysti kansallisuuksilla on perinteitä ja myös pysyvyyttä.
Ei silti, yhtä rkp:n ehdokasta voisin äänestää, Vanhaa kunnon Jörniä. Oikeasti.
VastaaPoistaIhan täysi opportunisti ja luultavasti jo vuoden päästä sanoo:"ei mua tää oikeesti taida huvittakaan, mä lopetan..."
Huono kirjoittaja, tehnyt kammottavampia elokuvia kuin Visa Mäkinen.
MUTTA.
Kukaan ei osaa raapia persettään yhtä sivistyneesti ja katsella samalla ympärilleen halveksuvasti.
En minä pilaile, äänestäisin ellei olisi toisessa vaalipiirissä.
Riku,
VastaaPoistajos olisin vielä koulussa ja nuori, tällä ajatusmaailmalla, mikä nyt on, varmaan tarttuisinkin aiheeseen ja antaisin sen esitysryhmille työstettäväksi joksikin esitystapahtumaksi. Tiedän, että nuoret innostuisivat.
Minäkin pidän Donnerista, vaikka hän nakuilikin sen nuoren gambialaistytön kanssa. Tosin nyt en tiedä hänen ajatuksistaan paljoakaan.
VastaaPoistaHarmittaa kun pitää valita näistä satakuntalaisista junteista ehdokkaansa.
Topeliuksen satutuotanto on kovin laaja, mutta jos sieltä valkkailisi itselleen mieluisia tai merkityksellisiä. Pikkuhiljaa etenisi ja enemmän innostuisi...
VastaaPoistaSinä ne osaisit.
Pisti silmääni Kemppisen uusimman blogikirjoituksen otsikko: Laskeva säätykierto.
VastaaPoistaTuo Topeliuksessa nykylukijaa kai tökkiikin, että säätykierto on staattinen, vain säädellysti muuntuva. Jos maallinen herra hylkää, Herra ei. Jokainen tyytyköön osaansa, johon syntyy.
Minua viehättää mm. tämä Topeliuksen Musti-runo, josta alku:
Tuoll’ liepeess’ suuren hongikon
Lähellä Korsoo koti on.
Kaks hyvää lasta armaineen
Siell’ asui äitineen.
Nuo Kaarlo, Hilma olivat
Maan päällä lapset parhaimmat.
Ne köyhät oli pienoiset
Ja orvoiks’ jäänehet.
Näkyipä Eira kaunoinen
Tuolt’ yli taloin, tornien.
Siell’ oli lapset kasvaneet
Ja suurest’ eläneet.
Heilt’ isä kuoli. Kotikin
Veloista pian myytihin,
Ja äiti vihdoin Kontulaan
Sai muuttaa lapsineen.
Tuo hurskas äiti, hyvillään
Hän lausui kesken köyhyyttään:
”Vaikk’ isän meiltä kuolo vei,
Ei Sossu hylkää, ei!” - -
Topelius oli kristitty patriootti jolle luterilainen uskontokasvatus ja nationalismi olivat yksi ja sama asia. Kansallisen yhtenäiskulttuurin ylimielisyys ja muiden uskontojen vähättely oli "Topeliaaninen" totuus. Koko kansakunnan sivistysprojektiin Topeliuksen lastenkirjat ja koululaitos soveltuivat mainiosti.
VastaaPoistaPersujen Timo Soinista on helppo löytää yhtymäkohtia taantumukselliseen satusetään, nyt tuolle kansallisuusaatteen ja uskonnon kytkennälle on taas kysyntää.
"Kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa, – kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa. Heitä yhdistää heidän isänmaanrakkautensa, lainkuuliaisuutensa ja yhteinen onnensa ja etunsa."
Minähän sanoin Iines.
VastaaPoistaTopelius eli Suomessa vuosina 1818-1898, tuskin häntä taantumukselliseksi voi sanoa. Aivan vähän jälkiviisauden makua.
Ovatko globalisaatio-ihmiset nyt taantumuksellisia?
- -muiden uskontojen vähättely oli "Topeliaaninen" totuus.
VastaaPoistaEi näin voi sanoa, jos tahtoo puhua objektiivisesti. Ei hänen kirjoituksistaan löydä muiden uskontojen vähättelyä.
Topelius ei voinut vähätellä muita uskontoja yksinkertaisesti siitä syystä, että niitä ei tuolloin Suomen maassa yksinkertaisesti ollut, niitä ei tunnettu, ne olivat kaukana, eivät uhka. Ainoa uhka kristinuskolle olivat pakanalliset tavat, suomalainen muinaisusko, joka nosti päätään vielä 1900-luvulle tultaessa.
Topelius nostatti kodin, uskonnon ja isänmaan henkeä omalla yltiöpositiivisella tavallaan. Ei ole sattumaa eikä ihme, että sotien jälkeiset sukupolvet on hyvinkin pitkälle ja vuosikymmeniä kasvatettu topeliaanisessa hengessä. Siksipä he niin voimallisesti sitä vastaan ovatkin nousseet.
Tuo on hyvä havainto, että tuskin Topeliusta voi sanoa taantumukselliseksi.
