Kaikesta jänskästä tulee tylsää siinä vaiheessa, kun sitä aletaan tutkia tarkemmin. Runosta, joka selitetään, tekstistä, joka käännetään, talosta, joka entisöidään. Postmodernismin kohdalla tylsistyminen kävi harmittavan nopeasti. Nykyään postmodernismi on aihe, josta humanistit voivat luennoida kaksi vuotta putkeen vetämättä välillä henkeä.
Kaikki akateeminen näpertely myös karkottaa tavalliset, elämää elävät ihmiset mahdollisimman kauas. Tämän on huomannut Timo Soini, joka aikoo supistaa yliopistojen sisäänpääsykiintiöitä ja kyseenalaistaa postmodernismin kaikissa muodoissaan. Tätä on odotettu, kokeellisuuteen on kyllästytty, Mimosa Palelta häpy pois ja Ulla Karttuselta nettiyhteys poikki ja kamera takavarikkoon!
Postmodernistiset kirjat ja muu taide ovat tavallisen ihmisen mielestä vaikeita seurata. Postmodernia runoa ei ymmärrä ilman tulkkia ja roiskeita taulussa vielä vähemmän. Tuleekin nyt soinilaisittain palata taiteen kulta-ajan suuriin nimiin, Gallen-Kallelaan, Sibeliukseen ja Edelfeldtiin ja opettaa nämä lapsille kunnolla. Kokeilijat kokeilkoot omalla kustannuksellaan! Mitä se semmoinen taide on, joka sirpaloituu omiin sfääreihinsä eikä usko yhteen totuuteen?
Kaljupäiset professorit toisaalla puolustautuvat toteamalla, että ihmiskunta ei vain vielä ole saavuttanut tarpeeksi korkeaa ymmärryksen tasoa. He kehottavat lukijoita ajamaan kaljun ja juomaan lisää viiniä. Eikä sitä runoa tai taulua tarvitse ymmärtää, riittää kun kokee vaan ja eläytyy. Kyllä se orgasmi sieltä tulee. Lukee sitten vaikka selitykset ja kritiikit, niin pysyy hermolla.
Nyt on pakko puuttua tapahtumain kulkuun ja sanoa, että tämä elitismi on kyllä hieman ristiriitaista, sillä Ranskan postilaitoksen alkuperäisen manifestin mukaan postmodernismi oli suunniteltu nimenomaan suurta rahvasta ja sen "Mitä posti on?" -tyyppisiä eksistentialistisia uteluita varten. Ja nyt on käynyt niin, että postmodernismi on uinut eliitin liiveihin, rahvaan ei. Mitä tästä opimme? Postilaitokseen ainakaan ei voi koskaan luottaa.
(Kuva Maleonn, Postman's letter, huom. ks. koko slideshow)
Tosi hienoa ironiaa! Palaan astialle, nyt en duuniltani ehdi.
VastaaPoistaOi kiitos! Lyhyestä kiitos kaunis.
VastaaPoistaJärki ja tunteet.
VastaaPoistaPersaukisiksi ajautuneet Dashvoodin sisarukset yrittävät rationaalisesti miettiä, Jane Austenin romaanissa, miten saisivat eri suuntiin repivät voimat sovitettua määränpäähän johtavaksi juoneksi.
Poliittiseksi ja taloudellisen kasvun ongelmaksi on muodostunut ns. "luova ajattelu". Looginen ajattelu on luovuuden vihollinen, sen tappaja. Ihmisen ajattelun, "järjen", alitajuisuus on se hamuittu voimavara mitä yritetään tavoitella taloudelisia resursseja säästelemättä. Uskontoja on yritetty kitkeä ihmismielestä irti, järjen keinoin, yhteisöllisyyden merkitystä selittää taloudellisin teorioin ja ismein.
Persut ovat tuon eroittamattoman liiton psykososiaaliset vaikutteet tunnustaneet, osittain "syyttömyyttään".
Innovaatioiden keskeiseksi synnyttäjiksi kyhätyt "yrityshautomot" eivät ole aivan huuhaata ja perusteettomia, kylläkin hampaattomia ilman taloudellista ja poliittista eetosta, yhteisestä, jokaista kansankerrosta koskevaa tulevaisuutta.
En malta olla julkistamatta imettelyäni.
VastaaPoistaEilen ajankohtaisohjelmassa ja tänään aaamuohjelmassa Kairon yliopiston professori Outi Korhonen pudotteli faktaa Lähi-Idän tilanteesta hämmästyttävän selväsanaisesti. Selvästi pettyneenä länsimaitten hurskasteluun. Yhdeksi syyksi nykyiselle muutosvaatimuksille hän mainitsi mm. tietoisuuden lisääntymisen.
Korhonen on väitellyt Harvard Law Schoolista. Vuodesta 2005 hän on ollut valtiovarain controller -toiminnon lainsäädäntöasiantuntijana. Hän opettaa kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia Kairon amerikkalaisessa yliopistossa. Euroopan unionissa hän hoiti tiede- ja tutkimuspolitiikan seurannan erityistoimistoa.
Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan Valtiovarainministeriö on tuomittu maksamaan entiselle virkamiehelleen 118 000 euron korvaukset työpaikkakiusaamisesta. Tuo virkamies on oikeustieteen tohtori Outi Korhonen.
Tapaus Outi Korhonen ei ole minulle läheisesti tuttu. Tiedän vain tuon kiusaamisen: häntä ei mm. kutsuttu neuvotteluihin eikä kokouksiin ja hän ei saanut asiaankuuluvaa postia, joka hänelle viranhoidossa olisi kuulunut. Valtio joutui maksamaan tuon 118 000 euron korvauksen lisäksi 21 000 euron oikeudenkäyntikulut, eli yhteensä 139 000 euroa.
VastaaPoistaSe, mitä Korhonen sanoo, on minulle vierasta, eikä kommenttisi selkeästi kerro, mille puolelle hänen faktansa asettuvat - faktoja kun on maahanmuuttoasian molemmin puolin.
Noh, tämä aihe ei kyllä kuulu aiheen mukaisiin postiasioihin, mutta sopinee tästäkin kertoa lisää.
Anonyymi klo 11.43,
VastaaPoistakyllä olin ymmärtävinäni, mitä sanoit hieman verhotusti ja metaforin kommentissasi. Osin olen samaa mieltäkin, mutta haen vielä kytkyä postmodernismiin ja Soiniin. Älä hermostu, minulla on hitaat piuhat, jos asiaa sanotaan kauhean hienosti.
Moni postmoderni asia ja ilmiö on nyt satanut Soinin avonaiseen pussiin? Tai sitten Soini ymmärtää korjata postmodernismin hedelmät? Vai?
A: "...tänään aaamuohjelmassa Kairon yliopiston professori Outi Korhonen pudotteli faktaa Lähi-Idän tilanteesta hämmästyttävän selväsanaisesti..."
VastaaPoistaSamaa mieltä. Outi Korhonen kumosi väitteet, ettei "kukaan" osannut ennakoida tapahtumia toteamalla, että selvät merkit olivat ilmassa jo kauan. Niille, jotka olivat perillä asioista, kumousaalto ei tullut yllätyksenä.
Hyvä ja kipeä kysymys onkin se, että miksi läntiset demokratiat tukivat ja aseistivat hamaan loppuun asti näitä taantumuksellisia, verisiä diktatuureja?
Siksi, että mikään ei ole maailmassa muuttunut. Puhutaan hurskaita, mutta toimitaan kylmän kyynisesti. Ja ellei toimittaisi, kansa äänestäisi valtaan ne, jotka toimivat.
Tuota kiusausjuttua, jonka kyllä muistin, en osannut yhtään yhdistää Outi Korhoseen. Nyt ihmettelen sitä suuresti.
Uusvasemmistolaisuus, "Soinismi" on isä-kapinaa hyödyntävä, isänmaallisuuteen tukeutuva kansallisuusaate. Soinin talouspoliittiset reunaehdot ovat samat kuin muillakin puolueilla. Postmodernismi -puheet on laskelmoitua läppää, tarpeeksi ympäripyöreää "uhkaa", mitä on helppo vastustaa. Viimekädessä on helppo vetäytyä moraalis-eettiseen poteteroon ja saada aikaan 50:50 tilanne.
VastaaPoistaKaikki sosiaalisiin ongelmiin, politiikkaan ja jollain tavoin syrjäytetyksi itsensä tuntevat ovat vittuuntuneet ja haluavat muutosta.
Soinin "kulttuurivallankumous" saatta päättyä kuten Kiinassakin, neljän koplan (Katainen, Kiviniemi, Urpilainen ja Soini) pidätykseen.
Ihmettelen myös, miksi persujen piti nimetä vastustajansa - eikö olisi ollut fiksumpaa vain puolustaa suomalaisia perusarvoja?
VastaaPoistaEhkä he ajattelivat, että postmodernismi on riittävän vaikeaselkoinen stiiknafuulia, jolla vastustajat hiljentää. Ne joille asia on tärkeä, eivät ehkä muutenkaan äänestäisi persuja. Vaikka en ole siitä ihan varma.
Määrällisesti meitä on varmaan liian vähän.
Muuten olen sitä mieltä, että persut tekivät viisaasti olemalla antautumatta juustohöylä-keskusteluun, jossa lasketaan muka eurolleen säästöt ja tulot.
VastaaPoistaOnhan se aika kornia hallistuspuolueidenkin vaatia, että "koska me heitimme juuri 1,5 miljardia kreikkalaiseen kankkulan kaivoon, niin kertokaapa te nyt, mistä me ne rahat otamme!?"
Samoin "koska me toteutamme hallitsematonta maahanmuuttoa, niin kertokaapa te nyt, miten estämme syrjäytymisen, mellakoinnin ja slummiutumisen syntymisen!?"
"Eikö löydä vastauksia, mitä häh!?"
Yleinen vitsihän on että Poutiainen osasi kyllä lausua "D" mutta ei sitä halunnut tehdä ettei vaikuttaisi liian "fiiniltä". Vennamon kirjoitusvirheetkin olivat taktinen veto.
VastaaPoistaTapsa poimii oleellisen ja pudottelee harkittua faktaa.
Elämä on hauskaa, välillä!
VastaaPoistaKun katsoi tuota kuvaa, ja luki tekstin, nauratti pitkästä aikaa niin kovasti, että lähipiiristä tuli epäileviä katseita. Eivät voi tajuta, mitä hauskaa on istua tuolissa tietsikka polvilla ja nauraa. Voisin pitää heille esitelmän nettielämän ihanuudesta. Mutta urheilu (telkassa) näyttää olevan heille henki ja elämä, sitä minä puolestani en lakkaa ihmettelemästä. Se on minulle postmodernismia.
Olen muuten täysin kadottanut kirjeenkirjoitustaidon. Silloin tällöin harvakseltaan postiluukusta putoileviin kirjeisiin vastaan kylmästi sähköpostilla, ja jos emailia ei jollain tuntemattomasta syystä ole, vastaan kännykällä. Se on onneksi jo kaikilla, melkein.
Olen tutkiskellut itseäni ja huomannut, miten lähellä olen ihmisen prototyyppiä. Ilmankos pidän enemmän klassikoista (kirjallisuudessa). Ihailen niiden kauaskantoisuutta ja tuoreutta. Nykytaiteeseen on minulla ambivalenssi suhtautuminen. Joitakin teoksia pidän roskina, joitakin kunnioitan niiden hienojen oivallusten takia.
Minusta saattaisi pienellä viilauksella kehittyä kunnon perussuomalainen. Otanpa sen tavoitteekseni. Ensin minun pitää keksiä keino, jolla rauhoittua. Olen aivan liian rauhaton ja epäilevä sopiakseni mihinkään joukkoon. Joskus tuntuu, että en kuulu edes ihmiskuntaan. Että olen eläimen tasolla. Ehkä meillä täsmää tuon harakan kanssa, joka pomppii kahdella jalalla lumisella pihamaalla. Se näyttää jotenkin niin sympaattiselta.
Ei, ei minusta ole harakaksi. En selviäisi pakkasella, nääntyisin nälkään, enkä muutenkaan selviäisi luonnonvaraisessa elämässä. Ehkä siksi viihdyn parhaiten virtuaalimaailmassa. Virtuaalimaailmaan sopivat kaikenlaiset ilmiöt, niin postit kuin kuvitelmat, niin taide kuin taitamattomuus. Niin hyvät kuin huonot, niin...
