Minut herättää öisin pöllönpoikasten tsuputus. Herään niin valveille, että päätän mennä ulos pissalle. Ei mikään ole niin ihanaa kuin pissiä ulos, yöpaitasillaan, ja katsella pöllönpoikasia puun oksalla.
Maassa taas on rastaanpoikia, päiväsaikaan. Nyt on nimittäin se aika. Se aika, jolloin kesä irtoaa meistä ja kääntyy sydänsuveksi, muhevaksi tummaksi lämpimäksi loppukesäksi, jolloin linnut vaikenevat ja sulavat musteneviin öihin.
On kypsymistä, mustikka sinertää, apila on paksua ja tuoksuvaa, päivänkakkarat läkähtymäisillään, ensimmäiset sienet rikkoneet maanpinnan ja kantavat hiekkaa hupussaan, keskellä pihaa jokin risareunainen hapero. Ja se tuoksu kun aamulla hakee paitasillaan lehden ja kulkee halki kasteisen nurmikon ja vetää kosteanlämmintä meren ja havun sekaista ilmaa keuhkot täyteen.
Nyt on täysikuu ja tunnen sen. Kuu ei kyllä taida näkyä pilviverhon läpi. Voisin muuten vaikka hypätä autoon ja ajaa läntisimmän kallioluodon reunalle rantaan katsomaan ja kuvaamaan kuunsiltaa meressä. Tai auringonsiltaa. Olisikohan mahdollista saada molemmat sillat vierekkäin veteen? Missä on kuu silloin kun aurinko laskee? Venuskin olisi kiva nähdä, sillä sehän nousee nyt yöllä ja on nähtävissä taivaalta, ja pohjoisessahan se ei laske ollenkaan. Jupiterkin näkyy paljaalla silmällä lähellä Kuuta, että kyllä siellä taivaalla vipinää on.
Tuosta ulospissimisestä vielä sen verran, että lapsenakin rakastin pissiä näkyvästi pihakiveltä alas. Ja pikkutyttönä minulla oli vika. Minä nimittäin pidätin pissaani niin että kyykistyin maahan ja panin toisen jalan pimppaani vasten, ettei pissa tulisi kun päästin sen, siis en päästänyt mutta päästin. Tuntui hyvältä. Äiti käytti minua lääkärissä, mutta ei ollut sokeritautia, vaikka minua pissatti usein. Vieläköhän joku pidättää pissaansa? Tai onko koskaan pidättänyt?
Ja mikä siinä on, että kesällä luonnossa tuntee halua pissiä ulos? Onko se jokin alkukantainen vaisto? Kun vertaa steriiliin vessassakäyntiin, on kuin kaikki aistit toimisivat luonnossa elävämmin kuin sisävessassa. Tuuli puhaltaa iholle, ja kuivaa alapään suloisella viileydellä niin ettei paperiakaan tarvita.
(Valokuva Iines 8.7.2009, kuva kannattaa klikata suureksi.)
Kerran Barentsinmeren rannalla tyttöystäväni yllätti hätä. Pysäytin auton puuttomaan loivaan rinteeseen ja sanoin että "käy sit kusella". Karmea, aivan kamala tuuli puhalsi mereltä! Hän kipusi rinnettä ylemmäksi, ja kyykistyi... samalla tuulenpuuska tempaisi hänet kumoon, ja kuin lumipallo hän lähti pyörimään rinnettä alas.
VastaaPoistaEn nauranut (paitsi ihan vähän), säikähdin.
Tyttöystävälläsi oli nähtävästi sama hinku kuin minulla: pissiä korkealta.
VastaaPoistaEt voi arvatakaan, miten kivaa se on. Eikä siinä haittaa, vaikka vähän tuulisi pyllyyn, sillä sekin on kivaa.
Riski pitää siis ottaa, ja huonoa tuuriahan tuossa oli. Merituuli on arvaamaton.
Ei ollut tämäkään sivu aivan neitseellinen. Kauniisti kuvasit tuntojasi ja piilotit fantasiasi taitavasti.