VastaaPoistaNimittäin eikö tuommoinen leima edellytä, että henkilö oli omana aikanaan taantumuksellinen, ei kaksituhatta vuotta myöhemmin arvioituna?
Topelius lienee ollut mieluummin trendikäs ja uudistava aikanaan, oli ajan hermolla enemmän kuin muut.
Paljastan häpeällisen salaisuuden: aina kun erehdyn vaalikoneeseen, kymmenen ensimmäisen listalla on puolet kepulaisia.
VastaaPoistaLöydän vain kaksi selitystä: a) en tunne itseäni, b) en tunne kepulaisia.
"Pikku Matin" moraaliset opetukset ovat menneet syvälle sydämeen: Köyhän tuvan onni kelpaa esikuvaksi komeimmissa vaunuissa istuvillekin, hengellinen onni korvaa maallisen puutteen. Sääty-yhteiskunnan (luokkayhteiskunta) lääke köyhyyteen on/oli ihmisrakkaus ja henkinen kilvoittelu. Vaikka ihminen hallitsee luomakuntaa niin "viisainkin mies on Jumalan viisauden rinnalla hullu".
VastaaPoistaTuo "Musti" -runon viimeinen säe on Topeliuksen sosiaalisen mallin vastainen. Sen lainkuuliaisutta ja työteliäisyyttä korostava vaatimus ei olisi sitä sallinut.
Tein nyt ajatuksella HS:ien pitkän vaalikonekyselyn ja sain mielestäni aika järkevän vastauksen.
VastaaPoistaKymmenen joukossa on 4 vihreää, 3 demaria, 2 vasemmistoliittolaista ja 1 kepuli.
Kymmenen epäsopivimman listalla taas oli kärjessä kaksi IPUlaista ja paljon kepuleja.
Anonyymi,
VastaaPoistaversioni olikin muutettu myös ajatukseltaan tähän päivään. Ei kukaan enää Herraan turvaa köyhyydessään.
Tarkoitukseni on osoittaa, että on yhtä kyseenalaista turvata köyhyydessä Herraan kuin Sossuun.
1860-luvulla maalaiskaupungissa syntynyttä Topeliusta pidettiin konservatiivina, mutta hän sopi hyvin silloisen uskonnollisen radikalismin vastustajaksi. Hän oli jopa konservatiivisia arvoja puolustavan "Finland-lehden" toimittaja.
VastaaPoistaSuomen itsenäistyminen nosti luonnollisesti Topeliuksen arvoa koko kansan "opettajana" kunnes kuusikymmenluku lyttäsi hänet Runebergeineen "tympäiseväksi ja naiviksi" satusedäksi.
No nyt hän taas kelpaa jalustalle ja esikuvaksi "isänmaallisille".
"Toppen" aatteelliset juuret ovat saksalaisessa romanttisesta liikkeestä joka synnytti suomikiihkoisen nationalismin ja kansallisomantiikan. Joten aika myötäilevää tulkintaa joutuu harrastamaan jos näkee nuo 1800-luvun lastenkirjat aatteellisesti liberaaleina.
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistaminusta tuntuu, että edelleen tarkastelet Topeliusta tästä ajasta käsin ja luonnehdit hänen laatuaan taantumukselliseksi nykyperspektiivin valossa.
Ei niin pidä tehdä, jos pyrkii arvioimaan henkilön ajankuvaa.
Topelius oli aikanaan kaikkea muuta kuin taantumuksellinen poliittiselta katsantokannaltaan ja toiminnaltaan.
Hän mm. arvosteli hallitsijan ja kansan välissä olevaa omistavaa luokkaa omien etujensa ajamisesta. Hän tutustui sosialistisiin ajatuksiin, ja korosti yhteiskuntaluokkien yhteistyötä.
Vaikka Topelius oli ruotsinkielistä porvaristoa, hän ajoi kaksikielisyyden asemaa ja hänen haaveenaan oli suomalaisen ja ilmeisesti ehkä myös suomenkielisen kansakunnan luominen. Merkittävää mielestäni on, että kielinationalistista ajattelua hän ei hyväksynyt.
Lisäksi Topelius puolusti aktiivisesti naisten sekä eläinten oikeuksia!
Minusta Topeliuksen kuva on liiaksi jämähtänyt sinne taantumuksen puolelle, osin jopa virheellisesti. Kuvasta erottaa selkeästi myös sosialistisia elementtejä.
No enkös minä juuri todennut "kulttuurupoliittisen aikalaisuuden" ja nykyisyyden.
VastaaPoistaSitävastoin totemukseeni "Musti" runon viimeisestä säkeestä toteat: "Ei kukaan enää Herraan turvaa köyhyydessään."
Sitä ilosanomaa nimenomaan tarjoat kehoittamalla lukemaan "Toppea", hänen romanttista idealismiaan.
Käytät edelleen savuverhoa, argumentaatiovirhettä:
VastaaPoista1. Henkilö Anonyymi esittää argumentin A (Topelius on taantumuksellinen) mukana asiaan kuulumattoman argumentin B ("Toppen" aatteelliset juuret ovat saksalaisessa romanttisesta liikkeestä joka synnytti suomikiihkoisen nationalismin ja kansallisomantiikan.)