Lopeta Jo! Lopetan.
Oli siinä jotain tavattoman hienoa ja raikashenkistä, kun taiteellisessa ohjelmassaan nimeltä luettelivat Edelfeltin, Gallen-Kallelan ja Sibeliuksen; he ovat hienoja. Erittäin hienoja. Sitäpaitsi todella upeita.
VastaaPoistaJoku oli kuuleman mukaan ehdottanut Mona Lisaa, mutta nimi oli myöhemmin raakattu lopullisesta versiosta.
Oikeus puolustaa itseään. - Iänikuinen keskustelu siitä miksi pullavarasta ei saa losauttaa kolmesta metristä haulikolla.
Minua alkoi naurattamaan, kun muistin vanhan Ritva Valkama-pätkän - varmaan Parempi myöhään-ohjelmasta - jossa mummot kertoivat toinen toistaan kauheampia tarinoita nuorison tekemisistä.
Mummo tunsi jääneensä jo vähän alakynteen vaikuttavuudessa ja lisäsi nopeasti kauhukokemustensa loppuun: "ja sit ne tappo mut!"
Ja nyt olen rauhoittunut sen verran, että pystyn asettamaan Tapsan edustamaan itseäni. Hän on selväsanainen. Ja ainoa, mitä minä kaipaan politiikassa, joka on minulle yhtä vierasta kuin sotkuinen lankavyyhti (en ole käsityöihmisiä), on muutos. Siis muutos. Mieluummin muutos parempaan, mutta huonompikin kelpaa. Ei enää "maan tapoja" eikä "totuttuja käytäntöjä". Ei kepulikonsteja eikä kansasta vieraantumista.
VastaaPoistaMuuten: Suomi on melko hyvä maa. En olisi sitä mieltä, jos en tulisi toimeen ja jos joutuisin sotkeutumaan byrokratian käsittämättömään pyörittelyyn. Olen hengessä mukana kaikissa uudistuksissa, joissa pyritään inhimillisyyteen ja oikeaan ihmisyyteen.
Postia Liisulta,
VastaaPoistajo kolmas lähetys. Minua kiusaa ns. älymystön kohdalla se, että kun he ovat äänessä, ja kuuntelee heidän puheitaan tai lukee heidän kirjoituksiaan, he perustavat ajatuksensa lainaamalla toisilta teesejä ja ajatuksia. Vaikuttaa, että he eivät sano koskaan suoraan, mitä he itse ajattelevat. Sitäpaitsi heidän puheensa vilisee vierasperäisiä sanoja.
Siihenkin vaadin muutosta. Olisi hyvä, jos jokainen ratsastaisi omalla aasillaan. Vaikkapa se vähän kompuroisi.
Toivottavasti joskus kuullaan vastaus tuohon kysymykseen, miksi läntiset demokratiat tukivat ja aseistivat hamaan loppuun asti näitä taantumuksellisia, verisiä diktatuureja?
VastaaPoistaKaikki ovat aika hiljaa Outi Korhosesta. Kuvitella mikä nainen. On oltu niin hiljaa, että minäkin luulin häntä alkuun maahanmuuton erikoistietäjäksi. Hän onkin Lähi-idän asioiden asiantuntija, oikeustieteen tohtori, Kairon yliopiston professori. Miksi kummassa häntä on estetty ja kiusattu? Onkohan asia kuitattu niin, että hänellä ei ole nuppi ihan kunnossa? Mitättömät virkamiesnilkit!
Pikkuliisu,
VastaaPoistataas kirjoitat minun ajatuksiani!
Minäkin kaipaan muutosta, ihan tässä yhteiskunnallisessa poliittisessa elämässä. Olen kasvanut eroon entisistä puolueistani, en tunne Jutta Urpilaisen teeskenteleviä fraaseja tai Paavo Lipposen ylimielistä urahtelua omikseni, vaan ihmettelen, olenko elänyt bluffissa koko ajan, jossakin tietyssä valitussa aatteessa tarkistamatta sitä, mitä minä itse siellä jossakin pohjimmiltani ajattelen.
Olen saanut itseni kiinni joillekin perussuomalaisille ajatuksille taputtamisesta, mutta kavahtanut samantien, että eihän niin sovi tehdä, hyi minua!
Olen kyllästynyt kaikkeen vanhaan hapatukseen, kaikkiin puolueisiin ja poliittiseen retoriikkaan. Kommunistit ovat emäsovininisteja materian korostajia ja rahan rakastajia siinä kuin porvaritkin, vihreät kylmiä ja kovia teknokraatteja - ideologiastaan huolimatta, ekofasisteja, joilta puuttuu henkisyys, hitaus ja hiljaisuus. Kristilliset ovat ahdasmielisiä, suvaitsevia vain laupeudessaan itseään kohtaan ja porvarit eivät edelleenkään ymmärrä osattomien hätää ja ahdinkoa.
Tällaiseenkin saumaan voi siis Soini iskeä. Puhe postmodernismin vastustamisesta särkee kyllä omat kuvani ja unelmani, kaiken sen kauneuden, jonka näen vaikka ruostuneessa saranassa ja tämän jutun kuvituksena olevassa slideshow'ssa. Samoin iskee puhe yliopistopaikkojen supistamisesta, sillä näen edelleen koulutuksessa avoimia ovia enemmän kuin missään muussa tulevaisuuden tiessä.
Tuolle pitää vielä lopuksi taputtaa erikoisen innoissaan, että jokainen ratsastaisi omalla aasillaan. Vaikkapa se vähän kompuroisi.
VastaaPoistaMinäkään en mitään niin lukemisessa kammoa, kuin sitaatteja ja viisaamman ihmisen hartioilla ratsastamista. On ihmisiä, jotka tuntuvat ajattelevat sitaattien ja filosofien kautta, he ikään kuin suodattavat puheensa jonkin ideologian läpi, jolloin se näyttää älykkäältä.
Lisätietoja kiusaamisesta voisi saada Sailaksen kabinetin (pääpukarilta) controllerilta.
VastaaPoistahttp://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=211167
Pekkarinen ja Sinnemäki eivät olleet kuulleetkaan moisesta tapauksesta.
Tuo on kyllä ylittämätön asia, että nuo Gallenit ja Edelfeldtit ja Sibbet ovat aarteita, niihin palaa vaikka ne osaa ulkoa.
VastaaPoistaOman ajan runoudesta ja taiteesta osasta ajattelee, että tuohon eivät varmaan jälkipolvet palaa. Aika harva palaa esimeriksi kieltä "uudistaneisiin" viritelmiin, ellei kieli kanna inhimillisen pätevää tarinaa.
Tässä muuten minun postmoderni jääkaapirunoni, alku siitä, tehty sanamagneeteista jääkaapin oveen:
naura maitoauto
onni tosi korkea olutsade
vie ravinto läpi
nauti munakasa
moi äiti tee vähän lisää
kaiva kylmä kalja
joku hullu epäröi
pese tuo jääkaappi nyt alta tyttökulta
pakko laiskotella päivä
lukea runo sielu nautti
antaa olla kuuma kaipaus
tule ihana kerkeä muovirakkaus
hapan nainen herää tunteja
vanha lumi alasti kylmi
seksiviha
vuodekorkeus on mainio naiselle
morjens moderni maailma
en ymmärrä välillä
erikoinen kuvitelma: syntymäkaupunki lyö silmää
"Maisterisjätkä Soini" on jo itse aika postmoderni veijari.
VastaaPoista[url=http://ineedadrink.org/decorations-essential-part-of-birthday-supplies/]Birthday Supplies[/url]
VastaaPoistaMitään en niin vihaa kuin mamuja, rasismia ja postmodernismia, sanoi Soini kun EUsta tuli.
VastaaPoistaJos viisi miestä kaivaa ojan kolmessa päivässä, niin montako postmodernistia tarvitaan kaivamaan se päivässä? Ei yhtään, sillä ne viisi modernistiahan kaivoivat sen jo.
Kuka ei kuulu joukkoon: Edelfelt, Gallen-Kallela, Sibelius, Soini?
Postmodernisti.
Minä äänestän demareita tai vasemmistoa. Jutta hoksi et lapsperheet tarvii verohelpotuksia. Niin on minusta oikein. Lapsissa on tulevaisuus!
VastaaPoistaOikein... Lapissa on tulevaisuus!
VastaaPoistaNyt pitäisi siis keskustella mainitsemalla sanat postmoderni ja Soini samassa virkkeessä käyttämättä metaforia tai muita merkityksiä. Jape sen huomasi heti, ennen töihin lähtöään, että tässäpä kehutaan Soinia oikein kunnolla.
VastaaPoistaTässä kaveri taisi intoutua heikoille jäille. Eksistentiaalisesti sitä voisi kylläkin perustella, usko ei ole järjen asia. Postmodernismi on riittävän epämääräinen käsite taiteen ja muunkin "elämäntavan" määrittelyyn. Soinille se antanut mahdollisuuden, tyhjentämättä kerralla koko pajatsoa, selvitä heikoilla jäillä. Soini marssittaa kehityksen vartijaksi yhtenäistä eettistä ja moraalista koodistoa asettamatta liberalistista talous- ja vapauskäsitettä ja sen itsensä toteuttamisen poisvaativia esteitä kyseenalaiseksi.
Yleisen postmoderni -humpan takana voi tietysti olla näkemys siitä että suuret tarinat ovat ohi. Instituutioiden aika on ohi, yksilöllinen elämäntapa on tullut jäädäkseen. Jatkuvan muutoksen pelko voimistaa tarvetta ankkuroitua nationalistiseen ja konservatiiviseen, asteettaiseen kehitykseen. Oman onnensa seppä tarvitsee tukevamman alustan. Vaikka blogisti näyttää Soinin itsensa "suulla" häntä kehuvankin, niin, että olisi myös yhtä – mustavalkoinen?
PerusS puolueena on vallan oiva esimerkki postmodernismista, miten paikallisesta "etnisestä", populaarikulttuurisesta ryhmittymästä on muokattu elitisteillekin kelpaava tuote.
Jutalla on vaan ollut aikaa ajaa noita lapsiverohelpotuksia jo pitkään. Miten hän nyt sitten onnistuisi, anonyymi?
VastaaPoistaLapsissa on tulevaisuus, mutta elämä on meissä kaikissa.
Lasten henkinen hätä taitaa lisäksi olla vallan muuta kuin aineellista hätää.
Anonyymi, klo 9.16,
VastaaPoistajokaisessa poliitikossa on sekä hyvää että huonoa. Toki siis voin lausua Soinistakin jonkin hyvä puolen.
Enemmän minua epäröittää sellainen poliittinen retoriikka, jossa tehdään vain jompaa kumpaa, joko haukutaan tai ylistetään. En luota kumpaankaan tapaan puhua politiikasta.
Sarjassamme julkisia tunnustuksia.
VastaaPoistaTapsan tekemän henkinen metamorfoosin ja puoluepoliittisten sympatioiden vastapainoksi ilmoitan äänestäväni jatain demaria. He ovat olleet minulle kaikkein vastenmielisin puolue, siksi heitä en koskaan ole äänestänyt. Viimeaikoina en ole äänestänyt ollenkaan.
Nyt näyttää siltä, että kaikista antipatioista ja selän kääntämisistä huolimatta, ainoaksi demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta puolustavaksi puolueeksi on jäänyt demarit. Oman onneni seppänä haluan takoa kestäviä tuotteita.
Anonyymi,
VastaaPoistamiten anonyymi voi esittää julkisen tunnustuksen?
Tämä on mahdoton yhtälö.
Sanon PÖH sellaiselle puoluevalinnalle, jossa oma napa on puolueen valintakriteeri.
Tällöin eläkeläinen ei valitse Eläkeläisten puoluetta, lapsiperhe ei valitse Pro lapselle rahaa -puoluetta, rikas ei valitse Pääomapuoluetta, köyhä ei valitse Vähäisten ja osattomien puoluetta.
Kovin usein rahan tulo mun ja mun perheeni luo ratkaisee puoluevalinnan.
