Löysin peltomaata kääntäessäni joitain vuosia sitten omituisen kellertävän esineen, jota pidän aarteenani verannan ikkunalaudalla muiden maasta kaivettujen löytöjen rinnalla. En tiedä edes, mitä ainetta esine on, sillä en ole ennen nähnyt vastaavaa.Jotenkin arvelisin, että esine voisi olla poltettua savea, tiilen tapaista ainetta, sillä se ei ole luonnonkiveä, vaan mitä ilmeisimmin ihmisen tuottamaa materiaalia. Keskellä on pyöreä reikä, joka ei voi olla luonnon muovaama. Esine on taltan muotoinen, mutta on mahdollista, että toinen pää puuttuu. Kukaan ei ole osannut sanoa yhtään mitään esineestä, eikä kovin moni tunnu edes olevan kiinnostunut sen alkuperästä.
Minua esine kiehtoo suuresti, kuten kaikki vanhat kaivauslöydöt. Tämä esine voi hyvinkin olla vaikkapa vain 1900-luvun työkalu tai kenties jokin hellan tai takan osa. Jos jollakulla lukijalla on hajuakaan asiasta, kuulisin mielelläni, mikä esine voisi olla! En oikein viitsisi viedä tällaista esinettä mihinkään arvioitavaksi.
Löysin myös tämän kivisammakon samaisesta pellosta, joka on entistä merenpohjaa. Tältä alueelta on maasta noussut erilaisia kiinnostavia pikkuesineitä, mm. rahoja, laivan kilpiä, hassunmallisia kiviä, kuten tämä sammakko. Siis onhan tämä ilmiselvästi muinaiskantainen taideteos, alkuihmisen muovaama istuvan sammakon patsaskuva? Sekin on verannan ikkunalaudalla aarteenani. Ikkunalla on lisäksi mm. vanha hapertunut rautasolki ja kuusikulmainen raha, josta ei saa tolkkua. Rautasolki on selvästi hevosen solki, joka on kulkeutunut pellolle viereiseltä maantieltä.Minua huvittaa hieman tämä "arkeologinen" innostukseni. Nimittäin muistin vasta hiljakkoin tapauksen, kun äiti lapsuudessani tuhahteli isälle, joka vaahtosi innoissaan löytäneensä maasta kivisen hirvenpääveistoksen. Hän oli vakuuttunut siitä, että on tehnyt merkittävän arkeologisen löydön. Oikeastihan joku muu löysi sen kuuluisan esihistoriallisen hirvenpääveistoksen, ja isän löytö taisi kuulua samaan sarjaan kuin minun sammakkoni. Taidan olla isän hengenheimolainen, sillä ymmärrän nyt vasta hänen valtavan innostuksensa, joka on sukua sille, mitä itse tunnen löytäessäni jotain "alkuperäistä" maasta, mullasta, tai luonnosta. Siinä on jotain myyttisen ikiaikaista.
*
Lisäys kommenttien johdosta:
Kuvia ylläolevasta "saviesineestä", eri kuvakulmasta:
Esineen koko on hieman pienempi kuin Nokian kännykkä.
Tiilenpalanen tosiaan näyttää hirvenpäältä!
VastaaPoistaOdotapas kun näytän sen sivukuvan, sillä se pyöristyy juuri kuin hirven turpa. Huomasin juuri, että esine olisi kolmiulotteinen, jos se olisi hirvenpää. - Otan siis kuvan jahka kohta ehdin.
VastaaPoistaEnsivälähdyksenä minullakin tuli hirvenpää mieleeni. Ja ensivaikutelma on usein se paras arvaus.
VastaaPoistaOlisiko tuo löytösi hohkakiveä? Siinä tapauksessa sitä on voitu käyttää laivan kannen puhdistamiseen. Sinähän mainitsit, että peltosi on entistä merenpohjaa. Kukaties peltosi kohdalla on ollut joskus laivoja ankkurissa? Reikä kivessä on peukaloa varten, jotta kivi ei luiskahda kädestä.
VastaaPoistaOtapa muuten tarkka lähikuva siitä kolikosta. Se saattaa olla kiinalainen. Ja millaisia laivan kilpiä sieltä on löytynyt? Tuntuu tosi mielenkiintoiselta. Ota ihmeessä kilvestä kuva ja laita sekin nettiin meidän ihailtavaksemme!
Vaari
Nyt minua jäi kovasti häiritsemään saviesineesi. Et kertonut minkä kokoinen se on, eikä kuvan perusteella oikein voi päätellä.
