Pelkästään miehistä koostuva nisäkästoimikunta on tarttunut härkää sarvista kiinni ja tehnyt tänä syksynä mittavan työn.Nisäkästoimikunta on uudistanut suomen kielen 4 629 nimikettä käsittävän nisäkkäiden nimistön kouriintuntuvalla tavalla antaessaan 3 500:lle ennestään nimeämättömälle nisäkkäälle suomalaisen nimen ja uudistamalla joitain vakiintuneita nimiä.
Esimerkiksi maaoravat ovat nisäkästoimikunnan ehdotuksen mukaan nyt tikutakuja, liito-oravat liitureita ja eräät hirvensukuiset nisäkkäät hemuleita, maamyyrät kontiaisia ja jotkin jyrsijät hiiruja, myyryjä ja rattuja.
Suomen kielen lautakunta on varpaisillaan (Kielikello 4/2008), sillä kieliasiantuntijaa ei uudistustyössä ole konsultoitu. Lautakunta hyvätapaisena ymmärtää toki lausunnossaan kiittää toimikuntaa, mutta kiitoksissa on ojennuksen maku.
Painavimman kritiikin suomen kielen lautakunta tuntuu antavan vanhojen nimien muutoksille ja vetoaa kieliguru Matti Sadeniemen ohjeeseen: "Vakiintuneeseen älä kajoa!".
Nisäkästoimikunta on luontihommissaan lautakunnan mielestä kouraissut liian syvältä ehdottaessaan esimerkiksi kuusipeuran nimen muuttamista täpläkauriiksi, sillä tämä aiheuttaa tarpeen uudistaa metsästyslain lakipykälää. Merileijonan nimen muuttaminen hylje-loppuiseksi taas on muuten vaan turhaa, koska merileijona on kuvaannollisena ilmaisuna vakiintunut kieleen syvästi. Itsekin muistan lapsena katselleeni silmät kauhusta pyöreinä ärjyvän merileijonan kuvaa. Kun vakiintunut nimi vaihdetaan uuteen, vanhentuu samalla valtava määrä kauno- ja tietokirjallisuutta sekä lainsäädäntöä.
Uusien nimien tyyli ei myöskään aina miellytä lautakuntaa, joka antaa huutia mm. näille ehdotuksille: kusimanse, kuskus, kusu, murrikat, myllikkäät, pomppuli, pusseli, pussikko, rillilenkko, kultiainen.
Itseäni jotkin nimet kyllä miellyttävät, erikoisesti kääpiöoravan uusi nimi vähäorava, joka herättää epäilyn jonkun nisäkästoimikunnan jäsenen raumalaistaustasta. Rauman murteessa nimittäin on sellaisia hauskoja sanoja kuin vähäpoika ja vähäflik, pikkupoika ja pikkutyttö, tai yleensä perheen kuopus.
Onhan näitä kielenuudistuksia ja uusia sanoja luotu maailmansivu suomen kielen historiassa. Saa nähdä, miten nisäkästoimikunnan työ kantaa tulevaisuudessa hedelmää, eli ottaako kansa nimet omikseen. Huomaanpa samalla blogini esittelytekstin vanhentuneen uudistusehdotuksen myötä. Pitää korjata se muotoon: "Nainen katsoo ikkunasta ulos - tai sisään, kuten naiset kautta aikojen ovat tehneet. Hän näyttää joutilaalta samalla tavoin kuin kalastaja veneessään tai metsästäjä valkohäntäkaurista odotellessaan."
Jään lopuksi kummastelemaan nisäkästoimikunnan testosteronista kokoonpanoa. Seitsemän miehistä miestä kieliasioita sorvaamassa. Eikö edes yhtä neitsyttä olisi joukkoon mahtunut? Naisethan ovat tutkitusti miehiä lahjakkaampia kielellisessä ilmaisussa. Miksi suurin osa kirjailijoistakin on miehiä?
Tähän voisi läppäistä vaikka keskustelun pohjaksi vielä bloginpitäjän aikaisemman kommentin. Vijettikuvan, 'testosteronismin', 'feminismin' ja tasa-arvon nimissä.