"PÖH"
VastaaPoistaYhtä kaikki se on, tämä liike levoton
Kaikki tahtoo sammuttaa rakkauden janoaan
Ja paljon siihen juoda saa
Sillä tuttuun helvettiin on helpompaa jäädä kii
Kuin mennä tietä uutta tuntematonta
Vaikka se viedä voi paratiisiin
Yhtä kaikki se on, sitä kaikki haluaa
Sitä yhtä ja ainoaa
On tullut aika hyväksyä se tosiasia että täydellinnen individualismi ja avoin suvaitsevainen yhteiskunta syntyisi täysin sponttaanisti kumoten markkinatalouden hegemonian. Illuusio Obaman herättämästä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kasvukierteestä on haihtumassa.
Solidaarisuus ja tasa-arvo puheet ovat leimautuneet Gaddafimaiseksi propagandaksi. Suomessa kaikki puolueet ratsastavat noilla arvoilla muuttaen ne itselleen sopiviksi teemoiksi ja verhoamalla ne "mustiksi hevosiksi". Käsitteiden verbaalisista ilmauksista on tullut niin kuumaa kamaa että enää vain korvanlehdet punoittavat ja nekin pelosta.
Kiertoilmauksin yritetään ilmentää tuolle arvomaailmalle pohjaavia toiveita ja muutoshalua. Yksilökeskeisyys ja talouselämän "vapaat kädet" (laissez-faire) yhteisesti hyväksytty eetos antaa hyvät mahdollisuudet, duunarista porvariin, esittää kannanottoja järkeen ja tunteeseen vedoten. Olla milloin vastaan ja hyväksyä milloin mitäkin.
Yhteiskunnallinen eliitti on pessyt kasvonsa, korvanlehtiä myöten, niin valkoiseksi että sitä epäilevä on vain niin ymmärtämätön ettei edes häpeä edustaa tuota arvomaailmaa.
Anonyymi,
VastaaPoistateet varmaan teräviä havaintoja ilmiöstä jos toisesta, mutta puhut niin kuvin ja yläkäsittein, että laiska lukija ei taida helpolla löytää puheesi punaista lankaa. Minäkin, joka olen tottunut selvittämään monenmoisia ilmaisuvyyhtejä, ahdistun hieman avatessani raskaanoloisen ja ladatun kielesi kuvioita.
Poliitikoksi tai vallanpitäjäksi taitaisit sopia hyvin, sillä vallan kieli on myös yläkäsitteillä hämäävää. Toisaalta on niin, että hämärällä retoriikalla ei kannattajia kerätä.
Sanot että "on tullut aika hyväksyä se tosiasia että täydellinnen individualismi ja avoin suvaitsevainen yhteiskunta syntyisi täysin sponttaanisti kumoten markkinatalouden hegemonian".
Ei kai näin kukaan ole luullutkaan. Jo lasten käyttäytymisen tutkijat ovat todenneet, että jos hyvin pienet lapset jättää selviämään itsekseen ja yksin, ilman aikuisen ohjausta, käyttöön otetaan aggressiivinen anarkia, villi maailma, jossa väkivaltaisin lapsi ottaa mitä tahtoo, ei suinkaan anna osaa muille luonnostaan. Ihminen ei siis ole hyvä syntyjään, ei antelias syntyjään, vaan kaikki hyvyys on opetuksen ja kasvun ohjaamisen tulosta.
Näin myöskään yhteiskunta ei itsestään muodostu hyväksi, avoimen suvaitsevaksi yhteiskunnaksi.
Eilen päivällä sain blogiemännältä ansaitun näpäyksen kun blogitekstin viitekehyksestä poiketen menin hölmöyksissäni nostamaan keskusteluun tapaus Outi Korhosen. Tapsan myötätuntoinen tuki palasti kuitenkin minut täydelliseltä knockoutilta.
VastaaPoistaEdellisessä keskustelussa tuli jo varoittavasti rättiä naamaan kun meinasin että yrittäjyydestä voisi keskustella tosiasioihin nojaten. Sitä en hoksannut ottaa ennakkovaroituksena huomioon, mutta täytyy yrittää skarpata ja ottaa välillä vaikka Pirkan niksit avuksi, ettei tilanne eskaloidu ihan niin pahaksi.
Ei se mikään näpäys ollut, anonyymi, että sanoin Outi Korhosen olevan asian vierestä.
VastaaPoistaKeskustelu oli nimittäin aivan alussa, ja pelkäsin, että Soinin postmodernismi unohtuu keskustelusta kokonaan. Minähän lisäksi kiinnostuin Korhosesta, vaikken tiennyt hänestä mitään.
Mitä rättiä naamaan, missä kommentissa? En ainakaan minä tarkistuksenikaan mukaan.
Ei tuota kielihuomautusta kannata ottaa moitteena, vaan toiveena. Kun kirjoittaa ilman liikoja vierassanoja ja yksinkertaista konkreettista kieltä, saa muutkin paremmin kommentoimaan omia ajatuksia. Sinulla on hyviä havaintoja, vaikken aina tiedä, mitkä anonyymeista kommenteista ovat sinun, mitkä jonkun toisen anonyymin. Jos keksisi itselleen nimimerkin, se helpottaisi lukemista, kun voisi mielessään yhdistää entiset tutut ajatukset sinuun. Nyt ei ole aavistustakaan heti, kuka anonyymi kulloinkin on äänessä.
Muistanette sadun keisarin uusista vaatteista?
VastaaPoistaNähtäväksi jää paljonko lihaa on Soinin sanojen ympärillä.
Komeilla fraaseilla ei vielä pitkälle pötkitä.
Tässä tiukka ohjelmistomme, kaikesta tosin tingitään ja paperikin, jolle se on kirjoitettu, heitetään tarvittassa pohtimatta romukoppaan, että olisitte meijän kaa, sanoo tuleva maa- ja metsätalousministeri Timo Soini.
VastaaPoistaSoinilla on hinku.
Hei taas kaikki! Nuo kulta-ajan taiteilijathan opiskelivat kaikki Ranskassa valtion apurahalla. Aholta meinattiin periä manit takaisin kun kirjoitti sen härskin Yksin -teoksen.
VastaaPoistaNiin, siis eivätkös maineikkaat taiteilijamme ole aina opiskelleet valtion taiteilija-apurahojen turvin nimenomaan ulkomailla, entisaikaan usein juuri Pariisissa? Nykyäänkin näin tehdään.
VastaaPoistaJa kyllä mm. Gallen-Kallela sitten puolestaan oli antelias ja avarasydäminen, ja antoi mm. Gorkin asua luonaan pitkiäkin aikoja tämän piileskellessä Venäjän systeemejä, kunnes teki sitten kiepin Caprin kautta ja palasi nätisti Leninin kutsusta kotiin.
Ainahan se valtiovalta koettaa suitsia kulloisiakin taiteilijoita mieleisensä yhteiskuntamallin kuvaajiksi.
Siis, minä toivon, että Soini pääsee nyt vallan kahvaan. Ei hänestä muuten päästä.
VastaaPoistaKaikki odotetut ja toivotut ovat ennen pitkää rähmällään realiteettien edessä, mikä on kai luonnon laki politiikassa.
No sanoppa Iines mitä mieltä itse olet Soinista ja postmodermista, oikeasti.
VastaaPoistaÄläs nyt tosissasi kysy noin mahdotonta kysymystä.
VastaaPoistaOllakseni rehellinen minun tulisi vastata: en tiedä. Oletan kuitenkin, ettei tämä tyydytä sinua, koska et jutustani etkä kommenteistanikaan halua päätellä siitä mitään itse.
Minusta Soini on suurisuinen veijari, ja ihailen hänen vaikuttamistaitojaan ja leppoisaa luonnettaan. En kuitenkaan kannata hänen yhteiskuntanäkemystään tai ideologiaansa enkä tule äänestämään hänen puoluettaan. Minua kammottaa suuresti se, että hän vetää puoleensa aggressiivisia juntteja ja rasisteja.
Postmodernismista ei voi sanoa mitään yhdessä lauseessa. Postmodernistinen maailmankuva kuitenkin on minulle läheisempi ja ehkä enemmän totta kuin mikään entisaikaan pysähtynyt yhden ihanteen mukainen ideaali. Olen aina tuntenut vetoa ruman kauneuteen ja ruosteen estetiikkaan, monimuotoiseen ja sirpaleiseen maailmankuvaan - yllätys yllätys: surrealismi on ehkä lempisuuntani. Olen myös saanut postmodernistin leiman otsaani. Kai tämäkin jotakin kertoo.
Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että pidän suuresti kulta-ajan taiteesta, klassikoista, monella taiteen alalla; ei sitäkään, etten tykkää kaikesta kielen ja kuvan särkemisestä ja kokeilusta. Jollei sirpaleiden keskellä ole tarinaa jos toistakin, annan olla. En lähde siitä, että kaikissa sirpaleissa on tarina.
PS
VastaaPoistaHaluan lisätä tuohon lempisuuntani surrealismin rinnalle vielä erikseen myös symbolismin.
Mia-Marian huomio oli mainio.
VastaaPoistaTosin sekin menee Soinin pussiin, sillä juuri tuollaista kohottavaa taidettahan hän haluaakin tukea.
Soinin viestintästrategia on niin selkeä ja johdonmukainen, että siinä lienee sormensa pelissä vanhalla metalliystävälläni Matilla.
Koska Iines on kulttuuri-ihminen ja tämä on kulttuuriblogi, avataanpa tämä postmodernismin kiroamisen tarkoitus:
Onhan tunnettua, että kansa ihmettelee, päivittelee ja nauraa ns. nykytaiteelle avoimesti. Se on töherrystä ja huijausta, jollaista kuka tahansa osaisi tehdä, jos kehtaisi. Runotkin ovat sanoja peräkkäin, jopa netistä summassa napattuna.
Siksi on helppoa (ja halpahintaista) kerätä kannatusta ajatukselle, että vähennetään sellaisen puuhastelun tukia - ja suunnataan se "oikealle" taiteelle.
"Oikea" taide on sellaista, jota kuka tahansa ei osaisi tehdä, vaikka yrittäisi. Kuten vaikkapa kultakauden maalaukset tai tulenkantajien runot.
Mutta eivät muutkaan puolueet ole vailla populismia. Kuunnelkaapa vaikka kuinka Katainen yrittää aina toistelle samoja iskulauseita, jossa "kaikki ratkaisut tehdään työllistämisen edellysten parantamisen nimissä". Sillä voi perustella mitä tahansa. (Niin kuin tapahtuukin.)
Mainitkaa yksikin johtava poliitikko, joka ei ole populisti? Eli joka ei yksinkertaista sanomaansa tyhmimmänkin tajuttavaksi.
Jopa Soininvaara tekee niin.
En nyt ihan hoksaa, mikä Mia-Marian huomio oli mainio. Kerrotko Tapsa? Eihän siinä mitään huomiota edes ollut. Tunnettuja faktoja vain, kuten kommentissani ilmaisin. Taiteilijathan opiskelevat edelleen ulkomailla valtion apurahojen turvin. Kyllä Soini tämän tietää. Ja kerrankos nyt jonkun sananiekan räävittömyyksiin on ylempää närkästytty.
VastaaPoistaMinusta minun huomioni oli mainio. Aina miehet taputtelevat toisiaan selkään.
Viestintästrategiaa, jossa yksinkertaistetaan riittävästi, että lauseet menettävät merkityksensä - voivat hyvin tarkoittaa samaan aikaan vastakkaisia asioita.
VastaaPoistaMielikuvien myymisellä ja valehtelulla ei ole eroa.
Olen jotenkin liikuttuneessa mielentilassa...
VastaaPoistaEdellisen postauksen kahden työkyvyttömyyseläkeläisen, elämän sankarien, kohtaaminen kaupan jonossa oli jotenkin tavattoman herkkää. Kerrontaa latisti se, että siitä puuttui kliimaksi. Olisivat nyt edes suudeleet toisiaan siinä jonossa ja antaneet vierihoitoa...
Minusta Taru on yhteiskunnan uhri ja se lähtee jo siitä, että häntä on koulussa kohdeltu asiattomasti ja nöyryyttävästi kun ilmeisen nuori ja taitamaton opettaja on purkanut Tarun itseilmaisua luokan edessä. Tuosta traumaattisesta kokemuksesta ei voi ponnistaa kunnolla yhteiskuntaan vaan lento jää lyhyeksi kuin nuoren runoilijan ura, kun antaa liian helposti periksi ja itseluottamus puuttuu. Tämähän on jäänyt päälle ja seuraamaan entistä nuorta, nyt jo varttunutta runoilijaa, joka ei kestä kritiikkiä eikä poikkipuolista sanaa. Jos haluasi lähteä purkamaan tuota traumaattista dilemmaa, joutuisi käyttämään jotain hiukan monimutkaisempaa, kuin käänteistä puolalaista logiikkaa. En yritä.