2. Argumentti B kerää kaiken huomion ja A jää huomiotta
3. Siispä argumentti A on tosi.
Yrität sumuttaa Topeliuksen keskelle taantumustulkintaasi hakemalla apuja siitä vihjauksesta, mihin kaikkeen jokin aate voikaan jossain muualla johtaa.
Lue nyt uudelleen pitkä kommenttini ja jatka siitä, äläkä tuo enää nationalistista kansalliskiihkoa keskusteluun ainakaan määrittämättä, mitä sillä tarkoitat Topeliuksen kohdalla.
Anonyymi, mitä tulee Musti-runoon, lue uudelleen klo 10.38 kommenttini kokonaan:
"Anonyymi,
versioni olikin muutettu myös ajatukseltaan tähän päivään. Ei kukaan enää Herraan turvaa köyhyydessään.
Tarkoitukseni on osoittaa, että on yhtä kyseenalaista turvata köyhyydessä Herraan kuin Sossuun."
Tämäkö on sinusta romanttisen ilosanoman tarjoamista? Ymmärrä hyvä mies lukemasi.
Jos Topeliuksen keskeiset teesit voi kiteyttää sanoihin: koti, uskonto ja isänmaa, niin väännäppä minulle oikein rautalangasta miten saat ne näyttäytymään uudistusmielisiltä.
VastaaPoistaNäin Mtti Klinge:
"Topeliukseen voidaan lisätä monia epiteettejä. Häntä voidaan tietyssä määrin kutsua antisemiitiksi, jyrkän protestanttiseksi kirjailijaksi. Hän eli pitkän elämänsä miettien Suomen tulevaisuutta, hän oli fennomaani, mutta maltillinen sellainen - ja monarkisti. Hän omaksui paljon sosialistisista aatteista ja hän oli kansallisromantikko, joka kirjoitti Koivusta ja Tähdestä. Hän oli suomenmielinen, joka ei juuri osannut suomen kieltä."
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24499/topeliaa.pdf?sequence=1
VastaaPoistaYritäpä, anonyymi mennä sinne 1800-luvun lopulle ja ajattele uudestaan sanojasi.
VastaaPoistaSiihen aikaan ei läheskään kaikilla ollut kotia, olipa vain kova penkki pirtin perällä. Aamulla viideltä navettaan ja nykkumaan yhdessä kuun nousun kanssa.
Suuri osa kansasta oli sellaista ryysyläissakkia, etteivät kehdanneet mennä kirkkoon, vaikka olisivat kuinka lohdun sanaa kaivanneet.
Isänmaata ei meillä kenelläkään ollut, olimme vain pieni rippunen valtavassa Venäjän imperiumissa. Viimeinen sana joka asiassa oli keisarilla.
Noissa oloissa huuto: "Koti, uskonto, isänmaa" oli suorastaan vallankumouksellinen.
Jos Topeliuksen keskeiset teesit voi kiteyttää sanoihin: koti, uskonto ja isänmaa, niin väännäppä minulle oikein rautalangasta miten saat ne näyttäytymään uudistusmielisiltä.
VastaaPoistaAnonyymi klo 12.43, van V vei sanat minunkin suustani, niin selkeästi hän saman sanoi, mitä ajattelin sinulle tarjota.
Seisot siis nyt kuin liimautuneena tässä ajassa ja määrität asioita tästä nykyisestä pisteestä.
Sinun on tehtävä aikamatka menneeseen ja asettauduttava Topeliuksen aikaisen ihmisen housuihin, sinne maattoman miehen, vaimopahan ja kymmenen lapsen housuihin vieraan nurkkiin, jopa maakuoppaan tai hataraan majaan ja torppaan, jossa ihmisen turvana monesti olivat vielä muinaiset luonnonuskomukset.
Täältä käsin, köyhyydestä ja ikeestä Topeliusta tulee määrittää ja arvioida hänen toimiensa ja ajatustensa uudishenkisyyttä.
vanV topeliaaninen valistus on liikuttavan nasakkaa. Kiitos siitä.
VastaaPoistaVaikka tiedänkin "Vaarin" aika vanhaksi niin epäilen kuitenkin että hänellä olisi aikalaiskertomuksia tukenaan. Se on kyllä aivan nippanappa.
Mutta että Iineskin?
Pasi Jaakkola
VastaaPoistaTOPELIAANINEN USKO
Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana
Esitetään Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV perjantaina 28. tammikuuta 2011 klo 12.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24499/topeliaa.pdf?sequence=1
En malta olla lisäämättä:
VastaaPoistaMietihän, anonyymi, miten paljon Topeliuksen tuotannossa on kirjoitettu lapsista, köyhistä vaimoista ja torppareista, pienviljelijöistä, jopa eläimistä, ja ylipäänsä heikoista ihmisistä empaattisesti ja lohtua tarjoten.
Jos kirjailija olisi joku tunnoton kovan luokan kiihkonationalisti tai porvari tai fasisti, ei hän kirjoittaisi myötätuntoisesti vähimmistä.
Anonyymi klo 16.35,
VastaaPoistakyllä minä näen, että tuputat tuota linkkiäsi kuin käärmettä pyssyyn.