VastaaPoistaPeeÄr,
VastaaPoistajos Rauski Räsänen olisi tässä nyt, hän taitaisi sanoa, että peeniskateus!
Meinaan tuo halu pissiä korkealta ja nähdä kaari.
"...on kuin kaikki aistit toimisivat luonnossa elävämmin kuin sisävessassa. Tuuli puhaltaa iholle, ja kuivaa alapään suloisella viileydellä niin ettei paperiakaan tarvita." Sitähän se kaikki on...
VastaaPoistaKiusallisin kokemus mulle, maskuliinille, on Suomen Lappi ja hyttyset... Toisaalta, minähän siinä olen väärässä paikassa, eivät he. Mutta kyllä siinä joutuu pomppimaan joskus enempi kuin Jorma Uotinen koskaan.
VastaaPoistaAi tuo kohta, PeeÄr, no noin sen koin. Hymiö.
VastaaPoistaVoin vakuuttaa, että hyttysenpisto pyllyyn taas ei ole kivaa.
Täällä on paljon hyttysiä, joita ei yöllä huomaa. Aamulla on sitten paukama ja kutina kuin jossain taudissa olisi. Eikä sinne alapäähän voi mitä tahansa Etonoa sorkkia.
Mikis, miehillähän on toinen käsi vapaana huiskimaan hyttysiä. Naisten pitää pidellä helmoja tai kannatella housuja kaksin käsin.
Pikkupojilla voi olla...
VastaaPoistaJassoo. Nyt naurattaaaaa. Hyvä-salva laskee turvotusta lehmän utareissa, joten..
VastaaPoistaNo itse asiassa koin vahvasti tuon alkuosan tuonne täydenkuun seuduille asti - sitten rytmi ikäänkuin katkesi palatakseen tuohon lainaukseeni - smile.
VastaaPoistaTäällä länsirannikolla on muuten hieno iltarusko, taivas on ihan punainen! Kuuta kurkistelen, mutten näe vielä, kun metsä peittää horisontin toiselta puolen enkä tiedä, mistä se kuu nousee. Alkaa pimetä, joten parasta mennä koisaamaan, kun ei viitsi valoakaan sytyttää, kesällä, mökillä.
VastaaPoistaJos sinun elämänilo olisi olisi minun niin sanoisivat että olen seonnut tai hullu tai seksuaalifriikki ja pyytävät menemään lääkäriin. Ei saa olla elämäniloa ja sitten kun lähes kuolen ihmetyksestä, ettei voi olla iloinen, avoin, älykäs ja itseironinen vaan saa kaikki maailman Bart Simpsonit niskaansa - niin sitten kun ovat pilanneet kaiken niin karkottavat maasta ja lopulta nostavat fasistisesti kouluttavat NLP:n ja muutenkin falskit naamat esiintymään sillä senhän ne tunnistavat omanaan.
VastaaPoistaHauska oli vain hullu. Itseironinen oli vain tekopyhä. Elämänilo piti tappaa ja sen he kyllä tekivät. 100%.
Ja kasvatusalalle en kuulemma sovi. Niinpä. Kuka sanoo; eli katsoisivat peiliin miksi eivät siihen uskalla päästä: joutuisivat kaikki syyniin.
Olisipa muutos, mutta mehän haluamme lisää koulumurhaajia, lisää sadisteja, lisää psykopaatteja jne jne joten pois meikäläisten kaltaiset iloisesti ja huumorilla toimivat ihmiset.
Lapseni saivat sekaisin myös. Vitun siat helminauhojen taustalla. Anteeksi epähieno sanonta, ei näet ollut enää huumorilla ja tämä ei silti ole kasvatusosaamistani vaan lopputulos kun on kiusattu about 45 vuotta. Nyt riittää.
Jos kauniin valokuvasi avoin katse ja hymy on sammunut, niin jossain on kyllä tapahtunut kauhea virhe.