Olen jotenkin liikuttuneessa mielentilassa...
VastaaPoistaEdellisen postauksen kahden työkyvyttömyyseläkeläisen, elämän sankarien, kohtaaminen kaupan jonossa oli jotenkin tavattoman herkkää. Kerrontaa latisti se, että siitä puuttui kliimaksi. Olisivat nyt edes suudeleet toisiaan siinä jonossa ja antaneet vierihoitoa...
Minusta Taru on yhteiskunnan uhri ja se lähtee jo siitä, että häntä on koulussa kohdeltu asiattomasti ja nöyryyttävästi kun ilmeisen nuori ja taitamaton opettaja on purkanut Tarun itseilmaisua luokan edessä. Tuosta traumaattisesta kokemuksesta ei voi ponnistaa kunnolla yhteiskuntaan vaan lento jää lyhyeksi kuin nuoren runoilijan ura, kun antaa liian helposti periksi ja itseluottamus puuttuu. Tämähän on jäänyt päälle ja seuraamaan entistä nuorta, nyt jo varttunutta runoilijaa, joka ei kestä kritiikkiä eikä poikkipuolista sanaa. Jos haluasi lähteä purkamaan tuota traumaattista dilemmaa, joutuisi käyttämään jotain hiukan monimutkaisempaa, kuin käänteistä puolalaista logiikkaa. En yritä.
Nyt minun täytyy valottaa lisää Tarua, kuten ylempänä ennakoin tekeväni, jos keskustelu Tarusta etenee.
VastaaPoistaEi Taru ollut uhri, eikä hän ollut hyvä kirjoittaja. Hän oli vain vuolas ja teki nopeasti ja miettimättä sen minkä teki, esseen joskus kymmenessä minuutissa, kun muut käyttivät siihen tunnin. Esseessä oli "minä heräsin aamulla kahdeksalta ja minä menin kouluun, sitten tulin kotiin ja söin palaa ja sitten lähdin ulos" -tyyppistä asioitten nimeämistä ja samojen asioitten toistamista, tapahtumien lakonista rekisteröintiä.
Hän oli yksinkertaisesti lahjaton, mutta useimmiten päästimme hänet kannustaen ja armovitosilla läpi, koska häneen eivät tukitoimet tehonneet. Hän sai kyllä hymyjä ja sympatiaa, ja hän oli positiivisen erityishuomion alaisena siihen asti, kunnes matematiikan ja vieraitten kielten opettajat eivät voineet jakaa armovitosiaan, koska hän sai joka kokeesta hylätyn. Se olisi ollut väärin niitä oppilaita kohtaan, jotka oikeasti pärjäsivät rimaa hipoen yli tai niitä, jotka myös saivat hylätyn. Oppilaan oikeusturvaa ei voi lakaista maton alle ja antaa jatkuvasti yhdelle samaa numeroa kuin niille, jotka sen ovat yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella oikeasti ansainneet. Se olisi samaa kuin hyväksyä riman pudottajalta korkeushyppysuoritus ja antaa siitä samat pisteet kuin niiltä, joilta rima ei putoa.
Äidinkieli oli aine, jossa Taru sai parhaat arvosanansa, minulta. Nyt mietin sitäkin, että minä olin lopulta se opettaja, jonka antamaa myönteistä palautetta hän nimenomaan taisi hävetä. Hän ehkä vaistosi, ettei ollut antamieni hyväksyttyjen arvosanojen arvoinen. En antanut hänelle siis koskaan todistukseen hylättyä, joka hänelle taidollisesti olisi kuulunut.
Mitä tuohon monisteeseen tulee, jonka keräsin oppilaitten kielikukkasista - se oli aina odotettu. Oppilaat tykkäsivät siitä, pitivät sitä hyödyllisenä ja hauskana. Siihen poimittiin kaikilta, myös kielellisesti taitavilta oppilailta jotakin, ei Taru ollut erikoisasemassa. Hänellä oli vain mammuttivirke, josta piirsin teille tähän puolittain fiktiivisen ja hieman liioitellun tuokiokuvan, koska kohtasin hänet marketissa. - En edes usko, että asiansa osaava opettaja ruotii ivallisesti kenenkään virheitä, koskaan.
Olen jopa otettu, että tarinaani on pystytty eläytymään, ja Tarusta on tehty täällä pari uhritulkintaa.
Siitä olen hieman surullinen, että opettajaan edelleenkään ei luoteta, vaan hänessä nähdään vika, jos oppilas ei osaa. Opettajat ovat minun maailmassani ja havaintojeni mukaan lempeitä otuksia, jotka mieluummin nostavat ja kantavat oppilaita kuin painavat.
Jape taisi vittuuntua kun höynäytit häntä "posti" -jutullasi.
VastaaPoista. . . mutta asiaan
Ateneumin Arjen sankarit -nättelyssä voi käydä ihan itse toteamassa kuinka ulkomaiset vaikutteet leimaavat Suomen kultakauden taiteilijoiden tuotantoa.
Lähtökohtana on kansallisuusaate ja isänmaallisuus joka eri hallitsijoiden ikeestä vapaununeelle Suomelle oli kansallisuushengen nostamisessa tärkeä. Tuon täkeän tehtävän taiteellista oppia ei suomesta saanut joten ainoa oppimispaikka oli Keski-Eurooppa Ranska ja Belgia. Sitäpaitsi senaikaiset taiteilijat elivät tukijoidensa varassa.
Ahon henkilökohtaiset ongelmat vaikuttivat ratkaisevasti Yksin kirjan kritiikin kohteeksi joutumiseen ei taiteellinen osaaminen. Edelfelt hoiti annetun tehtävänsä taiteellisesti korkeatasoisesti ja arvostettavasti. Vaikuttiko naisseikkailut hänen taiteelliseen "laatuunsa" on hyvä kysymys. Ainakaan minä en tuota maksajan roolin tai opiskelupaikan vaikutusta Ateneumin näyttelyssä havainnut, päinvastoin. Hyvä koulutus oli lisännyt ammatillista pätevyyttä osoittaa omaa kansallisuushenkeä melkeinpä ylivertaisesti. Vaikkakin suosi vasemmistoa.
Iines, jos antamasi linkin maalaus "Äidin uusi mies ja letunpaiston vaikeus" on hyvä esimerkki postmodernin taiteen edustajasta maalaustaiteen puolella, yhdyn Kuunkuiskeeseen. Teos on hyvä esimerkki siitä, miten ihmisiä jymäytetään. "Ah ja voi, miten suurenmoinen", joku voisi huokaista ymmärtämättä siitä muuta kuin signeerauksen.
VastaaPoistaToisaalta nykyajan taidetarjonnan voisi ottaa aivovoimisteluna, jolla torjuu dementiaa ja ikävystymistä. Joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta joukossa voi kokea myös suuria elämyksiä. Tuskin teatteriesitys ainoana katsomossa istuvalle tuntuu samalta kuin katsojalle täydessä salissa, vai miten on? Tai entä jos taidenäyttelyissä olisi tarjolla aina samaa vanhaa (kunnon)taidetta ilman, että joku ällistyttäisi hulluilla ideoillaan? Kai siihenkin joskus kyllästyisi. On ihanaa motkottaa ja arvostella, vaikkei itse saisi aikaan edes talon pohjapiirrosta tupakkiaskin pohjaan tai pystyisi soittamaan Ukko Noaa yhdellä sormella pimputtaen.
Kuitenkin yhteiskunnan varojen käytöstä päättäville ykkösenä tulisi olla työllisyyden lisääminen, terveydespalvelujen saannin säilyminen jokaisen ulottuvilla,lapsiperheiden tukeminen ja vanhustenhuolto. Taide, niin postmoderni kuin muukin, pitäisi tulla vasta listan häntäpäässä, jos rahoja riittää.
Delilah,
VastaaPoistaÄidin uusi mies ja letunpaiston vaikeus -maalaus Hikipedian sivulla on juuri sitä kuvien ja kielen rikkomista, johon ylempänä viittaan, kun sanon, etten välitä siitä. Tottakai taulun nimi ja tikut kuvassa ovat tavallaan riemastuttavia sirpaleita, joista katsoja saa koota itse kuvansa ja havaita kaiken sirpaloitumisen, kaikki menee rikki, mutta voidaan koota uudellen, katsojan näkemyksen mukaisesti taiteilijan osviittaamista paloista. Ehkä oikein postmoderni taide onkin juuri tätä.
Minulla on siihen ambivalentti suhde, kuten joku muukin taisi ylempänä mainita. Pidän ja en pidä. Mimosa Palen jättihävystä en pidä, kuten on tullut kai selväksi. En tarvitse hävyllä hätkäyttämistä. Sen sijaan Kalervo Palsan jättipeniksestä pidän, eikä se johdu siitä, että olen nainen. Jättipeniksessä on asiaa, koska siinä on mukana mies, peniksen kiinnitysalustana.
Anonyymi,
VastaaPoistaeikö ole selvää, että taide on globaalia, ollut jo kultakautena?
Vaikutteita ja taitoja on aina haettu ulkomaisilla opintomatkoilla. Jo Agricola opiskeli Wittenbergissä Saksassa merkkimiesten johdolla. Kuitenkin juuri hän loi ja tavallaan rakensi suomen kielen.
Eivät kultakauden taiteilijat olleet mikään poikkeus siis.
Piet Mondrian tuotannosta provo mielessä poimitti "työ" ei kovin kummoista pohjaa anna vakavasti tarkoitetulle pohdinnalle. Kalervo Palsan ja lähes kaikkien muidenkin tuotannosta löytyy samanlaisia paskahuussin pohjaksi soveltuvia taideteoksia.
VastaaPoistaTämä hänen esittämä lausahdus on aivan kumoamaton: "Jokainen todellinen taiteilija on aina tiedostamattaan ollut innostunut linjan ja värin kauneudesta ja niiden välisistä suhteista niiden itsensä vuoksi, ei sen vuoksi mitä ne esittävät. Jo pelkästään näillä keinoilla on aina yritetty ilmaista kaikkea elämän voimaa ja rikkautta."
Neljä taidenäyttelyä pitäneenä voisin keskustella aiheesta perusteellisemminkin.
Siis Piet Mondrianin muita kuvia voi katsoa vaikka Olgan galleriasta. Kuvat kannattaa suurentaa.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä tuosta, että jokaiselta taiteilijalta löytyy kirjavaa tuotantoa, ja harvoin yhdestä taulusta voi vetää laajempia kaaria mihinkään suuntaan. Ei edes siitä, kun kirjoittaa Googleen kuvahakuun "Piet Mondrian" ja eteen avautuu postmoderni neliöiden kirjotori, josta saa lähinnä migreenin. Olgan galleriasta aukeaa enemmän taiteilijan sielunmaisemia, jotka ainakin minua miellyttävät paljonkin.
Delilah ei nähdäkseni kyllä vetänytkään linjaa taiteilijan koko tuotantoon, kunhan puhui vain yhdestä kuvasta.
Anonyymi, kunpa kertoisit vähän näyttelyistäsi tai kuviesi/teostesi muotokielestä tai tyylistä.
Totta vääntääkseni, kyllä minustakin on selvää, että Edelfeltiä sen olla pitää - sitä soisi jokaisen nuoren taiteiljan tekevän tuotteliaasti lisää. - Vaikka niitä taistelevia metsoja.
VastaaPoistaSellaisesta maksaisi jokainen mielellään.
Tässäkin maassa sitä kuitenkin on paljon ei miellyttäviä asioita, joista ei tarvitse edes kavereilta kysyä. Kaikenlaiset törpöt pätevät ja luulevat olevansa vaikka mitä. Ennen oli nuijasotia, talvisotia, jatkosotia, kylmiäsotia sun muita, jotka karaisivat turhat luulot pois.
Hipit saisivat laittaa edes muijansa töihin, vaikka itse eivät sitä omalta kohdaltaan tärkeänä pitäisikään.
Palkat ovat erittäin surkeat, nälkäkään ei ole tuntematon käsite - jano ei meitä sentään onneksemme ole yllättänyt.