Kerro mieluummin omin sanoin linkin sisällöstä jotakin.
Topeliaaninen usko on lapsen uskoa, eikä ollut kovin fasistista tarjota sitä köyhille resupekoille siinä kuin vallasväellekin. Sama usko kaikille. Mikäs siinä. Ei Topelius uskoa tuputtanut petosmielessä, vaan vilpittömyyttään, ihan niin kuin sinäkin tuota linkkiäsi omine tarkoitusperinesi.
PS
VastaaPoistaKukaan ei ole kiistänyt Topeliuksen koti, uskonto ja isänmaa -akselia.
Tässä keskustelussa olen pyrkinyt kuitenkin tuomaan Topeliuksen tuotannosta esille joitain uusia ulottuvuuksia, joista ei ole paljon puhuttu, mutta jotka kiinnostavat minua.
Luulen, että anonyymi on ehdokkaana vaaleissa jonkun populistisen ryhmän ehdokkaana ja harjoittelee tulevaa "puhetaitoa".
VastaaPoistagoebbelsilaisen härskiä retoriikkaa, jossa väitetään jotain, jonka pääasia on, että valhe on riittävän valheellinen.
Vastaväitteet tukahdutetaan mallilla "sinähän hulluja puhut" tai ottamalla mukaan joku kolmas osapuoli "mutta ne ne vasta hulluja ovatkin".
Van V:n kommentti klo 13:27 kiteyttää Topeliuksen työn täydellisesti.
Heipparallaa, sinä Topeliusta vieroksuva anonyymi!
VastaaPoistaKuulun pitkäikäiseen sukuun ja Topelius on kaukainen sukulaiseni. Isoisäni syntyi 1865, hän tunsi Topeliuksen hyvin.
Isoisäni kuoli 1964 joten ehdin jutella hänen kanssaan myös Topeliuksesta moneen otteeseen. Isoisäni kertoi myös nuoruutensa maailmasta, hän on kirjoittanutkin siitä. Hänen nuoruudessaan tuhannet ja taas tuhannet ihmiset lähtivät Amerikkaan saadakseen itselleen kodin, uskonnon ja isänmaan, joita kaikkia he täällä kovin kaipasivat. Suomessa esimerkiksi muonamiehet, loiset ja äpärät olivat lähes oikeudettomia, joita myytiin talosta taloon kuin orjia. Heitä vieroksuivat rikkaat tilalliset, virkamiehet, papit ja lukkarit. Topeliuksen tärkein missio - isoisäni mielestä - oli herätellä noita kovasydämisiä ponssareita huomamaan myös maan vähäväkiset. Topelius oli jopa varoitellut väkivaltaisen vallankumouksen mahdollisuudesta, ellei torpparien ja maattomien asemaan saataisi parannusta.
Topelius oli jonkin verran vaarallinen aikansa venäläisille vallanpitäjille. Hän kätkikin poliittiset opetuksensa satuihin, joihin sensorien oli vaikea puuttua.
Topelius oli isänmaallisuudessaan avoimen kapinallinen, toisin kuin joku kiero Runeberg, joka oli varsinainen tsaarinvallan kätyri. Jos anonyymi epäilee asiaa, otapa ja lue "Vänrikkien" runo Kulnev ja sitten mikä tahansa muu runo. Huomaat kyllä, mistä ilmansuunnasta sankarit tulevat.
No jopas. Jäi sanomatta, että avasin Anonyymin linkin ja luin Topelius-tutkimuksen yleisesittelyn sekä lopun yhteenvedon. Sen(kään) perusteella en kyllä osaa pitää Topeliusta kovin suurena konnana.
VastaaPoistaTutkimus muuten on mielenkiintoinen, suosittelen!
Soini ryhmineen ei tietenkään enää mene läpi meille protestia haluaville.
VastaaPoistaHänhän on ilmoittautunut hallituksen kiltiksi pojaksi, jolle kaikki käy. Mieluisin hallituskumppani hänelle on kepu.
Eipä tuota ollut vaikea arvata: "Mistä sinä olet tullut, siksi pitää sinun jälleen muuttuman".
...1860-luvulla maalaiskaupungissa syntynyttä Topeliusta pidettiin konservatiivina...
VastaaPoistaTämä lause kertoo paljon Anonyymin tietopohjasta. Topelius oli vuonna 1860 jo historian professori. Melkoinen saavutus vastasyntyneeltä!
No, T. syntyi 1918 ja kuoli 1898. Tämä tiedoksi.
Van V:n kuitenkin aika lyhyet kommentit selvensivät Topeliusta minulle paljon.
VastaaPoistaTopelius tuntuu entistä mielenkiintoisemmalta.
On aika veikeätä kuinka Timo Soinin kohdalla historian pyörä viuhahtaa täyden ympyrän.
VastaaPoistaMe toki tiedämme, mitä merkitsee olla protestantti? No, alun perin sitä, että protestoimme katolista kirkkoja ja sen uskonkäsityksiä vastaan.