VastaaPoista"Olen kutsunut tällaista ajattelua verkkokeskusteluissa tyhjien aukkojen täyttämiseksi omilla ennakkoluuloilla), ja on mahdollista että asialla on virallisessa argumentaatioiden virheluokituksessa jokin toinen nimi".
"Rakennetaan toisesta keskustelijasta ikään kuin vastakeskustelija, jonka päälle voidaan asettaa oman pahimman aatevihollisen tai ajatuspainajaisen kaapu. Ei välitetä siitä, että toinen pyristelee vastaan, koska ei ole sellainen, joksi innokas vastaväittäjä hänet haluaa leimata voidakseen taistella omien vakaumustensa ja aatteittensa puolesta".
Niistä kannattaa vaieta, mistä ei halua keskustella?
Haluaisitko kertoa, mistä on kyse?
VastaaPoistaEn parhaalla tahdollakaan ymmärrä, mitä haluat sanoa kommentillasi.
Älä nyt Iines näyttele hölmöä, kun et oo. Ei kai toi kuva tekstissäsi, joka on meidän tanssikurssilta(!) ilman merkityksiä oo.
VastaaPoistaMutta - kuvahan on harkiten valittu ja kytketty tekstiin kielellisin metaforin.
VastaaPoistaEn minä voinut aavistaa, ettei lukija niitä huomaa, vaikka en alleviivannut niitä.
Mielelläni kuulisin silti Anonyymin oman selityksen kommentilleen, sillä en näe sitä PR:n tokaisun valossa.
VastaaPoistaVoitaisiinko sopia vihjailujen sijaan selkeästä ilmaisusta, jossa käytetään yksiselitteisiä sanoja.
Minulle tämä päre on niin selkeä
asia, etten pääse nyt tähänastisten kommentoijien kanssa samaan kyytiin, vaikka koetan.
Joopa joo. Lähetä Iines mulle osoitteesi, niin tavataan.
VastaaPoistaEi tarvi tässä blogien ja sähköpostien välityksellä pampalata.
Sitäpaitsi Meri ja HG tietävät, että mun ääneni on - no joo - tehokas - ja Meri tietää hiukan enemmänkin...
Rauno,
VastaaPoistaminun sydämeni on varattu, enkä minä käy miehiä läpi, edes virtuaalisti.
Muutenkin, arvoisat herrat PR ja RR, teidän alistavat kommenttinne kertovat enemmmän teistä kuin minusta tai jutustani.
Juttelisin mielelläni jossain vaiheessa päreeni esille nostamista ajatuksista asiapohjalta! Hauskuus ja seksi ei ole kielletty, päinvastoin, mutta kielestäkin saa kommentoida. Naista halventavan sävyn voi kuitenkin jättää oman mielensä uumeniin.
No, on se ny perkele, että tähän kieletykseen pitää kuvaksi panna karikatyyri REIPPAISTA, ISOMUNASISTA JA LIHAKSIKKAISTA HOMOISTA!
VastaaPoistaeN TAJUU OLLENKAAN, MITEN TUO HOMOMIESTEN RYHMÄKUVA
NISKÄSTOIMIKUNTIIN LIITTYY.
JA KUN MÄÄ EN SITÄ TAJUA, NIIN SELITÄ IHMEESSÄ, TAI MÄÄ LÄHETÄN RAUNON NÄYTTÄÄN SULLE KUINKA KANATOIMIKUNTA KUSEE.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta IkkunaIines!
VastaaPoistaBuu Jii,
VastaaPoistakiitos samoin! Panen kyllä vielä blogiini erikseen joulupostauksen ja kortin.
Älä huuda minulle, PR-mies.
VastaaPoistaKuva symboloi monella tavalla juttua, mm. seuraavasti:
1. Siinä on miesjoukko, joka on niin vakuuttunut omasta erinomaisuudestaan, ettei huoli ulkopuolisia joukkoonsa. Ollaan omassa piirissä, samanlaisten kesken, homogeenisena ryhmänä.