VastaaPoistaJos raaputat kynnellä sitä melko kovaa, mureneeko materiaali? Entä tiedätkö milloin pelto on paljastunut merestä?
Kokemus sanoo, että luonto muokkaa mitä ihmeellisempiä "esineitä", joita voi olla vaikea tunnistaa ihmisen tekeleistä. Savisella pellolla voi siis muodostua jos jonkinlaista saviesinettä. Reiänkin olisi voinut aiheuttaa jo kauan sitten edesmennyt oksanpätkä tai puunjuuri.
Valokuvan perusteella on kuitenkin vaikea sanoa mitään luotettavaa, ja valitettavasti tunnen lähinnä kivikautista esineistöä - rautakautisista ja etenkään historiallisen ajan löydöistä en juuri mitään tiedä.
Sammakko on kyllä upea!
Vaari, en usko, että esine on hohkakiveä, sillä niin huokoinen se ei ole. Se on myös kova, sillä voi hakata jotakin ilman että se murenee. Mutta naulaa ei voi lyödä, silloin se murtuu.
VastaaPoistaVeneen kilvet tai siis merkit ovat kulkeutueet kaupunkiasuntoon, mutta eivät ne isoja ole, vaan pyöreitä pronssisia kylttejä, joissa yhdessä on aaltojen kuvia ja mm. tekstiä, jota en muista. Kyltit ovat teolliselta ajalta eli kohtuullisen uusia kuitenkin.
Siitä mainitsemani rautasoljen iästä en muuten ole varma, se saattaa olla hyvinkin vanha, sillä se on ruostunut melkein puhki.
Henna, panin lähinnä sinua varten pari kuvaa eri kulmista tuosta "Saviesineestä", jos huomaisit ne ja osaisit sanoa jotakin. esineestä ei lähde mitään kun sitä raaputtaa, mutta siinä on sen kastuessa hyvin erikoinen haju, kuin jonkin väriaineen haju, vernissaa hieman laimeampi, mutta aavistuksen samantyyppinen.
Olisi tosi kiintoisaa saada tietää jotain esineestä, sillä niin monta vuotta olen sitä jo kesäisin mietiskellyt.
Kun nyt kerran laitoit tuon ihmekiven näytille, sen arvoitus varmaan jonain päivänä ratkeaa. Voisitko vielä ottaa siitä kuvan jonkin vertailuesineen kanssa? Teräsviivain, tikkuaski tai kännykkä olisi hyvä vertailukohde.
VastaaPoistaNe pronssiset kilvet tuntuvat nyt oudoilta. Niitä on niitattu tai ruuvattu laivojen runkoihin, koneisiin ja höyrypannuihin varmaan 1850-luvulta lähtien, mutta kuinka ne ovat peltoosi joutuneet? Ei kai maa kohoa siellä niin nopeasti, että pellollasi olisi 150 vuotta sitten vielä seilattu laivoilla? Olisiko joku joskus vain paiskonut pyöreät kyltit huvikseen peltoon? Itse löysin kerran meren rannasta melkoisen määrän vanhoja äänilevyjä, joita oli käytetty maaleina savikiekkoammunnassa.
Vaari
Minulla ei ole aavistustakaan että mikä se on, mutta ymmärrän isäsi ja sinun kiinnostuksen! Muistuttaa omasta isästäni.
VastaaPoistaKunnia kaikille arkeologeille ja oma-aloitteisille uteliaille ihmisille!
Arkeologian hinta on noin lyhyesti sanottu oma (normaali) elämä koska kateelliset heittävät koko ajan väärää lausuntoa peliin ja varsinkin vanhat sellaiset. Vanhat naiset eivät ymmärrä ikinä mistään mitään ja pahentavat aina kun eivät osaa tulkita mitään. Ovat vain kannustamassa omaa lastaan tai etenkin poikiaan ja saavat paljon pahaa aikaan. Eivät sitten anna normaalia elämää kellekään kun oma napa pitää upottaa kaikkeen mahdolliseen kun oma ymmärrys ja uskallus ei olisi ilman toiseuden apua kyennyt enää mihinkään. Siivoaminen oli ainoa mihin enää osasivat ryhtyä: ja siitä sitten piti mekkalaa nostaa ja näin myös pilata nuoren perheen elämä.