Nyt sitten katolinen Soini johdattaa meitä protestantteja protestiin toisia protestantteja vastaan. Joku tulevaisuuden humoristi saa seuraavista vaaleista aikaan vaikka kuinka herkullisen teologis-poliittisen kertomuksen.
Soinin himo hallitukseen toi mieleeni Riku Riemun sanontaa myötäilevän sananlaskun: "Sinne mies haluaa, mistä hän on maailmaan tullutkin."
Jotenkin tuli mieleen aika vulgaareja ajatuksia tuosta sananlaskusta, vaikka eittämättä se soveltuu tuohon.
VastaaPoistaMinulle tuli mieleen myös: "Joka paljon lupaa, se vähän antaa."
van V kuvaa vallan osuvasti Topeliuksen toista puolta, juuri sitä mikä antaa syvyyttä ja särmää Topeliuksen hyvinkin koreaan kuvaan. Rinnastus Runebergiin meni nappiin, Topeliusta ei voi valaa samaan muottiin. Minusta anonyymin kannattaa alleviivata juuri tämä kohta.
VastaaPoistaTopelius ansaitsisi uudenlaisen tutkimuksen, jossa näitä esilletulleita aiheita syvennettäisiin lisää ja saataisiin uusia esimerkkejä ja tietoja, jotka ovat peittyneet kliseisen kuvan alle.
siv. 39
VastaaPoista"Topelius oli syntyisin agraari-sesta pikkukaupungista, ja hän tunsi maaseudun arvomaailman. Jo 1860-luvulla häntä oli Helsingissä pidetty konservatiivisena, mutta laajat piirit ovat aina ideologista eliittiä jäljessä. Kansan syvät rivit kauhistelivat 1880-luvun uskonnollista radikalismia. Topelius oli heille sopivan tuore ja turvallisen konservatiivinen ideologi."
Toisaalta mulle on yksi vitun maku mitä Toppe on ajatellut tai sanonut. Allevviivasin vain toista näkemystä mitä Iines yksisilmäisesti ajautui tuputtamaan.
Se että tuollaista suurmiestä voisi yhdellä ideologialla katekorisoida on naivi ajatus jo syytöksenäkin.
Anonyymi,
VastaaPoistaotin Topeliuksen juttuuni nimenomaan saadakseni hänen kuvaansa syvemmäksi.
Miksi sinä koko ajan ohitat sen sanomani tuosta runostani aamulla, että "
Tarkoitukseni on osoittaa, että on yhtä kyseenalaista turvata köyhyydessä Herraan kuin Sossuun."
En tässä tuputa yksipuolista kuvaa, vaan kyseenalaistan myös köyhän herraanturvaamiset. Miksi tämän kohta valuu ylitsesi kuin vesi hanhen selästä?
Et kai sitä paitsi kuvittele unissasikaan, että joku voisi nykypäivinä pitää kotia, uskontoa ja isänmaata johtotähtinä ajattelussaan? Haloo, anonyymi.
Entisaikaan valokuviin piti ottaa jäykkä ja vakava, vihainenkin ilme.
VastaaPoistaSellaisia ovat Topeliuksenkin kuvat.
Yliopiston rehtorista (Z. tuskin piiskasi pyllylle tuhmia oppilaita tai opettajattaria) tehdystä muotokuvasta paljastuu lämmin ihminen.
Myhäilevä ja viisas.
Valitettavasti suurempaa kuvaa taulusta en löytänyt, kuin tällä
sivulla olevan.
Jos yliopisto olisi ensisijaisesti sivistyslaitos, se laittaisi kunnon kuvat omistamistaan tauluista myös nettiin.
Topelius on mielestäni aika lempeän näköinen vanhuudenkuvissaan, jotka ovat tutuimpia hänestä.
VastaaPoistaTopeliuksen isänmaallisuudesta pitää muistaa, että Topeliushan haaveili itsenäisestä Suomesta aikana, jolloin valtiollinen itsenäisyys oli tulenarka asia, josta ei sopinut puhua.
Nykyään isänmaallisuus on tietenkin osittain uhoamista, jos sitä korostetaan globaalissa maailmassa, jossa meillä on jo oma valtio, itsenäinen isänmaa. Topeliuksen ajan isänmaallisuus ei rinnastu tähän, vaan on radikaali ja raju ajatus.
Tuossa vielä linkki, jossa on Topeliuksen tieteiskirjailijapuolesta jotakin uutta:
http://yle.fi/uutiset/teksti/kulttuuri/2010/07/suomalainen_tieteiskirjallisuus_tayttaa_150_vuotta_1834864.html
Suomalaisen rasismin kaksi suurta nimeä ovat Runeberg ja Topelius. Snellman oli mukana siinä ajattelussa (Herder), joka tuotti Saksassa raivoavan rasismin, mutta hän itse ei siihen livennyt.
VastaaPoistaOlipa anonyymillä reipas ja raikas väite. Topelius ja Runeberg rasisteja? Mitähän rotua vastaan he suomalaisia yllyttivät? Totta on, että Runeberg pilkkasi mennen tullen riikinruotsalaisia, mutta niinhän me teemme vielä nykyäänkin. Ruotsalaiset itsekin sanovat, että ruotsalaisista irvailu on Suomen kansanurheilu.