VastaaPoistaTarkoitan sitä kasvokuvaa kurssiesitteestäsi.
Se on muisto siitä, että vielä olin siinä uskossa, että saisin olla elämässä. Psykopaatti ensin, sitä säesti vätykset ja kaikenlaiset miessovinistit jotka soitti miehelleni ja miestä avitti hänen äitinsä ja koko länsiuusimaa ja lopulta Kauniasten (kaunaisten) ämmäkerho sai kahvia juodakseen kun minä sain enkelin eteiseen ja nyt ovat pysytelleet hiirenhiljaisena ja psykopaatti ajatteli kun oli riistänyt elämän naiselta,jota matki että shit, get a life. Ja sitten hän vain otti miljardinsa ja siirtyi nuoremman kanssa. Ja omani tekee varmasti niin myös (jos uskaltaisi). Näin katsos avitamme miehiä.
VastaaPoistaPuhuin eilen läheisen tuttavan jolla korkea virka, ja hän näkee myös muutoksen. Vuodesta 2000 en ole nauranut enkä ole saanut minnekään kutsua ja lopulta eivät enää vastanneet edes sähköpostiin. Jos raivostuin ämmät kääntyi typerästi perässäni ja ihmetteli, syytteli sormella, pudisti päätä ja kuiskasi toisilleen, että vain niin kasvattaja. Jne jne ja sisäpiirit neuvoivat toisia ja minä juoksin kertomassa ,etttä en ole sairas enkä ikinä ollut: olen ollut väärin ymmärretty eikä ole saanut puolustautua kun homma oli fasistien kannalta selvä peli. Sitten menin niin epävarmaksi ja menetin itesni jossain vaiheessa, sulkeuduin, luin vain netistä ja mies karju huusi ja lapset hyökkäsivät minuun ja naapurit tulitsi, että minä riehun. Olen ollut uhri oikeasti lähes 10 vuotta ja apua ei voinut enää pyytää koska heille vastaus olisi ollut se, että minä olen sairastuntu eikä stiä että minä olen perheväkivallan uhri ja pian täysin voimaton. En enää edes viitsi. Olen ilmoittanut omasta tilanteestani myös poliisille (en näille minun lapsellisille siskonpojille jotka eivät kykene ymmärtämään terrorismia, sairaita johtajia ja vätys-politikoita ja kaikenlaisia kiihkomielisiä johtajia ylipäänsä joille naisen ääni on sama kuin huoran ääni tai sama kuin äidin ääni; naisten ääntä eivät enää tunnista koska ovat oikeasti itsekin enemmän naisia sen karvapeitteen ja karkeuden alla.
Minä kuolin henkisesti ja vähät enää välitän millä lailal esiinnyn sillä se temppuilu ja viisastelu ja kaikenlaisten testausten jälkeen olen vain hauras, pelkäävä ja aika rikki. Nyt olen sitä mitä he ensin halusivat välttämättä uskoa. Mutta en sairas. Meni nekin miljoonat että meillä hoidettiin joittenkin vanhojen ihmisten sielua minun kautta: hehän yritti vain sanoa että minä rupeaisin tekemään käsitöitä koska olin niin totaalinen luuseri että ämmät siivoustakeissaan kokivat itsensä jotenkin huippufiksuiksi minun avulla. Tiettyjä ihmisiä en enää halua ikinä tavata jos voin välttää. Ovat sikoja ja se tuska millä olen elänyt on saatanallinen koska ei ollut kellekään sanoja mistä on kyse ja silti se oli sitä mitä sanoin: epäuskottavuuden lietsomista ja tahallista non grata -valmistelua joka fokalisoitiin (lue Noam Chomskyä esim. mediakontrolli) ja sillä lailla ihmiset, joilla ei ole toisiinsa yhteyttä silti ovat kiinnitetty samaan tahto-pohjaan. Ja sen he tekivät minun elämäni kustannuksella ja ammatti-ihmiset eivät tunnista kun tulee eteen vaan ruvetaan vetämään lapsuuden traumat ikäänkuin pääasiaksi vaikka niistä olen jo 30 vuotta sitten päässyt. Mutta kun typerä elämä ei ole itsensä kanssa päivitetty niin käy.