Me suomalaiset voimme joskus käydä jopa ulkomailla, turha kenenkään on meidän nenillemme hyppiä!
Koko puolueohjelma.
VastaaPoistaÄläs nyt Simo uhoa. Kuka sitä Kuningatar Blankan polvella ratsastajaa enää jaksaa tuijottaa. Meilläkin on se kesämökin seinällä Taistelevien metsojen vieressä, ja nyt ei jaksa enää. Taidan panna niiden päälle jonkin protestijulisteen.
VastaaPoistaMuuten, tässä linkissä se persujen puolueohjelma vasta onkin! on!
Mielipiteeni letunpaistoteoksesta koski näkemääni kuvaa, ei taiteilijan koko tuotantoa, kuten Iines arvelikin. Kertomallani tavalla taulun koin. En ole tutustunut hänen muihin teoksiinsa.
VastaaPoistaMakuasioista ei sovi kiistellä, sanotaan. Henkilökohtainen mielipide, tapa katsoa ja kokea taidetta suotakoon jokaiselle.
Taidenäyttelyiden pitäminen ei mielestäni sinänsä ole näyttö eikä tae siitä, että olisi muiden yläpuolella taiteen ymmärtämisessä. Se osoittaa mielestäni lähinnä viehtymyksen taiteeseen. Saa vapaasti olla eri mieltä.
Mitä, onko Mia-Maria mies?
VastaaPoistaNo, sitten se huomio ei kai ollutkaan niin mainio...
Soini on jovioaali äijä, populistien parhaimmistoa, mutta en usko, että äänestän häntä koskaan.
Pikkuisen menee joiltakin saivarteluksi.
VastaaPoistaTuo teos on nostettu esiin nimenomaan provo mielessä Hikipediasta. Onko joku kuullut tai nähnyt että teosta joku vakavissaan analysoisi ja toisi esiin sen taiteelliset ansiot?
Täällä heitellään jos minkälaista pinnallista "mutua" ja small talkkia.
"PS. Äänestän ensi vaaleissa persuja elämäni ensimmäisen ja todennäköisesti viimeisen kerran. Uskon ja toivon, että normipuolueeni ottavat viestin onkeensa."
VastaaPoistaMikä sai Tapsan muuttamaan mielensä?
Ei mikään, sillä olenhan mies aatteen, en periaatteen.
VastaaPoistaÄänestän persuja, mutta en Soinia.
Sitä paitsi Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla ja minäpä asun Helsingissä.
Ei kai Riku loukkaantunut, kun Simoksi nimittelin, tuon rotestilaulunsa mukaan? Muutenhan et ole Simo, ollenkaan.
VastaaPoistaToinenkin anteeksipyynnön kaltainen, Tapsalle. Luinpas minä huolimattomasti. Se olikin Mia-Maria eikä Anonyymi!
Mutta siis tuo havainto siitä, että kulta-aikalaisilla on vieraita vaikutteita, ei ole mielestäni uusi havainto, koska se on yleinen taiteen totuus, ei poikkeustila. Jo Agricolalla on vieraat vaikutteet ja saksalaiset oppi-isät, mutta niin vain tekaisi suomen kielen! Tässä näkemyksessä lie tuoreutta?
Minusta on ihan sama, ketä kukin äänestää, mutta jäi vain mietityttämään Tapsan sananvalinta "viimeisen kerran". Miksi äänestää sitten ollenkaan, jos ei miellytä?
Näyttelyistä Delilahin kanssa samaa mieltä: näyttely kertoo kai lähinnä ahkeruudesta, ei vielä tasosta tai laadusta. Olisiko se myynti ja yleisön ja kriitikoiden ja median kiinnostus jonkinlainen mittari?
Onhan tämä vähän outoa keskustelua.
VastaaPoistaAvauksessa kirjoitetaan metaforin ja allegorioin Soinista ja postmodernismista. Keskusteluun on heitetty samanlaisia vertaus- ja kielikuvia, ne on kuitenkin torpattu välittömästi liian vaikeaselkoisina ja käsitteettöminä. Pinta oli jäädytetty, alkoi odotus että joku muukin kuin Jape, lähtee uhoten heikoille jäille.
Muut aiheet ovat olleet pannassa, kunnes lupa tai taustatueksi tarkoitettu kannanotto on hyväksytty uudeksi aiheeksi.
Sitten saadaan mystiseen kirjoitukseen selvitys: Soini on veijari ja postmodernismi on "kivaa". Sirpaleita, rosoa ja ruostetta olla pitää ja ruma on kaunista. Taide on taidetta.
Tähän kohtaan on syytä ottaa Niksi-Pirkka esiin ja poimia vinkki vesileikkeihin. Kahden viinipönikän pusseista saa käsivarsiin hyvät kellukkeet kun puhaltaa ne ilmaa täyteen. Kivaa?
Vai mitä tytöt?
Marja Tiurin syyttämättäjättämispäätös tuo persuille sellaiset viisi prosenttia lisää.
VastaaPoistaKaikki tietävät ettei tuomioita tule yhdestäkään näistä poliitikkoihin kohdistuneista epäilyistä. Lumeeksi joku "hyi hyi".
Suomessa herrojen tuomitseminen vain ei ole tapana.
Suomessa ei
Marja Tiuran syyttämättäjättämis päätös tuo persuille ainakin viisi prosenttia lisää.
VastaaPoistaKaikki tietävät, ettei yhdessäkään näistä poliitikkoihin kohdistuvista epäilyistä tule tuomioita. Korkeintaan joku "hyi hyi!"
Suomessa herrojen tuomitseminen ei vain ole tapana.
Anonyymi,
VastaaPoistanyt putosin kärryiltäsi. En minä koskaan laskelmoi ja tee kirjoitukseni ansoja tai piiloja tahallani.
Useimmiten kirjoitan sydämeni kyllyydestä ja jään sitten odottelemaan, josko joku reagoi ja miten. Usein reagointi on yllätys. Ehkä minun kirjoitukseni ovat postmodernia kokeilua, huomaamattani ja tarkoittamattani. Voin hyvinkin olla ajatusluistelija, jollaiseksi van V minua ystävällisesti nimitti. Ehkä se on sitä nousevaa jousimiestä muutoin istuvassa härässä.
Huomasin tuon loukkantumisepäilyn. Minua saa sanoa vaikka spedeksi - tai no, se saattaisi mennä jo liian pitkälle.
VastaaPoistaAnonyymi, kiitos niksistä. Tosin kellukkeita ei tarvita, kun osaa uida.
VastaaPoistaterv. yksi tytöistä
Iines: ""---viimeisen kerran". Miksi äänestää sitten ollenkaan, jos ei miellytä?"
VastaaPoistaRiku oikeastaan jo vastasi kysymykseesi ja olen minäkin motiivini jo muutaman kerran maininnut:
Äänestämällä persuja annan Suomen herroille vakavan varoituksen huonosta asioiden hoidosta.
Samalla toivon, että varoitukseni on viimeinen, eli he ottavat kansan äänen onkeensa, parantavat tapansa ja muuttavat kurssia.
Minua suorastaan nyppii mm. tämän vänrikki Nappulan pöyhkeys, kun hän komentaa tekemään kotiläksyt ja kertoa numeroin, miten tilanteesta selvitään. Millä helvetin oikeudella hän sellaista vaatii niiltä, jotka ovat koko ajan sanoneet, että hallitus ajaa maan asiat päin helvettiä?
Soini vastasikin tähän ja lähes samoin sanoin kuin minäkin olen siihen jo vastannut.
Näin Soini:
"...Kokoomus on hoitanut maan taloutta. Kokoomus, keskusta ja vihreät ovat myötävaikuttaneet siihen, että nyt on kestävyysvaje."
"Ei se taivaasta putoa, vaan se on politiikan tulos."
"Kun kestävyysvaje on päässyt tulemaan ja vene on karilla, huudetaan: Soini, tule lappaamaan vettä pois!"
"Näkemättä paska" on oiva lähtökohta taidekritiikille. Sopivalla kuorrutuksella siitä saa todella yleispätevää ja tasokasta. Lähtökohtaisesti kaikki mistä pitää on hyvää, siis subjektiivistä. Olemme kaikki asiantuntijoita. Edes tekijä ei ole sen parempi asiantuntuja, varmuuden vuoksi kannattaa arvioida hänet vähintäinkin jääviksi.
VastaaPoistaMitä noihin kellukkeisiin tulee niin niidenkin kanssa kannattaa pysytellä ihan rantavesissä. Mutta jos "sisko" on vaarassa niin kannatta toki heittää ne avuksi. Viidelläkympillä saa jo hyvän parin. Kannatta melkein siemaista samantien se toinenkin niin pääsee heti kokeilemaan. Halpaa lystiä.
Mutta – vasta seuraavana päivänä!
Myös media lähes yksimielisesti on päätellyt, että gallupien mukaiset tulokset persujen osalta ovat protesti - toteutuma tulee olemaankin.
VastaaPoistaMissään en ole nähnyt kovin fiksua pohdintaa tämän protestin syistä, kaikenlaista maahanmuttoa sun muuta pohtivat.
Minusta syyt ovat täysin yksiselitteisesti ylimielisyys, henkinen irstailu ja sielullinen porttous.
Jihuu, nyt minut on valittu ja äänestäjät saavat haistaa vaikka paskaisen itsensä, Minua minua minua koskee vain poliittinen vastuu!
Anonyymi, pitäisikö sanoa kollega, jos omanarvon tunto saa raapaisun joidenkuiden ollessa eri mieltä kanssasi, kovin ohutta se on. Et ehkä ole tämän blogin lukijoista ainoa näyttelyissä töitään esille tuonut tai taideaineita opiskellut. Arvaan että meitä on useita. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ruma on rumaa.
VastaaPoistaMutta kauneus on katsojan silmässä.
Kokoomus on ainut joka on ollut ideologialleen uskollinen.
VastaaPoistaEi pidä mennä kokomuksen avuksi pyörittämään lumipalloa jos ei sitten itse saakaan apua. Keskusta on valjastanut ravihevoset ja vanhat kyntöruunatkin vetoavuksi. Demarit on teettäneet työn "pimeästi" toisilla. Soini hurjastelee sontakärryillä ilman perälautaa ja senhän tietää mitä siitä seuraa.
Paska on pilannut koko lumen!
Tämähän on kuin lööppijournalismia.
VastaaPoistaEnsin kaivetaan sontakasa esiin ja todetaan: Hyi tämä haisee!
Pyydetään muitakin varmuuden vuoksi haistelemaan. Kaikki toteavat saman: Se todella haisee!
Ei se haju sekoittamalla häviä! On tunnustettava liukumiina ja tehtävä se vaarattomaksi.
Minä taidan äänestää Ihmisten puoluetta. Siis oikein totta.
VastaaPoistaKun en tiedä edes tarkkaan, mihin olen tyytyväinen, mihin tyytymätön, ja onko se lopulta poliitikon vika, että kaikki on p*rseellään.
Minusta vika on meissä, äänestäjissä! Ihminen itse on p*ska, joten miksi ei poliitikkokin.
Avaan ja syvennän lausahdustani sen verran, että politiikka on vain rahanjakoa, ja minusta p*rseelläänolo ei johdu rahanpuutteesta.
VastaaPoistaLuen juuri Bengt Jangfeldtin Majakovski-kirjaa ja mietiskelen, millainen kiikkulauta taiteilijan elämä on, kun poliitikot päättävät, mikä on oikeaa taidetta.
VastaaPoistaFuturisti Majakovski mietti jonkin aikaa, lähtisikö bolsheviikkien kelkkaan, lähti sitten. Meni mukaan myös kulttuuriministeri Lunatsharskin perustaman valtiollisen elimen toimintaan luonnostelemaan taidekasvatusta ja sitä, millaisen taiteen ja estetiikan uusi yhteiskunta tarvitsee. Nähtiin, että kokonaan uuden, sellaisen kuin futurismi.
Mutta ei mennyt montaakaan vuotta kun Lenin kiinnostui asiasta ja tuli siihen tulokseen, että kysymys oli postmodernista tekotaiteesta - tai jotain siihen suuntaan.