VastaaPoistaTopelius oli lievästi juutalaisvastainen samoin kuin intelligentsia ennen häntä ja hänen jälkeensä. Vasta oppimaton A. Hitler antoi juutalaisille lopullisen, pysyvän suojan länsimaista antisemitismiä vastaan.
Johan se ilmeni jo Klinge sitaatistani mutta vilkase vielä varmuudeksi täältä:
VastaaPoistahttp://kemppinen.blogspot.com/2007/03/ihminen-uudemmaksi.html
Eipä silti löyypä noita kymmenittäin lisääkin.
Tuo juttu oli tuulesta temmattua provosoivaa roskaa, nopean silmäilyn perusteella.
VastaaPoistaAnonyymilla on ovela tapa heitellä kovia väitteitä, ja kun joku tarttuu niihin, hän heittääkin perään lähdeviitteen, josta ilmenee, että kova väite oli Kemppiselta tai muulta Jumalalta.
Alhaista keskustelutekniikkaa ja eettisesti sikamaista.
Kemppinen osaa myös provosoinnin, aika harvoin tekstejään voi lukea yksi yhteen. Se on niitä, jotka eivät välttämättä kirjoita kaikkea suoraan riveiltä luettavaksi.
VastaaPoistaTosissaan otettuna tuollainen väite olisi kuin Esa Saarinen opettamassa filosofiaa diplomi-insinööreille, tai lakimieshumanisti(!) teknoloogikkojen oppi-isänä.
Kyllä, Kemppinen on maininnut eräässä jutussaan, että hyvässä jutussa on provosointia. Aika moni ei huomaa tätä piirrettä häneltä, vaan lukee lauseita tosikkomaisesti ja kirjaimellisesti. Pitää muistaa, että Kemppinen on paitsi pilkuntarkka lakimies myös kirjailija-runoilija.
VastaaPoista"Suomalaisen rasismin kaksi suurta nimeä ovat Runeberg ja Topelius. Snellman oli mukana siinä ajattelussa (Herder), joka tuotti Saksassa raivoavan rasismin, mutta hän itse ei siihen livennyt."
VastaaPoistaTämän anonyymi lainasi suoraan Kemppiseltä lähdettä mainitsematta. Osana pitempää kertomusta huomautus saattaa olla oikeutettu, mutta siitä erotettuna pelkkää hömppää.
Suur-Suomi-ajattelun ja ryssävihan juuria haettaessa on helppo mainita Runeberg ja Topelius. Ne kun tulevat ensimmäisinä mieleen. Uskon Kemppisenkin lukeneen "Vänrikit", mutta hänkään ei hoksannut - tai ei pärettä veistäessään muistanut - runojen täsmällistä tarkoitusta, Suomen lopullista irroittamista ruotsalaisuuden ajatuksestakin.
Minua taas riepoo se, kun puhutaan suomalaisesta rasismista ihan kuin käsite olisi selvä ja ylipäänsä olemassa. Onko sitä? Missä?
VastaaPoistaRyssänviha on tyystin eri kuin rasismi, sillä on luonnollista vihata sotivaa ja maahan tunkevaa vihollista - se ei ole rasismia.
PS
VastaaPoistaJälkipolvien ryssänvihakaan ei ole rasismia, koska vihalle oli oikeutus. Moni menetti kotinsa ja omaisiaan. Suomi menetti maitaan.
En silti tarkoita, että venäläisiä pitäisi ryssitellä. Minusta se on epäasiallista kielenkäyttöä, mutta ei rasismia.
Ei pidä sanoa ryssä, pitää sanoa russa. Tähän ei kuitenkaan millään tavalla liity se, että hiljakkoin uutisoitiin russakoiden lisääntyneen pääkaupungissamme.
VastaaPoistaIsoisäni oli minulla se sodat käynyt mies. Minä taisin olla niitä ainoita, jotka halusivat hänen juttujaan kuunnella, hän oli niitä jotka halusivat puhua.
kekkosta hän nimitteli vihreäksi kommunistiksi, vihreä kun alunperin on kepuliittien väri.
Rumasti sanottu, minusta kekkonen oli ruskea kommunisti, kuten kepulaiset yleensäkin.
Nykyään aasit ratsastelevat Mannerheimilla omien seksuaalisotafantasioidensa eteen, aika vastenmielistä.
Nimittelevät kommareiksi kaikkia, vaikka kaiken ymmärryksen mukaan sellaisia on nykyään melko vähän.
Tänä päivänä huolestuttavia ovat ne, jotka krittikittömästi hännystelevät USA:ta. Wikileaks paljasti kokoomuksen epäisänmaallisten ihmisten luvanneen Usa:lle Suomen liittymisen natoon. Vaikka demokratia sanoo toista.
Kommunisteista ei tänä päivänä kannata olla huolissaan - oikeistolaisia pitää pelätä, kun niillä ei ole järkeä, mutta kova hinku olla jotain mitä eivät ole.
Ne on niitä epäisänmallisia.
Palopuheeni perään lisään: UGH!
VastaaPoistaJokseenkin paljon vain vihaan sitä, että tosiasioita täytyy muuttaa, jotta ne todistaisivat joistain "suuremmista ajatuksista".
