Kykyjeni riemulaulu

eli 10 asiaa, joista itsessäsi pidät –meemi. Haasteen sain Liisalta, ja vastaan riemumielin ja haastan kaikki halukkaat kaivamaan subjektiivisesti positiivisia asioita itsestään. Mainittakoon, että kymmenen asian keksiminen vei aikaa ja tupakkia. (Siis minähän en polta, mutta..)

1. Näkemisen kyky

Pidän kyvystäni nähdä ruostetahra esteettisesti. Ruoste viestii rappiosta eletyn jälkeen, karheudesta ja voimasta, joka kuollessaan synnyttää uusia kosmoksia. Ajattelen niin, että ruosteen funktio ei ole tulla poistetuksi tai merkitä jokin merkityksettömäksi, vaan kertoa olevaisen muuntuvuudesta.

2. Uudelleenaloittamisen kyky

Pidän kyvystäni tuntea aamu uutena alkuna. Kun kaadan ensimmäisen kuumana höyryävän kupillisen mustaa kahvia valkoiseen ohutreunaiseen kuppiin, kaikki on mahdollista. Olen mm. melko vakuuttunut, että tämä on se päivä, jolloin dysphonia spasmodicaan keksitään parannuskeino tai ainakin se päivä, jolloin pystyn puhumaan normaalisti, jos vain yritän.

3. Vakavuuden kyky

Pidän vakavuudestani, tavastani pyrkiä syvälle ja kääntää jokainen kivi, kun käsittelen asioita. Pidän siitä, että löydän oivaltamisen ilon, kun solmin löytämiäni langanpäitä.

4. Hitauden kyky

Pidän myös hitaudestani. Viipyminen, pysähtyminen antaa rauhaa ja toisaalta puhdasta nautintoa. Pidän siitä, että minua eivät harmita sellaiset asiat, jotka menetän nopeammille, sillä tiedän että ne olisivat olleet minulle vääriä valintoja.

5. Hiljaisuuden kyky

Pidän hiljaisuudestani, koska se antaa tilaisuuden havainnoida aistein, mietiskellä. Se avartaa mielikuvitusta ja antaa tilaa olla, tulla ja päästä lähelle.

6. Hurmioitumisen kyky

Kyky kohota arjen yläpuolelle on seurannut minua lapsuudesta, joskin euforian kärki on tasoittunut lähelle harmonista olotilaa. Voin hurmioitua ollessani yksin ja pystyessäni keskittymään johonkin täysin – musiikkiin, runoon, kuvaan, maisemaan, luonnonnäkymään, löytämääni ajatukseen, mieluisaan tekemiseen.

7. Rakastumisen kyky

En ole useinkaan varma, osaanko rakastaa oikein. Osaan sen sijaan rakastua persoonaan, joka tulee niin suureksi että on kaikessa, ja tunne ylittää kaikki esteet. Olen joskus miettinyt, olisinko se nainen, joka menee muukalaisen mukaan ja jättää kaiken taakseen. - Ehkä en kuitenkaan, mutta vannomatta paras.

8. Huumorin kyky

Olen iloinen, että osaan vapauttaa painavan tunnelman ja nauttia naurun kuplimisesta, sen läsnäolijoita yhdistävästä voimasta. Vapauttava nauru syntyy rakkaudesta ihmiseen, hänen heikkouksiensa ymmärtämisestä ja niiden hyväksymisestä.

9. Ilmaisun kyky

Ellen osaisi kirjoittaa ja muokata ajatuksiani tiettyihin muotoihin, olisin nyt pulassa. Olen onnellinen myös puhumisen lahjasta, vaikka ääneni olenkin lähes menettänyt. Puhun silti edelleen – huuleni muovaavat sanoja äänetikin, kuten Anna Ahmatovankin äänettömät huulet tekivät.

10. Sitkeyden kyky

Pidän siitä, että panen itseni vastuuseen asioista. Minusta ihminen lopulta on oman onnensa seppä - olen huomannut sen nyt vanhempana, kun nuorena arvelin, että kaikki on yhteiskunnan ja muitten vika. Sitkeydellä voi mitä vaan, jos tahtoo.