Muistelen myös natsipuolueen jäsentä Emil Noldea, joka teki mielestään kansallista, germaanien alkuvaistoista kumpuavaa taidetta. Ekspressionismi oli hänestä erityisen saksalainen tyylisuunta. Lunatsharskin virkaveli Josef Göbbels oli samaa mieltä ja tuki Noldea. Mutta sitten sielläkin itse Johtaja paneutui asiaan. Nolde todettiin rappiotaiteilijaksi ja hänen töitään tavarikoitiin museoista enemmän kuin kenenkään toisen ja hän sai kiellon edes maalata.
Ja kiikkulauta on sittemmin kääntynyt taas toisinkin päin.
http://fineartamerica.com/featured/still-life-with-6410701910982-jarkko-rantanen.html
VastaaPoistaNäitä poliittisesti manipuloituja tai hiljennettyjä taiteilijoita on pilvin pimein, olisiko eniten ehkä juuri itäisessä naapurissa? Anna Ahmatova taisi kirjoittaa kauneimmat runonsa poliittisesti vainottuna. Wagnerin musiikkia käytettiin natsi-Saksassa propagandavälineenä jne. Poliittinen ideologia saa uutta ulottuvuutta taiteen keinoin, eikä tätä mahdollisuutta ole kai milloinkaan jätetty käyttämättä.
VastaaPoistaSitä en muuten tiedä, millaiset ovat Soinin kulttuurimieltymykset. Raamattuaan hän ainakin on lukenut, kun tuntee sen vertauksia.
Ajattelet, Iines, että politikot edustavat olemalla läpileikkaus meistä kaikista ihmisistä.
VastaaPoistaMinä ajattelen, että poliitikot edustavat nauttimalla kaikista asemansa puolesta tulleista etuuksista, heidän kauttaan myös kansalaiset niistä pääsevät nauttimaan.
Lentolippu kotiin maailmalta, uudet sohvat olohuoneeseen, mahtavia juhlia ja yletöntä irstailumielessä suoritettua irstailua. Unelmien unelmaelämää, sähkö-, puhelin-, osamaksu- ynnä muut laskut eivät elämää häiritse, nehän ovat vain järjestelykysymys.
En minä sitä silti pahana pidä, että joku Alatalo lentää Lappiin keikalle valtion maksamana, onhan siellä kuitenkin myös sellainen keputustilaisuus.
Anonyymi,
VastaaPoistamiksiköhän linkkasit tuon appelsiiniasetelman? Mitä itse ajattelet siitä? Tunnetko tekijän?
Oli miten oli, se toi mieleeni Pekka Halosen tomaattiasetelman, joka roikkuu tuollaisena Ateneumista ostettuna julisteena keittiön seinälläni. Pidän siitä kovasti.
Rantasen juliste maksaa kymmeniä euroja, Halosen juliste 7 euroa.
Minun täytyy nyt lisätä - selattuani Jarkko Rantasen töitä lisää - että pidän hänestä, varsinkin siitä yhdestä maalauksesta, jossa on kaksi autoa marketin edessä ja kaikki pizzat tarjouksessa. Hänen siveltimensä jälki on varsin krouvia ja värit paikoin voimakkaan raakoja, mutta töissä henkii samanlainen eleetön melankolia kuin Edward Hopperilla.
VastaaPoistaRiku,
VastaaPoistaehkä en ajattele niin, että poliitikot ovat läpileikkaus meistä, vaikka totta sekin on.
Ajattelen niin, että poliitikot uhrautuvat kuitenkin meidän puolestamme tekemällä likaisen työn ja vaikeat päätökset.
Kaikilla meillä on yhtäläiset mahdollisuudet nousta samaan asemaan, mutta emme vaan mene ja tee samaa perässä. Olemme laiskoja hoitamaan yhteisiä asioita! Valitamme vaan ja kiroamme tekeväiset ihmiset maan rakoon. Meillä ei ole aavistustakaan työn raskaudesta ja vaikeudesta. Helppohan kotisohvalta on sanoa, miten tulee tehdä.
Tuossa se nähdään, harvat osaavat arvostaa sitä ponnistuksen määrää, joka tarvitaan täältä kotisohvalta organiseeramisessa. - Sekin vain vanha roju, ei mikään uudenaikainen suomi-soffa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPekka Halosesta tulee aina mieleeni Tuusulan raiskattu Rantatie, joka
VastaaPoistakokonaisuutena on jotain Keravan, Tikkurilan ja Klaukkalan väliltä.
Halosen asumus on kuitenkin yksi niistä harvoista turistikohteista, joka sai minut vaikuttumaan. Komea talo, josta oli aistivinaan vielä siinä elettyä elämää.
Taulunsakin ovat komeita. Juuri nyt lumet ovat samalla lailla kuusen oksilla, digikameralla vastaavia kuvia voi ottaa jokainen vaikka kymmeniä. Pekka käytti pensseliä.
Urheileva maailma tarvitsee esikuvia.
VastaaPoistaSellainen on Kale, joka tässä soittaa yhtä monista tekemistään, myös tuon kakkoskitaristin, Erkin, leyvyttämistä kappaleista.
Lungi äijä.
Ihailen näiden kirjoitusten hienoja kuvavalintoja, onko nyt niin että löydät kuvan, johon kirjoitat vai toisin päin?
VastaaPoistaMielenkiintoinen ja erittäin terävä havainto tästä Soinin kytkennästä tähän jälkimodernismiin, hänethän on yhdistetty jossakin piireissä jopa rasismiin, joten holistinen ja liberaalinen otehan paikkaisi kovastikin hänen osakkeitaan?
Olipa kerran hankala, masentunut nainen, joka ei tullut ihmisten eli miesten kanssa toimeen, joten hän keksi että häntä työpaikkakiusataan. No,eikun oikeudenistunnot käyntiin ja rahat pois ja ulkomailta hyvä virka. Miltäs tämä kuulostaa?
Mustaleski,
VastaaPoistakun aloitin blogini, juttu syntyi useimmiten aina kuvan perusteella. Alkuun minulla oli lisäksi tiukka reunaehto, että kuvassa tulee olla ikkuna. Se teki jutunteosta haastavaa. Nyttemmin olen luopunut ehdottomasta ikkunarajoituksesta, vaikka koetankin edelleen saada useimpiin kuviin ikkunan edes pienenä pisteenä. Esimerkiksi tämänkin jutun kuvasssa on ikkunoita.
Nykyään ensin on ollut yleensä sana, sitten kuva, kun olen laatimassa aloituskappaletta. Jos löydän kuvan, jossa on jokin juju, saan siitä innoitusta juttuun.
Mustaleski, tuo naisjuttu kuulostaa aika ahneelta, enkä usko siihen. Ei ihminen voi olla noin ketku.
Ehkä tämän blogin avaus ei ole juuri se teksti jota on kirjoitettu "sydämen kyllyydestä" koska se on lähes paste copy Hikipediasta (http://hikipedia.info/wiki/Postmodernismi). Vaikea uskoa että itse ei sitä huomaa tai että se olisi tarkoituksetonta, kokeiluksi sitä toki voi sanoa. "Mustaleski" ihasteli oivallusta kytkeä Soini postmodernismiin, oivalluksen taisi kuitenkin tehdä Soini itse.
VastaaPoistaAjatusluistelija kuulosta näin talvisena pakkaspäivänä ja talviurheilun "kulta kautena" lähes runolliselta mutta esim. Maalaisen, RR, Japen ja Tapsan ilmaukset samasta mutkittelusta ovat olleet vähemmän lyyrisiä, ehkä eksistentialistisia.
Jopa siinä määrin kuin tekstin viittaus orgasmin saantiin viittaa. Lainaan tuota samaa lähdetta: Latinan verbi ex-sistere (eksistoida / olla olemassa) työntyä esiin, viittaa erektioon. Olemassaolon todistaa vain "stondis", vain mies voi siis oikeasti olla olemassa.
Tahatonta tai ei niin viittaus jousiMIEHEEN ja ISTUVAAN härkään, muuttaa ajatusrakennelman todelliseksi piruetiksi jos luistelutermi sallitaan.
Anonyymi,
VastaaPoistatekstissäni on lähdeviittauslinkki Hikipedian Postmodernismi-tekstiin, alussa, toisessa kappaleessa.
Samoin kuvassa on linkki käyttämääni kuvalähteeseen, koska viittaan koko kuvasarjaan, slideshow'hun.
Tässä jutussa on meikäläiseksi melko raskaasti nojattu Hikipedian ydinkohtiin. Nojaaminen on kuitenkin tietoista ja osoitettu tekstissä avoimesti. Halusin tällä parioida Wikipedia-ihannointia. Pidän enemmän Hikipediasta.
. . . siis jäätanssia?
VastaaPoistaElisessä Silminäkijä -ohjelmassa Ikean omistajan Ingvar Kampradin kerrottiin kaikin tavoin voimistavan kuvaa yksinkertaisesta ja vähän hömelöstä miehestä. Asia on Arto Nybergin sanoin: kiintoisaa. Katsojana yhtymäkohta Oscar palkittuun elokuvaan "Kuninkaa puhe" on ilmeinen, mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.
Soinille, Kataiselle, Kiviniemelle, tai Urpilaiselle on helppo keksiä samantapaisia empatiaan vetoavia ominaispiirteitä. Viimeaikaiset puolue kampanjat ovat samaa yritystä höynäyttää vaikutuspiirissä olevia ylhäältäpäin annetuilla "mielikuvilla".
Täällä heränneessä taidekeskustelusta on enää pieni matka siihen kysymykseen: Eikö sokea idiootti voi tehdä hyvää taidetta? tai vielä kohtalokkaanpaan: Pitääkö taideteoksella olla hinta? Perimmäisestä kritiikistä, itsekritiikistä, huolimatta taideteos raottaa ovea tekijänsä "totuuteen".
Toivottavasti.
Kieltämättä, avauksessasi oli vino näkökulma, tosi vino. Kysymys kun saattaa olla tavallista kiinteämmästä suhteesta hyve-etiikkaan, joten edes vilkaisu asian tiimoita Hikipediaan vaatii rohkeutta. Siellä pyrkimys hyveellisyyteen saattaa kääntyä itsekkyydeksi ja ylpeydeksi.
VastaaPoistaVoi vain kuvitella millaisia määreita klassisen jaottelun, täysin hyveellinen, vahvatahtoinen, heikkotahtoinen tai täysin paheellisen, ihmisryhmille on annettu. Aristoteles mätkäisee esim. opettajalle niin suurisieluiset filia -hyveet että ihan hirvittää.
Varsinkin kun "Aristo" meinasi että naisilla ja lapsilla ei ole käytännöllistä järkeä jota hyveiden soveltamisessa tarvitaan. Autoritäärisyys ja demokraattisuus saattavat Hikipedian vinossa tarkastelussa kääntyä hirvittäviksi vastavoimisksi. Häpeämättömyys saattaa saada lukijat sellaiseen myötähäpeään että meille kaikille hyveellisyys on vain tahdon asia.
Kerran nuorena keksin, että samalla tavalla kuin esim. ruotsissa o-etuliite kääntää merkityksen - sann/osann, saklig/osaklig osv - niin suomessa se on e: täällä/etäällä.
VastaaPoistaAidosta pyrkimyksestäni huolimatta en keksinyt listaan lisää muita kuin ukko/eukko, mäntä/emäntä, peli/epeli ja tummainen/etummainen.
Jos joku ihmettelee esim. paria peli/epeli, niin huomautan, että se elää edelleen sanonnoissa "pelimies" ja "epeli miehekseen".
Postmodernin pohdiskeluni kielitieteestä päätän pyynnöstä tähän.
Kun puhutaan (= käsitellään) postin modernia kulkua, eli postrestant restaurangia, niin ei voi (kukaan) unohtaa Jacques Tatia. Ei vaan voi! Hänen Kirjeenkantajan koulu (L'école des facteurs) pitää sisällään kaiken mitä Iineskin tahtoo sisällään pitää! (Tai sitten en tunne Iinestä? Joka pitää paikkansa.)
VastaaPoistaEhdin ensimmäisen kommenttini heittää jo 26.2 klo 11:29. Kivaa, että minut "tunnistettiin" Japeksi. En ole Jape, hän on ystäväni, ja tässä on vähemmän 0,007 ‰ vittuilua!
Asiahan on nimittäin niin, että meidät leimataan (STAMPS) jo etukäteen. Toiset nimimerkit saavat suoltaa mitä tahansa - heidät hyväksytään. Toiset taas eivät saa sanoa juuri mitään kun heid turp jo tuk... Toisaalta, toisissa blogeissa käy juuri päin vastoin.