2. Isomunaisuus = 0lisi ollut tosi fiksua käyttää mieluummin aivojaan ja kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Naiset ovat mestareita kieliasioissa, ja heitä on kielilautakunnassa.
3. Munien kouriminen = nyt osa nisäkkäiden nimistä on aivan syvältä.
4. "Nisäkästoimikunnalla" on itselläänkin nisät paljaina = kökköhuumoria.
5. Testosteronin huokuminen = antiteesi naiseuden puuttumiselle, miehet hoitivat homman
Sinähän linkin vedit Iines - tommosta ei ois tämmönen homogeeninen tyyppi oivaltanut - linkinvetoa;)
VastaaPoistaOlisko tämä nyt sitä puhuttua naisen logiikkaa:)
Noh, kyllä minä nämä kuvani yleensä tarkkaan valitsen ja jopa niin, että joskus juttu syntyy kuvasta, vaikkei sitä ehkä huomaa. Tässä oli kyllä ensin jutun aihe selvä, ja kuva muotoutui tuon nisäkäs - miesvalta - homogeenisyys-assosioinnin kautta Tom of Finlandiin, Suomen ehkä maineikkaimman kuvataiteilijan tuotantoon, jota kävin huolella läpi löytääkseni sopivan. Hänen kuvansahan voi nähdä myös syvemmin kuin vain fyysisenä homopullisteluna.
VastaaPoistaTässäpä postauksessa on mielenkiintoinen kommenttiketju. :D
VastaaPoistaNoinkohan nuo sanat vakiintuvat ihmisten puheeseen? Epäilen. Kontiaista olen kyllä sanonut kontiaiseksi jo ennenkin, mutta suurin osa noista muista on ihan hölmöjä.
Keitä nää tyypit on ja miksi ylipäänsä pitää muutella eläinten nimiä...
Tiina
VastaaPoistaHyvin mielenkiintoisen ketjun tämä päre peräänsä on lykännyt, ainakin tähän asti. Voin sanoa olevani yllättynyt jonkinasteisesta aggressiosta, joskin tiesin riskin, kun valitsin kyseisen kuvan. Arvelin myös, ettei kuvan merkitystä jakseta miettiä, kun eihän näitä päreitäkään taideta ajatuksella lukea.
Toimikuntaan kuuluu biologeja, alan tiedemiehiä (taas tuo miehiä, joten ei kai tässä naisia voisi ollakaan):
* Professori Heikki Henttonen
* Fil.tri Ilkka Koivisto
* Fil.lis Seppo Lahti
* Professori Juhani Lokki
* Dosentti Petri Nummi
* Dosentti Erkki Pankakoski
* Fil. maist. Juha Valste.
Kontiaista on muuten yritetty kotiuttaa kieleen jo aiemminkin, joten ei ihme, että se on tuttu.
Olisivat voineet kysyä asiaa Suomen kielen lautakunnalta koska näissä nimien muutoksissa ihmisten ärtymys vanhojen hyvien nimien muuttamisesta kohdistuu kyseiseen lautakuntaan, kuten kävi tuon kontiaisen ryömittyä julkisuuteen.
VastaaPoistaToimikunta koostuu erittäin kokeneista suomalaisista nisäkästutkijoista, joilla on omakohtaisia kokemuksia myös muiden maanosien nisäkkäistä. Näiden herrojen aloittaessa uransa naisia ei nisäkästutkijoissa ollut käytännössä lainkaan. Kokemusvuodet ja biologinen asiantuntemus ovat selvästi painaneet kupissa, joten en osaa pitää tätä sukupuolikysymyksenä.
VastaaPoistaToimikunnan jäsenten uran alkuvaiheessa nisäkäs ja riista olivat lähes synonyymejä. Metsästäjissä oli vähän naisia kuten tutkijoissakin. Kun nisäkästutkimus alkoi siirtyä mm. yksilön käyttäytymisen ymmärtämiseen, naisia tuli enemmän mukaan (Jane Goodall ja Diane Fossey ehkä tunnetuimpina).