VastaaPoistaKyllä on Jumalalla tekemistä kun ottaa nämä synnilliset taivaaseen: pahimmat ovat ne, jotka ovat näyttäytyneet laupiaina. Siinä siat.
Kuule Iines
VastaaPoistaOta nyt joku kantti noihin futiksen EM-skaboihin !
Rankkarit on minulle tuttuja - kaukaa ja kovaa.
VastaaPoistaTässä naisille lisää rankkareista:
VastaaPoistaJos pelaaja syyllistyy johonkin säännössä 12 I mainittuun rikkomukseen omalla rangaistusalueellaan, tuomitse vastajoukkueelle rangaistuspotku. Voit tuomita rankkarin välittämättä pallon sijainnista, kunhan pallo vain on pelissä rikkomuksen tapahtuessa.
..
såån mun erikoisuus mutta pallo potkitaan myös väärään maaliin - ihan miten vaan. kyse ei ole enää lakipykälistä vaan potkuista!!
kivaa kun näkee mitä sit
mitä ne sit
mitä ne sit aikoo
Kuule Iines
VastaaPoistaOta nyt joku kantti noihin futiksen EM-skaboihin !
Ai mihin?
Vaari, minulla ei ole tarkkaa tietoa nyt tässä (ilman kirjastoa) siitä, milloin kyseinen peltoalue oli vielä meren alla, mutta tänne mökin seinälle on jostain tullut kehystetty lasipäällysteinen valokuva, joka kuvaa tämän pikku merenrantakylän ilmasta käsin mitä luultavimmin alle sata vuotta sitten.
VastaaPoistaTässä kuvassa näkyy mm., että tämä pelto on vielä puoliksi märkää vesijättömaata, jossa näkyy jopa isoja lammikkoja ja puroja.
Selitys siihen, että pellosta on löytynyt meritavaraa, on kai yksinkertaisesti se, että ranta ja sen jatkeena oleva pelto on aina ottanut meren vastaan, toisin sanojen aaltojen suunta on nimenomaan tähän lahdenpohujukkaan päin kaikkein voimallisin koko kylässä, sillä meikäläisen varsin vaatimaton rantapoukama on lahden perimmäisin soppi, syvin maalle tunkeutunut meren osa kartallakin. Eli se mikä on tullut, on tullut tuloaaltojen mukana. Kun on ollut tulvaa, vesi on kuulemma ulottunut yli pellon maantiellekin asti.
Rupesin miettimään tuota laivankylttimateriaalia, jonka mainitsin messingiksi. Kun nyt tarkennan muistikuvaani, niin selkein kyltti saattoi olla kyllä pikemminkin kuparia.
Ei tuohon saviesineeseen taida tolkkua tulla, sillä lukijat liikkuvat näin loma-aikaan tietysti hieman laiskemmin täällä blogeissa. Harmi, sillä se on kyllä ihmiskäden muovaama, ei sattumalta syntynyt luonnonoikku. Toki se voi olla siis jokin takan osa tms. mutta miksi kummassa siinä on pyöreä reikä niin sopivassa kohdassa, ja miksi se muistuttaa hirvenpäätä kolmelta eri suunnalta katsoen?
Vielä se, että aivan lähellä on hautausmaa, seurakunnan alue on rajanaapurini, ja vainajia on arkkuineen haudattu aina hyvin lähelle vesirajaa. Sieltäkin on siis voinut kulkeutua vaikkapa jonkun merimiehen arkkukoriste, jos sellaisia oli?
VastaaPoistaHG, enpä olisi arvannut, että tunnet jalkapalloa. Minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, että en ole seurannut kisoja, sillä en ole viitsinyt hankkia tänne digiboksia, kun en kaipaa kesällä televisiota ollenkaan.
Vielä yksi arvaus: jospa olet löytänyt pelloltasi vanhan verkon painon? Vesi on ollut korkealla, jonkun onnettoman verkko on irronnut myrskyssä ja ajautunut pellolle. Luonnonkuidusta kudottu verkko on lahonnut, mutta paino jäi.
VastaaPoistaSanoit, etä kivessä on outo tuoksu. Jospa se on peräisin kaloista? Verkko painoineen on nostettu usein veneeseen ja huokoinen kivi imi itseensä kalojen aromia.
Sanoit, ettei kivi kestä hakata naulaa. Se siis tottelee metallia. Jospa kalastaja on löytänyt ihanteellista painokiveä? Se ei murru, mutta siihen on helppo porata reikiä.