Tylsää! Vaikka alkoi maaliskuu... Muuten, harva ihminen osaa vastata oikein jos häneltä kysyy "missä kuussa on 28 päivää?".
Välillä täällä puhutaan politiikasta - kyseenalaista. Ennen, kun ehdin yhtäkään juutuubea nähdä, mutta olin jo lukenut Perustuslaillisten ns. Puolueohjelman, kavahduin. Se - puolueohjelma - oli niin täyteen ahdettu surullisia muistoja jotka haluaisi unohtaa. Kysymys on fasismin jalanjäljistä. Kun ihmiselle aletaan sanoa mitä mieltä hänen pitää olla, mitä ajatella, mitä nähdä... emme me ole enää syyntakeisia. Emme varmasti.
VastaaPoistaKommunismi ei ole saanut mitään hyvää aikaan reaalimaailmassa; filosofiana se on ylittämättömän hyvä. (Harmi näin päin.) Nyt elämme tällä pallolla maailmassa joka on sillä lailla kellahtanut kumoon että ns. hyvinvoivat länsimaat eivät pysty pitämään enää "kansankotejaan" pystyssä riistämällä ns. kehitysmaita. (Siihenhän meidänkin elintasomme täällä Skandinaviassa osittain perustui.) Työpaikat viedään orjatyömaille, ruoan meille tekevät maaorjat; me ihastelemme että "onpa kaikki halpaa?". Niin se onkin, paitsi suomalaisille työttömille. (Ja muuten syrjääntyneille.)
Soini melskaa tässä puutarhassa. Ja se on helvetin hyvä asia! On nimittäin näin, ja pahimmin Kokoomuksen suhteen, että ihmisille - meille suomalaisille - suorastaan syljetään päin pläsiä. Sitä tekee Katainen ja hänen adjutanttinsa. Toivon, tosiaan toivon, että perssuomalaiset saisivat äänivyöryn... se edes vähän muuttaisi asioita joista keskustellaan.
Ps. Itse en, edes protestiksi, pysty heitä äänestämään. En pysty olemaan väärää mieltä. Vaikka tietäisikin että perustuslailliset - eikun siis perussuomalaisten - kannatus sulaasiinä vaiheessa kun heidän pitää ottaa "Vastuu Asioista". Mitään järjellistä kapasiteettiahan heillä siihen ei ole, päin vastoin. (Niinhän tämä pelle Urpo Leppänenkin työministerinä poisti työttömyyden Suomesta 6ssa kuukaudessa. Ja Pekka Vennamo, tek. yliopp., joka vastusti "pätemättömiä" poliittisia nimityksiä, otti vastaan Posti- ja Lennätinlaitoksen Pääjohtajan vakanssin.)
Soinista tulee, enemmin tai myöhemmin, ihan hyvä KELA:n Pääjohtaja. (Mun mielestä.)
m = mikis
VastaaPoistaPs. Luen nyt Mauno Antero Nummisen kirjaa "Helsinkiin". Se on hauska. Hänellä on eritt-ttäin tarkoitushakuinen huumorintaju. Minä kerran kun liftasin Forssasta Somerolle ja mulla oli sandaalit jalassa ja enkä sen takia päässyt Somerohoviin sisälle niin hän "lainasi" minulle äitinsä (?) korkokengät. Niillä pääsin. (Vaikka vähän nilkutin.)
Soinin Timppa, Soinin Timppa
VastaaPoistasulla on nyt hurja kimppa.
paimentamaan sen jos pystyt,
verillä on nyrkit, rystyt.
Itse Veikko Vennamokin
olis varmaan saanut shokin
vaalivoitostasi tuosta
persut kun sä nostat suosta.
Kiitos, kiitos, Timppa hihkuu,
itseluottamusta tihkuu.
Terve teille härmäläiset,
himmeät ja valkopäiset!
Espoon tiernapoika tässä
vauhtiin on nyt pääsemässä.
Murjaanien kunkku musta,
tuskin antoi kannatusta.
Soinin Timo, Soinin Timo,
sulla on nyt vallan himo.
Silmäs sillä lailla hohtaa,
että mihinkähän se johtaa.
Mies jos hoitaa asiansa
käy niin, että palvoo kansa
liitunaama-Obamaamme ja siis
pressaks Timpan saamme.
Niksi-Pirkka.
VastaaPoistaJos vieraat tuntuvat tylsiltä ja tunnelma vaivaantuneelta, lirauttaa tekstin sekaan hieman "vattua" ja "viikunaa", niin johan juttu luistaa.
Suomessa on vastaava kielen ilmiö kuin ruotsin sann/o-sann, Tapsa.
VastaaPoistaRuotsin o-kieltoalkua vastaa suomessa epä-etuliite, suomessa kun kaikki pitää vetää pitkäksi:
tosi/epätosi
mukava/epämukava
ystävällinen/epäystävällinen
todennäköinen/epätodennäköinen
sopu/epäsopu jne.
Hyvin voisi epä-liite joskus lyhentyä e:ksi, ja se voisi olla jopa kielen evoluutiota. Vaikka ei se enää lyhene, koska meillä on e jo varattu nettikieleen: e-kirja.
Kysymykseen missä kuussa on 28 päivää, on vain yksi oikea vastaus, mikis, ja se on tietenkin: helmikuussa.
VastaaPoistaJos tarkoitettaisiin, että oikea vastaus on "kaikissa 12 kuukaudessa", niin kysymys olisi väärä. Sen tulisi tällöin kuulua: Missä kuissa on 28 päivää. M. o. t .
Anonyymi,
VastaaPoistaolet oikeassa nikseinesi, mutta minä en koe tunnelmaa vaivautuneeksi vaan anonyymin kysymykset ja analyysit yksinkertaisesti vaikeiksi. En osaa sanoa mitään noin hienoihin erittelyihin. Juttelen mieluummin täältä ruohonkorsien välistä.
Täytyy vielä kehua Soinin Timppa -runoa. Olisi mies varmaan itsekin tyytyväinen runosta.
VastaaPoistaVoisin hyvin kuvitella melkoisesti pulskistuneen Timpan mustana murjaanina, kenkäplankkia naamassa Tuksu-huulet töröllä, palmunlehvähame mahan alapuolella hankkimassa ääniä Joensuusta.
Hyvä on Iines. Mutta jos pojalla (tai tytöllä) on taskussaan kaksi suomalaista rahaa ja niiden yhteenlaskettu summa on 30 penniä. Niin mitä nämä kolikot ovat jos toinen niistä EI ole 20 penninen? (Mutta ovat kumminkin käypää FIM ränkylää - kuten me merimiehet toisillemme sanomme.)
VastaaPoistaNo tiedätkös, mikis, että kun olin lapsi, meillä oli kotona vanhoista hopearahoista yhteen sulatettu ranneketju. Kolikot oli jotenkin hitsattu yhteen reunoista ja yhdistetty punosketjulla ja lukolla pyöreäksi koruksi. Nyt koru on siskolla Saksassa, ja voisi ehkä sanoa, että siinä on yksi kappale esineitä, vaikka kolikkoja oli aika monta.
VastaaPoistaMutta et varmaan tarkoita, että sinun kolikkosi oli hitsattu yhteen, siis yksi kymmenpenninen ja yksi kahdesta kymmenpennisestä yhteenliitetty kolikko?
Ai, et tiennyt? Upeaa! Siis jos Pojalla (tai tytöllä) on kaksi rahaa (yhteensä 30 penniä) ja TOINEN niistä ei ole 20 penniä... niin toinenhan niistä on!
VastaaPoistaSenkin peijooni!
VastaaPoistaEi se silti mitään, tiesin, että selitys on hyvä ja halusin kuulla sen. Olisi vaan ollut kiinostavaa katsoa, miten metsään muut olisivat menneet. Olisinko minä ainoa epämatemaattinen henkilö ole? (Matemaattinen osaa laskelmoida tuon "toinen - toinen"-ilmaisun nopeammin.)
Silti protesteeraan ankarasti.
VastaaPoistaKas, minullahan välähti nyt samantien, että jos sanot kahdesta kolikosta näin: toinen kolikoista ei ole 20-penninen, niin ilmaisu "toinen" tarkoittaa tässä symbioosissa konkreettisesti kumpaakin kolikkoa, koska se sulkee 20-pennisen vaihtoehdoista tyystin pois!
Iines, kun luen kommenttejasi useampien vuosien ajalta - SÄIKÄHDÄN... arvaa miksi? No siksi kun olen usein samaa mieltä. Miksi siitä pitäisi säikähtyä?
VastaaPoistaEn tiedä.
Enemmän ole kyllä eri mieltä. Ei sev väliä, sinä olet kivalla tavalla täynnä satiiria ja ironiaa ja tarinaa.
Rakastan suomenkielen käyttäjiä.
6
Aika harvinaista.
Minusta sillä, onko asioista samaa mieltä kuin toinen, ei lopulta ole merkitystä. Kerron esimerkin elävästä elämästä.
VastaaPoistaKun kohtasin eksäni, olimme useimmista asioista eri mieltä ja meillä oli aika erilaiset maailmankatsomukset. Kun sitten jossain vaiheessa maailmankatsomuksemme alkoivat olla samanlaiset, tai ainakin huomattavan yhteneväiset, me erosimme. Ei sillä ollutkaan merkitystä, onko asioista samaa mieltä.
Aikoinaan ostin Interrail lipun. Sillä piti päästä matkustamaan missä tahansa länsimaassa... Ei muuten päässyt, esimerkiksi Islannissa en päässyt. (Arvaatko miksi?). Aikoinaan - jo ennen Schengenin sopimusta - Pohjoismaalaiset pääsivät ilman viisumia toistensa luo. Paitsi ei yhteen paikkaan: arvaa mihin?
VastaaPoistaEnpäs tiedä, mikis, enkä taida osata arvuutellakaan.
VastaaPoistaMinä olen tarvinnut viisumia vain matkustaessani lähinnä itäisiin naapurimaihin, siis Pietariin ja Riikaan. Muistaakseni viisumia ei ole tarvittu muinoin ei Ruotsissa, Norjassa eikä Tanskassa eikä kai Virossakaan. Islannissa en ole ollut.
Pst Olen Viron historian luvussa jo ohittanut esihistoriallisen ajan, kivi- ja metallikaudet ja olen keskellä ristiä ja miekkaa ja verisiä uskontaisteluja.
Färsaarille ei päässyt. (Paitsi tanskalaiset pääsi. Minä en. Ilman viisumia...)
VastaaPoistaIslannissa ei ole pätkääkään junanvaunukiskoja, siksi siellä ei päde Interrail. Ps. Islanti on ollut kallis maa, nyt niin ei ole. En vöyhkää heidän luonnonilmiöistä, ne ovat mitä ovat, kummallisia. Mutta jos joku haluaa tutustua norjalaisia kummallisempiin ihmisiin, jo sen takia kantsiin käydä siellä, Jääsaarilla. (Hymiöitä.)
VastaaPoistaOikeasti, siis onko samaa mieltä toisen kanssa (vai erotaanko heti), ei ole merkittävää. En osaa suhtautua analyytisesti ihmisiin jotka ovat samaa mieltä kuin minä. Minua hävettää aina jos joku siteeraa minua: ja syystä.
VastaaPoistaTotuus, totuudet, on muualla. (Ei minulla ole aavistustakaan että missä.)
Lisää patetiaa? Ei kun nyt täytyy välillä huilata. (Täytyy käydä Kauppakeskus Keskisessä, Tuurissa.)
Minä en ole käynyt Tuurissakaan. Hämmästyin jo sitä, kun maalaiserkkupoika sanoi suurena ilouutisena, että he lähtevät vaimon kanssa Tuurin kyläkauppaan. En voinut käsittää, miten vakkasuomalainen menee johonkin kauppaan jossain Keski-Suomessa. Nyt käsitän, kun näin kauppakompleksin eräässä televisiolähetyksessä.
VastaaPoistaHuomaan muutenkin , että minulla on vielä paljon ihmeteltävää. En ole ajatellut edes sitä, että Islannissa ei ole rautateitä. Olisi kai sekin kauheaa, jos olisi ollut kaikkialla.