Käyttäytymisekologian nousun myötä 1980-luvun lopulta alkaen tiettyyn eliöryhmään keskittynyt tutkimus alkoi väistyä yleisempien teorioiden ja hypoteesien testaamisen tieltä. Ei esimerkiksi ollut enää siilitutkijoita, vaan tutkijoita jotka selvittivät mm. jälkeläishoidon evoluutiota käyttäen siiliä mallieläimenä. Tässä vaiheessa naistutkijoita alkoi liikkua nisäkäspyydöillä selvästi aiempaa enemmän.
Nykyisinkin naiset ovat nisäkästutkijoissa vähemmistönä vaikka biologia on hyvin naisvaltainen. Jostain syystä naiset hakeutuvat yhä mieluummin labratakki päällään pipetoimaan, ja miehet rymyävät metsissä.
En tiedä miksi toimikunnassa on biologikokemusta mutta ei kielitieteilijöitä. Mm. professori Kaisa Häkkinen on lintujen nimissä armoitettu guru.
Mikä olikaan kysymys?
VastaaPoistaHmm - kävelee hän ympäri Kauppatoria ja mumisee yksikseen: Iines. Minä rakastan sinua, Julkisesti. Mutta sinä saatana vieroksut minua...Miksi? Oi miksi?
Tästä ei ole enää pitkä matka Eiraan.
Samassa Kielikellossa oli myös nisäkäsnimitoimikunnan ansiokas vastaus. Liekö sitten toimikunnan harrastuneisuus takana, mutta nopsaan luettuna vastine oli varsin vakuuttava, minusta.
VastaaPoistaMuistanko väärin, vai esittivätkö Suomen kielen lautakunta ja nisäkäsnimitoimikunta kontiaisen tuttuudesta vastakkaiset todistukset? Ihan sympaattinen erimerkki siitä, miten kieli nähdään eri näkökulmista eri lailla. Biologeille kontiainen on jo vakiintunut, kieli-ihmisten mukaan ihmiset eivät tunne sitä. Veikkaan biologien olevan vähemmistössä, vaikka itsekin olen puhunut pitkään kontiaisesta. En myöskään enää lisää leijonan perään tarkennusta "eli jalopeura" tai mäyrän perään metsäsikaa.
Koko hommassahan ei ole kuolemanvakavista asioista kyse, joskin aiemmin nimeämättömien eksoottisten lajien nimeäminen varmasti helpottaa esim. niistä kirjoittavia harvoja ihmisiä vakavassakin mielessä.
Laitan tohon nimimerkkiini linkin omaan merkintääni nisäkäsnimitoimikunnasta.
Unenpöpperö vaivasi: Suomi kirjoitetaan toki pienellä...
VastaaPoistaNisäkästoimikunnan asiantuntevuutta en toki kiistäkään - jäsenillä on alansa parasta osaamista. Ja mitä tulee toimikunnan vastineeseen Kielikellossa, se on varsin pätevän tuntuinen.
VastaaPoistaLopputulema on kuitenkin se, että toimikunta lupautuu tekemään nimiin joitain korjauksia, mutta on toki oikeassa näpäyttäessään kielilautakuntaa nisäkäsasiantuntemuksen puuteesta.
Kun nyt molemat tahot näpäyttelevät toisiaan samasta syystä - toisen tahon alan asiantuntemuksen puutteesta - niin ei voi olla huomaamatta, että ottamalla synenergiaedut heti alkuun huomioon, yhdistämällä siis osaaminen, olisi päästy nopeammin vielä parempiin tuloksiin.
Vaan hyvä näinkin. On molempien osapuolien mielestä vain hyvä, jos
nimistä keskustellaan ja ihmiset saavat ottaa niihin kantaa.
Varsin hyvin nisäkästoimikunta selitti mm. kusimansen käytön (engl. cusimanse) ja hemulin, joka ei olekaan muumikieltä, vaan espanjaperäinen (guemul).
Yksi asia vaan jäi nakomaan: miksi se maaorava ristittiin tikutakuksi. Onko se joksikin kieleksi siis ticutacu?