Sellaista sanotaan valehteluksi.
Edelleen olen sitä mieltä, että Aleksanteri Suuri katkaisi Gordionin solmun miekallaan vain siksi, että suuresta sotapäällikkyydestään huolimatta oli melko yksinkertainen jäpikkä.
"Minua taas riepoo se, kun puhutaan suomalaisesta rasismista ihan kuin käsite olisi selvä ja ylipäänsä olemassa. Onko sitä? Missä?"
VastaaPoistaTuota minäkin olen pohtinut.
Tuolla on aiemmin viitattu Kemppisen blokirjoitukseen: laskeva säätykierto.
VastaaPoistaTopeliuksen keino sääty-yhteiskunnan hienoiseen muuttamiseen oli Maamme kirja jonka esimerkein tähdennettiin koulutuksen merkitystä ja sen suomaa mahdollisuutta rahvaalle. Kristillinen käsitys ei suosinut syntyperän mukaista epätasa-arvoa. 1800-luvun lopulta lähtien tuon säätyjaon (luokkajaon) on tehnyt "talous."
Säätykierosta Osmo Soininvaara toteaa sen myös hidastuneen mutta olevan silti kolme kertaa nopeampaa kuin Yhdysvalloissa. Hänen yksi selityksensä on sille: "Kun jokainen on päässyt siihen asemaan, johon hän henkilökohtaisen ominaisuuksiensa puolesta “kuuluu”, säätykierto hidastuu tasolle, jonka määrää lahjakkuuden, kauneuden ja terveyden periytymättömyys."
Samaa asiaa on käsitelty 5.2009 HS Kuukausiliitteessä "Isännät ja rengit". Siinä todetaan että "1970-luvulla luokkaerot maaseudulla olivat selviä, mutta eivät enää 1990-luvulla. Silti Suomi on luokkayhteiskunta vaikka meillä puhutään säätyerojen katoamisesta". Ehkä vavahduttavin toteamus lejdessä on: "Vuosi 1918 opetti, että jokaisella pitää olla mahdollisuus päästä eteenpäin. Toinen maailmansota taas muistutti että ollaan kaikki samassa veneessä. Syntyi voimakas tasa-arvon perinne. Nyt sodista on jo kauan."
Mutta varsinainen asia joka minua "kylmäsi" oli havaita tuon "laskeva säätykierto" -blokkauksen yhteyteen uudestaan riimitelty "Musti" -runo. Sen "sossu" väännös paljastaa vähäosaisten halveksinnan ja ylenkatson, kaipuun säätyläis-statuksiin, arvotuksiin joista persujen vastarinta osittain kumpuaa.
Voi yhden kerran sinun kanssasi, anonyymi. Miten joku voi lukea noin yksioikoisesti ja puisevasti muunneltua parodiarunoa?
VastaaPoistaSiinä missä köyhälle tuli ennen apu Herralta, tulee nyt sosiaalihuollosta. Mitä ylenkatsetta tässä toteamuksessa on?
Ehkäpä tällä runolla sai hieman kyytiä myös Topelius idealismeineen.
Vai onko niin, että köyhistä ja vammaisista ei sovi laskea leikkiä? Heitä tulee armeliaasti sääliä, koska he ovat huonompia - näinkö pitää ajatella?
Kun en osaa pitää köyhää huonona ihmisenä, uskallan riimitellä hänestä samoin kuin rikkaasta.
Anonyymille lisäys,
VastaaPoistapuhuit sossu-väännöksestä. Ok, korjataan asia :
Tuo hurskas äiti, hyvillään
Hän lausui kesken köyhyyttään:
”Vaikk’ isän meiltä kuolo vei,
Ei sosiaalihuolto hylkää, ei!” - -
Miten minusta tuntuu, Riku, että suuret sotapäälliköt ovat nimenomaan melko yksinkertaisia jäpiköitä.
VastaaPoistaArvostan enemmän hullunrohkeaa heittäytymistä vanhan hevoskaakin selkään ja tuulimyllyjä vastaan taistelua.
Oletko Sancha jos lähdetään peitsillä sotimaan rannikon viipperöitä vastaan?
VastaaPoistaNäitä vastauksia lukiessa tuli Markku Pölösen "Onnen maa" elokuva mieleeni ja siinä kohtaus jossa kaikki kerääntyvät sängyn ympärille koska luulevat jo isoisän kuolleen.
VastaaPoista- Mitkä ruumiinvalvojaiset ne on nämä?
- Kukkaa se minä mahan olla?
- Voi jumalavita, että sitäkö piti oikein sakilla tulla selvittämään!
- Painukee töihin siitä!
Minä voisin hyvinkin olla Sancha, Oi Don. Tiedän valmiiksi pari tuulimyllyäkin tuolla rannikkotien varrella. Onkos sinun puumiekkasi vielä terässä?
VastaaPoistaPölösen elokuvapa hyvinkin, anonyymi, mieluummin kuin Toivo Särkän tuotanto. Vaan kävisi sekin, kunhan ei ole Ihmisiä kevätyössä. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin voisi olla tai Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiä.