Sadismia täysin turhaan. Päättäjät vaihtukoot ainakin historian sisällä ja tietotekniikan johdon sisällä sekä juristienkin jos eivät jaksa seurata mitä tapahtuu virastoissa å ena sidan ja yliopistossa å andra sidan. Kauhea ero; kuilu vailla elämää: siksi n.s. todellisuudesta ei voi puhua myöskään.
Siirto on paha alue - se on ei-olemisen paikka mistä Sartre kirjoitti mutta S ei tajua sitä käytännössä minkä minä teen.
Paha juttu, saas nähdä nauranko enää ikinä.
Tuosta pissimisestä muistan elämäni ensimmäisen kilpailun: kuka pissaa pisimmälle?
VastaaPoistaKolme osanottajaa, sain pronssia eli hävisin. Myöhemmin vasta huomasin, miten epis-kilpailu se oli. Muut osanottajat olivat poikia. Niillä oli etumatkaa, joka olisi kuulunut minulle, pienimpänä.
Mutta luonnossa toimimisesta yleensä:
Miksi niin moni asia tuntuu ulkona luonnossa mukavammalta kuin sisällä?
Esim. nämä:
- nukkuminen
- syöminen
- juominen
- lukeminen
- käveleminen
- rakastelu (mieluummin metsässä, jossa ei kukaan näe) nyt punastun ja lopetan, mutta ihan totta! Miksi? Onko se paluuta alkulähteelle? Vähän niin kuin uiminenkin. Vedestä sinä olet noussut...
Kun tätä kirjoitin oli Homo Garrulus ollut asialla. (Olen luullut että hän on mies, kirjoittaa niin voimakkaasti.) Hän saa tämän kommenttini tuntumaan kovin kevyeltä. Ihan hävettää. Mutta lähetän tämän kumminkin.
Terveisiä Homo Garrulukselle! Ja kaikille muillekin.
Täällä sataa. Sataa voimakkaasti! Ihan pelottaa.
HG,
VastaaPoistaellet kertoisi kaikkea niin loistavin ja hauskoin sanakääntein, sinun tarinasi olisi pelkästään traaginen. On se nytkin traaginen, mutta asenteesi on pippurisen ironinen, mikä maustaa kirjoittamasi. On se luojan lykky, ettet ole vaipunut kritiikittömäksi hymistelijäksi tai ekshibitionistiksi.
Avatar,
VastaaPoistaluonnostahan ihminen on eikä sisätiloista. Itse saan aina syksyisin jonkinlaisen sisäahdistuskohtauksen, kun palaan kaupunkiin betonitaloon, tai mikä tiilitalo se nyt on. Huoneet ovat kuumat vaikka lämpö on poikki, ilma ei kulje ja pikkuisista tuuletusikkunoista ei tule sisään kunnolla ulkoilmaa, sillä säleikkö ja hyttysverkko estää sen. Aivan kamalaa, kun on metsittynyt parisen kuukautta ja hengittänyt ulkona suurimman osan päivästä.
Paljain jaloin nurmikolla, ilman housuja hameen kanssa ja vedessä ja auringossa olo palauttaa ihmisen jonkinlaiseen alastomaan alkutilaan, jossa ulkona pissaaminenkin on asiaankuuluvaa. Noh, onhan täällä siisti sisävessa ja serlaa ja jopa alapesusuihku, tiedoksi kauhistuneille, ja niitä minä etupäässä toki käytän.
Pakko jatkaa uudella kommentilla, kun postaessani tätä huomasin asioita, joista haluan sanoa vielä jotain - ja tämä mokkulayhteys on hidas poistaa kommentti ja korjata se.