Toivottavasti joku ammattikalastaja käväisee näillä sivuilla ja voi kommentoida aatettani. Korostan vielä, että kyseessä on todellakin arvaus.
Henna saattaa hyvinkin olla oikeassa. Savipelloissa kasvaa vaikka mitä kummallisuuksia.
Vaari
Vaari, mukava lukea arvauksiasi, tai oletuksiasi, miten vaan. Verkonpaino? Esine on aika kevyt...
VastaaPoistaYritän ottaa vielä selvää, olisiko jossain sellainen nettifoorumi, jossa voisi kysellä asianharrastajilta tai varsinaisilta asiantuntikjoilta tällaisista "arkeologisista" löydöistä tai muista vanhoista jutuista. Näin kesällä tähän tuskin tulee varmaa tietoa. Mutta kiva lukea näitä kommentteja ja arvailuja, kiitos niistä!
Vielä se kolikko! Kuvasin sen tänään, eikä se olekaan kuusi- vaan kahdeksankulmainen kolikko, jossa huomaan nyt vasta (kun suurensin kuvan) tekstin 1 PENNI ja alla epäselvä vuosiluku, ehkä 1898 tai sinnepäin, eli raha on suomalainen. Tietääkseni kuitenkin 1800-luvullakin kolikot olivat pyöreitä, ei kahdeksankulmaisia. Toisella puolella on se suomalaisista vanhoista rahoista tuttu iso koukeroinen N-kirjain.
Kiinnostavia tekstejä olet kirjoittanut blogiisi sitten viime käyntini.
VastaaPoistaMummokalsari-porukkaan kuulun muuten minäkin :D!
Hienoja löytöjä olet tehnyt, en kuitenkaan osaa sanoa mikä tämä "tiilinen" löytämäsi esine voisi olla.
Itselläni on vastaavina aarteina vanhoja verkon (ilmeisesti) painoja, jotka läysin eräästä pienestä saaresta. Tuohella (mm. punoen) taidokkaasti päällystettyjä, niin litteitä kuin pyöreitäkin kiviä.
Leonoora, löytäminen on aina hieno hetki, ja viis löydön rahallisesta arvosta. Minua ainakin kiinnostaa esineen tarina, ihmiset, jotka ovat esineen "hukanneet". Verkonpainosi ovat muuten varmaan kauniit esineet.
VastaaPoistaJa muutenkin esineen patina on kiinnostavampaa kuin esimerkiksi esineen maalaaminen ja kunnostaminen siistiksi. Nykyäänhän mm. maalaukseltaan rapistuneet vanhat puuhuonekalut ovat sisustustrendi uusien välkkyvien pintojen keskellä.
Tuo vaarin teoria painosta on hyvä. Murikassa näyttää olevan kulumista jonka voisi olettaa reiän läpi pujotetun naurun voivan aiheuttaa.
VastaaPoistaMutta pitääkö noin kevyt ja pieni murikka verkon paikoillaan? Murikka on siis pienempi kuin Nokia 6151, siis hyvin pieni.
VastaaPoistaKyseessä voi olla verkon painokivi eli kives. Naputapa googleen hakusana "Verkon kivekset" niin näet, miltä ne näyttävät. Näitä kiveksiä on siis tasaisin välein verkon alareunassa pitämässä sitä suorana.
VastaaPoistaLeonoora kertoi löytäneensä tuohella päällystettyjä kiveksiä ja sellaisia ne varsinkin järvialueella useimmin olivatkin. Tuohen avulla saatiin painoon kiinnityspaikka narulle. Merellä kenties tarvittiin hiukan tuhdimpia painoja, ovathan kalatkin isompia kuin järvissä.
Vaari
Iineksen peukalo näkyy keskimmäisessä kuvassa!
VastaaPoistaMikä kuva on keskimmäinen kun on nelja kuvaa? En näe mitään peukaloita.
VastaaPoistaOnko tämäkin uusi tapa hämätä ihmisiä: joidenkin bloggeihin tulee uusia kuvia kuten joidenkin Hbl:ssä on erilaiset kannet. Ruvetaanko siis diversoimaan tietoa aina sillä lailla , että syövät syötit entistä paremmin?
Johan pomppas.
Tyhmä minä. Tarkoitin keskimmäistä hirvikuvaa.
VastaaPoistaJankkaan vielä vähän tuota verkonpainoarvelua. Kun tuo mötikkä painaa nimittäin alle 50 grammaa, ja on siis todella kevyt, kova mutta kevyt. Naisen vaisto sanoo nyt, että se ei ole verkon paino, eikä ehkä välttämättä edes liity löytöpaikastaan huolimatta vesielämään.