VastaaPoistaTäytyy penkoa komerot, kyllä se puumiekka jostain löytyy. Muistakseni siinä on rosoa, halkeamia ja lahoa, mutta kyllä sillä vielä muutaman tuulimyllyn kaataa.
VastaaPoistaPaitsi jos ne siivet lyövät takaisin, se riski on otettava.
Aloitetaan yhden puolilahon myllyn kanssa, tyynellä säällä. Kyllä se siitä sitten.
VastaaPoistaTehtyäni tarkan riskianalyysin, päätän vetäytyä tuulimyllysodasta. - Liian riskialtista.
VastaaPoistaKuten poliitikot, kerron syyksi haluni olla perheeni parissa,vaikka minulla ei sellaista olekaan.
Senkin luuseri. Laiskimus. Mikään ei voita kunnon matsia lahon tuulimyllyn kanssa.
VastaaPoistaNo en minäkään sitten yksin viitsi.
Topeliuksen suvussahan oli juutalaista verta. Meinaan kun van Vee mainitsi hänen lievän juutalaisvastaisuutensa... viittaan Hitleriin.
VastaaPoistaSuomalainen rasismi... hmmm... aiheestahan on uusi kirjakin, ainakin tutkimus.
Jotenkin minulle tulee siitä kuitenkin mieleen se entisen pojan ainekirjoitus. Aiheena oli "Suomalainen suurriista" ja poika päkersi ja pyyhki, pyyhki ja kirjoitti, pyyhki ja raapusti... ja lopulta vei ytimekkään aineensa opettajalle.
Siinä luki: Suomalainen suurriista on jänis.
(Vähän samaa se rasisminkin kanssa. Se on susi.)
Olen aika paljonkin samaa mieltä tuon pojan kanssa suomalaisesta rasisimista.
VastaaPoistaJuurikin näin.
VastaaPoista(Opin tuollaisen muotisanonnan, seuraan siis aikaani.)
Suomalainen rasismi on paljon porua, vähän villoja.
Media yrittää toki parhaansa. Etnistä taustaa ei mainita, paitsi siinä harvinaisessa tapauksessa, että se etninen sattuukin olemaan uhri.
"Ulkomaalaistaustainen mies pahoinpideltiin Turussa", hehkutetaan, kun kyseessä oli mitätön kännisten muksiminen.
Mutta kun ulkomaalaistaustaiset miehet pahoinpitevät 14-vuotiaan suomilapsen, otsikossa annetaankin heti etnistä tukea: "suutaan soittavan" lapsen.
Jutusta kävi ilmi, että miehet olivat sanoneet pojalle jotain ja tämä oli vastannut. Sitten tulikin jo turpaan, mutta sehän on ymmärrettävää, mitä soitti suutaan.
Luinko lehdestä vai kuulinko aamun uutisista, että Ruotsi heittää "mamu"-opiskelijoita pois yliopistoista, siis karsii ulkomaalaisia opiskelijoita, jotta ruotsalaisopiskelijoille riittäisi opiskelupaikkoja. Monikin suomalainen joutuu keskeyttämään opintonsa.
VastaaPoistaMielenkiintoista. Ei kai Suomessa näin tehtäisi?
Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.
VastaaPoista- Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Onkohan maailmassa olemassa yhtään yksikielistä maata?
VastaaPoistaUseimmat maat ovat yksikielisiä, niissä on vain yksi virallinen kieli. Suomessa vaikuttaa ruotsalainen puolue- ja rahavalta ja kova sensuuri.
VastaaPoistaSalaliitto! YLE julkaisi 13.3.2011 uutisen Euroopan Neuvostosta - jonka raportti julkaistiin jo 6 kuukautta sitten.
Kepu haluaa koota suurimmat puolueet keskustelemaan pakkoruotsin käsittelystä vaalikampanjoissa. Puoluesihteeri Timo Laaninen toivoo, että eduskuntaan ei yritettäisi ratsastaa pakkoruotsilla.
Keskustan järjestämä puoluekartelli häpäisee länsimaalaisen demokratian, johon ei sovi vaalikeskustelun minkäänlainen ennaltamäärääminen.
Lahjovatkohan ruotsinkieliset säätiöt rahalla kepulaisiakin ?
Useiden eri gallupien mukaan suurin osa suomalaisista tahtoo pakkoruotsin pois, mutta kepulit tahtovat oikein neuvotella, ettei siitä tehtäisi vaaliteemaa?
- Koska Sdp on saanut vuosikymmenet niin valtavia rahasummia Ruotsista ja Rkp:ltä, ei se voi alkaa yhtäkkiä vastustaa pakkoruotsia, vaikka sen omat kannattajat sitä jo vastustavatkin.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi 2.3.2011 radio Vegan ruotsinkielisille uutisille, että hän ja puolue on pakkoruotsin kannalla.
Ettei vain demokratia pääsisi toteutumaan, koska puolue-eliitin mielestä kansa on väärässä?
Useiden eri gallupien mukaan suurin osa suomalaisista tahtoo pakkoruotsin pois, --
VastaaPoistaJoukko huolestuneita kansalaisia kysyy edes yhden tällaisen gallupin lähdeviitettä.