VastaaPoistaSiis sukupuolestahan erehtyy virtuaalissa herkästikin, minäkin olen tehnyt niin. Ja jostain juuri luin - oliko Tuija Aallon uusi Nettielämää-tietokirja (mainio opus, suosittelen varsinkin nettitumpeloille ja muillekin), että virtuaalissa on yllättävänkin tavallista esiintyä väärällä sukupuolella.
Ja vielä - kova sade ja tuuli mökin kattoa vasten pelottaa minuakin. Luonnonvoimat maalla ovat eri sfääreistä kuin kaupungin kerrostaloissa
Ja minun oli pakko tulla sanomaan tuosta kesäkuvastasi. Ajattelin, onpa laimea kuva Iineksen esittämäksi. Sitten huomasin jostakin kehotuksen kläpätä sitä. Kläppäsin. Ja ihme tapahtui. Laimea kuva muuttui kerta heitolla hienoksi. Sehän on helmi!
VastaaPoistaYleensä kuvani onkin tarkoitettu katsottavaksi suurena, koska moni on makrokuva eli suurennos, joissa on nimenomaan yksityiskohdilla merkitystä.
VastaaPoistaAvatar, jos tunnet hyönteisiä, tai kuka vaan, niin käykääpäs Iineksen kuvissa (linkki sivupalkissa ylhäällä) tunnistamassa yksi värillinen ötökkä. Olisin kiitollinen!
kaunis kuva ja kudelma. virtsasuihku osui kuvan heinään? :)
VastaaPoistaTikka,
VastaaPoistajuu ei osunut. :)
Oli puhtaat sadepisarat.
Tultiin tänään miehen isovanhempien mökiltä Hämeestä. Nukuttiin aitassa koiran kanssa ja yöllä lähdin pissalle. En mennyt puuceehen, koska siellä oli pimeää. Menin tien alkuun ja kyykistyin, mutta hetken mielijohteesta nostin toisen jalan isolle kivelle ja kokeilin pituuspissaamista. Uskoisin, että kaari oli ainakin kolme ja puoli metriä ja erittäin komea:)
VastaaPoistaKoira siinä ihmetteli vieressä ja yritti saada pissasuihkua suuhunsa...eli halvat on huvit, hah!
-minh-
Puskapissaaminen on yksi suven suuria iloja. Se oli sitä lapsena ja on sitä vieläkin.
VastaaPoistaTuo pikkuhousuttomuus tekee hipiälle hyvää ja täystuuletus tuo villin ja vapaan olon! Tätä varten kaappini on täynnä erilaisia 'kesäminihamosia' tai pukeudun mieheni paitaan, siihen vaaleansiniseen.
Avattarelle, että minustakin kaikki on ulkona ihanampaa ja maistuu paremmalta alkaen kahvista rakasteluun.
VastaaPoistaYhtä en ole vielä tehnyt: nukkunut makuupussissa paljaan tähtitaivaan alla...
Tuntuupa hyvältä, että nimenomaan naiset - fiksut sellaiset - ymmärtävät minua tässä pissiasiassa, kun jo luulin olleeni mauton tai vulgääri. Ulkona rakastelussa on kyllä taikaa eikä ylimääräisiä voiteluja tarvita.
VastaaPoistaNaiset ymmärtävät, koska miehille ulkona pissiminen ei ole mikään outo ja kumma juttu. Meille se on ihan tavallista, ilman mitään lumoa.
VastaaPoistaMuutenkin tämän aiheen kanssa - ulkona rakastelu jne - lipsahtaa helposti niin sovinistisen seksistisiin ajatuksiin, että fiksut miehet katsovat varmaan paremmaksi vaieta.
Mutta kiva siitä on lukea.
Tapsa,
VastaaPoistaminä kirjoitinkin juttuni ennen kaikkea naisille! Mutta hauska kuulla, jos mies tykkää edes lukea sitä. Kommentointi tietenkin on toivottua ja kaikille sallittua, jopa sovinistinen, sillä muutenhan keskustelusta jää olennainen pois.