VastaaPoistaJa kyllä tuossa keskimmäisessä hirvikuvassa näkyy hitusen peukkuani! :)
Veikkaan kuitenkin, että tuo on kakluunin tulitiilen palanen, joka on elänyt elämäänsä savipellossa. Pellinvivun reiältä tuo näyttää.
VastaaPoistaHieno arvaus, Jacques! Tulitiili on tosiaan kovaa, mutta ei sovi vasaraksi. Ja tulitiili on keinotekoista ainetta. Vertaapa, Iines, aarrettasi tulitiileen ja kerro, onko niiss' jotain samaa.
VastaaPoistaVaari
Minä en tunne jalkapalloa; hyvä että tiedän mitä siellä kentällä tehdään. Mutta katsoin äsken tuolla kivijalkapubissamme semifinaalin. Tosi hauska tuo loppu; oli saksalaisia pubissakin; ja huuto kävi. Minä vain join raikasta päivän tarjous -olutta ja toivoin, että olisin jossain iloisten ihmisten kanssa pelaamassa mitä vaan. Vaikka elämää.
VastaaPoistaMinusta tämän aineen rakenne on samaa kuin tulitiilen, kevyttä mutta kovaa, ei kuitenkaan terävän iskunkestävää. Tämä on vain kömpelömpi, koska ei ole suorapintainen.
VastaaPoistaVoisin siis kuvitella, että se on kuulunut johonkin vaikkapa viime vuosisadan tai jopa sitä edeltävän vuosisadan tulisijaan, tai ainakin johonkin muurattuun juttuun, pesään tai pataan tai mitä muuta nyt muurauslaastista tehtiinkään. Ainoa on väri - kellertävä, enkä ole nähnyt missään kellertäviä tulisijoja. Ja se reikä ja esineen muoto, joka kielii jonknlaisesta kömpelöstä estetiikasta tai tarkoituksenmukaisuudesta johonkin tehtävään.
Hassua miten tällainen sinänsä merkityksetön asia pohdituttaa. Mutta siinäpäs se, että tälläkin kapistuksella on oma tarinansa, oma miljöönsä, josta se on todiste.
HG, hyvä rinnastus - jalkapallo ja elämä, molemmat pelejä. Ja sinä siellä melskeessä ulkopuolisena mutta läsnä siemailemassa raikasta tarjousolutta.
Iines sanoi: "Ainoa on väri - kellertävä, enkä ole nähnyt missään kellertäviä tulisijoja."
VastaaPoistaEt varmaan, mutta tulitiiliä kyllä saa kellertävinä. Koska ne ovat uunin sisällä, ei niitä tavallisesti pane merkille.
Näyttää siltä, että tulitiili johtaa verkonpainoa 2-1 tässä kilpailussa. Mustana hevosena on tietysti hirven turpa.
Etkö laitaisi sitä merkillistä pennin rahaakin näytille? Kerroit sen kuvanneesi, joten homma käynee hetkessä. Kuvailusi perusteella vaikuttaisi siltä, kuin joku olisi viilannut kolikkoon ne kulmat. Raha on hyvin pieni, joten työ kävisi helposti.
Huomasin kirjastossa paksun, uuden tietokirjan, jonka nimi taisi olla "Johdatus arkeologiaan". Tekijöitä oli monta. Kannattaisikohan sinun vilkaista sieltä ohjetta?
Vaari
Vaari, kuvasin kolikon jo! Mietin, mihin yhteyteen sen kuvan laitan näytille, kun tämä juttu tuntuu ehtyvän jo. Kuvasta vasta huomasin, että siinä lukee 1 PENNI, ja vuosiluku, joka on epäselvä, mutta ehkä 1800 ja jotakin. Se vain, että tutkimiseni perusteella kaikki 1800-luvun pennit olivat pyöreitä. Mutta panen kyllä kuvan jahka ehdin, ehkä illemmmalla johonkin, nyt on kiire rannalla, loistava aurinko ja lämpötila täällä lounaassa 22 astetta.
VastaaPoistaPst penni on siis kahdeksankulmainen, ei kuusi.
VastaaPoistaPanin vahingossa linkin kolikon kuvaan tuohon ylläolevaan postaukseen, joten siirrän sen vielä tähän.
VastaaPoista