Iineksen epostulaatti: "Kysymykseen missä kuussa on 28 päivää, on vain yksi oikea vastaus, mikis, ja se on tietenkin: helmikuussa."
VastaaPoista"Jos tarkoitettaisiin, että oikea vastaus on "kaikissa 12 kuukaudessa", niin kysymys olisi väärä. Sen tulisi tällöin kuulua: Missä kuissa on 28 päivää. M. o. t ."
Jaahas... saanko olla eri mieltä?
Kysymys: Missä kuussa on 28 päivää?
Vastaus: Jokaisessa. P.o.t.
Anonyymin Soini-runo oli minustakin mainio. Aluksi luulin itse kirjoittaneeni sen ja puhalsin alkometriin. Mutta se näytti nollaa, joten olen syytön.
Vastalause! Ketkunpeli pois.
VastaaPoistaKysymys- ja vastauslauseen tulee olla suhteessa toisiinsa.
Jos kysymys kuuluu, että "missä kuussa", vastaus tulee antaa yksiköllisenä kuukauden nimenä eikä ovelasti myhäillen että "joka kuussa".
Sitä paitsi "mikä kuu" on interrogatiivinen kysymys eikä siihen mennä vastailemaan millään epämääräisellä kvanttoripronominilla. Nih.
Oikeastaan olisin halunnut muuttaa kontekstia. Näin:
VastaaPoistaKysymys: Missä kuussa on 28 päivää?
Vastaus: Saturnuksen Titanissa sekä Jupiterin Iossa, Europassa, Ganymedeksessä ja Kallistossa.
PS. Meidän Kuussamme on vain yksi päivä ja yksi yö.
Lapsena vastasimme kuukyselyihin: "en ole syntynyt kuussa, vaan maassa!" - vieläkään mikään kuukausittaisten kuun kuukautiskiertojen asiantuntija ole.
VastaaPoistaEli siten kai
tammimaa
helmimaa
maalismaa
huhtimaa
toukomaa
kesämaa
heinämaa
elomaa
syysmaa
lokamaa
marrasmaa
joulumaa
"Kuu loistaa kuu,
VastaaPoistaja kukko se kiekuu kuussa.
Herra pormestari, teidän tyttäreenne
katsovat taivaan kuuta."
Carcía Lorcaa, ulkomuistista. Rakastin hänen runojaan. Jo sen takia ostin Linguaphonen espanjankielen levyt (n. 20 kpl) ja kielioppikirjan. 14 vanhana, kun kesäyönä elohopealampun valossa keräsin yöperhosia Linikkalan koulun puutarhassa, lausuin mahtipontisia säkeitä: "Córdoba. Lejana y sola. Jaca negra, luna grande, y aceitunas en mi alforja".
Ajattelin, että olen omituinen. Sitten ajattelin että sehän sopii, minulle. (Oikeasti nuoruus oli hirveää aikaa. Mutta ei sev väliä.)
Nuoruus oli sen takia niin "hirveetä aikaa" kun elämä oli täynnä epämääräisiä elementtejä. Ei oikein tiennyt että mitä? tai mistä on kyse? Vaikka kuinka yritti ottaa asioista selkoa. (Ja pani koulukirjat sängyn alle piiloon.) Minä luin kaikkea muuta paitsi en läksyjä.
VastaaPoistaLuin äsken (omasta mielestäni) mielenkiintoisia historiallisia tekstejä. Vuoden 1918 sota Suomessa oli hyvin julma sota. Forssassa punakaartilaisia teloitettiin Wiksbergin kartanon viljavaraston tiiliseinää vasten. Silloin oli kevät, maa työnsi kasvejaan esiin, puut vihertyivät... ja nämä teloitettavat tiesivät että kohta he kuolevat. Ajattelen sitä joskus, sitä että mitä he ajattelivat... Sitten pitää alkaa ryyppäämään, muuten tulee liian sentimentaalinen olo. (Vaikka ei se sen enempää harmita.)
VastaaPoista"Olen uskon ja aatteen mies, heteromies, lihansyöjä, isä, aviomies, ravimies ja näköistaiteen ystävä."
VastaaPoistaTämän sutkauksen lisäksi Soini täsmensi eilen Ajankohtaisessa kakkosessa kulttuurimieltymyksiään.
Hieno elämys on kun Sakari Kuosmanen vetää Jokerien ja HIFKin matsissa Finlandian.
Sitä ollaan niin maisterisjätkää ettei "siittä" selvää ota.
Katsoin tuon Ajankohtaisen kakkosen ja Soinin esiintymisen kiertueella. Tämä kulttuuri- ja taidekysymykseen annettu vastaus Sakari Kuosmasen laulusta sopii hyvin yhteen nyt annetun postmodernismilausunnon kanssa.
VastaaPoistaEn ole ennen havainnut Soinissa niin selkeää luikurimaista laskelmointia kuin nyt. Jokaisen kysymyksen alta hän luisteli pois esittämällä puolueen virallisen lausunnon. Sen jälkeen hän totesi, että yksityiskansalaisena hän on toista mieltä.
Esimerkiksi puolue hyväksyy abortin, Soini privaattihenkilönä ei hyväksy, samoin homoliitot hyväksytään puolueohjelmassa, mutta yksityishenkilönä Soinin mielestä avioliittto on vain miehen ja naisen välinen symbioosi.
Ehtana poliitikkona Soini on luikuri, totta kai.
VastaaPoistaMutta mitä on sanottava kepun ja kokoomuksen edustajista, jokaensin äänestävät esim. uuden maahanmuuttolain puolesta, ja heti perään mediassa arvostelevat sitä ankarasti?
Otan mieluummin rehellisen luikurin kuin epärehellisen. Eläköön se pieni ero.
Tuo on totta, että luikuri-ilmiö liittyy yleisesti politiikkaan.
VastaaPoistaSoini vaan ei ole mielestäni ennen vetäytynyt niin selkeästi antamaan ympäripyöreitä vastauksia, joissa kuulijalle jää käsitys, että kaikki käy, sekä abortti että abortin kielto.
Toisaalta hän antaa näin viestin, että virallisesti pyritään noudattamaan yhteisiä lakeja ja sääntöjä, mutta koska itse ollaankin toista mieltä, sitä puoltava asioitten ratkaisu on todennäköistä. Eli me hallitsemme käyttäytymisen ja kuviot, mutta lopulta teemme mitä tahdomme.
Iines, Soinin suuri suosio herättää paitsi hämmästystä myös kateutta. Tottakai hänen pitää olla varovainen. Jo vähemmänkin suosion saaneiden poliitikkojen vastausten ympäripyöreys on ymmärrettävää. Vastapuolueita edustavat kilpailijat (ja heitä kannattavat toimittajat) yrittävät kilvan vääntää ja kääntää sanottua vastaajalle epäedullisiksi ja itseään hyödyttäviksi. Sanot niin tai näin, se on aina väärinpäin. Olkoonkin, että poliitikot ovat itse valinneet maalitaulun osan vapaasta tahdostaan, riepotus ei mukavalta näytä. Sitä voisi kutsua jopa vainoksi.
VastaaPoistaKun taksitolpalla joku pörssiosake saa nostetta, niin se on varma tae että olet myöhäissynntyinen jos lasket sen tiedon varaan.
VastaaPoistaPolitiikassa on syytä varoa samaa lyhytnäköisyyttä ja nähtävä tulevaisuuteen.
Vaikka muustakin on ollut puhe, niin PerusS nimeen liitetty allegoria viestii, että persus katsoo tanakasti taaksepäin.
Tiedättehän, koska olette valveutuneita ihmisiä, että monet ns. "soinismit" (siis nämä iskulauseet) hiotaan/muodostetaan mainostoimistossa.
VastaaPoistaSe tietysti lisää uskottavuutta?
Ps. Tapsa, on olemassa hyviä ja huonoja mainostoimistoja. Nyt en nimenomaan tarkoittanut sun lafkaas!
Pss. Kuten jo sanoin, muistaakseni, toivotan soinilaisille VALTAVAA vaalivoittoa. (Sen takia, että ees vähän hätkähdyttäisiin. Oikeastihan Soini on Keisari joka on unohtanut pukea vaatteet päälleen. Vrt. http://www.blogger.com/comment.do
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/lisatietoja/satu-keisarin-vaatteista/
VastaaPoistaTarkoitin tätä linkkiä. Vaikka kyllä, jos herra maisteri Soinista keskustellaan, myös "Not Found
Error 404" sopii. Enemmän kuin paremmin.
Kultainen keskitie ei politiikassa aina ole sitä miltä näyttää. Soinin retoriikka paljastuu "leipäpappeudeksi", aatteeni on vain mun vaatteeni.
VastaaPoistaKultainen keskitie perustuu kaikella tavoin oikeudenmukaisuuteen. Puolueilla, tehdyistä ratkaisuista päätellen se on jonkin verran toisistaan poikkeava. Puolueiden sisällä olevilla henkilöillä on todellisia vaikeuksia pysytellä edes omien äärilaitojensa sisällä.
Kaikki pyrkivät kohden poliittista keskustaa, ideologiaa jota ei edes ole olemassa. Puoluepoliittisesti tilanne on aivan järjetön. Puoluepolitiikka on kuin potkupallojoukkueen toiminta, peliin on laadittu yhteinen "agenda" jota kaikkien on noudatettava, muuten ollaan kuin ellunkanat.
Ellu - eli Elina Niäminen - asui (1890/1900 luvun alussa) Ala-Pispalassa. Hän opetti kanansa semmoisiksi että ne kävivät naapureiden pihoilla syömässä. Mitä nyt nokkiinsa saivat. Mutta munimaan ne tulivat aina Elinan pihalle. Se ärsytti naapureita. Siitä syntyi tämä kaikkien tamperelaisten (myös Väinö Linnan) tuntama hokema: "elävät kuin Ellun kanat".
VastaaPoistaFiksustihan ne elivät, vai mitä?
Mikis, hauska kuulla sanonnan historia. Aika fiksuja nuo kanatkin, jos noudattivat Elinan opetuksia.
VastaaPoistaMistä lie sitten syntynyt sanonta "elää kuin pellossa"?
VastaaPoistaTuo Ellun kanat on hauska juttu!
Delilah, tuosta se poliittinen retoriikka varmaan syntyykin, kun pitää varoa kateellisia ja sanojen tulkitsijoita. Kyllä Soinikin on läksynsä oppinut. Mies on älykäs taatusti.
Soini on leipäpappi, siihen yhdyn.
VastaaPoistaHän ei siis ole oikea, vaarallinen populisti, vaan käyttää sitä hyväkseen päästäkseen vallasväen pöytiin, sinne missä yhteinen hyvä jaetaan ja asioista päätetään.
Siksi hän ajaa nyt ilmiselvästi kaksilla rattailla: toisaalta yrittää puhua kovia entiseen malliin, toisaalta varoo vaarantamasta hallitukseen pääsyä.
Mitä väärää siinä on? Niinhän joku RKPkin on tehnyt iät ja ajat hyvällä menestyksellä. Ja luulenpa, että niin se tulee tekemään nytkin: näemme sisar Thorsin ja veli Halla-ahon samassa hallituksessa!
PS. Mikis - mainostomistot jos mitkä ovat tasan niin hyviä kuin niissä olevat ihmiset. Kaikenlaisia juttuja ja kierouksia ei keksi, vaikka tekisi miten ylitöitä, ellei ole siihen taipumuksia.
Soinin takana on yhden miehen mainostoimisto. Ihan pätevä, tavallaan, mutta en palkkaisi sitä hoitamaan jäänmurtajien ja paperikoneiden mainontaa.
Ei Soinin retoriikassa sen enempää vikaa olekaan kuin muiden. Totesin vaan, että hän on menossa nyt samanlaiseen politiikantekoon kuin muutkin politikot.
VastaaPoistaSiispä arvelen, että hänen ominaislaatunsa saattaa ottaa ihmisten silmissä takapakkia. Häntä on pidetty selkeänä mielipiteen esittäjänä, siis luotetavana siinä mielessä.
Tapsa,
VastaaPoistapalkkaisitko minut toimistoosi keksimään "kierouksia"? En minä sitä, tai tätä, duunia palkan takia hae, vaan elämänsisällöksi. Voisit silti maksaa mulle saman verran kun "alottelevalle somistajalle", vai what? (Tai tästä voidaan tinkiä myöhemmin.)