*
Rauno,
äläs nyt alakuloile. Olet ihana ihminen. Eiraan älä mene, vaan keitä tuhti annos lämmintä puuroa.
Lämmöllä suhtaudun minäkin lautakuntien väliseen keskusteluun.
VastaaPoistaIines:
"Yksi asia vaan jäi nakomaan: miksi se maaorava ristittiin tikutakuksi. Onko se joksikin kieleksi siis ticutacu?"
Oma kieli poskessa -teoriani on, että toimikunta olisi arvellut, ettei maaoravaa (esim. vakiintuneisuuden tai huonojen ehdotusten takia?) käytännössä voi muuttaa (vaikka tieteellinen luokittelu sitä vaatiikin). Siksi sille on heitetty humoristinen nimi, johon on helppo tarttua. Koukku meikäläiseltä kannalta suht merkityksettömän otuksen kohdalla. Valkohäntäkauriilla/laukonpeuralla/valkohäntäpeuralla on Suomessa enemmän merkitystä ja siis isompi tarve muutokseen, vaikka kauriskin on hankala vakiinnuttaa.
Sama humoristinen näkökulma tuli minunkin mieleeni - niin hassumainen nimi tikutaku on, ettei sitä ole tosissaan heitetty.
VastaaPoistaMitä tulee kauriin käyttöön peuran tilalla, niin täytyy sanoa, että pidän kovasti sanasta kauris. Se on kauneimpia suomen kielen sanoja. Johtuneeko assosiaatiosta kauniiseen? - No ei johdu, sana kaunis ei sitten taas ole mielestäni kaunis. (Toisaalta sana laukonpeurakin on kaunis ja tuo mieleen vanhat kotimaiset balladit, mm. Elinan surman.)
Iines
VastaaPoistaMitä helvettiä sä aina valitat melkein joka asiasta?
Ahaa. Tietenkin - se on sun kirjoittamis-strategia. Mullakin on omani.
Mutta ei sytytä nyt. Kuvasi ja tekstisi ovat surkeassa balanssissa keskenään. Sanon tämän asiantuntijan ominaisuudessa. Ja nisäkkäänä. Mulla nimittäin on sekä muna että nisä.
Rauno,
VastaaPoistauskon että moni muu ajattelee laillasi siitä, että kuva ja teksti ovat surkeassa kontekstissa. Oikeastaan odotinkin sitä, koska on selvää, että se on juuri kuvan ja sanan ristiriita, joka ensin pomppaa silmille.
Olen kuitenkin yllä PR-miehelle esittänyt pääperusteluni kuvan valinnalle, ja seison edelleen valintani takana.
Tuo on totta, että vaikka toimikunta oli miehinen, niin siinä ei taida olla moitteen sijaa. Meillä ei ole korkean tason naisbiologiasiantuntijoita, ainakaan ohi noiden miesten. Ja asiantuntemushan pääasia on, ei sukupuoli - siinä olen lopulta samaa mieltä Mikan kanssa. Miehinen kokoonpano on kuitenkin silmiinpistävää ja herättää kysymyksiä.
Tuo nisäkästoimikunta tuossa kuvassa on kaivamassa maaoravia eli tikutakuja tammen onkalosta, josta Toivo Kärjen ja Helismaan Tiku ja Taku -laulu kertoo. Disneyn kielellä Tiku ja Taku ovat Chip and Dale, siis Chip'n Dale. Eikös tuo toimikunta näytäkin ihan Chippendale-tanssiryhmältä?
VastaaPoistaTästä kirjoitin 11. syyskuuta blogissani.
No niinpä näkyy, kariav.
VastaaPoistaTein ennen kirjoittamista Googlesta blogihaun tästä aiheesta, mutta haaviin tarttui vain yksi hevosblogi, jossa oli puhetta hevosrotujen nimistä. Tikutaku-haulla olisikin varmaan tullut osumia.
Hassua - en ole muuten juurikaan tullut ajatelleeksi, että oraviakin on monia eri lajeja. Tikutakuja ja vähäoravia nyt ainakin. Pohjolassa ovat lajit kait harvassa.